Asumistuen neliövuokrakatto on huono ajatus

Vuo­kra-asun­to­ti­lan­teen kär­jis­ty­mi­nen ja asu­mis­tu­ki­me­no­jen voi­ma­kas kas­vu on nos­ta­nut yhteis­kun­nan asu­mi­seen mak­sa­mia tukia niin pal­jon, että pai­neet muut­taa tuki­jär­jes­tel­mää ovat kas­va­neet. Niil­lä voi olla suu­ri vai­ku­tus asun­to­po­li­tiik­kaan ja asui­na­luei­den eriytymiseen.

Kelan pää­joh­ta­ja Elli Aal­to­nen esit­ti, että kun­tien pitäi­si vas­ta­ta asu­mis­tues­ta, jot­ta niil­le tuli­si kan­nus­tien pitää asu­mis­me­not matalalla.

Aina­kaan Hel­sin­gis­sä asu­mis­tu­ki ei rii­pu lain­kaan vuo­kran suu­ruu­des­ta. Kor­kein hyväk­syt­tä­vä vuo­kra on niin mata­la, ettei sel­lai­sia asun­to­ja ole. Yksi­näi­sen hen­ki­lön on mak­set­ta­va 508 euron ylit­tä­vä osa vuo­kras­ta koko­naan itse – ellei saa toi­meen­tu­lo­tu­kea. Vuo­kria alen­ta­mal­la asu­mis­tu­ki­me­not eivät pie­ne­ne, mut­ta voi­vat kyl­lä kas­vaa, jos se lisää pie­ni­tu­lois­ten vuo­kra­lais­ten mää­rää kunnassa.

En tie­dä, kuin­ka koh­tuul­lis­ta on olet­taa, että kun­tien päät­tä­jät ovat kyy­ni­siä pas­kiai­sia, mut­ta jos joku sat­tui­si ole­maan, hän huo­mai­si, että vält­tääk­seen asu­mis­tu­ki­me­no­ja kun­nan pitää huol­ta sii­tä, että vuo­kra-asun­to­ja on mah­dol­li­sim­man vähän tai aina­kin, että nii­den vuo­krat ovat riit­tä­vän kor­kei­ta pitä­mään köy­hät poissa.

Asu­mis­tu­ki­me­no­ja kas­vat­taa vuo­kral­la asu­mi­sen  yleis­ty­mi­nen ja se, että työt­tö­miä on pudon­nut pal­jon työ­mark­ki­na­tuel­le. Heil­le asu­mis­tu­ki on kiin­teä osa toi­meen­tu­loa. Lisäk­si pie­ni­palk­kais­ten mah­dol­li­suut­ta saa­da asu­mis­tu­kea on paran­net­tu 300 euron suo­jao­suu­del­la, jot­ta työn­te­ko yli­pään­sä kannattaisi.

Hal­li­tus päät­ti, että asu­mis­tu­keen tulee kat­to hyväk­syt­tä­vil­le neliö­vuo­kril­le. Jul­ki­suu­des­sa on puhut­tu, että kat­to oli­si Hel­sin­gis­sä noin 18 €/m2. Saa­dak­seen täy­den asu­mis­tuen yksi­na­su­val­la on olta­va vähin­tään 28 m2:n kämp­pä.

Koko­vaa­ti­muk­set pois­tet­tiin vain muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Aja­tel­tiin, että jokai­nen päät­tä­köön itse, asuu­ko mie­luum­min pie­nes­sä asun­nos­sa kal­liil­la alu­eel­le vai isom­mas­sa hal­val­la alu­eel­la. Aja­tel­tiin myös, ettei asu­mis­tuen tuli­si pal­ki­ta kal­liis­ti asu­mi­ses­ta. Sik­si sii­nä on kor­kea kor­vaus­ta­so (80%) ja mata­la enim­mäis­vuo­kra. Nyt ale­taan taas kan­nus­taa isom­paan asuntoon.

