Kysymys seutuhallinnosta Pirkanmaalla

Kos­ka en saa­nut puheen­vuo­roa edus­kun­nan kyse­ly­tun­nil­la, lai­tan kysy­myk­se­ni tähän. (Kes­kus­ta­lai­set oli­vat kysy­neet kun­tien pakkoliitoksista.)

= = =

Kes­kus­ta­lai­set mai­nos­ta­vat koti­kun­ta ‑maa­kun­ta­mal­li­aan ja esit­tä­vät sen esi­merk­ki­nä Kai­nuun hal­lin­to­ko­kei­lun. Tuo kokei­lu kaa­tui yhden kun­nan vetoon. Oli­si­ko kes­kus­ta­lais­ten mie­les­tä täs­sä voi­nut käyt­tää pak­koa ja voi­ko tuos­sa tei­dän maa­kun­ta­mal­lis­sa noin yli­pään­sä käyt­tää pak­koa, vai voi­ko sen­kin toteut­taa vain jos kaik­ki Suo­men kun­nat suos­tu­vat teh­tä­vien­sä siir­toon maakunnalle?

Kau­pun­ki­seu­duil­la, joi­ta tämä pak­ko­lii­tos ‑perä­lau­ta kos­kee, kyse ei ole tar­pees­ta muo­dos­taa riit­tä­vän vah­vo­ja kun­tia huo­leh­ti­maan pal­ve­luis­ta. Sik­si ihmet­te­len, mik­si pää­mi­nis­te­ri käyt­tää tätä perus­tet­ta, joka on niin help­po kumo­ta. Kyse on kal­liik­si käy­väs­tä osaop­ti­moin­nis­ta, joka joh­taa sosi­aa­li­ses­ti vää­ris­ty­viin raken­tei­siin ja hyvin huo­noon kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. Näi­hin päi­viin asti kes­kus­tan kun­ta­po­lii­ti­kot ovat myön­tä­neet, että kau­pun­ki­seu­duil­la on suu­ri ongel­ma kun­ta­ra­ken­tees­sa ja kun­tien kan­nus­ti­mis­sa kam­pit­taa toi­si­aan. Oli­si hyvåä tilai­suus ker­toa, miten ne sit­ten rat­kais­taan, ellei kuntaliitoksilla.

Yksi vaih­toeh­to on saman­lai­nen kaupn­ki­seu­dun hal­lin­to, jota nyt esi­te­tään Hel­sin­gin seu­dul­le. Kun sil­le anne­taan riit­tä­väs­ti teh­tä­viä – esi­mer­kik­si sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to – sii­tä voi tul­la ihan hyvä.

hal­li­tuk­sen pää­tök­ses­sä on met­ro­po­li­hal­lin­to, mut­ta ei saman­lais­ta mah­dol­li­suut­ta mil­lään muu­al­la kau­pun­ki­seu­dul­la. Riit­tä­vän vah­va seu­tu­hal­lin­to – jol­le siir­re­tään myös pää­osa kun­tien vero­tusoi­keu­des­ta – pois­tai­si ne ongel­ma, joi­ta kau­pun­ki­seu­duil­la yri­te­tään tor­jua kuntaliitoksilla.

Kysyn­kin kun­ta­mi­nis­te­ril­tä, että jos vaik­ka­pa Tam­pe­reen seu­dun kun­nat yhtei­sel­lä kir­jeel­lä ilmoit­ta­vat, että kun­ta­lii­toks­ten sijas­ta ne ovat haluk­kai­ta kor­jaa­maan esi­te­tyt ongel­mat vah­val­la seu­tu­hal­lin­nol­la, voi­ko hal­li­tus tämän hyväk­syä, vai pide­tään­kö kun­ta­lii­tos­ties­tä kiin­ni myös tällöin?

 

= = =

Jul­ki­se­na vih­jee­nä Pir­kan­maan kun­nil­le: Jos haluat­te ”met­ro­po­li­hal­lin­non” myös Tam­pe­reen seu­dul­le, lähet­tä­kää sii­tä kir­je kun­ta­mi­nis­te­ril­le ja jul­kais­kaa se. Jos ja vain jos sii­nä on kaik­kien mukaan tar­koi­tet­tu­jen kun­tien nimi, sitä voi tus­kin sivuuttaa.

 

36 vastausta artikkeliin “Kysymys seutuhallinnosta Pirkanmaalla”

  1. Nyt on taas puu­rot ja vel­lit sekai­sin kun kat­se­lee sinän­sä ehkä hyvin­kin tar­peel­li­sen met­ro­po­li­hal­lin­non syn­ty­mis­tä. Toi­saal­ta en sitä yhtään ihmet­te­le, kun on näh­nyt miten val­tion alue­ha­lin­to on kyet­ty muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä sekoit­ta­maan täysin. 😀

    Met­ro­po­li­hal­lin­to on muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­kien alu­eel­la toi­mi­va alue­hal­lin­to­vi­ran­omai­nen, joka hoi­taa kun­ta­ra­jat ylit­tä­viä asioi­ta, kuten pää­väy­lien kaa­voi­tus ja ken­ties ras­kaan rai­de­lii­ken­teen ope­roin­ti. Yleen­sä met­ro­po­li­hal­lin­to on ero­tet­tu läänijärjestelmästä.

    Met­ro­po­lia­lu­een kau­pun­git, jot­ka ovat usein pal­jon­kin Hel­sin­kiä pie­nem­piä, hoi­ta­vat pal­ve­lut. Parii­sis­sa pie­nin käy­tän­nös­sä kun­taa vas­taa­va kau­pun­gin­osa on 18 000 asu­kas­ta ja suu­rin 233 000 asu­kas­ta. Suur­ten yksik­kö­jen oles­sa lai­ta­kau­pun­gil­la. Lon­too on tuo­ta­kin pienempi.

    Pilk­ko­mal­la lii­an suu­ret yksi­köt on saa­tu toi­min­to­ja teh­tos­tet­tua. Paras esi­merk­ki on Lon­toon kun­ta­uu­dis­tus, jos­sa puret­tiin koko mer­top­po­li­hal­lin­to vuosiksi.

    Kun Hel­sin­gin byro­kra­tian ylä­pääs­tä lei­vo­taan seu­tu­hal­lin­to ja kau­pun­gin­osat pil­ko­taan omik­si kun­nik­seen, ei vie­lä saa­vu­te­ta sääs­tö­jä. Kyl­lä sääs­töt saa­daan aikai­sek­si keven­tä­mäl­lä samal­la kes­kus­hal­lin­toa ja erot­ta­mal­la pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat noin Kehä I:sta pit­kin koko­naan läänihallinnosta.

    1. Met­ro­po­lia­lu­een kau­pun­git, jot­ka ovat usein pal­jon­kin Hel­sin­kiä pie­nem­piä, hoi­ta­vat pal­ve­lut. Parii­sis­sa pie­nin käy­tän­nös­sä kun­taa vas­taa­va kau­pun­gin­osa on 18 000 asu­kas­ta ja suu­rin 233 000 asukasta. 

      Miten voit väit­tää täl­lais­ta. Rans­ka­lai­set kun­nat eivät hoi­da pal­ve­lu­ja juu­ri lain­kaan, eivät esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­to, joka on Suo­mes­sa kun­tien pää­teh­tä­vä. Nii­den hoi­ta­mat pal­ve­lut ovat hyvin pai­kal­li­sia eikä kun­nil­la ole des vero­tusoi­keut­ta, joten ne ovat vain val­tion hal­lin­non jatke.

  2. Erit­täin hyvää aatos­ta jäl­leen Odelta.

    Nykyi­nen mal­li jät­tää kau­pun­ki­seu­tu­jen ulko­puo­li­set kun­nan tuu­lia­jol­le. Sik­si­kin pitäi­si teh­dä Oden mai­nit­se­ma seu­tu­hal­lin­to ja kat­taen kaik­ki maa­kun­nan kunnat.

    Pai­kal­lis­ten asioi­den esil­le otta­mi­nen ja pitä­mi­nen pitää var­mis­taa kak­si­ka­ma­ri­sel­la mal­lil­la, jos­sa toi­nen kama­ri oli­si suo­ril­la kan­san­vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to ja toi­ses­sa kama­ris­sa oli­si edus­ta­ja muo­dos­tet­ta­vil­ta äänestysalueilta.

    Pai­kan nimet täy­tyy pitää pai­kan nimi­nä ja kai­ken maa­il­man num­mi-pusu­lat palaut­taa luon­nol­li­sik­si paikoiksi.

    1. On kytl­lä kovin han­ka­laa opt­taa samaan hal­li­noon mnu­kaan syr­häi­siä maa­lais­kun­tia ja kes­kus­kau­pun­ke­ja. Jos syr­jä­seu­tu­ja ale­taan kaa­voit­taa samal­la tark­kuu­del­la, kuin kau­pun­ke­ja pitää kaa­voit­taa, syr­jä­seu­tu­jen asuk­kail­le ei jää mitäänh pää­tös­val­taa omis­ta asiois­taan. Jos taas pää­tew­tään, että kau­pun­geis­sa seu­tu­hal­lin­to käyt­tää suu­rem­po­aa val­taa kuin syr­jä­seu­duil­la, mil­lä oikeu­del­la ne syr­jä­seu­tu­jen ihmi­set vaa­ti­vat pääs­tä osal­lis­tu­maan kes­kus­kau­pun­kien ratikkalinjoista?
      Tuo­ta kak­si­ka­ma­ri­suut­ta en ymmär­rä lain­kaan. Jos nyt vaik­ka Uusi­maa jaet­tai­siin 5000 hen­gen toi­sen kama­rin äänestysalue3isiin, jot­ta Por­nai­sis­ta­kin tuli­si yksi alue, toi­ses­sa kama­ris­sa oli 120 hel­sin­ki­läis­tä. Miten se Por­nais­ten ase­ma sii­tä para­nee? Toi­nen kama­ri ewdus­tai­si sil­loin enem­mis­tö­vaa­li­ta­van vuok­si vain suu­ria puo­luei­ta ja ensim­mäi­ses­sä kama­ris­sa oli­si kai­ken kokoi­sia puo­luei­ta. Muu­ta eroa ei olisi.

