Kommentteja Ollilan työryhmän esittämistä kilometrimaksuista.
- On järkevää siirtää auton verotusta hankinnan ja omistamisen verotuksesta käytön verotukseen. Vaihtoehtona käytön verotukselle on polttoainevero tai matkamittarilukemaan perustuva maksu. (Matkamittari tietysti sinetöitäisiin)
- Satelliittipohjaista seurantaa perustelee se, että haja-asutusalueiden kilometreistä saadaan halvempia. Se on sinänsä perusteltua, mutta noita halvempia kilometrejä on vain 22 % kaikista kilometreistä ja on kyseenalaista, onko alennus euromääräisesti suurempi vai pienempi kuin järjestelmän kokonaiskustannus. Nytkään autoilun verotuksessa ei ole mitään haja-asutusalennusta, mutta sellainen voidaan toteuttaa muuta kautta halvemmalla, jos halutaan.
- Nykyiseen verotukseen sisältyy jopa ylimitoitettua ympäristöohjausta, mutta tämä kilometrimaksu on sama kaikille. Ei sen tietenkään tarvitse olla sama kaikille, vaan se voi perustua samanlaiseen ympäristöporrastukseen kuin ajoneuvovero.
- On ymmärrettävää, ettei käyttömaksua haluta sitoa bensiinin verotukseen, koska tulevaisuudessa meillä on paljon verkosta ladattavia hybridejä, jotka kulkevat sähköllä erityisesti kaupungeissa. Kaupungeissa taas autoilua kannattaisi niiden vaatiman tilan vuoksi verottaa enemmän. Bensaveron vaihtoehtona on kuitenkin matkamittarilukemaan perustuva maksu.
- Satelliittipaikannukseen perustuva malli on järkevä vain, jos hinnat paikan ja ajan suhteen eriytetään voimakkaasti. Älykkäästä hinnoittelusta saadaan erityisesti kaupungeissa paljon irti, jos se tehdään älykkäästi. Siitä voitaisiin saada huomattavia hyötyjä, jotka perustelisivat investointia järjestelmään. Kaupungeissa autoilun vaatima tila on niukkuushyödyke ja siksi autoilua kannattaa verottaa ruuhkaisilla alueilla ruuhka-aikoina. Voisimme myös poistaa paljon ehdottomia ajokieltoja ja orvata ne korkeahkolla maksulla, jos sellaisen saisi yhdistetyksi maksujärjestelmään. Se, että Helsingissä halutaan vähentää vaikkapa Pitkänsillan läpi ajamista ruuhka-aikana, ei ole mikään syy siirtää rahaa Helsingistä maakuntiin. Siksi näiden paikallisten lisämaksujen pitäisi tulla kunnalle.
- Koska kyse on tienkäyttömaksuista, on ymmärrettävää, ettei sitä haluta maksaa yksityisteistä. Valtiolle pitäisi mennä maksu vain valtion teiden käytöstä, ei myöskään kaupunkien katuverkosta. Se kuuluu kaupungeille.
Pitäisikö luoda lainsäädäntöä kunnallisten tiemaksujen mahdollistamiseksi?
Vaikka Ollilan työryhmän työ on kesken ja siksi sen kommentoiminen on vähän ennen aikaista, niin jo tässä vaiheessa satelliittiseurantaan perustuva vero on erittäin kyseenalainen sekä kustannustehokkuuden että yksityisyydensuojan johdosta.
Kustannustehokkuudesta: onko olemassa mitään toista yksittäistä verotuskohdetta, jossa verotulojen perintä olisi niin kallista kuin satelliittiseurantaan perustuva verotus? Jo alustavasti on todettu sen maksavan useita satoja euroja per autoa. Koska satelliittiseuranta on veronperintää lukuunottamatta täysin hyödytön, lisää se yhteiskunnallista tehottumuutta, ts. tekee Suomesta ja suomalaisista köyhempiä. Tällaisia yhteiskunnallisia tehohävikkeitä pitäisi välttää viimeiseen asti.
Yksityisyydensuoja on toinen, mielestäni vähintään yhtä tärkeä peruste torpata satelliittiseuranta. Minusta veronkeräämistä varten ei pitäisi missään nimessä kajota ihmisten yksityisyydensuojaan näin räikeästi. Tässä ei olla mitenkään olennaisen kaukana tilanteesta, jossa seuranta autojen sijasta olisikin ihmiset, esim. “henkilökohtaiseen seurantalaitteeseen” perustuva. Kuinka moni olisi valmis hyväksymään tämän?
Joten kun Ollilan työryhmän esitys tulee valmiiksi, toivon hartaasti, että poliitikot ottavat tosissaan nämä aspektit. Ainakin itselleni puolueen/edustajan kanta asiaan on kynnyskysymys mitä puoluetta tai ehdokasta tulen seuraavissa vaaleissa äänestämään.
Omaan tutkimusalaani liittyvä tekninen kommentti: hos halutaan, vero voidaan toteuttaa myös bensa- ja autoiluun kohdistetun sähköveron yhdistelmällä. Tällöin sähköä lataaviin autoihin vaadittaisiin erillinen latauslaite joka rekisteröi ladatun sähkömäärän ja joka raportoidaan viranomaiselle auton veronmaksua varten.
En nyt ota kantaa idean fiksuuteen. Sanon vain sen, että tällä tavalla nykyinen bensaveropohjainen järjestelmä on mahdollista säilyttää suurin piirtein nykyisellään.
Miksi kilometrien pitäisi olla halvempia haja-asutusalueilla?
Sinetöidyt matkamittarit tai satelliittipaikannus tuntuvat turhilta vaikka käyttöperusteista verotusta kannatankin. Näistä tulee helposti isoja investointeja ja ylimääräistä byrokratiaa.
Bensavero toimisi käyttöverona helposti vielä ainakin seuraavat 10 vuotta jonka jälkeen siinä satelliittipaikannuksessakin voisi vähitellen olla jo jotain järkeä. Jos tällä välillä joku sähköautoilija saisi vähän veroetua niin tämähän olisi vain hyvä.
Jos jotain ihmisryhmää kuten maaseudulla asuvia halutaan jotenkin erikseen huomioida niin jaetaan nuo valvontamekanismin investoinnit sinne vaikka aluetukina.
Nähdäkseni kilometrimaksua voidaan järkevästi perustella vain ruuhkautumishaittojen ja vastaavien ehkäisemisellä. Tällöin veloituksia ei todellakaan pidä kerätä valtion kassaan. Jos joku haluaa asua metsässä, niin maksakoon siitä ihan itse tai miettiköön tarkemmin missä asuu. Nyt vaikuttaa siltä, että valtion kassan kartuttaminen kaupunkilaisten rahoilla kuitenkin on Ollilan tarkoitus. Alempien veloitusten alue näyttää menevän yksiin kepu-kuntien kanssa.
Jos perustelu on tieverkon kustannukset, pitää kilometrimaksujen olla maaseudulla korkeammat kuin tehokkaasti liikennöidyillä väylillä.
Kilometriveloituksen perustelu sähköautoilla ym. on nurinkurista. Sehän merkitsee sitä, että autoilua ja liikkumista lähtökohtaisesti pitää tavalla tai toisella verottaa. Eihän liikkuminen ole mikään haitta, vaan siitä on hyötyä. Jos ei ole syytä ohjata, niin verot kerättäköön perinteisillä keinoilla (tuloverot, ALV) sieltä, missä veronmaksukykyä on.
Ajosuoritteeseen perustuva verotus olisi oikein.
Ajoneuvon päästöt pitää ottaa huomioon, nyt esillä ollut mallihan suosisi isoja korkean kulutuksen autoja pienten kustannuksella. Ei siis järkevää.
Kunnat pitää pitää erossa maksuista. Kuntien kyläpoliitikkojen (kuten Soininvaara) päästessä määrittämän maksuja, syntyisi vääränlaista kilpailua, jotkut kunnat houkuttelisivat autoilijoita (jotka ovat myös niitä “hyviä” veronmaksajia) verottomuudella kun esim Helsinki verottaisi raskaimman jälkeen. Syntyisi samankaltaista älyttömyyttä kuin asuntomarkkinoilla, jossa nämä samaiset kyläpoliitikot ovat pilanneet koko pääkaupnkiseudun kilpailukyvyn — ja siinä samalla koko maan.
Pääväylien korkeampi verottaminen siirtää liikennettä veroalueiden rajoilla reiteille, jotka eivät ole suunniteltu suurille liikennemäärille.
Esim. Hesarin esittämällä kartalla ehdotetuista alueista järvisuomeen kannattaisi aina jaa pieniä kantateitä ja taajamareittejä, ja välttää uusia ja turvallisia Kaakkois-Suomen teitä.
Mitä jos yksityistettäisiin koko tieverkko?
Tiet julkisena palveluna ovat aika uusi keksintö. Suomessakin oli 50 vuotta sitten varsin vähän autolla ajettavia teitä. USA:ssa, jossa on yksityinen raideliikenne erityisesti rahtiliikenteessä, se on pärjännyt oikein hyvin kilpailussa maantieliikennettä vastaan (vaikka tieverkko on aikojen myötä muuttunut yksityisestä julkiseksi).
Kunnat voisivat sitten sponsoroida oman alueensa teitä, jos niiden ylläpito ei liiketaloudellisesti kannattaisi — niinhän ne tekevät jo esim. lentokenttien osalta 😉
Yritykset innovatiivisina toimijoina keksisivät varmasti kustannustehokkaat ja hyvät rahastusmenetelmät teiden käytölle…
Toteutettiinpa tämä uudistus miten tahansa, se kuulostaa kohtuuttomalta syrjäseutujen asukkaiden kannalta. On pitkät etäisyydet eikä vaihtoehtoja autolle.
Vaikkakin sateliittiseurantaan perustuva verotus on kallis, se voi olla harkinnan arvoinen, jos se on aukoton. Tarkoitan, ettei po. veroa voi paeta.
Meillä on paljon todella halpoja verotettavan ilmoittamisvelvollisuuteen perustuvia veronkeräyskeinoja, mutta niitä on opittu kiertämään yhä nokkelammin. Veronkierron helppous on hallinnollisesti halvan veronkeräyskeinon kustannus.
Ennustan, että liusumme yhä kauemmaksi ideaalista (verokannat alas, veropohja laajaksi) johtuen siitä, ettei kansainvälisiä yrityksiä voi oikein verottaa. On ryhdyttävä verottamaan sitä mitä voidaan.
Nopeustutkat saivat vastaansa tutkanpaljastimet ja tutkanpaljastimien paljastamista varten tuli tutkanpaljastimenpaljastimet…
Ettei satelliittien kanssa vain kävisi niin, että feikkiauto seisoo parkissa satelliitin valvovan silmän alla sillä aikaa, kun oikealla autolla ajellaan satelliittisuojaimien suojissa.
Ruotsin vallan aikaan taloja verotettiin savupiippujen määrän perusteella. Pohjanmaalla on vieläkin taloja, joissa katolla on vain yksi piippu, johon talon kaikki tulisijat on keikuraisten hormistojen kautta yhdistetty.
Sateliittitekonologiassa on tässä monta ongelmakohtaa:
1) Hitaus ja epätarkkuus. Talojen katveet, tunnelit ym. Käytännössä laitteen pitäisi mieluusti olla A‑GPS, mikä vaatii dataliittymän (siis matkapuhelinoperaattorit mukaan).
2) GPS-sateliitit ovat Tanskan salmien korkeudella ja siitä etelään. Siksi talojen katveet ym. Suomessa merkittävä ongelma. Galileo jää myös samalle korkeudelle. Glonass ulottuu sentään Kajaanin korkeudelle.
3) Tunnelit ja parkkihallit. Järjestelmän pitää pystyä kestämään toisaalta merkittävänkin pituisia aikoja katveessa, toisaalta tunnistamaan tilanne, jossa laite on tarkoituksellisesti peitetty. Ei ihan helppoa, kun vääriä syytöksiä ei saisi tapahtua. “Miksi autosi ei mitannut sijaintiaan viime lokakuun 14. päivänä klo 13–13:30?” Kenellä on todistusvastuu?
4) Laitteen kunnossapitovastuu. Talvi, akut, virransyöttö (autosta?). Onko laitteen oltava jatkuvasti päällä (myös auton ollessa pois käytöstä), jotta se olisi heti valmis paikantamaan auton lähtiessä liikkeelle — virta voi loppua. Paikannus voi hyvin kestää hankalassa paikassa minuutteja, pitääkö autoilijan odottaa paikannuksen valmistumista ennen kuin saa lähteä liikkeelle?
5) Autoverojärjestelmä pitäisi VIIMEIN jo Niinistön tapauksen perusteella saada EU:n kansalaisten vapaan liikkuvuuden mahdollistavaan kuntoon. Laki, joka kieltää ajamasta aviopuolison, joka sattuu olemaan toisen EU-maan kansalaisen, autolla on yksinkertaisesti väärä laki. Entäpä tilanne, jossa suomalainen eläkeläinen pitää autoa vain Espanjan-asunnollaan, mutta haluaisi käydä satunnaisella kesälomamatkalla Suomessa. Entäpä ulkomaiden kansalaiset autoineen Suomessa? Miksi saan lainata suomalaisen kaverin autoa, mutten ulkomaalaisen? Autojen tuonti käytettynä ulkomailta (ei esiasennettua järjestelmää)?
En menisi paikannuspohjaiseen autoverojärjestelmään ainakaan ennen kuin siitä on olemassa käytössä koeteltu EU-tason ratkaisu.
Sähköautoihin olisi vaihtoehtona autojen pakollinen sähköliittymä, joka tunnistaisi auton oli se missä töpselissä tahansa. Tämä mahdollistaisi myös autokohtaiset sähkösopimukset sisältäen auton akun käytön kulutushuippujen tasaukseen. Tämäkin vaatii vähintään EU-laajuisen standardin, jotta tulisi järjellisillä kustannuksella osaksi autojen ominaisuuksia.
Just…
…maassa jossa ei saada edes potilastietojärjestelmiä toimimaan aletaan suunnitteleman kokonaista uutta infraa sateliittipakannuksella ‑jollaista ei ole käytössä missään muualla mailmassa… Juu palakakkuahan se…
Tuo on aivan järjetön kustannus verojen perinnästä.
Uskon että jossain vaiheessa Suomessakin alkaa verokapina. Tuskin suomalainenkaan ikuisesti alistuu, etenkin kun veroilla ei tunnu saavan mitään.
Laitetoimittajat ovat varmaankin kilometrikorvaus- idean alkuperäiset keksijät? Eihän muuten kenenkään mieleen voi tulla noin kömpelöä ajatusta…
Täsmälleen yhtä tarkasti kulutusta voi verottaa lisäämällä vero polttoaineen hintaan.
Silloin lisäkustannukset laitteista ja laiteiden antamien lukemien laskutukseen tarvittavan henkilöstön palkkauksesta ja itse laskutuksen kulut jäävät pois.
On varsin käsittämätöntä, että vaaditaan kiihkeästi byrokratian ja jopa kuntapalvelujen henkilöstön vähentämistä, ja yhtä aikaa intoillaan asiasta, joka lisäisi byrokratiaa ja siihen tarvittavaa henkilökuntaa huomattavasti. Voiko turhempaa työtä olla?
Kaupanpäälle siten tietysti hakkerirskit: kaikkea, mikä on valmistettu, voi käyttää väärin, ja myös aina tullaan käyttämään väärin. Siinä siten selvitellään uudenlaista rikollisuutta.
Yksityisyyden suojan sopii odottaa ylettyvän liikkumiseen. Vapaan ja valvomattoman liikkumisen voisi hyvin nimittää yhdeksi ihmisoikeudeksi.
Kaikki nämä haitat ovat vältettävissä verottamalla sitä bensaa. Samalla tavalla pienituloiset tulevat jäämään paikoilleen silläkin tavalla.
Kannanotoista tuntuu, että:
— jotkut pitävät satelliittiveroa lisäverona (mitään ei siis jätetä pois). Minä taas uskon, että siihen kehitetään ihan oikeudenmukaiset sekä ohjaavat hinnoittelut.
— jotkut pitävät sitä kalliina lisäkuluna, mutta todellisuudessa nämä vehkeet tulevat joka tapauksessa kaikkiin autoihin — se on ajan mittaan väistämätöntä, koska laitteilla tulee olemaan monia käyttötarkoituksia. Taaksepäin katsovat suomalaiset panevat vastaan niinkuin vanhoillinen Nokian johto silloin, kun suomalainen ipadi keksittiin kymmenkunta vuotta sitten. Virohan ottaa satelliittisysteemin käyttöön ennen Suomea.
— jotkut pelkäävät yksityisyyden menetystä. Parasta olla sitten matkustamatta nytkään missään. Yöpyminen hotellissa on vaarallista erityisesti yksityisyyssyistä.
Auts.
Tuo joko tekee suomalaisista sähköautoista todella kalliita (koska tuo latauslaite täytyy integroida todella syvälle auton järjestelmiin) tai sitten kiertämisestä tulee kansanhuvi. Sähköä ei voi edes värjätä tai merkitä polttoöljyn tapaan.
Koko homman taustalla on se, että autoiluun käytettävää energiaa verotetaan erittäin kovasti sekä sen energiasisältöön että saastuttavuuteen nähden, jos vertailukohtana on vaikkapa kotitalouden lämmittäminen.
Todellisuudessa kyse on autoilun verottamisesta, koska kyseessä on autoilu. Verottamiseen on ihan hyviä syitä, kyseessä on sekä sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi koettu fiskaalisesti tärkeä verotuskohde, käyttömaksu että haittaverotuksen kohde. Jos verojärjestelmää uusitaan, uusimisessa pitäisi liputtaa nimenomaan näiden puolesta.
Tasataksajärjestelmä toimii vain fiskaalisesti. Se tekee verotuksesta vähemmän haittaverotusta kuin nykyään (ei CO2-elementtiä hankinnassa, ei CO2-elementtiä käytössä, ei ruuhkamaksuelementtiä), se ei ole käyttökorvauspohjainen (haja-asutusalueen vähän käytetyt tiet eivät ole halpoja per käyttökilometri, maksut eivät kohdennu tien kustannusten maksajalle).
Ensimmäisenä vuotena taivaan tuuliin suomalaista rahaa palaisi noin puoli miljardia, tämän jälkeen noin 200 miljoonaa vuodessa. Valvonnan kulut eivät ole pienet.
Miten ihmeessä tälläistä kuluhirviötä voidaan harkita? Toki esityksessä rikkaat, isoilla bensakoneilla ajavat kokoomuslaiset pääsevät plussalle…
Ottamatta nyt kantaa idean fiksuuteen, niin minua ihmetyttää tämä yksityisyyden suoja- argumentti. Normaali puhelin voidaan paikantaa GSM-signaalin avulla viranomaisteitse sekunneissa. Älypuhelimet lisäksi raportoivat käyttäjän sijaintitiedot kymmenille eri applikaatioille herra ties mitä tarkoitusta varten. Osa luvan kanssa, osa luvatta. Ja kaikilla on kyllä puhelin mukana lähestulkoon koko ajan.
Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt kahdelle ketjulle, jotka tietävät ihmisistä varmasti enemmän kuin he itse. Yksittäinen ostoskin voidaan yhdistää yksittäiseen asiakkaaseen vaikka viikkojen päästä, kuten psykedeeliset pannukasvikset- keissi osoitti.
Että jos minä jostain olisin huolissani niin S‑ryhmän hallussa olevasta big datasta. S‑ryhmä on vielä täysin yksityinen yhtiö jonka datankäsittely on täysin läpinäkymätöntä.
Ei meillä ole muutenkaan varaa pitää syrjäseutuja asuttuina enää kovin kauan. Tämä voisi olla yksi tehokas tapa edesauttaa niiden vapaaehtoista tyhjentämistä.
Sinänsä ajatus jokaisen auton satelliittiseurannasta on länsimaiseen ajattelutapaan aika huonosti istuva. Satelliittien perusteella varmaan lätkitään sitten myös ylinopeussakkoja, kun auto liikkuu tiettyjen pisteiden välillä liian nopeasti?
Onko tosiaan niin, että Kehä 3:n köröttelijä maksaisi samaa maksua kilometriltä kuin esim. Raumalta Euraan töiden takia ajava? Kummallahan olisi paremmat mahdollisuudet käyttää bussia? Kumpaahan pitäisi rokottaa verotuksella enemmän?
Ajatteleeko Jorpakka, että jos maksu olisi sama, maaseudun mökin mummo ja pappa saataisiin kulkemaan kauppamatkansa maaseudun omalla ratikka- tai metrolinjalla?
Ollila, kuuluessaan Shellin johtokuntaan, ei tietenkään voi esittää polttoaineen verottamista. Lisäksi into paikkatietopohjaiseen verotukseen selittyy hyvin Nokian siirtymisestä entistä vahvemmin kyseiseen businekseen. Ollila haluaa Suomesta julkisin varoin rahoitetun koelaboratorion kaikkien autojen realiaikaista paikkatiota seuraavalle järjestelmälle. Aika kovaa kotiinpäin vetoa vaikka tavoitteena oli miettiä mikä on Suomelle järkevintä, ei Shellille tai Nokialle.
Yksityisyyden suoja meno jo 10 vuotta sitten. Teletunnistetietojen tallentaminen sisältää puheluiden ja dataliikenteen osapuolten tunistetietojen lisäksi myös paikkatietoa kännykästä.
Nuo tiedot ovat viranomaisten käytössä, tietysti oikeuden päätöksellä toistaiseksi, mutta tiedon saantia voidaan helpottaa iloin vain, kun pää on saatu auki.
Ja älypuhelinten yleistyessä paikkatietoa keräävät myös kaupalliset tahot ja myyvät tietoa eteenpäin
Silloin kanta“rehellisellä ei ole mitään salattavaaa ” voitti ja pää laajalle valvonnalle avattiin.
Auton liikkumisen seuranta ei ole läheskään niin henkilökohtaista kuin kännykän, joten yksityisyyden suoja on huono argumentti.
Tietojen väärinkäyttö on luonnnolliista, sillä valta perustuu tietoon ja mitä enemmän hallinnolla on tietoa yksilöstä ja ihmisten verkostoista niin sitä helpompi on tunnistaa keskeiset toimijat, erityisesti opposition edustajat.
Opposition toiminta voidaan halvaannuttaa eristämällä tai eliminoimalla verkostoista keskeiset henkilöt.
Aikoinaan NL rakensi analogiseen puhelinliikenteeseen tilaajien eletronisen tunnistamisen , perusteena laskutus, mutta todellinen syy oli kansalaisten vakoilu. Suuri projekti diskreeteilla komponenteilla toteutettuna. Titojen käsittelykin oli sen verran alkeellista, että vain kaukopuhelut kyettiin käsittelemään.
Mutta näinkin ihmisten verkostot selvisivät.
NSA on jatkanut menestyksekkäästi NL perinnettä
Lex Nokia oli tarpeellinen Nokian insinöörien kapinan kukistamisessa. Tosin sitä ei ole käytetty, sillä yrityksissä huomattiin sama kuin NSA:ssa eli seurannan voi ulkoistaa maihin , joissa rajoituksia ei ole
Mikko Särelällä tärkeä pointti. Valtiovallalla on suuri huoli siitä, miten autoilun veroja kerätään sähköautoteknologian kehittyessä. Särelän malli vaikuttaa fiksulta.
-käsittääkseni me autoilijat maksetaan tälläkin hetkellä kilometri pohjaista veroa jota kutsutaan polttoaineeksi.
siinä on veroa yli 60%(mutu).
eli kyseessä lienee jälleen uusi autoilijoiden rahastuskeino pitkällä tähtäimellä, kun autoista tulee hybrid/sähkö käyttöisiä.
olisiko viisainta laittaa km-maksut näille tulevaisuuden autoille, kun perinteinen auto maksaa veroa polttoaineen muodossa(+alv+autovero jne jne.)
GPS vastaanottimet saa häirittyä suht koht helposti hiljaisiksi, ei mikään autuaaksi tekevä systeemi sekään.
Autoilun muille aiheuttama kustannus on haja-asutusalueilla pienempi. Periferiassa auto ei ruuhkauta, eikä vie tilaa muilta suhteessa käytännössä ollenkaan. Kaupungissa taas kaduilla matavat autot vievät ällistyttävän suuren osan pinta-alasta.
Ei uusia veroja ja maksuja!!!
Tämä on aihe mitä vihreät, vasemmisto yms rakastavat. He pitävät kaikesta, millä voidaan pakottaa toisia ihmisiä toimimaan heidän oman tahtonsa mukaan. Tähän löytyy ah niin ihania hyviä perusteita. Tulee mieleen, että 70 luvulla tämä porukka olisi ollut stalinisteja.
Ihan ruohonjuuritason näkemys aiheeseen.
Tämän hetken tilanne on taloudessani Rasiossa seuraava. Meillä on kaksi autoa. Toinen on hankittu pelkästään työn teon mahdollistamiseksi. Toistakin käytetään työmatkoihin. Toinen työmatka olisi mahdollista tehdä ilman autoa, julkisella kulkuvälineellä. 10km matkasta tulisi kohtuuttoman pitkä 45min. Eli 8h+(30min,palkatonruokatunti)+(20min,työmatkat)=8h50min. Muuttuisi ilman autoa 9h50min. Minusta se on kohtuutonta.
Toinen auto, vanha romu. Ei ole mahdollista korvata millään muulla liikunta välineellä. Työvälineitä, pitää kuljettaa mukana noin 50kg+ kohteessa tarvittavia tarvikkeita. Välillä työpaikkaa pitää vaihtaa useita kertoja päivässä. No tietenkin olisi mahdollista, että yritys hankkisi auton kaikille. Eli kahden pakun sijasta pihalla olisikin 30 pakettiautoa. Siinä ei ole kun vasemmistoliiton kateellisten mielestä järkeä.
Nykyinen kilometrikorvaus ei kata kustannuksia. Hankintahinta oli 5000euroa + n140e ajoneuvoveroa+200e huoltoa vuodessa+ 60e katsastus. Auto on vaihtokunnossa, sisätilat rikki tarvikkeiden kuljettamisen vuoksi ym. Eli 6v tekee näitä kustannuksi 1233e/v+vakuutus 430e tästäkin suuri osa on haistavitunveroa. Lisäksi polttoaine. Töajoa tuli keskimäärin 21km/työpäivä, jos se on ollut koko ajan, päästään meikäläisen työpäivillän 230, 4830km vuodessa. Bensaan menee, n700e bensaan vuodessa. Yhteensä työkuluja siis 2360. Korvaukseksi tulee siis 0.45x4830=2173e kilmetrikorvausta. Lisäksi tulee sitten päivittäiset matkat konttorille ja takaisin, no niistä ei saa mitään korvausta, tosin eivät muutkaan saa, paitsi julkisenliikenteen käyttäjät, joiden matkojen kustantamiseen me muut osallistumme veroissa. Ainoa oikea systeemi olisi siis sellainen, joka korvaisi täysin työtekemisestä aiheutuvat kulut. Toki herrat ovat järjestäneet, niin, että he pystyvät maksamaan autojensa vaihdot kilmetrikorvauksista.
Kyllä herää kysymys kannattaako stressata töissä, työstä ja työn jatkuvuudesta. Rahoittaa alati pöhöttyvän hyvivointivaltion kasvavia kuluja. Meillä on kaikkea valosaasteentutkijoista alkaen, eduskunnan paisuviin kuluihin.
Parempi ratkaisu ympäristön kannalta olis vähentää verotusta uusilta vähäpäästöisiltä tekniikoilta, että myös minulla olisi varaa siihen. Ja vähentää julkistasektoria. Se parantaisi kestävyysvajetta.
Vihreiden ratkaisu, nostetaan kaikkia veroja, jotta köyhät muuttavat kerrostalokasrmeihin alati muuttuvien työpaikkojen viereen. Vihreä oikein elävä eliitti toki voi jatkaa huviloissaan.
EI UUSIA VEROJA JA MAKSUJA. JULKISTASEKTORIA ON PINENENNETTÄVÄ. IHMISILLE OIKEUS TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ OMASTA ELÄMÄSTÄÄN.
Esillä olleessa mallissahan korkeammankin veron alue on 99,x prosenttisesti maseutua.
Onko perusteltua verottaa tässä määrin nimen omaan renkaiden tienpintaan kohdistamaa kulutusta (ei-retorinen kysymys)? Energian kulutustahan tällä ei veroteta, koska auton energiasyöppöydellä ei ole mitän yhteyttä veron määrään, eikä sillä veroteta maan käyttöä alueilla, missä maa on oikeasti kallista, koska silloin veroa kannettaisiin muutamalla pienellä pläntillä koko maassa, joista suurin olisi Helsingin keskustan ympärillä ja verot kerättäisiin kyseisten kaupunkien kassaan.
Kiinteästä könttäsummasta kilometripohjaiseen verotukseen siirtyminen tarkoittaa sitä, että matalammilla palkkaluokilla työssäkäyntialue pienenenee hyvin radikaalisti.
Tämmöinen liikkumista merkittävästi vähentävä vero kasvattaa varmasti työttömyyttä kun 100km työmatkoissa ei ole enää mitään järkeä.
En kannata.
SAadan ki9lomnetrin työmatkoissa ei ole mitään järkeä missään oloissa.
Onko pitkien etäisyyksien maassa oikeasti järkevää yleensäkään verottaa liikennettä? Nyt taas julkaistu kilpailukykytutkimus antaa valheellisen kuvan Suomen tilanteesta. Ainakin PKT-sektorin kannalta tilanne on toinen. Jos Suomi olisi oikeasti kilpailukykyinen, olisi useamman rakennusliikkeen autojen rekisterit suomalaisia!
Eikö kilpailukykyisyydestä kerro se, että maahan tullaan töihin sen ulkopuolelta. Eikö ole osoitus Yhdysvaltojen kilpailukyhvystä se, että Yhdysvaltoihin tulee enemmän ihmisiä töihin Meksikosta kuin Yhdysvalloista mennään töihin Meksikoon. Vai tarkoittaako meksikolaisten tunku Yhdysvaltoihin, että Meksiko on kilpailukykyinen.
Siksi, että siellä on paljon yksityisteitä.
Julkista tuettua bussiliikennettä on vähän.
Matkat kuntakeskuksiin ovat pidempiä, varsinkin jos hallituksen suurkuntahankkeet toteutuvat.
Ollilan työryhmän esityksiin kannattaa suhtautua varauksella, koska Nokian paikkatietojärjestelmäbisneksen kannalta se on järkevää, muttei ehkä Suomen kannalta.
Tätä argumenttia en ymmärrä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta lainkaan, että valtion kassaan pitäisi kerätä autoiluista enemmän niistä kunnista, jotka ovat omalla rahallaan saaneet aikaan kunnollisen joukkoliikenteen kuin kunnista, jotka ovat tämän tehtävän laiminlyöneet.
Nykyinen autoverojärjestelmä on oikeudenmukaisin ja edullisin ylläpitää. Mitä isommalla autolla ajat, sen enemmän maksat.
Toisaalta valtiolla on näköjään kiire päästä autoverosta eroon koska kaikenmaailman petterisnellit yrittävät löytää porsaanreikiä ja ovat viime aikoina onnistuneetkin ja valtio joutuu palauttamaan miljoonia arvonlisäveroja koska EU ei salli alv:n perimistä autoveron bruttohinnasta.
Autoveroa voisi alentaa jonkin verran, mutta säätää kaupunkialueille ruuhka- tai tiemaksut.
Samaa olen naureskellut. Kun puhelimen paikannukseen sekä bonuskorttirekisteriin lisätään pankki/luottokortin käyttötiedot sekä data lukuisista valvontakameroista sekä taajamissa että teiden varsilla (kameroista osa käsittääkseni kykenee automaagiseen rekisterikilven lukemiseen) villin cowboy-autoilijan illuusio vapaudesta taitaa jo tällä hetkellä olla varsin heikolla pohjalla.
Tässäkin asiassa näkee vanhan totuuden: mielipiteenmuodostusta ei pääosin ohjaa järki vaan tunne. Tunnepohjaiselle päätökselle haetaan sitä tukevia argumentteja ja vastakkaiset jätetään huomiotta. Siksi kansanäänestykset ei kiitos.
Itse asiasta: maksut auton käyttöön eikä omistamiseen tottakai. Asiantuntijat pohtikoot parhaan teknisen toteutuksen.
Valtionvarainmimisterimme lausui melko vasta että lyhyemmät työmatkat ovat paluuta hevoskärryjen aikaan (tai jotain sinne päin)…
Varsin mielenkiintoista että porkkanan syönnistä suunnitellaankin annettavaksi keppiä.
Vaikea kuvitella, että autojen rekisterikilpien vaihtaminen parantaisi kilpailukykyä.
Ja virolaisten autojen esiintyminen rakennustyömailla kertoo, että Suomi on kilpailukykyinen ainakin Viron suhteen, ei päinvastoin.
Vastahan hallitus rakenneuudistuksessa päätti, että pitempään työttömänä olleen työttömän on otettava työtä vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolelta eli yli 80 km päästä.
Aletaanko vaatia työttömältä eroamista aviopuolisosta ja perheen vaihtoa , kun kotona ei saa käydä ?
Hallituksessa ei oikea käsi tiedä mitä vasen tekee
Pitääkö aina vääristellä. Hallitus päätti, ettei 80 km raja päde, jos työmatka on tehtävissä julkisilla kulkuneuvoilla alle 1½ tunnissa. Siis esimerkiksi junalla Lahdesta Helsinkiin.
No no, eipä ole harvaan asutussa maalaiskunnassa mahdollista luoda toimivaa joukkoliikennettä millään järkevällä rahalla (tämä koskee myös pieniä kaupunkeja).
Ja sitä haluaisit vielä rankaista?
Yleensä ymmärryksessäsi ei ole ollut suurempaa vikaa.
Minun viestiänikö arvostelet, vai Ollilan työryhmän esitystä?
Autoveroa ei olisi ilman autoja ja autoilijoita.
Tietenkin jokainen autoilija pyrkiii ostamaan niin hienon auton kuin mihin hänen rahansa riittää. Siksi Ollilan työryhmän esitys että km-maksu riippuisi vain ajetusta matkasta ja paikasta missä ajaa tulee lisäämään kalliiden ja isojen autojen suosiota.
Vaikka pk-seudulla on kattava joukkolikenne niin silti 2/3 matkoista ajetaan autolla. Se määrä ei pienene ellei autoilun kustannukksia lisätä juuri siellä, ja ruuhkamaksut pitää tietenkin tulouttaa suoraan kaupungin kassaan.
Muistaakseni pääkaupunkiseudun matkoista ajetaan autolla 56%.
Siis EU ei salli, että autoveroa peritään arvonlisäverosta, vaan autovero ja arvonlisävero on perittävä erikseen.
Sinänsä Suomen autoverojärjestelmä on outo, sillä autoveroa ei peritä auton hinnasta, vaan epämääräisestä ‘arvosta’.
Km pohjainen verotus on Suomen Keisarin eli Jorma Ollilan ideoita.
Nokia tarvitsee uuden startin ja kallis paikkatietoinvestointi pitää jollakin maksaa.
Samalla toivotaan , että se antaa uuden potkun Nokialle.
Kahden vuoden päästä auto soittaa hätäpuhelun puolestasi, jos ajat kolarin. EU haluaa kaikkiin uusiin henkilöautoihin automaattisen hätäsoittojärjestelmän vuoden 2015 lokakuuhun mennessä.
Itse asiassa EU kin vaatii seurantalaitteiston asentamista autoihin eli paikkatietoseuranta tulee autoihin halusimme vai emme
“Onnettomuuden sattuessa eCall-järjestelmä ilmoittaa automaattisesti hätäkeskukseen auton sijaintitiedot sekä tiedon ajoneuvon suunnasta, tyypistä ja matkustajien määrästä. Samalla auton ja hätäkeskuksen välille avautuu keskusteluyhteys.”
http://www.aamulehti.fi/Autot/1194830282880/artikkeli/autot+soittavat+hatapuhelun+vuonna+2015.html
Lisäämällä systeemiin ominaisuukisia sadaan monia asioita automatisoitua.
1‑Liikenteenvalvonta, enää ei tarvita poliiseja, peltipoliiseja eikä pysäköinnin valvontaa.
Sakko voidaan kirjoittaa suoraan auton tuottaman datan perusteella.
2. Autovaras voidaan pysäyttää poliisipartion kohdalle
3.City Car toiminta tehostuu kun voi ottaa käyttöön lähimmän vapaan auton.
City Car Clubilla on jo nyt GPS-seuranta autoissaan.
Tämä sinun olisi pitänyt kertoa minulle 25 vuotta sitten (tosin silloin tein työmatkat junalla, mutta sitten VR lopetti sen).
Valitettavasti maailma ei ole näin yksinkertainen. Toki kukaan ei asu mielellään 100 km työpaikastaan, mutta nykyisissä oloissa miehen ja vaimon työpaikat ovat usein kaukana toisistaan. Itse jouduin valtion keskittämispolitiikan vuoksi käymään Helsingissä töissä yli kaksi vuotta, junamatka noin 170 km yhteen suuntaan + matkat asemalle ja Helsingin sisällä. Miksi näin, siksi että ei ollut mitään järkeä hankkia toista kallista asuntoa Helsingistä.
Tuohan on aika yleinen matka-aika täällä “hyvien julkisten” alueella tuommoiselle matkalla. Matkat pitäisi muutenkin mitata ajassa eikä kilometreissä.
Kilpailukyvystä kirjoitetaan puhuen valtion kilpailukyvystä, vaikka tarkoitetaan yritysten kilpailukykyä.
Yritysten kilpailukyky on vielä nykyisinä brutaaleina aikoina sitä, että ostaa työn halvalla ja myy tuotteet suurinta voittoa tavoitellen.
