Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (2) Miksi ARA-asuntoja Jätkäsaareen

Segre­gaa­tion tor­ju­mi­nen on tär­keä tavoi­te. Sen mer­ki­tyk­sen huo­maa, kun ver­taa Hel­sin­gin kehi­tys­tä kau­pun­kei­hin, jois­sa segre­gaa­tio­ta ei ole yhtä tehok­kaas­ti tor­jut­tu – Tuk­hol­maan, Parii­siin tai vaik­ka Turkuun.

VATT:in tut­ki­jat Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saa­ri­maa ovat arvos­tel­leet voi­mak­kaas­ti sitä, että Hel­sin­ki raken­taa ARA-asun­to­ja myös kal­lii­siin kau­pun­gi­no­siin, esi­mer­kik­si Jätkäsaareen.

On vähän makua­sia, kuin­ka pal­jon tukea ARA-asun­to saa Jät­kä­saa­res­sa – Paa­vo Arhin­mäen mukaan ei lain­kaan ¬– mut­ta käy­te­tään nyt vaik­ka arvio­ta 500 €/asunto, kos­ka suun­nil­leen noin pal­jon alem­pia ARA-vuo­krat ovat kuin mark­ki­na­vuo­krat. Kau­pun­ki ei täs­tä mak­sa mene­tet­ty­nä tulo­na kuin osan. Pää­osa sii­tä jää mui­den ARA-asuk­kai­den mak­set­ta­vak­si vuo­kran­ta­sauk­sen kaut­ta. Jos haluai­si kam­pan­joi­da sitä vas­taan, että Jät­kä­saa­reen tulee ARA-asun­to­ja, kan­nat­tai­si kam­pan­joi­da Itä-Hel­sin­gin vuokrataloalueilla.
Asun­to-ohjel­man mukaan Jät­kä­saa­reen pitäi­si tul­la kaik­ki­aan 1500 ARA-asun­toa. Täl­löin tuki niil­le oli­si 9 M€/vuosi. Aivan näin pal­jon ARA-asun­to­ja sin­ne ei näy­tä tulevan.

VATT:n tut­ki­jat esit­tä­vät, että kokeil­tai­siin, miten noi­hin ARA-asun­toi­hin vali­tut onnek­kaat rea­goi­si­vat kysy­myk­seen, pal­jon­ko heil­le pitäi­si mak­saa, jos muut­tai­si­vat hal­vem­mal­le alu­eel­le. Moni var­maan muut­tai­si pie­nem­pää kor­vaus­ta vas­taan kuin 500 €/kk, joten edun anta­mi­nen asun­to­na Jät­kä­saa­res­sa on haaskausta.

Näin se var­maan­kin oli­si, jos asia rajoit­tui­si yksi­lö­ta­soon. Kyse on kui­ten­kin myös kau­pun­gin sosi­aa­li­ses­ta tasa­pai­nos­ta. Tämän näkö­koh­dan mää­räl­li­nen mit­taa­mi­nen on vai­kea­ta, mut­ta sel­lais­ta päät­te­ly­sään­töä ei ole, että ilmiö­tä, jota eko­no­mis­tit eivät osaa mita­ta, ei ole ole­mas­sa. Näyt­tö segre­gaa­tion hai­tal­li­suu­des­ta on vakuut­ta­vaa. Sil­ti tähän asi­aan kan­nat­tai­si paneu­tua tut­ki­muk­sen kei­noin oikein kun­nol­la, kos­ka nyt poli­tiik­kaa teh­dään lähin­nä intui­tion ohjaamana.

Kuin­ka onnis­tu­nut­ta tämä Jät­kä­saa­ren sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen lopul­ta on, jää näh­tä­väk­si. Val­tuus­to on päät­tä­nyt, että kaik­ki asun­not ARA-asun­to­ja lukuun otta­mat­ta muut­tu­vat kovan rahan asun­noik­si 30 vuo­den kulut­tua, kun Hitas-asun­not myy­dään eni­ten tar­joa­vil­le. Sil­loin alu­eel­la on vain kovan­ra­han asun­to­ja ja ARA-asun­to­ja, mut­ta ei mitään sil­tä välil­tä. Jos alu­ees­ta tulee niin halut­tu kuin usko­taan, alu­eel­la asuu vain hyvin varak­kai­ta ja ”kiin­tiö­köy­hiä”. Toi­mi­va sosi­aa­li­nen raken­ne edel­lyt­täi­si kes­ki­tu­loi­sia sii­hen väliin.

ARA-asun­to­ja sekoit­ta­mal­la voi­daan tor­jua yksi­puo­li­ses­ti rik­kai­den aluei­ta, mut­ta ei yksi­puo­li­ses­ti köy­hien aluei­ta. Tämä jäl­kim­mäi­nen kui­ten­kin tai­taa olla se ongel­ma, jota piti tor­jua. Kehi­tys vapail­la mark­ki­noil­la viit­taa sel­lai­seen hin­ta­ke­hi­tyk­seen, joka tulee voi­mis­ta­maan asui­na­luei­den eriy­ty­mis­tä hyvä- ja huonotuloisiin.

Sii­hen tep­sii vain se, että ei raken­ne­ta huo­noa min­ne­kään. Jos jon­ne­kin raken­ne­taan huo­noa, sii­tä tulee lopul­ta huo­no-osais­ten asuinalue.

Toi­nen tär­keä asia on pitää huol­ta sii­tä, että mis­sään ei ole huo­no­ja kou­lu­ja. Suo­ma­lai­nen ei yleen­sä hät­käh­dä, vaik­ka kadul­la tulee vas­taan ei-suo­ma­lai­sel­ta näyt­tä­viä, mut­ta jos lap­sen kou­lu­luo­kas­sa on niin pal­jon muun kie­li­siä, ettei opet­ta­jal­ta rii­tä huo­mio­ta per­heen omal­le muku­lal­le, sil­loin aja­tus pois muut­ta­mi­ses­ta tulee mie­leen. Sik­si on ole­mas­sa posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion bud­jet­ti. Kou­lut saa­vat PD-rahaa sen mukaan, kuin­ka haas­ta­va oppi­la­sai­nes niil­lä on. Ongel­man mer­kit­se­vyy­teen näh­den PD-raha on aivan lii­an pie­ni. Se on pal­jon pie­nem­pi kuin on se tuki, jon­ka Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kaat saavat.

On mie­les­tä­ni sel­vää, että mil­joo­na euroa tor­jui­si parem­min segre­gaa­tio­ta käy­tet­ty­nä posi­tii­vi­seen dis­kri­mi­naa­tioon. Ei kui­ten­kaan ole meka­nis­mia, jol­la Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den tuki muu­tet­tai­siin PD-rahak­si Kon­tu­las­sa. Sitä tukea­han ei mak­sa kau­pun­ki vaan toi­set ARA-asuk­kaat. Sitä pait­si, vaik­ka PD-raha on tehok­kaam­paa, ei se tar­koi­ta, että ARA-poli­tiik­ka oli­si teho­ton­ta. Molem­pia voi­daan käyt­tää rinnan.

