Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.9.2013

Lau­takun­nan listal­la on vain kak­si vas­taus­ta val­tu­us­toaloit­teisi­in, mut­ta täysin tyhjän pant­ti­na lau­takun­ta ei istu. Saamme infoa valmis­teil­la ole­vista asioista.

Siir­to­la­pu­u­tarho­jen kiirehtiminen

Aloit­teessa kiire­hditään siir­to­la­pu­u­tarho­jen perus­tamista Sil­tamä­keen. Viras­to vas­taa lakonis­es­ti, että niitä juuri kaavoite­taan. Aika usein tulee demariryh­mästä aloit­tei­ta asioista, jot­ka ovat juuri toteu­tu­mas­sa. Sitä voi sit­ten rehvastel­la, että min­un aloit­teestani tämäkin tuli.

Kaikki­han me halu­amme siir­to­la­pu­u­tarho­ja, kos­ka on niin muka­va, kun on täl­lainen oma paik­ka lähel­lä. Maail­mas­sa ei kuitenkaan ole juuri lainkaan pelkästään hyviä asioi­ta. Siir­to­la­pu­u­tarha­pal­s­ta tarkoit­taa, että osa kaikkien puis­toa on yksi­ty­is­tet­ty vain joidenkin alueek­si. Sil­tamäestä on jo tul­lut palautet­ta, jos­sa siir­to­la­pu­u­tarho­ja vas­tuste­taan tämän vuok­si. Kysymys on tietysti myös siitä, miten ne kaavoite­taan ja minne.

 Meche­lininkadun asukaspysäköintipaikat

Otso Kivekäs on tehnyt val­tu­us­toaloit­teen sen selvit­tämisek­si, voisiko kiis­tel­lyl­lä Meche­linkadul­la säi­lyt­tää asukaspysäköin­tipaikat niin, että kadul­la olisi vain yksi ajokaista suun­taansa. Viras­to vas­taa, että ei voi. Autoli­ikenne kas­vaa niin paljon, että autot tarvit­se­vat kak­si kaistaa.

Joskus pitäisi päästä keskustele­maan kan­takaupun­gin liiken­teestä ja sen opti­moin­nista kokon­aisuute­na. Yhden kadun­pätkän tarkastelu ker­ral­laan ei oikein toi­mi. Nykyisel­lä liiken­nepoli­ti­ikalla kaik­ki menee tukkoon, kun alueelle tulee 80 000 asukas­ta lisää.

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.9.2013”

  1. Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat tosi­aan pienen piirin yksi­ty­isaluei­ta. Koti­ni lähel­lä on siir­to­la­pu­u­tarha, jon­ka toisel­la laidal­la sijait­sevas­sa met­sikössä oli aiem­min las­ten pulkkamä­ki. Kym­menisen vuot­ta sit­ten siir­to­la­pu­u­tarha ympäröi­ti­in aidal­la ja samaan aikaan pulkkamäen alare­unan poik­ki alet­ti­in kulkea siir­to­la­pu­u­tarhan ker­ho­talolle (tai mikä lie). Nyt lapset eivät enää voi laskea pul­ka­lla ilman, että joku aikuinen on vah­ti­mas­sa, että auto­ja ei tule ja sil­loinkin pitää mäen lopus­sa kaar­taa, jot­ta ei laske päin aitaa.

    Talvisin siir­to­la­pu­u­tarhan käytävil­lä kul­ki suosit­tu latu. Aidan tul­tua lat­ua ei enää ole, kos­ka por­tit ovat lukos­sa talvisin.

    Ennen siir­to­la­pu­u­tarhan läpi pystyi oikaise­maan iltaisin, öisin ja varhain aamul­la. Sekin lop­pui aidan tul­tua, kos­ka por­tit ovat kiin­ni öisin. Meitä lähin port­ti pidet­ti­in vuosikau­sia aina lukit­tuna, kos­ka “siitä tulee varkaita”.

    Ennen aidan tuloa ilmoit­telin poli­isille, jos näin talvisin epäi­lyt­tävää toim­intaa siir­to­la­pu­u­tarhas­sa. Aidan tul­tua ja siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tyk­sen osoit­taudut­tua yhteistyöha­lut­tomak­si, en enää ole viitsinyt ilmoitel­la pihoil­la hiip­pail­i­joista tavaroiden penkojista.

    Yhteistyöha­lut­to­muus ilmeni mm. niin, että siir­to­la­pu­u­tarhan puheen­jo­hta­ja sanoi, että aita tarvit­ti­in, kos­ka viereen oli raken­net­tu ker­rostalo­ja ja sieltä tul­ti­in varkaisiin.

    Ennen ajat­telin, että siir­to­la­pu­u­tarhat ovat kivo­ja ole­mas­sa, mut­ta vuodet sel­l­aisen naa­puris­sa opet­ti­vat, että siir­to­la­pu­u­tarha­laiset ovat parem­paa väkeä, jon­ka toivei­den mukaises­ti lähiseudun asukkaiden pitää hyppiä.

    Parem­pi, että pide­tään puis­tot puis­toina ja tehdään uudet siir­to­la­pu­u­tarhat kauem­mas maaseudulle. Jos on varaa ostaa 50000–100000 mak­sa­va siir­to­la­pu­u­tarhamök­ki, on myös varaa matkus­taa vähän kauemmas.

    1. Onko täl­lainen aid­fat­tu siir­to­laspu­u­tarha-alue Hel­siongis­sä. Jos niin mis­sä. Meille on vaku­utet­tu, että niitä ei luki­ta tai aidata.

  2. Helsingis­sä on, hallinnol­lis­es­ti Itäkeskuk­sen alueel­la. Por­tilla on lap­pu, jon­ka mukaan alue on lukit­tu (muis­taak­seni) 1.10. — 1.4., sekä muul­loinkin öisin (oliko­han 21 tai 22 alka­en) jon­nekin aamuun asti. En ole tark­istanut, että tiedot pitävät yhä paikkansa, mut­ta lin­ja on ollut tuo aika mon­ta vuot­ta ja muis­te­len näh­neeni nuo kyltit siel­lä tänäkin kesänä.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko täl­lainen aid­fat­tu siir­to­laspu­u­tarha-alue Hel­siongis­sä. Jos niin mis­sä. Meille on vaku­utet­tu, että niitä ei luki­ta tai aidata.

    Mitäs jos kävis­it paikan­pääl­lä. Kaikki­han ne on aidat­tu ja lukit­tu muul­loin kuin kesäpäivisin. 

    Miten kaupungilla on varaa antaa esim Vallilas­sa ja Talis­sa sato­jen miljoonien arvoinen raken­nu­soikeus (Osmon antamil­la maan­hin­noil­la las­ket­tuna) muu­ta­man har­van etuoikeutetun puu­tarha­har­ras­tuk­seen? Yksi pal­s­ta vie tilaa enem­män kuin 15 autopaikkaa + vielä se autopaik­ka pal­s­ta-alueen vierustalla.

  4. Ainakin Veräjälaak­son siir­to­la­pu­u­tarha on aidat­tu. Päivisin alueelle kyl­lä pääsee, mut­ta vain yhdestä portista, joten läpi ei voi kulkea kiipeämät­tä aidan yli.

    Siir­to­la­pu­u­tarho­jen virk­istysar­vo ulkop­uolisille on tosi­aan vähän kyseenalainen. Möki­n­o­mis­ta­jille var­maan ihan muka­va har­ras­tus, mut­ta en kyl­lä näe vuokrien sub­ven­toin­nis­sa mitään järkeä.

  5. Toisen­laisi­akin esimerkke­jä on. Puo­lar­maarin aluet­ta Espoos­sa ei ole aidat­tu. Tosin sitä ei taide­ta viral­lis­es­ti sanoa siir­to­la­pu­u­tarhak­si, vaan ryh­mäpu­u­tarhak­si. Käytän­nössä alue on kuitenkin hyvin saman­lainen kuin siir­to­la­pu­u­tarha: pieniä mökke­jä pie­nil­lä pal­stoil­la. Ulkoilen usein alueel­la, eikä sille ole mitään esteitä, kun­han ei ihan jonkun pihalle mene.

    Alueel­la on myös las­ten leikkipaik­ka, joka ovat kaikkien käytössä. Yksi alueen mökeistä on kaupun­gin, ja sinne päiväkoti- ja per­hep­äivähoito­ryh­mät tekevät retk­iä. Alueel­la on urheiluseu­ran mök­ki, jos­sa on kaikille avoin kahvi­la hiih­tokaudel­la viikonloppuisin. 

    Parhaim­mat hiih­to­ladut kulke­vat alueen vier­estä, mut­ta ainakin pari viime tal­ve­na myös itse Puo­lar­maarin alueelle on vedet­ty latuja.

    Sil­tamäen siir­to­la­pu­u­tarha­hankkeeseen en osaa ottaa kan­taa, kos­ka en tunne sitä enkä kaavail­tua aluet­ta sen tarkemmin.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko täl­lainen aid­fat­tu siir­to­laspu­u­tarha-alue Hel­siongis­sä. Jos niin mis­sä. Meille on vaku­utet­tu, että niitä ei luki­ta tai aidata.

    Siir­to­la­pu­u­tarhois­sa on hyvä idea, mut­ta aika mon­en port­in­pieleen voisi lait­taa ison vaaku­nan, jos­sa heraldi­ik­ka muo­dos­tuu punaisel­la poh­jal­la olev­as­ta keltais­es­ta punaista aluet­ta hie­man kapeam­mas­ta vaakavi­ivas­ta ja kylän nimi on frak­tu­u­ral­la kir­joitet­tu Nimby.

    Tässä olisi jollekin vapaan kulkemisen aktivis­tille muu­ta­man viikon­lop­un pääkaupunkiseu­turetkeilyn paik­ka. Tuol­ta voisi bon­ga­ta kaik­ki kulkemisen tahal­liset esteet ja miet­tiä helpoim­mat tavat saa­da puu­tarhat nivel­tymään osak­si yhteistä tilaa.

    Min­ul­la olisi tuo­hon aitaamiseen vas­takysymys: löy­tyykö jostain aitaam­a­ton siir­to­la­pu­u­tarha? Ehkä komeim­man aidan palkin­non saa Pak­i­lan puu­tarhaghet­to, sen kuu­si­aitaa kade­htisi moni hau­tas­maakin. (Mut­ta sikäli syn­nin­päästö tuolle alueelle, että siitä on mah­dol­lista kulkea läpi.) Elis­a­beth Kochin puu­tarhan ympäry­saita­han (kilo­metrin mit­tainen betoni­tol­palli­nen piikki­lan­ka-aita) oli jopa jonkin­lainen raken­nus­in­vestoin­ti aikanaan.

    Luk­it­semis­es­ta­han on ihan sään­töjäkin. Tässä lain­aus maini­tun Kochin puu­tarhan sään­nöistä: “Siir­to­la-/ryh­mäpu­u­tarhan alue on avoin­na kaikille niinä ajan­jak­soina, jol­lain pää­port­tien käyn­tipor­tit eivät ole sul­jet­tuna. (Auki­oloai­ka 1.5.- 15.9. kel­lo 7.00–21.00.)” Pikaises­ti las­ket­tuna alle neljännes vuo­den tunneista.

    Harmil­lista tässä tietenkin on se, että var­masti huo­mat­ta­va osa siir­to­la­pu­u­tarho­jen asukkaistakin osaa nähdä alueen­sa julkise­na tilana. Käytän­nössä kuitenkin siir­to­la­pu­u­tarhat usein näyt­täy­tyvät lähin­nä sul­jet­tuna yksi­tyisenä tilana, johon ei ulkop­uolisia kaivata.

  7. Otso Kivekäs on tehnyt val­tu­us­toaloit­teen sen selvit­tämisek­si, voisiko kiis­tel­lyl­lä Meche­linkadul­la säi­lyt­tää asukaspysäköin­tipaikat niin, että kadul­la olisi vain yksi ajokaista suun­taansa. Viras­to vas­taa, että ei voi. Autoli­ikenne kas­vaa niin paljon, että autot tarvit­se­vat kak­si kaistaa.

    Mikä ihmeen luon­non­la­ki se on, että autoli­ikenne Meche­lininkadul­la kas­vaa? Vai­h­toe­htois­es­ti edesaute­taan sitä, että liikku­mis­tarve vähe­nee, muiden liiken­nemuo­to­jen käyt­tö lisään­tyy tai liikenne ohjataan muille reit­eille. Voi ihan vapaasti innovoi­da vai­h­toe­htoisia ratkaisui­ta. Mut­ta jos kat­so­taan nyky­hetken poh­jal­ta raken­net­tua sim­u­laa­tio­ta, sil­loin ei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin rak­en­taa paljon kaupunki­moot­toriteitä niin maan alle kuin päälle.