  3. Pirk­ka­la­lai­se­na kun­nan­val­tuu­tet­tu­na voin tode­ta, että aina­kin itse oli­sin oikein tyy­ty­väi­nen, jos sai­sim­me mah­dol­li­suu­den met­ro­po­li­hal­lin­toon. Toi­vot­ta­vas­ti tuo mah­dol­li­suus suodaan.

  4. Kes­kus­ta­lai­set mai­nos­ta­vat koti­kun­ta ‑maa­kun­ta­mal­li­aan ja esit­tä­vät sen esi­merk­ki­nä Kai­nuun hallintokokeilun.”

    Kai­nuu on käy­tän­nös­sä sel­vi­tys­ti­las­sa tämän kokei­lun jäljiltä.

  5. Osaop­ti­moin­tia ja osaoptimointia..
    Kyl­lä­hän ympä­rys­kun­nis­sa tosia­sias­sa monet asiat hoi­de­taan parem­min kuin kes­kus­kun­nas­sa. Tam­pe­reel­la­kin meno on sekä luot­ta­mus- että vir­ka­mies­puo­lel­la sel­lais­ta pel­lei­lyä, että ei kai tuo ihme ole että naa­pu­rit eivät kovin mie­lel­lään tuo­hon sir­kuk­seen ole mukaan hyppäämässä.

  6. Met­ro­po­li­hal­lin­to on var­maan­kin suu­rem­pi hal­li­to­himm­me­li kuin perin­tei­sem­pi kun­tien väli­nen yhteis­työ. Kun­tien yhtes­työs­tä se poik­ke­ai­si niin, että 1) tuli­si yhdet vaa­lit, val­tuu­te­tut ja yksi jouk­ko vir­ka­mie­hiä lisää, 2) enem­mis­tö tai suu­rim­mat kun­nat voi­sivt päät­tää pien­ten kun­tien asiat nii­den itsen­sä puo­les­ta, 3) kiin­te­ää val­tion aset­ta­maa jär­jes­tel­mää ei voi muut­taa, vaik­ka jäse­net koki­si­vat sen toimn­nan huonoksi.

    Kau­pun­ki­seu­duil­la, joi­ta tämä pak­ko­lii­tos ‑perä­lau­ta kos­kee, kyse ei ole tar­pees­ta muo­dos­taa riit­tä­vän vah­vo­ja kun­tia huo­leh­ti­maan palveluista. 

    Luu­len­pa että hal­li­tus ei ole vie­lä luo­pu­nut aikeis­taan lopet­taa pik­ku­kun­nat maa­seu­dul­ta­kin, pie­nem­mäl­lä tai suu­rem­mal­la pai­nos­tuk­sel­la tai pakol­la, vaik­ka hal­li­tuk­sen vii­mei­sim­mäs­sä kam­pan­jas­sa kes­ki­tyt­tiin­kin suur­kau­pun­kien haluun liit­tää naa­pu­rin­sa itseen­sä. Pää­mi­nis­te­ri siis tarvt­see jotain hämä­riä väit­tei­tä, esim. “leveät har­tiat”, (päte­vien argu­ment­tien puut­tues­sa) noi­den pik­ku­kun­tien painostamiseksi.

    Näi­hin päi­viin asti kes­kus­tan kun­ta­po­lii­ti­kot ovat myön­tä­neet, että kau­pun­ki­seu­duil­la on suu­ri ongel­ma kun­ta­ra­ken­tees­sa ja kun­tien kan­nus­ti­mis­sa kam­pit­taa toi­si­aan. Oli­si hyvåä tilai­suus ker­toa, miten ne sit­ten rat­kais­taan, ellei kuntaliitoksilla. 

    En ole kes­kus­ta, mut­ta vas­taan jotain sil­ti. Kun­ta­ra­ken­tees­sa ei ole ongel­mia. Jos kan­nus­ti­met kam­pit­taa toi­sia ovat lii­an suu­ret (pie­ni kil­pai­lu voi olla aina pai­kal­laan), ne voi pur­kaa. Suu­rin kan­nus­ti­non­gel­ma on kai sii­nä, että kun­nat saa­vat kovin suu­ren edun haa­lies­saan rik­kai­ta asuk­kai­ta ja yri­tyk­siä itsel­leen (tai väl­tel­les­sään köy­hiä). Muu­te­taan siis kun­tien rahoi­tus­ta sii­hen suun­taan, että lii­al­li­set kan­nus­ti­met pois­tu­vat. Tämä mer­kit­si­si kai siir­ty­mis­tä jon­kin ver­ran val­tion tasa­ra­hoi­tuk­sen suun­taan, pois kun­ta­koh­tai­ses­ta asuk­kai­den tuloi­hin perus­tu­vas­ta rahoi­tuk­ses­ta. Yksin­ker­tais­ta, eikä kenen­kään itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen tar­vit­se puut­tua. Kun­ta­lii­tok­set eivät rat­kai­si­si perus­on­gel­maa, vaan samat ongel­mat jäi­si­vät uusil­le rajoille.

    Jos Tam­pe­reen seu­dun kun­nil­la on yhteis­työ­ha­lu­ja, ne voi­vat hyvin myös teh­dä yhteis­työ­tä, vaa­ti­mat­ta uusia hal­lin­to­him­me­lei­tä ja sito­mat­ta itse­ään tiet­tyyn vah­vim­pien kun­tien vetä­mään kuvioon mää­rää­mät­tö­mäk­si ajaksi.

    1. Juho
      Olet­ko kos­kaan ollut muka­na kun­tien väli­ses­sä “yhteys­työs­sä”. Se on toi­vot­to­man teho­ton­ta kokous­ta­mis­ta. Jos koko jul­ki­nen­hal­lin­to oli­si yhtä teho­ton­ta, tämä maa oli­si kon­kurs­sis­sa. Pää­tökl­sen­te­ko, jos­sa 15 osa­puo­lel­la jokai­sel­la on veto-oikeus, ei voi joh­taa jär­ke­vään tulokseen.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Olet­ko kos­kaan ollut muka­na kun­tien väli­ses­sä “yhteys­työs­sä”. Se on toi­vot­to­man teho­ton­ta kokous­ta­mis­ta. Jos koko jul­ki­nen­hal­lin­to oli­si yhtä teho­ton­ta, tämä maa oli­si kon­kurs­sis­sa. Pää­tökl­sen­te­ko, jos­sa 15 osa­puo­lel­la jokai­sel­la on veto-oikeus, ei voi joh­taa jär­ke­vään tulokseen.

    En ole ollut muka­na tuon kal­tai­sis­sa luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä. Mut­ta kun muis­te­len sitä, mitä muut ovat puhu­neet, enem­män olen kuul­lut vali­tuk­sia suur­ten ja pien­ten kun­tien yhteis­työn toi­mi­mat­to­muu­des­ta kuin tasa­ve­rois­ten kun­tien yhteis­työn ongel­mis­ta. Teil­le isoil­le oli­si var­maan­kin käte­väm­pää ja ongel­mat­to­mam­paa pääs­tä äänes­tä­mään mui­den kun­tien mie­li­pi­de nurin.

    Pie­net kun­nat ovat his­to­rian saa­tos­sa oppi­neet toteut­ta­maan monet asiat yhteis­työs­sä (pak­ko opet­taa). Vaik­ka­pa ter­veys­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen yhdes­sä tois­ten kans­sa on niil­le rutii­nia. Myös eri toteu­tus­ta­po­jen vaih­dok­siet, kuten siir­ty­mi­nen yhteis­työs­tä omaan toteu­tuk­seen, voi­vat suju­va hyvin ja kau­noit­ta. Täs­tä jous­ta­vuu­des­ta ja niil­le par­hai­ten toi­mi­vien toi­min­ta­ta­po­jen valin­nas­ta met­ro­po­li­hal­lin­to tai kun­ta­lii­tos pakot­tai­si ne luopumaan.

    Pää­tök­sen­te­ko, jos­sa kai­kil­la osa­puo­lil­la on veto-oikeus joh­taa pää­tök­sen­te­koon, jos­sa jokai­sen osa­puo­len mie­li­pi­de täy­tyy ottaa koh­tuu­del­la huo­mioon. Veto-oikeu­den eli käy­tän­nös­sä itse­hal­lin­non ja vapaan sopi­musoi­keu­den pois­ta­mi­nen joh­taa vali­tet­ta­vas­ti tois­ten käs­ky­tet­tä­väk­si siirtymiseen.

  8. Ahve­nan­maan mal­li toi­mii, Kai­nuun mal­li ei toimi.

  9. Pir­kan­maal­le riit­tää yksi kun­ta, Tampere.

    Asu­tus kes­kit­tyy käte­väs­ti val­ta­tei­den var­sil­le ja Pyhä­jär­ven ympärille.

    Maa­seu­tua­su­mi­seen riit­tää kyl­lä lää­niä lähem­pä­nä Tam­pe­ret­ta­kin. Teis­kon suun­ta on hyvä esi­merk­ki täs­tä, bus­sit­kin kul­kee. Vil­je­li­jät toki asia erik­seen, mut­ta hei­tä­kin voi­daan tukea mobii­leil­la palveluilla.

    Ei voi ymmär­tää mikä hin­ku ihmi­sil­lä on säi­lyt­tää ikio­mat kun­nan­joh­ta­jat ja kor­keim­mat vir­ka­mie­het kun­nan­ta­loi­neen. Eivät ne ole pal­ve­lui­ta, mut­ta näi­hin mene­väl­lä rahal­la voi­tai­siin tar­jo­ta lisää palveluita. 