VATT:n tut­ki­joi­den kui­sal­li­siin havain­toi­hin kuu­luu, että ARA-asun­not tuot­ta­vat enem­män segre­gaa­tio­ta kuin kovan rahan vuo­kra-asun­to­kan­ta. Mui­noin vuo­kra-asun­not kes­ki­tet­tiin voi­mak­kaas­ti joi­hin­kin kau­pun­gi­no­siin. Tämä seu­rauk­se­na ARA-asun­nos­sa asu­va pie­ni­tu­loi­nen asuu toden­nä­köi­sem­min pie­ni­tu­loi­sel­la asui­na­lu­eel­la kuin mark­ki­na­vuo­kraa asu­mis­tuen tur­vin mak­sa­va pie­ni­tu­loi­nen. Tähän vai­kut­taa myös se, että ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä par­hail­la pai­koil­la ole­vis­sa ARA-asun­nois­sa asuu enem­män yli­tu­loi­sia kuin huo­noil­la pai­koil­la olevilla.

41 vastausta artikkeliin “Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (2) Miksi ARA-asuntoja Jätkäsaareen”

  1. Näyt­tö segre­gaa­tion hai­tal­li­suu­des­ta on vakuuttavaa. ”

    Vähin­tään yhtä pal­jon on näyt­töä sii­tä, että segre­gaa­tion tor­jun­nal­la on hait­to­ja. Kan­nat­taa kysyä vaik­ka Ruusu­lan­ka­dun päih­de­kun­tou­tu­jien naapuritaloista.

    Tämä “epä­so­si­aa­li­nen poruk­ka” aiheut­taa ympä­ris­tö­hait­to­ja asu­vat he mis­sä tahan­sa. Poli­tii­kan ja vir­ka­mies­ten rat­kais­ta­vak­si on jää­nyt se min­kä naa­pu­rus­ton tai kau­pun­gin­osan nis­kaan hait­ta kaadetaan.

    Se vain nyt tun­tuu koh­tuut­to­mal­ta näin kun­nial­li­se­na veron­mak­sa­ja­na, että mei­dän mak­sa­mil­la veroil­la tulee naa­pu­riin ilmai­sek­si asu­maan tyyp­pi joka ei kos­kaan ole edes halun­nut hoi­taa asioi­taan kun­nol­la. Ymmär­rän erit­täin hyvin parem­pi­tu­loi­sia, jot­ka pyr­ki­vät muut­ta­maan parem­piin kaupunginosiin. 

    Kun ver­taa esim. Itä-Hel­sin­gin ja kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den etnis­tä taus­taa, niin väis­tä­mät­tä tulee mie­leen että ei kau­pun­ki todel­li­suu­des­sa yri­tä tor­jua segre­gaa­tio­ta, esit­tää vaan. Eipä tai­da esim. Kata­ja­no­kal­la kovin pal­jon pako­lais­taus­tai­sia asua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. En sanoi­si, että olem­me Essin kans­sa arvos­tel­leet voi­mak­kaas­ti ARA-asun­to­jen raken­ta­mis­ta Jät­kä­saa­reen. Eten­kään emme tee niin tuos­sa lin­ka­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa, joka on puh­taas­ti empii­ri­nen, eikä datas­sa ole Jät­kä­saar­ta vie­lä mukana. 

    Toki asian voi tul­ki­ta niin, että tut­ki­muk­sen tulos­ten perus­teel­la kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­po­li­tiik­ka ei toi­mi kovin hyvin, aina­kaan ver­rat­tu­na asumistukeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kun ARA asun­to­jen asuk­kai­den tulot ale­taan 2019 tar­kis­ta­maan 5v välein tai jopa reaa­liai­kai­ses­ti niin nii­hin asu­maan jää­vät vain köy­hät ja kei­not­te­li­jat, niin pie­net ne tulo­ra­jat ovat jos kysees­sä on 2+ hen­ki­lön talous (max 2550€ BRUTTO/kk/henkilö). Luki­jat ovat sen ver­ran fik­su­ja, että tajua­vat heti miten tuo on kier­ret­tä­vis­sä joten en viit­si sitä täs­sä mai­nos­taa (=kei­not­te­li­jat).

    Samal­la voi­daan (aihees­ta) lei­ma­ta näis­sä asu­vat taas köy­hik­si mis­tä oltiin pik­ku­hil­jaa pää­se­mäs­sä eroon, kun talois­sa alkoi asu­maan myös ihan nor­maa­le­ja kes­ki-/hy­vä­tu­loi­sia. Ilmoi­te­tuil­la tulo­ra­ja­joil­la siel­lä asu­vat työt­tö­mät ja pienituloiset.

    Minus­ta on joten­kin para­dok­saa­lis­ta, että puhu­taan segre­gaa­tion vält­tä­mi­ses­tä ja samal­la pot­ki­taan pois ne jot­ka mak­sa­vat asun­ton­sa vuo­kran koko­naan itse ilman yli­mää­räi­siä tukia. Onhan se kau­hea­ta, että joku näis­sä asun­nois­sa mak­saa vuo­kran­sa ihan itse, sen sijaan että sen mak­saa KELA/Sossu. Kyl­lä kaik­ki asu­jat pitää saa­da vähin­tään­kin asu­mis­tuen piiriin!

    Mie­len­kiin­toi­sek­si tulee myös tilan­ne mis­sä joku on asu­nut asun­nos­saan 20v, saa nyt hää­dön lii­an hyvien tulo­jen vuok­si ja jou­tuu seu­raa­va­na vuon­na työt­tö­mäk­si. Asun­to on men­nyt ja jono on vuo­sien pitui­nen ja sii­hen samaan asun­toon ei vält­tä­mät­tä pää­se enää kos­kaan. Voi alkaa ahdistamaan.

    Jon­kin­lai­se­na kom­pro­mis­si­na tähän var­maan toi­mi­si se Oden itsen­sä esit­tä­mä mal­li, jos­sa vuo­kraa koro­tet­tai­si tulo­jen paran­tues­sa. Mitään mark­ki­na­vuo­kraa kau­pun­gin talos­ta ei kyl­lä kos­kaan tule saa­maan kuten jot­kut visioi­vat. Jos se mak­saa saman kuin vie­res­sä ole­va vapai­den mark­ki­noi­den asun­to niin mik­si ketään asui­si kau­pun­gin asunnossa?

    Tähän muu­tok­seen liit­tyy myös mui­ta ongel­ma­koh­tia mut­ta ei niis­tä nyt sen enem­pää. Vuo­kra­lais­toi­mi­kun­ta on esit­tä­nyt nii­tä itse muu­ta­man ja pyy­tä­nyt asuk­kail­ta lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tähän vai­kut­taa myös se, että ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä par­hail­la pai­koil­la ole­vis­sa ARA-asun­nois­sa asuu enem­män yli­tu­loi­sia kuin huo­noil­la pai­koil­la olevilla.”

    Häm­men­tä­vää on se, että täs­tä ei löy­dy lain­kaan tie­toa. Jos polii­ti­koil­la on täs­tä ker­to­via tilas­to­ja, kai ne voi­si jul­kais­ta­kin jul­ki­sen kes­kus­te­lun aikaansaamiseksi. 

    Lähim­mäk­si tätä tule­va tilas­to, jon­ka olen näh­nyt, on se että Käpy­län puu­ta­lois­sa asuk­kais­ta luok­kaa 90 % oli suomen‑, ruot­sin- ja saa­men­kie­li­siä, ja jol­lain alu­eel­la luok­kaa 65 %.

    Asia on sikä­li­kin mie­len­kiin­toi­nen, että nyt havai­tul­le erol­la on kak­si täy­sin eri seli­tys­tä. Joko parem­mas­sa sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ole­vil­le jae­taan asun­to­ja kes­ki­mää­rin parem­mil­ta alueil­ta, mikä joi­den­kin mie­les­tä voi olla ongel­ma, tai sit­ten asun­not jae­taan täs­mäl­leen samal­la taval­la ja hyväs­sä sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ole­vat jää­vät vaan hel­pom­min asu­maan Puu-Käpy­lään kuin Kontulaan. 

    Jos alu­ees­ta tulee niin halut­tu kuin usko­taan, alu­eel­la asuu vain hyvin varak­kai­ta ja ”kiin­tiö­köy­hiä”.”

    Hel­sin­ki on tosin niin pie­ni kau­pun­ki, ettei tän­ne muo­dos­tuu hyvin varak­kai­den kau­pun­gi­no­sia, vaan ainoas­taan hyvin varak­kai­den katu­ja ja kort­te­lei­ta. Meri­ka­tu ja Huvi­la­ka­tu saat­taa esi­mer­kik­si olla täl­lai­sia, mut­ta koko kau­pun­gin­osas­sa on 7 kpl alle 900 €/kk asun­to­ja tar­jol­la täl­lä hetkellä. 

    Sen sijaan näki­sin, että Hel­sin­gin seu­dul­la on kyl­lä slum­me­ja. Jos minul­la oli­si lap­si, muu­ta­ma alue on sel­lai­nen, jos­sa ei tuli­si kysy­myk­seen­kään että kas­vat­tai­sin las­ta. PD-raha ei auta sii­hen, että lap­sel­le muo­dos­tuu ala­luok­kai­nen kave­ri­pii­ri ja ympä­ril­lä näky­vä todel­li­suus on tur­han karu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Onko­han se nyt segre­gaa­tion pur­ka­mis­ta, että ARA-asun­to­ja raken­ne­taan ja sit­ten anne­taan ihmi­sil­le, jot­ka osaa­vat hakea? Nämä ihmi­set ovat kes­ki­mää­rin pal­jon parem­pio­sai­sia kuin “oikeat” köy­hät, niin­kuin tai­sit jo sanoa. Esi­merk­ki­nä (en muis­ta oli­ko ARA vai joku muu tuet­tu asu­mis­muo­to) Minis­te­ri Paa­vo Arhinmäki. 

    Ylei­ses­ti­kin ARA-jär­jes­tel­mää, joka suo­sii pien­tä osaa pie­ni­tu­loi­sis­ta, voi­si rin­nas­taa lot­to­ku­pon­kien jakoon kyöhyyttä/eriarvoisuutta vas­tai­sen var­ten. Se, että parem­paa jär­jes­tel­mää ei muka oli­si ei tar­koi­ta, että pitäi­si jat­kaa nykyis­tä vaan kes­kit­tyä sii­hen, että joku kor­vaa­va jär­jes­tel­mä keksittäisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. VATT:n tut­ki­joi­den kui­sal­li­siin havain­toi­hin kuu­luu, että ARA-asun­not tuot­ta­vat enem­män segre­gaa­tio­ta kuin kovan rahan vuo­kra-asun­to­kan­ta. Mui­noin vuo­kra-asun­not kes­ki­tet­tiin voi­mak­kaas­ti joi­hin­kin kau­pun­gi­no­siin. Tämä seu­rauk­se­na ARA-asun­nos­sa asu­va pie­ni­tu­loi­nen asuu toden­nä­köi­sem­min pie­ni­tu­loi­sel­la asui­na­lu­eel­la kuin mark­ki­na­vuo­kraa asu­mis­tuen tur­vin mak­sa­va pienituloinen. 

    VATT:n tut­ki­jat oli­vat huo­lis­saan asias­ta pait­si pos­ti­nu­me­roa­luei­den myös raken­nus­ten tasol­la: kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­sa ei ole lain­kaan omis­tusa­su­jia. Tämä on ihan aiheel­li­nen huo­mio: alu­een sisäl­lä se, mis­sä talos­sa asuu, voi olla yhtä lail­la lei­maa­vaa kuin se, mis­sä kau­pun­gin­osas­sa asuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Sil­loin alu­eel­la on vain kovan­ra­han asun­to­ja ja ARA-asun­to­ja, mut­ta ei mitään sil­tä välil­tä. Jos alu­ees­ta tulee niin halut­tu kuin usko­taan, alu­eel­la asuu vain hyvin varak­kai­ta ja ”kiin­tiö­köy­hiä”. Toi­mi­va sosi­aa­li­nen raken­ne edel­lyt­täi­si kes­ki­tu­loi­sia sii­hen väliin.”

    Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä täy­sin ARAt­to­mis­sa Puna­vuo­res­sa ja Ullan­lin­nas­sa on suu­rem­pi osuus alim­paan tulo­vii­den­nek­seen kuu­lu­via asun­to­kun­tia kuin Ruo­ho­lah­des­sa ja Jät­kä­saa­res­sa, jois­sa taas kol­mas­osa asun­nois­ta on ARA-vuo­kra-asun­to­ja (läh­teet Aluesarjat.fi). Elä­ke­läis­ten suu­rem­pi osuus selit­tää osan, mut­ta myös se, että kovan rahan pie­nis­tä omis­tusa­sun­nois­ta aika suu­ri osa on vuo­kra­käy­tös­sä. Eikö näin käy aikaa myö­den myös uusil­la alueilla?
    Tämä ei tie­ten­kään ole ris­ti­rii­das­sa Hel­sin­gin har­joit­ta­man sekoit­ta­mis­po­li­tii­kan kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. vk:
    “Näyt­tö segre­gaa­tion hai­tal­li­suu­des­ta on vakuuttavaa. ”

    Vähin­tään yhtä pal­jon on näyt­töä sii­tä, että segre­gaa­tion tor­jun­nal­la on hait­to­ja. Kan­nat­taa kysyä vaik­ka Ruusu­lan­ka­dun päih­de­kun­tou­tu­jien naapuritaloista.

