Metropolihallinto ja SOTE

Demar­it ovat aja­neet Helsin­gin seudulle metropoli­hallintoa Tukhol­man läänin tapaan. Tämä on ollut vihrei­den päämääränä ja parikym­men­tä vuot­ta – tosin vähän pienem­mäl­lä alueel­la kuin tämä Demarien Por­naisi­in asti ulot­tu­va malli. Isot asi­at metropoli­hallinnolle ja pienen ehkä nyky­istäkin pienem­mille kun­nille ja merkit­tävä tulo­jen tasaus metropoli­hallinnon kun­tien välillä.

Nyt Helsin­gin kokoomus esit­tää, että jos tehdään metropoli­hallinto Tukhol­man mallin mukaan, laite­taan sinne myös Tukhol­man mallin mukaan sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto.  Kan­natan voimakkaasti ja niin näyt­tävät kan­nat­ta­van pääkaupunkiseudun vihreät kaupunki­in kat­so­mat­ta. Mik­si en kan­nat­taisi, kun olen sitä itsekin kauan sit­ten esittänyt.

Ter­vey­den­huol­los­sa toteu­tuu ensi vuo­den alus­sa valin­nan vapaus niin, että jokainen saa kir­jau­tua minkä ter­veysase­man asi­akkaak­si halu­aa kun­tara­jo­jen sitä mitenkään estämät­tä.  On oletet­tavaa, että pääkaupunkiseudul­la kun­tara­jo­ja tul­laan ylit­tämään yhtä innokkaasti kuin kau­pas­sa käy­dessä, kos­ka kun­tara­joil­la ei ole mitään maanti­eteel­listä merk­i­tys­tä – ei eri­tyis­es­ti kun HSL:n vyöhyk­keet irrote­taan kuntarajoista.

SOK-laiset osu­uskau­pat jär­jestet­ti­in kun­nal­lis­ten sijaan maakun­nal­lis­es­ti juuri sik­si, ettei kau­pas­sa käymi­nenkään enää vas­tan­nut kun­tara­jo­ja. Ja mitä tapah­tui: tuhoa kohti kulkenut SOK-lainen osu­uskaup­pa nousi kukois­tuk­seen, kil­pailu­olo­suhtei­ta ajatellen jopa vähän liian onnistuneesti.

Kun­tien välisen seg­re­gaa­tion kannal­ta esi­tys on hyvä. Tähän asti kun­ta on men­estynyt sitä parem­min, mitä tehokkaam­min sen on onnis­tunut karkot­taa köy­hät ja sairaat naa­purikun­tien puolelle. Tämän jäl­keen kan­nat­taa syr­jiä enää vain köy­hiä – eikä köy­hien syr­jin­täkään ole yhtä kan­nat­tavaa, kos­ka SOTE tietysti rahoitet­taisi­in yhteis­es­ti, ja sil­loin liki puo­let kun­tien veroista siir­ty­isi suo­raan tai välil­lis­es­ti metropoli­hallinnon keräämiksi.

Helsin­gin seu­tu SOTE-alueena vas­taa osa­puilleen sitä koko luokkaa asukaspo­h­jan osalta, miten ter­vey­den­huolto muualle Euroopas­sa jär­jestetään ja rahoite­taan. Kun­ta medi­aanikokon­aan 6000 asukas­ta on aivan jär­jetön yksikkö ter­vey­den­huol­lon vas­tui­ta ajatellen. Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon väli­nen suhde on jär­jestet­tävis­sä kunnolla.

Ker­rankin Helsin­gin kokoomuk­ses­ta hyvä esitys!

13 vastausta artikkeliin “Metropolihallinto ja SOTE”

  1. Hyvin jär­keenkäypä ehdo­tus. Etenkin erikois­sairaan­hoito vaatii laa­jaa väestöpo­h­jaa, ja kun nyt ollaan valmis­tele­mas­sa metropo­li­val­tu­us­toa, tässä saataisin metropo­lialueen sote hoidet­tua riit­täväl­lä väestöpo­h­jal­la ja demokraat­tis­es­ti val­i­tun eli­men valvonnassa.

    Taval­la tai toisel­la pitää kuitenkin pystyä ratkaise­maan, miten Län­si-Uuden­maan ja Itä-Uuden­maan sote jatkos­sa jär­jestetään. Nykyisel­lään­hän nekin ovat osa HUSia, mut­ta jos HUSista leikataan metropo­lialue pois, reunoille jää erikois­sairaan­hoidon jär­jestämiseen suh­teel­lisen niukat väestöpo­h­jat, 14 kun­nan metropo­lialueen län­sipuolelle n. 100.000 ja itäpuolelle n. 80.000 asukas­ta. Jonkin­lainen yhteistyö metrop­o­liso­te­or­gan­isaa­tion kanssa lie­nee välttämätöntä.

