Helsingin väkiluvun kasvu on kiihtynyt selvästi

Tilas­to­kes­kus on lopul­ta­kin saa­nut val­miik­si väes­tö­muu­tos­ten ennak­ko­tie­dot tämän vuo­den ensim­mäi­sel­tä neljännekseltä.

Koko maas­sa kuol­lei­suus ylit­tää syn­ty­vyy­den jo rei­lus­ti, 2252 hen­gel­lä, mut­ta muut­to­voit­to ulko­mail­ta pitää väki­lu­vun kas­vun vie­lä positiivisena.

Hel­sin­gin seu­dul­la luon­nol­li­nen väes­tön­li­säys sen­tään oli posi­tii­vi­nen 859 hen­gen ver­ran. Kuol­lei­suus ylit­ti syn­ty­vyy­den vain kol­mes­sa kun­nas­sa, Por­nai­sil­la, Kau­niai­sis­sa ja Hyvin­kääl­lä. Vuo­si sit­ten luon­noll­nen väes­tön­li­säys oli lähes 300 suu­rem­pi, joten tah­ti on hidas­tu­mas­sa täälläkin.

Väki­lu­ku las­ki kah­des­sa seu­dun kun­nas­sa, Nur­mi­jär­vel­lä ja Kera­val­la. Näi­den kah­den ohel­la muut­to­tap­pio­kun­tiin kuu­lui nipin napin myös Tuusu­la, mut­ta Tuusu­las­sa syn­ty­vyys piti väki­lu­vun kas­vun niu­kas­ti posi­tii­vi­se­na. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten Nur­mi­jär­vi oli sym­bo­li yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sel­le kehyskuntiin.

Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­voi 4 296 hen­gel­lä. Vii­me vuo­den ensim­mäi­seen nel­jän­nek­seen täs­sä on lisäys­tä 700 hen­keä, eli muut­to Hel­sin­gin seu­dul­le on kiih­ty­nyt selvästi.

Täs­tä kas­vus­ta syn­ty­vyy­den enem­myyt­tä oli 859 hen­keä, muut­to­voit­toa muu­al­ta Suo­mes­ta 1900 ja muut­to­voit­toa ulko­mail­ta 1 537 henkeä.

Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non kiih­ty­mi­nen näkyy väki­lu­vun kas­vun nopeu­tu­mi­se­na. Kol­mes­sa kuu­kau­des­sa asu­kas­lu­ku kas­voi 2 247 hen­gel­lä, mikä on noin tuhat enem­män kun vii­me vuon­na samaan aikaan. Tämä tie­täi­si tasai­sen vauh­din tau­lu­kon mukaan noin 9 000 hen­gen väes­tön lisäys­tä vuo­des­sa. Opis­ke­li­jat tule­vat kui­ten­kin lop­pu­ke­säs­tä, joten näyt­tää sil­tä, että pääs­tään ensim­mäi­sen ker­ran yli kym­me­nen tuhan­nen hen­gen. Hel­sin­gin osal­ta väes­tön kas­vun pää­läh­de on muut­to­voit­to muu­al­ta Suo­mes­ta, 1 366 hen­keä. Muut­to­voit­to ulko­mail­ta on vain puo­let täs­tä, 680 henkeä.

Yli puo­let seu­dun väki­lu­vun kas­vus­ta suun­tau­tui siis Helsinkiin.

Hel­sin­gin yleis­kaa­va teh­tiin niin sano­tun nopean väes­tön­kas­vun ennus­teen mukai­ses­ti. Nyt näyt­tää, että tämä­kin ennus­te oli aivan lii­an hidas.

Seu­dun kun­nis­ta suh­tees­sa nopein kas­va­ja oli Jär­ven­pää. Myös Vih­dis­sä ker­ran jo pysäh­ty­nyt kas­vu on käyn­nis­ty­nyt uudestaan.

68 vastausta artikkeliin “Helsingin väkiluvun kasvu on kiihtynyt selvästi”

  1. Oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta teo­re­ti­soi­da, miten kas­vu tulee mene­mään jat­kos­sa. Nyt­hän esim. kor­kean osaa­mis­ta­son työt ovat PK-seu­dul­la vetä­vä teki­jä. IT-mil­jar­döö­ri Vin­do Khos­la ennus­taa kui­ten­kin robot­tien vie­vän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Onko­han työn lopul­la ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen urien häviä­mi­sel­lä vai­ku­tuk­sia kau­pun­gis­tu­mi­seen tulevaisuudessa?

  2. GOLAJTTI:
    …ennus­taa kui­ten­kin robot­tien vie­vän 80% töistä… 

    Jos kat­so­taan työn tehos­tu­mis­ta lähi­men­nei­syy­des­sä niin tuon ver­ran töis­tä on “kadon­nut” ennenkin.

    Eli yhden työn­te­ki­jän työ­pa­nok­sel­la on työ­vä­li­nei­den (eli “robot­tien”) käyt­tä­mi­sel­lä saa­tu enem­män aikaan. 

    Se on hyvä suun­ta jatkossakin.

  3. Yksi seik­ka kun kat­soo koko seu­dun asu­kas­lu­kua (1.46 milj) niin se on jo jon­kin aikaa sit­ten ohit­ta­nut koko Viron asukasluvun. 

    Toi­nen omaa kiel­tään puhu­va luku on Kau­niais­ten net­to­maa­han­muut­to ‑4 henkeä. 

    GOLAJTTI:
    Oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta teo­re­ti­soi­da, miten kas­vu tulee mene­mään jat­kos­sa. Nyt­hän esim. kor­kean osaa­mis­ta­son työt ovat PK-seu­dul­la vetä­vä teki­jä. IT-mil­jar­döö­ri Vin­do Khos­la ennus­taa kui­ten­kin robot­tien vie­vän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Onko­han työn lopul­la ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen urien häviä­mi­sel­lä vai­ku­tuk­sia kau­pun­gis­tu­mi­seen tulevaisuudessa? 

    Yleis­maa­il­mal­li­ses­ti ei, kos­ka noi­ta värk­ke­jä suun­nit­te­le­maan tar­vi­taan kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja vain enem­män. Töi­tä niil­le löy­tyy tosin vain niis­tä suur­kau­pun­geis­ta jois­sa on sitä var­ten sovel­tu­vat verkostoitumismahdollisuudet. 

    Kau­pun­git joil­la ei ole sitä ja joi­den asu­kas­lu­ku jää alle mil­joo­nan voi­vat heit­tää pyyh­keet kehään ja alkaa sopeu­tua ras­kaan teol­li­suu­den, kai­vo­sa­lan tai maa­ta­lou­den työ­voi­man kouluttamiseen.

  4. R.Silfverberg:
    Yksi seik­ka kun kat­soo koko seu­dun asu­kas­lu­kua (1.46 milj) niin se on jo jon­kin aikaa sit­ten ohit­ta­nut koko Viron asukasluvun. 

    Toi­nen omaa kiel­tään puhu­va luku on Kau­niais­ten net­to­maa­han­muut­to ‑4 henkeä. 

    Yleis­maa­il­mal­li­ses­ti ei, kos­ka noi­ta värk­ke­jä suun­nit­te­le­maan tar­vi­taan kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja vain enem­män. Töi­tä niil­le löy­tyy tosin vain niis­tä suur­kau­pun­geis­ta jois­sa on sitä var­ten sovel­tu­vat verkostoitumismahdollisuudet. 

    Kau­pun­git joil­la ei ole sitä ja joi­den asu­kas­lu­ku jää alle mil­joo­nan voi­vat heit­tää pyyh­keet kehään ja alkaa sopeu­tua ras­kaan teol­li­suu­den, kai­vo­sa­lan tai maa­ta­lou­den työ­voi­man kouluttamiseen.

    Ei nii­tä tar­vi­ta enem­pää, vaan nime­no­maan vähem­män. Khos­lan mukaan vii­den­nes nykyi­ses­tä. Toi­nen Ame­rik­ka­lai­nen it-mijar­döö­ri Mark Cuban ennus­taa, että kym­men­nes­sä vuo­des­sa ohje­loi­jil­le on vähem­män kysyn­tää kuin libe­ral arts-tut­kin­noil­le. Mik­ko Hyp­pö­nen antoi ohjel­moi­jil­le enin­tään kak­si­kym­men­tä vuot­ta aikaa.

    Kor­kea­kou­lu­tus on tulos­sa tur­hak­si. Jos oli­si itse nuo­ri, niin meni­sin opis­ke­le­maan ehkä kir­jal­li­suut­ta tai filo­so­fi­aa ja yhdis­täi­sin ne tilas­to­tie­tee­seen. En sik­si, että uskoi­sin työl­lis­ty­vä­ni tuol­la kom­bol­la hyvin vaan kos­ka nii­den opis­ke­lu oli­si muka­vaa. Ja kos­ka töi­tä ei enää tule­vai­suu­des­sa ole, mik­si ottaa ikä­vä tie?

  5. Jos kau­pun­gin­val­tuus­to ei nyt saa asun­to­jen mää­rää rajaa­via sään­tö­jään pois, kuten auto­paik­ka­nor­mia, niin hin­ta­ta­so menee ihan nau­ret­ta­vak­si joka pai­kas­sa, eikä vain kes­kus­ta-alueil­la. Toden­nä­köi­ses­ti tulee jokin vesi­tet­ty rat­kai­su jota mai­nos­te­taan mai­nio­na kom­pro­mis­si­na, joka ei kui­ten­kaan toimi.

  6. Tiet­tyä sym­bo­liik­kaa Nur­mi­jär­vi-ilmiöl­le anta­nee kun Jär­ven­pään väki­lu­ku ohit­taa Nur­mi­jär­ven. On saat­ta­nut tapah­tua jo vaik­ka tilas­tot laa­haa­vat­kin jäl­jes­sä. Samal­la Jär­ven­pää nousee väki­lu­vul­taan Suo­men 25. suu­rim­mak­si kun­nak­si nime­no­maan rau­ta­tie­a­se­man ympä­ril­le tii­vis­ty­vän kes­kus­ta-asu­mi­sen kautta.

  7. GOLAJTTI:
    Oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta teo­re­ti­soi­da, miten kas­vu tulee mene­mään jat­kos­sa. Nyt­hän esim. kor­kean osaa­mis­ta­son työt ovat PK-seu­dul­la vetä­vä teki­jä. IT-mil­jar­döö­ri Vin­do Khos­la ennus­taa kui­ten­kin robot­tien vie­vän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Onko­han työn lopul­la ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen urien häviä­mi­sel­lä vai­ku­tuk­sia kau­pun­gis­tu­mi­seen tulevaisuudessa?

    Älä höpö­tä.

    Teko­ä­ly ja koneop­pi­mi­nen vie­vät laki­mie­hil­tä pois tyl­sät työ­teh­tä­vät, kuten sopi­mus­pa­pe­rei­den luke­mi­sen. Lopul­li­set pää­tök­set teh­dään kui­ten­kin ihmisvoimin.

    Samoin teko­ä­ly aut­taa lää­kä­riä diag­noo­sin muo­dos­ta­mi­ses­sa ja jät­tää pois tyl­sän kir­jo­jen ja tut­ki­mus­ten pläräämisen.

    On huo­mio­nar­vois­ta, että vaik­ka ihmi­nen on lois­ta­va tun­nis­ta­maan hah­mo­ja, niin ihmi­nen ei ole yhtä hyvä sisäis­tä­mään val­ta­vaa mää­rää dataa kerrallaan.

    Vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na kir­jan­pi­to on säh­köis­ty­nyt ja edel­leen on jat­ku­va pula ammat­ti­tai­toi­sis­ta kir­jan­pi­tä­jis­tä. Mik­si? Kos­ka olen­nais­ta ei ole se nume­roi­den naput­ta­mi­nen num­pa­dil­la vaan tilin­pää­tök­sen muo­dos­ta­mi­nen ja asiak­kai­den pal­ve­le­mi­nen esi­mer­kik­si ana­lyy­sien kautta.

    Teko­ä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois. Eli ne koh­dat, jois­sa tois­te­taan vain samaa mant­raa rivi rivil­tä. Sen sijaan ohjel­moi­jal­le jää se mie­len­kiin­toi­nen osa eli ohjel­mis­ton mal­lin­ta­mi­nen ja sen var­mis­ta­mi­nen, että ohjel­ma­koo­di toteut­taa tämän ohjel­mis­tos­ta muo­dos­te­tun mallin.