    Tämä “epä­so­si­aa­li­nen poruk­ka” aiheut­taa ympä­ris­tö­hait­to­ja asu­vat he mis­sä tahan­sa. Poli­tii­kan ja vir­ka­mies­ten rat­kais­ta­vak­si on jää­nyt se min­kä naa­pu­rus­ton tai kau­pun­gin­osan­nis­kaan hait­ta kaadetaan.

    Se vain nyt tun­tuu koh­tuut­to­mal­ta näin kun­nial­li­se­na veron­mak­sa­ja­na, että mei­dän mak­sa­mil­la veroil­la tulee naa­pu­riin ilmai­sek­si asu­maan tyyp­pi joka ei kos­kaan ole edes halun­nut hoi­taa asioi­taan kun­nol­la. Ymmär­rän erit­täin hyvin parem­pi­tu­loi­sia, jot­ka pyr­ki­vät muut­ta­maan parem­piin kaupunginosiin. 

    Kun ver­taa esim. Itä-Hel­sin­gin ja kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den etnis­tä taus­taa, niin väis­tä­mät­tä tulee mie­leen että ei kau­pun­ki todel­li­suu­des­sa yri­tä tor­jua segre­gaa­tio­ta, esit­tää vaan. Eipä tai­da esim. Kata­ja­no­kal­la kovin pal­jon pako­lais­taus­tai­sia asua.

    Jol­lain päih­tei­den vää­rin­käyt­tä­jien asun­to­loil­la ja ARA-asun­noil­la ei ole mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kans­sa. Kan­nat­tai­si nyt vähän tul­la alas sii­tä hyvä­tu­lois­ten kuplas­ta taval­lis­ten ihmis­ten tasolle!

    Yleen­sä kes­kus­tan ulko­puo­lel­la ole­vis­sa ARA-kor­ko­tue­tuis­sa vuo­kra- ja asu­mi­soi­keus­a­sun­nois­sa, se tuki valuu suo­raan VVO:n tms piik­kiin eikä asu­mi­nen ole hal­vem­paa kuin mark­ki­na­hin­tai­sis­sa vuo­kra-asun­nois­sa. ARA ‑sta­tus takaa oikeas­taan vain sen että vuo­kra­so­pi­muk­sia ei voi sanoa irti jos kiin­teis­tö myy­dään alta pois. Vuo­kria voi tosin nos­taa niin että osal­le muut­to pois (mik­sei omaan asun­toon) on ainoa vaihtoehto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Sitä pait­si, vaik­ka PD-raha on tehok­kaam­paa, ei se tar­koi­ta, että ARA-poli­tiik­ka oli­si tehotonta.”

    Mut­ta onko näyt­töä sii­tä, ettei ARA-poli­tiik­ka oli­si nime­no­maan teho­ton­ta? Seu­raa­vas­sa kap­pa­lees­sa mai­nit­tu “kiusal­li­nen havain­to” näyt­täi­si osoit­ta­van nime­no­maan tehot­to­muu­den suuntaan.

    Ei kui­ten­kaan ole meka­nis­mia, jol­la Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den tuki muu­tet­tai­siin PD-rahak­si Kontulassa.”

    Ilmei­ses­ti siis ole­mas­sao­le­viin ARA-asun­toi­hin liit­ty­vän tuen voi ottaa pois ainoas­taan toi­siin ARA-asun­toi­hin? Tämä ei kui­ten­kaan vai­ku­ta hyväl­tä argu­men­til­ta uusil­le ARA-asun­noil­le. Jos ARA-jär­jes­tel­mä on tosi­aan teho­ton segre­gaa­tion estä­mi­ses­sä ja siten rahan­huk­kaa (tai aina­kin köm­pe­lö tulon­siir­to), kan­nat­tai­si sii­tä pyr­kiä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä eroon eikä vain raken­taa lisää ARA:aa. Asia oli­si toi­nen, jos jon­kin­lai­nen posi­tii­vi­nen vai­ku­tus oli­si havait­ta­vis­sa; sel­lais­ta ei kai kui­ten­kaan ole havaittu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. On mie­les­tä­ni sel­vää, että mil­joo­na euroa tor­jui­si parem­min segre­gaa­tio­ta käy­tet­ty­nä posi­tii­vi­seen dis­kri­mi­naa­tioon. Ei kui­ten­kaan ole meka­nis­mia, jol­la Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den tuki muu­tet­tai­siin PD-rahak­si Kon­tu­las­sa. Sitä tukea­han ei mak­sa kau­pun­ki vaan toi­set ARA-asukkaat”

    Ei ehkä enää, mut­ta nii­tä ARA-asun­to­ja ei oli­si pitä­nyt alun­pe­rin­kään raken­taa. Sil­loin­han kau­pun­gil­la oli­si ollut yli­mää­räis­tä rahaa. Sil­loin oli­si armaan myös hel­pom­pi perus­tel­la, mik­si huo­nom­mil­le kou­luil­le pitää saa­da enem­män rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Aina jos­tain tulee hal­vin alue ja sin­ne muut­taa köy­hiä. Sen voi kaa­voit­taa pie­nek­si ja vie­reen voi kaa­voit­taa parem­paa aluet­ta. Kaa­voi­tus­ra­joi­tuk­set ovat niin ongel­mal­li­sia, että oli­si parem­pi käyt­tää sekin raha päi­vä­ko­tien ja kou­lu­jen paran­ta­mi­seen, lähi­kir­jas­toi­hin, lii­kun­ta­paik­koi­hin ym., jot­ka teke­vät huo­non alu­een lap­sis­ta parem­pia. ARA-asun­to­ja ei pidä raken­taa yhtään eikä oli­si pitä­nyt ennen­kään. Segre­gaa­tio on asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä hyvä asia, kos­ka sosi­aa­li­nen pää­oma kas­vaa ja eri­lai­set ihmi­set saa­vat eri­lai­sia ympä­ris­tö­jä. Huo­no­ja aluei­ta pitää vain tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on (edel­leen­kin) silk­kaa ideo­lo­gis­ta hut­tua, jon­ka tuek­si ei ole mitään fak­to­ja. Päin­vas­toin monet hai­tat kumoa­vat ne muu­ta­mat ole­mat­to­mat hyö­dyt 6–0.

    Are mixed com­mu­ni­ties the answer to segre­ga­tion and poverty?

