Helsingin väkiluvun kasvu on kiihtynyt selvästi

Tilas­tokeskus on lop­ul­takin saanut valmi­ik­si väestö­muu­tosten ennakkotiedot tämän vuo­den ensim­mäiseltä neljännekseltä.

Koko maas­sa kuolleisu­us ylit­tää syn­tyvyy­den jo reilusti, 2252 hen­gel­lä, mut­ta muut­tovoit­to ulko­mail­ta pitää väk­ilu­vun kasvun vielä positiivisena.

Helsin­gin seudul­la luon­nolli­nen väestön­lisäys sen­tään oli posi­ti­ivi­nen 859 hen­gen ver­ran. Kuolleisu­us ylit­ti syn­tyvyy­den vain kolmes­sa kun­nas­sa, Por­naisil­la, Kau­ni­ai­sis­sa ja Hyvinkääl­lä. Vuosi sit­ten luon­noll­nen väestön­lisäys oli läh­es 300 suurem­pi, joten tahti on hidas­tu­mas­sa tääl­läkin. Jat­ka lukemista “Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu on kiihtynyt selvästi”

Windows 10 on poistanut salkkutoiminnon kokonaan?

Olen käyt­tänyt Win­dowsin salkku­toim­intaa tieto­jen siirtämiseen tietokon­nelt­ta toisel­la — ja myös var­mu­jusko­pi­oon viimeisimpi­en tiedos­to­jen osalta, jos vaik­ka joskus tal­let­taisi jonkin tiedos­ton päälle.

Win­dows 10:ssä tätä toim­intoa ei ollut, mut­ta sen sai takaisin, kun osasi. Blogi­ni kom­men­toi­jat aut­toi­vat tässä suuresti.

Uusim­mas­sa päiv­i­tyk­sessä salkku näyt­tää siir­tyneen lop­ullis­es­ti his­to­ri­aan. Vai onko jol­lakin taas teo­ria, miten sen saa henkiin.

Onko tarkoi­tus pakot­taa käyt­tämään Microsoft­in pil­vi­laplvelu­ja, jot­ka se tar­joaa kyl­lä ilmaisek­si? Sel­l­ainen panee aina vähän  epilemään motiivia.

Pil­vipalvelus­sa on kak­si ongel­maa. Ei toi­mi, jos ei ole verkkoy­hteyt­tä, eikä sitä aina ole, eri­tyis­es­tio ei lentokoneis­sa, mut­ta joskus ei edes sisätilois­sa. Min­ulle tapah­tuu aika usein, että pil­vipalvelus­sa on jokin synkro­noin­tion­gel­ma — var­maankin olen toimin­ut eri taval­la kun palvelu olet­taisi, mut­ta pelkästään  kir­joit­tamisen lopet­ta­mi­nen tlanteessa, jos­sa verkkoy­hteyt­tä ei ole, saa koko jär­jestelmän sekaisin.

Arggh!

Asumistuen neliövuokrakatto on huono ajatus

Vuokra-asun­toti­lanteen kär­jistymi­nen ja asum­is­tuki­meno­jen voimakas kasvu on nos­tanut yhteiskun­nan asumiseen mak­samia tukia niin paljon, että paineet muut­taa tuk­i­jär­jestelmää ovat kas­va­neet. Niil­lä voi olla suuri vaiku­tus asun­topoli­ti­ikkaan ja asuinaluei­den eriytymiseen.

Kelan pääjo­hta­ja Elli Aal­to­nen esit­ti, että kun­tien pitäisi vas­ta­ta asum­istues­ta, jot­ta niille tulisi kan­nustien pitää asum­is­menot matalalla.

Ainakaan Helsingis­sä asum­is­tu­ki ei riipu lainkaan vuokran suu­ru­ud­es­ta. Korkein hyväksyt­tävä vuokra on niin mata­la, ettei sel­l­aisia asun­to­ja ole. Yksinäisen henkilön on mak­set­ta­va 508 euron ylit­tävä osa vuokras­ta kokon­aan itse – ellei saa toimeen­tu­lo­tukea. Vuokria alen­ta­mal­la asum­is­tuki­menot eivät pienene, mut­ta voivat kyl­lä kas­vaa, jos se lisää pien­i­t­u­lois­t­en vuokralais­ten määrää kun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Asum­istuen neliövuokrakat­to on huono ajatus”

Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (2) Miksi ARA-asuntoja Jätkäsaareen

Seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen on tärkeä tavoite. Sen merk­i­tyk­sen huo­maa, kun ver­taa Helsin­gin kehi­tys­tä kaupunkei­hin, jois­sa seg­re­gaa­tio­ta ei ole yhtä tehokkaasti tor­jut­tu – Tukhol­maan, Pari­isi­in tai vaik­ka Turkuun.

