Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kas­vua vai kehi­tys­tä Osa 1/7

(Olen luvan­nut pitää aihees­ta ”Kas­vua vai kehi­tys­tä – mitä poh­jois­mai­sil­la hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nil­la on edes­sään” esi­tyk­sen tors­tai­na Board­man-ver­kos­ton kaa­mos­foo­ru­mil­la. Palas­te­len esi­tyk­sen blo­gil­le pie­ni­nä palasina)

Poh­jois­maat ovat aina kär­ki­si­joil­la, ran­ka­taan maat sit­ten elä­män­laa­dun, kil­pai­lu­ky­vyn tai mel­kein min­kä asian osal­ta hyvän­sä. Mikä tekee Poh­jois­mais­ta niin hyviä? 

Tuloe­rot ovat luon­nos­taan pie­niä. Tämä joh­taa sii­hen, että jok­seen­kin kaik­ki voi­daan pitää muka­na, yhteis­kun­nal­li­set vas­tak­kai­na­set­te­lut ovat mal­til­li­sia ja kan­sa­lais­ten väli­nen luot­ta­mus on hyvää. Vähem­män voi­ma­va­ro­ja pitää koh­dis­taa toi­si­aan vas­taan varus­tau­tu­mi­seen niin fyy­si­ses­ti kuin yhteis­työn sään­tö­jä hiot­taes­sa. Koko kan­san lah­jak­kuus­re­ser­vit saa­daan parem­min käy­te­tyk­si kuin hitaam­man sää­ty­kier­ron luok­kayh­teis­kun­nis­sa. Ylei­nen kou­lu­tus­ta­so on hyvä. Jär­jes­täy­ty­neis­sä yhteis­kun­nis­sa kaik­ki toimii. 

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta mer­kit­see muun muas­sa tuloe­ro­jen tasaa­mis­ta rik­kai­den ja köy­hien välil­lä. Se tulee hal­vak­si, tasat­ta­vaa on niin vähän pien­ten luon­nol­lis­ten tuloe­ro­jen vuok­si. Sik­si on varaa pal­jon yltä­kyl­läi­sem­pään hyvin­voin­ti­val­tioon kuin samal­la vero­ta­sol­la muu­al­la. Tätä edis­tää myös kor­kea työl­li­syy­sas­te muis­sa Poh­jois­mais­sa, jos­kaan ei Suomessa. 

Poh­jois­maat ovat olleet glo­ba­li­saa­tion voit­ta­jia – aina­kin tähän asti. Omat vien­ti­tuot­teem­me ovat olleet arvok­kai­ta ja muut maat ovat teh­neet meil­le kulu­tus­ta­va­roi­ta hal­val­la. Pie­net koti­mark­ki­nat ovat lopul­ta koi­tu­neet siu­nauk­sek­si. Muu­al­la huo­nom­pi­kin tuo­te on men­nyt koti­mark­ki­noil­la kau­pak­si, mei­dän on ollut pak­ko menes­tyä mui­den koti­mark­ki­noil­la ja sik­si on pitä­nyt olla vähän parem­pi. Kau­pan avau­tues­sa täs­tä on ollut hyö­tyä, kun taas suo­ja­tuis­ta koti­mark­ki­nois­ta on ollut muil­le haittaa. 

 

53 vastausta artikkeliin “Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?”

  1. Ja ylei­nen ase­vel­vol­li­suus on tosi hyvä jut­tu. Pojis­ta teh­dään miehiä!!!

  2. Tämä on vähän niin kuin ilmas­ton läm­pö­ti­lan tark­kai­lu, jos tar­kas­te­lu­kausi on muu­ta­mia kym­me­niä vuo­sia niin kaik­ki näyt­tää hyväl­tä, mut­ta aina ei olla hyvin­voin­nin kär­jes­sä oltu. Eikä vält­tä­mät­tä tule­vai­suu­des­sa­kaan aina olla.

  3. Sijain­ti, sijain­ti, sijain­ti. Tans­ka ja Ruot­si ovat vii­me vuo­si­sa­dal­la olleet Sak­san osa­val­tioi­ta, jos ei aina ihan poliit­ti­ses­ti niin talou­del­li­ses­ti aina­kin. Suo­mi myös aina välil­lä, ja Nor­ja myös, niil­lä on se öljyn­sä vielä.

  4. Kun sosia­lis­ti arvio sosia­lis­tis­ta sys­tee­miä, ei lie­ne odot­ta­ma­ton­ta, että hänen mie­les­tään ko. sys­tee­mi on kaik­kein hie­noin, kau­nein ja paras.

  5. Tuloe­rot ovat vain pro­pa­gan­dan väli­ne, niil­lä tus­kin on juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä mihin­kään. Sen­hän takia esi­mer­kik­si suur­ten tuo­le­ro­jen maas­ta pitää vetää aina joku Somalia.

    En tie­dä miten Sveit­si sijoit­tuu tuloe­rois­sa, mut­ta vero­tus ja var­sin­kin tulo sel­lai­nen on lähes usko­mat­to­man kevyt­tä (pää­osin ehkä 1/10 suo­men vas­taa­vas­ta), että sil­lä aina­kaan tuloe­ro­ja ei juu­ri­kaan tasa­ta. Sil­ti useim­mil­la (ja kai­kil­la minul­le rele­van­teil­la) elin­ta­son mit­ta­reil­la sys­tee­mi toi­mii parem­min kuin Pohjoismaat.

    Toki ymmär­rän että polii­ti­kois­ta on kivaa kun kor­ke­aa vero­tus­ta pide­tään itse­tar­koi­tuk­se­na, sehän kas­vat­taa hei­dän valtaansa.

    Poh­jois­maat on tilas­tol­li­sis­sa mit­tauk­sis­sa menes­ty­viä, ihmi­sil­le taa­sen aika ankei­ta paikkoja.

  6. Kai­pai­sin hie­man tar­ken­nus­ta tuo­hon “tuloe­rot ovat luon­nos­taan pie­niä” koh­taan. Käsit­tääk­se­ni kyse on kui­ten­kin poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä, jot­ka läh­tö­koh­tai­ses­ti eivät lie­ne luonnollisia. 

    Pien­ten tuloe­ro­jen seu­rauk­sis­ta olen blo­gis­tin kans­sa samaa mieltä.

  7. Sul­la on tuos­sa lopus­sa pie­ni epä­joh­don­mu­kai­suus, tai asia auke­nee luki­jal­le joten­kin vää­rin. Ensin sanot, kuin­ka pie­net koti­mark­ki­nat ovat olleet vähäi­sem­män (ulko­maa­lai­sen?) kil­pai­lun takia, mut­ta sit­ten olet­kin sitä miel­tä, että mui­den mai­den koh­dal­la suo­ja­tuis­ta koti­mark­ki­nois­ta onkin ollut niil­le haittaa.

    1. Vil­le O
      Pääs­täk­seen mark­ki­noil­le pie­nen maan on olta­va var­sin hyvä, kos­ka suo­ja­tut­kaan kto­mark­ki­nat eivät rii­tä mark­ki­na-alu­eek­si. Suu­res­sa maas­sa on suo­jat­tu­jen mark­ki­noi­den aika­na voi­nut olla aika sur­kea, ja sil­ti on menes­ty­nyt. Kun sit­ten mark­ki­nat avau­tui­vat, suu­ren maan huo­not yri­tyk­sert jou­tui­vat vai­keuk­siin. vaikeuksissa.

  8. Yksi “has­sut­te­luse­li­tys” poh­jois­mais­ten menes­tyk­sel­le voi­si olla se, että enti­sai­koi­na mie­hen sosi­aa­li­nen sta­tus oli pit­käl­ti kyt­key­ty­nyt työn­te­koon ja ammat­tiin. Kan­nat­ti opis­kel­la ja teh­dä työ­tä toi­sin kuin Krei­kan mac­ho­kult­tuu­ris­sa, mis­sä sosi­aa­li­nen sta­tus nousi teke­mäl­lä yhteis­kun­nal­le hai­tal­li­sia asioi­ta. Mut­ta hyvä kysy­mys täs­sä oli­si se, mikä on tilan­ne tämän suh­teen Suo­mes­sa tänä päivänä.

  9. Poh­jois­maat sijoit­tu­vat hyvin niis­sä hyvin­voin­nin, kil­pai­lu­ky­vyn tai onnel­li­suu­den poten­ti­aa­leis­sa tai edel­ly­tyk­sis­sä, joi­ta kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen indek­sit mit­taa­vat ja jois­ta tulos­ten teo­rioi­den mukaan ole­te­taan johtuvan.

    Indek­sien mukaan Suo­mi on kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen (glo­bal 3., WEF 2012 ja 2011 ), mut­ta sil­ti vien­ti vähe­nee. Muu­an kil­pai­le­va ajat­te­li­ja, jon­ka nimeä ei täs­sä mai­ni­ta, on täs­sä yhtey­des­sä vii­tan­nut Mic­hael Por­te­riin, jon­ka mukaan Suo­men kil­pai­lu­ky­ky­pa­ra­dok­si on sii­nä, että Suo­mi sijoit­tuu aina kil­pai­lu­ky­kyä mit­taa­vis­sa arviois­sa kär­ki­si­joil­le mut­ta jää toteu­tu­neen kil­pai­lu­tu­lok­sen tasol­la huo­mat­ta­vas­ti alem­mak­si. (Ei ole näh­tä­väs­ti ollut varaa lait­taa Por­te­ria läh­tei­siin, joten jäte­tään ne täs­tä­kin pois.)

