Tilastokeskus on lopultakin saanut valmiiksi väestömuutosten ennakkotiedot tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.
Koko maassa kuolleisuus ylittää syntyvyyden jo reilusti, 2252 hengellä, mutta muuttovoitto ulkomailta pitää väkiluvun kasvun vielä positiivisena.
Helsingin seudulla luonnollinen väestönlisäys sentään oli positiivinen 859 hengen verran. Kuolleisuus ylitti syntyvyyden vain kolmessa kunnassa, Pornaisilla, Kauniaisissa ja Hyvinkäällä. Vuosi sitten luonnollnen väestönlisäys oli lähes 300 suurempi, joten tahti on hidastumassa täälläkin.
Väkiluku laski kahdessa seudun kunnassa, Nurmijärvellä ja Keravalla. Näiden kahden ohella muuttotappiokuntiin kuului nipin napin myös Tuusula, mutta Tuusulassa syntyvyys piti väkiluvun kasvun niukasti positiivisena. Kymmenen vuotta sitten Nurmijärvi oli symboli yhdyskuntarakenteen hajautumiselle kehyskuntiin.
Helsingin seudun asukasluku kasvoi 4 296 hengellä. Viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen tässä on lisäystä 700 henkeä, eli muutto Helsingin seudulle on kiihtynyt selvästi.
Tästä kasvusta syntyvyyden enemmyyttä oli 859 henkeä, muuttovoittoa muualta Suomesta 1900 ja muuttovoittoa ulkomailta 1 537 henkeä.
Helsingin asuntotuotannon kiihtyminen näkyy väkiluvun kasvun nopeutumisena. Kolmessa kuukaudessa asukasluku kasvoi 2 247 hengellä, mikä on noin tuhat enemmän kun viime vuonna samaan aikaan. Tämä tietäisi tasaisen vauhdin taulukon mukaan noin 9 000 hengen väestön lisäystä vuodessa. Opiskelijat tulevat kuitenkin loppukesästä, joten näyttää siltä, että päästään ensimmäisen kerran yli kymmenen tuhannen hengen. Helsingin osalta väestön kasvun päälähde on muuttovoitto muualta Suomesta, 1 366 henkeä. Muuttovoitto ulkomailta on vain puolet tästä, 680 henkeä.
Yli puolet seudun väkiluvun kasvusta suuntautui siis Helsinkiin.
Helsingin yleiskaava tehtiin niin sanotun nopean väestönkasvun ennusteen mukaisesti. Nyt näyttää, että tämäkin ennuste oli aivan liian hidas.
Seudun kunnista suhteessa nopein kasvaja oli Järvenpää. Myös Vihdissä kerran jo pysähtynyt kasvu on käynnistynyt uudestaan.
Olisi kyllä mielenkiintoista teoretisoida, miten kasvu tulee menemään jatkossa. Nythän esim. korkean osaamistason työt ovat PK-seudulla vetävä tekijä. IT-miljardööri Vindo Khosla ennustaa kuitenkin robottien vievän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töistä lähitulevaisuudessa. Onkohan työn lopulla ja korkeakoulutettujen urien häviämisellä vaikutuksia kaupungistumiseen tulevaisuudessa?
Jos katsotaan työn tehostumista lähimenneisyydessä niin tuon verran töistä on ”kadonnut” ennenkin.
Eli yhden työntekijän työpanoksella on työvälineiden (eli ”robottien”) käyttämisellä saatu enemmän aikaan.
Se on hyvä suunta jatkossakin.
Yksi seikka kun katsoo koko seudun asukaslukua (1.46 milj) niin se on jo jonkin aikaa sitten ohittanut koko Viron asukasluvun.
Toinen omaa kieltään puhuva luku on Kauniaisten nettomaahanmuutto -4 henkeä.
Yleismaailmallisesti ei, koska noita värkkejä suunnittelemaan tarvitaan korkeasti koulutettuja vain enemmän. Töitä niille löytyy tosin vain niistä suurkaupungeista joissa on sitä varten soveltuvat verkostoitumismahdollisuudet.
Kaupungit joilla ei ole sitä ja joiden asukasluku jää alle miljoonan voivat heittää pyyhkeet kehään ja alkaa sopeutua raskaan teollisuuden, kaivosalan tai maatalouden työvoiman kouluttamiseen.