Intelligentissä tulevaisuudessa yritystenkin kilpailukyky voisi olla sitä, että yrityksen tuotteet käyvät kaupaksi, koska se maksaa kunnollista palkkaa ja luo kunnolliset työolosuhteet, kantaa yhteiskuntavastuuta huolehtimalla kaikenlaisten ihmisten työllistymisestä ja hinnoittelee tuotteensa ja palvelunsa kohtuullisesti.
Yritysten kilpailu ei toimi nyt brutaalina aikana yhteiskunnan kannalta järkevästi. Kun se hakee halvinta työvoimaa, se aiheuttaa suuret työttömyyskustannukset yhteiskunnalle/veronmaksajille. Kun se hakee suurinta voittoa, se aiheuttaa suuret kustannukset yhteiskunnalle (ostot/palkkaus/etuuksien riittävyys)sekä kuluttajille.
Valtiollisesta kilpailukyvystä puhuttaessa siihen pitäisi sisällyttää se, miten valtion sisällä asuville ihmisille käy — hyötyvätkö he mitenkään valtion toimista. Nyt näytetään hakevvan tilannetta, jossa palkansaajien pitäisi maksaa sekä yritystuet että niiden työttömyysturva, asumis-ja toimeentulotuet, joiden työpaikka on lakkautettu voittojen naksimoimiseksi/ siirretty ulkomaille / korvattu vierastyövoimalla.
-Ei mikään ihme, että lapsiperheiden asunnottomuus lisääntyy, lapsiköyhyys syvenee: Jatkossa terveydenhoitoon liittyvien säästöjen jälkeen kansalaisten työkyvyttömyys lisääntyy ja toimintakyky alkaa heiketä. Valtiollisena kilpailukykynä kaupattu asia ei tuota valtiollisesti tyydyttäviä asioita.
Osmolle kysymys.
Jos verotusta muutettaisiin ajokilometreihin perustuvaksi, niin mikä motivaatio valtiolla olisi tehdä näin? Eikös se yleensä ole niin, että kun jotain verotusasiaa kehitetään, niin silloin tavoitellaan suurempaa verotuottoa? Siis autoilijoilta halutaan saada enemmän rahaa?
Tämän “totuuden” olen oppinut jo kauan sitten, kun olen verotustouhuja seuraillut.
Mutta tuon “itsensä paljastaminen” tehdään vapaaehtoisesti. Kukaan ei lyö sakkoa käteen, jos sammuttaa puhelimensa tai maksaa ostoksensa käteisellä näyttämättä mitään etukorttia.
Sammuttaa puhelimen. Heh!
Tämä ajatus, että bensaveron tilalle tarvitaan uusi vero koska sähköautot tulee on aika henkeä salpaava.
Samalla logiikalla nämä satelliittivalvontaboksit pitää asentaa sähkömopoihin, sähköperämoottorilla varustetuihin veneisiin, sähköpolkupyöriin — ja miksei saman tien perinteisiin polkupyöriin kanssa. Sehän on selkeä uhkakuva bensaverokertymälle jos ihmiset vaihtavat autot polkupyöriin!
Kun haittaveroa ei voi enää periä haitan poistumisen vuoksi, pitää alkaa verottamaan jotain muuta ihan vain, jotta verokertymä pysyy samana. Juuri tätä idiotismiahan esim teostomaksut kännyköistä on.
ps. jos autojen vaatima tila kaupungeissa (parkkipaikat jne) on se ongelma, käytön verottaminen omistamisen sijaan on väärä suunta. Silloinhan juuri autoja kannattaa omistaa ja pitää pysäköityinä vaikka niitä ei käyttäisi.
Ei välttämättä kerro!
Jos työskentelee sektorilla, jonka tulot tulevat kotimarkkinoilta ja palkkatulot pääasiallisesti siirtyvät siihen maahan, josta tulee tänne töihin, niin miten se kertoisi jotain maan kilpailukyvystä?
Kirjoittelin “sosiaalisessa mediassa” kilpailukyvystä aikanaan 2000-luvun alussa todeten, että kilpailukyvyltään heikoimman on muututtava kilpailukyvyltään vahvemman kaltaiseksi tai paremmaksi, pärjätäkseen kilpailussa.
Kilpailukyvyltään vahvempi ei ole sellainen, kuten Suomi on, vaan se on sellainen, joka vetää yritystoimintaa puoleensa ja jonne rahaa virtaa. Esimerkiksi Kiina on tähän asti ollut tällainen valtio.
Hyvä argumentti, mutta ei taida päteä ainakaan nyt julistetuilla aluejaoilla.
Autoilu aiheuttaa kuluja ja kärsimystä (kulu sekin) muille sekä ajossa että säilytyksessä. Ajossa oleva auto vie tilaa liikenteestä (muut liikenteessä olijat kärsivät), ja ajamista varten täytyy rakentaa ja ylläpitää väyliä. Paikoitettu auto vie tilaa, mistä aiheutuu kuluja.
Näiden kulujen jakautuminen on kovin erilaista eri tilanteissa. Haja-asutusalueella paikoitus ei ole ongelma, eikä myöskään teiden viemä tila tai ajossa olevan auton viemä tila. Sen sijaan matala liikennetiheys tekee tieinvestoinneista ja teiden ylläpitokustannuksista korkeampia per ajoneuvokilometri.
Kaupungissa taas ajoneuvokilometrin kustannus riippuu huimasti siitä, missä ja milloin autolla ajetaan. Ahtaaseen paikkaan rakennetulla vilkasliikenteisellä tiellä ruuhka-aikaan seisova auto on erittäin kallis aikakustannuksiltaan. Hiljaisemmalla katuverkolla ajavan auton kustannukset taas ovat hyvin pienet, koska se ei olennaisesti aiheuta mitään yllämainituista kustannuksista.
Paikoituksen kilometrikustannukset ovat äärettömät, koska auto ei liiku mihinkään.
Tätä kokonaisuutta katsoessa noissa kiinteissä aluepohjaisissa kilometrimaksuissa ei ole mitään viitettä kustannusvastaavuudesta. Rahoja ei kerätä mitenkään ohjaavasti, eivätkä rahat päädy kärsijöiden hyväksi muuta kuin satunnaisesti.
Kiitokset kiihkottomasta pohdinnasta!
“Vaihtoehtona käytön verotukselle on polttoainevero tai matkamittarilukemaan perustuva maksu. (Matkamittari tietysti sinetöitäisiin)”
Ottaen huomioon epätarkkuudet ja huijausmahdollisuudet GPS-pohjaisessa verossa, on odotettavissa että sekin vaatisi matkamittarien sinetöinnin.
“On järkevää siirtää auton verotusta hankinnan ja omistamisen verotuksesta käytän verotukseen”
Olen kuullut argumentin usein mutta koskaan en ole kuullut euromääräistä arviota saavutettavista hyödyistä. Toki ymmärrän että uudet autot ovat turvallisempia ja vähäpäästöisempiä, mutta kuinka paljon oikeasti? Jos hankinta ja omistaminen halpenee, eikö seuraus ole autojen määrän lisääntyminen ja suurempi tarve pysäkointitilalle?
PS. Haja-asutusalueiden alempi vero voidaan toteuttaa siten, että GPS-laitteet asennetaan (vapaaehtoisesti) vain maaseudulla käytössä oleviin autoihin, ja veronpalautusta saisi sitten erillistä hakemusta vastaan. Jokainen autoilija voi pohtia, onko maaseutuajoa niin paljon että GPS-laitteen asentaminen kannattaa. Muuten maksu matkamittarin kilometrimäärän mukaan. (tähän tosin sisältyy kaikki samat virhe- väärinkäyttö- ja huijausmahdollisuudet kuin satelliittivalvontaan yleensäkin)
Toisaalta korkeamman veron määrällä ei ole mitään tekemistä sen 0,x %:n vaatiman verotason kanssa. Kuuden sentin kilometrimaksu ei ole ruuhkamaksu, koska se ei saa juuri ketään luopumaan ruuhkassa ajamisesta.
Siirtyminen autoilusta julkisiin vaatii yleensä varsin tuntuvia mukavuusuhrauksia. Se ei tapahdu eurolla tai parilla päivässä. Ihan arvaamalla voisin heittää, että ruuhkaisemmilla osuuksilla maksun pitäisi olla lähempänä euroa kilometriltä.
Toimiva ruuhkamaksu on tavallaan huutokauppaa tietilasta. Tilaa riittää vähemmän kuin mitä halukkaita käyttäjiä on, joten se pitää huutokaupata. Maksuhalukkuus voi olla varsin suurta, ja se vielä kasvaa ruuhkamaksun toimiessa (kun teiden sujuvuus paranee).
(Tiemaksu ja ruuhkamaksu ovat eri asioita. Tiemaksussa maksetaan tien olemassaolosta ja ylläpidosta.)
Eivät ne kaupungin kadutkaan valtion teitä ole.
Koska haja-asutusalueilla autoilulla on pienemmät ulkoisvaikutukset. Kaupungissa autoilu haittaa kaikkia pienhiukkaspäästöjen, melun ja tilavaatimusten vuoksi. Haja-asutusalueilla autoille riittää kyllä tilaa ja melusta ja päästöistä ei juurikaan ole haittaa kun autoja on tarpeeksi harvassa.
Normaalin puhelimen kantaminen mukanaan ei tiettävästi ole vielä pakollista. Tästä satelliittivalvontajärjestelmästä ollaan kuitenkin tekemässä pakollista kaikille autoille.
Järjettömin juttu tässä hommassa taitaa kuitenkin olla se ajatus, että härvelin vaatima tietotekniikkainfra osattaisiin tehdä luotettavasti ja järkevin kustannuksin, kun katsoo miten valtion tietotekniikkaprojektit ovat muuten menneet:
- Autorekisterikeskuksen projekti myöhästyi kahdeksan vuotta.
http://sektori.com/uutinen/ake%3An-tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4projekti-my%C3%B6h%C3%A4styy/7732/
- Kieku-järjestelmä myöhästyy (alkuperäinen aikataulu “epärealistinen”. No shit, Sherlock.) Tässä ei ilmeisesti mainittavaa budjettiylitystä, mikä on poikkeus.
- Sähköisen asioinnin alusta ‑projekti: VM hautasi, ei tullut mitään.
- Suomen digi-TV-uudistuksesta piti tulla Nokialle uusi aluevaltaus maailmanlaajuisena teknisenä edelläkävijänä. No ei tullut.
- Potilastietojärjestelmissä rakennetaan Apottia MUMPSin päälle sadoilla miljoonilla.
- Muutenkin valtion tietotekniikkaprojektit eivät tahdo valmistua ajoissa eivätkä siinä budjetissa jolla ne myytiin:
http://www.tietoviikko.fi/cio/valtion+ithankkeet+karsivat+kroonisesta+myohastelysta/a908800
Lakataanko jo kaavailemasta niitä valtiovetoisia uusia Nokioita, jooko?
Tällä track recordilla hankkeet satelliittivalvonnan tietojärjestelmästä kannattaa haudata ja sitä puuhaavat lobbarit upottaa samaan kuoppaan.
No eivät ne mitään porsaanreikiä ole. Valtio on rikkonut lakia, toistuvasti ja tahallaan, eikä juuri näytä edes häpeävän sitä. Siinäpä esimerkkiä meille kaikille veronmaksumoraaliin.
Työryhmän esitys vaikuttaa lehtitietojen perusteella olevan sama paperi, mikä Hollannissa hylättiin vuonna 2010.
Suomessa tosin työryhmä ja keskustelu eivät näytä vielä edenneet rangaistusseuraamuksiin. Hollannin hylätyssä hankkeessa vuodelta 2009 esitettiin, että, jos joku ei 18 tunnin kuluessa ilmoita laitteeseen tulleesta viasta, häneltä peritään 18 500 euron sakko. Yritys manipuloida systeemiä rangaistakoon 74 000 euron sakolla tai maksimissaan neljän vuoden vankeudella. Epäilemättä suomalainen työryhmä on ”edelläkävijä” myös rangaistusasteikkojen osalta.
So steht wohl in den Plänen, dass jeder, der den Ausfall des Systems nicht innerhalb 18 Stunden meldet, bis zu 18.500Euro Strafe zahlen soll. Versuche, das System zu manipulieren sollen mit 74.000 Euro Strafe oder bis zu 4 Jahren Gefängnis bestraft werden.
http://www.niederlande-wegweiser.de/niederlandenews_1109pkwmaut.html
Suunnitelma hylättiin 2010. ”Kilometrimaksu ei ole oikea tie.”
Diskussionen ausgelöst hatte, sei keine Mehrheit erreichbar, räumte der zuständige CDA-Abgeordnete Ger Koopmans am Donnerstag im Parlament ein. “Die Kilometergebühr ist nicht der richtige Weg.”
http://www.heise.de/newsticker/meldung/Niederlande-legen-Pkw-Maut-auf-Eis-958455.html
http://www.niederlande-wegweiser.de/niederlandenews_1004mautkommtnicht.html
Kilometrimaksu olisi erittäin epäsosiaalinen, koska ohjausvaikutus kohdistuu ainoastaan pienituloisiin. Jokainen, jota asia koskettaa, tietää että Kehä I on aamuisin ruuhkainen Länteen ja iltapäivisin Itään. Vantaalla Ylästöntie on iltapäivisin tukossa Martinlaakson suuntaan. Kolme kilometriä kestää puoli tuntia. Kaikki tietävät tämän ja tästä aiheutuu haittaa ja laskennallisia haittakuluja. Laskennallisia haittakuluja ei kuitenkaan tarvitse maksaa. Kilometrimaksu ohjaisi ainoastaan pienituloisten liikennekäyttäytymistä. Kuitenkin pienituloisella yksinhuoltajalla voi olla paljon pakottavampi syy auton käyttöön kuin yksin ajavalla työsuhde tai työmatka-autoilijalla. Kilometrimaksulla tehtäisiin teille tilaa jälkimmäisille.
Saksassa on arvioitu, että laite maksaisi 500 euroa ja asennus 200 euroa päälle. Noin kolmasosa kerätyistä tuloista kuluisi järjestelmän ylläpitoon. Kuorma-autojen GPS-paikannukseen perustuvassa verossa tuo osuus on 25 prosenttia. Toisaalta Saksassa on pari sataa tuhatta kuorma-autoa ja 43 miljoonaa henkilöautoa. Saksassa vain (jotkut) Vihreät kannattavat GPS-paikannukseen perustuvaa tiemaksua autobahnille tai kaikille maantielle. Tätä ei olla toteuttamassa.
Miksi auton käytön verotusta varten pitäisi rakennella kalliita ja monimutkaisia teknisiä järjestelmiä ajoneuvopäätteineen ja muine seurantalaitteineeen, kun polttoaineveroa nostamalla sama vaikutus saataisiin ilman mitään lisäkustannuksia?
Tällaisten järjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen on hirveää resurssien tuhlaamista, eikä palvele kuin tietotekniikkayritysten etuja ja järjestelmiä töikseen suunnittelevia virkamiehiä. Lisäksi tällainen järjestelmä puuttuisi ihan tarpeettomasti yksilön liikkumisen vapauteen, ja sen kontrolloinnista olisi vain askel tulevaisuuden isovelijärjestelmiin.
Tämä olisi yksinkertainen ja halpa ratkaisu. Akkulaturihan autossa on joka tapuksessa oltava.
Sateliittipohjainen seurantajärjestelmä elää tai kuolee sen mukaan, miten tieliikennautomaatio ylipäätänsä kehittyy. On hyvin todennäköistä, että järjestelmä joka tapauksessa tarvitsee p.o. tietoa esimerkiksi ruuhkien ennustamiseen. On puhdas poliittinen päätös, käytetäänkö tietoa myös verotuksessa.
Itse kannatan porrastettua kilometriperusteista maksua uusille autoille.
Osmolla ei taida olla mitään käsitystä kuinka monelle 100km työmatka on ihan arkipäivää.
Esimerkiksi juurin eilen juttelin uuden helsingin toimistomme sähkösuunnitelijan ja sähköasentajien kanssa ja kaikki tulivat helsinkiin töihin Piikkiöstä.
Ja tämä ei koske ainoastaan raksamiehiä. Toisessa Helsinkiläisessä yrityksessä jonka satun tuntemaan hieman paremmin noin puolet kymmenpäisestä myyntiorganisaatiosta tulee todella pitkältä, kuten Lahdesta, Hämeenlinnasta, jne.
Mutta ei se mitään vaikka nyt hieman kujalla tämän päivän työelämästä oletkin. Et ole ainoa poliitikko jolle se on hieman vieraampi elämän osa-alue 🙂
Sittenpä vain kertomaan, miten esimerkiksi Enontekiön kunnan olisi kannattanut järjestää joukkoliikenteensä. Asukkaita alle 2000, ja kunta on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin. Syrjäseutuja on nimittäin Nurmijärveä kauempanakin, eikä mielestäni ole oikeudenmukaista rangaista Etelä-Suomen liikenteen ongelmista esimerkiksi maanviljelijöitä ja poronhoitajia tai terveyskeskuslääkäreitä ja opettajia, joita pienissä kunnissa myös tarvitaan.
Tässä kohtaa kilpailykyky on virolaisen duunarin puolella koska näistä autoveroista luistaminen on hyvin yleistä:
http://yle.fi/uutiset/joka_toinen_virolaisauto_vilunkipelilla_suomessa/5466093
Tuleeko ulkomaalaisten autoihin myös pakollinen GPS-tallennin? Vai pitääkö tässä kohtaa alkaa etsimään halpaa osoitetta Virosta johon saisi kirjat muutettua?
Ei ole myöskään “mitään järkeä” maksaa kaksiosta 200 000+ euroa. Jostain kumman syystä näin kumminkin tehdään erityisesti pks. Jos joku suostuu ajamaan joka päivä 100km suuntaansa, niin eikö se kiistattomasti osoita että tämä työ ja siihen kulutettavat aika ovat _hänen_ mielestään parempia vaihtoehtoja kuin kotona työttömänä makaaminen?
Ai ei vai?
Tulee ehkä yllätyksenä siellä kehä kolmosen sisällä asuville, mutta aika moni käy toisessa kaupungissa töissä. Nämä työt loppuu totaalisesti.
Ylipäätänsä näin valtavien verotuskohteiden siirto aiheuttaa myös järkyttäviä tulonjakovaikutuksia eikä niitä voi tehdä kovin nopeasti ilman pitkiä siirtymäkausia.
Mitä tulee yksityisydensuojaan, niin puhelimen voi aina jättää kotia jos ei halua isoveljen tietävän missä mennään.
Koska koko järjestelmä on noin kallis ja sen ainoa tarkoitus on verotuksen maksimointi, siitä tulee luopua.
Itseasiassa niin kauan kuin Suomi on puhdasta verohelvettiä, moista verotuksen maksimointi-järjestelmää ei kannata ottaa käyttöön. On päivänselvää että jos verottajalle annetaan hyvät keinot maksimoida verokertymä, se kyll ätekee sen ja vastaavasti jos poliitikoille annetaan lisää verorajoja tuhlattavaksi, kaikki myös menee sen siliän tien. Ai ette usko? Salon kunnan esimerkki osoittaa kiistattomasti, että mikään määrä verotuloja ei ole koskaan riittävästi.