    Maa­il­man­pank­ki on koon­nut lis­tan maa­il­man busi­ness-myön­tei­sim­mis­tä mais­ta (Ease of doing busi­ness index (1=most busi­ness-friend­ly regu­la­tions)): 1. Sin­ga­po­re, 2. Hong­kong, 3. Uusi-See­lan­ti, 4. Yhdys­val­lat, 5. Tans­ka, 6. Iso-Bri­tan­nia, 7. Nor­ja, 8. Ruot­si, 9. Ete­lä-Korea, 10. Suo­mi … 18. Sak­sa, 32. Rans­ka, 34. Hol­lan­ti, 67. Tšek­ki, 74. Puo­la, jne. 

    En nyt oli­si täs­tä lis­ta­me­nes­tyk­ses­tä kau­hean innos­tu­nut, eikä se joh­du sii­tä että Suo­mi on täs­sä lis­tauk­ses­sa Poh­jois­mais­ta niu­kas­ti vii­mei­nen. Jos kat­so­taan vien­nin volyy­min indek­siä, jos­sa vuo­si 2000 on 100 (Export volu­me index (2000 = 100)), Sak­sa ja Hol­lan­ti (160) pär­jää­vät täs­sä kui­ten­kin sel­keäs­ti parem­min kuin mai­ni­tut Poh­jois­maat (120+).
    http://data.worldbank.org/indicator/IC.BUS.EASE.XQ

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­sä poh­jois­mais­ta on ylei­nen ase­vel­vol­li­suus, pait­si siis Suomessa?

    Kyl­lä­hän Nor­jas­sa on vie­lä ylei­nen asevelvollisuus.

  11. hup­sis: Tuloe­rot ovat vain pro­pa­gan­dan väli­ne, niil­lä tus­kin on juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä mihin­kään. Sen­hän takia esi­mer­kik­si suur­ten tuo­le­ro­jen maas­ta pitää vetää aina joku Somalia.En tie­dä miten Sveit­si sijoit­tuu tuloe­rois­sa, mut­ta vero­tus ja var­sin­kin tulo sel­lai­nen on lähes usko­mat­to­man kevyt­tä (pää­osin ehkä 1/10 suo­men vas­taa­vas­ta), että sil­lä aina­kaan tuloe­ro­ja ei juu­ri­kaan tasa­ta. Sil­ti useim­mil­la (ja kai­kil­la minul­le rele­van­teil­la) elin­ta­son mit­ta­reil­la sys­tee­mi toi­mii parem­min kuin Pohjoismaat.Toki ymmär­rän että polii­ti­kois­ta on kivaa kun kor­ke­aa vero­tus­ta pide­tään itse­tar­koi­tuk­se­na, sehän kas­vat­taa hei­dän valtaansa.Pohjoismaat on tilas­tol­li­sis­sa mit­tauk­sis­sa menes­ty­viä, ihmi­sil­le taa­sen aika ankei­ta paikkoja.

    Sveit­sin menes­tys perus­tuu maan­tie­teel­li­seen sijain­tiin: Ollaan kes­kel­lä Euroop­pa. Sveit­si esim rahas­taa läpi­kul­ku­lii­ken­teel­lä ja matkailulla. 

    Lisäk­si alu­eel­li­set erot maan sisäl­lä ovat pie­net, ilmas­to on sama, osa­val­tioi­den kes­kus­ka­pun­git tasai­sen saman­ko­koi­sia, ja paras­ta: Hal­pa­työ­voi­maa sadaan naa­pu­ri­mais­ta, suu­rim­mat kau­pun­git Gene­ve, Basel, Zürich ovat pen­de­löin­tie­täi­syy­del­lä naapurimaista.

  12. Täy­tyy­pä tuos­ta ase­vel­vol­li­suu­des­ta sanoa, että itse sain armei­jas­ta sai­rau­den, mitä en oli­si toden­nä­köi­ses­ti saa­nut ilman armei­jaa. On kyl­lä vas­ten­mie­lis­tä, että meil­lä on ase­vel­vol­li­suus ole­mas­sa, että maa­kun­tiin saa­tai­siin työ­paik­ko­ja. Ase­vel­vol­li­suu­den suo­rit­ta­mi­nen las­ki elä­män­laa­tua­ni ja elin­vuo­sia­ni usko­mat­to­man paljon.

    Kysyn Osmol­ta, että mik­si vih­reät eivät tee mitään nyky­käy­tän­töä vas­taan, vaik­ka olet­te ilmais­seet ole­van­ne ase­vel­vol­li­suut­ta vastaan.

  13. Anteek­si, mut­ta olet pahas­ti vää­räs­sä. Ruot­si on ollut aiem­min Euroop­pa­lai­nen suurvalta.

    ant­ti:
    Sijain­ti, sijain­ti, sijain­ti. Tans­ka ja Ruot­si ovat vii­me vuo­si­sa­dal­la olleet Sak­san osa­val­tioi­ta, jos ei aina ihan poliit­ti­ses­ti niin talou­del­li­ses­ti aina­kin. Suo­mi myös aina välil­lä, ja Nor­ja myös, niil­lä on se öljyn­sä vielä.

  14. Sak­san vien­nin arvo vuon­na 2011 oli 1060 mil­jar­dia euroa.
    Suo­men vien­ti oli 2011 56,8 miljardia
    Kun Sak­sas­sa asui n 82 mil­joo­naa ihmis­tä, Suo­mes­sa 5,3 niin pää­tä koh­ti vien­tiä oli Sak­sas­sa n 13000 euroa ja Suo­mes­sa n 10800 euroa.

    Vuon­na 2007–8 tilan­ne oli toisinpäin

  15. hup­sis:
    Tuloe­rot ovat vain pro­pa­gan­dan väli­ne, niil­lä tus­kin on juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä mihin­kään. Sen­hän takia esi­mer­kik­si suur­ten tuo­le­ro­jen maas­ta pitää vetää aina joku Somalia.

    En tie­dä miten Sveit­si sijoit­tuu tuloe­rois­sa, mut­ta vero­tus ja var­sin­kin tulo sel­lai­nen on lähes usko­mat­to­man kevyt­tä (pää­osin ehkä 1/10 suo­men vas­taa­vas­ta), että sil­lä aina­kaan tuloe­ro­ja ei juu­ri­kaan tasa­ta. Sil­ti useim­mil­la (ja kai­kil­la minul­le rele­van­teil­la) elin­ta­son mit­ta­reil­la sys­tee­mi toi­mii parem­min kuin Pohjoismaat.

    Toki ymmär­rän että polii­ti­kois­ta on kivaa kun kor­ke­aa vero­tus­ta pide­tään itse­tar­koi­tuk­se­na, sehän kas­vat­taa hei­dän valtaansa.

    Poh­jois­maat on tilas­tol­li­sis­sa mit­tauk­sis­sa menes­ty­viä, ihmi­sil­le taa­sen aika ankei­ta paikkoja.

    Vero­tus ei ole ver­tai­lu­kel­pois­ta ‚yhtä tai kah­ta veroa ver­taa­mal­la ei saa kuvaa ja ilmoi­te­tut viral­li­set koko­nais­ve­roas­tee­kaan eivät ole vertailukelpoisia.

    Sveit­sin tär­kein tuo­te on ollut rahan­pe­su jo vuo­si­kym­me­niä ja Sveit­si on tar­jon­nut tur­va­sa­ta­man rikol­li­sel­le ja dik­daat­to­rei­den kaval­ta­mil­le rahoille.

  16. hup­sis: En tie­dä miten Sveit­si sijoit­tuu tuloeroissa, 

    Mut­ta puhut­pa­han vain läm­pi­mik­se­si. Vaik­ka asia oli­si puo­len minuu­tin googlauk­sel­la selvitettävissä.

    OECD:n mukaan Sveit­sin Gini-ker­roin tulon­siir­to­jen jäl­keen on ollut täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la noin 0,27–0,30. Suo­men vas­taa­vas­ti 0,24–0,26. Ei nyt ihan sama, mut­ta kyl­lä nämä maat ovat mer­kit­tä­väs­ti lähem­pä­nä toi­si­aan kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­to­ja (0,36–0,38).

    mut­ta vero­tus ja var­sin­kin tulo sel­lai­nen on lähes usko­mat­to­man kevyt­tä (pää­osin ehkä 1/10 suo­men vastaavasta), 

    Samoin OECD:n mukaan Suo­men koko­nais­ve­roas­te vuon­na 2009 oli 43,1 ja Sveit­sin 30,3. Eli “1/10 Suo­men vas­taa­vas­ta” ‑väit­teen lii­oit­te­lu­ker­roin on noin 7.

    Veli Kani: Kun sosia­lis­ti arvio sosia­lis­tis­ta sys­tee­miä, ei lie­ne odot­ta­ma­ton­ta, että hänen mie­les­tään ko. sys­tee­mi on kaik­kein hie­noin, kau­nein ja paras.