Ei niitä tarvita enempää, vaan nimenomaan vähemmän. Khoslan mukaan viidennes nykyisestä. Toinen Amerikkalainen it-mijardööri Mark Cuban ennustaa, että kymmennessä vuodessa ohjeloijille on vähemmän kysyntää kuin liberal arts-tutkinnoille. Mikko Hyppönen antoi ohjelmoijille enintään kaksikymmentä vuotta aikaa.
Korkeakoulutus on tulossa turhaksi. Jos olisi itse nuori, niin menisin opiskelemaan ehkä kirjallisuutta tai filosofiaa ja yhdistäisin ne tilastotieteeseen. En siksi, että uskoisin työllistyväni tuolla kombolla hyvin vaan koska niiden opiskelu olisi mukavaa. Ja koska töitä ei enää tulevaisuudessa ole, miksi ottaa ikävä tie?
Jos kaupunginvaltuusto ei nyt saa asuntojen määrää rajaavia sääntöjään pois, kuten autopaikkanormia, niin hintataso menee ihan naurettavaksi joka paikassa, eikä vain keskusta-alueilla. Todennäköisesti tulee jokin vesitetty ratkaisu jota mainostetaan mainiona kompromissina, joka ei kuitenkaan toimi.
Tiettyä symboliikkaa Nurmijärvi-ilmiölle antanee kun Järvenpään väkiluku ohittaa Nurmijärven. On saattanut tapahtua jo vaikka tilastot laahaavatkin jäljessä. Samalla Järvenpää nousee väkiluvultaan Suomen 25. suurimmaksi kunnaksi nimenomaan rautatieaseman ympärille tiivistyvän keskusta-asumisen kautta.
Älä höpötä.
Tekoäly ja koneoppiminen vievät lakimiehiltä pois tylsät työtehtävät, kuten sopimuspapereiden lukemisen. Lopulliset päätökset tehdään kuitenkin ihmisvoimin.
Samoin tekoäly auttaa lääkäriä diagnoosin muodostamisessa ja jättää pois tylsän kirjojen ja tutkimusten pläräämisen.
On huomionarvoista, että vaikka ihminen on loistava tunnistamaan hahmoja, niin ihminen ei ole yhtä hyvä sisäistämään valtavaa määrää dataa kerrallaan.
Viimeisen 15 vuoden aikana kirjanpito on sähköistynyt ja edelleen on jatkuva pula ammattitaitoisista kirjanpitäjistä. Miksi? Koska olennaista ei ole se numeroiden naputtaminen numpadilla vaan tilinpäätöksen muodostaminen ja asiakkaiden palveleminen esimerkiksi analyysien kautta.
Tekoäly vie ohjelmoijalta ne tylsät kohdat pois. Eli ne kohdat, joissa toistetaan vain samaa mantraa rivi riviltä. Sen sijaan ohjelmoijalle jää se mielenkiintoinen osa eli ohjelmiston mallintaminen ja sen varmistaminen, että ohjelmakoodi toteuttaa tämän ohjelmistosta muodostetun mallin.
Mitään korkeakoulutettujen joukkotyöttömyyttä ei ole luvassa automaation ja tekoälyn vuoksi.
Suurin syy korkeakoulutettujen työttömyyteen on yksinkertaisesti se, että koulutetaan alan X osaajia suomen kielellä Suomessa sijaitseviin tehtäviin. Tällöin kyseisen X alan osaaja ei ole kelvollinen tekemään työtä missään muualla kuin Suomessa.
Jos ymmärrettäisiin kouluttaa humanistit, hallintotieteilijät ja taitelijat englanniksi, ranskaksi, saksaksi tai kiinaksi, niin korkeakoulutettujen työttömyysprosentti romahtaisi, koska he olisivat kelvollisia muualle maailmaan, jos Suomesta ei löytyisi paikkaa.
PK-seudun kysyntä korkeakoulutetuille tulee räjähtämään käsiin nyt, koska talous kasvaa huimaa vauhtia verrattuna viime vuosiin. Tämän voi havaita muun muuassa rekryilmoituksia seuraamalla.
Nyt vain pitäisi heittää ALL-IN ja kerätä maailmalta kaikki mahdolliset modernin teknologian yritykset Suomeen aina avaruusteollisuudesta virtuaalitodellisuuteen. Yhteisövero 10 prosenttiin ja alv 20 prosenttiin. Hajasijoittamiselle loppu ja suurin osa Suomen infrasta yksityiseksi.