    Mitään kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen jouk­ko­työt­tö­myyt­tä ei ole luvas­sa auto­maa­tion ja teko­ä­lyn vuoksi.

    Suu­rin syy kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­myy­teen on yksin­ker­tai­ses­ti se, että kou­lu­te­taan alan X osaa­jia suo­men kie­lel­lä Suo­mes­sa sijait­se­viin teh­tä­viin. Täl­löin kysei­sen X alan osaa­ja ei ole kel­vol­li­nen teke­mään työ­tä mis­sään muu­al­la kuin Suomessa.

    Jos ymmär­ret­täi­siin kou­lut­taa huma­nis­tit, hal­lin­to­tie­tei­li­jät ja tai­te­li­jat englan­nik­si, rans­kak­si, sak­sak­si tai kii­nak­si, niin kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­myys­pro­sent­ti romah­tai­si, kos­ka he oli­si­vat kel­vol­li­sia muu­al­le maa­il­maan, jos Suo­mes­ta ei löy­tyi­si paikkaa.

    PK-seu­dun kysyn­tä kor­kea­kou­lu­te­tuil­le tulee räjäh­tä­mään käsiin nyt, kos­ka talous kas­vaa hui­maa vauh­tia ver­rat­tu­na vii­me vuo­siin. Tämän voi havai­ta muun muu­as­sa rek­ryil­moi­tuk­sia seuraamalla.

    Nyt vain pitäi­si heit­tää ALL-IN ja kerä­tä maa­il­mal­ta kaik­ki mah­dol­li­set moder­nin tek­no­lo­gian yri­tyk­set Suo­meen aina ava­ruus­teol­li­suu­des­ta vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­teen. Yhtei­sö­ve­ro 10 pro­sent­tiin ja alv 20 pro­sent­tiin. Haja­si­joit­ta­mi­sel­le lop­pu ja suu­rin osa Suo­men infras­ta yksityiseksi.

  8. 2020-luvul­la ikä­kuol­lei­suus räjäh­tää käsiin. Jotain 20000 vuo­des­sa. Mikä­hän krii­si on tulos­sa? Hau­taus­maa­krii­si? Voi­sim­me tuo­da lisää hiek­kaa Saha­ras­ta jo etu­kä­teen var­muu­den vuok­si. Hau­dan­kai­va­ja­pu­laan olem­me jo tar­peek­si varautuneet.

  9. Sep­po Ryväs:
    2020-luvul­la ikä­kuol­lei­suus räjäh­tää käsiin. Jotain 20000 vuo­des­sa. Mikä­hän krii­si on tulos­sa? Hau­taus­maa­krii­si? Voi­sim­me tuo­da lisää hiek­kaa Saha­ras­ta jo etu­kä­teen var­muu­den vuok­si. Hau­dan­kai­va­ja­pu­laan olem­me jo tar­peek­si varautuneet.

    Hau­dan­kai­vuu on yksi näis­tä töis­tä joka voi­daan robo­ti­soi­da. Hau­tais­mail­la on yleen­sä ‑täl­lä­kin pals­tal­la suo­sit­tu- ruu­tu­kaa­va, joka voi­daan algo­rit­meil­la teh­dä robo­tin työk­si. Van­has­ta lapio­hom­mas­ta on jo pit­käl­ti luo­vut­tu pait­si jos pitää kai­vaa oikein kapea ja syvä hau­ta esi­mer­kik­si uur­naa varten.

  10. DVA: Älä höpötä.

    Teko­ä­ly ja koneop­pi­mi­nen vie­vät laki­mie­hil­tä pois tyl­sät työ­teh­tä­vät, kuten sopi­mus­pa­pe­rei­den luke­mi­sen. Lopul­li­set pää­tök­set teh­dään kui­ten­kin ihmisvoimin.

    Samoin teko­ä­ly aut­taa lää­kä­riä diag­noo­sin muo­dos­ta­mi­ses­sa ja jät­tää pois tyl­sän kir­jo­jen ja tut­ki­mus­ten pläräämisen.

    On huo­mio­nar­vois­ta, että vaik­ka ihmi­nen on lois­ta­va tun­nis­ta­maan hah­mo­ja, niin ihmi­nen ei ole yhtä hyvä sisäis­tä­mään val­ta­vaa mää­rää dataa kerrallaan.

    Vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na kir­jan­pi­to on säh­köis­ty­nyt ja edel­leen on jat­ku­va pula ammat­ti­tai­toi­sis­ta kir­jan­pi­tä­jis­tä. Mik­si? Kos­ka olen­nais­ta ei ole se nume­roi­den naput­ta­mi­nen num­pa­dil­la vaan tilin­pää­tök­sen muo­dos­ta­mi­nen ja asiak­kai­den pal­ve­le­mi­nen esi­mer­kik­si ana­lyy­sien kautta.

    Teko­ä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois. Eli ne koh­dat, jois­sa tois­te­taan vain samaa mant­raa rivi rivil­tä. Sen sijaan ohjel­moi­jal­le jää se mie­len­kiin­toi­nen osa eli ohjel­mis­ton mal­lin­ta­mi­nen ja sen var­mis­ta­mi­nen, että ohjel­ma­koo­di toteut­taa tämän ohjel­mis­tos­ta muo­dos­te­tun mallin.

    Mitään kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen jouk­ko­työt­tö­myyt­tä ei ole luvas­sa auto­maa­tion ja teko­ä­lyn vuoksi.

    Suu­rin syy kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­myy­teen on yksin­ker­tai­ses­ti se, että kou­lu­te­taan alan X osaa­jia suo­men kie­lel­lä Suo­mes­sa sijait­se­viin teh­tä­viin. Täl­löin kysei­sen X alan osaa­ja ei ole kel­vol­li­nen teke­mään työ­tä mis­sään muu­al­la kuin Suomessa.

    Jos ymmär­ret­täi­siin kou­lut­taa huma­nis­tit, hal­lin­to­tie­tei­li­jät ja tai­te­li­jat englan­nik­si, rans­kak­si, sak­sak­si tai kii­nak­si, niin kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­myys­pro­sent­ti romah­tai­si, kos­ka he oli­si­vat kel­vol­li­sia muu­al­le maa­il­maan, jos Suo­mes­ta ei löy­tyi­si paikkaa.

    PK-seu­dun kysyn­tä kor­kea­kou­lu­te­tuil­le tulee räjäh­tä­mään käsiin nyt, kos­ka talous kas­vaa hui­maa vauh­tia ver­rat­tu­na vii­me vuo­siin. Tämän voi havai­ta muun muu­as­sa rek­ryil­moi­tuk­sia seuraamalla.

    Nyt vain pitäi­si heit­tää ALL-IN ja kerä­tä maa­il­mal­ta kaik­ki mah­dol­li­set moder­nin tek­no­lo­gian yri­tyk­set Suo­meen aina ava­ruus­teol­li­suu­des­ta vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­teen. Yhtei­sö­ve­ro 10 pro­sent­tiin ja alv 20 pro­sent­tiin. Haja­si­joit­ta­mi­sel­le lop­pu ja suu­rin osa Suo­men infras­ta yksityiseksi.

    Niin, mie­ti­tään­pä miten täs­sä käy

    Kun Teko­ä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois, niin hei­tä tar­vi­taan mur­to-osa nykyi­ses­tä. Työ­voi­man tar­ve vähe­nee. Juu­ri niin kuin Khos­la sanoi.
    Kun kone tekee diag­noo­sit ja kir­jan­pi­dot, tar­vi­taan ihmis­tä pal­ve­lus­sa ja tuo­maan ihmi­se­le­ment­ti työ­hön. Mut­ta täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen mietemään.

    Kun kone tekee tie­to­työn, ei ihmi­sel­tä tar­vi­ta enää muo­dol­lis­ta kou­lu­tus­ta vaan mm. sosi­aa­li­sia tai­to­ja. Nämä taas arvioi­daan aika pit­käl­le ulko­näön perus­teel­la eikä kai­kil­la ole muu­ten­kaan ekstro­vert­ti luon­ne. Pärs­tää voi toki lei­kel­lä, mut­ta aika moni on työ­elä­män ulko­puol­la jo pel­käs­tään este­tiik­kan­sa vuoksi. 

    Soi­kun suo­sik­ki­kir­jas­sa Rise of Meri­toc­racy ennus­tet­tiin, että lah­jak­kuus kasau­tuu ja se joh­taa kapi­naan. His­to­ri­joit­si­ja Will Durant teok­ses­saan les­sons of his­to­ry tii­vis­ti hiso­rian ope­tuk­sia. Yksi ope­tus oli seu­raa­va: kun yhteis­kun­ta kehit­tyy, ihmis­ten lah­jak­kuuse­ro­jen vai­ku­tus elin­ta­soe­roi­hin kasvaa. 

    Näin sii­nä käy­kin. Tule­vai­suu­des­sa on töi­tä vain lah­jak­kail­le, kau­niil­le, ter­veil­le ja ver­kos­toi­tu­neil­le ihmi­sil­le. Fak­ta­tie­to­jen pänt­täyk­ses­tä tulee epä­olen­nai­sa ja siir­rym­me mega­me­ri­to­kra­ti­aan, mitä aiem­mis­sa teok­sis­sa ennustettiin.

    Kivi­kau­del­la syö­tiin samal­la nuo­tiol­la pais­tia, nyt lah­jak­kaat ver­kos­toi­tu­vat netis­sä ja viet­tä­vät aikaa tois­ten­sa kans­sa ja vie­vät kaik­ki työt.Tulevaisuudessa on töi­tä vain lah­jak­kail­le eikä kou­lu­tuk­sell­la ole pal­joa väliä.

  11. Mik­si netis­sä ver­kos­toi­tu­mi­nen edel­lyt­täi­si hyvää luomu-ulkonäköä…?

  12. GOLAJTTI:

    Kivi­kau­del­la syö­tiin samal­la nuo­tiol­la pais­tia, nyt lah­jak­kaat ver­kos­toi­tu­vat netis­sä ja viet­tä­vät aikaa tois­ten­sa kans­sa ja vie­vät kaik­ki työt.Tulevaisuudessa on töi­tä vain lah­jak­kail­le eikä kou­lu­tuk­sell­la ole pal­joa väliä.

    Tosi lah­ja­kas ver­kos­toi­tuu muu­al­la kuin netissä!

  13. GOLAJTTI: Niin, mie­ti­tään­pä miten täs­sä käy

    Kun Teko­ä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois, niin hei­tä tar­vi­taan mur­to-osa nykyi­ses­tä. Työ­voi­man tar­ve vähe­nee. Juu­ri niin kuin Khos­la sanoi.
    Kun kone tekee diag­noo­sit ja kir­jan­pi­dot, tar­vi­taan ihmis­tä pal­ve­lus­sa ja tuo­maan ihmi­se­le­ment­ti työ­hön. Mut­ta täs­tä pääs­tään­kin mie­len­kiin­toi­seen mietemään.

    Kun kone tekee tie­to­työn, ei ihmi­sel­tä tar­vi­ta enää muo­dol­lis­ta kou­lu­tus­ta vaan mm. sosi­aa­li­sia tai­to­ja. Nämä taas arvioi­daan aika pit­käl­le ulko­näön perus­teel­la eikä kai­kil­la ole muu­ten­kaan ekstro­vert­ti luon­ne. Pärs­tää voi toki lei­kel­lä, mut­ta aika moni on työ­elä­män ulko­puol­la jo pel­käs­tään este­tiik­kan­sa vuoksi. 

    Soi­kun suo­sik­ki­kir­jas­sa Rise of Meri­toc­racy ennus­tet­tiin, että lah­jak­kuus kasau­tuu ja se joh­taa kapi­naan. His­to­ri­joit­si­ja Will Durant teok­ses­saan les­sons of his­to­ry tii­vis­ti hiso­rian ope­tuk­sia. Yksi ope­tus oli seu­raa­va: kun yhteis­kun­ta kehit­tyy, ihmis­ten lah­jak­kuuse­ro­jen vai­ku­tus elin­ta­soe­roi­hin kasvaa. 

    Näin sii­nä käy­kin. Tule­vai­suu­des­sa on töi­tä vain lah­jak­kail­le, kau­niil­le, ter­veil­le ja ver­kos­toi­tu­neil­le ihmi­sil­le. Fak­ta­tie­to­jen pänt­täyk­ses­tä tulee epä­olen­nai­sa ja siir­rym­me mega­me­ri­to­kra­ti­aan, mitä aiem­mis­sa teok­sis­sa ennustettiin.