  8. Kivekkään aloite Meche­lininkatu­un liit­tyen on var­maan paras­ta, mitä asian (autoilun ase­ma Helsingis­sä) suh­teen voi tehdä. Kai­vat­tua kokon­ais­val­taisem­paa keskustelua liiken­teen opti­moin­nista tuskin on tulos­sa — autop­uolue ei sel­l­aiseen uskaltaisi lähteä. Ja jos tulisikin, sille kävisi kuten tälle surulliselle pyöräi­ly­ohjel­malle: se olisi se jos­ta var­masti leikataan aivan ensim­mäisenä, kun rahat taas loppuvat.

    Sinän­sä on oikein hyvä kuul­la edes paloit­tain näitä kylmääviä fak­to­ja: “Viras­to vas­taa, että ei voi. Autoli­ikenne kas­vaa niin paljon, että autot tarvit­se­vat kak­si kaistaa.” Näin käy, kun uut­ta kan­takaupunkia sata­ma-alueille raken­netaan autop­uolueen pysäköin­tipaikkavaa­timuk­sien mukaises­ti. Ter­veisiä vaan kaikille Meche­lininkadun var­rel­la asuville ko puolueen äänestäjille 🙂

  9. kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyen uuti­nen Keski-Pasilasta:

    “Helsin­gin kaupun­gin ja Suomen val­tion nimeämä arvioin­tiryh­mä ehdot­taa YIT:tä Kes­ki-Pasi­lan Keskuk­sen suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailun voit­ta­jak­si. Kil­pailun tulos vahvis­te­taan Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton, Senaat­ti-kiin­teistö­jen hal­li­tuk­sen ja Suomen Eduskun­nan päätök­sel­lä vuo­den 2013 aikana.”

    Tiedote:
    https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=571528&lang=fi

    Kuvia:
    http://yit.materialbank.net/NiboWEB/YIT/showCartPublicContent.do?uuid=4826183&random=639427&lang=en

  10. Kävelin tänään Mar­janiemen ryh­mäpu­u­tarhan portin ohi (siir­to­la­pu­u­tarhak­si sitä kaik­ki silti sanovat). Por­tit ovat lukos­sa 1.10.–30.4. Kesäkaudel­la 1.5.–30.9. por­tit ovat lukos­sa klo 22–07. Vaik­ka viime aikoina on ollut lumisia talvia, Helsingis­sä tal­vet ovat silti usein lumet­to­mia, joten siir­to­la­pu­u­tarha on pois­sa ulkoilukäytöstä huo­mat­ta­van ajan.

    Vaimo muis­teli, että 2000-luvun alus­sa ennen aidan tuloa oli kiva käy­dä nukut­ta­mas­sa vau­va rat­tais­sa tekemäl­lä lenk­ki viereisessä siir­to­la­pu­u­tarhas­sa. Aidan tul­tua lähin port­ti oli aina lukos­sa, joten kier­ros ei enää onnis­tunut ja talvel­la­han sinne ei päässyt enää ollenkaan.

    Por­tilla olevas­sa kyltissä muuten san­o­taan, että auki­oloa­jat perus­tu­vat kaupun­gin ja yhdis­tyk­sen tekemään vuokra­sopimuk­seen. Kai poli­itikot ovat olleet tietoisia sopimusten sisäl­löstä vai onko teitä johdet­tu harhaan?

  11. Aika usein tulee demariryh­mästä aloit­tei­ta asioista, jot­ka ovat juuri toteutumassa.

    Kuu­lostaa kovasti siltä, ettei tieto yksinker­tais­es­ti kul­je lau­takun­nas­ta eteenpäin.
    Ei sinän­sä ihme­tytä, kos­ka tavalli­nen kaupunki­lainenkin saa näistä asioista tietää parhait­en juuri tästä blo­gista. Tiedo­tus­toim­intaan pitäisi panostaa.

    Voisiko näitä eri elim­iä ja asioi­ta ihan vain lis­ta­ta jos­sain? Puumaiset sivu­rak­en­teet ovat ihan hieno­ja, mut­ta niistä on hyö­tyä vain, jos etsii jotain tiet­tyä asi­aa. Sivistävää yleis­silmäys­tä niistä ei saa. Ja jostain syys­tä klikkauk­si­akin joutuu tekemään aina kaksinker­taisen määrän, vaik­ka tietäisikin mis­tä etsiä.

    Mikä muuten on tilanne Ida Aal­ber­gin puis­ton kanssa? Siinä on ollut aita ympäril­lä jo ties kuin­ka kauan (onko vieläkin?) ja puhutaan pilaan­tuneen maa-ainek­sen pois­tos­ta. Lisäk­si väitetään että hkr.hel.fi ‑sivus­tol­ta löy­ty­isi tieto­ja, mut­ta en ole siel­lä koskaan mitään asi­aan liit­tyvää näh­nyt. Alkaa tun­tua siltä, että siel­lä tehdään jotain luvatta.

  12. Viherinssi: Siir­to­la­pu­u­tarhois­sa on hyvä idea, mut­ta aika mon­en port­in­pieleen voisi lait­taa ison vaaku­nan, jos­sa heraldi­ik­ka muo­dos­tuu punaisel­la poh­jal­la olev­as­ta keltais­es­ta punaista aluet­ta hie­man kapeam­mas­ta vaakavi­ivas­ta ja kylän nimi on frak­tu­u­ral­la kir­joitet­tu Nimby.

    Vai olisiko niin, että sinä olet Nim­by? Ei siir­to­la­pu­u­tarhaa sin­un takapihallesi.

    Viherinssi

    Tässä olisi jollekin vapaan kulkemisen aktivis­tille muu­ta­man viikon­lop­un pääkaupunkiseu­turetkeilyn paik­ka. Tuol­ta voisi bon­ga­ta kaik­ki kulkemisen tahal­liset esteet ja miet­tiä helpoim­mat tavat saa­da puu­tarhat nivel­tymään osak­si yhteistä tilaa.

    Niin ajat­tele kuin­ka kivaa olisi kävel­lä myös ihmis­ten olo­huoneisi­in, varsinkin niihin, jot­ka ovat kaupun­gin vuokra­ton­til­la. Kaiken­laisia inhot­tavia seiniä on kaupun­ki täyn­nä, hirveitä tahal­lisia betoni- ja tiil­imuure­ja kaikkial­la. Itse asi­as­sa 95% näkymästä Helsin­gin keskus­tas­sa muo­dosta­vat eri­laiset seinät. Tässäkin olisi jollekin vapaan liikku­vu­u­den akti­iville paljon hommia.

    Viherinssi

    (Auki­oloai­ka 1.5.- 15.9. kel­lo 7.00–21.00.)” Pikaises­ti las­ket­tuna alle neljännes vuo­den tunneista.

    Ja tämäkin vielä! Alle neljännes! Her­ran­ju­mala, ei pysty hiip­imään keskel­lä pimeätä mar­rasku­un yötä valaise­mat­tomille puis­toku­jille. Hirvit­tävä vääryys. Onnek­si te aja­tusten Tona­vat osaat­te nos­taa näitä kar­mai­se­via elämän epäko­htia esi­in. Min­ul­lakin on serkun tädin mies, joka luuli ole­vansa ihmis­susi, olisi halun­nut men­nä ulvo­maan täy­denku­un aikaan Mar­janiemen puu­tarhaan, mut­ta ei päässyt! 

    Ajat­telkaa myös niitä sivistymät­tömiä moukkia Pari­i­sis­sa, Roomas­sa, Lon­toos­sa ja muual­la Kes­ki-Euroopas­sa, jot­ka ovat lait­ta­neet aidat (tako­rautaiset vielä!) kaikkien puis­to­jen­sa ympärille ja por­tit öisin lukkoon. Mikä käsit­tämätön bar­baar­ius ja ihmisoikeuk­sien loukkaus! 

    Kyl­lä meil­lä Helsingis­sä täy­tyy olla niin että ihmis­susien hiiviske­lyä varten täy­tyy pitää por­tit auki vuorokau­den ympäri. Ja vuo­den ympäri samal­la, onhan se selvää, että siir­to­la­pu­u­tarhan omis­ta­jat ovat niin ällöä sakkia, ettei hei­dän omaisu­ud­estaan ole väliä, jär­jestäkööt ympärivuo­tisen var­tioin­nin niihin mökkei­hin­sä, jos ovat mur­roista huolis­saan. Istukoot siel­lä haulikko sylis­sä tal­vet läpeen­sä, jos ker­ran halu­a­vat itsekkäästi val­tavia omaisu­us­mas­so­jaan suo­jel­la. Ihan siltä var­al­ta, että joku eksy­isi sinne auraa­mat­tomille poluille hortoilemaan. 

    (Mitä, ai että auraa­mat­tomille! Mikä hirveä vääryys! Nämähän täy­tyy pakot­taa auraa­man ne polut, vaikkei puu­tarhas­sa mitään talvel­la voikaan tehdä, eikä mökkiä käyttää.)

    Viherinssi

    Harmil­lista tässä tietenkin on se, että var­masti huo­mat­ta­va osa siir­to­la­pu­u­tarho­jen asukkaistakin osaa nähdä alueen­sa julkise­na tilana. 

    Näin on, tämä on erit­täin harmil­lista. Jos eivät olisi tuol­laisia pehmo­ja, niin olisi vielä helpom­pi heitä vihata.

    Viherinssi

    Käytän­nössä kuitenkin siir­to­la­pu­u­tarhat usein näyt­täy­tyvät lähin­nä sul­jet­tuna yksi­tyisenä tilana, johon ei ulkop­uolisia kaivata.

    Amen ja halleluja!

    P.S. Yleisem­pi kysymys teille viherins­seille, jot­ka tääl­lä raivoat­te siir­to­la­pu­u­tarho­ja vas­taan. Suh­taudut­teko yhtä aggres­si­ivis­es­ti myös sel­l­aiseen kaupunkivil­je­lyyn, johon ei liity mökkejä?

    Pitäisikö myös Dodo ry:n ja Hyö­tykasviy­hdis­tyk­sen jäsen­ten perunapenkit lana­ta tiivi­in kaupunki­rak­en­teen tieltä? Vai onko ken­ties niin, että siir­to­la­pu­u­tarhoi­hin liit­tyy mieliku­via sen tyyp­pi­sistä ihmi­sistä, jot­ka saa­vat tei­dät tun­temaan eri­ty­istä suvait­se­mat­to­muut­ta? Kes­ki-iän ylit­täneitä, hie­man junt­te­ja, usein työläis­taus­taisia tyyppe­jä, joil­la on tyylit­tömät lip­palak­it ja ällöt­tävän van­hanaikaisia kukkia ja maut­to­mia puu­tarha­tont­tu­ja pal­stal­laan. Vähän sel­l­aisia persutyyppejä. 

    Kun sen sijaan mök­itön sis­sivil­je­ly a’la Dodo on coolien urbaanien men­estyjien vai­h­toe­htop­u­uhaa. Lyhyesti san­ot­tuna: vil­je­ly mökin kanssa on pahis­ten hom­maa, vil­je­ly ilman mökkiä on hyvis­ten hommaa. 

    Ihanan avarakat­seista porukkaa teis­sä vihreis­sä! Ai kun tulee mieli lähteä mukaan!

  13. anonyy­mi: Mikä muuten on tilanne Ida Aal­ber­gin puis­ton kanssa?

    KVG. Pari ekaa hakua vie HKR:n sivuille, van­han ampumaradan mai­ta pois­te­taan tai vai­hde­taan sitä mukaa kun rahaa kaupungilta saadaan.

  14. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyen uuti­nen Keski-Pasilasta:

    “Helsin­gin kaupun­gin ja Suomen val­tion nimeämä arvioin­tiryh­mä ehdot­taa YIT:tä Kes­ki-Pasi­lan Keskuk­sen suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailun voit­ta­jak­si. Kil­pailun tulos vahvis­te­taan Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton, Senaat­ti-kiin­teistö­jen hal­li­tuk­sen ja Suomen Eduskun­nan päätök­sel­lä vuo­den 2013 aikana.”

