Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.3.2016

Lausun­to HIFK:n hal­li ja kiinteistökehityssuunnitelmasta

Jotenkin alka­isi tun­tua yksinker­taisem­mal­ta, että käytet­täisi­in rahaa. Tuon rahan voisi han­kkia kaupun­gin johta­mal­la kaavoituk­sel­la samal­la alueel­la. Tulisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa maankäyt­töä — ei tarvit­sisi esimerkik­si tuhoa Töölön kau­pal­lisia palvelu­ja suurel­la automar­ketil­la — ja rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in sijoit­taa tarkoituksenmukaisemmin.
En tiedä, mil­lä hin­nal­la HIFK aikoo tuon erit­täin arvokkaan maa saa­da, mut­ta laskelmis­sa vilahti luku 30 M€. Kun han­ke on noin 150 000 k‑m2, (riip­puu vähän siitä, mitä siihen las­ke­taan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin hal­paa maa­ta ei ole Helsingis­sä mis­sään. Tar­jouskil­pailu tuol­la alueel­la tuot­taisi var­maankin kym­menker­taisen hin­nan. Aika isos­ta tues­ta olisi siis kyse.

Sinän­sä sel­l­aista aktivi­teet­tia, jota HIFK alueelle suun­nit­telee, on kun­nil­la tapana tukea.

Laitet­ti­in viikok­si pöy­dälle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.3.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.3.2016

Koske­lan sairaala-alueelle 3000 asukasta

Fik­sunoloinen tiivistyskaa­va Koske­las­sa. Tämä on yksin neljännes vuodenkaavoitustavoitteesta

Lohi­a­pa­jan­lah­den kaa­va Lauttasaaressa

Vene­sa­ta­man äärelle tulee kuusi ker­rostaloa ran­nan tun­tu­maan. Noin 500 asukas­ta. Kaa­va on kovin kiis­tanalainen. Pyrin kahlaa­maan esite­tyt mielip­i­teet läpi viikon­lop­un aikana

Lausun­to HIFK:n hallihankkeesta

HIFK halu­aa rak­en­taa uuden jäähallin ”kokon­aan oma­l­la rahal­la” ja rahoit­taa sen kohta­laisen mas­si­ivisel­la kiin­teistön­jalo­tuk­sel­la (mm. hotel­li, luk­susasun­to­ja, suurmyymälä) kaupungilta sop­uhin­taan saa­mal­laan maal­la. Viras­to esit­tää lausun­tolu­on­nok­ses­sa, että olisi parem­pi vali­ta pohjoisem­pi paik­ka (nykyisen jäähallin alue) kuin Män­tymä­ki. Jos joku kek­sii suo­jel­la van­han jäähallin, voi uuden rak­en­taa Män­tämäen tienoolle, mut­ta sil­loinkin tämä rahoituk­seen käytet­tävä kiin­teistön­jalostushanke olisi parem­pi toteut­taa Nor­den­skjöldinkadun var­res­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.3.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2016

Pasi­lan kaava

Kaa­va pan­ti­in eteen­päin yksimielis­es­ti. Pysäköin­nin osalta olin lukenut lis­taa huonos­ti. Rak­en­tamisen yhtey­dessä velvoite­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikoista vain 70 % ja lop­u­ta sit­ten, jos tarvet­ta ilmenee.

HSL siir­tynee bus­seis­sakin avoimeen rahas­tuk­seen enne tämän kaa­van toteutumista.

Kru­unusil­to­jen linjaus

Tämä piti pan­na pikaises­ti eteen­päin, jot­ta ehdit­täisi­in käsitel­lä lausun­not vielä tänä keväänä. Vai­h­toe­htoinen lin­jaus Hanasaaren pohjois­puolelta on tutkit­tu. kallis, hidas ja viivästyt­täisi hanketta.

Kom­ment­te­ja herät­ti blogikir­joituk­seni siitä, että arvon­nousus­ta onnis­tu­taan rahas­ta­maan vain neljännes. Tämä tiet6o ei ilmeis­es­ti pidä paikkaansa ainakaan tuos­sa laa­ju­udessa. Suur­in­ta osaa kovan­ra­han ton­teista ei ole vielä luovutet­tu, joten mas­si­ivista tulo­jen mene­tys­tä ei ole tapah­tunut. Nyt pitää enää selvit­tää, miten tuo 40 miljoon­aa saatavia tulo­ja on oikein las­ket­tu. Yksi­tyisessä yri­tyk­sessä täl­laiset laskel­mat oli­si­vat yksiselit­teisem­min tehtyjä.

Tätä täy­tynee selvit­tää vähän perus­teel­lisem­min, kun olen tämän kohus aloit­tanut. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.3.2016”

Mikä bulevardeissa pelottaa?