Kuinka pitkä työmatka ja missä oloissa on vielä järkevä?
Valitettavasti on. Meillä on useita valtionkin laitoksia, jotka toimivat monella paikkakunnalla. Jos henkilö tekee uraa esimerkiksi Terveydentutkimuslaitoksella Kuopppakylässä, ja etenee urallaan tarpeeksi, onkin uusi virka jossain vaiheessa Helsingissä, minne lähes kaikkien valtion laitosten johtoporras on keskitetty. Siinä vaiheessa sitten mietitään, pitääkö puolison luopua työpaikastaan ja lasten kaveripiiristään, jotta perhe voi siirtyä pienempään ja kalliimpaan asuntoon Helsingissä. Usein tässä vaiheessa alkaa pendelöinti, satojen kilometrien päästä Helsinkiin.
Kolmas vaihtoehto on toki, että virastojen johtoportaan virat määrätään vain Helsingin seudulla asuvien käyttöön. 😉
Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Haja-asutusalueella teiden viemä pinta-ala suhteessa liikennesuoritteeseen on moninkertainen kaupunkeihin verrattuna. Vastaavasti myös teiden kustannukset/ajettu kilometri ovat moninkertaiset. Miksi ihmeessä näitä kalliin infran käyttäjiä pitäisi vielä erikseen suosia tienkäyttömaksujen kohdalla. Tässä on itse asiassa vielä yksi syy vastustaa tätä tarpeetonta ja kallista hanketta. Se veisi kohti mielivaltaista ja epäoikeudenmukaista kustannusten kohdistamista.
En ota kantaa siihen, onko satelliittipohjainen maksujärjestelmä tarpeellinen ja kokonaisuudessaan toimiva ja järkevän hintainen, mutta teknisesti se on mahdollinen. Jos laite toteutetaan niin, että laite itse selvittää, millä maksuvyöhykkeellä ollaan ja antaa viranomaisille vain tiedon eri maksuvyöhykkeillä ajetuista kilometreistä, paikannetun matkan osuuden ajetusta kokonaismatkasta sekä virhekoodit (esim. tilanteista, joissa auto on käynnissä ja GPS:n mukaan liikkuu, mutta matkamittari ei toimi), ei tietoturvankaan pitäisi olla ongelma. Tietysti laitteen pitäisi käyttäjän oikeusturvan vuoksi tallentaa kaikki tiedot, jotta ne voidaan virheellistä verotusta tai rikosta epäiltäessä tutkia.
Ulkona GPS-järjestelmän paikannustarkkuus on käytännössä aina riittävä (~10 metriä). Jos laite yhdistää tiedot sekä GPS-paikannuksesta että auton matkamittarista, järjestelmä tietää, milloin auto liikkuu ja paikannuksen onnistuttua myös sijainnin. Matkamittarin lukema voidaan kalibroida automaattisesti GPS-järjestelmän avulla sopivissa tilanteissa, kun esimerkiksi saadaan häiriötön paikannus useiden minuuttien ajan auton liikkuessa (esim. maantieajossa).
Järjestelmä voisi hyvin käyttää matkan mittaamiseen ensisijaisesti auton (automaattisesti kalibroitua) matkamittaria ja täydentää sitä GPS-järjestelmällä, joka seuraa ensisijaisesti maksuvyöhykettä. Silloin tunnelit ja pysäköintiluolat eivät ole ongelma.
GPS-satelliitit ovat noin 20000 kilometrin korkeudessa Maan pinnasta laskien. Kyllä ne sieltä näkyvät, vaikka ne eivät aivan pohjoisnavan yli menekään. Tällä hetkellä Helsingissä näkyvät satelliitit ovat Siperiassa, Grönlannin eteläkärjessä, Algeriassa, Keski-Aasiassa ja Itämeren yläpuolella. Kannattaa katsoa karttapallon avulla, missä suunnassa nuo ovat. Paikannukseen tarvitaan useita satelliitteja, joten sillä ei ole merkitystä, onko jokin satelliitti suoraan yläpuolella.
Ei tuo ole oikeasti ongelma. Auton matkamittarista saadaan tieto, liikkuuko auto vai ei. Jos liikkuu, tiedetään, että jossain vaiheessa pitää saada paikannustietoa tai laite on rikki. Jos maksuvyöhykkeet ovat kooltaan järkeviä, ongelmia syntyy vain vyöhykkeiden reunalla.
Paikannuksen ei tarvitse toimia heti auton lähdettyä liikkeelle. Lähes aina auto on käynnistettäessä samassa paikassa, jossa se oli pysähdyttäessä. Ainoat poikkeukset ovat ne, joissa autoa liikutetaan pysäköitynä (autojuna, laiva, lossi). Nämäkään eivät ole ongelma, sillä vaikka auton paikka muuttuu, matkamittarin lukema ei muutu (tai käytännössä muuttuu huomattavasti vähemmän kuin auton siirtymä matka eli sen verran kuin ehditään ajaa ennen paikannusta), joten järjestelmä tunnistaa tilanteen auton siirtämiseksi toisella kulkuneuvolla.
Tietenkään laitteen ei tarvitse toimia kuin auton liikkuessa. Kuten sanottu, paikannuksen ei tarvitse toimia heti, sillä ajettu matka saadaan matkamittarista ja normaalisti maksuvyöhyke ei muutu pysähtyneenä ollessa. Useimmat huijausyrityksetkin voidaan tunnistaa.
Puhumattakaan siitä, että korkeammissa tuloluokissa monet ajavat työsuhdeautoilla, jolloin työnantaja maksaa nämäkin verot. Jos tienkäyttömaksu korvaisi autoveron, suurimpia hyötyjiä olisivat kalliiden ja suuripäästöisten autojen ostajat. Näyttää siltä, että häviäjiä ja rangaistavia tulisivat olemaan nimenomaan tavalliset keskituloiset ihmiset, etenkin jos he joutuvat tekemään työmatkansa autolla.
Miksi ei sanallakaan mainita rekisterikilpien automaattiluentaa? Tämä olisi suurella todennäköisyydellä paljon kustannustehokkaampi ja vaikeammin kierrettävissä kuin satelliittiseuranta. Ja tällä saadaan ne haja-asutusalueet automaattisesti verovapaiksi kun ei sinne kannata niitä kameroita asennella.
Yhdistelemällä polttoaineveroja ja rekisterikilpien automaattiluentaa saataneen aikaan melkein minkälainen tahansa ajosuoritteen verotusjärjestelmä. Kun eihän se ajosuorite edes sinänsä ole se mitä halutaan haittaveronluonteisesti ensisijaisesti verottaa, vaan tilankäyttö ja ruuhkat.
Ei kai sentään. Jos maksu on 7 snt/km, 200 km:n päivittäinen työmatka nakertaa nettotuloja 14 euroa päivässä tai 300 euroa kuukaudessa. Ero ei tee työssäkäynnistä kannattamatonta kuin pienelle osalle pitkää työmatkaa tekevistä.
Työmatkojen osalta itse asiassa työmatkavähennyksellä on jo nyt tuota luokkaa olevia vaikutuksia.
Lisäksi moni pitkää työmatkaa ajava ajaa mielellään aika isolla ja hyvällä autolla. Näiden hankintahinta putoaa huomattavasti, jolloin ero nykyiseen kaventuu entisestään.
Toki kaukana työssäkäyvän pienituloisen kohdalla veromalli vähentää työssäkäynnin kannattavuutta. Summat eivät kuitenkaan ole niin suuria, etteikö moni pitkää matkaa ajava keskituloinen tai hyvätuloinen ajaisi edelleenkin.
Kansantalouden tasolla vaikutukset tuskin ovat kovin ihmeellisiä. Kaikissa muutoksissa löytyy hyötyjiä ja häviäjiä.
Maksaa kyllä, mutta tokihan uudistus vaikuttaa työsuhdeauton hintaan. Käytännössä tuosta tulee noin 6,8 snt/km x 1500 km/kk = 102 e/kk lisää verotusarvoon. Miinus tietysti hankintahinnan aleneminen.
Sitä paitsi järjestelmä poistaa työsuhdeautojen verokikkailun (ajetaan enemmän kuin verottaja sallii) aika sujuvasti. Työsuhdeautoilijoille seuranta on ihan selvästi huono uutinen.
Koska polttoaineveron korotus tekisi rajun hintaeron naapurimaihin nähden, ja koska ladattavat hybridit ovat jo kaupassa.
Periaatteessa polttoainevero olisi ihan oikea osoite, mutta käytännössä asiaa on vaikea tehdä toimivasti silläkään. (Ei niin, että tämä Ollilan työryhmän ratkaisu olisi toimiva. Huono se on.)
Joo, mutta ei polttoaineveroakaan voi mennä tuosta vain nostamaan mielettömiä määriä ja positamaan autoveroa. Onko se sitten reillua, että tänä vuonna joku ostaa auton täydellä autoverolla ja ensi vuonna vero poistuu ja samalla bensan hinta nousee sen veron verran? Eli joku joutuu maksamaan autoveron kahteen kertaan.
Tällä on merkitystä koska autoilun verotus on Suomessa niin kireää, että puhutaan helposti satojen eurojen korotuksesta per kk! Ei näin suuria tulonjakovaikutuksia aiheuttavia veronkorotuksia voi kertakaikkisesti kovin nopealla aikataululla toteuttaa!
Yhtä laillahan on rikos yksityisyyden suojaa vastaan, että kännyköissä on pakollista käyttää SIM-korttia. Myös autoissa olevat, lakisääteiset yksilölliset tunnisteet (rekisterikilvet) on yksityisyyden loukkaamista.
Esitetty systeemi on mun mielestä esitetyillä spekseillä täysin päätön, mutta tämä ajatus yksityisautoilusta ihmisoikeutena on yhtälailla kummallinen.
Enkä kovin montaa ihmistä tunne joka ei pitäisi kännykäänsä mukanaan. Ei sen mukana pitäminen ole yhtään sen pakollisempaa kuin autolla ajaminen, mutta de facto ihmisillä on aina puhelin mukanaan.
Jos joku esittäisi satellittipaikannusjärjestelmää autoille, jossa valtio keräisi tietoa, joiden perusteella autoille voitaisiin palauttaa bensaveroa jonkin periaatteen mukaan, pitäisivätköhän autoilijat samanlaista melua yksityisyyden suojasta?
Nyt puhut laitteesta, joka on hyvin paljon monimutkaisempi kuin pelkkä tuulilasiin kiinnitettävä GPS-laskuri. Järjestelmä pitäisi siis integroida autoon, mikä ei onnistu järkevillä kustannuksilla, ellei kyseessä ole ainakin EU-tason ratkaisu (kaikki Euroopassa myydyt autot sisältäisivät laitteen). Tässä tapauksessa Suomella ei ole mitään syytä ottaa askeltakaan eteenpäin ennen kuin EU saa päätöksen aikaan (toki päätöksentekoa voi tukea, jos niin päätetään).
GPS-sateliittien sijainti tarkoittaa, että ne kaikki ovat Suomesta katsottuna etelätaivaalla. Jos etelätaivas ei näy, esimerkiksi katukuilussa, eivät näy GPS-sateliititkaan, yksikään niistä.
Veroasioissa valitettavasti huijausyritykseksi tulkitaan yleensä jo järjestelmän toimimattomuus ja veronmaksajan todistettavaksi jää että kyseessä on veronmaksajasta riippumaton laite- tai järjestelmävika. Jos hahmoteltu GPS-pohjainen vero toteutetaan, laissa pitäisi erikseen mainita, että todistusvelvollisuus on verottajalla.
Vaikka esitetyssä mallissa vähennetään CO2-porrastusta, voi se silti toimia haittaverona jopa oikeasti kokonaispäästöjä vähentäen, koska verotus kohdistuu tarkemmin päästöfunktion riippumattomaan muuttujaan (matkakilometreihin).
Äärimmäisen yksinkertaistettuna laskelmana: Jos keskimääräisen auton elinkaaren aikana ajetaan 360tkm (20v*18tkm), tienkäyttömaksoja pulitetaan 90–10-tieluokkajakaumalla 20500 euroa. Hyvin paljonkin päästelevällä henkilöautolla (200 co2g) tuo tekee 3500 g/ohjauseuro (normaalimmalla eli vähemmän päästävällä autolla vähemmän).
Nykyään autovero kasvaa noin 0,18% (auton hankinta-arvosta) per lisäpäästögramma, joten keskihintaisella (29ke) autolla elinkaaren aikana ilmakehään karkaa 6900 CO2-grammaa ohjauseuroa kohden. Eli auton hankinta-arvon tulisi olla tuplat jotta päästäisiin edes tuohon 3500 g/e‑lukuun. Tässä oletuksena että ajoneuvo- sekä bensan verotus pysyisi joka tapauksessa entisellään.
Marginaalilla vanhan veromallin ohjausvaikutusta voi siis pitää pienempänä melkein kaikilla realistisilla päästö-/auton hinta/jne. ‑arvoilla. Tämä johtuu kuitenkin pääasiassa siitä että autoilun verorasitetta ollaan nostamassa entisestään, ei siitä että itse malli olisi jotenkin nerokas. Tässä haarukoitiin ohjausvaikutusta vain yhden haitan suhteen ja senkin tulos, eli päästöjen määrän kehitys, riippuu myös autoilun hintajoustosta. Se on perinteisesti aika pieni, mistä syystä pidän itse tätä huonona veroehdotuksena ja VM varmaankin hyvänä.
Eivätkä ole. Niitä on tosin keskimäärin hieman enemmän etelätaivaalla kuin pohjoisessa. Uudet vastaanottimet (Noksun ja Applen puhelimissa, Garminilla, …) käyttävät myös venäläisten satelliitteja apuna, ja niiden jakauma on tasaisempi. Lisäksi Galileo saattaa tulla joskus.
En sanonutkaan että kaikille.
Jos bruttopalkka on vaikkapa 12e/h niin kyllä downshiftaaminen ansiosidonnaiselle alkaa kuulostamaan jo melko fiksulta valinnalta jos puoltoista tuntia päivästä menee pelkän kilometriveron maksamiseen ja sen jälkeen pitäisi maksaa vielä auto ja polttoaineetkin!
Tosta voi vähän haarukoida keskituntiansioita:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/01/02/kuka-tienaa-eniten-tunnissa/201120006/139
Tämä on aivan itsestään selvä vaatimus.
EU puuhastelee jo nyt tieliikenneautomaation parisssa, sillä liikenne on ollu jo pitkään eräs sen painopistealueista.
Odotellaan rauhassa.
Kirjoittelin tuossa joutessani asiasta jonkinlaisen kokoelman äkkiä mietittyjä ongelmia:
http://ajatuskuvia.blogspot.com/2013/09/veroja-metrimitalla.html
Tuossa esityksessä on hyvin paljon aukkoja, joten täsmentäminen saattaa korjata joitakin ongelmia. Satelliittipaikannuksen mukanaan tuomat yksityisyydensuojan heikennykset ja mahdolliset väärinkäytökset yksinään ovat melko iso rakenteellinen ongelma koko virityksessä.
Jos sen jättää huomiotta, ehkä isoimpana pulmana pidän veron epäselvyyttä: jos veron määrä vaihtelee vyöhykkeiden ja jopa ajan mukaan, sen ennakoimisesta tulee käytännössä mahdotonta. Jos suuruudesta tulee kiistaa, kuka tarkastaa laskun oikeellisuuden? Jos järjestelmässä on virhe, monellako on tallessa edellisen vuoden ajoreitit?
Hintaerolla naapurimaihin ei ole väliä, koska naapurit ovat joko meren tai EU:n ulkorajan takana tai kaukana.
Haittaverona polttoainevero on toki verokertymän kannalta huono: vero ohjaa vähemmän kuluttaviin eli veroa maksaviin vaihtoehtoihin. Toisin sanoen se toimii. Sama pätee kaikkiin ympäristöveroihin.
Kuullessani Jorma “digi-tv” Ollilan ehdotuksen luulin aprillipäivän siirtyneen syyskuulle. Ihan tosissaanko aiotaan ottaa käyttöön teknisesti epävarma, vähintään satojen miljoonien eurojen hintainen järjestelmä, jotta saadaan maahan kaksi (2) eri maksualuetta?
Entä jos autoveroa ei poisteta vaan lasketaan, vastaavasti korotetaan bensaveroa ja laitetaan ruuhkaisemmille alueille tietullit? Mallia voi käydä katsomassa niinkin kaukaa kuin Tukholmasta.
Ei aiheudu teknisiä ongelmia eikä tähtitieteellisiä kustannuksia ja tietosuojaongelmatkin ovat pienemmät.
Seuraavan työryhmän vetäjäksi suosittelen Aurinkokunigas Tammista teeseineen: KISS = Keep It Simple Stupid.
Kyllä. — Fiksummat, joihin uskallan laskea itseni.
On sitäpaitsi minusta hyvin harjaanjohtavaa jakaa ihmiset kahteen kategoriaan: autoilijoihin ja ei-autoilijoihin. Se johtaa myäs aika hrdelmättömiin keskuteluihin.
Autolla ajaminenkaan ei ole pakollista, joten missä ero? Käytännössä auto on harvemmalla ihmisellä kuin puhelin. Lisäksi iso osa puhelimista voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön. Autoa ei voi yhdistää kuin siihen, joka on rekisterissä mainittu. Tämä ei mitenkään välttämättä ole sama henkilö kuin se, joka autoa ajaa saati on sen kyydissä.
Käytännön kannalta siis puhelimien seuranta mahdollistaa paljon paremmmin kyttäysyhteiskunnan kuin autojen seuranta. Näin etenkin jos puhelimien paikannus yhdistetään kaiken muun kyseisellä puhelimella tehtävän viestinnän seurantaan.
GPS-systeemiä vastaan voi esittää kritiikkiä, mutta minusta tämä Stasi-perustelu ei ole uskottava enää nykymaailmassa.
Mitä jos pantaisiin terveydenhoidon tietojärjestelmäkin satelliittiin.
Satelliitti keräisi tietoa ihmisten ruumiinlämpötiloista ja verenpaineista yms.
Potilas pakotettaisiin hoitoon heti oireiden ilmestyttyä. Se säästäisi hoitokustannuksia.
Löytyisiköhän sille samanlaista PANDA-ryhmää kuin kilometrisatelliittisysteemille:
http://www.talouselama.fi/uutiset/autojen+satelliittivalvonnalla+tahtoo+rahastaa+salaperainen+suomalainen+pandaryhma/a2202088
Tällaista mobiilipohjaista terveyden seurantaa kehitetään, ei tosin pakollisena vaan maksullisina.
Tehdään vero kaikille matkamittarin mukaan. Luku katsatusasemilla. Samanlainen väärinkäytösten valvonta kuin polttoöljyllä dieselautoissa. Palautusta maaseutuajoista voisi halutessaan hakea GPS-loggerin lukemien perusteella, luku niistäkin katsastuksen yhteydessä. Ei pitäisi olla kallis systeemi.
