Mitä ideaa on sosiaalisessa sekoittamisessa?

Moni blogikom­men­toi­ja on ihme­tel­lyt, mik­si Helsin­ki varaa Jätkäsaares­ta ARA-tont­te­ja ”eli­it­tiköy­hille” ja mik­si arvotaan onnekkai­ta osta­maan ali­hin­noitel­tu­ja Hitas-asuntoja.

Jos jaamme tämän nai­ivisti yksilö­ta­son ongel­mak­si, siinä ei olekaan mitään järkeä. Sitä varten on Lot­to, että voidaan arpoa köy­hien kesku­ud­es­ta osa parem­paan ase­maan. Jos halu­amme käyt­tää tietyn rahamäärän pien­i­t­u­lois­t­en asum­isolo­suhtei­den paran­tamiseen, se tulee käyt­tää kaikkien samas­sa ase­mas­sa ole­vien kesken tasais­es­ti esimerkik­si kohen­ta­mal­la sosi­aalis­es­ti leimau­tunei­ta lähiöitä.

Edelleen, jos olemme arponeet muu­ta­man pien­i­t­u­loisen asumaan Jätkäsaa­reen, kan­nat­taisi kysyä, ottaisiko tämä rahan mielu­um­min (verot­tomasti) käteisenä, jos vas­taavasti jou­tu­isi muut­ta­maan taval­liseen lähiöön. Toden­näköis­es­ti useim­mat ottaisi­vat edun rahana, kos­ka olisi­han se mon­ta sataa euroa kuus­sa, mikä vaikut­taa paljon pienis­sä tuloissa.

Täl­lä logi­ikalla sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Peruste­lut tule­vatkin muualta.

Jos kukin hakeu­tu­isi asumaan oman mak­sukykyn­sä mukaiselle alueelle, eri sosi­aalilu­okat asu­isi­vat omil­la alueil­laan eivätkä edes näk­isi toisi­aan. Tästä seu­raisi kansan voimakas jakau­tu­mi­nen, mis­tä ei hyvä seu­raisi. Ne maat, jot­ka ovat näin menetelleet, mak­sa­vat siitä sosi­aalisen luot­ta­muk­sen häviämisenä raskaasti. Jo Ruot­sis­sa on todel­la ongel­mallisia asuinaluei­ta. Jat­ka lukemista “Mitä ideaa on sosi­aalises­sa sekoittamisessa?”

Rooma – Firenze jälkipuintia (1)

Moni pyysi min­ul­ta fak­tapo­h­jaista tietoa matkas­tani. Tämän aiheen yleisö ei ole kovin iso, mut­ta kir­joi­tan silti.

Fil­lari ja lentokone

Pyörän voi ottaa joko mukaan lentokoneeseen tai vuokra­ta paikan päältä. Vuokraami­nen kan­nat­taa tehdä netis­sä valmi­ik­si, jot­ta pystyy val­it­se­maan laadukkaan vuokraa­mon. Suurin osa pyörävuokraamoista kun vuokraa ”mar­ket­ti­fil­lare­i­ta”. Nyky­isin saa jo aika hyviä fil­lare­i­ta. Moni ottaa koti­maas­ta mukaan polkimet ja sat­u­lan. Polkimia en ihan ymmär­rä, kos­ka lukkopolkimet ovat stan­dard­ika­maa, mut­ta sat­u­la kan­nat­taa ottaa, jos halu­aa istua seu­raa­vanakin päivänä.

Itse päädyin otta­maan mukaan oman fil­lar­in, kos­ka oma on aina oma ja kos­ka halusin fil­lari­in ohjaus­tanko­laukun ja sat­u­lanalus­laukun. Jälkim­mäisen olisin saanut tietysti otta­mal­la mukaan sat­u­lan, mut­ta edel­lis­es­tä olin vähän epä­var­ma. Fil­lari laukkuineen kuvassa.

P1000652

Finnair ottaa fil­lar­ista törkeästi 75 euroa suun­taansa. Se pitää paka­ta kovaan laukku­un (älkää mis­sään tapauk­ses­sa lait­tako sitä pehmeään laukku­un, hajoaa liki var­masti!). Minä lainasin laukun tut­taval­tani. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze jälkipuin­tia (1)”

Tuhotaanko keskuspuisto?

On tul­lut paljon pöyristyneitä yhtey­de­not­to­ja siitä, että Helsin­gin yleiskaa­va tuhoaa keskus­puis­ton. Van­ha ystäväni Mat­ti Arpo­nen on kavere­i­neen men­nyt merk­it­semään teip­il­lä yleiskaa­van rajauk­set maas­toon. Näkymä on järkyt­tänyt monia.