    Kivi­kau­del­la syö­tiin samal­la nuo­tiol­la pais­tia, nyt lah­jak­kaat ver­kos­toi­tu­vat netis­sä ja viet­tä­vät aikaa tois­ten­sa kans­sa ja vie­vät kaik­ki työt.Tulevaisuudessa on töi­tä vain lah­jak­kail­le eikä kou­lu­tuk­sell­la ole pal­joa väliä.

    Huoh..

    Ei. Ei. Ei.

    Kun tyl­sät työt vie­dään pois, niin tilal­le tulee mie­lek­käi­tä töitä.

    Ymmär­rä jo, ettei mie­lek­käi­den töi­den mää­rä ole vakio!

  14. Tilas­to­kes­kus jul­kai­see huh­ti­kuun ennak­ko­tie­dot 16.6. ja tou­ko­kuun 22.6. Niis­tä tie­dois­ta voi­daan arvioi­da kehi­tys­tä vie­lä vähän var­mem­mal­ta pohjalta.

  15. DVA: Huoh..

    Ei. Ei. Ei.

    Kun tyl­sät työt vie­dään pois, niin tilal­le tulee mie­lek­käi­tä töitä.

    Ymmär­rä jo, ettei mie­lek­käi­den töi­den mää­rä ole vakio!

    Minun näke­myk­se­ni asias­ta on se, että auto­ma­ti­saa­tio ei vie työ­paik­ko­ja miten­kään tasai­ses­ti. Juu­ri kuten sanoit, niil­le, joi­den kapa­si­teet­ti riit­tää mie­lek­käi­den töi­den teke­mi­seen, auto­ma­ti­saa­tio vain lisää tuot­ta­vuut­ta ja tuot­taa uusia työ­mah­dol­li­suuk­sia. Ongel­ma on siel­lä tuot­ta­vuus­mit­ta­ris­ton ala­pääs­sä. Auto­ma­ti­saa­tion lisään­ty­mi­nen kas­vat­taa nii­den ihmis­ten mää­rää, jot­ka eivät kyke­ne tuot­ta­maan _mitään_ (perin­teis­tä) lisä­ar­voa _millään_ hin­nal­la robot­tiin ver­rat­tu­na. Tuo rima nousee hitaas­ti, mut­ta vää­jää­mät­tö­mäs­ti, ja sii­tä tulee yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia, jos sii­hen ei jol­lain taval­la puu­tu­ta. Itse en kek­si muu­ta kuin että lisä­ar­von ja työn käsi­tet­tä pitää ruka­ta niin että riman ala­puo­lel­la­kin ole­vat koke­vat ole­van­sa tar­peel­li­sia ja täy­si­val­tai­sia yhteis­kun­nan jäse­niä. Ikä­vä kyl­lä minul­la ei ole mitään kovin kon­kreet­ti­sia aja­tuk­sia miten sii­hen pääs­täi­siin. Opti­mis­ti voi toki aja­tel­la, että tuo on juu­ri se, mitä mark­ki­na­ta­lous on vii­mei­set sadat vuo­det teh­nyt, muut­ta­nut työn kasi­tet­tä, eikä ole mitään syy­tä olet­taa, että “this time it is dif­fe­rent”. Itse ehkä en kui­ten­kaan tuo­hon opti­mis­miin täy­sin osaa luottaa.

  16. PRNDL:
    Mik­si netis­sä ver­kos­toi­tu­mi­nen edel­lyt­täi­si hyvää luomu-ulkonäköä…?

    Kos­ka some-seu­raa­jien mää­rä on riip­pu­vai­nen este­tii­kas­ta­si. Seu­raa­jien mää­rä taas ker­too statuksestasi

  17. DVA: Huoh..

    Ei. Ei. Ei.

    Kun tyl­sät työt vie­dään pois, niin tilal­le tulee mie­lek­käi­tä töitä.

    Ymmär­rä jo, ettei mie­lek­käi­den töi­den mää­rä ole vakio!

    Mut­ta nois­sa mie­lek­käis­sä töis­sä ei tar­vi aivo­ja, vaan sosi­aa­li­sia taitoja.Aivotyö kuu­luu koneel­le tule­vai­suu­des­sa. Sosi­aa­li­set tai­dot taas riip­pu­vat val­ta­vas­ti este­tii­kas­ta. Tule­vai­suus kuu­luu kau­niil­le ihmisille.

  18. R.Silfverberg: Tosi lah­ja­kas ver­kos­toi­tuu muu­al­la kuin netissä!

    Kyl­lä ja tosi­lah­jak­kaat ver­kos­toi­tu­jat ovat esteettisiä.

  19. Onko kukaan luke­nut mitä Bengt Holm­ström on sano­nut tule­vai­suu­den työ­pai­kois­ta? Hänen työym­pä­ris­tös­sään Cam­brid­ge MA) aina­kin on huip­pu­yli­opis­to­ja, jois­sa asi­aa tutkitaan.
    Muis­taak­se­ni Bengt on sano­nut, että tule­vai­suut­ta on paha ennus­taa, mut­ta pitää kui­ten­kin yrit­tää teh­dä oikean­suun­tai­sia toimenpiteitä.
    PS Yhtä asi­aa en lain­kaan ymmär­rä, mik­si vih­reät pitä­vät väes­tön­kas­vua positiivisena.

  20. GOLAJTTI: Mut­ta nois­sa mie­lek­käis­sä töis­sä ei tar­vi aivo­ja, vaan sosi­aa­li­sia taitoja.Aivotyö kuu­luu koneel­le tule­vai­suu­des­sa. Sosi­aa­li­set tai­dot taas riip­pu­vat val­ta­vas­ti este­tii­kas­ta. Tule­vai­suus kuu­luu kau­niil­le ihmisille.

    Annap­pa kun vään­nän rautalangasta.

    Ohjel­moin­nis­sa tyl­sin­tä on se itse naput­te­le­mi­nen ja saman toistaminen.

    Mie­len­kiin­toi­sin­ta on se, että miten se työs­tet­tä­vä ohjel­mis­to mal­lin­ne­taan. Tämä on täy­sin abstrak­tia, johon ei tar­vi­ta sosi­aa­li­sia tai­to­ja vaan nime­no­maan loo­gis­ta ja mate­maat­tis­ta päättelykykyä.

    Jos ohjel­mis­to täy­tyy toteut­taa omi­nai­suu­det X ja Y, niin ei voi­da vain alkaa koo­daa­maan hiki­ha­tus­sa. Pitää mal­lin­taa se ohjel­mis­to, jon­ka jäl­keen aloi­te­taan ohjelmointi.

    Se tar­koit­taa sitä, että ensik­si luo­daan mal­li, ja taval­laan jae­taan työt. Yksi koo­daa tuo­ta, toi­nen tätä ja kol­mas sitä sun tätä. Kun näis­tä koo­daa­mis­vai­heis­ta pois­te­taan ne tyl­sät osuu­det voi­vat nämä kol­me koo­da­ria käyt­tää aivo­jaan sii­hen mie­lek­kääm­pään osuu­teen eli sen poh­ti­mi­seen, että miten sii­tä ohjel­mis­tos­ta sai­si paremman.

    Se var­si­nai­nen ohjel­ma­koo­din tuot­ta­mi­nen käsien, sor­mien, sil­mien ja näp­päi­mis­tön avul­la ei ole se koo­dauk­sen suo­la ja mie­len­kiin­toi­nen osa vaan se, että miten ja mik­si koo­da­taan juu­ri tie­tyl­lä tavalla. 

    Sen lisäk­si jää enem­män aikaa ohjel­mis­to­jen tes­tauk­seen ja vie­lä sii­hen­kin, että voi­daan toteut­taa eri­lai­sia ver­sioi­ta ja tes­ta­ta nii­tä, ja vali­ta niis­tä par­haim­min toimivat.

    Väit­tee­si sii­tä, että aivo­työ kuu­luu koneel­le tule­vai­suu­des­sa on vää­rä. Ei koneop­pi­mi­nen tai syvä­op­pi­mi­nen edel­leen­kään vas­taa ihmi­sai­vo­jen ajat­te­le­mis­ta. Päät­te­le­mi­nen on edel­leen­kin täy­si mys­tee­ri tietokoneelle.

  21. ” Kym­me­nen vuot­ta sit­ten Nur­mi­jär­vi oli sym­bo­li yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sel­le kehyskuntiin.”

    Odo­te­taan nyt 2–3 vuot­ta, vas­ta­han tuo talous läh­ti nousuun. Poten­ti­aa­li­sia nur­mi­jär­ve­läi­siä muut­taa Hel­sin­kiin koko ajan. Jos talou­den nousu jat­kuu useam­man vuo­den, oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen alkaa taas ja var­maan lap­sia­kin syn­tyy enem­män. Syn­ty­vyys on edel­leen las­kus­sa, tus­kin loputtomiin.

  22. JY:
    ” Kym­me­nen vuot­ta sit­ten Nur­mi­jär­vi oli sym­bo­li yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sel­le kehyskuntiin.”

    Odo­te­taan nyt 2–3 vuot­ta, vas­ta­han tuo talous läh­ti nousuun. Poten­ti­aa­li­sia nur­mi­jär­ve­läi­siä muut­taa Hel­sin­kiin koko ajan. Jos talou­den nousu jat­kuu useam­man vuo­den, oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen alkaa taas ja var­maan lap­sia­kin syn­tyy enem­män. Syn­ty­vyys on edel­leen las­kus­sa, tus­kin loputtomiin.

    Voi­han sen oma­ko­ti­ta­lon raken­taa muu­al­le­kin Hel­sin­gin seu­tua kuin Nur­mi­jär­vel­le, ja toi­voi­sin että paik­ko­ja löy­tyi­si, nime­no­maan pai­kois­ta jos­sa ei olla autois­ta riippuvaisia.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: . Näi­den kah­den ohel­la muut­to­tap­pio­kun­tiin kuu­lui nipin napin myös Tuusu­la, mut­ta Tuusu­las­sa syn­ty­vyys piti väki­lu­vun kas­vun niu­kas­ti positiivisena

    Ehkä tul­kit­sin yo vää­rin. Kuvit­te­len, että väes­tön­kas­vu on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin uhka, mut­ta tun­tuu ole­van arka aihe, jos­ta har­vat uskal­ta­vat puhua.

    1. Ana­ly­soin vain Hel­sin­gin seu­dun kas­vun teki­jöi­tä. Minus­ta Suo­men syn­ty­vyys on aika opti­maa­li­sel­la tasol­la. Joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun vähe­ne­mi­seen. Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä. 

    Huol­to­suh­teen kan­nal­ta nykyi­nen maa­han­muut­to tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Suht hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­to kehi­tys­mais­ta + jäy­kät työ­mark­ki­nat = lii­an iso osa maa­han­muut­ta­jis­ta ei työl­lis­ty oikeas­ti tuot­ta­viin töihin.

    1. Eni­ten maa­han­muut­ta­jia tulee Viros­ta. Hel­sin­gin raken­nus­toi­min­ta ei toi­mi­si koti­mai­sin voi­min mitenkään.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ana­ly­soin vain Hel­sin­gin seu­dun kas­vun teki­jöi­tä. Minus­ta Suo­men syn­ty­vyys on aika opti­maa­li­sel­la tasol­la. Joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun vähe­ne­mi­seen. Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä.

    Nykyi­nen syn­ty­vyys, noin 1,7–1,8 las­ta nais­ta koh­den, on lii­an pie­ni ja joh­taa hal­lit­se­mat­to­man nope­aan suo­ma­lais­väes­tön pie­ne­ne­mi­seen ja kult­tuu­rin häviä­mi­seen; 1,9–2,0 oli­si pal­jon parem­pi. Ei ole merk­ke­jä sii­tä, että Suo­mi voi­si yllä­pi­tää talou­del­lis­ta huol­to­suh­det­ta muut­to­liik­keel­lä; kou­lu­tet­tu­ja muut­taa pois, kou­lut­ta­mat­to­mia ja vai­keas­ti työl­lis­ty­viä tulee tilalle.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ana­ly­soin vain Hel­sin­gin seu­dun kas­vun teki­jöi­tä. Minus­ta Suo­men syn­ty­vyys on aika opti­maa­li­sel­la tasol­la. Joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun vähe­ne­mi­seen. Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä.

