Valkoinen ruudukko tieliikennelakiin?

Helsin­gin liiken­net­tä hidas­ta­vat huo­mat­tavasti autoil­i­jat, jot­ka ovat otta­neet tavak­seen ajaa risteyk­set tukkoon, jot­ta oli­si­vat paalu­paikalla, kun val­ot seu­raa­van ker­ran vai­h­tu­vat. Tämä on peri­aat­teessa kiel­let­tyä, mut­ta sitä ei valvota. Hait­ta täl­lais­es­ta itsekkyy­destä muulle liiken­teelle on huo­mat­ta­va. Jat­ka lukemista “Valkoinen ruudukko tieliikennelakiin?”

Metropolihallinto ja SOTE

Demar­it ovat aja­neet Helsin­gin seudulle metropoli­hallintoa Tukhol­man läänin tapaan. Tämä on ollut vihrei­den päämääränä ja parikym­men­tä vuot­ta – tosin vähän pienem­mäl­lä alueel­la kuin tämä Demarien Por­naisi­in asti ulot­tu­va malli. Isot asi­at metropoli­hallinnolle ja pienen ehkä nyky­istäkin pienem­mille kun­nille ja merkit­tävä tulo­jen tasaus metropoli­hallinnon kun­tien välillä.

Nyt Helsin­gin kokoomus esit­tää, että jos tehdään metropoli­hallinto Tukhol­man mallin mukaan, laite­taan sinne myös Tukhol­man mallin mukaan sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto.  Kan­natan voimakkaasti ja niin näyt­tävät kan­nat­ta­van pääkaupunkiseudun vihreät kaupunki­in kat­so­mat­ta. Mik­si en kan­nat­taisi, kun olen sitä itsekin kauan sit­ten esit­tänyt. Jat­ka lukemista “Metropoli­hallinto ja SOTE”

Kysymys seutuhallinnosta Pirkanmaalla

Kos­ka en saanut puheen­vuoroa eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la, lai­tan kysymyk­seni tähän. (Keskusta­laiset oli­vat kysyneet kun­tien pakkoliitoksista.)

= = =

Keskusta­laiset main­os­ta­vat kotikun­ta ‑maakun­ta­malli­aan ja esit­tävät sen esimerkkinä Kain­u­un hallintokokeilun. Tuo kokeilu kaa­tui yhden kun­nan vetoon. Olisiko keskusta­lais­ten mielestä tässä voin­ut käyt­tää pakkoa ja voiko tuos­sa tei­dän maakun­ta­mallis­sa noin ylipään­sä käyt­tää pakkoa, vai voiko senkin toteut­taa vain jos kaik­ki Suomen kun­nat suos­tu­vat tehtävien­sä siir­toon maakun­nalle? Jat­ka lukemista “Kysymys seu­tuhallinnos­ta Pirkanmaalla”

Kilometrimaksu

Kom­ment­te­ja Ollilan työryh­män esit­tämistä kilometrimaksuista.

  • On järkevää siirtää auton vero­tus­ta han­k­in­nan ja omis­tamisen vero­tuk­ses­ta käytön vero­tuk­seen. Vai­h­toe­htona käytön vero­tuk­selle on polt­toain­evero tai matkamit­tar­iluke­maan perus­tu­va mak­su. (Matkamit­tari tietysti sinetöitäisi­in) Jat­ka lukemista “Kilo­metri­mak­su”

Markkinavoimat ovat puhuneet: tyhmä kauppa ja kallis hinta

Microsoft osti Nokian matka­puhe­lin­toimin­not run­saal­la viidel­lä mil­jardil­la. Markki­navoimat ovat analysoi­neet kau­pan ja ker­to­vat tulok­sen pörs­seis­sä. Nokian markki­na-arvo nousi noin neljäl­lä mil­jardil­la ja Microsoft­in las­ki noin kymmenel­lä mil­jardil­la eurol­la. Jat­ka lukemista “Markki­navoimat ovat puhuneet: tyh­mä kaup­pa ja kallis hinta”

Tour de Helsinki: yli viisi kertaa maapallon ympäri fillarilla

Tour de HalsinkiOlin kol­man­nen ker­ran peräkkäin Tour de Helsingis­sä, fil­lar­i­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa 1621 pyöräil­i­jää ajoi 140 kilo­metrin lenkin Espoos­sa, Nur­mi­järvel­lä, Tuusu­las­sa, Jär­ven­päässä, Sipoos­sa, Van­taal­la ja Helsingis­sä (Hyvä lähtöko­h­ta kuntaliitokselle! 🙂 )

Tour de Helsinki

Mukana oli kovin erikun­toista ja –ikäistä väkeä, mikä kuu­luukin täl­laiseen tapah­tu­maan. Meitä vähem­män sport­tisia varten oli omat nopeusryh­mät, jois­sa edet­ti­in ennal­ta sovi­t­ul­la vauhdil­la jäniksen vetäminä. Ajoin osan aikaa ilman vetoa­pua mut­ta pääosan ryh­män mukana. Ero on kyl­lä huo­mat­ta­va. Ajoin ryh­mässä 25 km/h. Se tun­tui välil­lä ihan sun­nun­ta­ia­jelul­ta ja vähän har­mit­telin, että olin valin­nut niin hitaan ryh­män. Kuitenkin, kun eväi­den syön­nin ja huonon tarkkaavaisu­u­den vuok­si jäin ryh­mästä muu­ta­man kymme­nen metriä jäl­keen, min­un oli pakko tun­nus­taa, etten jak­sa polkea sitä kiin­ni. Onnek­si ehdin seu­raavalle taukopaikalle ennen kuin ryh­mäni jatkoi eteen­päin, joten taas oli vetoapua.