    Pitäisikö olla iloinen siitä, miten hyvin sopii Pasi­lan nykyiseen esteti­ikkaan, vaik­ka lasia onkin enemmän?

    http://yit.materialbank.net/NiboWEB/YIT/getFile.do?type=preview&uuid=4860217&ticket=639427&cartUuid=4826183&cart=true&type=preview

  15. Ihmi­nen: Vai olisiko niin, että sinä olet Nim­by? Ei siir­to­la­pu­u­tarhaa sin­un takapihallesi. 

    Omas­ta puolestani toetean, että kyl­lä minä siitä alas­ta halu­aisin sit­ten kohtu­ullisen kor­vauk­sen. Miten itse — saako oma­lle takapi­halle­si tul­la pystyt­tämään aitaa vapaasti?

  16. antti: KVG. Pari ekaa hakua vie HKR:n sivuille, van­han ampumaradan mai­ta pois­te­taan tai vai­hde­taan sitä mukaa kun rahaa kaupungilta saadaan.

    “KVG”?
    Mik­si tätä tietoa ei ole HKR:n sivuil­la vaan sitä pitää kaivel­la epävi­ral­li­sista lähteistä? Ei ole ihme, jos val­tu­ute­tutkin ovat ihan pihalla.

  17. Ris­to: Pitäisikö olla iloinen siitä, miten hyvin sopii Pasi­lan nykyiseen esteti­ikkaan, vaik­ka lasia onkin enemmän?

    Itä-Pasi­lan. Eli ei.

    On taas sen ver­ran epäre­al­isti­nen havain­neku­va, että mikä tahansa näyt­täisi tuol­laise­na hyvältä.
    Pois­te­taan “auringonva­lo” ja yli­hei­jas­tus, näytetään muitakin kuvakul­mia, muute­taan taivas ja lisätään var­jot sekä väistämät­tömät pati­na, tahrat, tum­men­tu­mat, epätäy­del­lisyy­det ja muut reaal­i­maail­man asi­at, niin kyse ei ole pelkästä aivopesusta.

    Ehdotan, että raken­nuk­set saa­vat olla ole­mas­sa vain julk­isten, sitovien ja real­is­tis­ten havain­neku­vien kaltaisi­na päiv­inä ja säätiloina havain­neku­vien osoit­tamis­sa kun­nos­sa ja julk­i­sivuis­sa heit­tämine var­joi­neen. Muuten se pure­taan rakennuttajan/suunnitelijan/tms. laskuun.

    1. Minus­ta se ei näyttänyt5 niin kovin hyvältä. Olin itse nos­ta­mas­sa raken­nu­soikeut­ta 20 000 ker­rosneliöl­lä. Nyt alkoi vähän hirvit­tää. 25-ker­roksi­nen lamellitalo.

  18. Olisi hyvä, jos mielel­lään kaverin kanssa käyvisi läpi kaupun­gin alueel­la ole­vat siiro­la­pu­u­tarhat ja pien­mökkialueet ja selvit­tää, miten ne on aidat­tu jne.. Sil­loin tietää, miten asi­at todel­la ovat eikä tarvitse arvuutel­la tai kiis­tel­lä siitä, mitä serkun kum­min kaima on asi­as­ta sanonut. Hyvä päivän tai kah­den polkupyöräretken aihe. Ja hieno viikon­lop­pu tulossa.

    Laut­tasaaren eteläkär­jessä on ulkoilu­aluel­la pieniä siir­to­lamökke­hä ripotel­tuna (mm. HKL:n työnek­i­jöi­den virk­istyskäytössä.) Saarel­la asu­va tut­ta­vani pitää niistä, kos­ka omis­tat­jat pitävät aluene kunnossa.

    Idea­han kai vähän oli, että siiro­la­pu­u­tarha on n samal­la akikkien alu­en asukkaiden., ei vain ton­tin­halti­joiden läytössä ole­va hoidet­tu puisto.

    Aita tun­tuu ikäkvltä Toinen asi­aa on, että yhtä ikävää on se, että jotkut ris­torois­toset saat­ta­vat yön turvin varas­taa puu­tarhurei­den uuras­tuk­sen tulok­sia tai tehdä ilki­val­taa. Joutuu etsimään kom­pro­missin. Hyviä nämä vihreät keitaat ovat.

    Alun­per­in­hän siir­to­la­pu­u­tarhat oli­vat kaupun­gin alueen ulkop­uolel­la, mut­ta käve­ly­matkan päässä asu­tuk­ses­ta. Raito­vaunulip­pu mak­soi 30-luvul­la työmiehen tun­nin palkan, ehkä jopa enemmänkin.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta se ei näyttänyt5 niin kovin hyvältä. Olin itse nos­ta­mas­sa raken­nu­soikeut­ta 20 000 ker­rosneliöl­lä. Nyt alkoi vähän hirvit­tää. 25-ker­roksi­nen lamellitalo.

    Ei pelkkä raken­nu­soikeus tee Kes­ki-Pasi­las­ta Itä-Pasi­laa. Jos kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­hdak­si ote­taan Smith-Polvisen E3 moot­tori­tie, tulee odot­taakkin jotain bru­taalia jatkossa.

  20. anonyy­mi:
    On taas sen ver­ran epäre­al­isti­nen havain­neku­va, että mikä tahansa näyt­täisi tuol­laise­na hyvältä. 

    Itse asi­as­sa minus­ta tuo ei näyt­tänyt edes sinisen taivaan kanssa hääviltä (oletin, että käytet­täessä sano­ja ‘Pasi­la’ (jota tuos­sa kuvaas­sa edus­taa Itä-Pasi­la ja pari suh­teel­lisen saman näköistä toimis­toa län­sipuo­le­ta) ja ‘esteti­ik­ka’ samas­sa lausess­sa ei enää enem­pää tarvitse alle­vi­iva­ta sarkasmia)

  21. Osmo Soin­in­vaara: Nyt alkoi vähän hirvit­tää. 25-ker­roksi­nen lamellitalo.

    No, jos sen tyhjän­päiväisen kiviken­tän pois­taa lamel­li­talo­jen eteläpuolelta ja vetää talot kiin­ni ratikkakiskoi­hin sisäänvede­tyn jalka­käytävän avul­la, saa ton­tille suju­vasti vielä reilusti lisää raken­nu­soikeut­ta (esim. kol­mas torni­pari) ilman että viihtyvyys kär­sii, ja tun­tuu vähän enem­män kaupungilta. Raskas­raide kan­nat­taa hyö­dyn­tää täysimääräisesti.

    Lamel­li­talo­jen eteläpuo­li­nen Bad­lands on tuon alueen varsi­nainen ongelma.

  22. Ris­to: Omas­ta puolestani toetean, että kyl­lä minä siitä alas­ta halu­aisin sit­ten kohtu­ullisen kor­vauk­sen. Miten itse – saako oma­lle takapi­halle­si tul­la pystyt­tämään aitaa vapaasti?

    Siir­to­la­pu­u­tarhu­rit mak­sa­vat kohtu­ullista maan vuokraa. Toki samas­ta maas­ta saisi kovem­man vuokran, jos sille raken­net­taisi­in pil­ven­pi­irtäjiä, niinkuin te soin­in­vaar­alaiset ajat­telette. Samaa logi­ikkaa nou­dat­taen myös puu-Käpylä tulisi lana­ta maan tasalle. Siel­läkään maan­vuokra ei vas­taa “käypää hin­taa”, eli poten­ti­aal­ista mak­sim­i­tuot­toa tai markki­nakysyn­tää. Taitaa olla halu­tu­in asuinalue koko Helsingis­sä. Be care­ful what you wish for.

  23. Ris­to: Itse asi­as­sa minus­ta tuo ei näyt­tänyt edes sinisen taivaan kanssa hääviltä

    No, min­ul­la on var­maan vaa­timus­ta­so pikkuhil­jaa pudon­nut, kun en muista koskaan näh­neeni kau­ni­ita uusia raken­nuk­sia. Nyt on toki tietyn­lainen rumuu­den kult­tuuri muutenkin vallassa.

    Tämä on “hyvä”, kos­ka se on mitään­sanoma­ton. Rumuus ei iske päin silmiä, kos­ka kuvan tekniset yksi­tyisko­h­dat on viilat­tu kun­toon. Kun hävit­tää todel­lisu­u­den sekä kuvas­ta että kat­so­jan mielestä, kolos­sius häviää.

  24. Ihmi­nen: Siir­to­la­pu­u­tarhu­rit mak­sa­vat kohtu­ullista maan vuokraa. Toki samas­ta maas­ta saisi kovem­man vuokran, jos sille raken­net­taisi­in pilvenpiirtäjiä

    Olen ollut ymmärtäv­inäni, että purkukun­toi­sista möökirötisköistä on voitu kauan­teossa pyytää kova hin­taa, joten kor­vaus on ilmeis­es­ti selvästi alle käyvän arvon — siis käyvän arvon ihan puu­tarha­pal­stana. Valmiuteni hyväksyä tämä para­nee merkit­tävästi, jos alueel­la voi kat­so ole­van yleisem­pääkin virkistyskäyttöä. 

    niinkuin te soin­in­vaar­alaiset ajat­telette. Samaa logi­ikkaa nou­dat­taen myös puu-Käpylä tulisi lana­ta maan tasalle. Siel­läkään maan­vuokra ei vas­taa “käypää hin­taa”, eli poten­ti­aal­ista mak­sim­i­tuot­toa tai markki­nakysyn­tää. Taitaa olla halu­tu­in asuinalue koko Helsingis­sä. Be care­ful what you wish for.

    Sin­ul­la on erikoinen tapa arva­ta kesukustelukump­pa­niesi puolukan­ta, äänestyskäyt­täy­tymi­nen, ja poli­it­tiset ja muut mielip­i­teet ilman, että arvauk­sesi perus­tu­isi yhtikäs mihinkään. 

    Vuokra­sopimusten suh­teen kaupun­gin tietysti pitää nou­dataa nyky­isiä voimas­sa ole­via. Uuudet ja uusit­ta­vat olisi muotil­ta­va niin, että ne pysyvät inflaation/maan arvon kehi­tyk­sen mukana ja muuten niistä saadana kohtu­ulli­nen tuot­to — kohtu­ulli­nen ottaen huomioon, että kaupun­gin osalta sijoi­tus­ta voidaan pitää tur­val­lise­na ja luon­tais­es­ti inflaa­tio­suo­jat­tuna — toisaal­ta huomioiden muista ton­teista perittvät kiin­teistöverot. Kun ei asi­as­ta päät­tämi­nen kuu­lu tehtävi­in en ole miet­tinyt mitä tuo olisi tarkkana pros­ent­tiluku­na — haarukoi­da sitä voinee yllä san­otun perusteella.

  25. Sta­di, sinne mah­tuu siir­to­la­pu­u­tarho­ja ja Pasi­lan uudet lasiset pellelaatikot.
    Mereltä kat­sel­lessa on niin kau­nis Wan­ha Sta­di muo­toil­tu­ine kat­toi­neen ja tornei­neen yhdessä rin­ta­mas­sa toinen tois­taan tukien. Sit­ten on rumaa uut­ta lasi­laatikko tasakat­to box­ia vaik­ka kuin­ka paljon eril­lään toi­sis­taan kuin haju­rakoa pitäen.
    Toivoa sopii että viher­alueet Kivi­nokkaa ja Var­tiosaar­ta myöten säi­lyvät viher­paikkoina ja oikeasti tiivis­tetään niitä kesku­s­paikko­ja jot­ka ympäri erit­täin laa­jaa kaupunkia on raken­net­tu. Hyvänä esimerkkinä toimisi esim. Malmin ja Puk­in­mäen maito­lai­turien tiivistämi­nen oikeak­si tiivi­ik­si asemakeskukseksi.
    Toiv­ot­tavasti saisimme hie­man kauneut­ta jatkos­sa uusi­in taloi­hin kun nuo tasakat­toiset lasipeli laatikot tup­paa kyl­lä ole­maan surkea­ta ympäristönke­hit­tämistä jos­sa kauneus on keis­arin uusis­sa vaat­teis­sa. ( joi­ta siis ei ollut jos joku ei ole kuul­lut tarinaa =).

  26. Ris­to:
    Olen ollut ymmärtäv­inäni, että purkukun­toi­sista möökirötisköistä on voitu kauan­teossa pyytää kova hin­taa, joten kor­vaus on ilmeis­es­ti selvästi alle käyvän arvon – siis käyvän arvon ihan puutarhapalstana.

    Täs­mälleen sama tilanne val­lit­see puu-Käpylässä.

    Ris­to:
    Valmiuteni hyväksyä tämä para­nee merkit­tävästi, jos alueel­la voi kat­so ole­van yleisem­pääkin virkistyskäyttöä.