2020-luvulla ikäkuolleisuus räjähtää käsiin. Jotain 20000 vuodessa. Mikähän kriisi on tulossa? Hautausmaakriisi? Voisimme tuoda lisää hiekkaa Saharasta jo etukäteen varmuuden vuoksi. Haudankaivajapulaan olemme jo tarpeeksi varautuneet.
Haudankaivuu on yksi näistä töistä joka voidaan robotisoida. Hautaismailla on yleensä -tälläkin palstalla suosittu- ruutukaava, joka voidaan algoritmeilla tehdä robotin työksi. Vanhasta lapiohommasta on jo pitkälti luovuttu paitsi jos pitää kaivaa oikein kapea ja syvä hauta esimerkiksi uurnaa varten.
Niin, mietitäänpä miten tässä käy
Kun Tekoäly vie ohjelmoijalta ne tylsät kohdat pois, niin heitä tarvitaan murto-osa nykyisestä. Työvoiman tarve vähenee. Juuri niin kuin Khosla sanoi.
Kun kone tekee diagnoosit ja kirjanpidot, tarvitaan ihmistä palvelussa ja tuomaan ihmiselementti työhön. Mutta tästä päästäänkin mielenkiintoiseen mietemään.
Kun kone tekee tietotyön, ei ihmiseltä tarvita enää muodollista koulutusta vaan mm. sosiaalisia taitoja. Nämä taas arvioidaan aika pitkälle ulkonäön perusteella eikä kaikilla ole muutenkaan ekstrovertti luonne. Pärstää voi toki leikellä, mutta aika moni on työelämän ulkopuolla jo pelkästään estetiikkansa vuoksi.
Soikun suosikkikirjassa Rise of Meritocracy ennustettiin, että lahjakkuus kasautuu ja se johtaa kapinaan. Historijoitsija Will Durant teoksessaan lessons of history tiivisti hisorian opetuksia. Yksi opetus oli seuraava: kun yhteiskunta kehittyy, ihmisten lahjakkuuserojen vaikutus elintasoeroihin kasvaa.
Näin siinä käykin. Tulevaisuudessa on töitä vain lahjakkaille, kauniille, terveille ja verkostoituneille ihmisille. Faktatietojen pänttäyksestä tulee epäolennaisa ja siirrymme megameritokratiaan, mitä aiemmissa teoksissa ennustettiin.
Kivikaudella syötiin samalla nuotiolla paistia, nyt lahjakkaat verkostoituvat netissä ja viettävät aikaa toistensa kanssa ja vievät kaikki työt.Tulevaisuudessa on töitä vain lahjakkaille eikä koulutuksellla ole paljoa väliä.
Miksi netissä verkostoituminen edellyttäisi hyvää luomu-ulkonäköä…?
Tosi lahjakas verkostoituu muualla kuin netissä!
Huoh..
Ei. Ei. Ei.
Kun tylsät työt viedään pois, niin tilalle tulee mielekkäitä töitä.
Ymmärrä jo, ettei mielekkäiden töiden määrä ole vakio!
Tilastokeskus julkaisee huhtikuun ennakkotiedot 16.6. ja toukokuun 22.6. Niistä tiedoista voidaan arvioida kehitystä vielä vähän varmemmalta pohjalta.
Minun näkemykseni asiasta on se, että automatisaatio ei vie työpaikkoja mitenkään tasaisesti. Juuri kuten sanoit, niille, joiden kapasiteetti riittää mielekkäiden töiden tekemiseen, automatisaatio vain lisää tuottavuutta ja tuottaa uusia työmahdollisuuksia. Ongelma on siellä tuottavuusmittariston alapäässä. Automatisaation lisääntyminen kasvattaa niiden ihmisten määrää, jotka eivät kykene tuottamaan _mitään_ (perinteistä) lisäarvoa _millään_ hinnalla robottiin verrattuna. Tuo rima nousee hitaasti, mutta vääjäämättömästi, ja siitä tulee yhteiskunnallisia ongelmia, jos siihen ei jollain tavalla puututa. Itse en keksi muuta kuin että lisäarvon ja työn käsitettä pitää rukata niin että riman alapuolellakin olevat kokevat olevansa tarpeellisia ja täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. Ikävä kyllä minulla ei ole mitään kovin konkreettisia ajatuksia miten siihen päästäisiin. Optimisti voi toki ajatella, että tuo on juuri se, mitä markkinatalous on viimeiset sadat vuodet tehnyt, muuttanut työn kasitettä, eikä ole mitään syytä olettaa, että ”this time it is different”. Itse ehkä en kuitenkaan tuohon optimismiin täysin osaa luottaa.