Ris­tiri­itaisia tun­tei­ta ovat herät­täneet Helsin­gin suun­nitel­mat muut­taa moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolel­la talo­jen reunus­tamik­si bule­vardeik­si niin, että asun­to­ja syn­tyy noin 80 000 asukkaalle.

Pari­in yleiseen argu­ment­ti­in on vastattava.

Siir­tyvätkö ruuhkat naa­purikun­ti­in. Helsin­gin sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti ei laske ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että nuo 80 000 asukas­ta asutet­taisi­in muualle kan­takaupunki­in. Kehä I:n sisäpuolelle on tulos­sa 150 000 asukas­ta. Nykyisel­lä liiken­nemuo­to­jakau­mal­la tämä ihmis­määrä tukkisi kan­takaupun­gin katu­verkon täysin. Sik­si panos­te­taan joukkoli­iken­teeseen. Bule­varde­ja pitkin kulk­isi pikaratikoi­ta, jot­ka ainakin vält­tävät ruuhkat. Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteetin rajoit­ta­ja on vas­taan­ot­ta­van katu­verkon kap­a­siteet­ti, eikä se tässä muu­tu mik­sikään. Jat­ka lukemista “Mikä bule­vardeis­sa pelottaa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.3.2016

Kes­ki-Pasi­lan kaava

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä vuo­den 2014 lop­ul­la. Sil­loin tehti­in varsi­naiset lin­jauk­set. Nyt on hiot­tu yksi­tyisko­htia. Lau­takun­ta on eri vai­heessa vaat­in­ut kaavoitet­tavak­si enem­män ja raken­nu­soikeu­den määrä onkin nous­sut yli 50 pros­en­til­la ensim­mäi­sistä suun­nitelmista. Alueelle tulee 3500 asukas­ta ja 1000 työ­paikkaa. Vetu­ri­tie vähän häir­it­see aluet­ta tuo­den sinne paljon läpiajoliikennettä.

Minus­ta tääl­lä pitäisi nou­dat­taa pysäköin­nis­sä peri­aatet­ta, että paikko­ja raken­netaan kysyn­nän mukaan. kos­ka se olisi ilmeis­es­ti fyy­sis­es­ti mahdollista.

Fil­lariy­htey­det pääasi­as­sa pyöräkaistoina.

Museovi­ras­ton esi­tys Var­tiosaaren suo­jelemis­es­ta raken­nus­per­in­tölain perusteella. 

Raken­nus­per­in­tölaki­in vedoten Museovi­ras­to vaatii myös Var­tiosaaren met­sän suo­jelua. Vaik­ka olisi mitä mieltä hyvän­sä Var­tiosaaren kaavoituk­ses­ta, tätä ei voi hyväksyä. Museovi­ras­to pyrkii ulot­ta­maan toti­asial­lisen veto-oikeuten­sa luon­non­suo­jelu­un, jota varten on aivan eri asiantun­ti­jata­hot. Raken­nus­per­in­tölain perusteluis­sa san­o­taan eksplisi­it­tis­es­ti, ettei näin voi tehdä.

Minä olen aikanaan sitoutunut Var­tiosaaren kaavoituk­seen kok­ouk­ses­sa, jos­sa sain esit­telijän ehdo­tuk­sen vas­tais­es­ti läpi päätök­sen, että saaren rak­en­tamisen edel­ly­tyk­senä on ratikkay­hteys. Tämä sitoo min­ua jatkossakin.

Lausun­to Viherkattolinjauksista.

Lausun­toe­si­tys on lakoni­nen: ei ole huomautettavaa.

Viherka­tot ovat mainio asia. ne pidät­tävät hulevesiä, viilen­tävät raken­nus­ta kesäl­lä ja läm­mit­tävät talvel­la, eristävät ään­tä ja tar­joa­vat tilaa kaupunkivil­je­lylle. Kat­to­ja on Helsingis­sä noin tuhat hehtaaria, mut­ta läh­eskään kaikki­in niistä ei voi viherkat­toa tehdä.

Ain­oa mikä tässä val­ti­oti­eteil­i­jää huolestut­taa on kasvin juurien kyky men­nä läpi vaik­ka har­maan kiv­en. Koh­ta ylimpi­en ker­rosten katon läopi tunkeu­tuu juuria? Kos­ka vas­taväite on niin ilmeinen, siihen on aivan var­masti jokin vastaus.

Kru­unusil­to­jen linjaus 

Kru­unuvuoren­ran­nas­ta raken­net­ta­van sil­tay­htey­den lin­jaus on nyt valmis päätet­täväk­si. Jäl­jelle jäi vai­h­toe­hto Hakaniemen torin eteläre­unan kaut­ta. Mer­i­haas­sa tämä menisi eteläistä rantaa pitkin.