Pyöräilin kat­so­maan näitä teippe­jä, mut­ta ne oli valitet­tavasti pois­tet­tu. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Jois­takin riekaleista kuitenkin näki, miten teip­it oli vedet­ty. Niistä sai asi­as­ta aivan väärän käsi­tyk­sen. Ihan näin hul­lu­ja ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakaan olla.

Mat­ti Arpo­nen osaa kyl­lä lukea kart­taa. Ongel­mana on yleiskaa­van esit­tämi­nen pik­se­likaa­vana. Se ei ole tarkkara­jainen, vaan perus­tuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruu­tu­i­hin. Täl­lä halu­taan alle­vi­iva­ta yleiskaa­van yleis­lu­on­toisu­ut­ta ja sitä, että tarkat rajat vede­tään aikanaan ase­makaavo­ja tehtäessä, jol­loin paikallisi­in olo­suhteisi­in voidaan kiin­nit­tää paljon parem­min huomio­ta. Yleiskaavas­sa raken­net­tavak­si on merkit­ty jokainen pik­seli, jos­ta pienikin nurk­ka on suun­nitel­tu raken­net­tavak­si. Sik­si Arposen teip­it oli­vat aivan eri paikas­sa kuin mihin rak­en­tamisen raja on tosi­asi­as­sa tarkoitet­tu. Jat­ka lukemista “Tuho­taanko keskuspuisto?”

Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

Helsingis­sä osa asuin­ton­teista luovute­taan Hitas-tuotan­toon. Ton­tit ovat vuokra­tont­te­ja. Asun­not tulee myy­dä ”omakus­tan­nush­in­taan” asukkaille, mikä Helsin­gin suosi­tu­im­mil­la alueil­la tarkoit­taa huo­mat­tavaa alen­nus­ta asun­non hin­nas­sa. Tosin vuokra­tont­ti nos­taa yhtiö­vastiket­ta. Jos myy asun­non, sen joutuu myymään samal­la hin­nal­la kuin sen osti, vain indek­sil­lä kor­jat­tuna. Indeksinä on ymmärtääk­seni nyky­isin jokin asun­to­jen markki­nahin­tain­dek­si Helsingis­sä. Kokoomus on vaat­in­ut Hitas-jär­jestelmästä luop­umista, mikä tarkoit­taisi, että asun­not myytäisi­in eniten tar­joav­ille, edullisil­la paikoil­la siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas jär­jestelmää on puo­lus­tet­tu esimerkik­si näin: ”Emme voi luop­ua Hitas-jär­jestelmästä, kos­ka sil­loin esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaik­si tulisi yksipuolis­es­ti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvul­la har­joitet­tu asun­topoli­ti­ik­ka oli sen ajan mit­ta­pu­un mukaan sosi­aal­ista. Oli paljon vuokra-asun­to­ja – esimerkik­si Alvar Aal­lon suun­nit­telemat Kelan vuokra-asun­not näkyvät katuku­vas­sa vieläkin. Paljon oli omis­tus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotan­toa. Asun­non osto­hin­taa sään­nöstelti­in ja niin sään­nöstelti­in myös myyn­ti­hin­taa, kunnes asun­not sit­ten vapautet­ti­in sään­nöstelystä. Nämä myyti­in rikkaille alku­peräis­ten omis­ta­jien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkinie­mi. Jat­ka lukemista “Hitak­sen tilalle kaupun­gin kovan rahan vuokra-asuntoja?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.5.2016

Lausun­to asumisen ja maankäytön ohjelmasta

Poli­it­tiset neu­vot­te­lut asun­to-ohjel­mas­ta käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Tässä on se hyvä puoli, että lau­takun­nat voivat lausua asi­as­ta ”vapaasti”.

Kir­joi­tan tästä oman postauk­sen, jos ehdin.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä on ollut meil­lä aikaisem­min suun­nit­telu­pe­ri­aat­teina, jol­loin tosi­asi­as­sa ratkaisti­in kaa­van luonne. Nyt on siis kyse yksi­tyisko­hdista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.5.2016”

Rooma – Firanze, loppumatka

Kartta 7

Tiis­taina aamupäiväl­lä poljin Firen­zeen, etsin hotellin van­has­ta kaupungista, kat­selin vähän kaupunkia ja tein muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin lenkin ilman pakkauk­sia Firen­zen länsipuolella.

Liikenne Firen­zen ympäristön teil­lä oli ruuhkaista. Olen tot­tunut aja­maan auto­jen joukos­sa. Ohi ajav­ista autoista ei ole juuri hait­taa  — väistämi­nen­hän kuu­luu niille, mut­ta matel­e­va tai seiso­va auto­jono on ikävä. Yritin men­nä oikeal­ta ohi, mut­ta siinä piti olla kovin varovainen ja ajaa siis aika hitaasti.

