Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­tanai­he yleiskaavas­sa ovat teol­lisu­usaluei­den säi­lyt­tämi­nen teol­lisu­usalueina sen sijaan että ne muutet­taisi­in asuinalueik­si. Tämä kos­kee ennen kaikkea Pitäjän­mäkeä ja Hert­toniemeä, jos­sain määrin myös Vallilaa. Viras­to puo­lus­taa näitä varauk­sia suo­ras­taan aggres­si­ivisen innokkaasti.

Yht­enä perustelu­na on, että valmis­ta­va tuotan­to tulee vielä palaa­maan Kiinas­ta, kun palkat Kiinas­sa läh­estyvät euroop­palaisia palkko­ja.    Tässä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

  1. Jos teol­lisu­us läh­tee Kiinas­ta sen takia, että palkat Kiinas­sa nou­se­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia hal­van työvoiman mai­ta. Niitä kyl­lä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palkkata­son läh­estymisen vuok­si (palkkata­sot kyl­lä läh­estyvät) vaan kos­ka tuotan­to automa­ti­soituu. Mitä vähem­män tehtaas­sa on henkilökun­taa, sitä pienem­pi merk­i­tys on sil­lä, mil­laista palkkaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­heessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ylit­tävät palkkaeron vaiku­tuk­sen. Sil­loin valmis­ta­va teol­lisu­us kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­toniemeen eikä Pitäjän­mäelle. Työ­paikat eivät palaa min­nekään, vaan katoa­vat. Jos logis­ti­ikkaku­lut aja­vat teol­lisu­ut­ta Aasi­as­ta Euroop­paan, pyrki­ikö se ylipään­sä syr­jäiseen Suomeen vai jon­nekin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysymys saa oikeas­t­aan ajat­tele­maan koko Suomen tule­vaisu­ut­ta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotan­to ei tuo­ta juuri lainkaan työ­paikko­ja ja vaatii sik­si työn­tek­i­jää kohden paljon tilaa ja tuot­taa paljon tavar­ali­iken­net­tä, täl­laisen suuren robotin oikea sijain­tipaik­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan jos­sain moot­tori­tien ja rauta­tien risteyskohdassa.

Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: teollisuusalueet”

Kaupunkien voitto (1): Aluksi

Rykäisimme yhdessä Mikko Särelän kanssa Eva-pam­fletin “Kaupunkien voit­to”. Nimi viit­taa EdWard Glae­serin kir­jaan Tirumpf of the City. Koko julka­isu on ladat­tavis­sa Evan sivuil­ta tämän linkin kaut­ta. [LINKKI KORJATTU; TOIMII NYT] Men­emäl­lä Evan sivuil­la löytää myös linkin e‑kirjan ilmaiseen lataukseen.

Tarkoituk­se­nani on palastel­la raport­timme jaet­tuna use­aan postauk­seen. Toivon, että keskustelu pysy­isi kunkin postauk­sen raja­tus­sa aihep­i­iris­sä, kos­ka koko raportista keskustelu yhtä aikaa johtaisi pahaan kakofoniaan.

  1. ALUKSI

Kaupungis­tu­mi­nen ja eri­tyis­es­ti suurten kaupunkien kasvu on nopeu­tunut kaikkial­la maail­mas­sa. Suo­mi on kaupungis­tu­mises­sa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta maita.
Sik­si voidaan olet­taa, että tulemme otta­maan mui­ta kiin­ni. Kaupunkien kasvu tulee Suomes­sa ole­maan vielä suurem­paa kuin muualla.
Viime viiden vuo­den aikana vuosi­na 2010–2014 yhteen­las­ket­tu väk­ilu­vun kasvu 20 suurim­mas­sa kaupungis­sa on ollut yli 133 000 henkeä. Yli puo­let tästä, yli 71 000 henkeä, on kohdis­tunut Helsinki­in, Espooseen ja Vantaalle.
Näköpi­iris­sä ole mitään, mikä hidas­taisi tätä kehi­tys­tä. Päin­vas­toin, mon­et seikat viit­taa­vat siihen, että suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään.
Suomen taloudel­lisen men­estyk­sen kannal­ta keskeiset kas­va­vat elinkeinoalat ovat sel­l­aisia, että ne viihtyvät kaikkial­la maail­mas­sa parhait­en suuris­sa kaupungeis­sa. Har­va asu­tuk­semme vaikeut­taa entis­es­tään vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­vien elinkeino­jen toim­intaa suurten kaupunkien ulkop­uolel­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to (1): Aluksi”

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapah­tu­mia. Jat­ka lukemista “Kasvukäytävä men­estyjien väliin”

Mistä VW tinkii korjatessaan huijausautot?

Volk­swa­gen aikoo kor­ja­ta kaik­ki hui­jaus­moot­tor­eil­la varuste­tut autot. Kor­jaus mak­saa muu­ta­man satasen autoa kohden. Jos se olisi näin yksinker­taista, mik­si koko hui­jauk­seen piti ryhtyä?

Näin yksinker­taista se ei tietenkään ole. En tiedä, mitä VW moot­tor­eille tekee, mut­ta olet­taisin, että kor­jauk­sen jäl­keen jää pysyvästi päälle säädöt, jot­ka oli­vat pääl­lä testi­ti­lanteis­sa. Näin päästään luvat­tui­hin nox-päästöi­hin. Jat­ka lukemista “Mis­tä VW tin­kii kor­jates­saan huijausautot?”

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleiskaavas­sa varaudu­taan siis väestönkasvu­un 260 000 asukkaal­la (jos­ta 28 000 on kaa­vatyön ollessa kesken jo tul­lut kaupunki­in). Tämän on kat­sot­tu tarkoit­ta­van noin 180 000 uut­ta työ­paikkaa ja sen taas on kat­sot­tu vaa­ti­van 5,4 miljoon­aa ker­rosneliötä uut­ta toim­i­ti­laa. Tehokku­udel­la yksi tähän menisi siis 5,4 neliökilometriä.

Pure­taan­pa vähän oletuksia.

Työ­paikkao­mavaraisu­us ennallaan

Tässä olete­taan, että Helsin­gin suh­teelli­nen työ­paikkayliomavaraisu­us säi­lyy ennal­laan. (Min­un tasku­laski­meni muuten antaa uusien työ­paikko­jen tarpeek­si 165 000 lisä­työ­paikkaa, enkä ole ottanut edes huomioon työikäis­ten ikälu­okkien pienen­e­mistä. Var­maankin olen ymmärtänyt jotain väärin.) Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va ja toim­i­ti­latarpeen mitoitus”

Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin

Lukio­ta käyvä tyt­täreni kysyi min­ul­ta yllät­täen, kan­nat­taako enää pyrk­iä yliopis­toon Suomes­sa vain onko suun­taudut­ta­va ulko­maille. Ihmettelin kysymys­tä. Tyt­täreni huolen aiheena oli, onko muu­ta­man vuo­den kulut­tua Suomes­sa enää tasokas­ta yliopis­to-ope­tus­ta tai siis onko sitä Helsin­gin yliopistossa.

Helsin­gin yliopis­tol­la menee juuri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa on nous­sut. Kos­ka nämä mit­tar­it puolta­vat harhais­es­ti englan­ninkielisiä yliopis­to­ja, kan­nat­taa kat­soa myös, miten Helsin­gin ylip­is­to on pär­jän­nyt ei-englan­ninkielis­ten maid­en joukos­sa. Sijoi­tus Shang­hain listal­la oli kuud­estoista. Jat­ka lukemista “Helsin­gin yliopis­ton näivet­tämi­nen on hal­li­tuk­sen toimista tuhoisin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.10 2015: yleiskaava.

Yleiskaa­va

Kok­ouk­sen ain­oa aihe on yleiskaa­va. Siitä ei päätetä tässä kok­ouk­ses­sa vaan yleiskaa­va on sovit­tu pidet­täväk­si pöy­dälle mar­rasku­un 3. päivään saak­ka, jol­loin lau­takun­ta päät­tää asiasta.

Lau­takun­nalle jaet­tu aineis­to on niin mit­ta­va, että en ehdi siihen pere­htymään syväl­lis­es­ti ennen tiis­tai­ta, mut­ta sil­loin­han me saamme siitä kun­nol­lisen esittely.

Yleiskaa­van tähtäin on vuodessa 2050. Se on mitoitet­tu niin, että Helsin­gin seudun asukaslu­vun on oletet­tu kas­va­van 600 000 hen­gel­lä ja Helsin­gin kaupun­gin tämän­hetk­isten rajo­jen sisäl­lä asu­vien määrä 260 000 hen­gel­lä. Väestönkasvun olete­taan siis hidas­tu­van sekä Helsingis­sä että Helsin­gin seudul­la viime vuosien kasvu­vauhdista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.10 2015: yleiskaava.”

Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

Ehkä jopa 50 000 pako­laista pakot­taa muut­ta­maan käytän­töjä pako­lais­poli­it­ti­sis­sa käytännöissä.

Tavoit­teena tulee olla tänne jäävien mah­dol­lisim­man hyvä kotout­ta­mi­nen ja työllistäminen.

Nopeasti vas­taan­ot­tokeskuk­sista omi­in asuntoihin 

Pitkäaikainen maku­ut­ta­mi­nen vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa pilaa kenet tahansa. Sik­si pako­laiskeskuk­sista on päästävä eteen­päin nopeasti.

Ei syr­jäseuduille

Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea eri­laista. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­toti­lanne edel­lyt­tää muu­tok­sia sääntöihin”

Kaupunkien voitto ‑pamfletin julkistamistilaisuus

Olen viime kuukaudet pak­er­tanut EVA-pam­flet­tia kaupungis­tu­mis­es­ta yhdessä Mikko Särelän kanssa. Nyt se on valmis. Julk­istamisti­laisu­us on keskivi­ikkona. Väl­itän tässä EVA:n lähet­tämän kut­sun. Vapaa pääsy, mut­ta pakolli­nen ilmoittautuminen.

________________________________

KAUPUNKIEN VOITTO

Suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään, Suomes­sa vielä enem­män kuin muual­la. Suomen taloudel­lisen men­estyk­sen kannal­ta keskeiset kas­va­vat elinkeinoalat viihtyvät parhait­en suuris­sa kaupungeissa.

Mitä raken­nus­pa­likoi­ta tarvi­taan kaupunkien voittoon?

EVAl­la on ilo kut­sua Sin­ut EVA-pam­fletin Kaupunkien voit­to – Kuusi keinoa vapaut­taa kaupunkien kasvu julk­istusti­laisu­u­teen

Keskivi­ikkona 7. lokaku­u­ta klo 16 ‑17.30.
Paik­ka: Vir­gin Oil Co. (Kaivopi­ha, Man­ner­heim­intie 5, Helsin­ki) Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to ‑pam­fletin julkistamistilaisuus”

Miksi perustulo on ajankohtainen

Min­un lähtöko­htani tukea perus­tu­loa on prag­maat­ti­nen. Perus­tu­loa on parem­pi tapa toteut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuu­lu­va tulon­jako kuin nykyi­nen hyvin sir­paleinen sosiaaliturvajärjestelmämme.

Perus­tu­loa mak­set­taisi­in vähän yli 500 euroa jokaiselle täysi-ikäiselle suo­ma­laiselle kuus­sa. Muut tulot eivät perus­tu­loa pienen­täisi, mut­ta veroa niistä menisi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Itse perus­tu­lo on vero­ton. Sik­si se vas­taa suun­nilleen työ­markki­natukea. Nor­maalia palkkat­u­loa saa­van tilanne ei muu­tu. Käteen jää jok­seenkin yhtä paljon kuin nytkin. Työt­tömän tilanne ei myöskään muu­tu. Lisää rahaa tulee niille, joil­la on pieniä ansio­tu­lo­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si perus­tu­lo on ajankohtainen”