Vauh­dit­taa segre­gaa­tio­ta, että köy­hän on hakeu­dut­ta­va hal­val­le alu­eel­le, jos­kin isom­paan asuntoon.

Tai siis vauh­dit­tai­si segre­gaa­tio­ta, jos asu­mis­tu­ki oli­si ainoa tapa tukea vuo­kral­la asu­vaa. Pie­ni­tu­loi­sim­pia, esi­mer­kik­si työ­mark­ki­na­tuel­la ole­via pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä tue­taan myös toi­meen­tu­lo­tuen kaut­ta. Heil­le on aivan saman­te­ke­vää, mitä asu­mis­tuel­le tapah­tuu, kos­ka heil­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki nousee yhtä pal­jon kuin asu­mis­tu­ke laskee.

Köy­him­mät voi­vat siis edel­leen jää­dä pie­niin asun­toi­hin kal­lii­siin kau­pun­gi­no­siin, mut­ta pie­ni­palk­kais­ten on etsit­tä­vä isom­pi asun­to hal­vem­mal­ta alueelta.

Kun­ta mak­saa toi­meen­tu­lo­tues­ta puo­let, joten kun­nal­la on tosia­sias­sa jo nyt kan­nus­tin pyr­kiä sii­hen, että vuo­krat ovat mata­lia. Sii­hen ei siis tar­vi­ta Elli Aal­to­sen ehdot­ta­maa asu­mis­tuen siir­toa kun­tien vastuulle.

Asu­mis­tu­ki kor­vaa niin mata­lia vuo­kria, ettei se nos­ta vuo­kra­ta­soa enem­pää kuin tulo­jen nousu yli­pään­sä, mut­ta toi­meen­tu­lo­tu­ki on teh­nyt vuo­kra­mark­ki­noil­la pahaa jäl­keä – siis vuo­kra­lai­sen näkö­kul­mas­ta. Sik­si asu­mis­tuen mak­si­mi­ne­liö­vuo­kra ei ter­veh­dy­tä asuntomarkkinoita.

On höl­möä, että vähä­va­rais­ten asu­mis­ta tue­taan kah­del­la jär­jes­tel­mäl­lä, joi­den sään­nöt lyö­vät kor­val­le toi­si­aan. Hal­li­tus onkin päät­tä­nyt val­mis­tel­la sitä, että asu­mi­sen tuke­mi­nen siir­re­tään koko­naan asu­mis­tuen puo­lel­le. Jär­ke­vän tun­tui­nen pää­mää­rä, mut­ta siir­ty­mä­vai­hees­sa voi tul­la pahaa jäl­keä. Joi­den­kin talou­del­li­nen tilan­ne muut­tuu todel­la vaikeaksi.

Onko lop­pu­tu­lok­se­na, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät pää­ty­vät hal­poi­hin asun­toi­hin kehys­kun­tien vastuulle?

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Arvo­pa­pe­ri­leh­den kolumnina

 

25 vastausta artikkeliin “Asumistuen neliövuokrakatto on huono ajatus”

  1. Asu­mi­sen tuke­mi­sen voi hoi­taa monel­la taval­la. Yksi tapa on, että asu­mi­nen tapah­tuu kun­nan tai yleis­hyö­dyl­li­sen orga­ni­saa­tion vuo­kra-asun­nois­sa, joi­den vuo­krat pide­tään koh­tuul­li­si­na. Esim. Hol­lan­nis­sa ja Itä­val­las­sa on pit­kät perin­teet täs­tä ja asun­not ovat usein halut­tu­ja ja arvos­tet­tu­ja. Toi­nen tapa on asu­mis­tu­ki, jota mak­se­taan myös yksi­tyi­siin vuo­kra-asun­toi­hin. Kol­mas tapa on vuo­kra­sään­te­ly. Sit­ten on vie­lä vero­tuk­sel­li­set tuet asun­non han­kin­nas­sa ja vaih­ta­mi­ses­sa — ja perus­tu­lol­la voi­si kor­va­ta kaik­ki muut tuki­ta­vat. Mikä yhdis­tel­mä eri tuki­ta­vois­ta sit­ten oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta paras? Aina­kaan Suo­men nykyi­nen jär­jes­tel­mä tus­kin on mikään optimi.