  2. SOTE tietysti rahoitet­taisi­in yhteis­es­ti, ja sil­loin liki puo­let kun­tien veroista siir­ty­isi suo­raan tai välil­lis­es­ti metropoli­hallinnon keräämiksi 

    Yht­e­ses­ti metropolin alueel­lako? Olet var­maankin uno­htanut val­tion tulon­tasausjär­jestelmän. Val­tio on keskeinen SOTE:n rahoittaja.

    Kun­ta medi­aanikokon­aan 6000 asukas­ta on aivan jär­jetön yksikkö ter­vey­den­huol­lon vas­tui­ta ajatellen. 

    Niin olisikin, jos kaikkien kun­tien tulisi rahoit­taa palvelun­sa itse. Sik­si kai val­tio on per­in­teis­es­ti ottanut suuren osan rahoi­tus­vas­tu­ista itselleen. Jos rahoi­tus­vas­tuu siir­ret­täisi­in ensisi­jas­sa metropo­lialueille, maakun­nille tai suurkun­nille (val­tion tasaavaa roo­lia vähen­täen), seu­rauk­se­na olisi rikkaiden palve­lut rikkaille ja köy­hien palve­lut köy­hille. Tämäkö vihrei­den poli­ti­ikan tavoite on — metropolien ja niihin liitet­tävien rikkaiden naa­purikun­tien rahat metropoleille, ja köy­hem­mil­lä alueil­la köy­himpi­en palve­lut niitä hie­man rikkaampi­en keskuskun­tien mak­set­tavak­si? Vai olisiko sit­tenkin yhteis­vas­tu­ullises­sa kansalais­ten perus­palvelu­iden rahoit­tamises­sa jotain ideaa ja moraalia?

  3. SOK-laiset osu­uskau­pat jär­jestet­ti­in kun­nal­lis­ten sijaan maakun­nal­lis­es­ti juuri sik­si, ettei kau­pas­sa käymi­nenkään enää vas­tan­nut kun­tara­jo­ja. Ja mitä tapah­tui: tuhoa kohti kulkenut SOK-lainen osu­uskaup­pa nousi kukois­tuk­seen, kil­pailu­olo­suhtei­ta ajatellen jopa vähän liian onnistuneesti.

    Ja mitä tapah­tui: kau­pas­sa kävi­jä ei huo­man­nut mitään eroa aikaisempaan.

    Porkkanali­itok­set on tehty tasan päin vas­toin. Palvelui­ta on heiken­net­ty ja hallintoa paisutettu.

  4. Suurin vaikut­ta­ja mik­si mikään kun­ta ei halun­nut liit­tyä Helsinki­in oli sen epä­toiv­o­tut äänestäjät. Toiv­ot­tavasti tämä ote­taan huomioon seu­raavaa jär­jästelmää luo­taes­sa. Voitaasi­in lait­taa älykkyysker­roin muiden kun­tien äänestäjille, joka takaisi painavam­man äänen vaaleissa.

  5. Uusi väli­por­taan hallinto mah­dol­lis­taa myös uusien osaa­ja­jo­hta­jien ja pääl­liköi­den palkkaamisen niistä kun­nista, joi­ta irti­sanomisuo­ja ei kun­tali­itok­sen jäl­keen enää suojaa.

  6. Järkevä ehdo­tus, samaa mallia voisi harki­ta muillekin isoille kaupunkiseuduille pakkoli­itosten sijaan.

    Köy­hien karkoit­tamista naa­purikun­tien puolelle pidän kyl­lä enem­mänkin helsinkiläis­ten urbaani­le­gen­dana. Jospa onkin enem­män niin, että kaupunkikesku­s­tat vetävät laita­puolen kulk­i­joi­ta puoleensa.

  7. Evert The Nev­er­Rest: Ja mitä tapah­tui: kau­pas­sa kävi­jä ei huo­man­nut mitään eroa aikaisempaan.

    Porkkanali­itok­set on tehty tasan päin vas­toin. Palvelui­ta on heiken­net­ty ja hallintoa paisutettu.

    Tot­ta kai, kun kau­pat voiti­in sijoit­taa asi­akkaiden kannal­ta järke­vi­in paikkoi­hin, siis sinne, jos­sa oli asukkai­ta ja/tai hyvät liiken­ney­htey­det. Syr­jäkylil­lä oli toki myös kärsijöitä.

    Porkkanali­itok­sil­la on taipumus syn­nyt­tää uusi palve­lu­ti­hen­tymä johonkin keinotekoiseen paikkaan.