    Jos robo­ti­saa­tio hävit­tää työ­paik­ko­ja mer­kit­tä­väs­ti, niin miten ne maa­han­muut­ta­jat voi­vat työl­lis­tyä yllä­pi­tä­mään huol­to­suh­det­ta? Vai onko aja­tus, että työt eivät kan­ta­suo­ma­lai­sil­le kel­paa ja me taas elä­täm­me itsem­me jol­la­kin perustulolla?

  27. vk: Jos robo­ti­saa­tio hävit­tää työ­paik­ko­ja mer­kit­tä­väs­ti, niin miten ne maa­han­muut­ta­jat voi­vat työl­lis­tyä yllä­pi­tä­mään huol­to­suh­det­ta? Vai onko aja­tus, että työt eivät kan­ta­suo­ma­lai­sil­le kel­paa ja me taas elä­täm­me itsem­me jol­la­kin perustulolla? 

    Jos auto­maa­tio on tule­vai­suu­den öljy ja kehi­tys menee samaa rataa kuin ara­bi­mais­sa, kan­ta­suo­ma­lai­set voi­vat elel­lä kan­sa­lais­pal­kal­la ja vie­ras­työ­läi­set teke­vät työt…
    Rea­lis­ti­sem­paa lie­nee, että jos auto­maa­tio tuot­taa lisää jaet­ta­vaa, sitä ei jae­ta vaan toi­mi­taan kuten Nor­jas­sa (ja Suo­mes­sa­kin sil­loin kun meni lii­an lujaa — Val­tion elä­ke­ra­has­to) eli rahas­toi­daan yli­mää­räi­set varat.

  28. Vil­le: Jos auto­maa­tio on tule­vai­suu­den öljy ja kehi­tys menee samaa rataa kuin ara­bi­mais­sa, kan­ta­suo­ma­lai­set voi­vat elel­lä kan­sa­lais­pal­kal­la ja vie­ras­työ­läi­set teke­vät työt…
    Rea­lis­ti­sem­paa lie­nee, että jos auto­maa­tio tuot­taa lisää jaet­ta­vaa, sitä ei jae­ta vaan toi­mi­taan kuten Nor­jas­sa (ja Suo­mes­sa­kin sil­loin kun meni lii­an lujaa – Val­tion elä­ke­ra­has­to) eli rahas­toi­daan yli­mää­räi­set varat.

    Mis­tä jotain yli­mää­räis­tä jaet­ta­vaa syn­tyi­si Suomessa???

    Yksi kes­kei­nen EU:n (ja glo­ba­li­saa­tion) perus­e­le­ment­ti on se, että varal­li­suus kes­kit­tyy myös jat­kos­sa yri­tyk­sil­le ja varak­kaim­mil­le. Tähän väis­tä­mät­tä joh­taa vero­kil­pai­lu ja pää­omien vapaa liik­ku­vuus Näis­tä “perus­ar­vois­ta” ei taa­tus­ti olla nyky­me­nol­la luo­pu­mas­sa, vaik­ka suu­ren ylei­sön edun kan­nal­ta pitäisi. 

    Perin­tei­sen työn ja pää­oman väli­sen tulon­ja­ko­tais­te­lun on voit­ta­nut pää­oma, ja murskavoitolla.

    Tur­ha toi­voa, että kan­sa voi­si Suo­mes­sa kor­kean elin­ta­son säi­lyt­täen makoil­la koto­naan tai puu­has­tel­la jotain kivaa kansalaispalkalla.

  29. vk: Jos robo­ti­saa­tio hävit­tää työ­paik­ko­ja mer­kit­tä­väs­ti, niin miten ne maa­han­muut­ta­jat voi­vat työl­lis­tyä yllä­pi­tä­mään huol­to­suh­det­ta? Vai onko aja­tus, että työt eivät kan­ta­suo­ma­lai­sil­le kel­paa ja me taas elä­täm­me itsem­me jol­la­kin perustulolla?

    Maa­han­muu­ton lisää­mi­nen perus­tuu niin sanot­tuun työ­lin­jaan mis­sä työ­teon mää­rää pryi­tään lisää­mään maa­han­muu­tol­la ja kan­nus­teil­la. Alun­pe­rin tätä toteu­tet­tiin Ruot­sis­sa. Suo­mes­sa Juha­na Var­tiai­nen kut­sut­tiin teke­mään kokoo­muk­sel­le tuo­ta työlinjaa.

    Nyt tuo työ­lin­jan ark­ki­teh­ti Ruot­sis­ta Per Sching­man sanoo kui­ten­kin, että työ­lin­ja on kuol­lut ja van­han­ai­kai­nen idea, kos­ka auto­maa­tio syö työt: http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/

    Tuo­hon työ­lin­jaan ja maa­han­muut­toon ei usko enää sen pio­nee­rit­kaan Ruotsista.

  30. vk: Jos robo­ti­saa­tio hävit­tää työpaikkoja. 

    Työn tehos­ta­mi­nen “hävit­tää” ammat­te­ja joo. Teke­mi­sen tar­vet­ta ja töi­tä se ei kui­ten­kaan poista.

    Jos­tain syys­tä meil­lä ei ole täl­lä het­kel­lä kol­mea­sa­taa­tu­hat­ta työ­tön­tä met­su­ria, kah­ta­sa­taa­tu­hat­ta sata­ma­työ­mies­tä, kym­men­tä­tu­hat­ta rei­kä­kort­tio­pe­raat­to­ria tai viit­tä­tu­hat­ta puhe­lun­vä­lit­tä­jää keskuudessamme.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eni­ten maa­han­muut­ta­jia tulee Viros­ta. Hel­sin­gin raken­nus­toi­min­ta ei toi­mi­si koti­mai­sin voi­min mitenkään.

    Kyl­lä toi­mi­si ja pal­jon parem­min. Viro­lai­set ja viron­ve­nä­läi­set jop­pa­rit ja ali­hank­ki­jat ali­palk­koi­neen ja hans­lan­ka­ri­työ­voi­mi­neen teke­vät mel­kois­ta sut­ta eikä aika­tau­lu­kaan näyt­tä­si ole­van tut­tu käsi­te. Jär­jet­tö­mäl­lä hin­ta­kil­pai­lul­la on saa­tu osaa­vat suo­ma­lais­fir­mat pois mark­ki­noil­ta ja ne teke­vät muu­al­la Suo­mes­sa hyvää työ­tä vaik­ka mak­sa­vat­kin hie­man enemmän. 

    Nimim. viro­lai­set put­ki­remp­paa­jat vieraisilla.

  32. Ano­ny­mous: Kyl­lä toi­mi­si ja pal­jon parem­min. Viro­lai­set ja viron­ve­nä­läi­set jop­pa­rit ja ali­hank­ki­ja­ta­li­palk­koi­neen ja hans­lan­ka­ri­työ­voi­mi­neen teke­vät mel­kois­ta sut­ta eikä aika­tau­lu­kaan näyt­tä­si ole­van tut­tu käsi­te. Jär­jet­tö­mäl­lä hin­ta­kil­pai­lul­la on saa­tu osaa­vat suo­ma­lais­fir­mat pois mark­ki­noil­ta ja ne teke­vät muu­al­la Suo­mes­sa hyvää työ­tä vaik­ka mak­sa­vat­kin hie­man enemmän. 

    Nimim. viro­lai­set put­ki­remp­paa­jat vieraisilla.

    No ei toi­mi­si, kun suo­ma­lai­nen ei viit­si teh­dä DDD-töitä.

  33. Ano­ny­mous: ne teke­vät muu­al­la Suo­mes­sa hyvää työ­tä vaik­ka mak­sa­vat­kin hie­man enemmän. 

    toi­sin sanoen ne “muun suo­men tyt” jäi­si­vät ilman viro­lai­sia tekemättä.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ana­ly­soin vain Hel­sin­gin seu­dun kas­vun teki­jöi­tä. Minus­ta Suo­men syn­ty­vyys on aika opti­maa­li­sel­la tasol­la. Joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun vähe­ne­mi­seen. Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä.

    Ei tai­da kan­nat­taa hai­kail­la Dubain mal­lia, jos­sa kan­sa­lai­set ovat pal­jol­ti jou­ti­lai­ta ja vie­raat teke­vät työt. Suo­ma­lai­set kuo­lut­tau­tu­vat kii­tet­tä­väs­ti ja lii­kaa­kin. Siis mais­te­reik­si jol­lain alal­la, mis­tä tyk­kää­vät ja val­tion pitäi­si mak­saa palk­ka. Muu työ ei sit­ten kel­paa. Öljy­mail­la on tuol­lai­seen varaa.

  35. Tätä “robo­ti­saa­tio vie työ­pai­kat” ‑mant­raa toi­to­tet­taes­sa unoh­tuu moni­kin seik­ka sel­lai­sis­ta työ­teh­tä­vis­tä, jois­sa robo­tit ja auto­maa­tio eivät ole omim­mil­laan. Eikä puhu­ta pel­käs­tään yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen työ­teh­tä­vis­tä. Joku lai­tos­sii­vous voi­daan ehkä auto­ma­ti­soi­da hyvin­kin pit­käl­le (koneis­tet­tu on jo), mut­ta esim. koti­pal­ve­lusii­vouk­ses­sa jou­tuu joku ne tasot pyyh­ki­mään, vaik­ka lat­tiat imu­roi­si robot­ti auto­maat­ti­ses­ti. Mitä pie­nem­pään ja ihmi­sil­le opti­moi­dum­paan mit­ta­kaa­vaan men­nään, sitä vai­keam­paa on pois­taa sitä suo­rit­ta­van por­taan työn­te­ki­jää kuviois­ta. Joku pos­tin jake­lu lie­nee suh­tees­sa jopa mel­ko help­po automatisoitava.

    Eikä kyse ole vain ns. vähäi­sen lisä­ar­von työ­teh­tä­vis­tä. Pit­käl­le eri­kois­tu­neen teol­li­suu­den konei­den huol­to on yksi esi­merk­ki erit­täin vai­keas­ti auto­ma­ti­soi­ta­vis­ta teh­tä­vis­tä. Kone voi olla ainoa laa­tu­aan maa­il­mas­sa, kenen­kään hyl­lys­tä ei löy­dy sopi­vaa varao­saa. CNC-lait­teet voi­vat kyl­lä aut­taa esim. kulu­neen laa­ke­ri­pin­nan täyt­tö­hit­sauk­ses­sa ja koneis­tuk­ses­sa, mut­ta jon­kun tar­vit­see mita­ta ja suun­ni­tel­la korjaustoimenpide.

    Teko­ä­ly voi kyl­lä aut­taa täl­lai­sis­sa­kin työ­teh­tä­vis­sä var­mis­ta­maan, ettei valit­tu työ­me­ne­tel­mä ole jo jos­kus aiem­min jos­sain toi­saal­la kel­vot­to­mak­si todet­tu. Mut­ta esi­mer­kik­si kor­jaus­töi­tä teke­vän koneis­ta­jan työ­pa­nos ei sil­ti kor­vau­du automatiikalla.

  36. Hel­sin­gin väki­lu­vun kas­vu­han on mel­kein suo­raan riip­pu­vai­nen asun­to­jen val­mis­tu­mi­ses­ta, sil­lä kaik­ki täy­te­tään jot­ka val­miik­si saadaan.

    Voi olla, että jos­sain vai­hees­sa Itä-Hel­sin­gin peru­koil­la jot­kut ker­ros­ta­lot alka­vat muut­tua niin epä­ha­lu­tuik­si, että niil­le ei ole otta­jia enää ole, mut­ta tois­tai­sek­si se ei kyl­lä näy­tä lähi­tu­le­vai­suu­den huo­lel­ta. Sii­hen asti val­mis­tu­vien asun­to­jen mää­rä rat­kai­see Hel­sin­gin kasvun.

    Sanoi­sin­kin, että nykyi­sel­lään väki­lu­vun kas­vu on aika huo­no mit­ta­ri Hel­sin­gin koti­paik­ka­ha­lut­ta­vuu­des­ta koko­nai­suu­te­na. Parem­pi mit­ta­ri on Hel­sin­gin huo­noim­pien asun­to­jen hin­ta / vuo­kra­ta­so. Jos syr­jem­mäl­lä vuo­krat alka­vat pudo­ta kovin alas, niin sit­ten mark­ki­nat alka­vat olla satu­roi­tu­neet sen suh­teen, että moni­ko oikeas­ti sta­diin / pk-seu­dul­le halu­aa tulla.

    Espoon Suve­lat ja jot­kin Van­taan syr­jäi­sim­mät alka­vat pai­kat alka­vat osoit­taa merk­ke­jä sii­tä, että jos­sain se halut­ta­vuu­den raja kulkee.