    Koske­nee Puu-Käpylää sit­ten myös tuo “avoimuu­den” vaa­timus? Ihmis­ten piho­ja siel­lä ja muil­la alhaisen raken­nuste­hokku­u­den alueil­la, jois­sa on vuokratontit?

    Ris­to:

    Sin­ul­la on erikoinen tapa arva­ta kesukustelukump­pa­niesi puolukan­ta, äänestyskäyt­täy­tymi­nen, ja poli­it­tiset ja muut mielip­i­teet ilman, että arvauk­sesi perus­tu­isi yhtikäs mihinkään. 

    Mielip­i­teenne on luet­tavis­sa täältä blo­gin kom­menteista. Samat kir­joit­ta­jat äänessä koko ajan. Mielip­i­teenne ovat keskenään hyvin saman­su­un­taisia, tuskin tästä fak­tas­ta tarvit­see kiistellä?

    Olen pahoil­lani että olen häpäis­syt sin­ua olet­ta­mal­la että äänestät vihre­itä. Se ei ollut kivaa.

    Ris­to:
    Vuokra­sopimusten suh­teen kaupun­gin tietysti pitää nou­dataa nyky­isiä voimas­sa ole­via. Uuudet ja uusit­ta­vat olisi muotil­ta­va niin, että ne pysyvät inflaation/maan arvon kehi­tyk­sen mukana ja muuten niistä saadana kohtu­ulli­nen tuot­to – kohtu­ulli­nen ottaen huomioon, että kaupun­gin osalta sijoi­tus­ta voidaan pitää tur­val­lise­na ja luon­tais­es­ti inflaa­tio­suo­jat­tuna – toisaal­ta huomioiden muista ton­teista perittvät kiin­teistöverot. Kun ei asi­as­ta päät­tämi­nen kuu­lu tehtävi­in en ole miet­tinyt mitä tuo olisi tarkkana pros­ent­tiluku­na – haarukoi­da sitä voinee yllä san­otun perusteella.

    Tässä sivu­u­tat täysin olen­naisen asian, johon kuitenkin Osmo ja te Osmon ope­tus­lapset jatku­vasti viit­taat­te. Puhutte “käyvästä arvos­ta”. Käypä arvo täy­tyy tietenkin suh­teut­taa kaavaan ja maan käyt­tö­tarkoituk­seen. Jos maan käyt­tö­tarkoi­tus on siir­to­la­pu­u­tarha, ei kan­na­ta puhua menete­tys­tä maan arvos­ta pil­ven­pi­irtäjien rakennusmaana. 

    Jos taas puhutaan menete­tys­tä arvos­ta pil­ven­pi­irtäjien raken­nus­maana, täy­tyy loogis­es­ti ryhtyä puhu­maan myös menete­tys­tä arvos­ta puu-Käpylässä ja erit­täin mon­es­sa muus­sakin kaupungi­nosas­sa. Itse asi­as­sa Luot­sikatu mukaan­lukien. Voin hyvin kuvitel­la 25 ker­roksiset pil­vepi­irtäjät koko Kata­janokan täy­teen. Mitkä val­ta­vat sum­mat kaupun­ki menet­tääkään liian alhaise­na kiin­teistöverona, kun siel­lä on vain niitä epäte­hokkaasti raken­net­tu­ja nelik­er­roksisia Jugend-talo­ja. Jos oikein ote­taan laskin käteen, niin luulen mene­tys­ten ole­van Kata­janokalla suurem­pia kuin Mar­janiemessä, ottaen huomioon etäisyys kaupun­gin keskustasta.

    Loogi­ikan ja rehellisyy­den nimis­sä pyy­dän sin­ua ja aatekump­paneitasi vain val­it­se­maan kumpi ote­taan lähtöko­hdak­si keskustelulle, nykyi­nen kaa­va vai mah­dolli­nen kaa­va, ja ede­tään siitä sit­ten. Tämä on erit­täin yksinkertaista.

  27. Ihmi­nen: Niin ajat­tele kuin­ka kivaa olisi kävel­lä myös ihmis­ten olo­huoneisi­in, varsinkin niihin, jot­ka ovat kaupun­gin vuokratontilla.

    Siir­to­la­pu­u­tarho­jen kohdal­la kyse on siitä, että niis­sä maa on yhdyskun­tarak­en­teen ja talouden kannal­ta hyvin huonos­sa käytössä. Vas­taa­va maa asumiskäytössä olisi huo­mat­tavasti arvokkaampi kuin se vuokra, minkä kaupun­ki siitä ottaa. Eikä puhuta aivan pien­estä ero­tuk­ses­ta. (Siir­to­la­pu­u­tarha-alueil­la omakoti­ton­tin neliöhin­ta olisi noin 500 €/m2, joten vuokran pitäisi olla ainakin 10 €/m2/vuosi.)

    Tosin siis jo siir­to­la­pu­u­tarha­pal­sto­jen vuokraoikeuk­sien siir­to­hin­noista näkee, että kaupun­gin per­imät vuokrat ovat alakant­ti­in myös nykyiseen käyt­töön näh­den. Jos vuokrat oli­si­vat oikeal­la tasol­la, siir­tomak­su­ja ei mak­set­taisi, vaan pal­stat siir­ty­i­sivät niil­lä ole­vien raken­nelmien todel­lisen arvon mukaisel­la hinnalla.

    Jälkim­mäi­nen huomio on toki lähin­nä tasa-arvokysymys, mut­ta kokon­aisu­udessa muut kaupunki­laiset sub­ven­toi­vat siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokralaisia varsin tun­tuvil­la raha­sum­mil­la, jos tarkastel­laan kaupun­gin omsta­man maan arvoa. 

    Tässä maan “vajaakäytössä” ei sinän­sä ole mitään eri­ty­istä, ei puis­toi­hinkaan raken­neta. Merkit­tävä osa maas­ta on kaavoitet­tu virkistyskäyttöön.

    Mut­ta juuri tässä tulee se olen­nainen näköko­h­ta. Jos siir­to­la­pu­u­tarha toimii osana kaupunki­lais­ten yhteistä olo­huonet­ta, sen taloudel­lista tuot­toa voi tarkastel­la viher­alueena. Jos taas siir­to­la­pu­u­tarha on ulkoilu­aluei­ta rikko­va aidat­tu alue, sitä voi tarkastel­la siinä kuin mitä hyvän­sä yksi­tyisessä käytössä ole­vaa tilaa.

    Tästä suun­nas­ta kat­sot­tuna siir­to­la­pu­u­tarho­jen olemisen oikeu­tus riip­puu nimeno­maan siitä, kuin­ka hyvin ne palvel­e­vat kaikkia kaupunki­laisia. Jos ne toimi­vat siinä hyvin, mata­la maan­vuokra on perusteltu.

    Ajat­telkaa myös niitä sivistymät­tömiä moukkia Pari­i­sis­sa, Roomas­sa, Lon­toos­sa ja muual­la Kes­ki-Euroopas­sa, jot­ka ovat lait­ta­neet aidat (tako­rautaiset vielä!) kaikkien puis­to­jen­sa ympärille ja por­tit öisin lukkoon.

    Tämä voi olla osin käytän­nön sanele­maa, mut­ta osin kyse on ajat­te­lu­ta­paeros­ta. Esimerkik­si brit­tiläi­nen maaseu­tu on paljolti yksi­ty­isaluet­ta, jos­sa kulkemises­sa on hyvin paljon rajoituk­sia. Pohjo­is­maises­sa ajat­te­lu­tavas­sa taas maa on vapaasti kul­jet­tavis­sa luku­unot­ta­mat­ta väl­itön­tä pihapiiriä.

    Kyl­lä meil­lä Helsingis­sä täy­tyy olla niin että ihmis­susien hiiviske­lyä varten täy­tyy pitää por­tit auki vuorokau­den ympäri. Ja vuo­den ympäri samal­la, onhan se selvää, että siir­to­la­pu­u­tarhan omis­ta­jat ovat niin ällöä sakkia, ettei hei­dän omaisu­ud­estaan ole väliä, jär­jestäkööt ympärivuo­tisen var­tioin­nin niihin mökkei­hin­sä, jos ovat mur­roista huolis­saan. Istukoot siel­lä haulikko sylis­sä tal­vet läpeen­sä, jos ker­ran halu­a­vat itsekkäästi val­tavia omaisu­us­mas­so­jaan suo­jel­la. Ihan siltä var­al­ta, että joku eksy­isi sinne auraa­mat­tomille poluille hortoilemaan.

    Valitet­tavasti elämme yhteiskun­nas­sa, jos­sa on omaisu­us­rikok­sia. Kaik­ki mökkiläiset — eivät vain siir­to­la­pu­u­tarhamökkiläiset — joutu­vat otta­maan tämän huomioon. Mut­ta kuin­ka paljon lukit­tu port­ti ja ruos­tunut parimetri­nen verkkoai­ta pidät­televät rikol­lisu­ut­ta? Nehän anta­vat rötöstelijöille huo­mat­ta­van hyvän työrauhan. Pimeä ja syr­jäi­nen sijain­ti ja vähän liikkujia.

    P.S. Yleisem­pi kysymys teille viherins­seille, jot­ka tääl­lä raivoat­te siir­to­la­pu­u­tarho­ja vas­taan. Suh­taudut­teko yhtä aggres­si­ivis­es­ti myös sel­l­aiseen kaupunkivil­je­lyyn, johon ei liity mökkejä?

    Jos siir­to­la­pu­u­tarhat toimi­vat osana kaupun­gin virk­istysaluei­ta, niin ne ovat hyvin pit­tores­ki lisä siihen. Kaupunkivil­je­ly­pal­stat ainakin toimi­vat tässä pääosin hyvin.

    Pitäisikö myös Dodo ry:n ja Hyö­tykasviy­hdis­tyk­sen jäsen­ten perunapenkit lana­ta tiivi­in kaupunki­rak­en­teen tieltä?

    Jos ne ovat yksi­tyisessä käytössä ja estävät kaupun­gin maid­en järkevän käytön, niin perunat kan­toon ja muualle. Kaupungis­sa ei ole kovin paljon varaa pitää ylimääräistä maa­ta pien­ten ihmisjoukko­jen eksklusi­ivises­sa käytössä.

    Ihanan avarakat­seista porukkaa teis­sä vihreis­sä! Ai kun tulee mieli lähteä mukaan!

    Ikävä tuot­taa pet­tymys: olen sitou­tu­ma­ton, en kuu­lu yhteenkään puolueeseen.

  28. Ihmi­nen:
    Koske­nee Puu-Käpylää sit­ten myös tuo “avoimuu­den” vaa­timus? Ihmis­ten piho­ja siel­lä ja muil­la alhaisen raken­nuste­hokku­u­den alueil­la, jois­sa on vuokratontit?

    Mis­tä tämä puu-Käpylä ‑fik­saa­tio? En asu siel­lä, en ole koskaan asunut siel­lä, eikä min­ul­la ole suun­nitelmia sinne muut­taa. Nykyiset sopimuk­set sito­vat kaupunkia voimas­saoloaikansa. Jos nykyi­nen vuokra on kohtu­ut­toman hal­pa ver­rat­tuna käypään tasoon, niin min­ul­la ei ole eri­tyisem­piä sym­pa­tioi­ta asukkaiden mah­dol­lisia val­i­tuk­sia kohtaan kun tasoko­ro­tuk­sen aika tulee.

    Uusien umpiko­rt­telei­den kaavoit­tamisen voi aloit­taa sieltä aikaisem­pi­en vier­estä. Niin kauan kuin niitä ei osa­ta piirtää edes Jätkäsaa­reen ei niitä tarvitse suun­nitel­la Puu-Käpyläänkään.

    Mielip­i­teenne ovat keskenään hyvin saman­su­un­taisia, tuskin tästä fak­tas­ta tarvit­see kiistellä?

    Olem­meko ihan var­masti luke­neet samaa pal­staa? Minä olen näh­nyt hyvinkin radikaale­ja mielipi­de-ero­ja. Kapunkisu­un­nit­telus­ta olen itse Soin­in­vaaran kanssa useim­miten samoil­la lin­joil­la. Jois­tain toi­sista radikaal­isti erim­ieltä. Joil­lakin toisil­la keskustelijoil­la nuo erot taasen tun­tu­van menevän pitkälti päinvastoin.

    Jos maan käyt­tö­tarkoi­tus on siir­to­la­pu­u­tarha, ei kan­na­ta puhua menete­tys­tä maan arvos­ta pil­ven­pi­irtäjien rakennusmaana.