    Jos halu­aa, että ote­taan vaka­vas­ti, niin ei kan­na­ta käyt­tää sel­lais­ta mie­li­puo­li­sen sal­li­vaa “sosia­lis­min” mää­ri­tel­mää, jos­ta seu­raa mm., että Sak­so­jen yhdis­tyes­sä yksi sosia­lis­ti­nen val­tio fuusioi­tui toi­seen sosia­lis­ti­seen val­tioon. Täl­lai­set mää­ri­tel­mät ovat jos­tain syys­tä olleet vii­me aikoi­na Suo­mes­sa­kin nousus­sa — lie­nee­kö yhdys­val­ta­lai­sen äly­va­paan kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin ran­tau­tu­mis­ta vai mitä.

  17. On hyvä olla ylpeä hyvis­tä lis­ta­si­joi­tuk­sis­ta, mut­ta Suo­mi ei ole kui­ten­kaan kär­ki­pää­tä Pohjoismaista.

    Sen sijaan pitäi­si muis­ta myös todel­li­set huo­not sijoitukset.

    Ei kan­na­ta olla kär­jes­sä sosi­aa­li­ryh­mien eli­ni­käe­ros­sa tai itse­mur­ha­ti­las­tois­sa tai joukkomurhatilastoissa.

    Sen vuok­si kysee­na­lais­ta alku­pe­räi­ses­sä teks­tis­sä vii­tat­tu­jen ver­tai­lu­jen relevanssia.
    Mit­taa­vat­ko ne oikei­ta asioita.
    Voi­ko samaa maa olla maa­il­man paras asua, jos samal­la ollaan kär­jes­sä myös edel­lä ole­vis­sa vertailuissa.

    Ihan oikeas­ti??

    Voi­ko vaik­ka­pa sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä toi­mia erin­omai­ses­ti jos kaik­kien kovin mit­ta­ri, eli elin­ai­kae­ro sosi­aa­li­ryh­mien välil­lä näyt­tää näin huo­noa. Sil­ti sosi­aa­li­puo­lel­le syy­de­tään rahaa.

    Voi­ko maa olla onnel­li­sin jos teh­dään ennä­tys­mää­rä itse­mur­hia ja joukkomurhia.

    Toi­voi­sin kui­ten­kin kehu­mi­ses­sa ja ylpey­des­sä myös vähän rea­lis­mia ja obje­tii­vis­ta otetta.

    Ila I:
    Poh­jois­maat sijoit­tu­vat hyvin niis­sä hyvin­voin­nin, kil­pai­lu­ky­vyn tai onnel­li­suu­den poten­ti­aa­leis­sa tai edel­ly­tyk­sis­sä, joi­ta kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen indek­sit mit­taa­vat ja jois­ta tulos­ten teo­rioi­den mukaan ole­te­taan johtuvan.

    Indek­sien mukaan Suo­mi on kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen (glo­bal 3., WEF 2012 ja 2011 ), mut­ta sil­ti vien­ti vähe­nee. Muu­an kil­pai­le­va ajat­te­li­ja, jon­ka nimeä ei täs­sä mai­ni­ta, on täs­sä yhtey­des­sä vii­tan­nut Mic­hael Por­te­riin, jon­ka mukaan Suo­men kil­pai­lu­ky­ky­pa­ra­dok­si on sii­nä, että Suo­mi sijoit­tuu aina kil­pai­lu­ky­kyä mit­taa­vis­sa arviois­sa kär­ki­si­joil­le mut­ta jää toteu­tu­neen kil­pai­lu­tu­lok­sen tasol­la huo­mat­ta­vas­ti alem­mak­si. (Ei ole näh­tä­väs­ti ollut varaa lait­taa Por­te­ria läh­tei­siin, joten jäte­tään ne täs­tä­kin pois.)

    Maa­il­man­pank­ki on koon­nut lis­tan maa­il­man busi­ness-myön­tei­sim­mis­tä mais­ta (Ease of doing busi­ness index (1=most busi­ness-friend­ly regu­la­tions)): 1. Sin­ga­po­re, 2. Hong­kong, 3. Uusi-See­lan­ti, 4. Yhdys­val­lat, 5. Tans­ka, 6. Iso-Bri­tan­nia, 7. Nor­ja, 8. Ruot­si, 9. Ete­lä-Korea, 10. Suo­mi … 18. Sak­sa, 32. Rans­ka, 34. Hol­lan­ti, 67. Tšek­ki, 74. Puo­la, jne. 

    En nyt oli­si täs­tä lis­ta­me­nes­tyk­ses­tä kau­hean innos­tu­nut, eikä se joh­du sii­tä että Suo­mi on täs­sä lis­tauk­ses­sa Poh­jois­mais­ta niu­kas­ti vii­mei­nen. Jos kat­so­taan vien­nin volyy­min indek­siä, jos­sa vuo­si 2000 on 100 (Export volu­me index (2000 = 100)), Sak­sa ja Hol­lan­ti (160) pär­jää­vät täs­sä kui­ten­kin sel­keäs­ti parem­min kuin mai­ni­tut Poh­jois­maat (120+).
    http://data.worldbank.org/indicator/IC.BUS.EASE.XQ

  18. Osmo, minä tar­kis­tin. Sii­hen meni aikaa noin minuut­ti:). Sak­sa on Suo­men edel­lä vien­nis­sä per capi­ta. Sak­sas­sa luku on yli 14 000 dol­la­ria kun se on Suo­mes­sa alle 11 000 (vuon­na 2009).

  19. Kou­lu­tus, tasa-arvo ja pyr­ki­mys sivis­ty­nee­seen yhteis­kun­taan luo­vat vakaam­mat yhteis­kun­tao­lot ja mah­dol­li­suu­det hyvin­voin­nin kas­vul­le. Sehän oli kuin uuden vuo­den puheessa.

  20. Eilen oli Die Wel­tis­sä jut­tu, mis­sä todet­tiin, että Sak­sas­sa tuloe­rot ovat kai­kil­la mit­ta­reil­la Euroo­paan suu­rim­mat: ase­ma, suku­puo­li, ikä, kou­lu­tus, alue…

    Poh­jois­mais­sa tuloe­rot eivät loke­roi ihmisiä.

    Pait­si, että tän­ne on tosin pesiy­ty­nyt vii­me­ai­koi­na ahnei­den joh­ta­jien vel­jes­kun­ta, joka pitäi­si pian verot­taa ter­veel­le poh­jois­mai­sel­le tasol­le, ja jos ei kel­paa, niin läh­te­vät sit­ten Ame­rik­kaan, kuten on uhiteltu.

  21. Jou­niL:
    Voi­ko vaik­ka­pa sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä toi­mia erin­omai­ses­ti jos kaik­kien kovin mit­ta­ri, eli elin­ai­kae­ro sosi­aa­li­ryh­mien välil­lä näyt­tää näin huo­noa. Sil­ti sosi­aa­li­puo­lel­le syy­de­tään rahaa.

    Näin­hän asia ei suin­kaan ole, vaan Suo­men sosi­aa­li­me­no­jen BKT-osuus on tätä nykyä vain EU-mai­den kes­ki­ta­soa. Ja sen­kin se saa­vut­ti täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la ensi ker­taa vas­ta vuon­na 2009.

    Jou­niL: Voi­ko maa olla onnel­li­sin jos teh­dään ennä­tys­mää­rä itse­mur­hia ja joukkomurhia. 

    Mis­tä­hän ennä­tyk­sis­tä täs­sä nyt oikein puhu­taan? Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tön itse­mur­ha­ti­las­tois­sa Suo­mi on hädin tus­kin 20 pahim­man maan jou­kos­sa. Maa­il­man ykkö­nen on Liet­tua, jos­sa teh­dään itse­mur­hia noin kak­sin­ker­tai­ses­ti Suo­meen ver­rat­tu­na. Lisäk­si Suo­men edel­lä on tilas­tos­sa mel­kein pel­käs­tään Euroo­pan maita.

    Jouk­ko­mur­hia on tapah­tu­nut täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la kol­me (ja ehkä lisäk­si Myyr­man­nin räjäh­dys, jon­ka tahal­li­suu­des­ta ei saa­tu sel­vyyt­tä). Näi­tä vii­me­ai­kai­sia ennen edel­li­nen tai­si olla Pih­ti­pu­taan polii­si­sur­ma 1969. Mis­sä tilas­tos­sa tämä luke­ma on ennätys?

    Hen­ki­ri­kos­ten mää­rä on vähen­ty­nyt vuo­si­kym­me­niä ja on enää vain pie­ni mur­to-osa sii­tä mitä se oli itse­näi­syy­den alku­vuo­si­kym­me­ni­nä. Jos kat­som­me esi­mer­kik­si vuot­ta 1980 tai 1990, jot­ka eivät ole kovin­kaan poik­keuk­sel­li­sia 20–30 vuo­den takai­sia vuo­sia, niin vie­lä tuol­loi­ses­ta­kin mies­ten hen­ki­ri­kos­kuol­lei­suu­des­ta on ehti­nyt läh­teä rei­lu kol­man­nes pois ja nais­ten hen­ki­ri­kos­kuol­lei­suu­des­ta puo­let pois. Mies­ten ja nais­ten vuo­den 1990 luvut ovat 4,95 ja 1,56 sataa tuhat­ta asu­kas­ta koh­ti, tuo­reim­mat vuo­den 2010 luvut taas 3,03 ja 0,80.

  22. Mus­ta puut­tuu pari kol­me ihan poh­jimm­mais­ta syytä. 

    1.Ihan kes­kei­sim­piä on tie­tys­ti työ­etiik­ka, tämä protestanttinen.
    2.Poikkeuksellisen kat­ta­va kou­lu­tus jo yli sadan vuo­den takaa.
    3.Sitten yhteis­kun­tien pie­nuus ja kaik­ki­nai­nen homo­gee­ni­suus; 3.1 poik­keuk­sel­lis­ta lain­kuu­liai­suut­ta tuot­ta­nut 3.2 ihan kes­kei­siä syi­tä jot­ka mah­dol­lis­ta­nut maa­il­man­mi­tas­sa hyvin suur­ta soli­daa­ri­suut­ta kan­sa­kun­tien sisäl­lä. Siten tuot­ta­nut hyvä­syn­tää veroillekin.

    Kan­sa­kun­nat osin menes­ty­neet verois­ta huolimattakin.

  23. Poh­jois­maat ovat maa­il­man par­hai­ta. Ja voi vain kuvi­tel­la, miten vah­vo­ja vai­kut­ta­jia ne oli­si­vat yhdes­sä. Ei tar­vit­si­si hat­tu kou­ras­sa ker­jä­tä vuo­ro­tel­len YK:n tur­va­neu­vos­ton jäsenyyttä. 

    Käy­tän­nös­sä meil­lä on jo poh­jois­mai­nen talous­liit­to pank­kien ja var­sin­kin ruot­sa­lais­ten yri­tys­ten kaut­ta. Tosin muut Poh­jois­maat ovat vah­vem­min läs­nä Suo­mes­sa kuin suo­ma­lai­set yri­tyk­set muis­sa pohjoimaissa.

    Poh­jois­mai­nen liit­tou­tu­mi­nen ja yhtei­nen valuut­ta on Suo­men kan­nal­ta nyky­ti­lan­tees­sa ainoa vaih­toeh­to pääs­tä ulos euro­krii­sis­tä ja Suo­men hyvin­voin­ti­val­tion romahtamisesta. 

    Val­tion­ta­lou­den tie­dot­teen mukaan Suo­men talous on jo syöksyssä:
    http://tinyurl.com/cocex3c

    Ruot­sin vih­rei­den Jan Lind­holm on teh­nyt Ruot­sin val­tio­päi­vil­le aloit­teen yhteis­poh­jois­mai­ses­ta valuutasta.
    http://tinyurl.com/cudtdok

    Toi­sin kuin Suo­mes­sa, muis­sa Poh­jois­mais­sa asiois­ta kes­kus­tel­laan avoi­mes­ti. Tääl­lä ensin otet­tiin se kuu­lui­sa nis­ka­lenk­ki, ja kun se ei toi­mi­nut, kiel­let­tiin kes­kus­te­lu, jot­ta mark­ki­nat eivät hermostuisi.

    Olkaam­me kii­tol­li­sia, että Suo­mi vie­lä yleen­sä lue­taan poh­jois­mai­sek­si valtioksi.

  24. Ei ihmis­ten yleis­tä onnel­li­suut­ta yhteis­kun­nas­sa voi tar­kas­tel­la itse­mur­ha­mää­rien perus­teel­la. Itse­mur­hia teke­vät suu­rel­ta osin vaka­vas­ti psyyk­ki­ses­ti sai­raat ihmi­set, joi­den käsi­tys ympä­röi­väs­tä todel­li­suu­des­ta on sel­keäs­ti häi­riin­ty­nyt. Vähän sama kuin haluai­si tie­tää väes­tön fyy­si­ses­tä kun­nos­ta ja tut­ki­si reumapotilaita.

    Mitä tulee noi­hin tilas­toi­hin niin useim­mis­sa mais­sa ne eivät ker­ro todel­li­ses­ta itse­mur­ha­kuol­lei­suu­des­ta vaan yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­tä, uskon­nos­ta, polii­si­lai­tok­ses­ta ja kuo­le­man­ta­paa kos­ke­vas­ta lainsäädännöstä.

  25. Suo­mi on hyvä maa, ja sen kult­tuu­ris­sa on pal­jon hyviä piir­tei­tä. On toki ongel­mia­kin, vaik­ka iso osa niis­tä on ns first world problem- tyyppisiä. 

    Tom­mi U:n yllä kuvai­le­ma posi­tii­vi­nen kehi­tys on aivan todel­lis­ta. Tilan­ne kui­ten­kin kät­kee alleen tiet­ty­jä uhkia, joi­den osal­ta ns oikeis­to ja muut pelot­te­li­jat ovat tie­tys­sä mie­les­sä aivan oikeil­la jäljillä. 

    Yksi on se, että vaik­ka en itse kaik­kein fanaat­ti­sim­piin vel­ka-alar­mis­tei­hin lukeu­du, niin jul­ki­sen talou­den vaje on hälyyt­tä­vä. Se ei ole puh­taas­ti suh­dan­ne­luon­tois­ta, ja vaik­ka oli­si­kin, on ris­ki että nykyi­nen mata­la­suh­dan­ne kes­tää vie­lä hyvin­kin pit­kään. Samaan aikaan alla ole­va tilan­ne heik­ke­nee, kos­ka vaik­ka oli­si ns täys­työl­li­syys, niin huol­to­suh­de heik­ke­nee lähiai­koi­na, eikä tilan­ne ala hel­pot­taa ennen­kuin nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan pääs­tä, ja sil­loin­kin hitaasti. 

    Alar­mis­tit ovat sikä­li aika pihal­la, että Suo­men val­tion­ve­lan reaa­li­ko­rot ovat tuke­vas­ti pak­ka­sel­la täl­lä het­kel­lä, joten jul­ki­sel­la rahal­la teh­tä­vät inves­toin­nit, vaik­ka vel­ka­taak­kaa lisää­vät­kin, eivät rasi­ta lain­kaan niin pal­jon talout­ta kuin voi­si kuvi­tel­la. Eten­kin jos näil­lä inves­toin­neil­la saa­daan aikaan sääs­tö­jä, nii­tä kan­nat­taa kyl­lä teh­dä. Unoh­de­taan, että ilman Euroa täl­lais­ta tilan­net­ta ei olisi.

    Ongel­ma­na tie­ten­kin on sit­ten se, että ei se auta jos vel­ka on ns. syö­mä­vel­kaa, niin­kuin se pal­jol­ti täl­lä het­kel­lä on. Ja kun talous on avo­ta­lous ja lama ei, vali­tet­ta­vas­ti, tar­koi­ta reaa­li­pää­oman vajaa­käyt­töä niin­kuin Key­ne­si­läi­nen ajat­te­lu impli­siit­ti­ses­ti olet­taa, ja niin­kuin oli 1990-luvul­la (kysyn­tä­la­ma), vaan inves­toin­nit vain mene­vät muu­al­le, niin vel­kael­vy­tys ei tuo­ta inves­toin­te­ja vaan kulu­tus­ta joka oste­taan ulkomailta. 

    Key­ne­si­läi­sit­täin kat­sot­tu­na, esim Mun­dell-Fle­ming on lii­an kar­kea mal­li tähän, kos­ka Suo­men jul­ki­sen talou­den toi­min­ta ei vai­ku­ta Euron kurs­siin. MF:ssä kun raha­po­li­tii­kal­la (deval­vaa­tio) saa­daan vien­ti vetä­mään jos kurs­si kel­luu, ja jos kurs­si on kiin­teä, niin sit­ten ali­jää­mäi­nen bud­jet­ti vetää ulko­mail­ta lai­na­ra­haa ja tuo inves­toin­te­ja. Tämä toi­mii sii­hen asti, että ali­jää­mä tuo kyl­lä ulko­mail­ta rahaa, mut­ta ne kulu­te­taan ja raha vir­taa takai­sin ulko­mail­le. Sen näkee muu­ten vaih­to­ta­seen yli­jää­män katoa­mi­se­na (tämä on tosin tiet­ty muna/kana, tai oikeas­taan rabbit/duck, mut­ta ei sii­tä sen enempää) 

    Itse näen kes­kei­se­nä ongel­ma­na Suo­mes­sa sen, että maa­han mah­tuu taval­laan ker­ral­laan yksi totuus ja Yksi Iso Jut­tu ™. Nyt on jo sel­vää että se Yksi Iso Jut­tu ei enää ole­kaan Nokia. Nokias­ta on tul­lut pie­ni jut­tu ja sekös har­mit­taa. Ihmi­set kai­paa­vat kau­heas­ti sitä Yhtä Isoa Jut­tua ja kun sitä ei näy, niin tulee paniik­ki. Nyt ollaan eri miel­tä sii­tä, mikä Iso Jut­tu oli­si ja osa on sitä miel­tä että sitä ei tule­kaan, joten men­nään kaik­ki kui­lun reu­nal­ta alas. 

    Minus­ta pitäi­si luo­pua aja­tuk­ses­ta että tar­vi­taan Yksi Iso Jut­tu, ja hyväk­syä, että nyt sitä ei ole, joten ihmis­ten pitää vähän enem­män teh­dä hom­mia ja ottaa vähän enem­män itse asioi­ta hal­tuun. Käy­tän­nös­sä siis jul­kis­ta sek­to­ria pitäi­si hal­li­tus­ti keven­tää siel­tä, mis­sä eni­ten keven­tä­mi­sen varaa on. 45 pro­sent­tia on paljon.

  26. eggo: Itse­mur­hia teke­vät suu­rel­ta osin vaka­vas­ti psyyk­ki­ses­ti sai­raat ihmi­set, joi­den käsi­tys ympä­röi­väs­tä todel­li­suu­des­ta on sel­keäs­ti häiriintynyt.

    Onko täs­tä jotain muu­ta evi­dens­siä kuin se tau­to­lo­gia että “eihän kukaan ter­ve ihmi­nen nyt itse­mur­haa tee”? 

    Sori, mut­ta väit­täi­sin että olet vää­räs­sä. Tai siis, riip­puu vähän mitä “suu­rel­ta osin” täs­sä tar­koit­taa, mut­ta en usko että tämä väi­te pätee, jos se tul­ki­taan niin, että Suo­men län­sieu­roop­pa­lai­sit­tain mel­ko kor­keat itse­mur­ha­lu­vut selit­tyi­si­vät sil­lä että tääl­lä on enem­män psyyk­ki­ses­ti sairaita.

  27. Käy­tän­nös­sä siis jul­kis­ta sek­to­ria pitäi­si hal­li­tus­ti keven­tää siel­tä, mis­sä eni­ten keven­tä­mi­sen varaa on. 45 pro­sent­tia on paljon.”

    Nopei­ten jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä tasoit­tuu ilman suu­ria vau­rioi­ta talou­del­le ‚kun jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat jää­dy­te­tään vii­dek­si vuodeksi.

    Leik­kaa­mal­la jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 30 % jää­dy­tyk­sel­lä ali­jää­mä nollautuu.

  28. Evert The Neve­Rest: Ruot­sin vih­rei­den Jan Lind­holm on teh­nyt Ruot­sin val­tio­päi­vil­le aloit­teen yhteis­poh­jois­mai­ses­ta valuutasta.

    Var­jel­koon! Nor­ja­lais­ten kans­sa samas­sa valuu­tas­sa… Meil­le juu­ri nyt täl­lä het­kel­lä sopii aivan erin­omai­ses­ti heik­ko euro, sai­si olla vie­lä hei­kom­pi. Sveit­si­läi­sil­tä voi kysyä, kuin­ka kivaa on olla vah­van valuu­tan kanssa.

    Mei­dän suu­rim­pia ongel­miam­me ovat kor­keat työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set, jol­loin vah­vaan valuut­taan jou­tu­mi­nen oli­si vie­lä pahem­pi katastrofi.

  29. Tie­de­mies: Minus­ta pitäi­si luo­pua aja­tuk­ses­ta että tar­vi­taan Yksi Iso Jut­tu, ja hyväk­syä, että nyt sitä ei ole, joten ihmis­ten pitää vähän enem­män teh­dä hom­mia ja ottaa vähän enem­män itse asioi­ta haltuun. 

    Tuon Ison Jutun kans­sa on vie­lä niin, että talou­den kan­nal­ta hajau­tus on muka­vam­pi asia. Koko Nokia-dynas­tian ajan oli sel­lai­nen pel­ko, että mitä sit­ten jos se hii­puu. Ja sit­ten se hiipui.

    Tek­no­lo­gia tun­tuu ole­van Suo­mel­le luon­tai­nen vien­ti­tuo­te, mut­ta sen­kin alal­la voi teh­dä kovin laa­jal­ti asioi­ta. (Suo­mes­ta vie­dään muu­ta kuin kor­kean tek­no­lo­gian tuot­tei­ta tai kor­ke­aa tuo­tan­to­tek­no­lo­gi­aa vaa­ti­via tuot­tei­ta muu­ta­ma pro­sent­ti vien­nin arvos­ta.) Kan­nat­tai­si huo­leh­tia sii­tä, että asiak­kai­ta on kaik­kial­la maa­il­mas­sa ja kai­kil­la sek­to­reil­le. Sil­loin taan­tu­mat sat­tu­vat edes vähän vähemmän.

  30. Tom­mi Uscha­nov: Mut­ta puhut­pa­han vain läm­pi­mik­se­si. Vaik­ka asia oli­si puo­len minuu­tin googlauk­sel­la selvitettävissä.

    OECD:n mukaan Sveit­sin Gini-ker­roin tulon­siir­to­jen jäl­keen on ollut täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la noin 0,27–0,30. Suo­men vas­taa­vas­ti 0,24–0,26. Ei nyt ihan sama, mut­ta kyl­lä nämä maat ovat mer­kit­tä­väs­ti lähem­pä­nä toi­si­aan kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­to­ja (0,36–0,38).

    Samoin OECD:n mukaan Suo­men koko­nais­ve­roas­te vuon­na 2009 oli 43,1 ja Sveit­sin 30,3. Eli “1/10 Suo­men vas­taa­vas­ta” ‑väit­teen lii­oit­te­lu­ker­roin on noin 7.

    Jos halu­aa, että ote­taan vaka­vas­ti, niin ei kan­na­ta käyt­tää sel­lais­ta mie­li­puo­li­sen sal­li­vaa “sosia­lis­min” mää­ri­tel­mää, jos­ta seu­raa mm., että Sak­so­jen yhdis­tyes­sä yksi sosia­lis­ti­nen val­tio fuusioi­tui toi­seen sosia­lis­ti­seen val­tioon. Täl­lai­set mää­ri­tel­mät ovat jos­tain syys­tä olleet vii­me aikoi­na Suo­mes­sa­kin nousus­sa – lie­nee­kö yhdys­val­ta­lai­sen äly­va­paan kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin ran­tau­tu­mis­ta vai mitä.

    Puhuin tuloe­ve­ro­tuk­ses­ta ja väi­tän edel­leen että lii­oit­te­lu­ker­roin on pie­nem­pi kuin veroas­tei­den ero, var­sin­kin “työ­nan­ta­ja­mak­sut” ote­taan huomioon.

    Kun ker­ta guuglaa­mat­to­muus ottaa noin kovil­le niin nyt sit­ten googla­sin. Kak­si­lap­si­nen paris­kun­ta joka tie­naa rei­lut 6500E/kk mak­saa Zuric­hin kan­to­nis­sa kes­ki­mää­rin tulo­ve­roa 3.4%.

    Gini­ker­toi­mien ver­tai­lu Yhdys­val­tain ja vaik­ka­pa Suo­men välil­lä on täy­sin mie­li­puo­lis­ta, Euroo­pan ja USA:n välil­lä ehkä hie­man mie­lek­kääm­pää. Toki tulok­set eivät sil­loin ole ehkä niin mieluisia.

    En oikein ymmär­rä mis­tä tuo sosia­lis­min mää­ri­tel­mä pomp­pa­si, mut­ta kiva kun ker­roit. Ja ei, minua ei tar­vit­se ottaa inter­net­pals­toil­la vaka­vis­saan, en itse­kään ota.

  31. Usein mel­koi­sen aksio­maat­ti­sen kuu­loi­sia “hyvin­voin­ti­val­tioon ei ole varaa” ‑väit­tei­tä on kah­ta sort­tia. Ensin­nä­kin ylei­nen eli his­to­rial­li­nen taso, joka impli­koi että Poh­jois­maat ovat tähän asti menes­ty­neet val­tion suu­res­ta roo­lis­ta RIIPPUMATTA tai jopa HUOLIMATTA,ja edes jon­kin­ver­ran uskot­ta­vam­pa­na (mut­ta sekin tar­kem­paa ana­lyy­siä vaa­ti­va­na) sit­ten huo­li tule­vas­ta maa­il­man ja olo­suh­tei­den muuttuessa.

    Art­tu­ri B ehdot­ti menes­tyk­sen resep­tik­si sosi­aa­lis­ta pää­omaa ja sikä­li kun koko vas­taus­ta joten­kin voi yhteen ter­miin sum­ma­ta, olen samoil­la lin­joil­la. Put­na­min (muis­taak­se­ni, kirj.huom. en ole sosio­lo­gi joten en tun­ne alan kir­jal­li­suut­ta) koros­ta­ma kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen, ja toi­saal­ta sitä kaut­ta vah­vem­man osal­lis­tu­mi­sen yhteis­kun­taan ja sen raken­ta­mi­seen sekä pyö­rit­tä­mi­seen (civic­mind­ness), roo­li on hou­kut­te­le­va abstrak­ti seli­tys­mal­li — jos jo sik­si, että sil­lä on jos­sain muo­dos­saan kan­na­tus­ta sekä oikeal­ta että vasem­mal­ta lai­dal­ta poliit­tis­ta kent­tää. Tul­kin­tae­ri­mie­li­syyk­siä tulee sit­ten lähin­nä käy­tän­nön kei­nois­ta tuon luo­mi­seen ja ylläpitoon.

  32. Lii­an van­ha:
    Nopei­ten jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä tasoit­tuu ilman suu­ria vau­rioi­ta talou­del­le ‚kun jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat jää­dy­te­tään vii­dek­si vuodeksi. 

    Näin­hän voi­si aja­tel­la, mut­ta samaan aikaan jul­ki­nen sek­to­ri jou­tuu kil­pai­le­maan yksi­tyi­sen kans­sa esi­mer­kik­si lääkäreistä.

  33. Vihe­rins­si: Var­jel­koon! Nor­ja­lais­ten kans­sa samas­sa valuu­tas­sa… Meil­le juu­ri nyt täl­lä het­kel­lä sopii aivan erin­omai­ses­ti heik­ko euro, sai­si olla vie­lä hei­kom­pi. Sveit­si­läi­sil­tä voi kysyä, kuin­ka kivaa on olla vah­van valuu­tan kanssa.

    Mei­dän suu­rim­pia ongel­miam­me ovat kor­keat työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set, jol­loin vah­vaan valuut­taan jou­tu­mi­nen oli­si vie­lä pahem­pi katastrofi.

    Vie­lä kor­keam­pia työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat Bel­gias­sa, Tanskassa,Ruotsissa ‚Rans­kas­sa Luxem­bur­gis­sa, Irlan­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ‚Sak­sas­sa, Irlannissa ,
    Ei Suo­mio­le työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­taa EU:n kallein,pikemminkin keskitasoa

    Kyl­lä lopul­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn sane­lee tuot­ta­vuus ja muu kil­pai­lu­ky­kyyn vai­kut­ta­vat seikat

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/d/d6/Average_hourly_labour_costs_in_the_business_economy%2C_2009_%281%29_%28EUR%29.png

  34. ij: Näin­hän voi­si aja­tel­la, mut­ta samaan aikaan jul­ki­nen sek­to­ri jou­tuu kil­pai­le­maan yksi­tyi­sen kans­sa esi­mer­kik­si lääkäreistä.

    Tähän voi vas­ta­ta lisää­mäl­lä kou­lu­tus­ta, työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen alen­taa palkkatasoa.

    Uosu­kai­nen supis­ti lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen puo­leen 1990 ‑luvul­la lää­kä­rei­den vaatimuksesta,sisäänottomäärät tip­pui­vat n 700 tuon­ne 350

    Vie­lä­kään ei ole palat­tu tuol­le 1990 luvun tasolle

    Lää­kä­reis­tä n 8500 eli liki puo­let elä­köi­tyy enne 2020 joten meil­lä on joka tapauk­ses­sa edes­sä suu­ri lää­kä­ri­pu­la ellei kou­lu­tus­ta lisätä

    On parempi,että voi käy­dä edes vähem­män­kou­lu­te­tun lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la kuin ei pää­se lää­kä­ril­le ollenkaan.Nythän esim Espoo tekee näin, että aikaa varaa­va poti­las­pid­te­tään jonoon ja kat­so­taan 3–8 kuukaudnekuluttua,onkopotilas hengissä.Todennäköisesti hän on jo käy­nyt yksi­tyi­sel­lä ja ongel­maon poistunut.

    Terk­ka­reis­ta on tul­lut köy­hien tap­pa­jia eli nyt odo­te­taan, että sai­raus on pahen­tu­nut vakavaksi

    http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/turku-valmis-lisaamaan-laaketieteen-koulutusta

  35. ij: Näin­hän voi­si aja­tel­la, mut­ta samaan aikaan jul­ki­nen sek­to­ri jou­tuu kil­pai­le­maan yksi­tyi­sen kans­sa esi­mer­kik­si lääkäreistä.

    …ja yksi­tyi­set lää­hä­rit aiheut­ta­vat tur­hia kus­tan­nuk­sia ter­vey­den­huol­toon. Eikö “ongel­man” rat­kai­su ole täl­löin aika selvä?

  36. Lii­an van­ha: Vie­lä kor­keam­pia työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat Bel­gias­sa, Tanskassa,Ruotsissa ‚Rans­kas­sa Luxem­bur­gis­sa, Irlan­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ‚Sak­sas­sa, Irlannissa ,
    Ei Suo­mio­le työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­taa EU:n kallein,pikemminkin keskitasoa.

    Olen sii­tä samaa miel­tä, ettei­vät suo­ma­lai­set pal­kat abso­luut­ti­sel­la mit­ta­ril­la mitään huip­pu­ta­soa ole.

    Kyse on kui­ten­kin enem­män suh­teel­li­ses­ta kehi­tyk­ses­tä, ja sitee­raa­ma­si nume­rot ovat kol­men vuo­den takaa. Täs­sä samas­ta läh­tees­tä työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten muu­tos­ta eri mais­sa vuo­del­ta 2011 vuo­teen 2012 sekä vuo­den 2010 työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Nuo yhdis­tä­mäl­lä aina­kin väi­te sii­tä, että Sak­sas­sa on Suo­mea kal­lim­paa ei tun­nu aina­kaan ihan yksi­se­lit­tei­sel­tä. Jo vuon­na 2010 pun­tit oli­vat mel­kein tasan, ja sen jäl­keen Suo­mi on kirinyt.

    Eri­tyi­sen han­ka­lal­ta näyt­tää nime­no­maan se, että Suo­mes­sa työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat nous­seet pal­jon Sak­saa nopeam­min vii­mei­set 15 vuot­ta. Toki täs­sä on alku­pääs­sä muka­na sekä Sak­san hen­ki­lö­koh­tai­sia ongel­mia ja Suo­men lamas­ta toi­pu­mis­ta, mut­ta sama ilmiö on näky­vis­sä myös vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na. Suo­men työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na noin 10 % enem­män kuin Saksassa.

    Kil­pai­lu­ky­kym­me Sak­saan näh­den on hei­ken­ty­nyt. Ruot­siin näh­den ei onnek­si niin­kään, kos­ka kruu­nun kurs­si on kor­jan­nut ruot­sa­lais­ten tilannetta.

    Kyl­lä lopul­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn sane­lee tuot­ta­vuus ja muu kil­pai­lu­ky­kyyn vai­kut­ta­vat seikat.

    Nime­no­maan. Kuten vaik­ka­pa luon­non­va­rat, yhteis­kun­nan tehok­kuus, pää­omat, maan­tie­teel­li­set sei­kat, jne. Suo­men vah­vuu­te­na on suju­va lii­ke­toi­min­taym­pä­ris­tö lain­sää­dän­nön ja yhteis­kun­nan puo­lel­ta sekä kou­lu­tet­tu väki. Sen sijaan mel­kein­pä kaik­ki muu alkaen har­vaa­na­su­tus­ta poh­joi­ses­ta maan­tie­tees­tä onkin sit­ten mei­tä vastaan.

    Jos teem­me samo­ja asioi­ta kuin muut, meil­lä jää vähem­män lei­vän pääl­le työn­te­ki­jöil­le­kin. Jos kek­sim­me teh­dä fik­sum­pia asioi­ta kuin muut, voim­me pääs­tä parem­mil­le tuloil­le. Suo­ras­sa kil­pai­lus­sa olem­me kui­ten­kin altavastaajina.

    Se pitää tie­tys­ti huo­mioi­da, että työ­voi­ma­ku­lut eivät ole 1:1 sama asia kuin pal­kat. Tämä voi joh­taa sii­hen tilan­tee­seen, että työn­te­ki­jän osto­voi­ma kato­aa JA työ­nan­ta­jan osto­voi­ma työ­voi­man suh­teen heik­ke­nee samaan aikaan.

  37. Suo­mi nume­roi­na vih­ko­ses­ta voi lukea, että yhtä yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jää koh­den on kak­si työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vaa tai jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jää. Voi­ko täl­lai­nen yhtä­lö toimia????

  38. Lii­an van­ha:Kyl­lä lopul­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn sane­lee tuot­ta­vuus ja muu kil­pai­lu­ky­kyyn vai­kut­ta­vat seikat

    Vii­me vuo­si­na sii­hen tuot­ta­vuu­teen ei ole kovin­kaan hir­veäs­ti panos­tet­tu, pikem­min­kin päin­vas­toin. Raa­mi­ko­ro­tuk­set kau­las­sa on kek­sit­ty kai­ken­lais­ta omaan jal­kaan ampumista.

    Fir­mat ovat joo tehos­ta­neet, nimit­täin lak­kaut­ta­mal­la tuot­ta­mat­to­mia teh­tai­ta. Sil­lä tavoin­han se kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus nousee kohis­ten, mut­ta minus­ta tuo ei ole koko kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kaik­kein paras tapa. Sone­ra­kin irti­sa­noo taas, Wärt­si­lä lomaut­taa, Met­so tehos­taa. Lii­an vähän tuot­ta­vat työn­te­ki­jät läh­te­vät san­koin jou­koin kortistoon.