  2. Paras tapa jär­jes­tää asu­mis­tu­ki oli­si kat­taa se suo­raan alu­een kiinteistöverosta. 

    Täl­lä taval­la kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat ja asu­mis­tuen saa­jat muo­dos­tai­si­vat sul­je­tun sil­mu­kan jos­sa raha kiertää.

  3. Asu­mis­tu­ki on itses­sään ongel­ma, jos­ta on pääs­tä­vä. Tut­ki­tus­ti kaik­ki tuet valu­vat hin­toi­hin ja asu­mis­tuil­la tue­taan lähin­nä gryn­de­rei­tä sekä ehkä jon­kin ver­ran vuo­kra­nan­ta­jia. Ei kovin fik­sua puuhaa.

  4. Onko toi­meen­tu­lo­tuen vuo­kraa nos­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta jotain näyttöä?

  5. Vil­le:
    … ja perus­tu­lol­la voi­si kor­va­ta kaik­ki muut tuki­ta­vat. Mikä yhdis­tel­mä eri tuki­ta­vois­ta sit­ten oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta paras? Aina­kaan Suo­men nykyi­nen jär­jes­tel­mä tus­kin on mikään optimi.

    Paras on kaik­kien tukien kor­vaa­mi­nen perus­tu­lol­la, jon­ka suu­ruus on 60 % medi­aa­ni­tu­los­ta, noin net­to­na ton­ni kuus­sa (eli viral­li­sen köy­hyys­ra­jan suu­rui­nen). Kan­nus­taa mm. yhtei­sa­su­mi­seen, mikä on aivan hyvä asia. Eir­tyis­ryh­mät kuten vam­mai­set voi­vat hakea/saada pääl­le lisä­tu­kia, jot­ka mie­lel­lään kor­va­mer­ki­tään tiet­tyi­hin menoihin.

  6. Lau­ri Kor­keao­ja:
    Onko toi­meen­tu­lo­tuen vuo­kraa nos­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta jotain näyttöä?

    Näy­tös­tä en osaa sanoa, mut­ta kau­pun­ki­lais­jär­ki viit­tai­si sii­hen suun­taan, että kun vuo­kran mää­räl­lä ei ole väliä, niin sil­lä ei sit­ten ole väliä. Ts. kun vuo­kran mak­saa joku muu, pai­not­tu­vat asun­non valin­nas­sa lähes tul­koon kaik­ki muut sei­kat ennen kuin vuo­kran kokoa tar­vit­see alkaa miet­tiä. Näin ollen jär­jes­tel­mä ohjaa asu­maan kal­liis­ti ja luo lisäk­si kan­nus­tin­louk­ku­ju kos­ka sos­su­tu­ken­sa mm. kal­liis­ti asu­mal­la mak­si­moi­neen ihmi­sen pudo­tus mah­dol­li­ses­sa työl­lis­ty­mis­ti­lan­tees­sa on sitä suu­rem­pi. Täl­le vaih­toeh­to­ne esim. hen­ki­lö, joka asuu kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­sa mah­dol­li­sim­man alhai­sel­la vuo­kral­la ja jon­ka kan­nat­taa työl­lis­tyä kos­ka palk­ka­tu­lo­jen ja hal­van vuo­kran yhdis­tel­mä nos­taa hen­ki­lön mui­ta työ­läi­siä parem­paan asemaan.

  7. Onko lop­pu­tu­lok­se­na, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät pää­ty­vät hal­poi­hin asun­toi­hin kehys­kun­tien vastuulle?”