    Siitä vaan m‑mallia kokeile­maan! Maakun­ta­malli-sanaa­han ei saa käyttää.

  8. Kun­tien välisen seg­re­gaa­tion kannal­ta esi­tys on hyvä. Tähän asti kun­ta on men­estynyt sitä parem­min, mitä tehokkaam­min sen on onnis­tunut karkot­taa köy­hät ja sairaat naa­purikun­tien puolelle. 

    Tämä kuul­lostaisi tosi pahal­ta jos köy­hien ja sairaiden karkot­tamista olisi tapah­tunut. Mut­ta sitähän ei ole. Pikem­minkin täysin toisin päin, kaik­ki ja myös he saa­vat Espooseen tulla.

    Tässä on nyt aika paljon poli­it­tista retori­ikkaa joka näyt­tää yrit­tävän perustel­la mik­si demokra­tia kun­nal­lis­ta­sol­la on huono asia.

    Kyse­hän on nyt siis siitä, mis­sä määrin kun­ta saa demokraat­tis­es­ti päät­tää omista asiois­taan ja mis­sä määrin tätä mielipi­det­tä ei saa kuunnella.

    Esimerkik­si käytän­nössä: jos Espoolaiset eivät halua rak­en­taa metro­ja ja ratikoi­ta ja junia, onko heil­lä oikeus olla tätä mieltä. Bus­sithan siel­lä jo on.

    Onko tämä niin vaka­va asia että pitää kävel­lä äänestäjien yli? (No veikkaan että on, kos­ka ei olla har­ras­ta­mas­sa Vihrei­den halu­aa­maa poli­ti­ikkaa, vaan sitä mitä Espoolaiset itse haluavat)

  9. Yksi tärkeä detalji niin tässä blo­gis­sa kuin yle­sessä keskustelussa.

    Ter­vey­den­huoltoa ja sosi­aal­i­huoltoa ei saa niput­taa, ei ne ole mis­sään muual­lakaan yhdessä. Ter­vey­den­huolto vaatii kokoa ja osaamista, en usko että sosi­aal­i­huolto vaatii ainakaan kokoa.

    Niin ja ter­vy­den­huol­lon osu­us vaik­ka Hel­sigis­sä on n. 10% ei lähel­läkään puolta.

  10. Noista Osmon ajatuk­sista kan­natan ennen kaikkea entistä pienem­piä kun­tia. Ne ovat tehokkaampia, mut­ta mik­si ihmeessä leikataan uud­is­tuk­sen hyödy­istä pois pääosa tekemäl­lä sosi­aali- ja ter­veyspalveluista entistä tehot­tomampia? Ajatuk­se­na ollee, että kun­nan on pakko olla SOTE-alueen jäsen? 🙁

    Oleel­lista on saa­da turha sosi­aal­i­hump­pa leikat­tua. Olisi­han se kivaa, mut­ta kaik­ki numerot osoit­ta­vat, että nyt ollaan men­ty yli kan­tokykymme. Järkiperäistämistä ei edesauta mam­mut­ti­maiset SOTE-alueet, joi­ta ei kukaan pysty valvo­maan. Britithän ovat kokeileet jotain tuon tyyp­pistä ja epäon­nis­tuneet täydellisesti.

    Aja­tus alueista voisi vielä toimia pääkaupunkiseudul­la, jos aluei­ta olisi riit­tävästi ja kun­nat saisi­vat kil­pailut­taa palve­lut. Nyt ollaan luo­mas­sa teho­ton­ta, osin hyödytön­tä ja vain itseään paisut­tavaa organisaatiota.

  11. Muis­tanko väärin, vai säätikö EU hil­jan direk­ti­ivin, jon­ka perus­teel­la saa ensi vuo­den alus­ta men­nä hoitoon toiseen EU-maa­han, jos hoitoon ei tääl­lä pääse ja Suo­mi mak­saa laskun? Jos näin on, niin ter­veys­tur­is­mi lisään­tyy. Tämä tuli mieleen tuos­ta oikeud­es­ta vali­ta ter­veyskeskus. Se on hyvä jut­tu, jos on pieniä lap­sia, jot­ka voivat sit­ten jatkaa tutus­sa neuvolassa.

  12. Jouni: Ter­vey­den­huoltoa ja sosi­aal­i­huoltoa ei saa niput­taa, ei ne ole mis­sään muual­lakaan yhdessä. Ter­vey­den­huolto vaatii kokoa ja osaamista, en usko että sosi­aal­i­huolto vaatii ainakaan kokoa.

    Päin­vas­toin, ne pitää niputtaa.