  39. Jou­niL:
    Anteek­si, mut­ta olet pahas­ti vää­räs­sä. Ruot­si on ollut aiem­min Euroop­pa­lai­nen suurvalta.

    Taas pitää rau­ta­lan­gas­ta vään­tää. 1900-luvul­la (“vii­me vuo­si­sa­dal­la”) Ruot­si ei kovin kum­moi­nen suur­val­ta ollut. Sen sijaan, kah­den maa­il­man­so­dan aika­na, Ruot­si myi rau­ta­mal­mia, kuu­la­laa­ke­rei­ta, len­to­ko­nei­den kokoon­pa­noa jne Sak­saan. Tans­ka vas­taa­vas­ti sian­li­haa. Sotien jäl­keen mark­ki­noi­ta riit­ti jäl­leen­ra­ken­net­ta­vas­sa Euroo­pas­sa. Vie­lä nykyi­sin­kin Sak­san mark­ki­nat ovat lähel­lä poh­jois­mai­ta, samaan tapaan ovat menes­ty­neet myös Hol­lan­ti, Luxem­burg, Itä­val­ta, Sveit­si, Ita­lian poh­jois­osa. Ei menes­tys sil­ti mikään maan­tie­teel­li­nen auto­maat­ti ole, asiat voi­daan myös sös­siä tie­ten tah­toen itä­blo­kin tyy­liin tai rans­ka­lais-bel­gia­lai­seen tyy­liin myös.

  40. SW:
    Suo­mi nume­roi­na vih­ko­ses­ta voi lukea, että yhtä yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jää koh­den on kak­si työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vaa tai­jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jää. Voi­ko täl­lai­nen yhtä­lö toimia????

    Vih­ko­nen on väärässä.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 mil­joo­naa suo­ma­lais­ta. Kai­ken­kaik­ki­aan suo­ma­lai­sia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­to­mak­sa­jan ruo­ka­pöy­däs­sä istuu lähem­mäs nel­jä vero-elättiä.

  41. Tie­de­mies: Onko täs­tä jotain muu­ta evi­dens­siä kuin se tau­to­lo­gia että “eihän kukaan ter­ve ihmi­nen nyt itse­mur­haa tee”? 

    Sori, mut­ta väit­täi­sin että olet vää­räs­sä. Tai siis, riip­puu vähän mitä “suu­rel­ta osin” täs­sä tar­koit­taa, mut­ta en usko että tämä väi­te pätee, jos se tul­ki­taan niin, että Suo­men län­sieu­roop­pa­lai­sit­tain mel­ko kor­keat itse­mur­ha­lu­vut selit­tyi­si­vät sil­lä että tääl­lä on enem­män psyyk­ki­ses­ti sairaita.

    En mis­sään nimes­sä vii­tan­nut sii­hen, että itse­mur­ha­lu­kum­me selit­tyi­si­vät suu­rem­mal­la psyyk­ki­sel­lä sai­ras­ta­vuu­del­la. Joi­tain psyyk­ki­siä sai­rauk­sia tääl­lä on enem­män kuin muu­al­la, joi­tain vähem­män. Esim. skit­so­fre­nian esiin­ty­vyys on Suo­mes­sa suu­rem­pi mut­ta tyy­pin I kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön esiin­ty­vyys pie­nem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa mais­sa. (Arch Gen Psyc­hiat­ry. 2007 Jan;64(1):19–28.)

    Itse­mur­han teki­jöis­tä yli 90 pro­sen­til­la on psy­kiat­ris­ta sai­ras­ta­vuut­ta. Kah­del­la kol­man­nek­sel­la on aina­kin vaka­va-astei­nen masen­nus. Läh­tee­nä van­ha mut­ta suo­ma­lai­nen tut­ki­mus jos­sa tut­kit­tiin kaik­ki yhden vuo­den aika­na Suo­mes­sa itse­mur­han teh­neet retrospektiivisesti.(Am J Psyc­hiat­ry 1993;150:935–40)

    Se, mik­si Suo­mes­sa psyyk­ki­ses­ti sai­raat jon­kin ver­ran enem­män itse­mur­hia teke­vät, liit­tyy moneen asi­aan. Aina­kin itse­mur­ha­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­teen, Suo­mes­sa luul­ta­vas­ti asei­den suu­reen mää­rään. (JAMA 2005 Oct 26;294(16):2064–74.)

    Skit­so­fre­nia­po­ti­lai­den ja vaka­va-asteis­ta masen­nus­ta sai­ras­ta­vien itse­mur­ha­kuol­lei­suus on 20-ker­tais­ta nor­maa­li­väes­töön ver­rat­tu­na. Epä­va­kaa­ta per­soo­nal­li­suus­häi­riö­tä sai­ras­ta­vis­ta kuo­lee oman käden kaut­ta 0,5 pro­sent­tia vuodessa.(en jak­sa läh­tei­tä kaivaa)

    Sinän­sä asia on päi­vän­sel­vä. Psy­kiat­ri­set häi­riöt ovat oire­diag­noo­se­ja eli syndroo­mia ja itse­mur­han teki­jäl­lä yleen­sä on vaka­via oirei­ta eli diag­no­soi­ta­va häi­riö. Vai mitä romant­ti­sia kuvi­tel­mia kir­joit­ta­jal­la mah­toi olla. Vai ajat­te­let­ko ehkä että vaka­vas­ti masen­tu­neen käsi­tys ympä­röi­väs­tä todel­li­suu­des­ta ei ole vää­ris­ty­nyt. Romant­tis­ta hai­hat­te­lua sekin. Eri asia sit­ten onko vää­ris­ty­mi­nen psy­koot­tis­ta­sois­ta (esim: “Olen jo kuol­lut, ette­kö usko, anta­kaas kun ammun itseä­ni pää­hän jot­ta ymmär­rät­te, etten voi kuol­la uudelleen.” )

  42. eggo: Se, mik­si Suo­mes­sa psyyk­ki­ses­ti sai­raat jon­kin ver­ran enem­män itse­mur­hia teke­vät, liit­tyy moneen asi­aan. Aina­kin itse­mur­ha­vä­li­nei­den saa­ta­vuu­teen, Suo­mes­sa luul­ta­vas­ti asei­den suu­reen määrään.

    Ala­sa­jet­tui­hin mielenterveyspalveluihin…

  43. Sun Tzu: Vih­ko­nen on väärässä.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 mil­joo­naa suo­ma­lais­ta. Kai­ken­kaik­ki­aan suo­ma­lai­sia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­to­mak­sa­jan ruo­ka­pöy­däs­sä istuu lähem­mäs nel­jä vero-elättiä.

    Ruo­ka­pöy­dän anti­mis­ta sen­tään osan tuot­taa jul­ki­nen talous. Esim. tiet, las­ten kou­lu­tuk­sen, ison osan ter­vey­den­hoi­dos­ta, sekä lähes kai­ken sairaanhoidon.

    Se on sit­ten eri asia, että kuin­ka tehok­kaas­ti tuottaa.

  44. Sepi:

    Ruo­ka­pöy­dän anti­mis­ta sen­tään osan tuot­taa jul­ki­nen talous. Esim. tiet, las­ten kou­lu­tuk­sen, ison osan ter­vey­den­hoi­dos­ta, sekä lähes kai­ken sairaanhoidon.

    Se on sit­ten eri asia, että kuin­ka tehok­kaas­ti tuottaa.

    Sel­lai­sia ihmi­siä on, jot­ka eivät kau­heas­ti hyö­dy val­tion kus­tan­ta­mis­ta teis­tä, kou­lu­tuk­ses­ta, sai­raan­hoi­dos­ta jne. Sit­ten on nii­tä, jot­ka hyö­ty­vät pal­jon. Ja sit­ten on suu­ri osa, joi­den kan­nal­ta kyse on ikään­kuin vakuu­tus­luon­tei­ses­ta pal­ve­lu­pa­ke­tis­ta: mak­se­taan sen varal­ta, että tar­vet­ta tulee. Ongel­mia voi tul­la, jos ensim­mäi­nen ryh­mä on se, jol­ta kerä­tään eni­ten veroja…

  45. Yksi usein unoh­det­tu seli­tys Suo­men ja mui­den Poh­jois­mai­den suh­teel­li­sel­le menes­tyk­sel­le on kie­lia­lu­een pie­nuus. Sen vuok­si ulko­mais­ten elo­ku­vien ja sar­jo­jen dub­baus ei meil­lä yleen­sä kan­na­ta. Ja se taas myö­tä­vai­kut­taa sii­hen, että val­tae­nem­mis­tö lap­sis­ta oppii luke­maan var­sin hyvin ja aika moni myös oppii samal­la englan­tia. Täl­lä ei ole oleel­lis­ta mer­ki­tys­tä niil­le, jot­ka luke­vat kir­jan päi­väs­sä ja kak­si par­haas­sa. Mut­ta niil­le, jot­ka eivät kir­jo­ja ja leh­tiä juu­ri lue, tele­vi­sio-ohjel­mien teks­ti­tys monin­ker­tais­taa luke­mi­sen mää­rän ja tar­jo­aa sel­lais­ta teho­kas­ta tukio­pe­tus­ta, jos­ta espan­ja­lai­set ja ame­rik­ka­lai­set ikä­to­ve­rit jää­vät paitsi.