    Yhdel­lä kun­nan­joh­ta­jal­la sai­si pari kol­me opet­ta­jaa tai hoi­ta­jaa. Ehkä­pä vaik­ka ter­veys­kes­kus­bus­sin kier­tä­mään kylät veri­näyt­tei­tä jne ottamassa.

    Jos taas tar­vit­see sai­raa­la­hoi­toa, niin on parem­pi olla isos­sa talos­sa, jos­ta löy­tyy sit­ten tar­peen tul­len eri­kois­sai­raan­hoi­don palvelutkin.

    Pie­nis­sä asiois­sa pal­ve­lu tuli­si asiak­kaan luok­se, suu­ris­sa asiois­sa asia­kas pal­ve­lun luokse.

    Sama muu­ten toi­mi­si kau­pun­geis­sa­kin, mikä pak­ko on jonot­taa näyt­tei­den­ot­toa var­ten ter­veys­kes­kuk­ses­sa, kun näyt­teen­ot­to­bus­si voi­si kier­tää lähiöt vii­koit­tain..! Sama bus­si voi­si tar­kas­taa veren­pai­neet jne.

    Täy­tyy erik­seen sanoa, että kylä­kou­lut ovat sel­lai­sia mis­tä kan­nat­tai­si enne­min pitää kiin­ni, kuin omas­ta kun­nan­joh­ta­jas­ta. Niis­sä oppi­laat usein viih­ty­vät ja ope­tus on teho­kas­ta, joh­tuen pie­nem­mäs­tä ryhmäkoosta.

    Byro­kra­tia­bus­sien­kaan käyt­töön­ot­to ei var­mas­ti oli­si yli­voi­mai­nen nyky­päi­vä­nä, kun on lan­gat­to­mat yhtey­det olemassa. 

    Kivi­jal­ko­ja ei enää tar­vi­ta, vaan liik­ku­via ja jous­ta­via pal­ve­lui­ta, jot­ka tuo­daan mah­dol­li­sim­man lähel­le asia­kas­ta tai tar­jo­taan etänä.

    Var­si­nai­nen päät­tä­mi­nen, kokous­ta­mi­nen ja istun­to­jen pitä­mi­nen on aivan sama hoi­taa siel­lä kes­kus­kun­nas­sa. Tilai­suu­det voi­daan näyt­tää reaa­lia­jas­sa inter­ne­tis­sä ja niin edelleen. 

    Lop­puun hei­tän sen, että mag­neet­ti­ku­vaus on hyvä esi­merk­ki pal­ve­lus­ta, joka on ollut “mobii­li” jo vuo­si­kau­det. Itse­kin aikoi­naan sääs­tin edes­ta­kai­sen mat­kan Kuo­pioon, kun mag­neet­ti­ku­vaus­rek­ka kävi Iisal­mes­sa. Samoin eri­kois­va­rus­tel­tu­ja “ter­veys­kes­kus­rek­ko­ja” voi­si kul­kea kylien kautta.

    Kun­nat nyky­muo­dos­saa var­si­nai­nen leh­män hen­käys menneisyydestä.

  10. Varak­kuu­den luo­mis­ta hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti, kun maa­kun­ta saa itse päät­tää, miten val­tion kerää­mät verot käy­te­tään. Jos Ahve­nan­maal­la oli­si käy­tös­sä vain kun­nal­lis­hal­lin­non mus­ke­lit, oli­si­ko Ahve­nan­maan varakk­kuus enem­män­kin samaa tasoa naa­pu­ris­sa ole­van Parais­ten kanssa?

  11. Puo­la-Liet­tuan kan­sai­nyh­tei­sös­sä oli par­la­men­tis­sa jokai­sel­la edus­ta­jal­la veto-oikeus eli ns. libe­rum veto.

    Vati­kaa­nis­sa päi­vi­tel­tiin että hel­ve­tis­sä on eri­tyi­nen demo­ni joka on kek­si­nyt libe­rum veton.. 🙂

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo­ta kak­si­ka­ma­ri­suut­ta en ymmär­rä lain­kaan. J

    Kuten kir­joi­tin, en tar­koi­ta mitään sel­lais­ta USA­lais­ta kak­si­ka­ma­ri­suut­ta, jos­sa pää­tök­sil­le hae­taan hyväk­syn­tä kum­mas­ta­kin kama­ris­ta. Kui­ten­kin “kak­si­ka­ma­ri­suus” on maa­il­mal­la var­sin yleis­tä eri versioissa.

    On meil­lä nyt­kin taval­laan kak­si kama­ria maa­kun­nis­sa: maa­kun­ta­val­tuus­to ja maakuntahallitus.

    Pää­asia on se, että jol­la­kin man­daa­til­la pai­kal­lis­ten ihmis­ten tar­pei­den kuu­le­mi­nen var­mis­tet­tai­siin ylim­mäl­lä päätöksentekotasolla. 

    Ilman mitään kak­kos­ka­ma­ria tai muu­ta perä­luuk­kua, Tam­pe­re­kin teki­si maa­kun­nas­sa mää­räe­nem­mis­töl­lään Tam­pe­reen alu­een edun mukais­ta ja näköis­tä poli­tiik­kaa. Täs­tä syys­tä seu­tu­hal­lin­toa vas­tus­te­taan kyn­sin hampain.

  13. Juho Laa­tu: itse­hal­lin­non ja vapaan sopi­musoi­keu­den pois­ta­mi­nen joh­taa vali­tet­ta­vas­ti tois­ten käs­ky­tet­tä­väk­si siirtymiseen.

    Niin — ja samal­la sai­si­vat sit­ten hoi­taa ihan omat asian­sa ja mak­saa muil­le aiheut­ta­mat kulut. Kun näin ei teh­dä, on tur­ha puhua “itse­hal­lin­nos­ta”. Kyase on val­lan säi­ly­tä­mi­ses­tä nykyi­siel­lä kun­nan elii­til­lä eikä kun­ta­lait­sen eduis­ta ja palveluista.

    Tam­pe­reen (tai Turun) tyyös­sä­käy­mi­sa­lu­een kokoi­nen yhtie­nen vero­tus, osi­aa­li- ja ter­vey­den­den­huol­to, kou­lut, jouk­ko­lii­ken­ne, kaa­voi­tus, elin­kei­no­po­li­tiik­ka aut­tai­si­vat pal­jon. Mut­ta sil­loin siel­lä on suo­ril­la vaa­leil­la valit­ta­va maa­kä­rä­jät ja jäl­jel­le jää­neet rahat mene­vät sit­ten kuntiin.

    Uusi Tam­pe­re oli­si: Tam­pe­re, Nokia, Pirk­ka­la, Ylö­jär­vi, Ruo­ve­si, Häm­meen­ky­rö, Ori­ve­si, Juu­pa­jo­ki, Kan­ga­sa­la, Lempäälä.

    Poh­jois-Pir­kan­maan Ikaa­li­nen, Par­ka­no, Kih­niö, Kar­via, Kan­kaan­pää, Jämi­jär­vi on oma työ­paik­kao­ma­va­rai­nen alue, jos­sa valit­tet­ta­vas­ti oli­si kore­kam­pi vero­äy­ri. Ai niin, ne maa­kun­ta­ra­jat ja muut byro­kra­tian sot­kut… Mik­sei sin­ne­kin sopi­si met­ro­po­li­ha­lin­non tapai­nen systeemi? 

    Täs­sä on syy mik­si vataus on jyrk­kä EI kuntaeliitiltä.

    Pirk­ka­la sai­si alu­eel­leen jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon, kos­ka se oli­si hal­vin­ta teh­dä len­to­ken­tän melua­lu­eel­le kal­lii­on. Lop­pu­tu­los oli­si myös toi­min­ta­var­mem­pi kuin ns Nokia-mal­lin pik­ku­put­sa­rit. Pir­kal­laan tuli­si myös soi­saa­li­si­ta asun­to­tuo­tan­toa, maa­han­muut­ta­jia ja köy­hiä. Siel­tä maket­tai­sin myös tea­tet­reis­ta ja sinfoniaorkesterista. 

    Koko­nai­suu­den etu oli­si suu­ri, mut­ta se ei tule vain mis­sään tapauk­ses­sa kel­paa­maan. Kuka­pa kan­na­taa yhteis­työ­tä, jos­sa nyky­siet ilmais­hyö­dyk­keet tule­vat mak­sul­li­sik­si itsel­le vaik­ka ne kai­kil­ta halpenisivat?

  14. JTS: Kyase on val­lan säi­ly­tä­mi­ses­tä nykyi­siel­lä kun­nan elii­til­lä eikä kun­ta­lait­sen eduis­ta ja palveluista. 

    Jos kun­ta­lai­set halua­vat säi­lyt­tää val­lan nykyi­sel­lä joh­dol­laan, eivät­kö sai­si? Luu­len itse asias­sa, että halua­vat pitää val­lan itsel­lään, toteut­taa pal­ve­lun­sa halua­mal­laan taval­la, eivät­kä halua luo­vut­taa val­taa naapurikaupungille. 🙂

    Tampereen(tai Turun) tyyös­sä­käy­mi­sa­lu­een kokoi­nen yhtie­nen vero­tus, osi­aa­li- ja ter­vey­den­den­huol­to, kou­lut, jouk­ko­lii­ken­ne, kaa­voi­tus, elin­kei­no­po­li­tiik­ka aut­tai­si­vat paljon. 

    Mis­sä­kö­hän suh­tees­sa aut­tai­si? En näe noi­ta hyö­ty­jä, eivät­kä ilmei­ses­ti monet­kaan pie­net kunnat.

    Pirk­ka­la sai­si alu­eel­leen jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon, kos­ka se oli­si hal­vin­ta teh­dä len­to­ken­tän melua­lu­eel­le kalliion. 