Koska some-seuraajien määrä on riippuvainen estetiikastasi. Seuraajien määrä taas kertoo statuksestasi
Mutta noissa mielekkäissä töissä ei tarvi aivoja, vaan sosiaalisia taitoja.Aivotyö kuuluu koneelle tulevaisuudessa. Sosiaaliset taidot taas riippuvat valtavasti estetiikasta. Tulevaisuus kuuluu kauniille ihmisille.
Kyllä ja tosilahjakkaat verkostoitujat ovat esteettisiä.
Onko kukaan lukenut mitä Bengt Holmström on sanonut tulevaisuuden työpaikoista? Hänen työympäristössään Cambridge MA) ainakin on huippuyliopistoja, joissa asiaa tutkitaan.
Muistaakseni Bengt on sanonut, että tulevaisuutta on paha ennustaa, mutta pitää kuitenkin yrittää tehdä oikeansuuntaisia toimenpiteitä.
PS Yhtä asiaa en lainkaan ymmärrä, miksi vihreät pitävät väestönkasvua positiivisena.
Pitävätkö vihreät väestön kasvua positiivisena? Kuka?
Annappa kun väännän rautalangasta.
Ohjelmoinnissa tylsintä on se itse naputteleminen ja saman toistaminen.
Mielenkiintoisinta on se, että miten se työstettävä ohjelmisto mallinnetaan. Tämä on täysin abstraktia, johon ei tarvita sosiaalisia taitoja vaan nimenomaan loogista ja matemaattista päättelykykyä.
Jos ohjelmisto täytyy toteuttaa ominaisuudet X ja Y, niin ei voida vain alkaa koodaamaan hikihatussa. Pitää mallintaa se ohjelmisto, jonka jälkeen aloitetaan ohjelmointi.
Se tarkoittaa sitä, että ensiksi luodaan malli, ja tavallaan jaetaan työt. Yksi koodaa tuota, toinen tätä ja kolmas sitä sun tätä. Kun näistä koodaamisvaiheista poistetaan ne tylsät osuudet voivat nämä kolme koodaria käyttää aivojaan siihen mielekkäämpään osuuteen eli sen pohtimiseen, että miten siitä ohjelmistosta saisi paremman.
Se varsinainen ohjelmakoodin tuottaminen käsien, sormien, silmien ja näppäimistön avulla ei ole se koodauksen suola ja mielenkiintoinen osa vaan se, että miten ja miksi koodataan juuri tietyllä tavalla.
Sen lisäksi jää enemmän aikaa ohjelmistojen testaukseen ja vielä siihenkin, että voidaan toteuttaa erilaisia versioita ja testata niitä, ja valita niistä parhaimmin toimivat.
Väitteesi siitä, että aivotyö kuuluu koneelle tulevaisuudessa on väärä. Ei koneoppiminen tai syväoppiminen edelleenkään vastaa ihmisaivojen ajattelemista. Päätteleminen on edelleenkin täysi mysteeri tietokoneelle.
” Kymmenen vuotta sitten Nurmijärvi oli symboli yhdyskuntarakenteen hajautumiselle kehyskuntiin.”
Odotetaan nyt 2-3 vuotta, vastahan tuo talous lähti nousuun. Potentiaalisia nurmijärveläisiä muuttaa Helsinkiin koko ajan. Jos talouden nousu jatkuu useamman vuoden, omakotitalojen rakentaminen alkaa taas ja varmaan lapsiakin syntyy enemmän. Syntyvyys on edelleen laskussa, tuskin loputtomiin.
Voihan sen omakotitalon rakentaa muuallekin Helsingin seutua kuin Nurmijärvelle, ja toivoisin että paikkoja löytyisi, nimenomaan paikoista jossa ei olla autoista riippuvaisia.