Kyllä, mutta…
Auton hankintahetkellä ratkaiseva tekijä on vähäpäästöisen ja vähemmän vähäpäästöisen auton kokonaiskustannusten ero. Se ero on ehdotetussa järjestelmässä selkeästi pienempi etenkin ensimmäiselle omistajalle (hankintapäätöksen tekijälle) kuin nyt.
Samoin uudessa mallissa on entistä kivampi tuoda ulkomailta BMW 560iXXTSI, jonka päästöt ovat 320 g/km.
Asia olisi toki helppo siivota sitomalla kilometrimaksu auton CO2-päästöihin. Näin ei jostain syystä haluttu tehdä.
Hmmm?
Jostain syystä saman hintaluokan muissa nestetuotteissa tuo meri ei paljon haittaa. Ja EU:n ulkorajan yli pääsee yli puoli vuosisataa vanhan sopimuksen perusteella ilman matkustusasiakirjoja monestakin paikasta. Jos tarkoitat sitä toista ulkorajaa, niin tuskinpa sekään ikusesti minään viisumit kädessä jonottamisena pysyy.
(Tekisi mieli sanoa, että vaikka Helsingistä katsottuna naapurit eivät ole lähellä, monessa paikassa on toinen tilanne.)
Rehellisesti sanottuna en tiedä, kuinka suuri tämä vuoto voisi olla. Kyllä euron litrahintaerolla saisi jo bensiinin — ja erityisesti dieselin — salakuljetusta aikaan ihan mitattavia määriä, mutta ehkä se ei kovin paljon vaikuttaisi veropohjaan. Vielä kimurantimpi ongelma liittyy noihin ladattaviin hybrideihin.
Perinteinen kikkahan on luvata jollekin poppoolle niin hyvät edut, että alkaa kiinnostamaan. Esimerkiksi tässä tapauksessa voisi ensin luvata maalaisille nollaveron ja sitten muutaman vuoden päästä nostaa senkin tappiin “kun meillä on näin kätevä systeemi”.
Viherinssille sitä, että moni on aika paljon vähemmän kuin kaikki. Ainakin omassa lähipiirissä on yllättävän monta pitkän matkan taittajaa ja ei sen nyt tarvitse olla kuin 5% työvoimasta, jonka hommat kertakaikkisesti muuttuu kannattamattomiksi, niin jo näkyy työttömyysprosenteissa.
Samuli Saarelma:
“GPS-systeemiä vastaan voi esittää kritiikkiä, mutta minusta tämä Stasi-perustelu ei ole uskottava enää nykymaailmassa”
Eikö kuitenkin ensin pitäisi päättää onko yksityisyyden suoja arvokas asia vai ei? Jos se todetaan tavoiteltavaksi asiaksi meidän yhteiskunnassamme, pitäisi varmaan miettiä keinoja miten sitä ei enempää tuhottaisi ja kuinka jo olemassa olevia seurantajärjestelmiä voitaisiin purkaa pois. Nyt vain kuivasti todetaan, että palakoon kivijalkaan, kun on kerran tulessa.
Kärjistetty esimerkki: Tililtäsi varastetaan kymppitonni ja heti seuraavana päivänä tonni. Onko varkaus sen tonnin osalta jotenkin vähemmän väärin, koska kymppitonni ehdittiin jo huijata?
Pidän mielekkäänä kohtuullisen korkeaa auton hankintaveroa, koska se ylläpitää intressiä pitää kalusto kunnossa. Lisäki siihen sisältyy eräänlainen ylellisyysvero niille, jotka haluavat enemmän moottorintehoa yms. Sallin sen heille, kunhan maksvat lystistään ja näin auttavat leskiä ja orpoja.
Jos haluaa vain päästä paikasta A paikkaan B. voi hankkia käytetyn auton. Ostin oman VW Golf farmarini 2008 3 v käytettynä 13.000 eurolla. uusi olisi maksanut noin 23.000 e.
10 vuotta vanhan hyväkuntoisen auton saa kai siinä 2-.4000 eurolla. Mietin vanhemman auton ostamista, mutta silloin vuorostaan huoltokulut — jotka ensimmäisessä approksimaatiossa ovat aika suorassa suhteessa ajokilometreihin — olisivat olleet vastavaasti korkeammat.
Tuttavani osti oikein hyvökuntoisen Nissan Micran 800 eurolla. Hintaa alensivat oleellisesti maaliin tehdyt raapustukset, jotka eivät häntä häiritse.
Mitä tehdään sähköautojen tau hybriudien kanssa.
Jokin selvä vero ladatulle tai auton käyttövoimana käytetylle sähkölle*. (Huomautus: jarruista talteenotettu sähkö olisi verovapaata, vai olisiko?)
Se voidaan aika yksinkertaiseti mitata. Tottakai mittari voidaan aina kiertää, mutta se on veropetos, josta korkea esivalta rankaisee ja vielä päälel vaatii korotetun veron.
* Sähkö jouduttaisin käyttämään myös mm. auton lämmittämisen ja sen verotus voisi johtaa kohtuuttomiiksiin? Bensa-auton lämmitys käyttää moottorin hukkalämpöä. Dieselit ovat tulleet niin talouellissiki, että kovilla pakkasilla on käytettävä erillistä lämmitintä myös auton käydessä.
Paljon mukavampaa onkin, että autoilla voivat ajaa taas vain ne, joilla siihen on varaa. Olipahan tarvetta tai ei.
Ja sekin on hyvä, että saadaan loppumaan ne pienipalkkaisten ammattiduunareiden tyhjänpäiväiset työkeikat rakennuksilla sun muissa epätrendikkäissä paikoissa.
Paljon fiksumpaa on tehdä naisvaltaisia vähäpäästoisiä/hiilineutraaleja konttoritöitä ratikkapysäkkien lähellä jossain ympäristöhallinto/suojeluhommissa.
Siinä on Suomen tie menestykseen ja hyvinvointiin.
Olen kahdesti elämässäni ajanut yli 100 km työmatkoja. Ensimmäisen kerran oli työmatka kohti korpea. Työpaikan lähellä ei asunut ketään eikä ollut mitään. Jos oli tullut kovasti lunta ei töihin tarvinnut yrittää. Lähempänä työpaikkaa asuminen olisi tarkoittanut sitä, että aamuisin olisin ajanut muksuja hoitoon sen saman 100 km edes takaisin, myöhemmin kunta olisi saanut hoitaa koulukyydid taksilla lakisääteisesti.
Toisen kerran ajoin yli 100km matkaa töihin, kun työskentelin Helsingissä. Jos ymmärtäisit sellaista elämän perusyksikköä kuin perhe niin samalla voisit ymmärtää myös sitä, että yksi ihminen perheessä voi joutua kärsimään vaikka pitkistä työmatkoista paskaan kaupunkiin.
Otan sen verran takaisin, että on toki tilanteita, joissa pitkän työmatkat ovat perusteltua, mutta yhteiskuntaa ei nyt noin yleensä kannata rakentaa sen varaan, että turkulaiset käyvät töissä Tampereella ja tamperelaiset Turussa, ei nyt ainakaan kovin erikoistumattomissa töissä, eli siis matralapalkka-aloilla.
Mahtaakohan tuollainen satelliittivastaanotinkikkare toimia koko auton elämänkaaren ajan? Keski-ikä nykyisillä autoilla on jotain 17½ vuotta. Nykyisten kuluttajakäyttöön tehtyjen gps-laitteiden käyttöikä ennen vikaantumista tai varaosien saamisen päättymistä on 4–5 vuotta. Lähinnä noissa pettää akku tai jokin juotos kun kunnon juotosaineita ei enää saa käyttää. Miten kohtuullisen herkkä elektrooninen laite kestää 40–50 asteen lämpövaihtelut?
Yksityisyyden suojasta: Jos ajatellaan, mikä ympäristö- ja turvallisuusriski liikkuva auto on, miten ihmeessä sellaisten voidaan ajella ympäriinsä ilman seurantaa? Aseidenkin omistusta ja käyttöä valvotaan.
Kun ei kukaan muu ole tätä vielä suoraan korjannut, niin todettakoon muodon vuoksi, että asia on nimenomaan päinvastoin. Syrjäseudulla autoilusta tulisi tällä järjestelmällä halvempaa kuin kaupunkiseuduilla. Mahdollisesti halvempaa kuin nykyään.
BTW, nykyään autoilu on Suomessa Euroopplaisittain halpaa suhteellisen alhaisen polttoaineveron vuoksi.
Siirrä yrityksesi Viroon vai miten se meni…
Miten verotetaan ne, jotka eivät katsasta autoaan. Eräiden arvioiden mukaan niitä on 25%.
Tarkalleen ottaenhan kilometrimaksu ei lainkaan rankaise ruuhkauttamisesta, koska autot eivät ruuhkassa liiku — ainakaan yhtään muuta käyttöä enempää. Pitäisi laskuttaa aikaa eikä matkaa.
Mutta tosiaan, ihmisiä ei tosiaankaan tarvitse seurata yhtään nykyistä enempää. Pikemminkin tiedonkeruudirektiivin ja siihen perustuva laki pitäisi kaataa. Vastaavasti Lex Nokiasta pitäisi päästä eroon, säännellä valvontakameroiden tallenteita tarkemmin ja saada pakkokeinot (etenkin kotietsintä) oikeuden valvonnan alaiseksi.
Eikös nuo ruuhka- ja tila-argumentit kosketa oikeasti vain hyvin pientä aluetta ja usein lisäksi vielä hyvin pientä aikaa ja ruuhkan osalta usein vielä yhtä suuntaan kerrallaan.
Tällä ehdotetulla järjestelmällä on vain hyvin vähän, jos ollenkaan tekemistä ruuhkan ja tilan kanssa.
Vai miten tuon olisi tarkoitus toimia? Kolmen kilometrin ajo ruuhkassa maksaa 18 senttiä aivan kuten ruuhka-ajan ulkopuolellakin.
En yhtään epäile, etteikö tässä maassa olisi niitä ihmisiä, joiden työnteko muuttuu kannattamattomaksi autoilun kallistuessa. Jos joku tekee nyt kahdeksan tuntia päivässä 12 e/h ‑bruttopalkalla ja ajaa 200 km työmatkoja, toiminta on jo nyt todella tiukoilla (noin 34 e/päivä autoilun marginaalikuluja, 96 e/h palkka ennen veroja). Tällainen laskelma ei mitenkään kestä sitä, että kulut nousisivat tuosta.
Suhtaudun kuitenkin vähän epäillen siihen, että tämä olisi kovin suuri osa työvoimasta. Pitkät työmatkat ovat harvinaisia, ja moni pitkää työmatkaa ajava on asiantuntijahommissa. Raksapuolella toki on paljon pitkämatkalaisia, mutta siellä a) työmatkat eivät ole päivittäisiä, b) työmatkoja ei taiteta omilla autoilla ja c) ne työt tekee joka tapauksessa joku.
Parempihan se on, että alueen A timpuri on töissä alueella A ja alueen B timpuri työttömänä kuin että alueen A timpuri on työttömänä ja alueen B timpuri ajaa pitkän matkan hoitamaan hommat. Työtä ja työttömiä on kummassakin tapauksessa yhtä monta, mutta ensimmäinen tapaus on kansantaloudellisesti viisaampi.
Kaiken tämän lisäksi takaportti on jo rakennettu aikaa sitten. Jos autoilun verotuksen muutos uhkaa huolellisen tarkastelun jälkeen merkittävästi vähentää kokonaistyöllisyyttä, mikään ei estä muuttamasta työmatkavähennyksen pelisääntöjä soveltuvalla tavalla. Jo nyt työmatkavähennyksellä on suuri rooli pitkän automatkan päässä työssä käyvien autoilun kannattavuudessa.
(Ja vielä se disclaimer, että en pidä Ollilan työryhmän esityksestä yhtään. Se on rahastusta ilman ohjausvaikutusta.)
Dieselin kanssa tämä on helppoa, kun voidaan katsoa merkkiaineita. Sähkön kanssa ei ole mitenkään helppoa.
Saisiko sähköauton ladata ulkomailla? Mitä EU pitäisi siitä ajatuksesta, että autoa ei voisi ladata ulkomailla? Tai siitä, että latausliitin olisi jotenkin yleisten standardien vastainen? Mutta jos lataamiskielto perustuisi vain laissa pystyssä olevaan etusormeen, niin miten sen rikkomisesta jäisi kiinni?
Toimivan ja vaikeasti kierrettävän teknisen ratkaisun kehittäminen käytännössä lopettaisi ladattavien hybridien myynnin Suomessa jo kustannussyistä, koska se ilmeisesti vaatisi varsin syvällisiä muutoksia auton järjestelmiin ja autolle tietoisuuden olinpaikastaan.
… tai siis ainakin minun tähän mennessä keksimäni tekniset ratkaisut tähän tuntuvat olevan kaikki jostain kohdasta liian hataria. Olisi kyllä hienoa, jos tähän löytyisi toimiva ratkaisu. Se avaisi ihan uusia mahdollisuuksia.
Tarkoitat, että autoilun kallistaminen lopettaisi rakentamisen?
Aika- ja polttoaine-ekonomian tilalle kilometriekonomia. Asialla on puolensa ja puolensa.
Vaihdoin kesällä Ruotsin Lapissa reittiä eli otin navigaattorista lyhyimmän reitin. Ajoin välillä pitkin kinttupolkuja, läpi kansallispuiston ja parin talon pihapiirissäkin piipahdin.
Kokeilin tietokoneelta reittiä Itä-Vantaalta Keilaniemeen. Oletusarvoinen kehätietä kulkeva reitti on yllättävän pitkä verrattuna lyhyimpään reittiin.
Halvin reitti onko tässä:
http://static.iltalehti.fi/uutiset/vr_etu040913STL_uu.jpg
Täällä puhutaan paljon ladattavista hybrideistä, mutta ainakin toistaiseksi niiden hinta on noin noin kaksinkertainen tavalliseen bensa- tai dieselautoon verrattuna (50000–70000). On vielä enemmänkin varakkaan eliitin hankintahinnoissa. Ladattavan valmistamisen hiilijalanjälki on myös noin kaksinkertainen verrattuna tavalliseen autoon ja korkeampi kuin varsinaisen sähköauton. Samoin akun teho pienee talvella olennaisesti (vrt sähkölämmitys, jota vastustetaan kovasti). Myös on huomattava, että sähkö voi olla pääosin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua.
Miten satelliittipaikannusverotuksessa estetään väärinkäytökset? Sen sinetöidyn paikanninhärpättimen olemassaolo ja toiminta pitäisi tarkistaa viranomaisten taholta osapuilleen kerran kuukaudessa, jotta huijaaminen muuttuisi kannattamattomaksi. Ja kenen vastuulla on jos huoltoliike kämmää jotakin ja jättää muiden korjausten jäljiltä kytkemättä sen sinetöidyn laitteen takaisin sähköihin?
Tätä ei voi mitenkään yhdistää normaaliin navigointipaikannusjärjestelmään, koska sellaiset ovat aina loppukäyttäjän peukaloitavissa. Tarvitaan musta laatikko, johon eivät koske muut kuin viranomaiset.
Tuota auton laitetta tarkastettaisiin pistokokein samaan tapaan kuin löpöllä ajamista ja rangaistus aolisi samalla tavalla konfiskatorinen kuin löpön kohdalla niin, että rangasitus x kiinnijäämisriski ylittääö riittävästi tavoitellun hyödyn.
CO² ‑pohjainen kilometrivero on yhtä kuin autoverotuksen siirtäminen polttoaineen verotukseen. Se olisi oikein hyvä, mutta luulen, että tässä tulee varmaan vastaan se jokin kummalllinen kateustekijä. Bemarin ostaminen paha, Corollan ostaminen hyvä (ainakin ylivuotisen mallin) ja jollain tavalla tähän on päästävä väliin.
Autolla ja automallilla ei pitäisi olla merkitystä vaan auton kulutuksella ja ajetuilla kilsoilla. On ihan sama, kuluttaako sen polttoaineen 70-luvun venäläinen jeeppi vai tämän vuoden katumaasturi. Kumpikin maksaa litroistaan per kilometri.
Sen sijaan BMW, jolla ajetaan 10000 vuodessa kuluttaa vähemmän kuin Golf, jolla ajetaan 30000 vuodessa. Sillä ei pitäisi olla merkitystä, mikä katiska siellä parkkiksella seisoo. Brändi ja muu mielikuva-arvo on jo leivottu auton autoverottomaankin hintaan sisään: BMW > Golf > Micra.
Mutta autoverohan olikin alkujaan väliaikaiseksi tarkoitettu ylellisyysvero…
PK-seudun joukkoliikennettä on rahoitettu paljon valtion varoista, paljonko esim metroon on pistetty valtion varoja, ja paljonko lisää aiotaan laitettu ?
Parempaan tulokseen päästäisiin jos poistettaisiin kaikki autoiluun liittyvät verot ja maksut jolloin ihmiset voisivat hommata edullisen auton ja käyttää sitä silloin kuin siihen olisi tarvetta ja silloin kun eivät käytä niin ei tulisi mitään kustannuksia.
Tällöin jopa työttömillä olisi mahdollisuus omaan kulkuneuvoon jolla pääsisi opiskelupaikoille tai työnhakuun helposti.
Monet köyhät tarvitsevat autoa mutta nykylainsäädäntö tekee auton pelkästä omistamisesta liian kallista, eli vaikka ei ajaisi yhtään niin joutuu maksamaan tolkuttoman kalliita ajokortteja, katsastusta, vakuutuksia, ajoneuvoveroa ja mitä niitä nyt onkaan.
Kuten sanoin, järjestelmä on teknisesti mahdollista toteuttaa, mutta en ota kantaa järkevyyteen tai hintaan. Pelkkä GPS-anturi tuulilasissa ei riitä luotettavaan seurantaan.
Oletko koskaan katsonut GPS-vastaanottimesta satelliittien suunnan ja korkeuden kertovaa näyttöä? Satelliitteja on joka puolella taivasta, eikä pelkästään etelässä. Kannattaa ihan oikeasti käyttää karttapalloa, kun miettii isoympyröitä ja satelliittien sijainteja.
Kannattaa muistaa se, että Maan säde on vain 6371 km ja GPS-satelliittien radan säde taas on 26560 km (korkeus pinnasta siis noin 20200 km) eli selvästi Maata isompi. Esimerkiksi tällä hetkellä suunnilleen Aleuttien tienoilla Alaskan yläpuolella oleva GPS-satelliitti näkyy Helsingistä katsottuna lähes suoraan pohjoisessa kymmenen astetta horisontin yläpuolella. Suora etäisyys satelliittiin on noin 24700 km. Tavallinen tasokartta hämää tässä asiassa todella pahasti, koska tasokartalla isoympyrät (lyhimmät reitit kahden pisteen välillä) ovat kaaria, eivätkä suoria.
Ei se laitteen tarkastaminen kovin vaikeata voi olla, katsastuksessa vaan verrataan matkamittaria ja navigointilaitteiston kilometrejä. Erotuksesta maksettaisiin sitten korkeimman taksan mukaisesti ja vielä joku tarkastusmaksu.