    Toi­vot­ta­vas­ti lop­pu­tu­lok­se­na on se, että he, jot­ka nyt ja hyvin toden­nä­köi­ses­ti myös tule­vai­suu­des­sa elä­vät koko­naan yhteis­kun­nan tukien vara­sa, pää­ty­vät hal­poi­hin asun­toi­hin pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta, jot­ta asun­to­pu­las­ta kär­si­viin kas­vu­kes­kuk­siin saa­daan tilaa niil­le, joi­ta kas­vu­kes­kuk­set tar­vit­se­vat ja jot­ka tar­vit­se­vat kasvukeskuksia.

  8. Pos­se G: Paras on kaik­kien tukien kor­vaa­mi­nen perus­tu­lol­la, jon­ka suu­ruus on 60 % medi­aa­ni­tu­los­ta, noin net­to­na ton­ni kuus­sa (eli viral­li­sen köy­hyys­ra­jan suu­rui­nen). Kan­nus­taa mm. yhtei­sa­su­mi­seen, mikä on aivan hyvä asia. Eir­tyis­ryh­mät kuten vam­mai­set voi­vat hakea/saada pääl­le lisä­tu­kia, jot­ka mie­lel­lään kor­va­mer­ki­tään tiet­tyi­hin menoihin.

    Tämä oli­si­kin hyvä! Jät­täy­tyi­sin heti pois työ­elä­mäs­tä ja muut­tai­sin äiti­ni kämpille.

  9. Daniel Feder­ley:
    “Onko lop­pu­tu­lok­se­na, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät pää­ty­vät hal­poi­hin asun­toi­hin kehys­kun­tien vastuulle?”

    Toi­vot­ta­vas­ti lop­pu­tu­lok­se­na on se, että he, jot­ka nyt ja hyvin toden­nä­köi­ses­ti myös tule­vai­suu­des­sa elä­vät koko­naan yhteis­kun­nan tukien vara­sa, pää­ty­vät hal­poi­hin asun­toi­hin pois kas­vu­kes­kuk­sis­ta, jot­ta asun­to­pu­las­ta kär­si­viin kas­vu­kes­kuk­siin saa­daan tilaa niil­le, joi­ta kas­vu­kes­kuk­set tar­vit­se­vat ja jot­ka tar­vit­se­vat kasvukeskuksia.

    Samaa miel­tä.

    On jär­je­tön­tä mak­saa asu­mis­tu­kia (sis. myös toi­meen­tu­lo­tu­ki) Hel­sin­gin eli maan kal­liim­piin kau­pun­gi­no­siin. En tie­dä tämän jär­jet­tö­myy­den rahal­lis­ta mää­rää, eli onko jos­ta­kin saa­ta­vil­la vaik­ka­pa pos­ti­nu­me­roit­tain mak­se­tut asu­mis- ja toimeentulotuet?

  10. Kal­le:
    Asu­mis­tu­ki on itses­sään ongel­ma, jos­ta on pääs­tä­vä. Tut­ki­tus­ti kaik­ki tuet valu­vat hin­toi­hin ja asu­mis­tuil­la tue­taan lähin­nä gryn­de­rei­tä sekä ehkä jon­kin ver­ran vuo­kra­nan­ta­jia. Ei kovin fik­sua puuhaa.

    Vaan kun juu­ri tämä väi­te kumottiin.

  11. > pai­neet muut­taa tuki­jär­jes­tel­mää ovat kasvaneet.
    > Niil­lä voi olla suu­ri vai­ku­tus asuntopolitiikkaan
    > ja asui­na­luei­den eriytymiseen.

    Olen jos­kus poh­dis­kel­lut mil­lai­nen oli­si yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, jos meil­lä aikoi­naan oli­si työ­mark­ki­noil­la pää­dyt­ty aja­tuk­seen, että palk­ka alkaa sii­tä, kun läh­det kotoa töi­hin sii­hen, kun palaat takaisin.

    – Tur­han­päi­väi­nen edes­ta­kai­nen liik­ku­mi­nen työ­pai­kan ja kodin välil­lä ilman tuo­tan­nol­lis­ta syy­tä, vain jär­jes­tel­män pakot­ta­ma­na, vähe­ni­si dramaattisesti.
    – Työ­pai­kat ja asun­not limit­tyi­si­vät yhdys­kun­nik­si, jois­sa ihmi­sil­lä oli­si aikaa per­heel­le ja toi­nen toi­sil­leen sen sijaan, että istu­vat “työ­mat­kal­la”.
    – Työ­pai­kat sijoit­tui­si­vat sin­ne, mis­sä ihmi­set asu­vat ja ihmi­set sijoit­tui­si­vat sin­ne, mis­sä työ­pai­kat ovat.
    – Liik­ku­vuus lisääntyisi.

  12. Hei, asu­mis­tuen vuo­kria nos­ta­va vai­ku­tus ei tule pel­käs­tään sen lokaa­lis­ta mar­gi­naa­li­hin­ta­vai­ku­tuk­ses­ta, vaan sil­lä on mer­ki­tys­tä kun­tien välillä. 

    Hel­sin­gis­sä asu­mis­tu­kea mak­se­taan enem­män kuin esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la niin, että Hel­sin­gis­sä asu­mi­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on jois­sain tapauk­sis­sa alle puo­let mark­ki­na­hin­nan erotuksesta. 

    Kir­joi­tin asias­ta omaan blo­gii­ni. Saa väit­tää vas­taan, mut­ta toi­voi­sin perus­te­luk­si jotain järkevää.

  13. DVA: Vaan kun juu­ri tämä väi­te kumottiin.

    Yhtään vakuut­ta­vaa todis­tus­ta, joka oli­si tuon kumon­nut, en ole näh­nyt. Jotain näi­tä huu­haa sisi­aa­li­tie­tei­li­jöi­den päh­kä­hul­lu­ja mutu jut­tu­ja kier­tää sit­keäs­ti. Nii­tä usko­van tulee olla uskos­saan vahva.

    1. Tähän tulok­seen pää­tyi­vät VAT­Tin tut­ki­jat, siis eko­no­mis­tit. Aka­tee­mi­sel­la talous­blo­gil­la seli­tet­tiin teoreettisesti.

  14. Tuo talous­blo­gi oli kyl­lä talous­nol­la­tut­ki­muk­sen huip­pua. Sii­nä­hän pää­ar­gu­ment­ti oli, että asu­mis­tu­keen käy­tet­ty vero­ra­ha on pois­sa vuo­kra-asun­to­jen koko­nais­ky­syn­näs­tä ja siten kumo­aa asu­mis­tuen pää­omit­tu­mi­sen vuo­kriin. Samal­la taval­la minä voi­sin maa­ta­lous­e­ko­no­mis­ti­na kumo­ta maa­ta­lous­tuen pää­omit­tu­mi­sen maan­kor­koon. Riit­tä­vän suu­ren maa­ta­lous­tuen jäl­keen veron­mak­sa­jil­la ei ole enää varaa ostaa ruo­kaa, joten maan­kor­ko pai­nuu lähtötasolle.

  15. Aka­tee­mi­sen talous­blo­gin ole­tus sii­tä, että vuo­krat eivät nouse kos­ka pie­ni­tu­loi­set siir­ty­vät asu­mis­tuen vuok­si kulut­ta­maan laa­duk­kaam­pia asun­to­ja on outo; mitä niil­le aikai­sem­mil­le asun­noil­le käy? Vai onko väi­te se, että asu­mis­tu­ki nos­taa tuen­saa­jat osto­voi­ma­ja­nal­la mui­den ylä­puo­lel­le, jol­loin nii­hen aikai­sem­piin, tuen­saa­jil­le kel­paa­mat­to­miin asun­toi­hin muut­taa ne, jot­ka eivät saa tukea? Ei sekään kau­hean oikeu­den­mu­kai­sel­ta kuulosta…

    Myös­kään gryn­de­rei­den halu raken­taa aina vain pie­nem­piä ja heik­ko­laa­tui­sem­pia uusia asun­to­ja ei oikein vas­taa väi­tet­tyä mal­lia, jos­sa kaik­kein heik­ko-osai­sim­pien asun­to­ku­lu­tuk­sen laa­tu­ta­so kasvaisi.

    Itse näen asun­to­mark­ki­nat kah­te­na jana­na: toi­nen kuvaa kaik­kia mark­ki­noil­la ole­via asun­to­ja laa­tu­jär­jes­tyk­ses­sä, toi­nen ihmi­siä mak­su­ky­ky­jär­jes­tyk­ses­sä. Asun­not sit­ten allo­koi­daan ihmi­sil­le samas­sa jär­jes­tykss­sä hui­pul­ta alkaen, ja asun­to­jen hin­ta­ta­so mää­räy­tyy asun­toon allo­koi­dun ihmi­sen mak­su­ky­vyn mukaan (tai oikeas­taan jär­jes­tyk­ses­sä seu­raa­va­na alem­pa­na ole­van ihmi­sen mak­su­ky­vyn mukaan). 

    Jos täs­sä mal­lis­sa janan ala­pää­tä tue­taan asu­mis­tuel­la, mak­su­ky­vyn kas­vu vas­taa­vas­ti nos­taa janan ala­pään asun­to­jen hin­ta­ta­soa. Vas­taa­vas­ti tie­tys­ti tulon­siir­to vähen­tää ylä­pään mak­su­ky­kyä, mut­ta kal­leim­pien asun­to­jen hal­pe­ne­mi­nen ei kau­heas­ti läm­mi­tä asu­mis­tuen saajaa…

    Täl­lä mal­lil­la myös Soi­nin­vaa­ran usein esit­tä­mä väi­te sii­tä, että kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man laa­duk­kai­ta (kal­lii­ta) asun­to­ja on myös help­po tode­ta intui­tii­vi­ses­ti oikeaksi.

  16. VATT:n tut­ki­mus tote­si, että ylei­nen asu­mis­tu­ki nos­taa sen asun­non hin­taa vain saman ver­ran kuin mui­den asun­to­jen hin­taa, ei sen enem­pää. Se ei lain­kaan kiis­tä­nyt sitä, että tuki nos­taa kaik­kien asun­to­jen hin­taa lisää­mäl­lä asun­to­ky­syn­tää markkinoilla.

    Köy­hät kulut­ta­vat tulois­taan suu­rem­man osan asu­mi­seen, ja asu­mis­tuen saa­mi­sen ehto­na on riit­tä­vän oman asun­non hank­ki­mi­nen sopi­val­ta pai­kal­ta kimp­pa- tai per­hea­su­mi­sen sijaan.

    Kuten Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa, toi­meen­tu­lo­tuen asu­mis­tu­ki on pahem­pi. Vuo­kra­sään­te­ly oli­si kaik­kein pahin. “Edul­li­set asun­not” tar­koit­taa vuo­kra­sään­te­lyä, joka ei kos­ke kaik­kia asun­to­ja. Se on siis sil­tä väliltä.

    Pois­te­taan muu kuin ylei­nen asu­mis­tu­ki. Kor­va­taan sekin perus­tu­lol­la niin pit­käl­ti kuin raas­ki­taan. Ihmi­set voi­vat sit­ten käyt­tää nii­tä raho­ja tär­keäm­piin­kin asioi­hin kuin asumiseen.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tähän tulok­seen pää­tyi­vät VAT­Tin tut­ki­jat, siis ekonomistit.Akateemisella talous­blo­gil­la seli­tet­tiin teoreettisesti.