    Ain­oa, joka on yhdis­tänyt pil­ven­pi­irtäjiä ja vil­je­ly­pal­sto­ja keskustelus­sa olet sinä itse. Minä eksplisi­it­tis­es­ti puhuin puu­tarha­pal­sto­jen arvos­ta puutarhapalstoina.

    Itse asi­as­sa Luot­sikatu mukaanlukien.

    Eivätkö ne jugend­talot todel­lakaan seiso omistustonteilla? 

    Voin hyvin kuvitel­la 25 ker­roksiset pil­vepi­irtäjät koko Kata­janokan täy­teen. Mitkä val­ta­vat sum­mat kaupun­ki menet­tääkään liian alhaise­na kiin­teistöverona, kun siel­lä on vain niitä epäte­hokkaasti raken­net­tu­ja nelik­er­roksisia Jugend-taloja.

    Skat­tal­la on käsit­täk­sen ihan kohtu­ulli­nen asukasti­heys mitä niihin jugen­taloi­hin tulee kuin lue­taan pois sata­ma- ja ym. käytössä ole­vat alueet. Tun­nus­tan myös kult­turi­his­to­ri­al­lis­ten ja kaupunkiku­val­lis­ten arvo­jen ole­mas­saolon. (En asu Katajanokalla)

    Loogi­ikan ja rehellisyy­den nimis­sä pyy­dän sin­ua ja aatekump­paneitasi vain val­it­se­maan kumpi ote­taan lähtöko­hdak­si keskustelulle, nykyi­nen kaa­va vai mah­dolli­nen kaa­va, ja ede­tään siitä sit­ten. Tämä on erit­täin yksinkertaista.

    Keskustelun kir­voit­ta­jana oli kai pros­es­si, jol­la kaavoite­taan uut­ta siir­to­la­pu­u­tarhaa alueele, jol­la sitä ei ole? Nyky­is­ten osalta ole­mas­sa ole­vat sopimuk­set sito­vat kaupunkia niin kuin Puu-Käpylässäkin. Uusien sopimusten osalta kaupun­gin ei tarvitse lahjoit­taa joillekin asukkaista yhteistä omaisu­ut­ta, varsinkaan jos keskustelu­un yleis­es­tä virk­istysar­vos­ta vas­tataan lep­erte­ly­il­lä ihmissusista.

  29. Ihmi­nen: Täs­mälleen sama tilanne val­lit­see puu-Käpylässä.

    Helsin­gin kaupungilla on vuokra­tont­te­ja, joiden vuokra on selvästi liian alhainen käypään vuokraan näh­den. Tämä ei ole kohtu­ullista mui­ta kaupunki­laisia kohtaan, ja asia pitää saa­da oiottua.

    Ja näin tehdäänkin. Vaik­ka juuri Käpylässä on tont­te­ja, joille tulee vuon­na 2016 uudet vuokrat voimaan. Uusis­sa sopimuk­sis­sa pyritään löytämään hyvät mit­tar­it siihen, että vuokra nou­dat­taa kiin­teistö­jen arvon kehit­tymistä. Peri­aate on 4 % ton­tin arvos­ta vuodessa, mut­ta nuo lasken­nal­liset arvot ovat pienem­piä kuin käyvät arvot.

    Uusis­sa kaupun­gin ton­teis­sa (esimerkik­si Maunulan ton­tit) vuokrat ovat suu­ru­us­lu­okkaa 10 €/m2/vuosi.

  30. Ris­to: Eivätkö ne jugend­talot todel­lakaan seiso omistustonteilla?

    Seiso­vat hyvinkin. Kaavaan vain neljä ker­taa enem­män raken­nu­soikeut­ta, niin eivät seiso kauan. Nykyti­lanteessa­han kaupun­gin veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat Kata­janokan rikkaiden asum­is­mukavu­ut­ta kun kaupun­ki pitää kaa­van tehokku­u­den keinotekois­es­ti jär­jet­tömän alhaise­na, ottaen huomioon, että Kata­janokalta pääsee kävellen keskus­taan. Tehokku­us ja kiin­teistövero­tuo­tot vain moninker­taisek­si, eikä tarvitse investoi­da edes suurem­min infraan, kun kiel­letään yksi­ty­isautoilu Osmon pyyn­nöstä kokon­aan. Kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen kan­nat­taa aloit­taa mah­dol­lisim­man läheltä ydinkeskus­taa, eikä jostain siir­to­la­pu­u­tarhamaid­en perukoilta.

    Oletko sen ver­ran inssi, että ymmär­rät, että ylläol­e­va on iro­ni­aa, jon­ka tarkoi­tus on osoit­taa argu­men­toin­tisi valikoivuus?

  31. Itse syyl­listyn joskus siihen erheeseen että alan selitel­lä elin­tapo­jani, äänestyskäyt­täy­tymistäni ja maail­manku­vaani kun joku trol­li alkaa hyökkäyk­sen tois­t­en keskustelijoiden olete­tu­ista taus­toista. Nyt kun olen tämänker­taisen riidankylvän­nän ulkop­uolel­la, voin neu­voa että ei ole ollut sen arvoista. Asi­akom­men­tit eivät kaipaa nimeä tai kasvo­ja ja kiihkoil­i­jo­ta ei saa kuitenkaan ymmärtämään järkipuhet­ta. Tahal­liset pro­vokaa­tiot kan­nat­taa jät­tää omaan arvoonsa.

    nim­im. Älä ruo­ki trollia

  32. Ihmi­nen: Samaa logi­ikkaa nou­dat­taen myös puu-Käpylä tulisi lana­ta maan tasalle. 

    Niin se pitäisikin.

    Toki asukkaille aina ikävää että pitää muut­taa pois kunnes uut­ta rak­en­tuu, mut­ta muuten var­maan kukaan järkevä ihmi­nen ei jäisi kaipaa­maan. Parem­paa parem­min palvel­e­vaa mod­er­nia taloa tilalle.

    Järkevä, siis jär­jel­lä ajat­tel­e­va. Toki var­maan kek­sitään miljoona tun­teisi­in vetoavaa epämääräistä syytä säilyttää.

    Onnek­si ei enää ole ihmis­ten asut­tamia luo­lia jäl­jel­lä, var­maan joku vas­tus­taisi niidenkin muu­tamista asunnoiksi.

  33. Ihmi­nen: Seiso­vat hyvinkin. Kaavaan vain neljä ker­taa enem­män raken­nu­soikeut­ta, niin eivät seiso kauan. Nykyti­lanteessa­han kaupun­gin veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat Kata­janokan rikkaiden asum­is­mukavu­ut­ta kun kaupun­ki pitää kaa­van tehokku­u­den keinotekois­es­ti jär­jet­tömän alhaise­na, ottaen huomioon, että Kata­janokalta pääsee kävellen keskustaan.

    Kata­janokan jugend­talo­jen tont­tite­hokku­udet (ker­rosalan suhde ton­tin pin­ta-alaan) ovat 3–4 (ptp.hel.fi kiin­teistöti­eto­jen mukaan), Vuosaaren Cir­ruk­ses­sa suhde on yli 5, mut­ta muuten uudem­mat asuinalueet jäävät toisek­si — esim. Kata­janokan uuden puolen ton­teil­la tehokku­us on vain suu­ru­us­lu­okkaa 1,5; Jätkäsaaren ker­rostalo­ton­teil­la päästään 2:een. Cir­ruk­sen osalta on huomionar­voista, että kokon­aisala on 50% ker­rosalaa suurem­pi, eli korkea rak­en­t­a­mi­nen ei ole itse asi­as­sa kovin tehokasta.

  34. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Itse syyl­listyn joskus siihen erheeseen että alan selitel­lä elin­tapo­jani, äänestyskäyt­täy­tymistäni ja maail­manku­vaani kun joku trol­li alkaa hyökkäyk­sen tois­t­en keskustelijoiden olete­tu­ista taus­toista. Nyt kun olen tämänker­taisen riidankylvän­nän ulkop­uolel­la, voin neu­voa että ei ole ollut sen arvoista. Asi­akom­men­tit eivät kaipaa nimeä tai kasvo­ja ja kiihkoil­i­jo­ta ei saa kuitenkaan ymmärtämään järkipuhet­ta. Tahal­liset pro­vokaa­tiot kan­nat­taa jät­tää omaan arvoonsa.

    nim­im. Älä ruo­ki trollia

    Ole­tan että viit­taat “trollil­la” ja “riidankylvän­näl­lä” kom­ment­tei­hi­ni? Tiedän että min­ul­la on kär­jekäs kir­joi­tustyyli, mut­ta se ei tee minus­ta trol­lia. Selvästi tyyli on kuitenkin häirin­nyt mui­ta keskustelijoi­ta, joten pyy­dän anteek­si ja otan iisim­min jatkossa.

    (Toki trol­lik­si väit­tämi­nenkin on yksi tapa kohdis­taa huomio henkilöön ja non­se­laara­ta argu­men­tit. Eikä eri mieltä olem­i­nen vält­tämät­tä ole riidankylvämistä, vai kuinka?)

    Yritän vielä ker­ran, toiv­ot­tavasti annat­te mahdollisuuden.

    Moni kir­joit­ta­ja tääl­lä, mukaan­lukien blo­gin pitäjä itse, on suh­tau­tunut negati­ivis­es­ti siir­to­la­pu­u­tarhoi­hin. On esitet­ty yhden­mukaisia väit­teitä, joista selvästi muo­dos­tuu yleinen siir­to­la­pu­u­tarhakri­it­ti­nen argu­men­taa­tio, jos­sa en ole havain­nut merkit­tävää vari­aa­tio­ta. Viit­taan jatkos­sa tähän argu­men­taa­tioon yleisel­lä tasol­la, en mui­hin keskustelijoi­hin henkilöinä tai edes kollektiivina.

    Mm. seu­raavia väit­teitä on esitetty.

    VÄITE 1.) Siir­to­la­pu­u­tarha-alue tuot­taa kaupunki­laisille taloudel­lisen mene­tyk­sen, kos­ka alue on raken­nuste­hokku­u­den näkökul­mas­ta vajaakäytössä. Siir­to­la­pu­u­tarhat pitää lakkauttaa.

    VASTAVÄITE: Tämä on kehäpäätelmä ja valikoivaa argu­men­taa­tio­ta. Sikäli kuin siir­to­la­pu­u­tarho­ja Helsingis­sä ylipäätään sal­li­taan, raken­nuste­hokku­us tulee aina ole­maan alhainen. Jos “vajaakäytössä” tarkoit­taa samaa kuin “tiivi­in rak­en­tamisen kaupun­ki-ihanteen näkökul­mas­ta alhainen raken­nuste­hokku­us”, sama asianti­la kos­kee myös kaikkia mui­ta van­hempia raken­net­tu­ja aluei­ta, ml. puu-Käpylä ja Kata­janok­ka ja oikeas­t­aan kaik­ki siinä välil­lä, pait­si ehkä Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasi­la, jois­sa juuri ja juuri päästään tämän blo­gin pitäjän ihaile­man Van­cou­verin keskus­tan raken­nusko­rkeu­teen. On älyl­listä epäre­hellisyyt­tä kohdis­taa tiivi­in rak­en­tamisen vaa­timus vain siir­to­la­pu­u­tarho­jen osak­si. Väit­teessä lop­putule­ma määräy­tyy pre­mis­sistä ja tämä pre­mis­si on puh­taasti ide­ologi­nen: raken­nuste­hokku­us ei saa olla alhainen. Jos johdon­mukaisia tämän ide­olo­gian kanssa ollaan, koko kan­takaupun­ki pitäisi lana­ta tasaisek­si ja lait­taa Mer­i­hakaa tilalle. Mietin kovasti, mik­si tätä pre­missin näkökul­mas­ta täysin johdon­mukaista koko kaupun­gin kat­tavaa vaa­timus­ta ei esitetä, kun vas­taa­va kuitenkin siir­to­la­pu­u­tarho­jen kohdal­la esitetään.

    VÄITE 2.) Joo joo, mut­ta vaik­ka siir­to­la­pu­u­tarhat nyt sal­lit­taisi­inkin noin yleen­sä, niin maan­vuokra on joka tapauk­ses­sa liian alhainen, kos­ka kaup­pahin­nat ovat korkeam­mat, kuin raken­nusten tekni­nen arvo. Maan­vuokraa pitää korot­taa rajusti.