    Toki nk. posi­tii­vi­nen syr­jin­tä­kin on käy­tän­nös­sä saman­ta­sois­ta tuu­baa — todis­tei­ta sen hyö­dyl­li­syy­des­tä on vai­kea löy­tää, mut­ta sen hai­tal­li­suu­des­ta toki löy­tyy todis­tei­ta esim.

    Posi­ti­ve” disc­ri­mi­na­tion is not positive

    If the fin­dings in this Article are cor­rect, blacks are the vic­tims of law school pro­grams of affir­ma­ti­ve action, not the beneficiaries.

    …mut­ta näin­hän se tie­tys­ti aina on, että kun ideo­lo­gia tör­mää reaa­li­man fak­toi­hin, niin jäl­kim­mäi­nen aina häviää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ei ole ollut mitään jär­keä raken­taa iso­ja asui­na­luei­ta vilk­kaan sata­ma­lii­ken­teen ääreen kun itse sata­maa on vii­me vuo­si­na vie­lä­pä laa­jen­net­tu ja sekä mat­kus­ta­ja- että rah­ti­lii­ken­teen ennus­te­taan ole­van kasvussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Niin, sii­tä ei ole mitään iloa, että vähä­va­rai­set asu­te­taan hyvä­tu­lois­ten alu­eel­le. Pal­jon tär­keäm­pää oli­si saa­da työs­sä­käy­vää aktii­vi­vä­keä huon­omai­nei­sil­le alueille.

    Mites jos kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­tin kiin­nit­täi­si pos­ti­nu­me­roon? Kor­kea kun­nal­lis­ve­ro kor­kei­den neliö­hin­to­jen alueil­ta ja mata­la matalien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Rea­lis­ti:
    Jät­kä­saa­ri alkaa muis­tut­taa vähi­tel­len täy­teen tupat­tua kivis­lum­mia, saman­lai­nen väki­val­tae­lo­ku­van kulis­si kuin Merihaka.

    En tie­dä olen­ko sokea, mut­ta minus­ta se näyt­tää pal­jon parem­mal­ta kuin Meri­ha­ka. Ei toki ihan Puna­vuo­ren tai Ullan­lin­nan verois­ta, mut­ta ihan nät­tiä sil­ti. Mut­ta haus­kaa näh­dä, että jot­kut vas­tus­ta­vat jopa tyh­jil­le asfalt­ti- ja hiek­ka­ken­til­le rakentamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Näyt­tö segre­gaa­tion hai­tal­li­suu­des­ta on vakuut­ta­vaa.

    Jos­pa kysees­sä on sit­ten­kin kor­re­laa­tio, ei kausaa­tio. Tai kausaa­tio on toi­seen suun­taan: lisää hait­taa, lisää segregoitumista?

    Muu­ta­man köy­hän siir­tä­mi­nen vero­va­roin huo­nol­ta alu­eel­ta hyväl­le alu­eel­le 1) ei mer­kit­tä­väs­ti paran­na huo­noa aluet­ta, 2) huo­non­taa hyvää aluet­ta, 3) toden­nä­köi­ses­ti huo­non­taa myös siir­ret­ty­jen ase­maa (sta­tus suh­tees­sa naa­pu­rei­hin ale­nee, kal­liim­mat lähi­kau­pat) ja 4) haas­kaa verovaroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kou­lut saa­vat PD-rahaa sen mukaan, kuin­ka haas­ta­va oppi­la­sai­nes niil­lä on.

    Läh­tö­koh­ta­na tuli­si olla, että jokai­ses­sa kou­lus­sa opet­ta­jat ovat kes­ki­mää­rin yhtä hyviä ja hei­tä on yhtä mon­ta oppi­las­ta koh­den. Siten jokai­nen lap­si saa yhtä pal­jon huo­mio­ta ja laa­du­kas­ta ope­tus­ta. Hyvien opet­ta­jien kes­kit­ty­mis­tä “hyviin kou­lui­hin” tulee ehkäis­tä tar­joa­mal­la “huo­no­jen kou­lu­jen” opet­ta­jil­le riit­tä­vän kor­ke­aa palk­kaa ja mui­ta etu­ja. Tär­ke­ää on, että lap­sia koh­del­laan yhden­ver­tai­ses­ti eikä “syr­ji­tä myönteisesti”.

    Jos vaik­ka­pa lah­jak­kai­siin lap­siin (musii­kis­sa, urhei­lus­sa, mate­ma­tii­kas­sa, …) osoi­te­taan enemmän/vähemmän resurs­se­ja kuin mui­hin, niin perus­te­lu­jen pitää olla todel­la hyviä. Saa­daan­ko esi­mer­kik­si kan­san­ta­lou­den koko­nais­tuot­ta­vuus mak­si­moi­tua osoit­ta­mal­la yhtääl­tä huip­pue­te­viin ja toi­saal­ta monion­gel­mai­siin kak­sin­ker­tai­nen mää­rä resurs­se­ja (las­ta koh­den) ver­rat­tu­na keskinkertaisiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lap­si vaa­tii enem­män opwet­ta­jan huo­mio­ta, jos hänel­lä on vai­keuk­sia Suo­men kie­len osaa­mi­ses­sa, koti­taus­ta ei tue lap­sen oppi­mis­ta, hänel­lä on tark­kaa­vai­suus­häi­tiö ja niin edel­leen. Yhtä pal­jon opet­ta­ja­re­surs­se­ja kai­kil­le ei oikein pelitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Jos haluam­me koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta, on tär­kein tavoi­te tor­jua mark­ki­na­häi­riöi­tä. ARA on mark­ki­na­häi­riö jos­ta tulee pääs­tä eroon.

    Jutun aloi­tuk­ses­sa muu­ten käy­tät taas annet­tu­na totuu­te­na, että segre­gaa­tio­ta oli­si jär­ke­vä tor­jua. Asias­ta on muun­kin­lais­ta tut­kit­tua tulos­ta ja tuos­sa muo­dos­sa esi­tet­ty­nä se ei pidä paik­kan­sa. Toki on myös tilan­tei­ta, jois­sa segre­gaa­tion tor­jun­nas­sa voi­si olla jär­keä, mut­ta pitää kye­tä erit­te­le­mään ne ja sit­ten tämä ylei­nen yhteis­kun­nan raho­jen tuhlaaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Rea­lis­ti:
    Jät­kä­saa­ri alkaa muis­tut­taa vähi­tel­len täy­teen tupat­tua kivis­lum­mia, saman­lai­nen väki­val­tae­lo­ku­van kulis­si kuin Merihaka. 

    Kum­man­kaan alu­een kaa­van asu­kas­ti­heys, ei Jät­kä­saa­ren eikä Meri­haan, rii­tä kau­pun­ki­mais­ten pal­ve­lui­den syn­ty­mi­seen. Jät­kä­saa­res­sa aut­taa läpia­jo­lii­ken­ne Viron lai­voil­le jon­kin ver­ran, mut­ta aika näyt­tää, pelas­taa­ko se koko alueen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lap­si vaa­tii enem­män opwet­ta­jan huo­mio­ta, jos hänel­lä on vai­keuk­sia Suo­men kie­len osaa­mi­ses­sa, koti­taus­ta ei tue lap­sen oppi­mis­ta, hänel­lä on tark­kaa­vai­suus­häi­tiö ja niin edel­leen. Yhtä pal­jon opet­ta­ja­re­surs­se­ja kai­kil­le ei oikein pelitä. 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta pitää­kö lisä­sat­saus teh­dä nii­hin enem­män opet­ta­jan apua tar­vit­se­viin, vai nii­hin, joil­la on enem­män poten­ti­aa­lia? Molem­mil­la on puolensa.

    Ole­tan, että Osmo piti auto­maat­ti­ses­ti oikea­na vas­tauk­se­na ensin mai­nit­tua. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta, siis lopul­ta nii­den köy­hien­kin kan­nal­ta, toden­nä­köi­ses­ti on kui­ten­kin fik­sum­paa panos­taa sii­hen par­haan poten­ti­aa­lin omaa­van osuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Mik­ko Num­me­lin:
    Ei ole ollut mitään jär­keä raken­taa iso­ja asui­na­luei­ta vilk­kaan sata­ma­lii­ken­teen ääreen kun itse sata­maa on vii­me vuo­si­na vie­lä­pä laa­jen­net­tu ja sekä mat­kus­ta­ja- että rah­ti­lii­ken­teen ennus­te­taan ole­van kasvussa. 

    Kii­tos kuu­luu kau­pun­gin sii­lou­tu­neel­le orga­ni­saa­tiol­le, jos­sa vasen käsi ei tie­dä, mitä oikea käsi tekee 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lap­si vaa­tii enem­män opwet­ta­jan huo­mio­ta, jos hänel­lä on vai­keuk­sia Suo­men kie­len osaa­mi­ses­sa, koti­taus­ta ei tue lap­sen oppi­mis­ta, hänel­lä on tark­kaa­vai­suus­häi­tiö ja niin edel­leen. Yhtä pal­jon opet­ta­ja­re­surs­se­ja kai­kil­le ei oikein pelitä.

    Perus­te­lus­sa “lap­si vaa­tii enem­män” jää aja­tus kes­ken: sitä pitäi­si jat­kaa muo­toon “lap­si vaa­tii enem­män, jot­ta X”, mis­sä X on jokin perusteltavissa/hyväksyttävissä ole­va tavoi­te, joka pyri­tään saa­vut­ta­maan. Pelk­kä vaa­ti­mi­nen on huo­no perustelu. 

    Esi­merk­ke­jä sii­tä, mikä tuo X voi­si olla: a) jokai­sel­la 19-vuo­ti­aal­la yhtä hyvät val­miu­det kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin; b) jokai­sen perus­kou­lun päät­tä­neen odo­tusar­voi­set vuo­si­tu­lot 40-vuo­ti­aa­na ovat yhtä suu­ret; c) jokai­sen perus­kou­lun päät­tä­neen eli­niän odo­te on yhtä kor­kea; d) jokai­nen lap­si saa yhtä hyvän toi­min­taym­pä­ris­tön itsen­sä kehit­tä­mi­seen (s.o. kou­lun), riip­pu­mat­ta lap­sen taus­tas­ta tai hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta (esim. lahjakkuuksista).

    Näis­tä esi­mer­keis­tä kol­me ensim­mäis­tä (a–c) pyr­kii kukin yhden­lai­seen lop­pu­tu­los­ten tasa-arvoon, kun taas nel­jäs (d) pyr­kii mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Pos­se G: d) jokai­nen lap­si saa yhtä hyvän toi­min­taym­pä­ris­tön itsen­sä kehit­tä­mi­seen (s.o. kou­lun), riip­pu­mat­ta lap­sen taus­tas­ta tai hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta (esim. lahjakkuuksista).

    Perus­kou­lun joh­toa­ja­tus oli, että kai­kil­le oppi­lail­le anne­taan saman­ta­sois­ta ope­tus­ta. Oppi­kou­lun opet­ta­jien vas­tus­tuk­sen vuok­si taso­ryh­mät kie­lien ja mate­ma­tii­kan ope­tuk­ses­sa kui­ten­kin säi­ly­tet­tiin 1980-luvun puo­li­vä­liin asti. 2000-luvul­la taso­ryh­mät ovat vai­vih­kaa palan­neet. Mah­dol­li­ses­ti Pisa-menes­tys joh­tuu­kin siis sii­tä, että perus­kou­lun peri­aat­teis­ta on jous­tet­tu ja palat­tu van­hoi­hin hyviin ratkaisuihin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kal­le: Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta pitää­kö lisä­sat­saus teh­dä nii­hin enem­män opet­ta­jan apua tar­vit­se­viin, vai nii­hin, joil­la on enem­män poten­ti­aa­lia? Molem­mil­la on puolensa.

    Ole­tan, että Osmo piti auto­maat­ti­ses­ti oikea­na vas­tauk­se­na ensin mai­nit­tua. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta, siis lopul­ta nii­den köy­hien­kin kan­nal­ta, toden­nä­köi­ses­ti on kui­ten­kin fik­sum­paa panos­taa sii­hen par­haan poten­ti­aa­lin omaa­van osuuteen.

    Idea­na on kai lisä­tä ope­tus­re­surs­se­ja jol­loin opet­ta­jien aikaa ja huo­mio­ta riit­tää myös niil­le lah­jak­kail­le, vaik­ka samal­la luo­kal­la on näi­tä haas­ta­via tapauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Vil­le: Kii­tos kuu­luu kau­pun­gin sii­lou­tu­neel­le orga­ni­saa­tiol­le, jos­sa vasen käsi ei tie­dä, mitä oikea käsi tekee 

    Kukaan ei huo­man­nut ker­toa sata­mal­le, että kau­pun­ki kas­vaa, ja että kes­kus­tan sata­mat sijait­se­vat kau­pun­gin kes­kus­tan taka­na lii­ken­teel­li­ses­ti sumpussa.

    Joko sata­maa joh­ta­vat tyh­mät tai välin­pi­tä­mät­tö­mät, molem­pi pahempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Kal­le: Kum­man­kaan alu­een kaa­van asu­kas­ti­heys, ei Jät­kä­saa­ren eikä Meri­haan, rii­tä kau­pun­ki­mais­ten pal­ve­lui­den syn­ty­mi­seen. Jät­kä­saa­res­sa aut­taa läpia­jo­lii­ken­ne Viron lai­voil­le jon­kin ver­ran, mut­ta aika näyt­tää, pelas­taa­ko se koko alueen.

    Läpia­jo­lii­ken­ne lähin­nä estää pal­ve­lui­den syn­ty­mis­tä. Hiki­pääs­sä auto kal­jaa täyn­nä maa­kun­taan yrit­tä­vä var­hai­se­lä­ke­läi­nen ei pal­ve­lui­ta osta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. > jos asia rajoit­tui­si yksi­lö­ta­soon. Kyse
    > on kui­ten­kin myös kau­pun­gin sosiaalisesta
    > tasapainosta.

    Kan­net­tu vesi ei kai­vos­sa pysy. Kei­no­te­koi­ses­ti kau­pun­gin rahal­la ostet­tu sosi­aa­li­nen tasa­pai­no pysyy vain niin kau­an kuin tuo raha­vir­ta jat­kuu ehtymättömänä.

    Hen­ki­nen köy­hyys. Vaik­ka sään­te­lyn loput­tua köy­häl­lä­kin oli­si varaa jää­dä asu­maan tuol­le arvok­kaal­le alu­eel­le, hän toden­nä­köi­sem­min luo­vut­taa asun­ton­sa rahaa vas­taan rik­kaan käyt­töön kuin rikas (toi­sen rik­kaan käyt­töön). Joh­tuu­ko siis tuon köy­hän köy­hyys kui­ten­kin sii­tä, että hän arvos­taa sääs­tö­jä ja kulu­tus­ta eri taval­la kuin toi­nen – jos­ta sit­ten tulee vara­kas muu­toin saman­lai­sen elä­män aikana.

    > Toi­nen tär­keä asia on pitää huol­ta siitä,
    > että mis­sään ei ole huo­no­ja kouluja.

    Käy­tän­nös­sä kou­lu­jen yksi­tyi­nen rahoi­tus on kiel­let­ty. Tämän seu­rauk­se­na van­hem­mat, jot­ka ovat val­miit sat­saa­maan rahaa las­ten­sa kou­lu­tuk­seen, eivät voi tuo­ta rahaa sijoit­taa kou­lu­ti­loi­hin tai opet­ta­jien palk­kaa­mi­seen. He osta­vat asun­non sel­lai­sel­ta alu­eel­ta, jos­sa tie­de­tään ole­van hyvä kou­lu ja mak­sa­vat tuon rahan joka tapauk­ses­sa: raken­nus­liik­kei­den, val­tion ja kiin­teis­tö­bis­nek­ses­tä elä­vien taskuun.

    Van­hem­mat siis osta­vat hyvän ope­tuk­sen rahal­la. Jos he sai­si­vat tuol­la samal­la rahal­la mak­saa suo­raan ope­tuk­ses­ta, asun­to­jen hin­nat pysyi­si­vät alem­pi­na mut­ta ope­tuk­sen taso nousi­si ja yhä useam­mal­la oli­si varaa muut­taa sel­lai­sel­le alu­eel­le, jos­sa on hyvä ope­tus kou­lus­sa tai sit­ten ostaa tuo hyvä ope­tus omaan kouluun.

    Kou­lu­jen yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen kiel­to siis koh­den­taa kan­san­ta­lou­den varal­li­suu­den ja kulu­tuk­sen vää­rin. Kun halu­taan kulut­taa hyvää kou­lu­tus­ta, pitää ostaa kiinteistövarallisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kes­kus­ta-asun­to­jen hin­ta­piik­ki alkaa olla käsil­lä. Kun sijoit­ta­jat pois­tu­vat mark­ki­noil­ta alkaa hin­ta­ta­so las­kea. Koh­ta pai­ne­taan raken­ta­mi­see­sa jarruja: 

    Asun­to­si­joit­ta­jien kan­nat­taa kat­sel­la ostet­ta­vaa muu­al­ta kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, sanoo Lähi-Tapio­lan kiin­teis­tö­joh­ta­ja Kim Särs.

    Sär­sin mukaan Hel­sin­gin kes­kus­taan ja sen lähei­syy­teen raken­net­ta­vien yksiöi­den hin­nat ovat nous­seet mer­kit­tä­väs­ti ver­rat­tu­na vaik­ka­pa juna­ra­dan var­res­sa sijait­se­viin lähiöihin.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Jät­kä­saa­ri ja muut lii­an kes­ki­luok­kai­sen lei­man saa­neet alu­eet voi­vat osal­lis­tua segre­gaa­tion pur­kuun siten että niil­le ripo­tel­laan muu­ta­ma kor­kea, 20–30 ker­rok­si­si­nen kau­pun­gin omis­ta­ma vuo­kra­tor­ni­ta­lo. Näin on toi­mit­tu mm erääs­sä saa­ri­val­ta­kun­nas­sa sen pääkaupungissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Osmo: “Sen mer­ki­tyk­sen huo­maa, kun ver­taa Hel­sin­gin kehi­tys­tä kau­pun­kei­hin, jois­sa segre­gaa­tio­ta ei ole yhtä tehok­kaas­ti tor­jut­tu – Tuk­hol­maan, Parii­siin tai vaik­ka Turkuun.”

    Mah­dat­ko­han puhua enem­män mutu-poh­jal­ta kuin ihan tut­ki­tun tie­don poh­jal­ta. Turus­sa on ongel­ma­lä­hiöi­tä, mut­ta minun mutu-tun­tu­ma­ni on, että Hel­sin­gis­sä on ongel­mail­man­suun­ta: itä.

    Olen aiem­min­kin ehdot­ta­nut: mik­si hel­ve­tis­sä kau­pun­git raken­ta­vat vuo­kra­ta­lo­ja, vuo­kra­ta­lo­jen kes­kit­ty­miä ja jopa vuo­kra­lä­hiöi­tä. 10% uusien kovan­ra­han ker­ros­ta­lo­jen asun­nois­ta kun­nal­le. Joka rapus­sa 1 — 2 vuo­kra-asun­toa ja muut kovan­ra­han. 15 vuo­des­sa tilan­ne oli­si jo aika pal­jon tasoittunut. 

    Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki)
    ps. Onnea kaimapojalle!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Kau­ko:
    Tuk­hol­mas­sa on var­maan­kin pal­jon tut­kit­tu segre­gaa­tio­ta ja panos­tet­tu sen tor­ju­mi­seen, jos se on niin tärkeää.Miksi siel­lä ei ole onnistuttu?

    Maa­il­mal­ta on esi­merk­ke­jä, mis­sä segre­gaa­tio toi­mii oikein hyvin. Tähän perus­tuen voi olet­taa, että kyse on jos­tain ihan muusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: ARA-asun­to­ja sekoit­ta­mal­la voi­daan tor­jua yksi­puo­li­ses­ti rik­kai­den aluei­ta, mut­ta ei yksi­puo­li­ses­ti köy­hien aluei­ta. Tämä jäl­kim­mäi­nen kui­ten­kin tai­taa olla se ongel­ma, jota piti torjua.