    Merkit­tävä osa (kalli­ista) asi­akkaista on molem­pi­en toim­into­jen asi­akkai­ta, jol­loin heitä työn­nel­lään toimin­nos­ta toiseen pois omista silmistä. Tyyp­il­lis­in­tä on maku­ut­taa van­hus­ta sairaalas­sa, vaik­ka hänelle riit­täisi hoivakoti tai tuet­tu asum­i­nen. Muu­ta­man kuukau­den jäl­keen palu­u­ta ei sit­ten ole.

    Niput­ta­mi­nen ei ole toimin­nal­lis­es­ti help­poa. Per­in­teiset toim­intata­vat ovat kovin eri­laiset. Yhteinen johto kuitenkin pystyy aset­ta­maan painet­ta yhteistyön järkeistämisek­si niis­sä kohdis­sa, jos­sa sitä tarvitaan.

  13. Ter­vey­den­hoidon ja tavar­ali­iken­teen logis­ti­ik­ka on täysin eri­lainen. Sik­si jostain muual­ta kopi­oidut väestöpo­h­jalu­vut eivät vält­tämät­tä toi­mi Suomes­sa. Tiheästi raken­netul­la alueel­la väli­matkat ovat lyhy­itä, sairaat pysyvät hengis­sä eivätkä rasitu kohtu­ut­tomasti, ja syn­nyt­täjätkin ehtivät per­ille asti. Suomes­sa syn­ny­tys­sairaaloiden har­ven­tamisen seu­rauk­se­na yhä use­ampi vau­va syn­tyy tien­pos­keen, mikä on täysin tur­val­lisu­us­tavoiteel­la perustel­lun keskit­tämisen vastakohta. 

    Sote-kum­ma­jaises­sa uno­hde­taan, että jos hoito­henkilökun­nan määrä pysyy samana, vas­taan­ot­toaiko­jen ja hoidet­tu­jen poti­laiden määrä ei muu­tu. Henkilökun­taa­han ei nytkään saa­da palkat­tua tarpeek­si, ja ne vähätkin siir­tyvät muille aloille sik­si, että väärä työn­mi­toi­tus estää laadukkaan työnteon. 

    Keskit­tämisel­lä (päivystyspis­teitä kar­si­taan E‑Suomesta jo nyt) aiheutetaan vain völi­matko­jen piten­e­m­i­nen ja samal­la ydin­te­htävään tarvit­tavien raho­jen val­u­mi­nen maan­teille. Sama on jo tehty pakot­ta­mal­la lapset suurk­oului­hin (esim Lahti). Odotet­tu säästö kului las­ten kuljetuskustannuksiin. 

    Kela­matko­jen omavas­tu­u­ta on nos­tet­tu jo niin paljon, että tiede­tään jopa las­ten jäävän ilman myön­net­tyjä ter­api­akäyn­te­jään, kos­ka van­hem­mil­la ei ole varaa kul­je­tuk­si­in. Samoin on tavat­tu pyörä­tuo­lilaisia kelaa­mas­sa hanges­sa ter­veyskeskuk­seen, kos­ka varaa kul­je­tuk­seen ei ole. Moni jät­tää käyn­te­jä, sairaalatutkimuk­sia ja leikkauk­sia, myös kuntou­tuskäyn­te­jä väli­in, kos­ka omavas­tu­u­o­su­us on nos­tet­tu liian korkeak­si. Eri­ar­voisu­ut­ta on siis jo lisätty.

    Kos­ka ter­vey­den­hoit­o­matkas­ta mak­se­taan ainakin meno­mat­ka ensin kokon­aan, hin­ta tak­sil­la toiselle paikkakun­nalle on kym­meniä, joskus yli sata euroa. Ei ihmisil­lä ole varaa sel­l­aiseen. Ei lap­siper­heil­lä, ei eläkeläisil­lä, ei pitkäaikais­sairail­la, ei varus­miehillä ja sivareil­la, eikä työhar­joit­telua tekevil­lä, jot­ka tarvit­se­vat todis­tuk­sen ekas­ta poissaolopäivästään. 

    Saavutet­tavu­u­den pois­t­a­mi­nen väestöpo­h­ja­hai­hat­telun takia vie maan ties mille vuosikymmenelle. Sairaat pote­vat mökeis­sään, jos tallis­sa ei ole omaa hevosta. 

    Vah­vasti eri­ar­vois­ta­vana voi pitää sitä, että kaikille euroop­palaisille tarkoitet­tua valin­nan­va­paut­ta aio­taan rajoit­taa kelakul­je­tuk­sia tarvit­se­vien osalta vain lähim­pään ter­vey­den­hoitopis­teeseen. Jos saavutet­tavu­ut­ta ei murskat­taisi, eri­ar­vois­tavin ter­vey­den­huolto ei siir­ty­isi eri­ar­vois­tavu­udessaan uusi­in lukemiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *