Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

Vuosilämpötila
Läm­pöti­lan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennä­tyk­sel­lisen läm­min koko maa­pal­lol­la. Läm­pöti­la ylit­ti 0,34 asteel­la edel­lisen ennä­tyk­sen, joka sekin oli viime vuo­den jouluku­ul­ta. Samal­la joulukuu sinetöi myös vuo­den keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas läm­pen­e­m­i­nen viime vuo­teen näh­den johtuu tietysti El Ninos­ta, mut­ta mit­taushis­to­ri­as­sa on paljon El Nino ‑vuosia.

Läm­pöti­lan nousun pysäyt­tämi­nen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

Soten rahoitus ei ole rakettitiedettä

Viime aikoina on käytet­ty usei­ta puheen­vuoro­ja, joiden mukaan koko sote-uud­is­tus uhkaa kaat­ua siihen, että on niin vaikea­ta päät­tää rahavirroista.

Minus­ta siinä ei ole mitään vaikea­ta, ellei halu­ta alkaa muut­taa asioista ihan vain muut­tamisen halusta.

Näin help­poa se on:

Maakun­ta mak­saa kaiken, myös nykyiset Kelan mak­samat lääkeko­r­vauk­set ja tak­si­mak­sat ter­veyskeskuk­si­in. Tässä yksikanavoit­tamises­sa on se hyvä puoli, että lääke­menoille ja muille hoit­o­menoille tulee sama mak­sa­ja. Usein ne nimit­täin ovat tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja. Jos palvelu­verkko har­ve­nee, tak­si­matko­ja tulee enem­män. Tässäkin on opti­moin­nin kannal­ta hyvä, että mak­sa­ja on sama. Jat­ka lukemista “Soten rahoi­tus ei ole rakettitiedettä”

Blogin tilastot vuodelta 2015

Täl­lä blogilla julka­isti­in vuon­na 2015 yhteen­sä 251 ja 14786 hyväksyt­tyä kom­ment­tia. Viikos­sa tuli siis keskimäärin viisi postaus­ta. Kom­ment­te­ja tuli päivässä keskimäärin 40 ja yhtä postaus­ta kohden 59. Keskustelu on siis ollut vilkasta.

Käyn­te­jä oli Awstatsin mukaan 1 687 792. Tämä on jok­seenkin yhtä paljon kuin vuon­na 2014 (1 666 417) Sivu­ja luet­ti­in yhteen­sä 8,7 miljoon­aa ja tämä aiheut­ti liiken­net­tä 832 GB.

Luk­i­jamäärät oli­vat kevääl­lä nousus­sa, mut­ta syksyl­lä vas­taavasti oli vähän hil­jaisem­paa. Jat­ka lukemista “Blo­gin tilas­tot vuodelta 2015”

Suomen synkkä tulevaisuus (12) Epäonnistunutta yrittäjää ei pidä kivittää

Kuten jo tämän sar­jan osas­sa 4 sanoin, Suomen talouden toi­vo on erit­täin lah­jakkaissa nuoris­sa yrit­täjis­sä. Aiem­min aka­teemis­es­ti koulute­tut nuoret tähtä­sivät suurelta osin töi­hin julkiselle sek­to­rille, yri­tys­maail­mas­sakin lähin­nä palka­nsaa­jik­si. Nyt ura yrit­täjänä on mon­en unelma.

Tämä on hyvä merk­ki. Kun van­has­ta taloud­es­ta on niin paljon menetet­ty, on luo­ta­va toimeli­aisu­ut­ta uusil­la aloil­la. Huip­pukyvyt tekevät huippuyrityksiä.

Start­up-yrit­täjien välil­lä tulo­erot ovat val­tavia. Mon­en yri­tys epäon­nis­tuu. Jotkut eivät tien­aa mitään ja pahim­mil­laan jotkut joutu­vat elämän­mit­taisi­in velkoi­hin. Pieni joukko tien­aa sat­u­maisia sum­mia — sum­mia, joi­ta palka­nsaa­ja ei voi saa­da kuin lottoamalla.

Paul Krug­man on kut­sunut tätä Klondyke-tulon­jaok­si. Kevään koit­taes­sa tuhat kul­lan­et­si­jää läh­tee hakku olal­laan Klondy­keen kul­ta­suon­ta etsimään. Syksyl­lä sata­maan palaa 950 miestä, jot­ka eivät ole löytäneet mitään ja kouralli­nen miehiä, joista on tul­lut jät­timäisen rikkaita.

Kauan sit­ten lot­tovoitot säädet­ti­in verova­paik­si, kos­ka mitä ideaa on suures­sa lot­tovoitossa, jos yli puo­let siitä menee tuloveroi­hin? [i]

Voisiko poten­ti­aal­is­ten yrit­täjien kesku­udessa olla yhtä sydämet­tömiä ja itsekkäitä ihmisiä kuin lot­tokansas­sa? Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (12) Epäon­nis­tunut­ta yrit­täjää ei pidä kivittää”

Helsingin kasvu hidastui hieman viime vuonna

Väestörek­isterikeskuk­sen tilas­toimien asukasluku­jen mukaan Helsin­gin kasvu hidas­tui vuon­na 2015 hie­man edel­lis­es­tä vuodes­ta. Kasvua oli 7 985 henkeä, kun se oli vuon­na 2014 oli 9 126 henkeä. Myös Espoon kasvu hidas­tui hie­man, mut­ta Kehäradan vart­ta kaavoit­ta­va Van­taa nopeut­ti kasvuaan yli tuhan­nel­la asukkaal­la. Koko pääkaupunkiseu­tu kasvu pysyi läh­es ennal­laan. Koko Helsin­gin seudun kasvu oli 18 361 henkeä, mis­sä on vähen­nys­tä noin 600 henkeä. Kehyskun­tien kasvu pysyi edelleen pienenä, 2000 henkeä. Vihdin ja Por­nais­ten asukaslu­vut kään­tyivät lievään lasku­un ja Ker­a­van asukasluku pysyi tasan ennal­laan. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kasvu hidas­tui hie­man viime vuonna”

Basel 4 lakkauttaa asuntotuotannon muuttotappioalueilla?

Euroopan keskus­pank­ki ylit­tää elvyt­tää Euroopan talout­ta ja siinä sivus­sa inflaa­tio­ta negati­ivisil­la koroil­la, mut­ta raha ei oikein kulkeudu yri­tys­ten rahoit­tamiseen. Syynä tähän on, että pankkikri­isien opet­ta­mana Euroopas­sa on rajoitet­tu pankkien riskinot­toa. Ongel­man nimi on Basel 3.

Voi olla järkevää, että tal­letus­pankit eivät saa ottaa riske­jä, jota vaaran­taisi­vat asi­akkaiden tal­letuk­set ja niiden tur­vaamisek­si kaataisi­vat tap­pi­ot val­tion (tai tois­t­en pankkien) rahoitet­taviksi. Mut­ta jotenkin pitäisi jär­jestää riski­ra­hoi­tus yrityksille.

Tarvit­taisi­in riski­ra­hoi­tus­laitok­sia, joi­hin voisi tal­let­taa vähän parem­mal­la korol­la tietäen, etteivät tal­letuk­set ole tur­vat­tuna. Tai parem­min ja pienem­mil­lä hallinnol­lisil­la kuluil­la toimia sijoi­tus­ra­has­to­ja rahoit­ta­maan suo­ma­laisia yrityksiä.

Pankkimääräyk­si­in on tulos­sa lisää tiuken­nuk­sia. On tekeil­lä Basel 4, joka rajoit­taa pankkien riskinot­toa niin, että joidenkin tulk­in­to­jen mukaan tal­letus­pankit eivät voisi rahoit­taa asun­to­tuotan­toa muut­to­tap­pioalueil­la – tai saa­vat rahoit­taa, jos lainan vaku­udek­si kek­sitään jotain arvon­sa säi­lyt­tävää. Jat­ka lukemista “Basel 4 lakkaut­taa asun­to­tuotan­non muuttotappioalueilla?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.1.2016

HernesaariLis­tan voi käy­dä luke­mas­sa itse tästä.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Her­ne­saa­res­sa on riidel­ty helikopteriken­tästä, jota suun­nitelti­in Her­ne­saaren ja Pih­la­jasaaren väli­in keinosaarelle. Vihreät ovat vas­tus­ta­neet sitä koko ajan taloudel­lis­es­ti mielet­tömänä han­kkeena. Hävisimme sen viimek­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus palaut­ti osayleiskaa­van valmis­teltavak­si niin, että helikopteriken­tästä luovutaan.

Uudessa esi­tyk­sessä on raken­nusalaa 40 000 k‑m2 enem­män kuin aiem­mas­sa. Helikopteriken­tän hin­tana olisi siis menetet­ty 1 000 asukas­ta. Kaiken kaikki­aan tänne on tulos­sa asukkai­ta noin 6 000 ja ker­rosalaa 250 000  k‑m2. Jos Her­ne­saari olisi itsenäi­nen kun­ta, se olisi asukaslu­vul­taan medi­aanin tuntumassa.

Meren täyt­töjä on yhdek­sän hehtaaria. Lisäk­si koko saar­ta pitää korot­taa ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­man meren­pin­nan olete­tun nousun vuok­si. Louheelle on taas menekkiä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.1.2016”

Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta

Pitkit­tyneessä lamas­sa on uhkana koulute­tun nuori­son laa­jamit­tainen maas­ta muut­to. Näin on tapah­tunut Kreikas­sa ja näin kävi Balt­ian mais­sa ja niin on käynyt Puo­las­sa. Näin on käynyt myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Uhka kos­kee Suomes­sa eri­tyis­es­ti koulutet­tu­ja nuo­ria, kos­ka heil­lä on kysyn­tää. Henkilöko­htaisel­la tasol­la on aivan ratio­naal­ista lähteä ulko­maille, jos Suomes­sa uhkaa pitkä työt­tömyys – tai vaik­ka ei työt­tömyys, ajau­tu­mi­nen pois oman alan töistä johonkin paljon kun­ni­an­hi­mot­tomam­paan. Suomenkin kannal­ta tämä olisi hyvä, jos nämä nuoret palaisi­vat takaisin parem­pi­en aiko­jen ehkä joskus koit­taes­sa. Onhan paljon parem­pi, että he ylläpitävät ja kar­tut­ta­vat osaamis­taan ulko­mail­la kuin nos­taisi­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta Suomessa.

Se on menoa, kun lapset pan­naan paikalliseen koulu­un. Har­va muut­taa enää takaisin.

Suo­mi menet­tää koko ajan koulutet­tua väkeä ulko­maille parem­pi­en palkko­jen houkut­tele­m­ana. Taloudel­lis­ten mallien mukaan pitäisi menet­tää paljon enem­mänkin, ovathan palkat aka­teemi­sis­sa ammateis­sa paljon alem­mat Suomes­sa kuin Kes­ki-Euroopas­sa Yhdys­val­loista puhu­mat­takaan. Palkkaero­jakin suurem­pi on ero ostovoimassa.

Muut­to Ruot­si­in kiihtyi 1960-luvun lop­ul­la, kun ensim­mäiset muut­ta­jat tuli­vat kesälo­ma­l­la Volvoineen Suomeen ja ker­toi­vat ruot­salai­sista palkoista. Nuoret parem­pi­palkkaisi­in mai­hin muut­ta­neet osaa­jat voivat tehdä nyt saman.

Jotkut hark­it­se­vat lähtöä jo ennen opin­to­ja. Yliopis­tosäästöt ovat pelästyt­täneet kun­ni­an­hi­moisia nuo­ria opiske­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taako tääl­lä enää edes opiskel­la, jos ei saa kun­nol­lista ope­tus­ta. Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (11) Uhka koulutet­tu­jen maas­ta muutosta”

Tuulivoiman syöttötariffi

Tuulivoimaa on syytet­ty viime aikoina sähkö­markki­noiden sekamel­skas­ta. Suo­ma­lainen tuulivoima ei ole pystynyt sotke­maan Suomen sähkö­markki­noi­ta – vielä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toisel­la puolel­la tilanne on toinen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ailahtel­ev­asti pääl­lä ole­vaa tuulivoimaa on paljon enem­män. Meille tämä ei juurikaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on läh­es koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruotsin kanssa. Rajoit­ta­jana on toisin sanoen siir­toy­htey­den heikkous.

Skan­di­navi­aan tuulivoimaa mah­tuu suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män kuin Suomeen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on paljon vesivoimaa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuulivoiman lisään­tymi­nen myös Suomes­sa tulee lisäämään säätövoiman tarvet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esille ja puhutaan­pa jopa Vuok­sen vesistön voimaloiden muut­tamis­es­ta säädet­täviksi, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa säädeltäisi­in – ei vuo­de­naiko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päivän aika­jän­teel­lä, jol­loin Saimaan pin­taa ei heilahtelisi pahasti, mut­ta joen luonne muut­tuisi lähin­nä Venäjän puolel­la. (Venäjäl­lä on sama säätöen­er­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuulivoima tuo joka tapauk­ses­sa tarvet­ta säätää tehoa sekä kysyn­tä- että tar­jon­tapäässä. Jat­ka lukemista “Tuulivoiman syöttötariffi”

Helsingin LUX-festivaali oli jymymenestys

DSC_6519

Aivan val­tavasti, kym­meniä tuhan­sia ihmisiä kokoon­tui tänään illal­la Helsin­gin keskus­taan, jos­sa LUX-fes­ti­vaalia vietet­ti­in viimeistä iltaa (hopi hopi, vielä ehtii!) Se oli ker­ras­saan hieno. Helsingistä tulee vuosi vuodelta hauskem­pi ja mie­lenki­in­toisem­pi kaupun­ki asua.

[LISÄYS 11.1 Kaupun­gin mukaan eilen LUX:ia kävi kat­so­mas­sa 200 000 ihmistä! En osaa ottaa kan­taa siihen, las­ket­ti­inko samat ihmiset eri kohteis­sa use­aan kertaan.]

Jat­ka lukemista “Helsin­gin LUX-fes­ti­vaali oli jymymenestys”