Kaavailus­sa on kak­si ratikkalin­jaa: Laa­jasa­losta (myöhem­min myös Var­tiosaares­ta) Rauta­tien­to­rille 45 metrisil­lä ratikoil­la ja Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Diana-puis­toon taval­lisil­la 30 metrisil­lä ratikoilla.

On esitet­ty myös aja­tus kiertää Mer­i­ha­ka pohjois­puolelta, jol­loin yhteys palvelisi parem­min kallio­ta ja vai­h­toy­hteyk­siä Hakaniemessä, kos­ka lin­ja kulk­isi Hakaniemen nyky­is­ten ratikkapysäkkien kaut­ta. Tätä ei kuitenkaan esitetä. Täy­tynee kysyä, mik­si. Var­maankin hin­ta ja nopeus.

Han­ket­ta esitelti­in jokin aika sit­ten lau­takun­nalle. Tuol­loin mainit­ti­in, että yhteys nos­taa maan arvoa 200 miljoon­al­la eurol­la. Nyt lis­tatek­stis­sä san­o­taan, että kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa 159 eurol­la. Siitä saadaan kaupun­gin kas­saan takaisin vaa­ti­mat­tomat 40 miljoon­aa euroa. Kysyi mik­si ja vas­taus oli, että Kru­unuvuoren­ran­nan ton­tit on ehdit­ty pitkälti luovut­taa ennen sil­tapäästöstä. TÄSTÄ OLEMME YRITTÄNEET VAROITTAA!

[LISÄYS 2.3. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa kävi ilmi, että lis­tatek­sti antaa aivan liian pes­simistisen kuvan siitä, kuin­ka suuri osa sil­lan tuot­ta­mas­ta arvon­nousus­ta saadaan per­i­tyk­si kaupungille. Ongel­ma on kuitenkin ole­mas­sa, mut­ta ei aivan näin suure­na. Se kos­kee myös Som­pasaaren tontteja.]

Synergiaedut epäreilua kilpailua?

Kaup­pale­hti kauhis­teli sitä, että pelas­tus­laitok­set tekevät sairaan­hoitopi­irien kiireet­tömiä sairaankul­je­tuk­sia, joi­ta ei ole kil­pailutet­tu. Jos pelas­tus­laitok­set halu­a­vat tähän osal­lis­tua, niiden pitää yhtiöit­tää tämä toiminta.

Taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta tun­tuu perustel­lul­ta, että pelas­tus­laitok­set voivat käyt­tää kalus­toaan kiireet­tömi­in kul­je­tuk­si­in sil­loin, kun mikään suurem­pi katas­trofi ei ole pääl­lä. Voi tämän tietysti yhtiöit­tää, kun­han hyväksytään se, että nämä yhtiöt voivat vuokra­ta pelas­tus­laitok­sen kalus­toa mar­gin­aa­likus­tan­nusten hin­taan. Jat­ka lukemista “Syn­er­giae­dut epäreilua kilpailua?”

Liberan analyysi (7) Kriittisiä huomioita

Vaik­ka pidän Pur­si­aisen ja Saari­maan ana­lyysia hyödyl­lisenä lukea, kaikkea siitä ei pidä uskoa; paljon on sub­stanssin huonoa tun­temista ja paljon on ylilyöntejä.

Inkre­men­tal­is­mi. Kir­joituk­ses­sa kyl­lä san­o­taan aluk­si, että kaavoitus­ta tarvi­taan ulkois­t­en hyö­ty­jen ja hait­to­jen vuok­si, mut­ta sit­ten se vähän uno­htuu. Jos jokaises­ta ton­tista erik­seen päätetään käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, joka mak­si­moi sen ton­tin arvon, päädytään lop­ul­ta täysin epäon­nis­tuneeseen kaupunki­in. Sik­si tarvi­taan jopa vähän intu­itioon perus­tu­vaa näke­mys­tä siitä, paljonko kaupungis­sa on esimerkik­si puis­to­ja. Sen voi yrit­tää laskea rahas­sa, mut­ta toiv­o­ton­ta se on. Laskel­mat ovat niin mon­imutkaisia, ettei niis­sä päästä minkään­laiseen tarkkuuteen.