    Avai­sit­ko hie­man logiik­kaa? Miten ole­mas­sao­le­vil­le köy­hien alueil­le muut­taa rik­kai­ta, jos rik­kai­den alu­eel­le raken­ne­taan asun­to­ja köyhille?
    Osmo Soi­nin­vaa­ra:Sii­hen tep­sii vain se, että ei raken­ne­ta huo­noa min­ne­kään. Jos jon­ne­kin raken­ne­taan huo­noa, sii­tä tulee lopul­ta huo­no-osais­ten asuinalue.
    Tämä toi­mii, jos raken­ne­taan uusi Hel­sin­ki jon­ne­kin kor­peen. Ehkä todel­li­suu­den suh­teen rele­van­tim­pi kys­mys oli­si, miten pois­te­taan segre­gaa­tio alueil­ta, jois­sa se on jo tapahtunut.

    Häm­mäs­tyt­tä­vää miten “salaa” asia tapah­tuu, kun sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen on lähes lope­tet­tu. Kes­ki­luo­kal­le oli ennen tar­jol­la ara­va-omis­tusa­sun­to­ja. Näi­den tar­peen katoa­miss­ta on perus­tel­tu sil­lä, että pan­kis­ta saa lai­naa. Kui­ten­kin kas­va­va sekä aka­tee­mis­ten että ei-aka­tee­mis­ten pät­kä­työ­läis­ten jouk­ko ei saa. Pitäs­kö Kelaan perus­taa “Pos­ti­pank­ki”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    En pys­ty vastaamaan.Toistit kysy­myk­sen, jon­ka itse esitin.

    Ehkä jäl­kim­mäis­tä ongel­maa ei yri­te­tä rat­kais­ta, kos­ka se ei ole riit­tä­vän mah­dol­lis­ta. Hie­man vas­taa­vas­ti emme yri­tä rat­kais­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tar­pei­ta aikamatkustuksella.

    Jol­loin stra­te­gia voi sit­ten vain olla se, että uusis­ta alueis­ta ja täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta teh­dään parem­paa ja “mene­teyt” alu­eet saa­vat hapan­tua niin pit­kään, että ne räjäy­te­tään koko­naan pois.

    Mutu­na tun­tuu sil­tä, että Suo­men hyvin­voin­ti on niin hie­no­vi­rit­tei­nen sys­tee­mi, ettei mui­den mai­den luku­jen ja mal­lien seu­raa­mi­nen riitä.
    Suo­mes­sa (kai, muis­taak­se­ni) tuloe­ro­jen kas­vu kas­vat­taa ter­vey­se­ro­ja ennä­tyk­sel­li­ses­ti maa­il­maa­sa. Toi­nen ennä­tys tai­si olla kou­lu­tuk­sen periytymisessä.
    Kol­mas voi­nee sit­ten hyvin tul­la vas­taan suur­kau­pun­kien asumisessa.
    Kai­kis­sa näis­sä jul­ki­sel­la toi­mel­la on ollut ja on vie­lä­kin erit­täin suu­ri roo­li ja mitä enem­män vas­tuu­ta näis­sä on annet­tu mark­ki­na­ta­lou­del­le, sitä huo­nom­mak­si tilan­ne on koko­nai­suu­den tai huo­no-osais­ten kan­nal­ta mennyt.

    Ter­veys, kou­lu­tus ja asu­mi­nen, aika perus­asioi­ta. Ne, joi­den mie­les­tä kaik­ki menee ihan hyvin, ver­taa­vat luku­ja jon­ne­kin 50 vuo­den pää­hän his­to­ri­aan. Kun ehkä ennem­min pitäi­si ver­tail­la tilan­tee­seen 30 vuo­den pääs­tä vas­taa­vis­sa mais­sa kuin Suomi.

    Oli­ko sosi­aa­li­sen asun­to­ra­ken­ta­mi­sen alas­ajo har­kit­tu? Toteu­tui­vat­ko ennus­teet alas­ajon hyvis­tä puo­lis­ta? Tapah­tui­ko sih­tee­ri­hoit­su­jen katoa­mi­nen har­ki­tus­ti ja lää­kä­rit teke­vät val­tao­san työ­ajas­taan sih­tee­rin hom­mia? Mak­saa­ko yhteis­kun­ta mun reu­ma­lääk­keis­tä 100-ker­tai­ses­ti, kos­ka diag­noo­sin saa­mi­nen kes­ti 9 vuot­ta ja mak­saa­ko tuplas­ti kos­ka HUS ei halua mak­saa mitään? Kuin­ka kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä on muut­tu­nut enem­män kuin maa­il­ma vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na, jot­ta saa kil­pai­lue­dun mui­hin mai­hin näh­den? Mik­si kes­ki­luok­ka ei voi ostaa edul­li­sia ara­va-omis­tusa­sun­to­ja, kos­ka täs­tä tulee mark­ki­na­voi­mil­le (=pie­ni omis­ta­va jouk­ko, joka kerää rakentamis-
    ja vuo­kra­mark­ki­noi­den voi­tot) häi­riö­tä? Ehkä häi­riö oli­si välil­lä parem­pi asia?
    Polii­ti­kot valit­te­le­vat asu­mis­tu­keen valu­vis­ta vero­ra­hois­ta, vaik­ka tilan­ne on itse aiheu­tet­tu ongel­ma. Ois­ko täs­sä kui­ten­kin käy­nyt niin, että 90-luvun alun laman aika­na tiet­ty omis­ta­va luok­ka päät­ti hil­jai­ses­ti, että hei­dän hyvin­voin­tin­sa alkaa olla uhat­tu­na, jos ei ale­ta tin­ki­mään mui­den hyvin­voin­nis­ta. Sen jäl­keen koko kan­san hyvin­voin­ti­val­tioi­ta on ajet­tu vara­rik­koon pie­nil­lä liik­keil­lä ja lähin­nä pas­sii­vi­suu­del­la. Seu­raa­va “suu­ri kata­stro­fi” sit­ten on var­maan elä­ke­kuplan pok­sah­dus, kos­ka “glo­baa­li kil­pai­lu” pakot­taa mei­dät pät­kä­työ­läi­syy­teen, joka ei ker­ry­tä edes aka­tee­mi­sil­la niin pal­joa, että niil­lä mak­set­tai­siin edel­lis­ten pol­vien eläk­keet, he kun ovat eläk­keel­lä koh­ta 30 vuot­ta elä­mäs­tään. Tuo­ta vii­meis­tä­kään ei muu­te­ta ennen romah­dus­ta ja sit­ten vaan tode­taan, et näin kävi, jokai­nen huo­leh­ti­koon itsestään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.