    VASTAVÄITTEET:
    Tämä on loogi­nen virhep­äätelmä (tule­ma ei seu­raa pre­mis­sistä) ja lisäk­si pre­mis­si on monel­la tapaa fak­tu­aalis­es­ti virheelli­nen. Esitän ensin fak­tu­aaliset virheet ja lopuk­si sen herkullisim­man virhepäätelmän.

    a) Kaup­pahin­taan kuu­luu pait­si raken­nusten arvo, myös puu­tarhurin työn tulok­se­na syn­tyneen kasvus­ton arvo. Mikä on markki­nahin­ta 10-vuo­ti­aalle ome­na­pu­ulle? Kymmenelle mar­japen­saalle? Kaup­paan kuu­luu myös osu­us alueen infra­struk­tu­urista ja yhtei­sistä rakennuksista.

    b) Kaik­ki mikä vähänkään liit­tyy rak­en­tamiseen, on tänä päivänä kallista. Yksi­tyisen rak­en­tamil­la siir­to­la­pu­u­tarhoil­la Espoos­sa mök­ki pal­stoi­neen mak­saa pitkälti yli 100.000€. Tämä on siis aito markki­nahin­ta oma­tont­tiselle siir­to­la­pu­u­tarhalle, jos­sa tont­ti ja mök­ki ovat pienem­piä kuin Helsingis­sä ja jos­sa ei myyn­ti­hetkel­lä ole mitään kasvus­toa. Pyyn­nit Helsingis­sä taval­li­sista vuokra­tont­ti­sista kohteista ovat olleet viime vuosi­na, mökin ja puu­tarhan kun­nos­ta riip­puen, 45–65.000€ haarukas­sa. Kovem­pia pyyn­töjä on kuulem­ma yksit­täistapauk­sis­sa ollut (itse en ole näh­nyt), mut­ta luul­tavasti uudel­la raken­nuk­sel­la, jon­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set itse raken­net­tunakin ovat äkkiä 40–50.000€, kun mitään ele­ment­te­jä tai talote­htai­ta ei voi käyt­tää (alueil­la on tarkat mallipi­irus­tuk­set). Jos raken­nu­soikeus on 38 neliötä ja cus­tom-puu­talon saa ulkop­uoliselta tilat­tuna pystyyn hin­taan 2.000€ neliö, niin uuden siir­to­la­pu­u­tarhamökin tekni­nen arvo on siis 76.000€. Pitkälle sadan­ton­nin päällekin voidaan siis hyvin men­nä, ennenkuin kan­nat­taa alkaa puhua mis­tään merkit­tävästä vuokraoikeu­den hinnasta.

    c) Sama tilanne (kaup­pahin­ta > tekni­nen arvo) val­lit­see kaikkial­la, ml. puu-Käpylä, mis­sä vuokra­ton­teille raken­net­tu­ja asun­to­ja myy­dään. Mis­sään muis­sa kaupun­gin vuokra­tont­tiko­hteis­sa ei ole koet­tu tarpeel­lisek­si elim­i­noi­da vuokraoikeudelle syn­tyvää hin­taa. Kaupun­ki elinympäristönä ja markki­nat kehit­tyvät aina ennakoimat­tomasti ja maan­vuokra­sopimuk­set täy­tyy kuitenkin käytän­nössä laa­tia ennakoitaviksi pitkälle aikavälille, kos­ka vuokraa­ja investoi ton­tille omaisu­ut­ta, jota ei voi siirtää. Kukaan ei ottaisi sel­l­aista vuokra­tont­tia, jon­ka vuokra määräy­ty­isi markki­noil­la 1kk euri­borin tyyli­in. Kaupun­ki ei saisi yhtään sel­l­aista vuokra­tont­tia kau­pak­si. Maan­vuokrauk­seen kuu­luu väistämät­tä se, että vuokraoikeudelle aina kehit­tyy oma markki­nahin­tansa. Moraalis­es­ti ajatellen täy­tyy ottaa huomioon vielä se, että maan­omis­ta­ja ei takaa sitä, etteikö vuokraoikeudelle voisi syn­tyä negati­ivi­nen hin­ta. Mielestäni niin kauan kuin tämä mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa, ei posi­ti­ivis­takaan vuokraoikeu­den hin­taa voi­da “kieltää”. Muuten men­nään jo niin epäsym­metriseen sopimus­suh­teeseen, että ollaan lähel­lä torp­par­i­laitos­ta. Buy­er will always loose ‑peri­aate ei ole mil­lään inhimil­lisen toimin­nan alueel­la käytössä.

    d) Luovu­tush­in­ta määräy­tyy markki­noil­la, joil­la tar­jon­ta ja kysyn­tä kohtaa­vat. Sikäli kun esitetään vaa­timus, että vuokraoikeudelle ei saisi muo­dos­tua hin­taa (vaik­ka tämä vaa­timus edel­lä todet­ti­inkin kiin­teistö­markki­noiden toim­inta­logi­ikan vas­taisek­si per se), ts. väitetään että pal­sto­jen luovu­tushin­nat ovat “liian korkeat”, ei tästä seu­raa, että maan­vuokraa pitää korot­taa. Tästä seu­raa, että JOKO maan­vuokraa pitää korot­taa (kysyn­nän tyre­hdyt­tämi­nen) TAI että siir­to­la­pu­u­tarho­ja pitää kaavoit­taa lisää (tar­jon­nan lisäämi­nen). Se, KUMPI tie val­i­taan, on ennenkaikkea ide­ologi­nen, ei taloudelli­nen eikä varsinkaan loogi­nen kysymys. Etenkin kun kaupungilla on kaavoitus­mo­nop­o­li ja suuret raaka­maavarat. Samoil­la pre­mis­seil­lä väit­teen kanssa olisi loogis­es­ti sama­nar­voinen väite, jon­ka mukaan siir­to­la­pu­u­tarho­ja pitää pikem­minkin saa­da lisää, kos­ka kaupunki­laiset niitä niin kovin halu­a­vat ja hin­nat ovat karan­neet taivaisiin.

    VÄITE 3) Puu­tarhat on aidat­tu ja por­tit ovat kiin­ni öisin ja talvisin, eikä tämä ei ole hyväksyt­tävää, kos­ka puu­tarhoil­la maan­vuokra­sopimuk­sen mukaan on yleistä virkistyskäyttöä.

    VASTAVÄITTEET:
    a) Puu­tarho­jen aitaami­nen ei ole vas­toin nyky­istä maan­vuokra­sopimus­ta eikä edes alku­peräistä siir­to­la­pu­u­tarhan henkeä, vaan käytän­nön sanele­ma pakko, eikä aitaami­nen hait­taa virk­istyskäyt­töä. Vrt. kan­sain­vä­li­nen ver­tailu aida­tu­ista puu­tarhoista, jot­ka ovat mon­et julkises­sa omis­tuk­ses­sa. “Suo­ma­lainen tapa” olla aitaa­mat­ta on mah­dol­lista puis­tois­sa, jois­sa ei ole herkkiä istu­tuk­sia (Keskus­puis­to, Kaivopuis­to, Tähti­torn­in­mä­ki) tai jois­sa on niin hyvä näkyvyys, että sosi­aa­li­nen kon­trol­li estää tihutyöt (Esplana­di, Karhupuis­to). Siir­to­la­pu­u­tarha muis­tut­taa enem­män keskieu­roop­palaista, puu­tarhamais­es­ti hoidet­tua puis­toa, jot­ka on tapana aida­ta ilki­val­lan vähen­tämisek­si. Ilki­val­ta on ollut ennen aitaamista siir­to­la­pu­u­tarhois­sa todel­li­nen ongel­ma ja on vähen­tynyt aidan myötä. Aidoista on sovit­tu kaupun­gin kanssa ja samoin port­tien auki­oloa­joista. Blo­gin pitäjän väite “meille on luvat­tu että ei aida­ta” on virheellinen.

    b) Tarve puu­tarho­jen virk­istyskäyt­töön yöl­lä ei ole todel­li­nen. Vrt. mieliku­va ihmis­sud­es­ta, joka tun­netusti liikkuu virk­istäy­tymässä öisin, toisin kuin 99% ihmisistä.

    c) Tarve virk­istyskäyt­töön talvel­la ei ole niin merkit­tävää, että sil­lä voitaisi­in perustel­la siitä aiheutu­via lumenpoisto‑, ylläpito‑, valais­tus- ja var­tioin­tikus­tan­nuk­sia, jot­ka tuli­si­vat siir­to­la­pu­u­tarhurei­den kus­tan­net­taviksi (niinkuin kaik­ki alueen hoitoku­lut tule­vat). Siir­to­la­pu­u­tarho­jen virk­istyskäyt­töä on pait­si ulkoilu, myös puu­tarho­jen kat­selu, ajan viet­tämi­nen alueen puis­tois­sa ja leikkiken­til­lä, osal­lis­tu­mi­nen siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tyk­sen jär­jestämi­in tapah­tu­mi­in jne. Suurin osa tästä ei ole mah­dol­lista talvisin, joten ei voi puhua merkit­tävästä virk­istyskäytön mene­tyk­ses­tä. Sel­l­aista mitä ei ole ole­mas­sa (kesä talvel­la), ei voi menettää.

    d) Siir­to­la­pu­u­tarhakri­it­tisessä argu­men­taa­tios­sa ei ole otet­tu huomioon sitä tosi­asi­aa, että siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tys vas­taa alueen infra­s­ta (kadut, valais­tus), jot­ka tule­vat port­tien auki­oloaikoina kaupunki­lais­ten käyt­töön. Yhdel­lä alueel­la on kilo­metrikau­pal­la eri­no­maista lenkkipolkua, jon­ka kaupun­ki saa ilmaisek­si. Siir­to­la­pu­u­tarhan nerokku­us perus­tuukin juuri yksi­tyisen ja yleisen intressin yhdistymiseen.

    (Sel­l­ais­es­ta detaljista olen samaa mieltä, että Pak­i­las­sa aito­jen on annet­tu kas­vaa liian korkeik­si. Maan­vuokra­sopimus määrää aidan korkeudek­si 140cm. Tätä ei Pak­i­las­sa nou­date­ta, toisin kuin muis­sa puutarhoissa.)

    1. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen osalta asukkail­ta tulleet val­i­tuk­set koske­vat sitä, että kaikkien käytössä ole­va viher­alue rfa­jataan vain joidenkin käytössä ole­vak­si. Ris­tiri­ita kul­kee siis viher­alue — siir­to­la­pu­u­tarha-alue ‑akselil­la.

  35. K. Uok­ka: Niin se pitäisikin.

    Toki asukkaille aina ikävää että pitää muut­taa pois kunnes uut­ta rak­en­tuu, mut­ta muuten var­maan kukaan järkevä ihmi­nen ei jäisi kaipaa­maan. Parem­paa parem­min palvel­e­vaa mod­er­nia taloa tilalle.

    Järkevä, siis jär­jel­lä ajat­tel­e­va. Toki var­maan kek­sitään miljoona tun­teisi­in vetoavaa epämääräistä syytä säilyttää.

    Onnek­si ei enää ole ihmis­ten asut­tamia luo­lia jäl­jel­lä, var­maan joku vas­tus­taisi niidenkin muu­tamista asunnoiksi.

    Käpylä on kaikkein halu­tu­in asuinalue Helsingis­sä, ainakin mitä voi vuokra­ton­til­la ole­vista asun­noista mak­se­tu­ista kaup­pahin­noista päätel­lä. Mis­sään ei mak­se­ta vas­taavia preemioita.

    Tarkkaan ottaen san­ot siis, että ihmiset halu­a­vat jär­jen­vas­taisia asioi­ta ja heitä pitäisi estää niitä haluamasta?

    Sin­ul­la on oikeus mielip­i­teeseesi, mut­ta ennus­tan heikohkoa men­estys­tä kun­nal­lis­vaaleis­sa, jos olet poli­itikon uraa harkinnut.

    Mitä tässä blo­gis­sa olen muiden kom­ment­te­ja lukenut, niin riv­ien välistä kyl­lä pais­ta­vat mielestäni saman­tyyp­piset asen­teet, muut eivät vain ole artiku­loi­neet niitä noin suoraan.

  36. Ris­to:
    Mis­tä tämä puu-Käpylä ‑fik­saa­tio?

    “Fik­saa­tios­sa” on kysymys siitä, että puu-Käpylä on oikein hyvä mallies­imerk­ki alueesta, jos­sa kysyn­tä on niin suur­ta, että kaup­pahin­nat ovat kovin, kovin suuria ver­rat­tuna raken­nusten tekniseen arvoon. Tämän blo­gin pitäjän ja monien muiden tääl­lä kir­joit­tavien mielestä täl­laises­sa tilanteessa on kysymys epäreilu­ud­es­ta mui­ta kaupunki­laisia kohtaan, eli ei saisi olla niin, että myyjät rahas­ta­vat vuokraoikeu­den arvon nousulla.