Ehkä tulkitsin yo väärin. Kuvittelen, että väestönkasvu on ylivoimaisesti suurin uhka, mutta tuntuu olevan arka aihe, josta harvat uskaltavat puhua.
Analysoin vain Helsingin seudun kasvun tekijöitä. Minusta Suomen syntyvyys on aika optimaalisella tasolla. Johtaa hallittuun väkiluvun vähenemiseen. Huoltosuhdetta voidaan ylläpitää muuttoliikkeellä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.
Huoltosuhteen kannalta nykyinen maahanmuutto tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Suht hallitsematon maahanmuutto kehitysmaista + jäykät työmarkkinat = liian iso osa maahanmuuttajista ei työllisty oikeasti tuottaviin töihin.
Eniten maahanmuuttajia tulee Virosta. Helsingin rakennustoiminta ei toimisi kotimaisin voimin mitenkään.
Nykyinen syntyvyys, noin 1,7-1,8 lasta naista kohden, on liian pieni ja johtaa hallitsemattoman nopeaan suomalaisväestön pienenemiseen ja kulttuurin häviämiseen; 1,9-2,0 olisi paljon parempi. Ei ole merkkejä siitä, että Suomi voisi ylläpitää taloudellista huoltosuhdetta muuttoliikkeellä; koulutettuja muuttaa pois, kouluttamattomia ja vaikeasti työllistyviä tulee tilalle.
Jos robotisaatio hävittää työpaikkoja merkittävästi, niin miten ne maahanmuuttajat voivat työllistyä ylläpitämään huoltosuhdetta? Vai onko ajatus, että työt eivät kantasuomalaisille kelpaa ja me taas elätämme itsemme jollakin perustulolla?
Jos automaatio on tulevaisuuden öljy ja kehitys menee samaa rataa kuin arabimaissa, kantasuomalaiset voivat elellä kansalaispalkalla ja vierastyöläiset tekevät työt…
Realistisempaa lienee, että jos automaatio tuottaa lisää jaettavaa, sitä ei jaeta vaan toimitaan kuten Norjassa (ja Suomessakin silloin kun meni liian lujaa – Valtion eläkerahasto) eli rahastoidaan ylimääräiset varat.
Mistä jotain ylimääräistä jaettavaa syntyisi Suomessa???
Yksi keskeinen EU:n (ja globalisaation) peruselementti on se, että varallisuus keskittyy myös jatkossa yrityksille ja varakkaimmille. Tähän väistämättä johtaa verokilpailu ja pääomien vapaa liikkuvuus Näistä ”perusarvoista” ei taatusti olla nykymenolla luopumassa, vaikka suuren yleisön edun kannalta pitäisi.
Perinteisen työn ja pääoman välisen tulonjakotaistelun on voittanut pääoma, ja murskavoitolla.
Turha toivoa, että kansa voisi Suomessa korkean elintason säilyttäen makoilla kotonaan tai puuhastella jotain kivaa kansalaispalkalla.
Maahanmuuton lisääminen perustuu niin sanottuun työlinjaan missä työteon määrää pryitään lisäämään maahanmuutolla ja kannusteilla. Alunperin tätä toteutettiin Ruotsissa. Suomessa Juhana Vartiainen kutsuttiin tekemään kokoomukselle tuota työlinjaa.
Nyt tuo työlinjan arkkitehti Ruotsista Per Schingman sanoo kuitenkin, että työlinja on kuollut ja vanhanaikainen idea, koska automaatio syö työt: http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/
Tuohon työlinjaan ja maahanmuuttoon ei usko enää sen pioneeritkaan Ruotsista.
Työn tehostaminen ”hävittää” ammatteja joo. Tekemisen tarvetta ja töitä se ei kuitenkaan poista.
Jostain syystä meillä ei ole tällä hetkellä kolmeasataatuhatta työtöntä metsuria, kahtasataatuhatta satamatyömiestä, kymmentätuhatta reikäkorttioperaattoria tai viittätuhatta puhelunvälittäjää keskuudessamme.
Kyllä toimisi ja paljon paremmin. Virolaiset ja vironvenäläiset jopparit ja alihankkijat alipalkkoineen ja hanslankarityövoimineen tekevät melkoista sutta eikä aikataulukaan näyttäsi olevan tuttu käsite. Järjettömällä hintakilpailulla on saatu osaavat suomalaisfirmat pois markkinoilta ja ne tekevät muualla Suomessa hyvää työtä vaikka maksavatkin hieman enemmän.