Eli tämä tarkastus ei ole mikään ongelma, eikä argumentti “senhän voi helposti kiertää, joten ei kannata vastustaa” ei pidä kyllä yhtään.
Riittävät sanktiot katsastamattomalla autolla ajamisesta. Se olisi silloin myös veropetos, joten nykyinen kilpien poisto ei tietenkään riitäisi. Katsastamattomilla ja käyttömaksunsa rästiinjättäneillä liikennöinti kyllä vaikeutuu muutenkin, kunhan poliisi saa rekkariskannerit autoihinsa.
Ylemmän keskikoon ladattavan hybridin saa hinnat alk. 40 000 € ihan kaupasta. Ainakin maahantuojan mukaan. Siis vuonna 2013, ja hintaero putoaa vuosi vuodelta.
Valmistuspäästöt ovat pieni osa auton kokonaispäästöistä. Lisäksi väitteesi voisi kaivata vähän referenssiä. Jos väite perustuu akkuihin, niin ladattavassa niitä voi olla paljon vähemmän kuin sähköautossa. Jos se perustuu johonkin muuhun, niin mihin? Hybridi voi olla mekaaniselta rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin tavanomainen auto.
Pitää paikkansa. Siitä huolimatta hybridit ovat selvinneet talvitesteissä erittäin hyvin energiankulutuksensa puolesta. Ladattava hybridihän voi olla hybridiauto, jossa vain on vähän isompi akku.
(Nyt ei pidä hämääntyä siitä, jos isojen autojen valmistaja tuo markkinoille ladattavan hybridin, joka on huono polttomoottoriauto ja huono sähköauto. Se johtuu keskipäästödilemmasta ja normipäästöjen hölmöstä tulkinnasta.)
Tämä on hyvä argumentti autoilun sähköistymistä vastaan yleensä. Se toimii kuitenkin huomattavasti paremmin sähköautoja kuin ladattavia hybridejä vastaan!
Autot ovat, muuten, muuttumassa kovaa vauhtia älypuhelimien suuntaan. Se tarkoittaa, että muutaman vuoden päästä uusissa autoissa alkaa olla vakiona systeemit, jotka esimerkiksi varoittavat ruuhkista.
On varmasti halvempaa vaatia älyautoon ohjelma, joka mittaa ajetut kilometrit ja lähettää ne viranomaiselle, kuin asentaa erillinen laite.
Tällainen laite voisi myös helposti rekisteröidä ajetun tien. Kun kaikille teille olisi määritelty kustannustaso, viranomainen voisi verottaa hyvinkin tarkasti tien kustannusten mukaan.
Jos maalaisille halutaan alennus, syrjäteidelle voi määritellä todellista pienemmät kustannukset mutta vain sellaisten ihmisten kohdalla, joiden asuinpaikka on korvessa (en tosin ymmärrä, miksi halvan korpiasunnon ostajaa pitäisi “lisäpalkita” halvalla autoilulla, mutta kai tämä on taas joku kepujuttu, jota ei voikaan ymmärtää).
Sähköauto ei myöskään muodosta verotusongelmaa ja niin pois päin.
Älyauton mahdollisuudet ovat muutenkin liki rajattomat. Uutisten perusteella kohta autoon ei tarvita edes kuskia, jonka jälkeen oman auton omistaminen muuttuu aidosti järjettömäksi “taksien” käyttöön verrattuna. Se taas tulee kaiken järjen mukaan vähentämään ajettuja kilometrejä radikaalisti. Mitenkäs verottaja sitten suunsa panee?
Kummallista, jos Nokian dream teamin pomo ei ole autoilun tulevaisuutta muka tajunnut. Tai no, viime päivien uutisten perusteella …
Countryboy:
Täällä puhutaan paljon ladattavista hybrideistä, mutta ainakin toistaiseksi niiden hinta on noin noin kaksinkertainen tavalliseen bensa- tai dieselautoon verrattuna (50000–70000).
Ainoa ladattava hybridi jonka tiedän Suomen markkinoilla, eli Toyota prius, maksaa alkaen 41keur. Vastaava ei-lataava malli on alkaen 35keur.
Suurempi ongelma kuin hinta on Suomen ilmasto. Ladatta hybridi pitää talvella polttomoottorin käynnissä ainakin kunnes hytti on lämmin. Hytin lämmitys näkyy jopa tavallisen hybridin talvikulutuksessa lyhyillä (<10–20km) matkoilla.
Sähköautoilla on sama ongelma tietenkin, mutta ei ole polttomoottoria jolla hytin voisi lämmittää.
Semmoinen ihan yleishuomautus, että pitkässä juoksussa julkisen sektorin menotaso määrää verotason, eli veroja kerätään sen verran kun valtiot ja kunnat käyttävät rahaa. Tästä seuraa, että jos haluaa perustella miksi ihan mitä tahansa ml. autoilu pitäisi verottaa nykyistä vähemmän, niin sitten älyllisen rehellisyyden nimissä tulee kertoa mitä vastaavasti verotetaan enemmän ja/tai mitä julkisen talouden menoja karsitaan. Yleinen ja ymmärrettävä näkökanta on että mieluummin verotetaan kulutusta ja vielä haitallista sellaista kuin esimerkiksi nostetaan tuloveroa tai leikataan vaikkapa kansaneläkkeestä.
Noita auton laitteita ei tänä päivänä olemassakaan. Emme tiedä milloin ja mihin hintaan niitä olisi saatavilla. Käyutännön toimivuus on täysin arvailujen varassa.
Tällä suunnitelmalla on kaikki edellytykset päätyä massiiviseksi hukkainvestoinniksi joka kodin digiboksin tapaan. Odottelemme vieläkin ohjelmia jotka tukevat digitv:n interaktiivista paluukanavaa.
Kattaako mahdollinen hyöty todellakin riskit ja kustannukset? Vaikka miten kannattaisi autoilun verottamista, ei huonoa suunnitelmaa pidä kannattaa. Toivon, että Vihreät mainoslausettaan mukaillen ovat ajattelevia ihmisiä ja päätyvät oikeaan lopputulokseen.
Mitäs jos keskittyisitte pohtimaan miten verotusta saadaan pienemmäksi ja vähennettyä??
Mitkään satelliittipaikannukset, liiketunnistukset ym ei tule auttamaan. 20 EUR saa ohjelmoitavan konstellaatiogeneraattorin millä auton saa vaikka pyrimään 5km tunnissa ympyrää normiajon sijaan.
lisäksi uskomatonta että Vasemmistoliitto kannattaa autoveron sijaan satelliittipaikannusta mikä on puhtaasti tasavero!
Tämäkin olisi taatusti paljon yhteiskunnallisesti kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin pakolliset mustat laatikot joka ikiseen autoon, joissa vastuu laatikon toiminnasta olisi de facto auton omistajalla (eli valtaisat veroseuraamukset siitä jos se boksi nyt ei teekään ihan sitä mitä valmistaja lupasi).
Tuo pakollinen sinetöity verotuspaikannin johtaisi siihen että tosiasiallisesti autoilijoiden pitäisi oikeusturvansa takia kahdentaa tai kolminkertaistaa järjestelmä (esim. erillinen GPS-loggeri ja tuulilasikamera) siltä varalta jos tuo musta laatikko sattuukin bugaamaan.
Ei ole millään tavoin vähäisessäkään määrin uskottavaa, että verojärjestelmä voitaisiin perustaa olemassaoleviin yleiskäyttöisiin gps-navigaattorilaitteisiin. Tuollaiset kaupasta ostettavat navigaattorit ovat oleellisesti tietokoneita, joten ne kertovat käyttäjälleen juuri sen mitä ne on ohjelmoitu kertomaan. Koska navigaattoriin pääsee käyttäjä itse käsiksi ja esim. karttoja ja ohjelmistoversioita voi itse vaihtaa ja päivittää, on aina mahdollista luoda ohjelmisto, joka käyttäjän kannalta toimii oikein, mutta valehtelee viranomaisille ajosuoritteen todellista pienemmäksi, tai ajetuksi tullivapailla reiteillä.
Tämä luku siis kuvaa osuutta moottoriajoneuvoilla tehdyistä matkoista.
On täysin mahdollista, että 10 vuoden kuluttua moni lataa sähköautoaan omalla sähköllä, esim. aurinkopaneeleista. Onhan toki mahdollista pistää ihmiset maksamaan itse tuottamastaan sähköstä veroa, kuten Espanjassa (HS 27.8.2013).
Totta, mutta 10 asteen korkeudella oleva GPS-sateliitti ei auta katukuilussa ketään, ei edes mäen vastaisella rinteellä.
Tuo GPS-sateliittien jakauma on sen verran vakava ongelma, että Suomen korkeudella GPS-laitetta ei voi luotettavasti käyttää korkeusmittarina, kuten Etelä-Euroopassa tai valtaosassa USA:ta. Ja tämä tieto on urheilutietokoneiden valmistajalta.
Minulla on GPS-laita amerikkalaisessa Lumiassa ja nauhoitan sillä pyörämatkani ihan vain huvikseni. Juuri mitään virheitä ei ole tapahtunut. Joskus laite hyppää 10 kilmetriä väärään paikkaan, mutta jos oletukseksi laittaa, ettei auto ylitä äänennopeutta, näistä ei tule hukkakilometrejä.
Sanopa muuta. Elektroniikan ja autojen elinkaaret ovat kovin eripituiset. Muistanpa, kun sukulainen osti viimeisen päälle varustetun Volvon 1999 — siinä oli GPS-kartturi integroituna. Jo 2003 hän oli lopettanut integroidun kartturin käytön ja laittanut sen sijaan tuulilasiin kiinni marketista ostetun autonavigaattorin. Siitä lähtien auton alkuperäinen integroitu kartturi on ollut vain kuollutta painoa autossa.
Kyseinen integroitu GPS-kartturi koostui ylös nousevasta näytöstä kojelaudalla ja lähes täysikokoisesta PC-pöntöstä tavaratilassa. Karttojen päivitys olisi vaatinut CD-romppujen tilaamista tehtaalta.
Suomessa on yhä liikkeellä autoja 1920-luvulta. Niistä ei löydy CAN-väylää.
Ei tuo pidä ihan noin yksioikoisesti paikkaansa, vaan kyllä verotaso myös osaltaan määrää julkisen sektorin menotason.
Esimerkiksi käy vaikkapa Salo. Oliko Salossa Suomen matalin kunnallisveroprosentti vai pistettiinkö siellä rahat haisemaan, kun oli varaa? Kyllä siellä pistettiin nokiarahat siliäksi.
Jos ensi vuoden budjettiin tipahtaisi jostain “uudesta nokiasta” niin paljon ylimääräistä, että budjetti olisi vaikkapa miljardin ylijäämäinen, niin ei kai kukaan oiekasti kuvittele että se miljardi menisi suoraa veronalennuksiin?
Kyllä verotus vaikuttaa menoihin, jotka vaikuttavat veroihin. Jos veroja voidaan kerätä helposti miljarditolkulla lisää, niin kyllä poliitikot kyllä keksivät täysin vastaavat menot. Ode on itse sanonut, että kunnallistaloudessa pätee laki, että kaikki rahat mikä tulee, myös pistetään menemään.
Turha hanke. Tuolla 150 miljoonalla olisi suurempi vaikutus autoiluun, jos sen verran tuettaisiin joukkoliikenteen lippuhintoja suurissa kaupungeissa.
Aika harvoin siellä pohjoisnavan takana mikään satelliitti on riittävän korkealla, että se toisi kaupungissa apua. Kaupungeissa on ihan tavallista, että kaikissa suunnissa on parikymmentä astetta blokattuna. Kunka monta satelliittia näkyy?
Tähän ongelmaan varmaan löytyy ratkaisuja siitä, että käytetään kaikkia satelliittiteknologioita, myös venäläistä, ja kännykkäverkkoa yms. yhdessä.
Laskutus olisi tarkoitus hoitaa siten, että laite lähettää verottajalle laskun loppusumman, muttei sijaintitietoja. Koska auton omistaja näkisi ne kuitenkin kiistettävyyttä varten, laitteella olisi helppo vahtia lapsen tai puolison ajoja.
Kaiken kaikkiaan tarpeettoman mutkikasta, kun ekoporrastetulla autoverolla, polttoaineverolla ja Helsingin pysäköintikustannusten markkinaehtoistamisella saataisiin aikaan lähes kaikki se haittoja vähentävä ohjaavuus mitä tarvitaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkinen_liikenne
Lippujen hintoja maailman kaupungeissa
Muualla Euroopassa lippujen hinnat ovat pääosin euron molemmin puolin, mutta Suomessa lähempänä kolmea euroa.
Missä vika?
Helsinkiläinen maksaa joukkoliikenteestä noin 1,50 senttiä/päivä ja matkustaa päivän aikana keskimäärin kolme kertaa. Hinta on siis 50 senttiä/matka.
Siinä on AGPS eli avustettu GPS. Tämä vaatii data/puhelinliittymän ja teleoperaattorin sopimuskumppaniksi.
Offtopic, mutta toi nykyinen malli on rektyymistä, koska julkista sektoria ei käytännössä koskaan supisteta, ja johtaa siihen, että viime kädessä joko mitä tahansa veroja nostetaan tai otetaan 10 lisämiljardia velkaa vuodessa ilman, että on minkään sortin alkeellisimmankaan talousjärjen mukaan mietitty, että a) miten se otettu velka maksaa itsensä takaisin ja b) missä ajassa, ja c) onko se noista saaduilla luvuilla järkevä velka edes otettavaksi…
Kilometrimaksu tarvitaan kompensoimaan esimerkiksi kilometrikorauksen ylikompemsaatiota. Nythän kilometrikorvauksilla voi pummata verorahoista itselleen ilmaisen auton muutaman vuoden välein veronmaksajien rahoilla.
Keski-ikäisille huonosti koulutetuille suuta soittaville miehille annetaan aivan paljon äänensijaa.
kysymys Odelle/vihreille:
jos kymmenen vuoden päästä Suomessa kaikki autot ovat sähköautoja ja ne tankkaavat vain vesivoimaa(100% puhdas uusiutuva), niin ovatko sähköautot vapautettu km-veroista?
jatkokysymys:
miten käy valtiontalouden/hyvinvointiyhteiskunnan, jos kaikki ihmiset Suomessa siirtyvät joko polkupyöriin/kävelyyn tai päästöttömiin sähköautoihin?
Tiepito ei muutu ilmaiseksi, joten sähköautot eivät ole vapautettu korvauksista teiden käyttöön.
Helt sikkert akkurat! Kyllä äänensija on annettava juuri humanistisen koulutuksen saaneille oikein ajatteleville jälkiteollisen yhteiskunnan urbaaneille palveluammattilaisille.
Minä olisin kyllä diktaattorina valmis lupaamaan tuon ihan sataprosenttisella varmuudella.
(Helppo lupaus, koska ei nimittäin ole mitenkään mahdollista, että Suomessa kymmenen vuoden kuluttua tuotettaisiin 10 TWh enemmän vesivoimaa kuin nyt.)
Kerrankin peukutan Syltyn kommenttia. 🙂 Minulle ei ole kukaan koskaan pystynyt selittämään, miksi olisi kannattavaa yleensäkään verotaa liikennettä?
Yleisemmin ottaen ollaan tilanteessa, jossa ainoa oikea tie on vähentää verorasitusta, niin joku valopää keksii laittaa tuolaisen komitean pystyyn. 😀 Missä ovat komiteat turhan sääntelyn ja haitallisen verotuksen purkamiseksi? Olisin vapaaehtoinen kahvi palkalla noihin talkoisiin. 😉
Helsinkiläinen siis matkustaa noin 6km(mutu)/pvä
, eli siis kmvero on noin 6km/1,5e=40senttiä kilometri.
eli polttoaineveroa joutuisi maksamaan VAIN 40 senttiä/km,eikä muita kuluja?
kuulostaa halvalta/hyvältä.
miten käy valtiontalouden/hyvinvointiyhteiskunnan,jos kaikki Suomalaiset siirtyvät PÄÄSTÖTTÖMÄÄN energiaan?
eli maailma pelastuu, mutta miten käy elintason?
Kyllä noita joukkoliikenteen kilomtétrejä tulee enemmän, mutta en ymmärrä, mitä tekemistä tällä on polttoaineveron kanssa.
Alan hiljalleen olla samaa mieltä. Tässä paletti:
1. Autovero pois. Ei siksi, että se olisi huono asia, vaan siksi, että sen pitäminen aiheuttaa ongelmia.
2. Ajoneuvovero (vuosivero) CO2-pohjaiseksi. (Jyrkkyyttä säätämällä saadaan haluttu vaikutus.) Sähköautoissa Wh/km ‑pohjaiseksi, ladattavissa hybrideissä näiden yhdistelmä.
3. Polttoainevero CO2-pohjaiseksi, varaa korottaa jonkin verran nykyisestä ilman kohtuuttomia haittavaikutuksia.
4. Ruuhkamaksut käyttöön siellä, missä on ruuhkia. Teknologiana ihan vain transponderiteknologia maailmalta.
Jos kohta 2 on liian paha tulonjakovaikutuksiltaan, siihen voi laittaa jonkin auton ikään liittyvän komponentin. Samoin siihen voi laittaa auton muihin päästöihin liittyvän komponentin esimerkiksi siten, että hiukkasloukuttomien dieseleiden poistumista edesautetaan.
Näin toteutettuna asia olisi helppo tehdä veroneutraalisti ja ohjaavasti, eivätkä tulonjakovaikutukset juuri poikkeaisi nykyisestä. Mitään uutta teknologiaa ei tarvittaisi. Autokanta uusiutuisi, ja tuontiautotkin valittaisiin päästöt mielessä.
Paikannusjärjestelmiin pohjautuvaan systeemiin voisi palata sitten tarvittaessa myöhemmin.
Aivan. Ja miksi yleensäkään on ‘kannattavaa’ verottaa mitään?
Tavoitellaanko tällä hankkeella sitäkin, että autoilijoille saadaan joku hirveä raunioittavien korvausten uhka, jos valtion boksissa sattuu joku juotos pettämään, softa bugaamaan — tai ruuhkassa joku pyöräilijä käyttämään GPS-jammeria? Nythän autoilu on melko huoletonta: bensaa vain tankkiin ja baanalle.
Verojutuissa tuppaa olemaan vielä niin, että ensin maksat kaiken lisineen ja korotuksineen ja jälkikäteen voit yrittää hakea korvausta, jos vero oli muka väärin määrätty.
On syytä huomata sekin, että LVM:n kaavailuissa ei suinkaan riitä pelkkä autoon asennettava boksi, vaan lisäksi tarvitaan muu kattava seurantajärjestelmä kuten rekisterinumeron tunnistukseen perustuvat kamerat. Eihän muuten voida valvoa, että kukaan ei huijaa boksia.
Hetkinen.
HKL:n matkustajamäärä on vuodessa 121 miljoonaa. Näistä kuukausikortillisia on 80% eli 96,8 miljoonaa. Ja Osmon mukaan keskimäärin kolme matkaa päivässä eli näitä Osmon hinnalla kulkevia käyttäjiä on noin 88 400.