    Yhtään ei soi häly­tys­kel­lot, kun Suo­mes­sa saa­daan muis­ta mais­ta poik­kea­via tulok­sia? Tuli vain mie­leen Suo­men pan­kin joh­ta­ja Sep­po Hon­ka­poh­jan lausunnot. 😉

  18. DVA: Vaan kun juu­ri tämä väi­te kumottiin.

    Ei kumot­tu. Luke­kaa se VATT:n tut­ki­mus­pa­pe­ri ja sitä seu­ran­nut keskustelu. 

    Sel­keäs­ti ja yti­mek­kääs­ti todet­tu mm. tässä:

    VATT:n tut­ki­mus:
    VATT:n tut­ki­mus tote­si, että ylei­nen asu­mis­tu­ki nos­taa sen asun­non hin­taa vain saman ver­ran kuin mui­den asun­to­jen hin­taa, ei sen enem­pää. Se ei lain­kaan kiis­tä­nyt sitä, että tuki nos­taa kaik­kien asun­to­jen hin­taa lisää­mäl­lä asun­to­ky­syn­tää markkinoilla.

    Ja näin. Hel­ve­tin tur­haut­ta­vaa ollut taas koko keskustelu.

    VATT:n tut­ki­mus:
    Pois­te­taan muu kuin ylei­nen asu­mis­tu­ki. Kor­va­taan sekin perus­tu­lol­la niin pit­käl­ti kuin raas­ki­taan. Ihmi­set voi­vat sit­ten käyt­tää nii­tä raho­ja tär­keäm­piin­kin asioi­hin kuin asumiseen.

    Samaa miel­tä, mut­ta tämä­hän ei onnis­tu, kos­ka vir­ka­kyös­ti on sitä miel­tä, että köy­häl­lä ei saa olla valin­nan­va­paut­ta, hän ei saa kara­ta Kai­nuuseen kalas­ta­maan ja ryyp­pää­mään yhteis­kun­nan varoil­la, vaan on kituu­tet­ta­va mie­lel­lään kal­lis­sa asun­nos­sa työs­sä­käy­vien kes­kel­lä ja tun­net­ta­va alemmuutta.

    Noin mak­sa­jan roo­lis­sa sanoi­sin, että karat­koon Kai­nuuseen. Sii­nä para­nee kaik­kien elä­män­laa­tu, kun rel­les­tä­mi­nen ja epä­mää­räi­nen vuo­ro­kausi­ryt­mi siir­tyy kal­lio­lai­ses­ta ker­ros­ta­lo­naa­pu­rus­tos­ta kai­nuu­lai­seen mökkiin.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tähän tulok­seen pää­tyi­vät VAT­Tin tut­ki­jat, siis ekonomistit.Akateemisella talous­blo­gil­la seli­tet­tiin teoreettisesti.

    Joo, sinä­kin.

  20. Ai, että kun on iha­nia kom­ment­te­ja. Kun tut­ki­mus­tu­los ei vas­taa omaa _mielipidettä_, niin se onkin nol­la­tut­ki­mus­ta ja huuhaata.

    Mut­ta tot­ta­han toki Kaup­pa­leh­teä kah­vi­tauol­la pos­su­mun­kin lomas­sa selail­lut kom­men­taat­to­ri tie­tää, että vain _mielipiteillä_ on väliä ja eri­tyi­ses­ti hänen _mielipiteellä_ on väliä.

  21. DVA:
    Ai, että kun on iha­nia kom­ment­te­ja. Kun tut­ki­mus­tu­los ei vas­taa omaa _mielipidettä_, niin se onkin nol­la­tut­ki­mus­ta ja huuhaata.