    Luku­tai­to hei­jas­tuu moneen muu­hun­kin tai­toon. Tämä selit­tää ison osan sii­tä, mik­si kan­sain­vä­li­sis­sä kou­lu­ver­tai­luis­sa suo­ma­lais­las­ten menes­tys on ennen kaik­kea sen hei­koim­man nel­jän­nek­sen parem­paa menes­tys­tä ver­rat­tu­na mui­den mai­den hei­koim­paan nel­jän­nek­seen. TV-teks­tit selit­tä­vät osan sii­tä, mik­si suo­ma­lai­nen kes­ki­ver­to kou­lu­pu­do­kas ei ole ihan yhtä pahas­ti pudon­nut kuin espan­ja­lai­nen tai ame­rik­ka­lai­nen tai ita­lia­lai­nen kou­lu­pu­do­kas. Tämä hei­jas­tuu myös tuot­ta­vuus- ja tuloeroihin.

    Toi­nen vähän saman­ta­pai­nen seli­tys liit­tyy ame­rik­ka­lai­siin tie­to­ko­ne­pe­lei­hin ja nuo­ri­son suo­si­maan netis­tä lait­to­mas­ti ladat­ta­vaan jenk­ki­viih­tee­seen. Nämä ovat nyky-Suo­mes­sa mer­kit­tä­viä englan­nin oppi­mi­sen läh­tei­tä, var­sin­kin pojille.

    Oli­si tie­tys­ti isän­maal­li­sem­paa kehua suo­ma­lais­ten päi­vä­ko­tien täte­jä, perus­kou­lun opet­ta­jia ja kir­jas­ton­hoi­ta­jia las­ten hyvis­tä ja mui­ta mai­ta tasai­sem­min jakau­tu­neis­ta oppi­mis­tu­lok­sis­ta, mut­ta rea­lis­tin täy­tyy antaa osa kun­nias­ta Bart Simp­so­nil­le, WoW:lle ja Gor­don Ramsaylle.

  46. Sun Tzu:

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 mil­joo­naa suo­ma­lais­ta. Kai­ken­kaik­ki­aan suo­ma­lai­sia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­to­mak­sa­jan ruo­ka­pöy­däs­sä istuu lähem­mäs nel­jä vero-elättiä.

    Voi ei, näi­tä pöl­hö­po­pu­lis­me­ja on näky­nyt jenk­ki­läi­sil­lä kes­kus­te­lu­pals­toil­la, mut­ta että nyt Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa­kin… Aina­kin ne jenk­ki­läi­set popu­lis­mit ovat hel­pos­ti kor­vaan tart­tu­via yksin­ker­tais­tuk­sia, joi­den oiko­mi­nen sit­ten vaa­tii pit­kät lita­niat, maa­il­mas­sa kun moni asian­ti­la riip­puu yhdes­tä jos toi­ses­ta­kin. Sik­si yksi pöl­hö­po­pu­lis­ti ehtii heit­tää kym­me­nen slo­ga­nia sii­nä ajas­sa kuin vii­sas täs­men­tää yhden. Luki­ja­kun­nan hitaam­mal­le seg­men­til­le­kin käy help­po iske­vä slo­gan jär­keen hel­pom­min kuin pit­kä, pol­vei­le­va ja epäi­lyt­tä­väs­ti selit­te­lyl­tä vai­kut­ta­va tarkennus.

    No jos nyt ottaa Sun Tzun luvut nii­tä tar­kis­ta­mat­ta, tas­ku­las­kin ker­too että “elät­tä­jän” pöy­däs­sä istuu oikeas­ti 2.86 “elä­tet­tä­vää”. Kai se on pöl­hö­po­pu­lis­ti­lo­gii­kal­la mel­kein neljä.

    Pikai­ses­ti tse­kat­tu­na (vir­hei­tä voi olla) istu­jis­ta on jotain 0.75 alle 18-vuo­tiai­ta, joi­ta ei suu­rel­ta osin elä­te­tä veroil­la, vaan ihan mam­ma och pap­pa beta­lar. Jos las­ten kou­lun­käyn­tiä ajat­te­lee vero-ela­tuk­se­na, las­ket­ta­koon se syn­tei­hin vain yhdes­ti (löy­tyy alem­paa ‘opettajat’-kohdasta).

    Yli 65-vuo­tiai­ta pöy­däs­sä istuu 0.7 kap­pa­let­ta. Nii­den elät­tä­mi­nen menee pikem­min­kin elä­ke­mak­suis­ta kuin verois­ta, mut­ta vero­luon­teis­ta sekin tie­tys­ti on. Täs­sä blo­gis­sa on aikai­sem­min kes­kus­tel­tu mik­si van­huk­set kan­nat­taa elät­tää tuol­la taval­la, sen sijaan että hei­tä edel­ly­tet­täi­siin heit­te­le­mään kul­ta­ko­li­koi­ta kirs­tuun työ­uran­sa aika­na. Sii­tä voi kyl­lä kirs­ku­tel­la ham­pai­taan että mik­si ne prkl suu­ret ikä­luo­kat kes­kit­tyi­vät vain “Suo­men raken­ta­mi­seen” ja jät­ti­vät lap­set teke­mät­tä. Oma suku­pol­vi kun täs­sä jou­tuu sekä raken­ta­maan tule­vai­suu­den Suo­men että teke­mään ne lapset.

    Vie­lä siel­lä pöy­däs­sä istuu monia joi­ta ei elä­te­tä vas­tik­keet­ta, vaan joil­ta lyhyt­nä­köi­sem­pi elät­tä­jä oleel­li­ses­ti pako­te­taan osta­maan pal­ve­lui­ta. Mm. 0.06 istu­jaa on opet­ta­jia, mel­kein 0.1 kun­nal­li­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa, 0.02 on varus­mie­he­nä ja puo­let sii­tä kapiai­si­na maa­ta puo­lus­ta­mas­sa. Lyhyt­nä­köi­nen vasem­mis­to­li­be­raa­li “elät­tä­jä” saat­tai­si esim. aja­tel­la että jätän­pä maan­puo­lus­tus­pal­ve­lut osta­mat­ta, kyl­lä joku muu sen mak­saa kui­ten­kin. Lyhyt­nä­köi­nen oikeis­to­kon­ser­va­tii­vi “elät­tä­jä” saat­taa taas aja­tel­la ettei sen syr­jäy­ty­neen naa­pu­ri­per­heen matik­ka­ne­ro-tyt­tä­ren tar­vi yli­opis­toa käy­dä aina­kaan minun rahoillani.

    Sit­ten esi­mer­kik­si yli­opis­to­jen hen­ki­lö­kun­taa 0.02, AMKien en jak­sa etsiä. Yli­opis­to-opis­ke­li­joi­ta pöy­däs­sä istuu 0.12 ja AMK:ilaisia 0.1, mut­ta he eivät kovin pal­joa vero-ela­tus­ta syö, päin­vas­toin teke­vät opin­to­jen ohes­sa monet sem­moi­set pas­ka­duu­nit joi­hin ei mui­ta teki­jöi­tä löydy.

    Pal­jon tois­tai­sek­si selit­tä­mä­tön­tä väkeä jää vie­lä pöy­tään­kin, mut­ta eikö­hän täs­sä jo vähän näh­ty pöl­ho­po­pu­lis­min taak­se. Myös pal­jon todel­li­sen maa­il­man komplek­si­suut­ta jäi vie­lä pii­loon, vaik­ka­pa se että niis­tä alle 18-vuo­tiai­den elät­tä­jis­tä joku osa saa palk­kan­sa vero­tu­lois­ta­kin, osa (mie­li­pi­de­ky­sy­mys) vas­tik­keel­li­ses­ti jot­kut ehkä (mie­li­pi­de­ky­sy­mys) vas­ti­keet­to­mas­ti aitoi­na “veroe­lät­tei­nä” — mut­ta on lap­sia yksi­tyi­sen sek­to­rin­kin mam­moil­la ja papoilla.

    Nyky­ti­lan­net­ta koh­taan voi heit­tää monen­lais­ta kri­tiik­kiä: huol­to­suh­de vaa­ti­si ihan oikeas­ti rei­vaa­mis­ta, ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti oli­sin pikem­min­kin kutis­ta­mas­sa jul­kis­ta sek­to­ria kuin kas­vat­ta­mas­sa. Mut­ta tuo heit­to nel­jäs­tä veroe­lä­tis­tä on vähän kuin kau­his­te­li­si kuin­ka Kimi Räik­kö­nen jou­tuu yksin tie­naa­maan rahat tal­lin monel­le kym­me­nel­le sponsoriraha-elätille.

  47. Poh­jois­maat ovat parem­pia kuin osaam­me kuvitellakaan.

    Ei uskoi­si Pos­ti­pank­kim­me mai­nok­sek­si täl­lä sivul­la ole­vaa poh­jois­mai­sen pan­kin New Nor­mal videota:
    http://tinyurl.com/d2mjvu8

  48. Sun Tzu: Vih­ko­nen on väärässä.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 mil­joo­naa suo­ma­lais­ta. Kai­ken­kaik­ki­aan suo­ma­lai­sia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­to­mak­sa­jan ruo­ka­pöy­däs­sä istuu lähem­mäs nel­jä vero-elättiä.

    Aivan tör­ke­ää! — ja näis­tä vie­lä 2,3 on tuon veron­mak­sa­jan omas­sa perheessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.