Jat­ka lukemista “Tour de Helsin­ki: yli viisi ker­taa maa­pal­lon ympäri fillarilla”

300 euroa vai 400?

Julk­isu­udessa on ihme­tel­ty, pitikö työt­tömän suo­jao­su­u­den olla 300 euroa vai 400 euroa. Neljäsa­taa euroa on pieni­PALKKAISEN suo­jao­su­us asum­istues­sa, mut­ta jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä vain kuusi kuukaut­ta sen jäl­keen, kun on ollut viimek­si työtön. Esitimme tuo­ta pieni­palkkaisten suosimista asum­istues­sa 400 euron Juhana Var­ti­aisen kanssa, kos­ka se on kus­tan­nuste­hokkain tapa helpot­taa pieni­palkkaisen työn vas­taan­ot­tamiseen liit­tyvää kan­nusti­non­gel­maa. Koko ongel­maa ei ole niil­lä ‚joiden asumiskus­tan­nuk­set eivät ole suuria. Pidän vähän ongel­mallise­na, että tämä typ­istyi siir­tymäkau­den tuek­si, kos­ka siitä ei oikeas­t­aan pitäisi palk­in­ta, että on ollut aiem­min työtön. Jat­ka lukemista “300 euroa vai 400?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.9.2013

Lau­takun­nan listal­la on vain kak­si vas­taus­ta val­tu­us­toaloit­teisi­in, mut­ta täysin tyhjän pant­ti­na lau­takun­ta ei istu. Saamme infoa valmis­teil­la ole­vista asioista.

Siir­to­la­pu­u­tarho­jen kiirehtiminen

Aloit­teessa kiire­hditään siir­to­la­pu­u­tarho­jen perus­tamista Sil­tamä­keen. Viras­to vas­taa lakonis­es­ti, että niitä juuri kaavoite­taan. Aika usein tulee demariryh­mästä aloit­tei­ta asioista, jot­ka ovat juuri toteu­tu­mas­sa. Sitä voi sit­ten rehvastel­la, että min­un aloit­teestani tämäkin tuli. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.9.2013”

Miksi päättäminen on niin vaikeata?

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä.

Joku voisi sanoa kir­joi­tus­ta huonos­ti ajoite­tuk­si, sil­lä jo ennen Suomen Kuvale­hden tuloa pain­os­ta hal­li­tus teki joukon päätök­siä ja ennen kaikkea lupasi tehdä suuria päätök­siä jatkos­sa. Se ei poista sitä, että maamme on putoa­mas­sa muu­tok­sen kärjestä.

===

Oli Suomelta ihmeelli­nen suori­tus nous­ta sodan jäl­keen syr­jäisyy­destä, köy­hyy­destä ja mon­en mielestä taka­pa­juisu­ud­es­ta edis­tyneek­si ja vau­raak­si maak­si ja sijoit­tua kärk­i­joukkoon vähän kaikissa kan­sain­välis­sä ver­tailuis­sa. Onko kukois­tuskausi jäämässä lyhyek­si? Kovin moni vahvuuk­sis­tamme on muren­e­mas­sa yhtä aikaa. Jat­ka lukemista “Mik­si päät­tämi­nen on niin vaikeata?”

Hallituksen rakennepoliittinenohjelma (15/15): Hankintalaki ja valtionhallinnon tuottavuus

 

3.7              Han­k­in­ta­lain kokon­aisu­ud­is­tus valmis­tel­laan EU:n julk­isten han­k­in­to­jen direk­ti­ivi­u­ud­is­tuk­sen poh­jal­ta. Kokon­aisu­ud­is­tuk­ses­sa valmis­tel­laan ehdo­tuk­set mm. han­k­in­tamenet­te­ly­jen yksinker­tais­tamisek­si, eri­lais­ten laatutek­i­jöi­den huomioimisek­si, pk-yri­tys­ten tar­jouskil­pailu­un osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sien paran­tamisek­si, kyn­nysar­vo­jen nos­tamisek­si sekä val­i­tus­menet­te­lyn tiuken­tamisek­si. (TEM)

Tärkein­tä olisi saa­da jatku­va val­i­tus­rum­ba lop­pumaan. Jotkut kil­pailui­hin osal­lis­tu­vat valit­ta­vat ruti­ini­no­mais­es­ti aina ja markki­natuomiois­tu­in lait­taa ruti­ini­no­mais­es­ti han­k­in­nan aina odot­ta­manaan val­i­tuk­sen käsit­te­lyä. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että ei voi olla kokon­aisu­u­den kannal­ta edullista, jos minkä tahansa asian han­kkimiseen tulee aina val­i­tusten takia vähin­tään vuo­den ylimääräi­nen odot­telu­ai­ka. Toimen­pidekiel­lon sijas­ta pitäisi määrätä hyvi­tys vääryyt­tä kärsi­neelle. Jos taas val­i­tus on aihee­ton, pitäisi valit­ta­jan mak­saa koko rul­janssista aiheutuneet kus­tan­nuk­set. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­neno­hjel­ma (15/15): Han­k­in­ta­la­ki ja val­tion­hallinnon tuottavuus”