    Ei vaan että Eero­lan ja Lyy­ti­käi­sen tut­ki­mus ei edes otta­nut kan­taa sii­hen, vai­kut­taa­ko asu­mis­tu­ki ylei­seen vuo­kra­ta­soon. Joku vain teki tut­ki­muk­ses­ta vää­rän tul­kin­nan ja se läh­ti elä­mään omaa elä­mään­sä, kuten tämän­kin blo­gi­kir­joi­tuk­sen kom­men­teis­ta huomataan.

    Vas­ti­nees­saan Viré­nil­le Eero­la ja Lyy­ti­käi­nen totea­vat mm. “Vaik­ka tuki ei nos­tai­si tuen saa­jan vuo­kraa ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin, on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, että tuki nos­taa kaik­kien vuo­kria. Kuten Viren tote­aa, on toden­nä­köis­tä, että asu­mis­tuen seu­rauk­se­na ylei­nen vuo­kra­ta­so on korkeampi.”

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/debatti-asumistuki-kohdentuu-tuensaajille/HKNF2xkq

    Arvaan jo nyt, että tätä rata­kis­koa saa taas vään­tää uudes­taan ja uudes­taan vaik­ka kuin­ka mon­ta vuot­ta. “Oli se Vat­tin tut­ki­mus sil­loin ja sen mukaan asu­mis­tu­ki ei vai­ku­ta vuokriin.”

  22. K‑Veikko:
    > pai­neet muut­taa tuki­jär­jes­tel­mää ovat kasvaneet.
    > Niil­lä voi olla suu­ri vai­ku­tus asuntopolitiikkaan
    > ja asui­na­luei­den eriytymiseen.

    Olen jos­kus poh­dis­kel­lut mil­lai­nen oli­si yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, jos meil­lä aikoi­naan oli­si työ­mark­ki­noil­la pää­dyt­ty aja­tuk­seen, että palk­ka alkaa sii­tä, kun läh­det kotoa töi­hin sii­hen, kun palaat takaisin.

    – Tur­han­päi­väi­nen edes­ta­kai­nen liik­ku­mi­nen työ­pai­kan ja kodin välil­lä ilman tuo­tan­nol­lis­ta syy­tä, vain jär­jes­tel­män pakot­ta­ma­na, vähe­ni­si dramaattisesti.
    – Työ­pai­kat ja asun­not limit­tyi­si­vät yhdys­kun­nik­si, jois­sa ihmi­sil­lä oli­si aikaa per­heel­le ja toi­nen toi­sil­leen sen sijaan, että istu­vat “työ­mat­kal­la”.
    – Työ­pai­kat sijoit­tui­si­vat sin­ne, mis­sä ihmi­set asu­vat ja ihmi­set sijoit­tui­si­vat sin­ne, mis­sä työ­pai­kat ovat.
    – Liik­ku­vuus lisääntyisi.

    Type­rien työ­mat­ka­vä­hen­nys­ten pois­ta­mi­nen aut­taa tähän ongel­maan. Toki samal­la tule pois­taa äly­tön lii­ken­teen verotus. 

    Jos joku halu­aa tukea työ­mat­kaa, se kuu­luu työ­nan­ta­jal­le. Esi­mer­kik­si ne fir­mat, yhte­nä toki val­tio, joka siir­tää hen­ki­lö­kun­taa paik­ka­kun­nal­ta toi­sel­le, voi hyvin mak­saa kus­tan­nuk­set päi­vä­ra­hoi­na tai ilmai­se­na asu­mi­se­na, kuten mones­sa muus­sa maas­sa toimitaan.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­sä toi­ses­sa maas­sa on saman­lai­nen asumistukikärjestelmä.

    Ihan hyvä kysymys.
    Asian voi­si myös kysyä toisinpäin:
    Eikö kai­kis­sa (mei­tä parem­mis­sa) mais­sa ole sama systeemi?
    Ehkä täs­tä asias­ta oli­si hyvä ottaa sel­vää, niin kes­kus­te­lus­ta tuli­si laadukkaampaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.