  37. Tuo Gra­ni on tilas­tol­li­ses­ti mie­len­kiin­toi­nen. Siis mik­si tilas­to näyt­tää tuol­ta? Tyy­pil­li­nen esi­merk­ki sii­tä, että tilas­ton takaa tulee kye­tä ana­ly­soi­maan syy.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitä­vät­kö vih­reät väes­tön kas­vua posi­tii­vi­se­na? Kuka?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ana­ly­soin vain Hel­sin­gin seu­dun kas­vun teki­jöi­tä. Minus­ta Suo­men syn­ty­vyys on aika opti­maa­li­sel­la tasol­la. Joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun vähe­ne­mi­seen. Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä.

    Minus­ta­kin ioi­va väki­lu­vun ale­ne­mi­nen on hyvä ja vih­reä asia, mut­ta kum­mal­la kan­nal­la sinä oikein olet, kun yhdes­sä lausees­sa vas­tus­tat väes­tön kas­vat­ta­mis­ta ja pidät pien­tä vähe­me­mis­tä hyvä­nä, mut­ta seu­raa­vas­sa lausees­sa vaa­dit huol­to­suh­teen paran­ta­mis­ta, eli nuo­ren väes­tön mää­rän kas­vat­ta­mis­ta aiem­pien ikä­luok­kien elin­ta­soa turvaamaan?

    Minus­ta elin­ta­som­me on niin kor­kea, eri­tyi­ses­ti suh­tees­sa mui­hin mai­hin, että mei­dän ei tuli­si täh­dä­tä suu­rem­paan väki­mää­rään. Kir­joit­ta­ma­si perus­teel­la voi­si epäil­lä, että haluat mui­den mai­den kas­vat­ta­van väki­lu­ku­aan niin run­saas­ti, että nii­den kas­va­va väes­tö kyke­nee tur­vaa­maan edul­li­sen huol­to­suh­teen sekä omis­sa mais­saan että Suomessa.

    Eikö oli­si hyvä, jos kai­kis­sa maa­il­man mais­sa pää­dyt­täi­siin tasai­seen tai lie­väs­ti las­ke­vaan väki­mää­rään? Huol­to­suh­de oli­si se mikä se on, ja sil­lä tul­tai­siin toi­meen. Eikö oli­si jo aika luo­pua (luon­non ja ihmi­se­lon­kin toi­min­taa hait­taa­vas­ta) mak­si­maa­li­sen kas­vun ideologiasta?

    Jos Hel­sin­ki ja muut maa­il­man pää­kau­pun­git halua­vat kas­vaa, se kai tar­koit­tai­si täs­sä tilan­tees­sa sitä, että muun Suo­men ja mui­den mai­den pie­nem­pien paik­ka­kun­tien väki­mää­rä vähe­nee. Jos haluat pitää muut­kin kau­pun­git nykyi­sel­lä tasol­laan, sinun tuli­si kai luo­pua Hel­sin­gin run­saan väes­tön­kas­vun tavoitteesta.

  39. Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non kiih­ty­mi­nen näkyy väki­lu­vun kas­vun nopeutumisena. 

    Asun­to­tuo­tan­toa ja tii­vis­tä­mis­tä perus­tel­laan koval­la väki­lu­vun kas­vul­la tule­vai­suu­des­sa, joka nyt sit­ten “yllät­täen” joh­tuu asun­to­tuo­tan­nos­ta ja tii­vis­tä­mi­ses­tä. Joko­han blo­gis­ti itse­kin näki­si täs­sä jo jotain ongelmaa?

    1. Asun­to­tuo­tan­toa ja tii­vis­tä­mis­tä perus­tel­laan koval­la väki­lu­vun kas­vul­la tule­vai­suu­des­sa, joka nyt sit­ten ”yllät­täen” joh­tuu asun­to­tuo­tan­nos­ta ja tii­vis­tä­mi­ses­tä. Joko­han blo­gis­ti itse­kin näki­si täs­sä jo jotain ongelmaa?

      Tar­koi­tat var­maan­kin asun­to­jen kaa­voi­tuk­ses­ta. Moni muu­kin kun­ta on kaa­voit­ta­nut asun­to­ja, esi­mer­kik­si Nur­mi­jär­vel­lä tont­te­ja oli­si yllin kyl­lin, mut­ta asu­kas­lu­ku ei nouse. Kaa­voit­ta­mal­la ei voi nos­taa asu­kas­lu­kua, ellei haluk­kai­ta tuli­joi­ta ole, mut­ta sitä jar­rut­ta­mal­la voi estää haluk­kaia tuli­joi­ta tule­mas­ta. Hel­sin­ki ei ole asun­to­ja kaa­voit­ta­mal­la kas­vat­ta­nut asu­kas­lu­ku­aan vaan kaa­voi­tuk­ses­sa pih­taa­mal­la estä­nyt sitä kasvamasta.

  40. > … ennus­teen mukaisesti.
    > Nyt näyttää …

    Ennen kunin­gas kään­tyi oraak­ke­lin puo­leen tar­vi­tes­saan ennus­tet­ta. Nyky­ään tilas­to­kes­kuk­sen. Tur­huuk­sien tur­huus yhtä kaik­ki molemmat.

    Ainoa oikea tapa ennus­taa tule­vai­suus on lyö­dä vetoa sen puo­les­ta. — Kukin omal­la rahallaan.

  41. ano­nyy­mi: Asun­to­tuo­tan­toa ja tii­vis­tä­mis­tä perus­tel­laan koval­la väki­lu­vun kas­vul­la tule­vai­suu­des­sa, joka nyt sit­ten “yllät­täen” joh­tuu asun­to­tuo­tan­nos­ta ja tii­vis­tä­mi­ses­tä. Joko­han blo­gis­ti itse­kin näki­si täs­sä jo jotain ongelmaa? 

    Ei nii­tä asun­to­ja tuo­tet­tai­si ellei oli­si kysyn­tää. Väki­lu­ku kas­vaa vain sen ver­ran kuin uusien asun­to­jen mää­rä kas­vaa. Kysyn­tää oli­si enemmillekin.

  42. Juho Laa­tu:
    Minus­ta­kin ioi­va väki­lu­vun ale­ne­mi­nen on hyvä ja vih­reä asia, mut­ta kum­mal­la kan­nal­la sinä oikein olet, kun yhdes­sä lausees­sa vas­tus­tat väes­tön kas­vat­ta­mis­ta ja pidät pien­tä vähe­me­mis­tä hyvä­nä, mut­ta seu­raa­vas­sa lausees­sa vaa­dit huol­to­suh­teen paran­ta­mis­ta, eli nuo­ren väes­tön mää­rän kas­vat­ta­mis­ta aiem­pien ikä­luok­kien elin­ta­soa turvaamaan?

    Eikö oli­si hyvä, jos kai­kis­sa maa­il­man mais­sa pää­dyt­täi­siin tasai­seen tai lie­väs­ti las­ke­vaan väki­mää­rään? Huol­to­suh­de oli­si se mikä se on, ja sil­lä tul­tai­siin toi­meen. Eikö oli­si jo aika luo­pua (luon­non ja ihmi­se­lon­kin toi­min­taa hait­taa­vas­ta) mak­si­maa­li­sen kas­vun ideologiasta?

    Juho Laa­tu on tääl­lä nii­tä har­vo­ja kes­kus­te­li­joi­ta, jot­ka ymmär­tä­vät nykyi­sen kas­vui­deo­lo­gian tuhoi­suu­den. Sehän kos­kee yhtä lail­la niin väes­tön kuin talou­den­kin kasvua.

    Tie­tys­ti nämä­kin ovat moni­mut­kai­sia kysy­myk­siä. Talous­kas­vus­sa tuli­si aina ero­tel­la talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den eri lajit sen mukaan kuin­ka pal­jon ne rasit­ta­vat ympä­ris­töä. En oikein osaa näh­dä talou­del­lis­ta lamaa hyvä­nä rat­kai­su­na, vaik­ka se yleen­sä vähen­tää­kin myös ympä­ris­tön kuor­mi­tus­ta. Mei­dän pitäi­si osa­ta sovit­taa ympä­ris­töä kuor­mit­ta­va toi­min­tam­me sen kes­to­ky­kyyn. Mis­sion impos­sible, varmaankin?

    Väes­tön­kas­vua on nyky­ai­ka­na vai­kea näh­dä myön­tei­se­nä asia­na muu­ta kuin enin­tään jois­sain poik­keus­ti­lan­teis­sa. Onko yksi sel­lai­nen Hel­sin­gin kas­vu muun Suo­men kus­tan­nuk­sel­la, johon­kin rajaan asti, jos se hyö­dyt­tää maan kokonaisuutta?

    Tämä väes­tön­kas­vu on muu­ten nii­tä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa jos­kus olen suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Osmo Soi­nin­vaa­ran kans­sa eri miel­tä. Tun­tuu, että hänen­kään ajat­te­lun­sa ei tätä vai­ke­aa yhtä­löä oikein hal­lit­se, kuten Juho Laa­tu huo­mioi (sor­run samaan var­maan itsekin).

    Eihän voi olla niin, että kat­som­me väes­tön- ja talou­den kas­vua eril­li­si­nä asioi­na ympä­ris­tö­on­gel­mis­ta? Eikä voi olla niin, että maa­pal­lon ihmis­mää­rää poh­di­taan vain sil­tä kan­nal­ta, että kuin­ka pal­jon ihmi­siä maa­pal­lo pys­tyy elät­tä­mään? Muus­ta luon­nos­ta välittämättä?

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men syn­ty­vyys on aika opti­maa­li­sel­la tasol­la. Joh­taa hal­lit­tuun väki­lu­vun vähenemiseen.

    1) Suo­ma­lais­pe­räi­sen väes­tön mää­rä vähe­ne­mi­nen posi­tiivs­ta. Sinän­sä perus­tel­ta­vis­sa eko­lo­gi­sil­la argumenteilla.

    Huol­to­suh­det­ta voi­daan yllä­pi­tää muut­to­liik­keel­lä nin kuin koo Euroo­pan on tehtävä.

    2) Väes­tön ei halu­ta kui­ten­kaan vähe­ne­vän (eko­lo­gia len­tää ilmei­ses­ti romukoppaan)

    1 + 2 = tavoit­tee­na siis puh­taas­ti Suo­men (ja muun Euroo­pan) väs­tö­poh­jan vaih­ta­mi­nen ei-euroop­pa­lai­sek­si. Mik­si? Eikö sitä maa­li­maan yhtä Suo­mea­kin mah­tui­si? Ara­bi­mai­ta on jo aika mon­ta (Viros­ta on edes Suo­men osal­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tur­ha puhua täs­sä, heil­lä vähe­nee oma­kin väestönsä).

  44. Pek­ka T.: Mei­dän pitäi­si osa­ta sovit­taa ympä­ris­töä kuor­mit­ta­va toi­min­tam­me sen kes­to­ky­kyyn. Mis­sion impos­sible, varmaankin? 

    Tek­ni­ses­ti tämä oli­si erit­täin help­poa. Jos väes­tön­kas­vun tavoit­teek­si lai­tet­tai­siin lie­vä las­ku, fos­sii­lien käy­töl­le ase­tet­tai­siin riit­tä­vät verot/maksut nii­den käy­tön aja­mi­sek­si lähel­le nol­laa, ja sovit­tai­siin että ihmi­nen ei enää val­taa lisää tilaa luon­nol­ta talou­den resurs­seik­si (eikä lisää nykyi­sen käy­tön inten­si­teet­tiä), ongel­ma oli­si jo suu­rim­mak­si osak­si rat­kais­tu. Mut­ta se onkin sit­ten toi­nen kysy­mys, onko täl­lais­ten jär­ke­vien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen poliit­ti­ses­ti mahdollista.

    Tek­ni­ses­ti ei siis estei­tä, mut­ta poli­tiik­ka yrit­tää elää väki­sin sekä uudes­sa (ihmi­sen toi­min­taa tuli­si jo rajoit­taa) että van­has­sa (ihmi­sen tulee ottaa maa­pal­los­ta ja luon­nos­ta kaik­ki mah­dol­li­nen hyö­ty irti) maa­il­mas­sa. Ihmis­la­ji ei näy­tä vie­lä oikein kyp­säl­tä maa­il­man­her­ruu­den rooliinsa.

  45. Sel­lai­sis­sa län­si­sis­sä teol­li­suus­mais­sa jois­sa asuu pal­jon ihmi­siä suht tii­viis­ti ja kes­ki­te­tys­ti isois­sa kau­pun­geis­sa, on kor­keam­pi elin­ta­so kuin har­vaan asu­tuis­sa mais­sa jois­sa iso­ja kau­pun­ke­ja ei juu­ri nimek­si­kään ole. Vrt esim Ruot­si ja Suo­mi. Tai Iso-Bri­tan­nia ja Irlan­ti. Tai Tans­ka ja Islanti.

    Alue­po­liit­ti­sil­la kei­noil­la ei saa juu­ri mitään jär­ke­vää aikai­sek­si. Vrt monet sil­ta­hank­keet saa­ris­tos­sa ja jär­vi-Suo­mes­sa jot­ka pal­ve­lee vain har­vo­ja paik­ka­kun­ta­lai­sia ja kesä­lo­ma­lai­sia. Ei ne Hel­sin­gin eikä mui­den kas­vu­kes­kus­ten lii­ken­ne­ruuh­kia tai asun­to­ti­lan­net­ta auta mil­lään tavalla.

  46. Ris­to: 1 + 2 = tavoit­tee­na siis puh­taas­ti Suo­men (ja muun Euroo­pan) väs­tö­poh­jan vaih­ta­mi­nen ei-eurooppalaiseksi. 

    Hoh­hoi­jak­kaa, eikö­hän tämän tahal­li­sen vää­ri­nym­mär­tä­mi­sen hom­ma-lin­jan voi­si saman tien sensuroida?

    Muu­ten vaa­ra­na on, että tuhat­päi­set hom­pans­si­lau­mat ryn­tää­vät tän­ne pilaa­maan vai­val­la raken­ne­tun Soi­nin­vaa­ran blo­gie­ko­sys­tee­min. Ei kai aja­tuk­se­na ole Oden blo­gin nykyi­sen luki­ja­kun­nan vaih­ta­mi­nen hommalaisiin? 

    Hom­ma-foo­ru­mi on jo ole­mas­sa, mik­sei­vät hom­ma­lai­set pysy vää­ri­nym­mär­tä­mäs­sä siel­lä, mis­sä on heil­le kaik­kein par­hai­ten sopi­va keskustelukulttuuri. 

    Eikö maa­il­maan tosi­aan mah­tui­si yksi Oden blo­gi ilman näi­tä vää­ri­nym­mär­tä­jiä? Kiin­tiöbla­go­lai­si­na voi­daan ottaa kor­kein­taan pari enti­sel­tä kes­kus­te­lu­pals­tal­taan ulos­a­jet­tua ja uut­ta paik­kaa etsi­vää uuvattia.

  47. Maa­han­muut­to ja robo­tit muo­dos­ta­vat moni­mut­kai­sen ongelman.

    Suo­men kal­tais­ten mai­den suu­rin ongel­ma­na on sii­nä, että kaik­ki maa­han­muut­to voi olla käy­tän­nös­sä pysyvää.

    Jos 40+ vuo­tias Viro­lai­nen bus­si­kus­ki työs­ken­te­lee Suo­mes­sa muu­ta­man vuo­den niin hän saa pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kan­sa­lai­suu­den. Mitä tapah­tuu jos­kus 10 vuo­den pääs­tä kun bus­si­kus­ke­ja ei enää tar­vi­ta? Täs­tä nyt 50+ vuo­ti­aas­ta Viro­lai­ses­ta tulee Suo­mel­le riip­pa­ki­vi koko lop­pue­lä­mäk­si, uudel­leen­kou­lu­tus tuos­sa iäs­sä tulee ole­maan hyvin vai­ke­aa var­sin­kin kun har­vois­ta työ­pai­kois­ta kil­pai­lee suu­ri jouk­ko (mm. nuo­ret, joi­den oppimis/mukautumiskyky on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi). Eli kun työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja on ollut töis­sä 5–10v, niin Suo­mi jou­tuu elät­tä­mään sitä 20–30v, tämä ei ole kovin kan­nat­ta­vaa huol­ta­suh­teen kannalta. 

    Tule­vai­suu­des­sa voit­ta­jia tule­vat ole­maan Dubain ja Sin­ga­po­ren kal­tai­set pai­kat, jois­sa edes pysy­viä oles­ke­lu­lu­pia ei jae­ta avo­kä­ti­ses­ti. Maa­han­muut­ta­jia pal­ka­taan aina tar­vit­taes­sa, ja vii­su­mi myön­ne­tään vuo­dek­si. Sit­ten kun työ­tä ei enää robot­tien ansios­ta enää ole, niin vii­su­mia ei enää uusi­ta ja ulko­maa­lai­ses­ta ei koi­du yhteis­kun­nal­le kuluja.

    Suo­men­kin pitäi­si uudis­taa nopeas­ti jär­jes­tel­mää tähän suun­taan. Oles­ke­lu­lu­pia ja kan­sa­lai­suuk­sia myön­net­täes­sä pitäi­si kat­soa kou­lu­tus­ta, työ­ko­ke­mus­ta, mak­set­tu­ja vero­ja, jne. Vain rei­lus­ti kes­ki­ver­toa parem­min menes­ty­neil­le pitäi­si myön­tää oles­ke­lu­lu­pa ja kan­sa­lai­suus vie­lä harvemmille.

    Robot­tien ansios­ta meil­lä tulee ole­maan val­ta­vas­ti Suo­ma­lai­sia työt­tö­miä, tur­haa on hank­kia lisää elä­tet­tä­viä ulkomailta.

  48. Väes­tön­kas­vu ei todel­la­kaan ole mikään ongel­ma ihmis­kun­nal­le, eikä maapallolle.

    Ihmis­kun­nal­la on kak­si suur­ta akuut­tia krii­siä: ihmi­sen aiheut­ta­ma osuus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja työttömyyskriisi.

    Ihmi­sen vai­ku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen tulee pysäh­ty­mään jo ensi vuo­si­kym­me­nel­lä joh­tuen mas­sii­vi­sis­ta panos­tuk­sis­ta uusiu­tu­vaan ener­gi­aan ja tek­no­lo­gi­aan. Lopul­ta myös läm­pe­ne­mi­nen tait­tuu vuo­si­sa­dan loppupuolella.

    Työt­tö­myys­krii­si rat­kais­taan sosi­aa­lis­ta jär­jes­tel­mää muut­ta­mal­la. Esi­mer­kik­si siten, että kaik­kein rik­kaim­mat mak­sa­vat kaik­ken köy­him­mil­le erään­lais­ta perustuloa.

    Esi­mer­kik­si nyt mas­sa­muut­to­jen aika­kau­del­la kan­nat­tai­si län­si­mai­den alkaa mak­sa­maan perus­tu­loa suo­raan läh­tö­mai­hin. Se on hal­vem­paa kuin se, että mak­se­taan län­si­mais­sa sosi­aa­li­tu­kia tai kou­lu­te­taan uusiin ammatteihin.

    Esi­mer­kik­si 100 euroa kuu­kau­des­sa on val­ta­va raha­sum­ma jos­sain Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa. Mut­ta jos siel­tä hen­ki­lö saa­puu Suo­meen, niin sosi­aa­li­tu­kia mak­se­taan­kin jo 1000 euroa kuu­kau­des­sa (asu­mis­tu­ki, toi­meen­tu­lo­tu­ki ja työmarkkinatuki).

    Län­si­maat ovat osal­taan aiheut­ta­neet Afri­kan ongel­mia siir­to­mai­den aika­kau­del­la, eikä Afrik­ka itses­tään muu­tu. Afrik­ka tar­vit­see apua, mut­ta kehi­tys­a­pu ei ole sii­hen oikea ratkaisu.

    On saa­tu hyviä alus­ta­via tulok­sia eri­lai­sis­ta perus­tu­lo­ko­kei­luis­ta, jois­sa Afri­kan köy­häl­lä maa­seu­dul­la pie­nel­lä sum­mal­la on saa­tu paran­nuk­sia alu­een väes­tön elintasoon.

    Suo­mes­sa perus­tu­loa voi­si mak­saa maa­seu­tu­kun­nis­sa. Se voi­si osal­taan siir­tää työt­tö­miä pois kau­pun­geis­ta. Siis osa työt­tö­mis­tä on yksin­ker­tai­ses­ti pysy­väs­ti työt­tö­miä, eikä mikään sitä asi­aa tule muut­ta­maan. Sik­si oli­si parem­pi, että nämä ihmi­set siir­tyi­si­vät hal­vem­mal­le alu­eel­le, jos­sa heil­le voi­daan tar­jo­ta perus­e­lin­ta­so halvemmalla.

    Nyt pel­käs­tään asu­mis­ten tuke­mi­seen kuluu lähes 2 mil­jar­dia euroa, joka joh­tuu suu­rim­mak­si osak­si sii­tä, että per­sau­ki­sia asuu kaupungeissa.

    Ei ole mitään miel­tä yrit­tää pitää kai­kis­ta köy­him­piä jos­sain Hel­sin­gis­sä. Se on type­rää, eikä hyö­dy­tä edes hei­tä köy­him­piä. He voi­si­vat elää pal­jon parem­paa elä­mää jos­sain pie­nes­sä kau­pun­gis­sa, jos­sa hei­dän tuke­mi­nen tuli­si edullisemmaksi.

    On usko­ma­ton­ta, että miten syväs­sä suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa istuu erään­lai­nen jouk­ko­tu­hon­taan viit­taa­va sävy, kun on kyse ihmis­kun­nan koos­ta ja väes­tön­kas­vus­ta. Lie­nee seu­raus­ta Nat­si-Sak­san liit­to­lai­suu­des­ta. En kek­si muu­ta syy­tä täl­le sai­raal­le fiksaatiolle.

  49. Juho Laa­tu: Tek­ni­ses­ti tämä oli­si erit­täin help­poa. Jos väes­tön­kas­vun tavoit­teek­si lai­tet­tai­siin lie­vä las­ku, fos­sii­lien käy­töl­le ase­tet­tai­siin riit­tä­vät verot/maksut nii­den käy­tön aja­mi­sek­si lähel­le nol­laa, ja sovit­tai­siin että ihmi­nen ei enää val­taa lisää tilaa luon­nol­ta talou­den resurs­seik­si (eikä lisää nykyi­sen käy­tön inten­si­teet­tiä), ongel­ma oli­si jo suu­rim­mak­si osak­si rat­kais­tu. Mut­ta se onkin sit­ten toi­nen kysy­mys, onko täl­lais­ten jär­ke­vien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen poliit­ti­ses­ti mahdollista.

    Tek­ni­ses­ti ihmis­kun­nan kes­tä­vä ja jär­ke­vä toi­min­ta oli­si todel­la­kin jopa help­poa. Ei se vaa­ti­si edes mitään uut­ta, tule­vai­suu­des­sa kehi­tet­tä­vää teniik­kaa, jol­la moni uskoo ongel­mien jos­kus ratkeavan.

    Ongel­ma on psy­ko­lo­gi­nen. Pys­tyy­kö ihmis­kun­ta sovit­ta­maan toi­min­tan­sa ympä­ris­tön kes­to­ky­vyn mää­rit­te­le­mään puit­tee­seen? En näe täs­tä edes mitään vah­vo­ja merk­ke­jä, sen enem­pää demo­kra­tiois­sa kuin auto­ri­taa­ri­sis­sa­kaan yhteiskunnissa. 

    On vai­kea vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että ihmi­nen havah­tuu vas­ta kun on pak­ko, ja sil­loin saat­taa jo olla lii­an myö­häis­tä. Tai vähin­tään­kin pal­jon kor­vaa­ma­ton­ta on jo menetetty.

  50. DVA:
    Väes­tön­kas­vu ei todel­la­kaan ole mikään ongel­ma ihmis­kun­nal­le, eikä maapallolle.

    Ihmi­sen vai­ku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen tulee pysäh­ty­mään jo ensi vuo­si­kym­me­nel­lä joh­tuen mas­sii­vi­sis­ta panos­tuk­sis­ta uusiu­tu­vaan ener­gi­aan ja tek­no­lo­gi­aan. Lopul­ta myös läm­pe­ne­mi­nen tait­tuu vuo­si­sa­dan loppupuolella.

    On usko­ma­ton­ta, että miten syväs­sä suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa istuu erään­lai­nen jouk­ko­tu­hon­taan viit­taa­va sävy, kun on kyse ihmis­kun­nan koos­ta ja väes­tön­kas­vus­ta. Lie­nee seu­raus­ta Nat­si-Sak­san liit­to­lai­suu­des­ta. En kek­si muu­ta syy­tä täl­le sai­raal­le fiksaatiolle.

    Nämä “sai­raat fik­saa­tiot”, joi­ta myös kriit­ti­sek­si ajat­te­luk­si kut­su­taan, joh­tu­ne­vat sii­tä, että maa­il­man tila on aidos­ti huo­les­tut­ta­va. Puo­les­ta­ni ihmet­te­len ihmi­sen lopu­ton­ta kykyä sul­kea mää­rä­tie­toi­ses­ti sil­män­sä tosiasioilta.

    Tot­ta kai on mah­dol­lis­ta, että ihmis­kun­ta kek­sii tek­no­lo­gian, jol­la ongel­mat rat­kais­taan. Ja löy­tää vii­sau­den, jol­la se myös teh­dään. Merk­ke­jä täl­lai­ses­ta ei vain suo­ras­taan sil­mis­sä vili­se. Vii­me aikoi­na päin­vas­toin ovat yhä enem­män nous­seet esiin ns. vaih­toeh­toi­set tosi­asiat, jois­sa ongel­mat “rat­ko­taan” kiis­tä­mäl­lä ne.

    Ihmis­kun­nal­la on jo täl­lä het­kel­lä kovin pal­jon ongel­mia, joi­den yhteis­vai­ku­tus on arvaa­ma­ton. Mah­tion­gel­mia ei ole yksi tai kak­si, vaan lukui­sia, ja voim­me toki kes­kus­tel­la loput­to­mas­ti sii­tä mit­kä niis­tä ovat pahim­mat. Ja onko meil­lä todel­la­kin aikaa odo­tel­la vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­lel­le ennen kuin tilan­ne saa­daan hal­lin­taan? Pel­kään, että ongel­mat krii­siy­ty­vät jo pal­jon ennen sitä.

    Minun moraa­li­ni ei myös­kään hyväk­sy sitä, että ihmis­kun­ta juu­ri ja juu­ri itse sel­viy­tyäk­seen tuho­aa suu­ren osan ympä­röi­väs­tä eko­sys­tee­mis­tä. Mikä mei­dät on moraa­li­ses­ti ylen­tä­nyt moi­seen ase­maan? Mikä siu­naus se ala­ti kas­va­va ihmis­mää­rä muka on?

  51. Pek­ka T.: Tek­ni­ses­ti ihmis­kun­nan kes­tä­vä ja jär­ke­vä toi­min­ta oli­si todel­la­kin jopa help­poa. Ei se vaa­ti­si edes mitään uut­ta, tule­vai­suu­des­sa kehi­tet­tä­vää teniik­kaa, jol­la moni uskoo ongel­mien jos­kus ratkeavan.

    Ei tosi­aan vaa­di mitään uut­ta tekniikkaa.

    Yksi kie­rou­tu­ma on se, että nyky­ään vaa­di­taan lisää uusiu­tu­vaa ener­gi­aa sito­mat­ta noi­ta tavoit­tei­ta miten­kään fos­sii­li­sen ener­gian alas­ajoon. Hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä tämä joh­taa kulut­ta­mi­sen lisään­ty­mi­seen (uusiu­tu­vat lisään­ty­vät, fos­sii­li­set säi­ly­vät), eikä saa­vu­te­tus­ta uudes­ta kulu­tus­ta­sos­ta ole sen jäl­keen yhtään hel­pom­paa luo­pua kuin nykyi­ses­tä­kään. Uusiu­tu­vat eivät tar­vit­se tukia nii­den käy­tön lisää­mi­seen, vaan pitäi­si päin­vas­toin aset­taa rajoi­tuk­sia fos­sii­lis­ten käyt­töön niin, että ne pois­tu­vat käytöstä.

    Ongel­ma on psy­ko­lo­gi­nen. Pys­tyy­kö ihmis­kun­ta sovit­ta­maan toi­min­tan­sa ympä­ris­tön kes­to­ky­vyn mää­rit­te­le­mään puit­tee­seen? En näe täs­tä edes mitään vah­vo­ja merk­ke­jä, sen enem­pää demo­kra­tiois­sa kuin auto­ri­taa­ri­sis­sa­kaan yhteiskunnissa. 

    Tois­tai­sek­si psy­ko­lo­gia tai­taa toi­mia niin, että osa ihmi­sis­tä sanoo halua­van­sa muu­tok­sia, ja jot­kut sääs­tä­vät­kin nipe­lia­si­sois­sa, mut­ta uskal­lus­ta ei usein rii­tä edes näil­lä mai­ni­tuil­la viher­tä­väs­ti ajat­te­le­vil­la sii­hen, että oikeas­ti rajoi­tet­tai­siin kes­kei­siä hait­to­ja yhtei­sin pää­tök­sin nyt heti, eikä vain tule­vai­suu­den toiveissa.

    Mai­nit­sit myös eri yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mät. Ihmi­sen voi aja­tel­la kehit­ty­vän vii­da­kon laeis­ta koh­ti jotain parem­min hal­lit­tua. Jos­sain vai­hees­sa sovit­tiin, että ei saa varas­taa. Myö­hem­min tuli esim. demo­kra­tia. Nyt oli­si aika ottaa yksi mer­kit­tä­vä askel ja luo­pua yhteis­kun­ta­mal­lis­ta, joka olet­taa luon­non ole­van ihmi­sen toi­min­taan ver­rat­tu­na ääret­tö­män suu­ri vapaas­ti riis­tet­tä­vis­sä ole­va resurs­si. Ihmi­sel­lä on nyt aseet ja työ­ka­lut, joil­la voi tuho­ta koko eko­sys­tee­min. Tuol­lais­ten työ­ka­lu­jen kans­sa hiek­ka­laa­ti­kol­la ei saa enää leik­kia aivan miten vain.

    On vai­kea vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että ihmi­nen havah­tuu vas­ta kun on pak­ko, ja sil­loin saat­taa jo olla lii­an myö­häis­tä. Tai vähin­tään­kin pal­jon kor­vaa­ma­ton­ta on jo menetetty.

    Se lie­nee sel­vä, että olem­me jo vai­hees­sa, jos­sa kor­vaa­ma­ton­ta vahin­koa syn­tyy koko ajan. Yksi vaih­toeh­to oli­si jär­ke­väm­pien käyt­täy­ty­mis­sään­tö­jen omak­su­mi­nen. Toi­nen voi­si olla ajau­tu­mi­nen moo­diin, jos­sa kata­stro­fien iskies­sä kukin pitää huol­ta vain itses­tään miten par­hai­ten tai­taa. Sekin on vali­tet­ta­vas­ti mah­dol­lis­ta, että sii­nä vai­hees­sa, kun ihmi­set haluai­si­vat toi­mia, jär­ki­pu­he ei enää auta. Ja tie­ten­kin sekin, että kaik­keen van sopeu­du­taan ja väi­te­tään kehi­tyk­sen kehit­ty­vän kuten ennen­kin. Minus­ta oli­si fik­sua käyt­täy­tyä niin, että maa­pal­lon resurs­sien rajal­li­suus ote­taan huo­mioon jo yhtei­kun­nan perus­sään­nöis­sä (eikä vain has­sui­na vih­rei­nä elä­män­ta­pa­li­suk­kei­na). Paras tule­vai­suus kai­kil­le näin.

  52. Sylt­ty: Hoh­hoi­jak­kaa, eikö­hän tämän tahal­li­sen vää­ri­nym­mär­tä­mi­sen hom­ma-lin­jan voi­si saman tien sensuroida?

    Etkö oli­si voi­nut osoit­taa asial­li­ses­ti argu­men­toi­den, mik­si suo­ma­lais­ten syn­ty­vyy­den vähe­ne­mi­nen ja sen paik­kaa­mi­nen maa­han­muu­tol­la ei tar­koi­ta “väes­tö­poh­jan muu­tos­ta” pit­käl­lä aika­vä­lil­lä? Eikö hoh­hoi­ja­koi­mi­sen sijaan oli­si hyvä edis­tää asial­lis­ta kes­kus­te­lua edes jos­sa­kin mediassa?

  53. DVA:
    Väes­tön­kas­vu ei todel­la­kaan ole mikään ongel­ma ihmis­kun­nal­le, eikä maapallolle.

    […]

    Esi­mer­kik­si nyt mas­sa­muut­to­jen aika­kau­del­la kan­nat­tai­si län­si­mai­den alkaa mak­sa­maan perus­tu­loa suo­raan läh­tö­mai­hin. Se on hal­vem­paa kuin se, että mak­se­taan län­si­mais­sa sosi­aa­li­tu­kia tai kou­lu­te­taan uusiin ammatteihin. 

    Blo­gis­til­le kii­tos sii­tä, että jul­kai­see täl­lai­sen­kin ääri­lai­dan mielipiteen. 

    Tie­ten­kään suo­ma­lai­sen ei tule mak­saa perus­tu­loa sin­ne, mis­sä suo­ma­lai­sel­la ei ole lain­sää­dän­tö­val­taa eli Suo­men rajo­jen ulkopuolelle.

  54. Juho Laa­tu: Yksi kie­rou­tu­ma on se, että nyky­ään vaa­di­taan lisää uusiu­tu­vaa ener­gi­aa sito­mat­ta noi­ta tavoit­tei­ta miten­kään fos­sii­li­sen ener­gian alas­ajoon. Hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä tämä joh­taa kulut­ta­mi­sen lisään­ty­mi­seen (uusiu­tu­vat lisään­ty­vät, fos­sii­li­set säi­ly­vät), eikä saa­vu­te­tus­ta uudes­ta kulu­tus­ta­sos­ta ole sen jäl­keen yhtään hel­pom­paa luo­pua kuin nykyisestäkään. 

    Kyl­lä täs­sä niin käy, että panos­ta­mal­la satun­nai­siin uusiu­tu­viin tulem­me lukit­tau­tu­maan pit­käk­si aikaa kaa­sul­la hoi­det­ta­vaan säätövoimaan. 

    Kat­ta­va kulu­tuk­sen­sää­tö ja laa­jat varas­toin­ti­rat­kai­sut ovat täl­lä het­kel­lä “toi­vo­taan, toi­vo­taan että joku nämä­kin tek­nii­kat hatus­ta vetäisee”-osastoa.

  55. Pek­ka T.: Nämä “sai­raat fik­saa­tiot”, joi­ta myös kriit­ti­sek­si ajat­te­luk­si kut­su­taan, joh­tu­ne­vat sii­tä, että maa­il­man tila on aidos­ti huo­les­tut­ta­va. Puo­les­ta­ni ihmet­te­len ihmi­sen lopu­ton­ta kykyä sul­kea mää­rä­tie­toi­ses­ti sil­män­sä tosiasioilta.

    Minun moraa­li­ni ei myös­kään hyväk­sy sitä, että ihmis­kun­ta juu­ri ja juu­ri itse sel­viy­tyäk­seen tuho­aa suu­ren osan ympä­röi­väs­tä eko­sys­tee­mis­tä. Mikä mei­dät on moraa­li­ses­ti ylen­tä­nyt moi­seen ase­maan? Mikä siu­naus se ala­ti kas­va­va ihmis­mää­rä muka on?

    Ympä­ris­tö­on­gel­mat rat­kea­vat reip­paal­la talous­kas­vul­la ja tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sel­lä. Olo­jen kur­jis­ta­mi­sel­la ja kehi­tyk­sen kään­tä­mi­sel­lä taak­se­päin saa­daan vain hal­lit­se­ma­ton­ta tuhoa aikaiseksi.

    Cont­ra­ry to popu­lar belief, eco­no­mic growth may be good for biodiversity

    Why Growth Is the Environment’s Best Friend

    The single best thing we could do to mini­mize energy’s impact on the envi­ron­ment is to not only maxi­mize our own eco­no­mic growth but also to help deve­lo­ping count­ries inc­rea­se theirs.

    POPULATION GROWTH IS NOT BAD FOR HUMANITY

  56. DVA: Esi­mer­kik­si nyt mas­sa­muut­to­jen aika­kau­del­la kan­nat­tai­si län­si­mai­den alkaa mak­sa­maan perus­tu­loa suo­raan läh­tö­mai­hin. Se on hal­vem­paa kuin se, että mak­se­taan län­si­mais­sa sosi­aa­li­tu­kia tai kou­lu­te­taan uusiin ammatteihin.

    Tätä tar­koi­tus­ta var­ten on muu­ten ole­mas­sa hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö https://www.givedirectly.org/ . Tuo on koko­nai­suu­des­saan hyvä idea ja uskon itse­kin että isom­pi osa (tai jopa kaik­ki?) hädä­na­lais­ten ihmis­ten aut­ta­mi­ses­ta pitäi­si teh­dä tähän tyyliin.

  57. Sylt­ty: Kyl­lä täs­sä niin käy, että panos­ta­mal­la satun­nai­siin uusiu­tu­viin tulem­me lukit­tau­tu­maan pit­käk­si aikaa kaa­sul­la hoi­det­ta­vaan säätövoimaan. 

    Kat­ta­va kulu­tuk­sen­sää­tö ja laa­jat varas­toin­ti­rat­kai­sut ovat täl­lä het­kel­lä “toi­vo­taan, toi­vo­taan että joku nämä­kin tek­nii­kat hatus­ta vetäisee”-osastoa.

    Näin on.

    Uusiu­tu­vien tuke­mi­nen on tur­haa, sil­lä kyl­lä nii­den käyt­tö lisään­tyi­si joka tapauk­ses­sa, jos fos­sii­lis­ten käyt­töä vähen­net­täi­siin. Uusiu­tu­vil­le mak­se­tusis­ta tuis­ta osa ote­taan kai fos­sii­le­ja käyt­tä­vän teol­li­suu­den veroeu­rois­ta (ja hii­li­diok­si­dia syn­tyy samas­sa suhteessa).

  58. ksee: Ympä­ris­tö­on­gel­mat rat­kea­vat reip­paal­la talous­kas­vul­la ja tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sel­lä. Olo­jen kur­jis­ta­mi­sel­la ja kehi­tyk­sen kään­tä­mi­sel­lä taak­se­päin saa­daan vain hal­lit­se­ma­ton­ta tuhoa aikaiseksi.

    Voi kun­pa nimi­merk­ki Ksee oli­si­kin oikeas­sa. Olo­jen kur­jis­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole­kaan mikään rat­kai­su. Sen sijaan voi­sim­me teh­dä pal­jon­kin nykyi­sen kers­ka­ku­lu­tus­kult­tuu­rim­me hillitsemiseksi.

    Englan­nin­tai­to­ni ei vali­tet­ta­vas­ti oikein rii­tä täl­lais­ten artik­ke­lien syväl­li­seen ymmär­tä­mi­seen. Eco­no­mist on kui­ten­kin käsit­tääk­se­ni laa­tu­leh­ti. Se on toki myös libe­raa­li talous­leh­ti, joka kan­nat­taa vapaa­kaup­paa ja talou­del­lis­ta kas­vua, joten se myös puhuu omas­sa asiassaan. 

    Ympä­ris­tö­on­gel­mien koko­nai­suus on tavat­to­man laa­ja, ja sii­hen liit­tyy luke­mat­to­mia eri suun­tiin vai­kut­ta­via teki­jöi­tä. Tämä antaa haluk­kail­le mah­dol­li­suu­den poi­mia ne teki­jät, jot­ka tuke­vat hei­dän ennakkokantaansa. 

    Toi­sel­ta puo­len me poh­dis­ke­li­jat haluam­me etsiä totuut­ta, niin epä­mää­räi­nen kuin se voi olla­kin, ja haem­me kaik­kea mah­dol­lis­ta tie­toa muo­dos­taak­sem­me niis­tä oman näke­myk­sem­me (joka myös elää tie­don lisääntyessä).

    Kun kat­som­me ympä­ris­tön ja ihmis­kun­nan tilaa, on vai­kea olla kovin opti­mis­ti­nen. Se ei sil­ti tar­koi­ta sitä, ettei­vät­kö myön­tei­set kehi­tys­ku­lut oli­si mah­dol­li­sia. Yksit­täi­sis­sä asiois­sa nii­tä onkin, mut­ta koko­nai­suus on täl­lä het­kel­lä vähin­tään­kin huolestuttava. 

    Tek­ni­nen kehi­tys ja talous­kas­vu­ko siis rat­kai­si­si­vat ne ongel­mat, joi­ta ne ovat olleet luo­mas­sa? Kuten tuol­la aikai­sem­mis­sa kom­men­teis­sa on todet­tu, oli­si ongel­mien rat­kai­su jopa hel­pos­ti mah­dol­lis­ta nykytekniikalla. 

    Ongel­ma on sii­nä, että ihmi­sel­lä ei ole vii­saut­ta teh­dä sitä. Monet vii­me aiko­jen ilmiöt (kuten Trump ja totuu­den­jäl­kei­nen aika) viit­taa­vat pikem­min­kin sii­hen suun­taan, että vii­saus on vähe­ne­mään päin.

  59. nak­ki:
    Jos kau­pun­gin­val­tuus­to ei nyt saa asun­to­jen mää­rää rajaa­via sään­tö­jään pois…

    Juu­ri­näin, mut­ta auto­paik­ka­nor­mi ei ole edes pahim­mas­ta pääs­tä. Koko­ra­joi­tuk­set ja välis­tä­ve­to raken­nusoi­keu­des­ta ovat pal­jon pahempia.

  60. Aika aja­tel­la: Etkö oli­si voi­nut osoit­taa asial­li­ses­ti argu­men­toi­den, mik­si suo­ma­lais­ten syn­ty­vyy­den vähe­ne­mi­nen ja sen paik­kaa­mi­nen maa­han­muu­tol­la ei tar­koi­ta “väes­tö­poh­jan muu­tos­ta” pit­käl­lä aika­vä­lil­lä? Eikö hoh­hoi­ja­koi­mi­sen sijaan oli­si hyvä edis­tää asial­lis­ta kes­kus­te­lua edes jos­sa­kin mediassa? 

    Toi­se­na ihan talou­del­li­se­na aspek­ti­na oli­si voi­nut myös ker­toa, mitä jär­keä on ensin julis­taa luon­tai­sen uudis­tu­mi­sen tason ala­puo­lel­la ole­va syn­ty­vyys hyväk­si asiak­si ja sit­ten suh­tau­tua täs­tä luon­tai­ses­ti seu­raa­vaan väes­tön van­he­ne­mi­seen, ei jona­kin, mihin­kä pitää sopeu­tua (kuten elä­keiäs­sä), vaan johon­kin johon pitää vas­ta­ta lisää­mäl­lä sitä väes­töä, jon­ka vähe­ne­mi­sen juu­ri julis­ti toivottavaksi.

  61. Pek­ka T.:

    Englan­nin­tai­to­ni ei vali­tet­ta­vas­ti oikein riitä…

    Toi­sel­ta puo­len me poh­dis­ke­li­jat haluam­me etsiä totuut­ta, niin epä­mää­räi­nen kuin se voi olla­kin, ja haem­me kaik­kea mah­dol­lis­ta tie­toa muo­dos­taak­sem­me niis­tä oman näke­myk­sem­me (joka myös elää tie­don lisääntyessä).

    Niin­pä. En nyt halua miten­kään iva­ta ketään tai hal­vek­sua kenen­kään näke­myk­siä, mut­ta hel­pos­ti­han tuos­ta välit­tyy mie­li­ku­vat, että “poh­dis­ke­li­jat” tar­kas­te­li­si­vat maa­il­maa ahtaan oksan­sil­män läpi ja että “kaik­ki mah­dol­li­nen tie­to” oli­si lähin­nä jotain Lin­ko­lan ja mui­den uus­malt­husi­lais­ten maa­il­man­lop­pua maa­lai­le­via vuodatuksia.

    Ehkä mie­li­ku­va on vää­rä (ja jopa hive­nen ilkeä), mut­ta jos ei edes tie­dä, että aihees­ta saa­te­taan olla maa­il­mal­la ihan perus­tel­lus­ti­kin täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä, niin se omas­sa pääs­sä kyp­sy­tel­ty “totuus” voi jää­dä vähän vinoutuneeksi…

  62. ksee: Niin­pä. En nyt halua miten­kään iva­ta ketään tai hal­vek­sua kenen­kään näke­myk­siä, mut­ta hel­pos­ti­han tuos­ta välit­tyy mie­li­ku­vat, että “poh­dis­ke­li­jat” tar­kas­te­li­si­vat maa­il­maa ahtaan oksan­sil­män läpi ja että “kaik­ki mah­dol­li­nen tie­to” oli­si lähin­nä jotain Lin­ko­lan ja mui­den uus­malt­husi­lais­ten maa­il­man­lop­pua maa­lai­le­via vuodatuksia.

    Ehkä mie­li­ku­va on vää­rä (ja jopa hive­nen ilkeä), mut­ta jos ei edes tie­dä, että aihees­ta saa­te­taan olla maa­il­mal­la ihan perus­tel­lus­ti­kin täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä, niin se omas­sa pääs­sä kyp­sy­tel­ty “totuus” voi jää­dä vähän vinoutuneeksi…

    Juu, onhan tuo vähän ilkeä mie­li­ku­va. Tun­nis­tan toki tyy­pin, jota se kuvaa, mut­ten itsessäni. 

    Voi­sin ehkä palaut­taa yhtä lail­la ken­ties vähän ilkeän mie­li­ku­van. Monet seu­raa­vat koti­mai­sen kes­kus­te­lun lisäk­si vain englan­nin­kie­lis­tä kes­kus­te­lua ja pitä­vät itse­ään kovas­ti­kin kan­sain­vä­li­si­nä. He löy­tä­vät maa­il­mal­ta omia, luk­koon lok­sah­ta­nei­ta ennak­koa­sen­tei­taan tuke­via kir­joi­tuk­sia — maa­il­mal­ta­han löy­tyy mitä vain — ja nimeä­vät ne totuu­dek­si. He link­kaa­vat johon­kin englan­nin­kie­li­seen kir­joi­tuk­seen vai­vau­tu­mat­ta sen enem­pää sel­ven­tä­mään omia aja­tuk­si­aan. Hei­dän mie­len­sä ei ole avoin tosi­asioil­le, sil­lä he jo “tie­tä­vät”, mikä oikeut­taa­kin hei­dät vähät­te­le­mään eri miel­tä ja siis vää­räs­sä ole­via. Avoi­meen kes­kus­te­luun he eivät alen­nu, eikä se oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta­kaan, sil­lä jo kevyel­lä tut­kai­lul­la hei­dän ajat­te­lun­sa logii­kas­ta löy­tyy ammot­ta­via aukkoja.

    Oma “poh­dis­ke­lu­ni”, jota on toki help­po vähä­tel­lä möki­nu­kon oman pään sisäi­sek­si fun­dee­rauk­sek­si, on avoin sekä Lin­ko­lan, nimi­merk­ki Kseen että kenen tahan­sa huo­mio­nar­voi­sen kes­kus­te­li­jan aja­tuk­sil­le. Mitään niis­tä etu­kä­teen ihan­noi­mat­ta tai tuo­mit­se­mat­ta. Kuu­los­taa ehkä itses­tään sel­väl­tä, mut­ta on häm­mäs­tyt­tä­vän harvinaista.

    Minul­le “kaik­ki mah­dol­li­nen tie­to” tar­koit­taa todel­la­kin kaik­kea mah­dol­lis­ta tie­toa, siis myös ja ennen kaik­kea eri­lai­sia näke­myk­siä asioi­hin. En myös­kään julis­ta tie­tä­vä­ni lopul­lis­ta totuut­ta enkä pyri “voit­ta­maan” kes­kus­te­lu­ja. Pyr­ki­myk­se­ni on nime­no­maan kes­kus­tel­la. Yllät­tä­vän har­vi­nais­ta sekin, myös täs­sä blogissa.

    Mikä siis on maa­il­man tila? Se, joka sanoo tie­tä­vän­sä, on vää­räs­sä, sil­lä ei meis­tä kukaan var­mak­si tiedä.

  63. Mik­si Jär­ven­pään asu­kas­lu­ku kas­vaa ja Kera­van las­kee. Syi­tä: Jär­ven­pään kes­kus­taan on raken­net­tu vii­me vuo­si­na pal­jon uusia laa­duk­kai­ta asun­to­ja. Kes­kus­tan uusia asun­to­ja ovat osta­neet van­hem­mat hen­ki­löt jot­ka ovat myy­neet oma­ko­ti­ta­lon­sa. VR:n elä­ke­läis­lip­pu Jär­ven­pääs­tä on pal­jon hal­vem­pi kuin Kera­va HSL lippu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.