Minä kyl­lä usein lasken itsel­leni suu­ru­us­lu­okkia oman ajat­telu­ni poh­jak­si. On ity­ses­tään selviä tapauk­sia. Kymme­nen miljoo­nan piilo­tu­ki 1200 golfin­pelaa­jalle ei ole perustel­tu eikä 20 miljoo­nan euron tuki pienkoneken­tälle. (Noin 400 €/nousu). Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (7) Kri­it­tisiä huomioita”

Liberan analyysi (6): Rahat kaupungille

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä niistä ollaan valmi­ita mak­samaan enite – siis sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua. Jos ollaan tarkko­ja, sinne, mis­sä asun­noista on ylöikysyn­tää. Jos pääkaupunkiseudun asukkaista vain joka kol­mas esimerkik­si halu­aa asua kan­takaupungis­sa, kan­takaupunkia on raken­net­ta­va lisää, kos­ka sitä on vähem­män kuin yksi kol­mannes. Jos tämä olisi tietokone­peli, jos­sa resursse­ja voi siirtää miten tahansa, kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi kohdis­taa kan­takaupunki­in niin kauan kunnes markki­nat ovat tas­apain­os­sa. Näin ei kuitenkaan voi­da eikä kan­na­ta tehdä, joten raken­net­takoon niitä toisek­si parhaitakin.

Tämä kos­ki siis sijain­tia. Se ei tarkoi­ta, että kan­nat­taa rak­en­taa vain luk­susasun­to­ja pore­am­mei­neen, kos­ka niille ei ole juurikaan kysyntää.

Toisek­si rapor­tis­sa san­o­taan se itses­tään selvä asia, että kaupun­gin kan­nat­taa ottaa maao­maisu­ud­estaan rahaa niin paljon kuin vain saa siitä. Väk­ilu­vun kasvu on joka tapauk­ses­sa kaupungille erit­täin kallista.

Tämä ei ole kaikille itses­tään selvää. Raken­nus­li­ik­keet ovat saa­neet mon­et usko­maan, että ne myi­sivät hyvää hyvyyt­tään asun­to­ja halvem­mal­la, jos vain saisi­vat ton­tit halvem­mal­la. Jotkut usko­vat jopa joulupukki­in, mut­ta tämä väite ei pidä paikkaansa. Raken­nus­li­ike ottaa asun­nos­ta niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko siitä saa, vaiku­ta mitään se, paljonko raken­nus­li­ike on mak­sanut tontista.

Mut­ta merkit­tävä huomio, jota en ole tul­lut ajatelleek­si. Anni Sin­nemä­ki sanoo toisaal­la netis­sä, ettei tämä 400 euroa kuus­sa alen­nus ARA-asun­noista ole tot­ta, kos­ka kaupun­gin pitää ver­ra­ta sitä, paljonko se saa maan­vuokrat­u­lo­ja eikä paljonko asukkaat mak­sa­vat vuokraa asunois­taan. Maan vuokras­sa ero on vain vas­jaat sata euroa/asunto. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (6): Rahat kaupungille”

Liberan analyysi (6) Markkinoita myös autoilijoille

Pur­si­ainen ja Saari­maa esit­tävät, että myös liiken­teessä pitäisi ottaa järkevä hin­noit­telu käyt­töön. He kan­nat­ta­vat ruuhka­mak­su­ja ja sitä, että pysäköin­tipaikoista perit­täisi­in niiden todel­lisia kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su eikä paikko­ja pakotet­taisi rak­en­ta­maan kaavoituk­ses­sa enem­män kuin niille on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Ammattiekonomisteja!

Toiv­ot­tavasti rakkaat kokoomus­laiset luke­vat huolel­la myös tämän.

Aloite­taan ruuhka­mak­su­ista. Sanoin Hesar­ille, että ruuhka­mak­su­jen tarpeen ymmärtää jokainen, joka on läpäis­syt talousti­eteen peruskurssin. Yliopis­tol­ta otet­ti­in yhteyt­tä ja san­ot­ti­in, että opetuk­sen taso on laskenut niistä päivistä, jol­loin siel­lä olin ja ten­teistä joudu­taan päästämään läpi puut­teel­lisin tiedoin. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (6) Markki­noi­ta myös autoilijoille”

Liberan analyyssi (5) Matalan rakentamisen kustannus esiin

Pur­si­ainen ja Saari­maa vaa­ti­vat tiivi­im­pää kaavoitus­ta. He syyt­tävät tehot­tomista kaavoista poli­itikko­ja ja sitä vääristymää, että kaavoista päät­tävät nykyiset asukkaat eikä tulevil­ta kysytä mitään.

Tämä nyky­is­ten asukkaiden tuot­ta­ma vääristämä on suosit­tu nykykir­jal­lisu­udessa eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, jos­sa siitä syytetään kaupunkien kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia ja ympäristörikok­seen ver­rat­tavaa kaupunki­rak­en­teen hajaantumista.

Hyvä esimerk­ki tästä on, että valmis­teil­la ole­van Uuden yleiskaa­van ollessa ensim­mäisen ker­ran kansalais­ten arvioitavis­sa, sen läh­es jokaises­ta rak­en­tamiseen osoite­tus­ta pik­selistä joku urput­ti. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyys­si (5) Mata­lan rak­en­tamisen kus­tan­nus esiin”