1,5% suomen kansasta on hkl:n palveluiden piirissä ja nauttii tästä halvasta ylellisyydestä.
Onko se edes halpaa? Yksityisautolla ajettu kilometri on halvempi kuin HSL:n matkustajakilometri. HSL:n kilometri on noin 30 snt. Kun lähden töihin ja autossa on kolme lasta, niin autoliiton liioitelluilla kuluilla laskettuna kilometrihinnaksi jää yli puolet vähemmän, mitä HSL:llä. Todelliset kulut saa pieniruokaisella autolla paljon ajava alle HSL:n kulujen, vaikka ajaisi yksin. Ja autoilun kuluista suuri osa on valtiolle tilitettäviä veroja.
Ymmärrän, että muutamalla kadulla suomessa on niin ahdasta, että sinne ei kaikki autoillaan mahdu. Se ei kuitenkaan ole meidän suomalaisten vika, vaan asia kuuluu ihan Helsinkiläisten ratkaistavaksi. Normaalisti, jos jostain on puutetta sen hinta nousee normaalille tasolle. Käykää vaikka katsomassa Tallinnaa, jossa asiaan suhtaudutaan normaalisti. Helsinkiläiset tekevät ongelmastaan koko maan ongelman.
Jos tarkoitus on, että autoilu on etelän kaupungeissa kallista, niin eikö polttoaineveron porrastuksella päästä samaan lopputulokseen?
Täysin samaa mieltä. Ei varmasti ollut sattumaa, että tämä Ollilan työryhmän keskeneräinen raportti vuodettiin Helsingin Sanomiin Nokian matkapuhelin liiketoiminnan myynnin julkistamista edeltävänä päivänä. Viime aikoina on ollut kirjoituksia suomalaisten vahvasta panostuksesta 5G verkon kehittämisessä. Lyhytaaltotekniikkaan perustuva tiedonsiirto jopa tuhatkertaistaisi siirrettävän datan määrän, mutta vaatisi tukiasemien sijoittamista hyvin lähelle päätelaitteita. Ei ole uskottavaa, että suunnitteilla olevat liikenteenohjaus- ja verojenperintäjärjestelmät olisi toteutettavissa nykyisillä tietoliikenneverkoilla ja gps-järjestelmällä. Tietoliikenne tökkii jo nyt puhelimissa ja läppäreissä taajamien ulkopuolella. Näitä suunnitellaan varmaankin 5G verkkoja varten. Jokaiseen autoonkin on tulossa oma tukiasema.
Tietoverkkojen haitallisista terveysvaikutuksista on tehty ja tehdään kansainvälisiä tutkimuksia. Jo nyt on saatu vakuuttavia tutkimustuloksia mm. solumuutoksista, lisääntyneestä syöpäriskistä, lasten lisääntyneestä levottomuudesta jne. Ongelmana näille tutkimuksille on verkkojen nopea kehitys. Tutkimukset vaativat pitkiä, ehkä jopa kymmenien vuosien seuranta-aikoja. Näistä tutkimuksista vaietaan, sillä koko maailmanalous perustuu tietoverkkoihin. Maailmasta ollaan tekemässä suurta mikroaaltouunia. Tämän kehityksen vaikutukset saattavat olla nopeampia ja dramaattisempia kuin paljon puhuttu maapallon ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksestakin on tutkimustuloksia hyvin lyhyeltä ajalta, mutta niitä rummutetaan, koska sillä saadaan aikaan uutta bisnestä ja uusia veroja.
Vika on siinä, että kaupungeissa on lähes poikkeuksetta vyöhykehinnoittelu, kuten pk-seudullakin.
Helsingissä yksi matka maksaa 2.20e jos sen ostaa automaatista ja sillä pääsee esim. Katajanokalta Puistolaan tai vaikka Lauttasaaresta Vuosaareen.
Valtaosassa Euroopan kaupungeista on käytössä jonkinlainen vyöhykehinnoittelu. Lyhyet matkat maksavat jotain 1–2e ja kun ylitetään pari vyöhykerajaa, niin hinta pomppaa. Esim. Münchenissä liput alkavat max 4:n pysäkin matkan 1.30e:stä neljän vyöhykkeen 10.40e/matka hinnoitteluun.
Se, että siellä lomakaupungin keskustassa matka joka vastaa Kamppi-Kaisaniemi hyppyä maksaa 1.50e ei tarvitse hirveästi ihmetellä…
Seoi
Miksi otat esimerkiksi kertalipun, joka on aivan marginaalinen tuote?
Helsingissä on vyöhykemaksut, koska muut kunnat eiuvät ole hyalukkaitas subventoimaan liikennettä niin paljon kuin niiden pitäs8i. Jos ne haluaisivat Helsingin hintatason, niiden pitäisi nimittäin subventoida paljon Helsinkiä enemmän. Jokaisella kunnalla on sellainen rakenne kuin se on kaavoittanut.
No mieluummin vaikka niille. Oletko ikinä teettänyt remonttia? Harvoissa ammatiryhmissä aletaan huijaamaan, kiroilemaan ja uhkailemaan yhtä paljon kuin ed. mainitussa. Vastaavan jengin väitteitä voit seurata esim. kilometrikorvausketjusta.
Jos oikein olen ymmärtänyt, myös linja-autot maksavat polttoaineveroa löpöstään. Tosn HKL sai aikoinaan Hgins sisäisillä linjoilla ajaa verottomalla polttoöljyllä, mutta pykälät lienevät muuttuneet.
Oliis hyvä teitää, miten asia on.
Valtalkunnan marja on lähellä vain Tornionjokilaaksossa, jossa naapurimaassa on samoin korkea poltoaineverotus. Norja vataiselal rjalla. joll asuu tukin ketään ja itärajan tuntumassa. Sallin mieleläni aloitekykyisille ihmisille jonottamisen venäläisessä tullissa halvemman polttoaineen perässä.
Edellytäen, että hänellä on HSL:n kuukausilippu. Kaikilla ei ole, koska mm. heillä ei ole pävittäistä tarvetta kulkea kävelymatkan ulkopuolelle. Kuukausilippu tekee vuodessa noin 440 e. mikä vastaa monen eläkeläisen puolen kuun nettotuloja.
Jos tuo eläkeläinen ei ole loaskutaidoton, hänen kulunsa joukkoliikenteestä ei kuitenkaan voi olla yli 440 euroa vuodessa.
Sähkön saa minun puolestani ladata vaikka Hindstanista. Oleellista on, että autossa on joko lataamasähkön tai ajamasähkön sinetöity kulutusmittari. Ei sen kummempaa kuin kodin sähkömittari. Vanohissa taloissa ne olivat plombattuina huoneistoissa.
Nuo konfiskatoriset rangaistukset menevät kyllä välillä yli sen, mikä tuntuu oikeudenmukaiselta. Polttoöljy ei ole nykyisin juuri halvempaa kuin diesel, tai jakeluasemasta riippuen voi olla kalliimpaakin — mutta rangaistusluonteinen maksu sen käytöstä on useita tuhansia euroja. Liikenneturvallisuutta saa vaarantaa aikalailla että samoihin maksuihin pääsee. Mutta saihan Fryckmankin oikeutta, joten näin se kai menee 😉
Jos löpö on yhtä kallista kuin diesel, miksi joku valopää ylipäänsä tankaa löpöä?
Minua vähän pelottaa että ruuhkamaksuja ei IKINÄ tule Suomeen, juuri siksi että täällä keskustelu keskittyy johonkin epärealistiseen satelliittipaikannusveroon, sen sijaan että harkittaisiin sellaisia järjestelmiä, jotka maailmalla ovat jo laajassa käytössä ja jopa toimivat ja tuottavat operointikulunsa takaisin.
Ruuhkamaksut tarvitaan (nimenomaisesti Helsinkiin) jotta yksityinen ja julkinen liikenne saataisiin pysymään sujuvina. Voisiko ne satelliittilöpinät jo lopettaa, kukaan ei ole vielä tähän mennessä esittänyt sellaisiin perustuvaa järjestelmää, joka oikeasti toimisi millään tavoin kustannusvastaavasti.
Tuohon pitää laskea lisäksi toinen mokoma. Se osuus, jolla julkisin varoin subventoidaan lipunhintaa. Lisäksi joukkoliikenteen varaama maa-ala, joka tekee helposti Osmon laskuopilla ja maankorolla helposti miljoonia. Satoja miljoonia.
Minkä jonottamisen?
Juuri tähän kohtaan minun tekninen luovuuteni loppui.
Kummankin (ajamasähkön ja lataamasähkön) mittaaminen on siinä mielessä helppoa, että ne saa todennäköisesesti ihan suoraan auton järjestelmistä. Mutta sitten ei enää olekaan helppoa, jos tiedon pitäisi olla verojen keräämiseen tarvittavalla luotettavuustasolla. Autovalmistajat eivät ala meidän marginaalisia markkinoitamme varten tehdä asialle yhtään mitään. Ja toisaalta autoalalla on kaunis pitkä traditio suojattujen mittarien huijaamisesta.
Erillisen mittarin ainoa yhteismitallinen kytkentäpaikka on latausliittimen ja akun latauselektroniikan välissä. Jos auton järjestelmä ei mittauksesta tiedä, ohittamiseen tarvitaan vain suorat johdot. Lisäksi ihan fyysisesti autot ovat ahtaita ja hankalia asennuspaikkoja, ja jonnekin se mittari pitäisi saada.
Mahdottomia nuo tekniset ongelmat eivät ole ratkaista, mutta hinnakasta siitä tulee, kun asennussarjat pitää tehdä yksittäisiä automalleja varten.
Toinen ihan merkittävä haaste tulee juridiikasta. Autoverotus on aihe, josta valtio pääsee hyvin helposti EU:n kanssa keskustelemaan, koska se on kansalaisille herkkä aihe. Jos suomalainen sähköautoilija joutuu maksamaan Suomen valtiolle veroa toisessa EU-maassa lataamastaan sähköstä, tiedossa voi olla valtionkin kannalta epävarma oikeustaistelu.
(Ongelma on kyllä koko EU:n laajuinen jossain määrin, joten sitä kautta siihen voi tulla jotain reaktiota. Meidän tuskin kannattaa lähteä sooloilemaan sitä ennen.)
Viherinssi.
Vaatiiko verojen kerääminen tarkempaa sähkömittaria kuin sähkölaskun periminen?
Tämän nettisivun lataamiseen tarvittavalla bittimäärällä siirtää yhden auton vuoden ajojen verotustiedot moneen kertaan.
Haaste on paikannusjärjestelmän luotettavuuden ja luotettavuuden varmentamisen puolella.
> Tietoverkkojen haitallisista terveysvaikutuksista on tehty ja tehdään kansainvälisiä tutkimuksia. Jo nyt on saatu vakuuttavia tutkimustuloksia mm. solumuutoksista, lisääntyneestä syöpäriskistä, lasten lisääntyneestä levottomuudesta jne.
Kehottaisin lopettamaan Magneettimedian ja muiden foliohattujen lukemisen. Suomalaiset elävät pitemmin ja terveemmin, ja trendi on ollut sama jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi juuri syöpäkuolleisuus on melkeinpä puolittunut:
http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/grafiikkaa-syovan-yleisyydesta/syopailmaantuvuus/
Tässä oli puhetta joukkoliikenteen suorista kustannuksista käyttäjilleen (vs muuaalla maailmassa — ei se Tallinnassakaan pyhällä hengellä kulje tai nimikkokaupungissasi ilman verotukea). Vertailussa ei ollut mukana julkisen liikenteen verovaroilla tuettu osuus (täällä tai muualla) tai vielä vähemmän vertailut yksityisen ja julkisen liikenteen tarvitsemasta maa-alasta tai julkisesti ylläpidetystä liikenneinfrastruktuurista.
Miksi? Jos käyttöä jo verotetaan, niin mikä intressiä on rangaista teoriassa energiastyöpön auton omistamisesta, jos se vähäisen käytön takia ei ole omistajalleen ongelma? Vai onko ajatus, että ihmiset ottavat ostopäätöksissään oikeammin huomioon vuotuisen veron kuin auton kulutuksen?
Tai jos syynä oli se, että epäilet sähkön kulutukseen perustuvan verojärjestelmän käytännön toteuttamista niin polttomoottorithan voidaan sitten jättää tuon vuosiveron ulkopuolelle.
Kyllä diesel-autoon on parasta tankata dieseliä 😉
Ja dieselin hyötysuhde on parempi kuin otto-moottorin, joten kulutus on pienempi.
“Valtiolle pitäisi mennä maksu vain valtion teiden käytöstä, ei myöskään kaupunkien katuverkosta. Se kuuluu kaupungeille.”
Näen vaaran, että jos kaupungit saavat autoilusta merkittäviä tuloja, kaupunkien kannattaa lisätä autoistumista ja autoilla kaupungissa ajettujen kilometrien määrää
Mihin sitä sähkömittaria oikein tarvitaan? Eiköhän kilometripohjainen katsastuksessa tsekattava vero ole ihan passeli. Jos sitten suomalaisittain halutaan rokottaa liian isolla mottoorilla hurjastelevia sähköautoilijoita, niin sitä voidaan modifioida jollain moottorin tehoon sopivassa suhteessa olevalla kertoimella.
Jos edelleen verotus tuntuu liian helposta ja krouvilta, niin tähän voidaan sitten tietenkin laittaa kaikenlaisia vähennyksiä ja korotuksia tyyliin X% lisää veroa jos farmari, X+5% jos sedan mutta jos asuinpaikkana on X, niin otetaan vero vain 75%:sta kilometrejä. Ainakin jonkinsorttinen yksinhuoltajavähennys tarvitaan ja tietenkin sitten lasten lukumäärän mukaan muuttuvia verokertoimia. Työsuhdeautojen verotus olisi tietenkin oma lukunsa vielä erikseen. Sitten käytetään 100 miljoonaa verottajan järjestelmien päivittämiseen ja perustetaan verohallintoon sähköauton verotuksen monimutkaisuuden vuoksi kokonainen uusi osasto sähköauton verotuksen asiantuntijoista.
Ruuhkamaksuihin olisi yksi äärettömän yksinkertainen ratkaisu, joka jopa tuo rahaa valtion kirstuun.
Myydään helsinkiä lähestyvät moottoritiet sijoittajille, jotka saavat sitten laskuttaa niiden käytöstä transpondereilla ja kolikkopuomeilla.
Ei yksityisyysongelmia eikä valtavia verovaroin rakennettavia tietojärjestelmiä.
Ruuhkamaksut eivät voi olla pelkkiä moottotitiemaksuja, koska Helsingin seudun liikenteestä moottoriteden osuus on aika pieni.
Tietoni saattvat olla vanhentuneet, sillä venäläisessä tullissa olen viimeksi ollut v. 2006.
Aika meni oikein mukavasti kekstellessa isä Stefanin kanssa: Siinä ehti saada kuvan kirkkoisä Augustinuksen merkityksestä ortodoksisess teologiassa sekä lyhyen kuvauksen kyrillisten kirjainten periaatteesta. (Venäjää kirjoitetaan kuten sitä puhutaan; siksi tarvitaan niin on monimutkainen kirjamisto.)
Kuinka monta henkeä mazdassa lasketaan jo joukkoliikenteeksi. Tariffi täytynee joka tapauksessa olla matkustajaluvun mukaan ollakseen mielekäs.
Vaatii sikäli, että verojen määrä olisi noin nelinkertainen sähkön nykyhintaan verrattuna.
Mittarin tai mittauksen mittausepävarmuus ei kuitenkaan ole tässä se ongelma, vaan mittarin asentaminen siten, että se ei ole naurettavan helposti ohitettavissa. Ja autoalan kulttuurin tuntien ohittamisen ei tarvitse olla edes naurettavan helppoa.
Sähköyhtiö hoitaa asian sillä, että mittarit ovat etäluettavia, ja kunkin kulutuspaikan peruskulutus on tiedossa. Ladattavassa hybridissä ei tätä iloa ole, sähköä voi mennä todella paljon tai ei yhtään.
Lisäksi sähköyhtiöllä on aina oma-aloitteinen pääsy mittarille. Autojen kohdalla tämä on paljon haastavampaa, kun eivät mokomat pysy paikallaan.
Pointtini oli se, että esittämäni järjestelmä tuottaa saman tuloksen kuin nykyinen verojärjestelmä mutta poistaa autoveron haittavaikutuksia. Se ei ole huonompi kuin ehdotettu GPS-järjestelmä ohjausvaikutuksiltaan, ja asia on fiskaalisesti helppo toteuttaa.
Ei siis mikään loistava järjestelmä, mutta sekä nykyistä että ehdotettua parempi.
Kts. ajoneuvovero. (Näinhän tuo nyt menee.)
Verouudistuksessa pitää kuitenkin löytää tapa korvata autovero, koska se ei ole pitkällä aikavälillä kestävä. Silloin aikaan, kilometreihin tai energiaan perustuva verotus saa huomattavan paljon lisää painoarvoa.
Nyrkkisääntönä: jos jokin asia on hallinnollisesti monimutkainen, on se teknisesti mahdoton. Pätee myös tässä.
Julkishallinnon kompetenssi riittää laskemaan bensalitrat yhteen, ja myymään lippuja kaupungin portilla tai motarin rampissa. Enempää ei kannata realistisesti odottaa.
Julkishallinto ei saa edes julkisen liikenteen lipunmyyntiä toimimaan kustannustehokkaasti (vrt. transponderini käyttöä bussissa valvoo yksi palkattu henkilö ja parikymmentä matkustajaa odottaa). Kustannustehokas satelliittipaikannukseen perustuva verotus on puhdasta utopiaa.
Satelliittipaikannuksen todelliset ajoneuvomarkkinat ovat kyttäämisessä, ja henkilöiden profiloinnissa kerätyn tiedon perusteella (kenkää laiskalle työntekijälle ja hiekkateillä ajava autonvuokraaja mustalle listalle). Nämä markkinat ovat jo olemassa, ja osin jo jaettu, eli analogia NMT-speksiin ja Nokiaan (uusi tuote) ei toimi.
“veromallilla olisi myös roima tulonjakovaikutus: nykyisin varakkaiden autoilijoiden maksamia autoveroja siirtyisi suuria määriä keskituloisen tai köyhien autoilijoiden maksettavaksi.”
http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+toimisi+ollilan+ryhman+autoveroesitys+rikkaiden+veroja+koyhien+maksettavaksi/a2202501
- ja tämähän on ihan jees? Ainakin kaupunkikuva paranisi kun olisi suhteessa enemmän noita hinnakkaampia autoja liikenteessä.. 🙂
Mitenkäs muiden julkisten tilojen käyttömaksut ? Jalkakäytävät, pyöräilybaanat, kävelykadut ja puistot.… niiden rakentaminen ja ylläpito maksaa. Maksaako käyttäjä?
Moottoriteihin laskettaneen myös moottoriliikennetiet. Kiai tarkoiettu kaupungin sisääntuloväyliä ja kehäteitä I — III.