    Eli vas­taa­va tilanne kuin mitä siir­to­la­pu­u­tarhois­sa tääl­lä kir­joit­tavien mielestä val­lit­see ja joka on esitet­ty perus­teek­si muut­taa siir­to­la­pu­u­tarho­jen maa-alueet tiivi­im­pään raken­nuskäyt­töön, ts. purkaa siirtolapuutarhat.

    Jostain syys­tä kukaan ei kuitenkaan vaa­di puu-Käpylän purkamista. Merkil­listä epäloogisuutta.

    On selvää, että puu-Käpylän purkamisen vaa­timi­nen olisi vihreälle poli­itikolle totaa­li­nen, iänkaikki­nen itse­murha, sil­lä puu-Käpylä on vihrei­den vakain­ta kannatusaluetta.

    Siir­to­la­pu­u­tarho­jen purkamisen vaa­timi­nen ei vihreälle poli­itikolle ole suurikaan poli­it­ti­nen ris­ki, kos­ka suurin osa siir­to­la­pu­u­tarhureista on ikän­sä ja sosi­aalisen taus­tansa perus­teel­la lähin­nä demare­i­ta, lop­ut kokoomus­laisia tai per­su­ja. (Tosin puu­tarhoi­hin on nyt tulos­sa uusi, kolme-nelikymp­pis­ten per­heel­lis­ten sukupolvi, jos­ta aika moni var­maan äänestää vihre­itä. Toistaiseksi.)

    Tämän blo­gin pitäjä on kaikkein vaiku­tus­val­taisin vihreä poli­itikko Helsingissä.

    Myös moni muu kir­joit­ta­ja tääl­lä on vihreä poli­itikko tai poli­itikon­alku. Tämä käy ilmi kir­joit­ta­jien profi­ileis­sa vierailemalla.

    Kos­ka tääl­lä ei enää saa esit­tää mitään arvailu­ja kir­joit­ta­jien henkilöko­htai­sista moti­iveista, jätän asi­ay­htey­det val­is­tunei­den luk­i­joiden arvailtavaksi.

    Ris­to:

    Tun­nus­tan myös kult­turi­his­to­ri­al­lis­ten ja kaupunkiku­val­lis­ten arvo­jen olemassaolon.

    Moni tun­nistaa nuo samat arvot myös siir­to­la­pu­u­tarhois­sa, jot­ka ovat osa Helsin­gin työväestön omaa hil­jaista his­to­ri­ankir­joi­tus­ta. Tosin tääl­lä blo­gis­sa tai kom­menteis­sa noi­ta tun­nistamisia ei ole juurikaan tapahtunut. 

    Ris­to:

    Uusien sopimusten osalta kaupun­gin ei tarvitse lahjoit­taa joillekin asukkaista yhteistä omaisu­ut­ta, varsinkaan jos keskustelu­un yleis­es­tä virk­istysar­vos­ta vas­tataan lep­erte­ly­il­lä ihmissusista.

    Huh! Ei kai min­un lep­erte­lyni, joi­ta olen jo anteek­si pyytänyt, sen­tään vaiku­ta kaupun­gin omaisu­u­den luovut­tamisen ehtoi­hin? Olenko minä näin vaiku­tus­val­tainen, en tiennytkään.

    Ilmaisek­si tuskin kaupun­ki mitään kenellekään antaa. Tääl­lä on esitet­ty paljon sel­l­aista argu­men­taa­tio­ta, että alle käyvän hin­nan tehtävä luovu­tus on väärin. No, mikä on käypä hinta? 

    Jos tarkoite­taan markki­nahin­taa, niin se selviää vain huu­tokau­pas­sa. Mikään muu ei toimi. 

    Lasken­nalli­nen hin­ta menee aina pieleen. Van­ho­jen tont­tien kaup­pahin­noista ei pysty käytän­nössä luotet­tavasti erit­telemään raken­nuk­sen hin­taa, puu­tarhan hin­taa (kasvei­hin käytet­ty raha, aika ja vai­va), infran ja yhteis­ten raken­nusten osu­u­den hin­taa, irtaimis­ton hin­taa ja vuokraoikeu­den hin­taa. Arvioi­ta voidaan toki tehdä, niin verot­ta­jakin tekee, mut­ta älkää kut­suko niitä “käyväk­si hin­naksi”, jos taus­tao­le­tuk­se­na on kuitenkin lib­er­al­isti­nen talous­teo­ria, jos­sa ain­oa oikea hin­ta on markki­nahin­ta. Joka, siis lib­er­al­isti­nen talous­teo­ria, on kaiken tääl­lä käytävän, soin­in­vaar­alaisen kaupunkipoli­ti­ik­ka-argu­men­toin­nin fundamentti.

    Varokaa ettei mene puurot ja vel­lit sekaisin.

  37. Viherinssi:

    Tosin siis jo siir­to­la­pu­u­tarha­pal­sto­jen vuokraoikeuk­sien siir­to­hin­noista näkee, että kaupun­gin per­imät vuokrat ovat alakant­ti­in myös nykyiseen käyt­töön näh­den. Jos vuokrat oli­si­vat oikeal­la tasol­la, siir­tomak­su­ja ei mak­set­taisi, vaan pal­stat siir­ty­i­sivät niil­lä ole­vien raken­nelmien todel­lisen arvon mukaisel­la hinnalla.

    Väärin. Maan­vuokra ei koskaan voi olla “oikeal­la tasol­la”, ts. tilas­sa jos­sa se ei ole joko ala- eikä yläkant­ti­in, pait­si jos vuokra sido­taan kuukausit­tain tark­istet­tavaan maa­nar­von indek­si­in. Mikä on käytän­nössä mahdotonta.

    block­quote cite=“comment-299403”>

    Viherinssi:
    Jälkim­mäi­nen huomio on toki lähin­nä tasa-arvokysymys, mut­ta kokon­aisu­udessa muut kaupunki­laiset sub­ven­toi­vat siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokralaisia varsin tun­tuvil­la raha­sum­mil­la, jos tarkastel­laan kaupun­gin omsta­man maan arvoa. 

    Väärin, väärin ja väärin. Ensin­näkin pre­mis­siäsi käyt­täen kaupunki­laiset sub­ven­toi­vat KAIKKIA ton­tivuokraa­jia, ei pelkästään puu­tarha­laisia, kos­ka vuokra­ton­til­la ole­van kiin­teistön siir­to­hin­taan sisäl­tyy aina väistämät­tä hin­ta vuokraoikeud­es­ta, pait­si jos käytetään em. indek­si­tark­istus­ta. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen “sub­ven­tio­sum­mat” eivät lähel­läkään sitä mitä puu-Käpylässä.

    Mikä on maan arvo? Ensin­näkin se riip­puu kaavas­ta, jon­ka kaupun­ki itse päät­tää. Toisek­seen maan oikea arvo saadaan vain huu­tokau­pas­sa, joka voidaan jär­jestää vain ensilu­ovu­tuk­sen yhtey­dessä. Sen jäl­keen kaik­ki on vain lasken­nal­lista, arvioon perus­tu­vaa arvoa, kos­ka avoin­ta hin­tak­il­pailua ei voi enää käydä.

    Ole­tat perus­teet­tomasti, että käytetyl­lä vuokra­maal­la on jokin eksak­tisti määrit­tyvä arvo.

    Viherinssi:

    Mut­ta juuri tässä tulee se olen­nainen näköko­h­ta. Jos siir­to­la­pu­u­tarha toimii osana kaupunki­lais­ten yhteistä olo­huonet­ta, sen taloudel­lista tuot­toa voi tarkastel­la viheralueena. 

    En usko että laskel­mat viher­aluei­den tuot­ta­mas­ta taloudel­lis­es­ta hyödys­tä ovat luotet­tavia. Koko läh­estymistapa on päätön. Mikä on miljöön suo­jelemisen taloudelli­nen arvo? Ystävyy­den, muis­to­jen, rakkau­den tai vihan arvo? Vain kovat fak­tat tulee laskea eurois­sa, muu on kuitenkin lop­ul­ta vain poli­ti­ikkaa, vaik­ka se laskelmi­in kätkettäisiin.

    Viherinssi:

    Jos taas siir­to­la­pu­u­tarha on ulkoilu­aluei­ta rikko­va aidat­tu alue, sitä voi tarkastel­la siinä kuin mitä hyvän­sä yksi­tyisessä käytössä ole­vaa tilaa.

    Hypo­teet­ti­nen, epä­tosi speku­laa­tio. Yksikään siir­to­la­pu­u­tarha ei riko ulkoilu­aluei­ta. Siir­to­la­pu­u­tarhat on perustet­tu ennenkuin niiden ynpärille on tul­lut muu­ta asu­tus­ta. Yhtäkään lenkkipolkua ei ole siir­to­la­pu­u­tarhan takia tärvät­ty. Se on sit­ten eri asia, jos joku olisi halun­nut maalle vai­h­toe­htoista käyt­töä, mut­ta siitähän argu­men­tis­sasi ei ole kysymys.

    Viherinssi:

    Tästä suun­nas­ta kat­sot­tuna siir­to­la­pu­u­tarho­jen olemisen oikeu­tus riip­puu nimeno­maan siitä, kuin­ka hyvin ne palvel­e­vat kaikkia kaupunki­laisia. Jos ne toimi­vat siinä hyvin, mata­la maan­vuokra on perusteltu.

    Väärin. Olemisen oikeu­tus ei riipu siitä, kuin­ka ne palvel­e­vat kaupunki­laisia. Olemisen oikeu­tus riip­puu siitä, halu­a­vatko ihmiset siir­to­la­pu­u­tarho­ja. Täl­lä het­kel­lä halu­a­vat, tästä syys­tä niitä kaavoite­taan, oste­taan, raken­netaan ja myy­dään. Kaupunki­lais­ten palvelu­aspek­ti on yksi muut­tu­ja mon­en muun joukos­sa vuokrata­sos­ta keskusteltaessa.

    Viherinssi:

    Valitet­tavasti elämme yhteiskun­nas­sa, jos­sa on omaisu­us­rikok­sia. Kaik­ki mökkiläiset – eivät vain siir­to­la­pu­u­tarhamökkiläiset – joutu­vat otta­maan tämän huomioon. Mut­ta kuin­ka paljon lukit­tu port­ti ja ruos­tunut parimetri­nen verkkoai­ta pidät­televät rikollisuutta? 

    Pidät­televät merkit­tävästi het­ken mieli­jo­hteesta tule­via. Eivät tietenkään estä kokon­aan, eivätkä niinkään ammattirosvoja.

  38. Ihmi­nen: Väärin, väärin ja väärin. Ensin­näkin pre­mis­siäsi käyt­täen kaupunki­laiset sub­ven­toi­vat KAIKKIA ton­tivuokraa­jia, ei pelkästään puu­tarha­laisia, kos­ka vuokra­ton­til­la ole­van kiin­teistön siir­to­hin­taan sisäl­tyy aina väistämät­tä hin­ta vuokraoikeud­es­ta, pait­si jos käytetään em. indek­si­tark­istus­ta. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen “sub­ven­tio­sum­mat” eivät lähel­läkään sitä mitä puu-Käpylässä.

    Tois­tan vielä sen, että en pidä sitä hyvänä muual­lakaan. Kaupunkikaan ei pidä hyvänä ja on etsimässä parem­pia tapo­ja pitää vuokra­tont­tien lasken­nal­liset arvot sidok­sis­sa tont­tien käypi­in myyn­tiar­voihin. Eksak­tia tiedet­tä se ei ole, mut­ta siinä päästään kuitenkin huo­mat­tavasti nyky­istä lähem­mäs (= vuokrat tule­vat toden­näköis­es­ti moninkertaistumaan).

    Ihmi­nen: Olemisen oikeu­tus riip­puu siitä, halu­a­vatko ihmiset siir­to­la­pu­u­tarho­ja. Täl­lä het­kel­lä halu­a­vat, tästä syys­tä niitä kaavoite­taan, oste­taan, raken­netaan ja myydään. 

    Ihmiset — siis kaupunki­laiset, nykyiset ja tule­vat — halu­a­vat tämän lisäk­si myös viher­aluei­ta, omakoti­tont­te­ja, ker­rostaloa­sun­to­ja, jne. Jos käytetään perustet­tasi, asia on yksinker­tainen. Kat­so­taan, onko se sama maa arvokkaam­paa omakoti­tont­teina vai siir­to­la­pu­u­tarhana. Jos se on arvokkaam­paa siir­to­la­pu­u­tarhana, ihmiset halu­a­vat sitä enem­män kuin omakotitontteja.