    Jos Tam­pe­re halu­aa sijoit­taa puh­dis­ta­mon­sa Pirk­ka­laan, se voi kai ostaa tuon pal­ve­lun Pirk­ka­lal­ta, tai vuo­kra­ta pai­kan. Var­maan­kin Pirk­ka­la suos­tuu, jos Tam­pe­re mak­saa riittävästi.

    Pir­kal­laan tuli­si myös soi­saa­li­si­ta asun­to­tuo­tan­toa, maa­han­muut­ta­jia ja köyhiä. 

    Noil­la argu­men­teil­la saat­te var­mas­ti pirk­ka­la­lai­set juo­neen mukaan. 😉

    Koko­nai­suu­den etu oli­si suuri 

    Mikä­hän se oli­si pirkkalalaisille?

    , mut­ta se ei tule vain mis­sään tapauk­ses­sa kel­paa­maan. Kuka­pa kan­na­taa yhteis­työ­tä, jos­sa nyky­siet ilmais­hyö­dyk­keet tule­vat mak­sul­li­sik­si itsel­le vaik­ka ne kai­kil­ta halpenisivat?

    Jaa että pirk­ka­la­lais­ten pitäi­si rahoit­taa Tam­pe­reen teat­te­rei­ta ja orkes­te­rei­ta? Tapm­pe­reel­la käy bus­si­las­teit­tain myös maa­lai­sia kau­kai­sem­mis­ta pik­ku­kun­nis­ta. Jos Tam­pe­re halu­aa väl­tel­lä täl­lais­ta lii­ken­net­tä, se voi­si tar­jo­ta teat­te­ri- ja orkes­te­ri­pal­ve­lui­ta vain tam­pe­re­lai­sil­le. Tai se voi­si myy­dä sub­ven­toi­tu­ja lip­pu­ja vain tam­pe­re­lai­sil­le. Mut­ta epäi­len, että Tam­pe­re halu­aa kaik­kien käy­vän, kos­ka se on edul­li­sin­ta Tam­pe­reel­le (yllä­pi­tää Tam­pe­reen mui­ta parem­pia pal­ve­lui­ta, tuo muu­ta­kin rahaa, kuten bus­si­las­til­li­sen ruo­kai­li­joi­ta Tam­pe­reel­le). Jos Tam­pe­re kat­soo mui­den kun­tien loi­si­van, lopet­ta­koon pal­ve­lui­den tyr­kyt­tä­mi­sen. Pirk­ka­lan val­loi­tuk­seen tuo on huo­no perus­te, kos­ka tuol­la perus­teel­la Tam­pe­ree­seen pitäi­si liit­tää kaik­ki Pir­kan­maan kun­nat (joil­le Tam­pe­reen on lähin kor­kea­kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta tar­joa­va keskus).

  15. Nyt kun kepu mai­nit­tiin alus­tuk­ses­sa, niin haluai­sin ohja­ta kes­kus­te­lua vih­reit­ten ja kepun väli­siin huo­noi­hin suh­tei­siin. Edel­lis­ten vaa­lien jäl­keen vih­reät (puo­lue­val­tuus­kun­ta?) tyr­mä­si­vät osal­lis­tu­mi­sen hal­li­tuk­seen, jos­sa kepu on edus­tet­tu­na. Samoin vih­rei­den ja perus­suo­ma­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen samaan hal­li­tuk­seen lie­nee hyvin etäi­nen aja­tus ‑tus­kin perus­suo­ma­lai­set läh­te­vät hal­li­tuk­seen vih­reit­ten kans­sa ja päinvastoin. 

    EK-vaa­lien jäl­keen on kui­ten­kin tapah­tu­nut pal­jon. Kepun kuop­paa­mi­nen on osoit­tau­tu­nut ennen­ai­kai­sek­si ja myös puheen­joh­ta­jan vaih­dos var­mas­ti ede­saut­taa kepun hal­li­tus­ky­kyi­syyt­tä vaa­lien jäl­keen. Kepun gal­lup-kan­na­tus on suu­rem­pi kuin SDP:n ja Vasem­mis­to­lii­ton yhteensä.

    Oli­si­ko siis vih­reis­sä aika har­ki­ta uudel­leen väle­jä Sipi­län kepun suun­taan? Täl­lä het­kel­lä näyt­tää 95 pro­sent­ti­sen var­mal­ta, että kepu on seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa muka­na jat­ka­mas­sa kun­ta- ja sote-häs­säk­kää, oli­si­ko yhteis­työn paik­ka jo etu­kä­teen? Ja vie­lä, mihin hal­li­tuk­seen vih­reät aikoo jat­kos­sa osal­lis­tua, jos se ei sovi samaan poruk­kaan kepun tai perus­suo­ma­lais­ten kans­sa? Tus­kin nykyis­tä hal­li­tus­poh­jaa ihan heti lai­te­taan pys­tyyn tämän kau­den jälkeen.

  16. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    “Kes­kus­ta­lai­set mai­nos­ta­vat koti­kun­ta ‑maa­kun­ta­mal­li­aan ja esit­tä­vät sen esi­merk­ki­nä Kai­nuun hallintokokeilun.”

    Kai­nuu on käy­tän­nös­sä sel­vi­tys­ti­las­sa tämän kokei­lun jäljiltä.

    Kes­kus­tan esit­tä­mä mal­li on käsit­tääk­se­ni hyvin lähel­lä Ruot­sin ja Tans­kan mal­le­ja. Nii­tä ei suin­kaan olla pur­ka­mas­sa. Ero­na on se, että Ruot­sis­sa lans­tin­ge­til­lä on vero­tusoi­keus, mut­ta Tans­kan Regioi­nil­la sitä ei ole. Kum­mas­sa­kin maas­sa sutu­hal­lin­to vali­taan suo­ril­la vaaleilla.
    Eli isot asiat ja ter­vey­den­huol­to hoi­det­tai­siin laa­jem­man alue­hal­lun­non toi­mes­ta. Meil­lä­hän on hyvin toi­mi­va maa­kun­ta-kun­ta­hal­lin­to Ahve­nan­maal­la. Tur­ha pelo­tel­la Kainuulla.

  17. Jos haluat­te ”met­ro­po­li­hal­lin­non” myös Tam­pe­reen seu­dul­le, lähet­tä­kää sii­tä kir­je kun­ta­mi­nis­te­ril­le ja jul­kais­kaa se.”

    Kuu­los­taa tar­peet­to­man vai­keal­ta. Mik­sei Tam­pe­reen taa­ja­maan kuu­lu­via pik­ku­kun­tia voi pak­ko­liit­tää Tam­pe­ree­seen siten kuin Pis­pa­la ja Mes­su­ky­lä aikoi­naan? Nehän ovat käyt­täy­ty­neet aika lois­mai­ses­ti jopa pää­kau­pun­ki­seu­dun pie­nem­piin kun­tiin ver­rat­tu­na ja oli­si vain oikeus ja koh­tuus kun val­tio lak­kaut­tai­si ne ja siir­täi­si isom­paan. Myön­ny­tyk­se­nä Tam­pe­re voi­si luo­vut­taa taa­ja­man ulko­puo­li­set alu­eet (=Teis­kon) jol­le­kin muul­le kun­nal­le tai voi­si sal­lia sil­le itse­näi­syy­den, jol­loin kau­pun­gin tiheys nousi­si jär­ke­väl­le tasolle.

  18. Sik­si ihmet­te­len, mik­si pää­mi­nis­te­ri käyt­tää tätä perus­tet­ta, joka on niin help­po kumota.”
    Mui­ta pää­mi­nis­te­rin käyt­tä­miä perus­tei­ta on “vero­tuk­sen ale­ne­mi­nen käy­te­tään yri­tyk­sis­sä työl­lis­tä­mi­seen” (onko yri­tyk­sen pää­teh­tä­vä­nä työl­lis­tä­mi­nen vai joku muu?) ja “veron­alen­nuk­set ovat var­ma sijoi­tus val­tiol­le: rahaa tulee lopul­ta enem­män kuin meni” (Suo­mes­sa ei edes Laf­fe­rin käy­rää ole käy­tet­ty. Suo­mes­sa vero­tus lähe­nee nol­laa ja vero­tu­lot koh­ti ääre­tön­tä, Suo­mes­sa ei ole puhut­tu optimiverotasosta)

    Hyvin epäi­lyt­tä­vät perus­te­lut ovat savu­ver­ho (Igno­ra­tio elenc­hi), joka peit­tää sen että jyrk­kä uus­li­be­ra­lis­ti ajaa val­tio­ta ahtaam­mal­le veronalennuksilla.
    “Jos jyrk­kä uus­li­be­ra­lis­ti, niin ajaa val­tio­ta koh­ti huo­nom­paa tilaa”-sääntö — täs­sä ei ole mitään epämääräistä.

    Raha­pu­lai­nen suur­kun­ta leik­kaa pal­ve­lu­ja reu­noil­la, kos­ka suu­rel­la kes­kus­kun­nal­la on eni­ten kun­nan­val­tuu­tet­tu­ja kunnanvaltuustossa. 

    Suur­kun­ta on jul­kis­ten pal­ve­lu­jen leik­kausau­to­maat­ti, ja jyrk­kä uus­li­be­ra­lis­ti halu­aa lei­ka­ta jul­ki­set pois ja tilal­le yri­tys­toi­min­taa — jyr­käl­le fanaa­ti­kol­le on aivan sama pys­tyy­kö yri­tys teke­mään 50% vuo­des­sa voit­toa, tai tulee­ko reu­noil­le yri­tys­toi­min­taa ollenkaan.

  19. Count­ry­boy: Tur­ha pelo­tel­la Kainuulla.

    Koko Suo­men his­to­rian aika­na ei ole kyet­ty romut­ta­maan yhden­kään maa­kun­nan talout­ta niin nopeas­ti, kuin “Kai­nuun mal­li” sii­hen kykeni.