VATT:in tutk­i­jat Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saari­maa ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että Helsin­ki rak­en­taa ARA-asun­to­ja myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, esimerkik­si Jätkäsaareen.

On vähän makua­sia, kuin­ka paljon tukea ARA-asun­to saa Jätkäsaa­res­sa – Paa­vo Arhin­mäen mukaan ei lainkaan ¬– mut­ta käytetään nyt vaik­ka arvio­ta 500 €/asunto, kos­ka suun­nilleen noin paljon alem­pia ARA-vuokrat ovat kuin markki­navuokrat. Kaupun­ki ei tästä mak­sa menetet­tynä tulona kuin osan. Pääosa siitä jää muiden ARA-asukkaiden mak­set­tavak­si vuokran­tasauk­sen kaut­ta. Jos halu­aisi kam­pan­joi­da sitä vas­taan, että Jätkäsaa­reen tulee ARA-asun­to­ja, kan­nat­taisi kam­pan­joi­da Itä-Helsin­gin vuokrataloalueilla.
Asun­to-ohjel­man mukaan Jätkäsaa­reen pitäisi tul­la kaikki­aan 1500 ARA-asun­toa. Täl­löin tuki niille olisi 9 M€/vuosi. Aivan näin paljon ARA-asun­to­ja sinne ei näytä tule­van. Jat­ka lukemista “Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana (2) Mik­si ARA-asun­to­ja Jätkäsaareen”

Puheeni kaupunginvaltuustossa Clarion-hotellin tontin myymisestä

Kan­natan esi­tys­tä enkä aio äänestää vasem­mis­toli­iton hylkäy­sesi­tyk­sen puoles­ta, vaik­ka tästä puheen­vuoros­ta voisi muu­takin päätel­lä. Pidän tästä aiheesta vähän perus­teel­lisem­man puheen­vuoron, kos­ka olemme valmis­tau­tu­mas­sa strate­gia­neu­vot­telui­hin ja halu­an muut­taa poli­ti­ikkaamme suh­teessa tont­tien myymiseen ja vuokraamiseen. Kesken kaiken yhden toim­i­jan osalta emme voi varoituk­set­ta käytän­töjämme muut­taa, kos­ka yri­tys on perustel­lusti voin­ut olet­taa mei­dän kohtel­e­van sitä, kuten olemme kohdelleet muitakin.

 Olemme myymässä ton­tin noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Nyt se tuot­taa meille noin 500 000 euroa vuodessa vuokrat­u­lo­ja, myyn­nin jäl­keen noin 100 000 euroa kiin­teistöveroa. Luovumme siis 400 000 euron vuo­tu­i­sista, indek­si­in sido­tu­ista tuloista 10 miljoo­nan euron ker­ta­suori­tus­ta vas­taan. Reaal­i­tuot­tona tämä vas­taa neljän pros­entin reaa­liko­rkoa. Jat­ka lukemista “Puheeni kaupung­in­val­tu­us­tossa Clar­i­on-hotellin ton­tin myymisestä”

Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)

Pidin THL:n asun­tokysymys ‑sem­i­naaris­sa puheen­vuoron aiheena Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana Julkaisen sen palastel­tuna muu­ta­maan artikke­li­in, kos­ka yht­enä kir­joituk­se­na se olisi liian pitkä. Blogi­ni ahk­er­ille luk­i­joille mon­et argu­ment­ti­ni ovat ennestään tuttuja.

= = =

Asumisen korkea hin­ta Helsingis­sä on paha ongel­ma. Se on sosi­aalise­na ongel­mana suuri vääryys. Se ei vain estä ihmisiä muut­ta­mas­ta työt­tömyysalueil­ta työn äärelle Helsinki­in. Se myös vie moti­vaa­tion hakea töitä niiltä vähän koulute­tu­il­ta helsinkiläisiltä, jot­ka ovat työt­töminä mata­la­palkkaises­ta työstä. Kalli­in asumisen takia sosi­aal­i­tur­va on aivan rik­ki tuot­taen kan­nusti­non­gelmia. Kan­nusti­non­gelmia pitäisikin tutkia keskite­tysti Helsingis­sä eikä käyt­tää koko maan keskiarvoja.

Asum­i­nen ei ole kallista kaikkial­la Helsin­gin seudul­la. Hin­nat ovat nousseet rajusti Helsin­gin ratikkakaupungis­sa ja myös niin san­otul­la kol­man­nel­la kalleusryh­mäl­lä, mut­ta eivät Itä-Helsingis­sä, eivätkä juuri myöskään Espoos­sa. Van­taal­la hin­to­jen nousu on ollut koko maan keskimääräistä nousua hitaam­paa ja Kehyskun­tien ker­rostaloa­sun­to­jen hin­nat ovat peräti laskeneet.

Jat­ka lukemista “Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana (1)”

Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiö julka­isi tutkimuk­sen suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Säätiö halusi tuli­ta tulosta niin, että puheet yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämis­es­tä kan­nat­taa lopet­taa, kos­ka enem­mistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa.

Minä luen tutkimus­ta aivan eri taval­la: tiivistämistä suo­si­vat asen­teet ovat voimis­tuneet nopeasti. Muu­tos neljässä vuodessa on ollut merkittävä.

Väitet­tä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunki­maista” tuki vuon­na vas­taa­jista 22 % ja vuon­na 2017 31 %.  Siis peräti puoli miljoon­aa aiem­paa enem­män neljässä vuodessa! Jat­ka lukemista “Asum­is­toiveet muut­tuneet nopeasti urbaanimmiksi”

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Het­emä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suuret kaupun­git, jot­ka kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä vetivät Suomea kasvu­un, ovat muut­tuneet kasvun jar­rut­ta­jik­si. Niiden osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta on laskenut.

Het­emä­ki on olen­naisen äärel­lä. Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouske­hi­tys ver­rat­tuna Ruot­si­in johtuu siitä, että talous on kehit­tynyt surkeasti Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tuna Tukhol­maan, Göte­borgi­in ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmi­in pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.

Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta ennen kaikkea muut­toa kaupunkei­hin. Kiinas­sa 300 000 ihmistä viikos­sa muut­taa kaupunkei­hin tuot­tavam­paan työhön.

Vaik­ka moni taivastelee Helsin­gin seudun läh­es 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tukhol­man, Oslon ja Kööpen­ham­i­nan väestönkasvu. Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle. Jat­ka lukemista “Suuret kaupun­git kasvun jarruna?”

DriveNow haastaa CityCarClubin

OP-ryh­mä lanseerasi tois­sa päivänä (24.5.) Helsinki­in BMW:n Dri­veNow yhteiskäyt­töau­to- tai auton­vuo­raus­palvelun, miten asian vain halu­aa nähdä. Palvelu toimii Helsin­gin ydi­nalueil­la ­ Kaivopuis­to – Käpylä – Las­si­la – Munkkinie­mi – Laut­tasaari. Myös Sel­l­oon ja lentoase­malle voi men­nä. Alueen ulkop­uolel­la saa ajaa, mut­ta auto pitä palaut­taa tälle alueelle. Kyse on BMW:n euroopan­laa­juis­es­ta kaupunkiautokonseptista.Siinä on paljon samaa kuin kaupunkifillareissa.

Lasku­tus on min­u­ut­tipo­h­jainen, 57 sent­tiä min­uu­til­ta. Se sisältää kaiken pait­si ei nyt tietenkään parkkisakko­ja ja sen sel­l­aista. Auton jät­tämis­es­tä lentoase­malle joutuu mak­samaan 7,90 € ylimääräistä. Pysäköidä saa kaikkialle, mihin auton saa ilmaisek­si, mukaan luet­tuna kaik­ki asukaspysäköin­tipaikat (autois­sa on Z‑tunnus niin kuin City­Car­Clu­bil­lakin). Ydinkeskus­tas­sa ei näitä ilmaisia paikko­ja ole, joten aivan ydinkeskus­taan autoa ei voi jät­tää.  Tätä en kuitenkaan tunne tarkasti. Kuvit­telisi, että sovit­taisi­in jostain nimikkopaikoista keskus­tan parkki­halleis­sa niin, että Stock­alta voisi tuo­da ostok­set koti­in. Jat­ka lukemista “Dri­veNow haas­taa CityCarClubin”

Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.

Talousti­eteet eivät maineestaan huoli­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lainen tieteenala. Min­un opiskel­lessani useim­mat johta­vat kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat demare­i­ta. Nyky­isin julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista talousti­eteil­i­jöistä huo­mat­ta­va osa on asen­teeltaan oikeis­to­laisia, mikä leimaa koko tiedet­tä vähän virheel­lis­es­ti. Jat­ka lukemista “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”