Muut pyöräil­i­jät ohit­ti­vat auto­jonot vasem­mal­ta puolelta men­nen selkeästi vas­taan tule­vien kaistalle. Vas­taan tule­vat väis­tivät kiltisti mitään protestoimat­ta. Yritin samaa, mut­ta kyl­lä vähän hirvit­ti – eri­tyis­es­ti, kn auto­jono yhtäkkiä lähti liik­keelle ja olin sen vääräl­lä puolel­la. Jat­ka lukemista “Rooma – Firanze, loppumatka”

Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sip­ilän mukaan Suomen taloudel­la ei olisi hätäpäivää, jos työl­lisyysas­teemme saataisi­in nouse­maan nykyis­es­tä 68 pros­en­tista 72 prosenttiin.

Kaupungis­tuneel­la Uudel­la­maal­la tähän on päästy. Tämä ei johdu siitä, että Uudel­la­maal­la on paljon aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, joiden työl­lisyys on hyvä koko maas­sa, sil­lä koulu­tus­ta­son vakioin­ti ei san­ot­tavasti pudo­ta Uuden­maan hyvää työl­lisyyt­tä muuhun maa­han näh­den. Työl­lisyysaste on Uudel­la­maal­la muu­ta maa­ta korkeampi eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen kesku­udessa. Maa­han­muut­ta­jat ovat mukana näis­sä luvuissa.

Toinen talout­tamme koske­va väite on, että täl­lä tulota­sol­la Suo­mi men­estyy globaalis­sa kil­pailus­sa vain inno­vaa­tioiden ja korkean osaamisen avul­la. Kaikkial­la maail­mas­sa inno­vati­ivi­su­u­teen perus­tu­va talous taas men­estyy lähin­nä vain kaupungeis­sa. Sik­si ympäri maail­maa suuret kaupun­git kasvavat.

Val­tion­talouden kannal­ta kaupungis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­tavaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suomen tulon­saa­jista. He tien­asi­vat 30,7 % kaik­ista ansio­tu­loista ja mak­soi­vat 44,1 % kaik­ista val­tion tuloveroista. Jat­ka lukemista “Suo­mi nousu­un kaupungistumisella!”

Vuokramarkkinat aivan sekaisin

Pääkaupunkiseudul­la asun­to­jen hin­nat ja vuokrat ovat nousseet sietämät­tömästi. Tämä ehkäisee työn perässä muut­tamista ja han­kaloit­taa Suomen muutenkin vaikeaa tilannetta.

Asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa koko maa­han oikeas­t­aan vain Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja sen läheisyy­dessä. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laske­neet suh­teessa koko maan hin­toi­hin.  Helsin­gin seudul­ta saa asun­non kohtu­uhin­taan, jos ei ole krant­tu sijain­nin suhteen.

Vuokris­sa aluei­den erot ovat pienem­mät kuin hin­nois­sa. Kan­nat­taa ostaa asun­to­ja halvoista kaupungi­nosista ja pan­na ne vuokralle. Näin myös tehdään. Joidenkin arvioiden mukaan puo­let valmis­tu­vista asun­noista pää­tyy sijoi­tusasun­noik­si. Jat­ka lukemista “Vuokra­markki­nat aivan sekaisin”

Rooma – Firenze 6. päivä

Kartta 6

(Kuvat kas­va­vat klikkaamalla.)

Arvioin, että Firen­zeen on noin 120 kilo­metriä. Tallinnas­ta ajaa Pär­nu­un (130 km) ongelmit­ta päivässä pakkaustenkin kanssa, mut­ta tääl­lä Ital­ias­sa kilo­metrit ovat sen ver­ran pidem­piä, joten päätin, etten lähde yrit­tämäänkään. Halusin myös vali­ta maise­mare­itin nopean reitin sijas­ta. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze 6. päivä”

Yritykset maksakoot oman työterveyslääkärinsä suoraan itse

Osana sote-uud­is­tus­ta on puhut­tu siitäkin, että nykyi­nen vapaae­htoinen työter­veyshuolto – työter­veyshuoltona annet­tu sairaan­hoito eli suomek­si työter­veyslääkärin  vas­taan­ot­to – lopetettaisiin.

Ei sitä tietenkään voi kieltämäl­lä lopet­taa. Kukaan ei voi kieltää yri­tyk­siä palkkaa­mas­ta lääkäre­itä. Kysymys on siitä, tue­taanko niitä Kela-kor­vauk­sil­la. Jat­ka lukemista “Yri­tyk­set mak­sakoot oman työter­veyslääkärin­sä suo­raan itse”