  20. Mat­ti Aho­la: Kuu­los­taa tar­peet­to­man vai­keal­ta. Mik­sei Tam­pe­reen taa­ja­maan kuu­lu­via pik­ku­kun­tia voi pak­ko­liit­tää Tam­pe­ree­seen siten kuin Pis­pa­la ja Mes­su­ky­lä aikoi­naan? Nehän ovat käyt­täy­ty­neet aika lois­mai­ses­ti jopa pää­kau­pun­ki­seu­dun pie­nem­piin kun­tiin ver­rat­tu­na ja oli­si vain oikeus ja koh­tuus kun val­tio lak­kaut­tai­si ne ja siir­täi­si isom­paan. Myön­ny­tyk­se­nä Tam­pe­re voi­si luo­vut­taa taa­ja­man ulko­puo­li­set alu­eet (=Teis­kon) jol­le­kin muul­le kun­nal­le tai voi­si sal­lia sil­le itse­näi­syy­den, jol­loin kau­pun­gin tiheys nousi­si jär­ke­väl­le tasolle.

    Teis­ko­han on juu­ri se varoit­ta­va esi­merk­ki mik­si naa­pu­ri­kun­nat eivät halua liit­tyä Tam­pe­ree­seen. Ei voi puhua sama­na päi­vä­nä kuin Kan­ga­sa­las­ta, Pirk­ka­las­ta, Lem­pää­läs­tä jne. Tam­pe­re ei ole kehit­tä­nyt Teis­koa mil­lään tavoin, vaik­ka aika­naan tai­de­tiin kaik­kea lupailla.

    Ote­taan mal­lia vaan muus­ta Euroo­pas­ta ja Poh­jois­mais­ta. Ter­vey­den­huol­to pois kun­nil­ta. Tur­haa syyt­tää naa­pu­ri­kun­tia, jos Tam­pe­re ei ole kaa­voit­ta­nut oma­ko­ti­tont­te­ja tar­peek­si. Tilaa­han oli­si ollut vaik­ka koko Teis­ko. Kyl­lä Tam­pe­re­kin halu­aa sinun puheit­te­si perus­teel­la ker­man­kuo­rin­ta, jos se halu­aa nime­no­maan varak­kaat naa­pu­ri­kun­nat, mut­tei mui­ta köy­hem­piä kau­em­paa. Teh­dään vain koko Pir­kan­maas­ta yksi lanstinget/region, joka hoi­taa alu­een ter­vey­den­huol­lon. Sil­loin saa­daan lää­kä­rei­tä parem­min pal­ve­luk­seen. Odo­tan mie­len­kiin­nol­la THL uut­ta mal­lia. Juop­pon­sa sai­si jokai­nen kun­ta hoi­taa itse. Tam­pe­re voi­si muu­ten­ki tehos­taa elin­kei­no­po­li­tiik­kaan­sa, kos­ka työt­tö­myys siel­lä on nyt 16% ja muka­mas hyvin menee.

  21. Juho Laa­tu, Suo­men koh­ta­lon­ky­sy­mys kor­kean tek­no­lo­gian maa­na ja hyvin­voin­ti­val­tio­na ei rii­pu juu­ri lain­kaan sii­tä miten suu­ret kun­nat koh­te­le­vat pie­niä kun­tia, mikä tun­tuu sinul­le ole­van hyvin tär­keä aihe. Tuo on kyl­lä omas­ta­kin mie­les­tä­ni tär­keä kysy­mys ja haluan sii­hen toi­mi­van ja oikeu­den­mu­kai­sen rat­kai­sun, mut­ta vai­ku­tuk­sil­taan ja suu­ruus­luo­kal­taan se kal­pe­nee täy­sin osaop­ti­mon­tion­gel­man rinnalla.

    Geo­po­liit­tis­ten syi­den takia meil­lä ei ole kovin­kaan pal­jon varaa möh­liä ja teh­dä omia maa­le­ja seu­raa­vil­la alueilla:

    1) kou­lu­tuk­sen taso
    2) tek­no­lo­gian taso
    3) huol­to­var­muus (ruo­ka, ener­gia, lääk­keet, jne.)
    4) talous­po­liit­ti­nen ase­ma suh­tees­sa mui­hin maihin
    5) moni­puo­li­nen tuo­tan­to­ra­ken­ne, joka on samal­la myös jär­ke­väs­ti maan­tie­teel­li­ses­ti hajautettu
    6) maan­puo­lus­tuk­sen taso ja uskottavuus
    7) työllisyysaste
    8) työ­voi­man päte­vyy­des­tä ja työ­ky­vys­tä huo­leh­ti­mi­nen (mukaan lukien päih­tei­den käy­tön rajoit­ta­mi­nen, tar­vit­taes­sa riit­tä­vin pakkokeinoin)
    9) ylei­nen tur­val­li­suus ja lain kunnioitus
    10) kan­sal­li­so­mai­suu­den ja kan­sal­lis­va­ral­li­suu­den (mukaan lukien luon­non­va­rat) turvaaminen

    Nämä eivät ole täs­sä mis­sään eri­tyi­ses­sä jär­jes­tyk­ses­sä (eivät­kä suin­kaan ainoi­ta minul­le tär­kei­tä asioi­ta), mut­ta nois­ta jokai­ki­nen koh­ta on lähes vält­tä­mä­tön, jot­ta voim­me jol­la­kin taval­la sel­viy­tyä, jot­ta 100 vuo­den pääs­tä yli­pään­sä oli­si ole­mas­sa oikeus- ja hyvin­voin­ti­val­tion perin­tei­tä kun­nioit­ta­va yksik­kö nimel­tä Suo­mi, olkoon se sit­ten osa­val­tio­na yleis­maa­il­mal­li­ses­sa liit­to­val­tios­sa (ykkös­toi­vee­ni) tai sit­ten EU:n osa­val­tio, tai sit­ten sil­lä taval­la itse­näi­nen kuin ennen EU:hun liit­ty­mis­tä. Juho, kos­ka itse asut kau­ka­na Pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, niin saat­taa olla, että et ole vie­lä sisäis­tä­nyt tämän osaop­ti­moin­tion­gel­man vaka­vuut­ta koko kan­sa­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta (tämä pää­tel­mä mm. sik­si, kos­ka vähät­te­lit kun­tien yhteis­työ­hön liit­ty­viä ongel­mia ja puo­lus­te­lit veto-oikeut­ta). Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la suu­rim­man osan elä­mäs­tä­ni asu­nee­na näen osaop­ti­moin­tion­gel­man aiheut­ta­mia vai­keuk­sia ympä­ril­lä­ni päi­vit­täin. Voi­sin lue­tel­la nii­tä lukui­sia, mut­ta asun­to­pu­la, voi­mak­kaas­ti kohon­neet asu­mis­kus­tan­nuk­set, yhdys­kun­ta­ra­ken­teen haja­nai­suus ja tehot­to­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt ovat vain joi­ta­kin esi­merk­ke­jä noista.

    Joka tapauk­ses­sa, nuo esit­tä­mä­ni kym­me­nen koh­taa ovat täy­sin vält­tä­mät­tö­mät rat­kais­ta, jos haluam­me sel­viy­tyä kun­nial­la, tai siis yli­pään­sä sel­viy­tyä. Nii­den rat­kai­se­mi­sek­si on vält­tä­mä­tön­tä yrit­tää pysyä mui­den Poh­jois­mai­den tasol­la. Tämä on nyt vaka­vas­ti uhat­tu­na. Meil­lä on mui­hin Poh­jois­mai­hin näh­den mer­kit­tä­viä luon­non­va­roi­hin ja geo­po­li­tiik­kaan liit­ty­viä lisä­ra­sit­tei­ta, sekä nyt täl­lä het­kel­lä vie­lä yli­mää­räi­se­nä rasit­tee­na euro­jär­jes­tel­mäs­tä aiheu­tu­vat ongel­mat. En usko, että ilman osaop­ti­moin­tion­gel­man ja mui­den mer­kit­tä­vien ongel­mien ripe­ää rat­kai­sua meil­lä oli­si kovin­kaan hyvät mah­dol­li­suu­det säi­lyä mui­den Poh­jois­mai­den tasol­la, vaan mei­tä uhkaa ajau­tu­mi­nen köy­hyys­kier­tee­seen ja talou­del­li­sen itse­näi­syy­den menet­tä­mi­seen. Tämä aset­tai­si, kun ote­taan huo­mioon Suo­men geo­po­liit­ti­nen ase­ma, ennen pit­kää uhan alai­sek­si myös kai­ken poliit­ti­sen itse­näi­syy­tem­me oman kan­sa­kun­tam­me tule­vai­suut­ta kos­ke­viin päätöksiin.

    Nykyi­sel­tä hal­li­tuk­sel­ta ja koko edus­kun­nal­ta (lisäi­sin tähän vie­lä Hel­sin­gin päät­tä­jät!) on näyt­tä­nyt puut­tu­van vii­saus näh­dä ongel­man vaka­vuus tai teh­dä tar­vit­ta­vat rat­kai­sut (ne eivät ole lisä­leik­kauk­sia, ja ver­ta, hikeä ja kyy­ne­liä, vie­lä ei olla sii­nä tilas­sa, sii­nä oltiin vii­mek­si suu­rin piir­tein välil­lä 1935–1955).

    Tuo­reim­mat kehi­tys­ku­lut anta­vat kui­ten­kin toi­vet­ta parem­mas­ta, vaik­ka kes­kus­te­lun ajau­tu­mis­ta sivu­rai­teil­le on näh­tä­vis­sä. On myös mie­len­kiin­tois­ta näh­dä min­kä­lai­sen rapor­tin filo­so­fi Hima­sen työ­ryh­mä saa aikaan. Olen itse­kin val­mis osal­lis­tu­maan Suo­men tule­vai­suut­ta poh­ti­viin työ­ryh­miin, asian­mu­kai­ses­ti pal­kat­tu­na, mikä­li voin olla muka­na ilman puo­lue­po­liit­ti­sia kyt­kök­siä. Sel­lai­sis­sa työ­ryh­mis­sä var­mas­ti oli­si tar­vet­ta myös ajat­te­li­joil­le, jot­ka ymmär­tä­vät parem­min Pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­li­sen Suo­men ongel­mia, jois­ta taas minul­la ei ole kovin­kaan pal­jon oma­koh­tais­ta kokemusta.

    Toi­vee­ni kui­ten­kin on, että ihmi­set jot­ka osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun ottai­si­vat tämän osaop­ti­moin­tion­gel­man oikeas­ti vaka­vas­ti. Osmo Soi­nin­vaa­ra ja muut asi­aan paneu­tu­neet eivät kir­joi­ta sii­tä tur­haan. Minä­kään en voi olla kan­ta­mat­ta kort­ta­ni kekoon tähän kes­kus­te­luun, vaik­ka haluai­sin mie­luum­min suun­na­ta tar­mo­ni mui­hin asioi­hin. Suo­men kan­sa­lai­se­na minul­la on kui­ten­kin myös oma leh­mä ojas­sa, enkä voi olla teke­mät­tä mitään, kun oma kan­sa­kun­ta­ni uhkaa heit­tää perin­tö­osan­sa pois her­ne­ro­kan hin­nal­la. Esi­merk­ke­jä varoit­ta­vis­ta koh­ta­lois­ta löy­tyy hyvin lähel­tä. Mis­sä ovat tänä päi­vä­nä vat­ja­lai­set, entä­pä lii­vi­läi­set? Miten kävi viro­lais­ten 1940-luvul­la? Kun kat­soo tämän päi­vän Kreik­kaa tai Irlan­tia, niin ei käy kateek­si, mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä Suo­men ase­ma on vie­lä epä­var­mem­pi, jos vir­hei­den teke­mi­nen jat­kuu vii­me vuo­sien ja kuu­kausien tasolla.

    Juho Laa­tu: En ole ollut muka­na tuon kal­tai­sis­sa luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä. Mut­ta kun muis­te­len sitä, mitä muut ovat puhu­neet, enem­män olen kuul­lut vali­tuk­sia suur­ten ja pien­ten kun­tien yhteis­työn toi­mi­mat­to­muu­des­ta kuin tasa­ve­rois­ten kun­tien yhteis­työn ongel­mis­ta. Teil­le isoil­le oli­si var­maan­kin käte­väm­pää ja ongel­mat­to­mam­paa pääs­tä äänes­tä­mään mui­den kun­tien mie­li­pi­de nurin.

    Pie­net kun­nat ovat his­to­rian saa­tos­sa oppi­neet toteut­ta­maan monet asiat yhteis­työs­sä (pak­ko opet­taa). Vaik­ka­pa ter­veys­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen yhdes­sä tois­ten kans­sa on niil­le rutii­nia. Myös eri toteu­tus­ta­po­jen vaih­dok­siet, kuten siir­ty­mi­nen yhteis­työs­tä omaan toteu­tuk­seen, voi­vat suju­va hyvin ja kau­noit­ta. Täs­tä jous­ta­vuu­des­ta ja niil­le par­hai­ten toi­mi­vien toi­min­ta­ta­po­jen valin­nas­ta met­ro­po­li­hal­lin­to tai kun­ta­lii­tos pakot­tai­si ne luopumaan.

    Pää­tök­sen­te­ko, jos­sa kai­kil­la osa­puo­lil­la on veto-oikeus joh­taa pää­tök­sen­te­koon, jos­sa jokai­sen osa­puo­len mie­li­pi­de täy­tyy ottaa koh­tuu­del­la huo­mioon. Veto-oikeu­den eli käy­tän­nös­sä itse­hal­lin­non ja vapaan sopi­musoi­keu­den pois­ta­mi­nen joh­taa vali­tet­ta­vas­ti tois­ten käs­ky­tet­tä­väk­si siirtymiseen.

    Juho Laa­tu: Jos kun­ta­lai­set halua­vat säi­lyt­tää val­lan nykyi­sel­lä joh­dol­laan, eivät­kö sai­si? Luu­len itse asias­sa, että halua­vat pitää val­lan itsel­lään, toteut­taa pal­ve­lun­sa halua­mal­laan taval­la, eivät­kä halua luo­vut­taa val­taa naapurikaupungille. 

    Mis­sä­kö­hän suh­tees­sa aut­tai­si? En näe noi­ta hyö­ty­jä, eivät­kä ilmei­ses­ti monet­kaan pie­net kunnat.

    Jos Tam­pe­re halu­aa sijoit­taa puh­dis­ta­mon­sa Pirk­ka­laan, se voi kai ostaa tuon pal­ve­lun Pirk­ka­lal­ta, tai vuo­kra­ta pai­kan. Var­maan­kin Pirk­ka­la suos­tuu, jos Tam­pe­re mak­saa riittävästi.

    Noil­la argu­men­teil­la saat­te var­mas­ti pirk­ka­la­lai­set juo­neen mukaan. 

    Mikä­hän se oli­si pirkkalalaisille?

    Jaa että pirk­ka­la­lais­ten pitäi­si rahoit­taa Tam­pe­reen teat­te­rei­ta ja orkes­te­rei­ta? Tapm­pe­reel­la käy bus­si­las­teit­tain myös maa­lai­sia kau­kai­sem­mis­ta pik­ku­kun­nis­ta. Jos Tam­pe­re halu­aa väl­tel­lä täl­lais­ta lii­ken­net­tä, se voi­si tar­jo­ta teat­te­ri- ja orkes­te­ri­pal­ve­lui­ta vain tam­pe­re­lai­sil­le. Tai se voi­si myy­dä sub­ven­toi­tu­ja lip­pu­ja vain tam­pe­re­lai­sil­le. Mut­ta epäi­len, että Tam­pe­re halu­aa kaik­kien käy­vän, kos­ka se on edul­li­sin­ta Tam­pe­reel­le (yllä­pi­tää Tam­pe­reen mui­ta parem­pia pal­ve­lui­ta, tuo muu­ta­kin rahaa, kuten bus­si­las­til­li­sen ruo­kai­li­joi­ta Tam­pe­reel­le). Jos Tam­pe­re kat­soo­mui­den kun­tien loi­si­van, lopet­ta­koon pal­ve­lui­den tyr­kyt­tä­mi­sen. Pirk­ka­lan val­loi­tuk­seen tuo on huo­no perus­te, kos­ka tuol­la perus­teel­la Tam­pe­ree­seen pitäi­si liit­tää kaik­ki Pir­kan­maan kun­nat (joil­le Tam­pe­reen on lähin kor­kea­kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta tar­joa­va keskus).

  22. Jan­ne Kari­mä­ki:
    Suo­men koh­ta­lon­ky­sy­mys kor­kean tek­no­lo­gian maa­na ja hyvin­voin­ti­val­tio­na ei rii­pu juu­ri lain­kaan sii­tä miten suu­ret kun­nat koh­te­le­vat pie­niä kun­tia, mikä tun­tuu sinul­le ole­van hyvin tär­keä aihe. 

    En mie­les­tä­ni lin­kan­nut kun­tien asian­mu­kais­ta koh­te­lua kor­kean tek­no­lo­gian menes­tyk­seen. Lie­nee tuo kui­ten­kin pie­ni teki­jä sii­nä mis­sä moni muukin.

    vai­ku­tuk­sil­taan ja suu­ruus­luo­kal­taan se kal­pe­nee täy­sin osaop­ti­mon­tion­gel­man rinnalla. 

    Osaop­ti­moin­nin suu­ril­le kes­kuk­sil­le aiheut­ta­mien ongel­mien suu­ruus on jää­nyt minul­le mys­tee­rik­si. Tilan­ne näyt­tää usein sil­tä, että nuo suu­ret kes­kuk­set kalas­te­le­vat itse rik­kaim­pia asuk­kai­ta erit­täin tehok­kaas­ti, mut­ta ärsyyn­ty­vät, jos jokin nii­den naa­pu­ri­kun­ta saa muu­ta­man itsel­leen. Syr­jä­seu­tu­jen kun­nat toki menet­tä­vät kou­lu­tet­tua työ­voi­maa kapun­kei­hin, mut­ta on outoa aja­tel­la, että suu­rim­mat kau­pun­git oli­si­vat suu­ria kär­si­jöi­tä täs­sä pelissä.

    Kor­jai­sin kyl­lä kun­tien väli­siä lii­al­li­sen kil­pai­lun ongel­mia mie­lel­lä­ni niin, että rahan­ja­ko teh­täi­siin Suo­mes­sa entis­tä oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si. Kun­tien ei tuli­si hyö­tyä lii­kaa tuol­lai­ses­ta kalas­te­lus­ta, ei kehys­kun­tien eikä keskuskaupunkien.

    (Hal­li­tuk­sen ja suur­kau­pun­kien aja­mat kun­ta­lii­tok­set ja met­ro­po­lit eivät kor­jaa tätä ongel­maa, vaan läh­te­ne­vät usein ehkä enem­män­kin lii­keel­le val­lan­haus­ta ja tois­ten “vää­rän poli­tii­kan” kor­jaa­mi­ses­ta pakolla.)

    Geo­po­liit­tis­ten syi­den takia meil­lä ei ole kovin­kaan pal­jon varaa möh­liä ja teh­dä omia maa­le­ja seu­raa­vil­la alueilla:

    Lis­ta oli ihan hyvä. Paras koh­ta olis työl­li­syy­sas­teen mai­nit­se­mi­nen oma­na koh­ta­naan, sil­lä hali­tuk­sem­me ovat pal­jol­ti luo­pu­neet tuos­ta tavoitteesta.