    Ymmärsin viestistäsi, että käytän­nössä vuokraoikeuk­sista ei mak­se­ta mitään ekstraa, vaan että hin­nat määräy­tyvät ton­til­la ole­vien raken­nelmien ja puu­tarhan mukaan. Täl­löin ton­tin vuokrata­so (1 €/m2/vuosi?) on oikea, ja siitä nähdäänkin sit­ten se, että ihmiset halu­a­vat omako­ti­a­sum­ista paljon enem­män, kos­ka siinä vuokrata­sol­la 10 €/m2/vuosi on vielä pitk­iä jono­ja ja arvontoja.

    Tämä on kuitenkin vähän hal­pa tapa tehdä ver­tailu, kos­ka — kuten tote­sit — päätös kaavoituk­ses­ta on poli­it­ti­nen päätös. Tässä tilanteessa järkevä ver­tailuko­hde on muu viher­alue. Sil­loin olemisen oikeu­tus riip­puu siitä, kuin­ka hyvin siir­to­la­pu­u­tarha toimii osana muu­ta viheraluetta.

  39. Viherinssi: Tois­tan vielä sen, että en pidä sitä hyvänä muual­lakaan. Kaupunkikaan ei pidä hyvänä ja on etsimässä parem­pia tapo­ja pitää vuokra­tont­tien lasken­nal­liset arvot sidok­sis­sa tont­tien käypi­in myyn­tiar­voihin. Eksak­tia tiedet­tä se ei ole, mut­ta siinä päästään kuitenkin huo­mat­tavasti nyky­istä lähem­mäs (= vuokrat tule­vat toden­näköis­es­ti moninkertaistumaan).

    Ter­miä “käypä hin­ta” on käytet­ty tääl­lä varsin hep­poisas­ti, ikäänkuin se olisi jotain eksak­tia totu­ut­ta, samaan tapaan kuin “markki­nahin­ta” lib­er­aal­is­tises­sa talousti­eteessä käsitetään. Sitä tämä “käypä hin­ta” ei kuitenkaan ole, vaan kon­struk­tio, jos­sa lop­putule­maan vaikut­taa kon­struoi­jan mon­et eri oletukset.

    Viherinssi:

    Ihmiset – siis kaupunki­laiset, nykyiset ja tule­vat – halu­a­vat tämän lisäk­si myös viher­aluei­ta, omakoti­tont­te­ja, ker­rostaloa­sun­to­ja, jne. Jos käytetään perustet­tasi, asia on yksinker­tainen. Kat­so­taan, onko se sama maa arvokkaam­paa omakoti­tont­teina vai siir­to­la­pu­u­tarhana. Jos se on arvokkaam­paa siir­to­la­pu­u­tarhana, ihmiset halu­a­vat sitä enem­män kuin omakotitontteja.

    Minus­ta päät­telet jotenkin has­susti takaperin. Ihmiset halu­a­vat sekä perunoi­ta, avokado­ja että Faber­gen kul­ta­mu­nia, mut­ta ei näi­den välil­lä tehdä eksklusi­ivista val­in­taa. Ei näi­den tuot­tei­den hin­taero­jen perus­teel­la tehdä sel­l­aista päätelmää, että ahaa, kos­ka Faber­gen munat ovat kalli­impia, niitä siis halu­taan enem­män kuin perunoi­ta ja avokado­ja, joten perunoi­ta ja avokado­ja ei tarvi­ta lainkaan, täy­tyypä pois­taa ne valikoimasta. 

    Samal­la tavoin kuin Faber­gen munat, perunat ja avokadot, siir­to­la­pu­u­tarha täyt­tää eri tarpei­ta kuin omakoti­talo­tont­ti tai Esplanadin puisto.

    Kaupun­ki kokon­aisuute­na on kuin super­mar­ket, jos­sa on pait­si jokaiselle jotakin, myös vas­tauk­sia eri­laisi­in ja eri­ta­soisi­in tarpeisi­in, sel­l­aises­sa järkevässä suh­teessa, joka hei­jastelee asukkaiden aito­ja arvos­tuk­sia. Lyhyesti san­ot­tuna, jos siir­to­la­pu­u­tarho­ja halu­taan vähän, niitä tehdään vain vähäsen. Jos niitä halu­taan paljon, tehdään siis hie­man enem­män. Ja sikäli kuin siir­to­la­pu­u­tarha­tont­tien kysyn­nän arvioin­nis­sa käytetään hin­ta­dataa, täy­tyy käyt­tää siir­to­la­pu­u­tarha­tont­tien hin­ta­dataa, ei omakoti­talo­tont­tien tai ruisleivän hintadataa.

    Näin siis sil­loin kuin toim­i­taan demokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa myös kaupunkisu­un­nit­telu tulee johtaa poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta, jon­ka puolestaan tulee hei­jas­taa äänestäjien arvo­ja. Dik­tatu­ureis­sa tietenkin päätök­set voidaan tehdä eri perusteella.

    Täl­lä pal­stal­la esite­tyis­sä kir­joituk­sis­sa min­ua häir­it­see tiet­ty itses­tä yleistämisen ajat­telu­virhe. Omat arvot esitetään objek­ti­ivise­na totuute­na. Peru­so­le­tus tun­tuu ole­van, että kaik­ki hyö­ty voidaan tyh­jen­tävästi kuva­ta eurois­sa. Tästä sit­ten seu­raisi se, että kaiken päätök­sen­teon voisi perus­taa “käyvän hin­nan” ver­tailu­un minkä tahansa eri­laisen enti­teetin välil­lä. Eli voitaisi­in ihan vain laskimel­la laskea, tuleeko koul­u­laiselle suurem­pi hyö­ty kir­jan lukemis­es­ta 15 min ajan kuin jalka­pal­lon pelaamis­es­ta 30 min­uutin ajan.

    Peru­so­le­tuk­senne on tosi­asial­lis­es­ti arvo­val­in­ta uus­lib­er­al­is­tisen talous­teo­ri­an puoles­ta, joka väit­tää että tämä on mah­dol­lista, että kaik­ki voidaan muut­taa rahak­si. Uus­lib­er­al­isti­nen talous­teo­ria ei kuitenkaan ole Jumalan ilmoi­tus. Kaik­ki eivät ole sen kanssa samaa mieltä. Aivan vali­di vas­taväite on, että tosi­asi­as­sa ei ole mah­dol­lista kuva­ta kaikkea hyö­tyä rahas­sa objek­ti­ivis­es­ti. Että täl­laiseen kuvaamiseen liit­tyy mon­ta eri muun­nos­vai­het­ta, joiden toteut­tamiselle ei ole yksiselit­teisiä mekanis­me­ja, vaan muun­nok­sen toteut­ta­jan omat ääneen lausumat­tomat arvot vaikut­ta­vat liikaa lop­putu­lok­seen, jot­ta sitä voisi mitenkään pitää objektiivisena.

    On toki talousti­eteil­i­jöitä, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että rakkaudelle, kauneudelle, muis­toille tai moraalille voidaan antaa eksak­ti rahas­sa kuvat­ta­va mit­ta, mut­ta nämä ovat aika yksinäisiä miehiä. 

    Viherinssi:

    Ymmärsin viestistäsi, että käytän­nössä vuokraoikeuk­sista ei mak­se­ta mitään ekstraa, vaan että hin­nat määräy­tyvät ton­til­la ole­vien raken­nelmien ja puu­tarhan mukaan. Täl­löin ton­tin vuokrata­so (1 €/m2/vuosi?) on oikea, ja siitä nähdäänkin sit­ten se, että ihmiset halu­a­vat omako­ti­a­sum­ista paljon enem­män, kos­ka siinä vuokrata­sol­la 10 €/m2/vuosi on vielä pitk­iä jono­ja ja arvontoja.

    Har­mi, ymmär­sit väärin. Yritin vain sanoa, että vuokraoikeu­den hin­nan osu­us koko siir­to­hin­nas­ta ei ole vält­tämät­tä ole niin suuri kuin joku maalaili. Ts. ei ole niin että siir­to­hin­ta — raken­nuk­sen hin­ta = vuokraoikeu­den hin­ta, vaan noi­ta miinuk­sia on jonos­sa enem­mänkin. Ilman muu­ta siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stan siir­to­hin­nas­sa on vuokraoikeu­den hin­taa, mut­ta niitä muitakin hin­to­ja on siel­lä sisäl­lä, ja jokainen niistä on käytän­nössä mah­do­ton eksak­tisti määrit­tää (ker­ro mikä on maa­han juur­tuneen ome­na­pu­un markki­nahin­ta?). Vuokraoikeu­den hin­ta on läpinäkymätön, joten sen suu­ru­ud­es­ta on turha niin isoa huol­ta kantaa. 

    Tämä läpinäkymät­tömyys kos­kee siis tietenkin lähin­nä siir­to­la­pu­u­tarha­pal­sto­jen jälki­markki­noi­ta. Ensi­markki­noil­la, rak­en­ta­mat­tomil­la ton­teil­la hin­ta on läpinäkyvä.

    Viherinssi:

    Tämä on kuitenkin vähän hal­pa tapa tehdä ver­tailu, kos­ka – kuten tote­sit – päätös kaavoituk­ses­ta on poli­it­ti­nen päätös. Tässä tilanteessa järkevä ver­tailuko­hde on muu viher­alue. Sil­loin olemisen oikeu­tus riip­puu siitä, kuin­ka hyvin siir­to­la­pu­u­tarha toimii osana muu­ta viheraluetta.

    Niin mut­ta ver­tailua ei voi tehdä mitenkään “objek­ti­ivis­es­ti” hin­tamekanis­mil­la. Viher­alueet ja siir­to­la­pu­u­tarhat ovat ome­nia ja appel­si­ine­ja. Pyöre­itä kyl­lä molem­mat, mut­ta eri hedelmä ja eri käyt­tö­tarkoi­tus. Appel­si­in­ista ei saa omenapiirakkaa.

    Hin­tamekanis­miver­tailu voidaan tehdä vain kah­den ome­nala­jik­keen välil­lä, mikäli molem­mil­la lajikkeil­la pyritään täs­mälleen samaan lop­putu­lok­seen = omenapiirakka.

  40. Minus­ta siir­to­la­pu­u­tarhat pitäisi pois­taa kokon­aan Helsingistä ja jopa pääkaupunkiseudul­ta. On minus­ta käsit­tämätön­tä että esim. met­siä kaade­taan Helsingistä asun­to­jen tieltä mut­ta samal­la annetaan olla iso­ja yksi­ty­isiä kesämökke­jä keskel­lä kaupunkia. Eli samal­la viedään ihmisiltä liikun­ta mah­dol­lisuuk­sia, lap­sil­ta leikkipaikko­ja, mut­ta ei mil­lään taval­la helpote­ta asun­top­u­laa. Helsin­gin alueen kaikille siir­to­la­pu­u­tar­joille kun rak­en­taisi iso­ja ker­rostalo­ja niin sinne saisi hyvin paljon ihmisiä asumaan. Toinen vai­h­toe­hto on se että mök­it pure­taan ja alueesta tehdään täysin vapaa viheralue.

  41. Tiina:
    Minus­ta siir­to­la­pu­u­tarhat pitäisi pois­taa kokon­aan Helsingistä ja jopa pääkaupunkiseudul­ta. On minus­ta käsit­tämätön­tä että esim. met­siä kaade­taan Helsingistä asun­to­jen tieltä mut­ta samal­la annetaan olla iso­ja yksi­ty­isiä kesämökke­jä keskel­lä kaupunkia. Eli samal­la viedään ihmisiltä liikun­ta mah­dol­lisuuk­sia, lap­sil­ta leikkipaikko­ja, mut­ta ei mil­lään taval­la helpote­ta asun­top­u­laa. Helsin­gin alueen kaikille siir­to­la­pu­u­tar­joille kun rak­en­taisi iso­ja ker­rostalo­ja niin sinne saisi hyvin paljon ihmisiä asumaan. Toinen vai­h­toe­hto on se että mök­it pure­taan ja alueesta tehdään täysin vapaa viheralue.

    Eikösh shi­ir­to­la­pu­u­tarho­ja ja niihin shi­ir­to­la­pu­u­tarhamökke­jä tarvi­ta pikem­minkin lishää? 

    Josh moni shi­ir­to­lainenkaan ei sel­l­aista onnish­tu shaa­maan edesh nyt, miten käy shit­ten, kun meitä muitakin on nyky­ishtä enemmän?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.