Laskin aikani kuluksi, että bensiiniolitraan siaätyvä 14 snt hiiilidioksivero teksi 56 e/ CO2-tonni. Mitä luokkaa muut hiilidoksiverot/ päästömaksut ovat?
Sanoin heti ettei tuollainen mene Suomessa läpi kun keskivertokansalainen tajuaa miten verotus muuttuu. Lopputuloksena saamme todennäköisesti sekä autoveron että km-veron. Verotus saadaan näin maksimoitua! Jee!
Sitä mä en vaan mitenkään ymmärrä, että miksi 60 000 euron arvoista autosta pitää lyödä hirveällä raippaverolla, mutta 300 000 euroa maksavaa asuntoa taas ei…?
Autoilijan maksama CO2-päästömaksu on päästökauppahinnasta ja laskentatavasta riippuen 10–100 ‑kertainen päästökauppahintaan nähden. Tässä laskussa on mukana bensiinin koko valmistevero.
Sellainen kirjekuoren taakse raapustettu laskutoimitus sanoo, että kun bensiinissä on valmisteveroa ja sen arvonlisäveroa noin 0,7 €/l ja päästöjä noin 2350 g/l, jakolasku antaa noin 300 €/tCO2.
Päästökaupan päästöoikeuden hinta on nyt noin 5 €/t. Se on käynyt joskus 30 €/t ‑tasolla.
Jos mukaan otetaan autoilun koko CO2-pohjainen verotus (siis autovero ja ajoneuvovero myös), hinta noin tuplaantuu. Käytännössä hinta on niin kova, että sillä on ollut todellistakin vaikutusta.
Autoilu ei ole halpa kohde vähentää päästöjä. Toisaalta muutkaan kohteet eivät välttämättä ole halpoja. Nykyinen päästökauppahinta kertoo vain siitä, että päästöjä ei oikeasti sillä vähennetä.
Hauskasti vertailusta näkee myös sähköllä autoilun hintaedun. Se tulee suurelta osin päästöverotuksen erotuksesta. Jos sähkön kuluttajahinnassa olisi päästömaksua 300 €/t, sähkön hinta olisi noin 35 snt/kWh.
Tuohan riippuu toki autosta ja asunnosta. Tässä esimerkit:
Omakotitalo 300 000 € + varainsiirtovero 12 000 €, veroprosentti 3,8 %.
Paremman luokan perhefarmari 56 000 € + autovero 5 401 €, veroprosentti 8,8 %.
On toki 8,8 % enemmän kuin 3,8 %, mutta ei tuo nyt niin mahdottoman iso ero veroprosentissa ole. Autovero on vielä siitä mukava, että sillä on oikeasti jotain tekemistä sen kanssa, minkälaiseksi autokanta muodostuu.
En ole kummankaan veron fani. Leimavero on idioottimainen ja pitäisi siirtää kiinteistöveroksi. Autovero on idioottimainen ja pitäisi siirtää edes vuosiveroksi, jos km-pohjaista tai polttoainepohjaista ei saa toimimaan. Näistä kahdesta kuitenkin varainsiirtovero on vielä pöhkömpi.
Esitys nyt kerta kaikkiaan on täysin järjetön. Maasturilla Helsingissä ajettu kilometri maksaisi saman kuin pikku dieselillä maakuntakeskusten liepeillä ajettu?! — Jospa vaan pidetään nykyinen systeemi — eli ruoskitaan henkilöauton käyttöä ja omistamista surutta — ja pääkaupunkiseudulla ruuhkamaksut päälle.
Vakavastiotettavaa laskelmaa en ole nähnyt, mutta muutamat väittävät että jos ei ihan huono tuuri käy, halvimmat kilometrit saa ostamalla “satasen pommin” autokaupasta ja varaamalla taksirahan lompakkoon; kun auto joskus hajoaa, taksilla ajetaan ostamaan uusi vastaava ja hinausauto hoitaa romun loppusijoitukseen.
Tarkoitart vramaan sitä, ettei kannata investoida päästöjä vähentävään tekniikkaan, koska päästöt ovat vähentyneet itsekseen niin paljon.
Päästökauppa itsessäänhän rajaa päästöt tietylle tasolle, olipa päästötonnin hinta mitä tahansa.
pariskunta, jon viittaan, asuu Hermannissa 2 km:n päässä Hkaniemen torista. Mies kväeli sinne, ainakin kauniilla säällä. Espoosen., pojan talotyömaalle oli asia usemman kerrna viikosa. Mutta ei niin usein, että kannatatis hankki 2 vyöhykkeen kk-kortti.
Olviat hyvin laskutaitoisia. Ja konkurssi 90-luvun lamassa vei säästöt. Ei mitenkään tavatonta.
Markku af
Oli puhe joukkoliikennetariffeista Helsingissä. Espoo on aivan oma lukunsa.
Olen samaa mieltä pienillä lisäyksillä:
Päästökauppa itsessään rajaa päästökaupan piirissä olevat päästöt tietylle tasolle, olipa päästötonnin hinta mikä tahansa, mikäli poliittiset mekanismit päästökiintiöiden vähentämisessä eivät luista alta.
Väitän, että päästökaupalla ei ole ollut kuin hiilivuodon verran vaikutusta päästökaupan alaisiin päästöihin. Toinen mahdollinen vaikutus on tulevaisuuden investointien suuntaaminen, mutta reaalimaailman tapahtumat (vahva fossiilipainotus tulevassa sähköntuotannossa) eivät tue tätä hypoteesia.
Päästökaupassa nyt käyttämättä jääneet päästöoikeudet eivät haihdu ilmakehään, vaan ne jäävät myöhemmin käytettäväksi. Siltä pohjalta ihan virallinen komission arvaus on se, että 3. kausi (2013–2020) on myös ylijäämäinen. Tämä pitää oikeuksien hinnan hyvin matalana, eikä päästökaupalla ole vaikutusta investointeihin.
Päästökaupan alaisena on alle puolet EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Sekin tekee mahdollisuuden vuotoon päästökaupan alaisten ja siitä vapaiden päästöjen välillä, joskin tällä hetkellä ilmeisesti tämä on suhteellisen pieni riski.
Näyttää siis siltä, että EU:n päästökauppa on hampaaton ainakin vuoteen 2020 asti. Se rajaa kyllä päästöt tietylle tasolle, mutta taso on asetettu korkeammalle kuin missä ne päästöt muutenkin olisivat.
Jotenkin tuntuu, että tässä kehitysinnossa on hukkunut ne varsinaiset päämäärät. Ilkeäkielinen voisi tietty myös sanoa, että Ollila, joka isolta osin oli osallisena Nokian tuhoon ja Suomen gidi-tv-sekoiluun pitäis pitää tällasista hankkeista hyvin kaukana.
Hommassa on 2 puolta: ekologinen ja taloudellinen.
Ekologisessa mielessä pitäisi kai verottaa energian kulutuksen eli hiilijalanjäljen mukaan. Km-taksa ei kovin hyvin vastaa energiankulutusta. 10% auton jalanjäljestä tulee sen valmistamisesta, joten tavoite autokannan nopeammasta uudistamisesta ei sekään välttämättä ole kovin ekologinen.
Taloudellisesti jostain ne rahat pitää myös tiestön ylläpitoon saada, mutta aika kummalliselta tuntuu tämä “pidä maaseutu hengityskoneessa”-tulonsiirto varsinkin kun kepu on oppositiossa. Onhan se sääli maalaisia kun ei julkista liikennettä pääse käyttämään, mutta toisaalta monet muut kustannukset ovat maalla halvemmat. Ja jos julkisia halajaa, niin kukaan ei estä muuttamasta kaupunkiin. Tiestön ylläpito haja-asutusalueella on myöskin varmasti per ajokilometri kalliimpaa kuin taajamissa, joten ollaan taas tilanteessa, jossa kaupunkilaiset kustantavat maalaisten elämää.
Jos tavoite on vähentää ruuhkaa pk-seudulla ei ole kovin kustannustehokasta laittaa koko suomea seuraavan Apotin liekaan. Ja kuten todettu, on pähkähullua rakentaa älykästä järjestelmää, jota sitten käytetään tyhmästi eli koko maahan 2 vyöhykettä ilman tarkennuksia ja aikajakoa. Ehdottomasti homma pitäs hoitaa koko EU:n laajuisesti, jotta yksikköhinta saataisiin alas ja käyttöön älykkyyttä. Toisaalta taitaa olla, ettei muut maahan tähän sekoiluun lähde mukaan.
Autojen viemä tila taas on ongelma lähinnä kehä1:n sisäpuolella ja muutamassa harvassa pisteessä sen ulkopuolella. Taas ammutaan liian isolla tykillä ohi kärpäsestä.
Ja luonnollisesti se, että verotetaan ruuhkaista väylää yhtä paljon kun ei-ruuhkaista, ei ole omiaan ruuhkia vähentämään.
Ehkä olis myös syytä muistaa, että raskas liikenne aiheuttaa tiestölle eksponentiaalisen kuluman henkilöautoihin nähden. Eli samaan aikaan kun halutaan kerätä rahaa teiden kunnospitoon autoilta, jotka eivät tiestöä juurikaan kuluta, nostetaan isojen rekkojen kokoa, joka nostaa tiestön ylläpitokustannuksia rajusti.
Summa summarum, ehdotettu systeemi tulisi olemaan kallis, “mustia laatikoita” jouduttaisiin luultavasti vaihtamaan yhtä usein kuin kännyköitä, systeemi ei vähentäisi ruuhkia tai autojen viemää tilaa juuri ollenkaan, eikä maksuissa olisi oikeudenmukaisuutta oikeestaan miltään kantilta katsottuna. Vaikee kuvitella miten vielä huonompaa järjestelmää kukaan edes osaisi suunnitella…!?!
ylempänä oli Osmon laskelma Hgin joukkoliikenteestä 1,5e(senttiä=kirjoitusvirhe ilmeisesti)pvä.
laskin itse että kilometrihinnaksi tulisi n.40senttiä/km.
ei todellakaan ole mikään halpa vaihtoehto.
ajat työmatkoja 20 000km vuodessa,niin polttoainekulujen lisäksi saisi maksaa 8000e kilometrimaksua(veroa)valtiolle.
Jos joukkoliikenne maksaa helsinkiläiselle 1,5 euroa päivässä ja 50 senttiä matkalsta, mistä keksit, että se maksaisi 40 senttiä kilometri. Keskimääräinen joukkoliikenne matka olisi siis 1,25 kilometriä. Ihan noin kompaktissa kaupungissa emme elä.
Mutta mitä ihmettä tällä on tekemistä autojen kilometrimaksun kanssa? En ymmärrä koko kytkentää.
niin kyseessä olikin mutu arvio.
Teiltä löytyy tarkka luku,joten sen saa laittaa esiin.
kuka muuten maksaa jalankulku ja pyörätiet?
ne ovat saasteetonta liikkumista.maksaja vain puuttuu.(v=autoilijat rahoittavat tämän verovapaan liikkumismuodon)
Autoilijat eivät maksa kaupunkien jalkakäytäövistä tai pyörtäteitstä senttiäkään — eivät myöskään kaupunkien autoteistä. Ne rahat otetaan vähentämällä hoitajia vanhainkodeista.
_Mihin_ siis nyt menee se massiivinen polttoainevero, väliaikainen autovero (60+ v), dieselvero jne jne?
Kaupungit eivät saa autoilun verotuksesta senttiäkään vaan rakentavat katunsa kunnallisveron tuotoilla.
Oleellistra käsittääkseni poinitssani oli, että kaikilla helsinkiläisllä ei ole eikä ole mielekästä hankkia HSL:n kuukausikorttia.
Kuinka suurella osalla aikuisväestöstä muuten on?
Olen yrittänyt saada HSLs.tä tiet5oa kausikorttien määristä, mutta en ole saanut. Arviosiin, että voimassa olevia kausikorttela on aikuisväestöstä enemmistöllä.
“villin cowboy-autoilijan illuusio vapaudesta”
Eli koska yksityisyyden suoja on jo nyt huonolla tolalla, niin ei haittaa, että se huononee vielä entisestään. Hienoa logiikkaa 😀
en jatka juupas-eipäs väittelyä verotuloista sen enempää, mutta ei kai autoilun verotuloja ole kohdistettu hoitajien lukumäärään?
valtio kai palauttaa kunnille osan verotuloista takaisin,että puhe siitä ettei kunnat saa senttiäkään tien hoidosta on vähintäänkin mustavalkoinen väite.
tulot ylittävät kyllä menot, joten autoilu on hyvä rahasampo julkiselle taloudelle.
mutta jos tämäkin porsas halutaan tappaa niin se on poliittinen valinta.
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta
Pitkät työmatkat ovat joskus järkeviä. Jos kuitenkin tuemme niitä vapautuksella saaste- ja tienrakennusmaksuista, niitä tehdään liikaa silloinkin, kun voisi muuttaa lähemmäksi, yöpyä arkiyöt paikkakunnalla tai ottaa huonomman työn läheltä.
Työn verotus muuttaa kannattavia työpaikkoja kannattomiksi, saastuttamisen verottaminen kannattamattomia, joten alennetaan mieluummin edellistä kuin jälkimmäistä.
Kai tuo on ihan julkinen tieto ja hyödyllinenkin. Sellainen, joka kuuluu HSL:n pitääa ajan tasalla. Ja kunnanvaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen tietää eikä vain arvuutella.
Helsingin väestö on 609.000, josta yli 15 vuotiaita(siis 15 vuoden ikäisiä tai sitä vanhempia) 86 prosenttia eli n 520.000. Jos oletamme runsaalla enmmistöllä eli 300.000 asukkaalla olevan kuukausikortin, niin silloin 220.000 asukkaalla ei sitä ole. Vastaisi kai osapuilleen Tampereen asukaslukua.
Valtio ei ‘palauta’ mitään verotuloja, vaan tukee valtionosuuksin tiettyjä toimintoja (sosiaali ja terveys, koulutoimi ym.), teiden ja katujen rakentaminen ja kunnossapito ei kuulu näihin.
Lisäyksenä siis vielä. Joidenkn kuntien koko tieverkko on valtion ylläpitämää, Helsinki on taas joutunut rakentamaanj jopa moottoriteitä (Itäväylä) omalla rahallaan ja omalla rahalla ylläpidetään koko katuverkkoa. Silti Helsinki ei saa “palautusta” noista autoiluista kerätyistä verroista senttiäkään enempää omien panostustensa vuoksi. Tälläkin perusteella voi sanoa, etteivät autoiilijat maksa Helsingille mitään kaduista ja teistä.
Minä rinnastasin kuntien omalla rahalla kustannettavat tiet yksityisteihin. Molemmista pitäsi ylläpitäjän saada käyttäjiltä korvausta. Joko tietulleina tai osuutena valtion tienkäyttäjiltä keräämistä veroista.
Hankkeen moottorina on tasan kaksi asiaa:
— Euroopan uusi rakenteilla oleva sateliittipaikannusjärjestelmä, jonka käyttöön ja kustanatamiseen ovat kaikki jäsenvaltiot sitoutuneet.
— 7 miljardin verokertymä, joka pitää kerätä jatkossakin ja toivottavasti kasvavalla trendillä.
Yksityisyyden suoja on tärkeä. Minun pointtini ei ollut se, etteikö minusta ihmisten yksityisyydellä ole niin väliä. Pointtini oli se, että yksittäisten teknisten keinojen vastustaminen on yhtä tyhjän kanssa tilanteessa, jossa on jo olemassa verrattomasti parempia teknisiä keinoja harrastaa sitä yksityisyyden loukkaamista. Se vastustus pitää olla sillä tasolla, että yksityisyyttä ei loukata, vaikka se olisi teknisesti mahdollista.
USA:n NSA-vakoilu on tässä hyvä esimerkki. Ei ole järkevää vastustaa sitä, että ihmiset lähettävät toisilleen sähköpostia ja surffailevat netissä. Sitä pitää sen sijaan vastustaa, että valtio ei kerää tästä touhusta itselleen tietoa käyttääkseen sitä ihmisten vakoiluun.
Informaation keräämisessä sinällään ei siis ole mitään vikaa. Puhelinfirmani kerää tietoa minun puheluistani voidakseen sitten laskuttaa minua oikein. Näin sen pitääkin toimia. Jos kuitenkin sitten valtio alkaa kerätä nämä puhelutietoni omille tietokoneilleen ilman, että on kyse mistään rikoksen tutkinnasta, jossa minä olen epäiltynä, on kyse yksityisyyden suojani rikkomisesta, johon valtion ei pidä saada ryhtyä.
Sama juttu tässä autojutussa. Jos valtio kerää tiedot autojen ajelusta lähettääkseen oikeat verolaput jokaiselle auton omistajalle, tässä ei ole mitään vikaa. Jos se sitten käyttää näitä tietoja pitääkseen kirjaa, missä ihmiset ovat liikkuneet ja vielä yhdistää näitä tietoja muihin tietoihin samoista ihmisistä, on kyse yksityisyyden loukkaamisesta, johon sillä ei tule olla oikeutta.
Huono esimerkki. Parempi olisi se, että nettipankin turvallisuus murretaan ja rikolliset pääsevät käsiksi pankin kaikkiin tileihin. Onko tässä vaiheessa juuri väliä sillä, että joku saa minun käyttäjätunnukseni (muttei pin-numeroani) selville?
Kai ideana on se, että haja-asutusalueella ajamiselle ei ole vaihtoehtoa. Itse olen maanviljelijä ja avovaimoni ura puolestaan pääkaupunkiseudulla. Julkinen liikenne tai asuinpaikan valitseminen ekologisemmin ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto.
No maksamme polttoaineesta ja talouden enemmän ajettu peli on hybridi, toinen on kompakti turbodieseli.
Itse en oiekin ymmärrä perustelua miksi auton hankintavero olisi jotenkin epäreilu. Nykyinen yhdistelmä ei kannusta isopäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja rankaisee ajelustakin jo aika rajusti. Autoa harvempi hankkii jos ilman pärjää ‑toki jotkut hankkivat vain koska haluavat )en ole tällaisten vapauksien rajoittamisen kannalla). Miksi ihmisten, jotka ajavat vähän (asuvat kaupuingissa ja arjessa auton käytölle on vaihtoehto) pitäisi saada auto suhteessa edullisemmaksi kuin nykyisin?
Jos verolla halutaan ohjata ihmisten käytöstä lisää on polttoaineen verotuksen nostaminen absoluuttisesti ainoa järkevä malli. Sähköautojen ja vähäpäästöisten mallien yleistymistä on naurettavaa pitää riskinä — eikö se ole päämäärä?.
Oma autoni on 2004 mallia, ruostesuojasin sen oastaessani vuosi sitten, koska uskon että pitkä elinkaari on vastuullista toimintaa. Autoni vie noin 5L/100km ja siinä on modernit suojalaitteet. Jos minua pitää rankaista olkaa niin kiltti ja tehkää se kalliimman polttoaineen muodossa ilman täysin uutta merkittäviä tietoturva ja yksityisyysriskejä ja uutta byrokratiaa tarvitsevaa teknofantasiaa.