    … Suo­mi, olkoon se sit­ten osa­val­tio­na yleis­maa­il­mal­li­ses­sa liit­to­val­tios­sa (ykkös­toi­vee­ni) tai sit­ten EU:n osa­val­tio, tai sit­ten sil­lä taval­la itse­näi­nen kuin ennen EU:hun liittymistä. 

    Luot­ta­muk­se­ni kes­ki­tet­tyyn pää­tök­sen­te­koon on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi. Lyhyes­ti, euroop­pa­lai­suus ja Euroo­pan menes­tys on perus­tu­nut rik­kaa­seen kult­tuu­ri­pern­töön ja eri­lai­siin vaih­toeh­toi­hin. Yhden kei­sa­rin jär­jes­tel­mä ei kuu­los­ta hou­kut­te­le­val­ta. On monia syi­tä pitää pää­tök­sen­te­ko lähel­lä ihmi­siä. Tar­vi­taan siis tasaa­pai­no kes­ki­te­tyn val­lan ja hajau­te­tun val­lan välil­lä. Ihmis­kun­ta tekee yhä vir­hei­tä, eivät­kä joh­ta­jat myön­nä nii­tä, eikä kan­sa osaa vaa­leis­sa kor­ja­ta tilan­net­ta. Sik­si hajau­tet­tu ja hete­ro­gee­ni­nen yhtei­sö toi­mii par­hai­ten. Yhteis­työ­tä ei tar­vit­se lak­kaut­taa, mut­ta val­taa ei kan­na­ta pääs­tää lii­an kau­as, suu­rim­mil­le val­tioil­le, rik­kaim­mil­le lob­ba­reil­le, tehok­kaim­mil­le armei­joil­le, byro­kraa­teil­le ja lii­an monen mut­kan taa (kun­nan­val­tuu­te­tul­le on hel­pom­pi soit­taa kuin MEP:ille, ja val­tuu­tet­tu voi toden­nä­köi­ses­ti vai­kut­taa ko. asi­aan tehokkaammin).

    Juho, kos­ka itse asut kau­ka­na Pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, niin saat­taa olla, että et ole vie­lä sisäis­tä­nyt tämän osaop­ti­moin­tion­gel­man vaka­vuut­ta koko kan­sa­kun­nan tule­vai­suu­den kannalta 

    Hel­sin­gis­sä­kin on tul­lut oleil­tua pal­jon. Tuo ongel­ma ei ole sil­ti kolah­ta­nut. Ehkä osaat perus­tel­la minul­le, mik­si osaop­ti­moin­ti oli­si mer­kit­tä­vä ongel­ma, ja mik­si enem­män kes­kus­kau­pun­geil­le kuin muille.

    Voi­sin lue­tel­la nii­tä lukui­sia, mut­ta asun­to­pu­la, voi­mak­kaas­ti kohon­neet asu­mis­kus­tan­nuk­set, yhdys­kun­ta­ra­ken­teen haja­nai­suus ja tehot­to­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt ovat vain joi­ta­kin esi­merk­ke­jä noista.

    Mik­si Espoo oli­si näi­hin syyl­li­nen eikä Hel­sin­ki itse? Onko esi­mer­kik­si Espoon raken­net­ta­va met­ro sik­si, että Hel­sin­ki on valin­nut tuol­lai­sen rat­kai­sun itsel­leen? Onko Espoos­sa olta­va oma­ko­ti­ta­lo­ja vain samas­sa suh­tees­sa kuin Helsingissä?

    Joka tapauk­ses­sa, nuo esit­tä­mä­ni kym­me­nen koh­taa ovat täy­sin vält­tä­mät­tö­mät rat­kais­ta, jos haluam­me sel­viy­tyä kunnialla 

    Aivan, mut­ta en näe mitään mer­kit­tä­vää yhteyt­tä osaop­ti­moin­tiin tai kuntaliitoksiin.

    Toi­vee­ni kui­ten­kin on, että ihmi­set jot­ka osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun ottai­si­vat tämän osaop­ti­moin­tion­gel­man oikeas­ti vakavasti. 

    Pitäi­si ensin todis­taa, että kyse on muus­ta­kin kuin naa­pu­ri­ka­teu­des­ta, tai kah­den rik­kaan kiis­te­lys­tä sii­tä, kum­pi kah­mii itsel­leen enemmän.

    Kun kat­soo tämän päi­vän Kreik­kaa tai Irlan­tia, niin ei käy kateek­si, mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä Suo­men ase­ma on vie­lä epä­var­mem­pi, jos vir­hei­den teke­mi­nen jat­kuu vii­me vuo­sien ja kuu­kausien tasolla. 

    Haluai­sin kont­ri­buoi­da tuon esit­tä­mä­si lis­tan kal­tai­siin asioi­hin ja teh­dä Suo­mes­ta entis­tä toi­mi­vam­man. Vali­tet­ta­vas­ti eri­tyi­ses­ti kun­ta­lii­tos­ky­sy­myk­set näyt­täi­si­vät ole­van tuon lis­tan rin­nal­la täy­sin tois­si­jai­sia asioi­ta, ja vie­lä­pä pää­asias­sa hai­tal­li­sia (kor­va­taan teho­kas pik­ku­kun­nan hal­lin­to tehot­to­mal­la ison kun­nan hal­lin­nol­la, vie­dään pal­ve­lut pois, pois­te­taan pit­kän his­to­rian omaa­val­ta yhtei­söil­tä oikeus päät­tää omis­ta asioistaan).

    1. Kyl­lä Hel­sin­ki­kin har­joit­taa osaop­ti­moin­tia. Jos jää­kie­kon sään­tö­jä muu­tet­tai­siin niin, että vas­tus­ta­jaa saa pur­ra, kyl­lä kaik­ki jouk­kuu­eet syyl­lis­tyi­si­vät puremiseen.
      Onko ole­vi­aan argu­ment­ti osaop­ti­moin­nin hyväk­si, että kaik­ki har­joit­ta­vat sitä. Eikö se tee sii­tä entis­tä pahempaa?

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko ole­vi­aan argu­ment­ti osaop­ti­moin­nin hyväk­si, että kaik­ki har­joit­ta­vat sitä. Eikö se tee sii­tä entis­tä pahempaa?

    Se että kaik­ki yrit­tä­vät hyö­dyn­tää jär­jes­tel­män viko­ja ei ole perus­te olla kor­jaa­mat­ta noi­ta viko­ja. Mut­ta viat tulee kor­ja­ta, eikä kes­kit­tyä mui­hin tavoit­tei­siin, kuten kun­ta­lii­tok­sin, jot­ka eivät suin­kaan pois­ta osaop­ti­moin­nin syitä.

  24. Pasi:
    Suur­kun­ta on jul­kis­ten pal­ve­lu­jen leik­kausau­to­maat­ti, ja jyrk­kä uus­li­be­ra­lis­ti halu­aa lei­ka­ta jul­ki­set pois ja tilal­le yri­tys­toi­min­taa — jyr­käl­le fanaa­ti­kol­le on aivan sama pys­tyy­kö yri­tys teke­mään 50% vuo­des­sa voit­toa, tai tulee­ko reu­noil­le yri­tys­toi­min­taa ollenkaan. 

    Jos kat­so­taan väes­tön mää­rää on Hel­sin­ki var­si­nai­nen super­kun­ta, yli 600 000 asukasta.

    Jos kat­so­taan pin­ta-alaa on Uts­jo­ki suurkunta.

    Suo­mes­sa on käy­tän­nös­sä kol­men tyyp­pi­siä kun­tia. Ensim­mäi­se­nä kun­nat, jot­ka ovat suu­ria tai suu­reh­ko­ja ja täten itse­näi­siä. Toi­se­na kun­nat, jot­ka ovat pie­niä, mut­ta kui­ten­kin pär­jää­vät esi­mer­kik­si mat­kai­lue­lin­kei­non vuok­si. Kol­man­te­na kun­nat, jot­ka ovat pie­niä ja niil­lä ei ole mitään pelastusrengasta.

    Uts­jo­ki ja Ina­ri ovat kun­tia, jois­sa kui­ten­kin asiat ovat pie­nes­tä väes­tös­tä huo­li­mat­ta mel­ko hyvin. Teno­jo­ki ja Saa­ri­sel­kä ovat hyvä asia. Kit­ti­läs­sä ja Sodan­ky­läs­sä on kai­vok­set. Lapis­ta löy­tyy myös mel­ko mal­til­li­sia veroäyrejä.

    Kun tul­laan tän­ne ete­läm­mäk­si niin alkaa löy­ty­mään pik­ku­rui­sia tup­pu­ky­liä, joil­la ei ole mitään toi­voa. Vero­äy­rin koro­tus­pai­neet ovat val­ta­vat ja vero­äy­ri on jo muun maan kes­kiar­voa rut­kas­ti korkeammalla.

    Näi­tä kun­tia voi kuvail­la erään­lai­si­na saat­to­kun­ti­na, jos­sa sin­ne jää­vät hil­jal­leen hoi­de­taan hau­dan lepoon. Nuo­ri­so muut­taa pois, parem­man huo­mi­sen toi­vos­sa. Näis­sä kun­nis­sa hen­ki­lös­tö­me­not ovat luok­kaa 4/5 kai­kis­ta menois­ta. Vero­äy­ri ahdis­taa pal­kan­saa­jia ja kou­lu­tet­tua työ­voi­maa ei löy­dy. Lis­taa voi­si jat­kaa vie­lä pit­kään­kin, mut­ta se ei ole tarpeellista.

    Juu­ri täl­läi­sien kun­tien, joil­la ei ole mitään tule­vai­suut­ta, pitäi­si laka­ta ole­mas­ta. Niil­lä ei ole mitään jär­jel­lis­tä tehtävää.

    Kun­ta­lai­sil­la pitää olla ne pal­ve­lut, jot­ka on lais­sa mää­rät­ty riip­pu­mat­ta miten kau­ka­na kun­nan­ta­lo on. On tur­ha kuvi­tel­la, että kun­nan­ta­lon etäi­syys vai­kut­taa palveluihin.

    Nime­no­maan sil­lä kun­ta­lii­tok­sel­la voi­daan ehkäis­tä sitä tilan­net­ta, jos­sa kun­nan tuot­ta­ma pal­ve­lu jou­du­taan raha­pu­las­sa yksi­tyis­tä­mään. Syy voi olla myös kou­lu­te­tun työ­voi­man puute. 

    Suu­rem­pi kun­ta kyke­nee tuot­ta­maan se pal­ve­lun suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä, kuin se kor­vi­aan myö­ten velois­sa ole­va tup­pu­ky­lä. Esi­mer­kik­si kei­noil­la, joi­ta toi­ses­sa vies­tis­sä­ni esitin.

    Suo­meen on hyvää vauh­tia muo­dos­tu­mas­sa val­ta­va jouk­ko kun­tia, jot­ka ylpey­des­sään hil­jaa musertuu.

    Ei se oma kun­nan­ta­lo ole sen arvoinen.

    Vih­reät ovat mie­les­tä­ni tuo­neet esil­le hyviä ehdo­tuk­sia, joil­la syr­jä­ky­lien tar­peet tuo­daan suu­ris­sa kun­nis­sa hyvin esil­le. Tämä tuli esil­le jo kuntavaaleissa.

  25. Niin yleen­sä osaop­ti­moin­nik­si tai­de­taan sanoa sitä mitä muut teke­vät, itse ei sii­hen syyl­lis­ty­tä koskaan.

    Olen täs­sä ihme­tel­lyt tämän Suo­men kun­ta­uu­dis­tuk­se “impi­vaa­ra­lai­suut­ta”, kun yleen­sä kat­sel­laan mal­le­ja myös muu­al­ta maailmasta.

    Ohes­sa hyvä esi­tys euroop­pa­lai­ses­ta alue­hal­lin­to ja kun­ta­ra­ken­tees­ta. Hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­ma isän­tä­kun­ta­mal­li näyt­tää ole­van tun­te­ma­ton muualla. 

    http://www.keskisuomi.fi/filebank/22380-Kunnat_ja_alueet_Euroopassa_Johtaja_Keijo_Sahrman_8_11_11.pdf

    Aika hur­ja mää­rä näi­tä kun­tia on Ita­lias­sa, Espan­jas­sa, Rans­kas­sa (36000)ja Sak­sas­sa (12000).Vaikka nii­den pää­tän­tä­val­ta ei ole­kaan sama kuin Suo­mes­sa, nii­den mää­rä kui­ten­kin viit­taa sii­hen, että näis­sä mais­sa arvos­te­taan pai­kal­lis­de­mo­kra­ti­aa olen­nai­ses­ti Suo­mea enemmän.

    1. Ei pidä kat­soa “kun­tia” muu­al­la maa­il­mas­sa. Kun­nan tär­kein teh­tä­vä Suo­mes­sa on ter­vey­den­huol­to. Kat­so­kaa, miten vas­tuu ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­ses­täå on jär­jes­tet­ty. Rans­kas­sa on kun­tia, jois­sa ei ole yhtään asukasta.
      Sak­sas­sa on erään­lai­nen isän­tä­kun­ta­mal­li, kos­ka kau­pun­git jär­jes­tä­vät monia kes­kei­siä pal­ve­lu­ja ympä­röi­väl­le maaseudulle.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mil­lai­sia ovat Teis­kon pal­ve­lut suh­tees­sa Pir­kan­maan syrjäkuntiin?

    Huo­nom­mat, ajet­ta­va pahim­mil­laan jopa 50 km Tam­pe­reel­le. Ei kau­pun­gin bus­si­hin­to­ja vaan maa­seu­tu­bus­sien kal­liim­mat tak­sat. Aivan sur­keat ver­rat­tu­na itse­näi­siin naa­pu­rei­hin (Pirk­ka­la, Lem­pää­lä, Kan­ga­sa­la, Ylö­jär­vi ym.). Jätet­ty pää­osin takamaaksi.

  27. Count­ry­boy: Ei kau­pun­gin bus­si­hin­to­ja vaan maa­seu­tu­bus­sien kal­liim­mat taksat.

    Teis­kos­ta nime­no­maan pää­see kau­pun­gin sisäi­sil­lä hin­noil­la (ker­ta­lip­pu 2,50e) vaik­ka sen 50 km Tam­pe­reen kes­kus­taan. Lähi­kun­nis­ta lyhyt­kin mat­ka Tam­pe­reel­le mak­saa enemmän. 

    Eikä Teis­koa muu­ten­kaan voi oikein ver­ra­ta Tam­pe­reen lähi­kun­tiin (Pirk­ka­la, Kan­ga­sa­la, Lem­pää­lä, Ylö­jär­vi, Nokia). Teis­ko on har­vaan asut­tua maa­seu­tua kau­ka­na kai­kes­ta. Sen kir­kol­le on Kes­kus­to­ril­ta mat­kaa 35 km, kun mai­nit­tu­jen kun­tien kes­kuk­siin 10–23 km.

  28. Juho Laa­tu:
    Jos Tam­pe­re kat­soo mui­den kun­tien loi­si­van, lopet­ta­koon pal­ve­lui­den tyrkyttämisen. 

    Oikeas­sa olet, pirk­ka­la­lai­si on tuet­tu aivan lii­kaa ja he saa­vat loi­sia ihan kes­ke­nään. Saa­vat sen mitä tila­si­vat. (Pirk­ka­la on ihan mikä tahan­sa piirityskunta…)

    Jäte­ve­ne­den­puh­dis­ta­mos­sa ratio­naa­li­nen rat­kai­su oli­si teh­dä paik­kaan, jos­sa se on hal­vin teh­dä. Tämä ei kel­paa pirk­ka­la­lai­sil­le eikä nokia­lai­sil­le, kos­ka heil­le täör­kein­tä on, että kun­han X on muu­al­la, kuluis­ta viis.

    Uskoa ratio­naa­li­seen pää­tök­sen­tee­kon ei ole ja ainoa loo­gi­nen teko on siir­tyä pal­ve­luis­sa hin­noit­te­lu­mal­liin, jos­sa kun­ta­lai­sil­la ja turis­teil­la pal­ve­lut ovat a euroa ja naa­pu­ri­kun­tien asuk­kail­la n kym­me­nen ker­taa kal­liim­mat. Siis he saa­vat myös mak­saa kak­sois­hin­no­tet­lun kulut. Samoin liit­ty­mis­tiet on syy­tä varus­taa sopi­val­la päät­ty­mät­tö­mäl­lä remon­til­la, miet­ti­vät sit­ten kaa­voi­tus­taan uudestaan.

    Sii­nä­hän on sitetn Pirk­ka­las­sa viih­tyi­syyt­tä, hal­pa vero­äy­ri ja varak­kaat naa­pu­rit pellonlaitaomakotitaloissa.

    Näin­hän se Juhon maa­il­ma­sa teh­dään, holeh­di­taan kur­juu­den mak­si­moin­nis­ta. Elon­ke­vo­ton Pirk­ka­la ei sii­tä sen eloi­sa­mak­si muutu.

  29. JTS: Jäte­ve­ne­den­puh­dis­ta­mos­sa ratio­naa­li­nen rat­kai­su oli­si teh­dä paik­kaan, jos­sa se on hal­vin teh­dä. Tämä ei kel­paa pirk­ka­la­lai­sil­le eikä nokia­lai­sil­le, kos­ka heil­le täör­kein­tä on, että kun­han X on muu­al­la, kuluis­ta viis.

    Jos Tam­pe­re aikoo siir­tää jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon­sa naa­pu­rei­den­sa rie­sak­si, huo­non­ta­maan nii­den ympä­ris­töä ja ima­goa, sii­tä on hyvä mak­saa vas­taa­vas­ti. Eri­tyi­ses­ti tämä oli­si oikein sik­si, että Tam­pe­re ilmei­ses­ti hyö­tyi­si täl­lai­sis­ta jär­jes­te­lyis­tä raken­ta­mal­la kes­kus­tas­sa ole­van jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon­sa tilal­le jotain kan­nat­ta­vam­paa. Jos naa­pu­rit eivät innos­tu (en ihmet­te­li­si), Tam­pe­reel­ta­kin löy­tyy syr­jä­seu­tu­ja. Ja kal­lio­luo­lia voi raken­taa myös Tam­pe­reen kes­kus­tan lähel­le. Jokai­nen mak­sa­koon itse taka­pi­han­sa kunnostuksen.

    Näin­hän se Juhon maa­il­ma­sa teh­dään, holeh­di­taan kur­juu­den mak­si­moin­nis­ta. Elon­ke­vo­ton Pirk­ka­la ei sii­tä sen eloi­sa­mak­si muutu.

    Nuo tai­si­vat olla sinun ehdo­tuk­sia­si. Minun käsi­tyk­se­ni on, että Tam­pe­re hyö­tyy sii­tä, että se on koko maa­kun­nan ostos- ja kor­kea­kult­tuu­ri­kes­kus, eikä eris­täy­ty­mi­nen ole sil­le kan­nat­ta­vaa. Pie­net teat­te­rit ja monet muut eri­kois­pal­ve­lut kuo­li­si­vat, jos ne eris­tet­täi­siin pir­kan­maa­lai­sis­ta asiak­kais­taan. Tam­pe­re­lai­set­kin voi­si­vat kai­va­ta Pirk­ka­lan lentokenttää ;-).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.