Nimim. virolaiset putkiremppaajat vieraisilla.
No ei toimisi, kun suomalainen ei viitsi tehdä DDD-töitä.
toisin sanoen ne ”muun suomen tyt” jäisivät ilman virolaisia tekemättä.
Ei taida kannattaa haikailla Dubain mallia, jossa kansalaiset ovat paljolti joutilaita ja vieraat tekevät työt. Suomalaiset kuoluttautuvat kiitettävästi ja liikaakin. Siis maistereiksi jollain alalla, mistä tykkäävät ja valtion pitäisi maksaa palkka. Muu työ ei sitten kelpaa. Öljymailla on tuollaiseen varaa.
Tätä ”robotisaatio vie työpaikat” -mantraa toitotettaessa unohtuu monikin seikka sellaisista työtehtävistä, joissa robotit ja automaatio eivät ole omimmillaan. Eikä puhuta pelkästään yliopistokoulutettujen työtehtävistä. Joku laitossiivous voidaan ehkä automatisoida hyvinkin pitkälle (koneistettu on jo), mutta esim. kotipalvelusiivouksessa joutuu joku ne tasot pyyhkimään, vaikka lattiat imuroisi robotti automaattisesti. Mitä pienempään ja ihmisille optimoidumpaan mittakaavaan mennään, sitä vaikeampaa on poistaa sitä suorittavan portaan työntekijää kuvioista. Joku postin jakelu lienee suhteessa jopa melko helppo automatisoitava.
Eikä kyse ole vain ns. vähäisen lisäarvon työtehtävistä. Pitkälle erikoistuneen teollisuuden koneiden huolto on yksi esimerkki erittäin vaikeasti automatisoitavista tehtävistä. Kone voi olla ainoa laatuaan maailmassa, kenenkään hyllystä ei löydy sopivaa varaosaa. CNC-laitteet voivat kyllä auttaa esim. kuluneen laakeripinnan täyttöhitsauksessa ja koneistuksessa, mutta jonkun tarvitsee mitata ja suunnitella korjaustoimenpide.
Tekoäly voi kyllä auttaa tällaisissakin työtehtävissä varmistamaan, ettei valittu työmenetelmä ole jo joskus aiemmin jossain toisaalla kelvottomaksi todettu. Mutta esimerkiksi korjaustöitä tekevän koneistajan työpanos ei silti korvaudu automatiikalla.
Helsingin väkiluvun kasvuhan on melkein suoraan riippuvainen asuntojen valmistumisesta, sillä kaikki täytetään jotka valmiiksi saadaan.
Voi olla, että jossain vaiheessa Itä-Helsingin perukoilla jotkut kerrostalot alkavat muuttua niin epähalutuiksi, että niille ei ole ottajia enää ole, mutta toistaiseksi se ei kyllä näytä lähitulevaisuuden huolelta. Siihen asti valmistuvien asuntojen määrä ratkaisee Helsingin kasvun.
Sanoisinkin, että nykyisellään väkiluvun kasvu on aika huono mittari Helsingin kotipaikkahaluttavuudesta kokonaisuutena. Parempi mittari on Helsingin huonoimpien asuntojen hinta / vuokrataso. Jos syrjemmällä vuokrat alkavat pudota kovin alas, niin sitten markkinat alkavat olla saturoituneet sen suhteen, että moniko oikeasti stadiin / pk-seudulle haluaa tulla.
Espoon Suvelat ja jotkin Vantaan syrjäisimmät alkavat paikat alkavat osoittaa merkkejä siitä, että jossain se haluttavuuden raja kulkee.
Tuo Grani on tilastollisesti mielenkiintoinen. Siis miksi tilasto näyttää tuolta? Tyypillinen esimerkki siitä, että tilaston takaa tulee kyetä analysoimaan syy.
Minustakin ioiva väkiluvun aleneminen on hyvä ja vihreä asia, mutta kummalla kannalla sinä oikein olet, kun yhdessä lauseessa vastustat väestön kasvattamista ja pidät pientä vähememistä hyvänä, mutta seuraavassa lauseessa vaadit huoltosuhteen parantamista, eli nuoren väestön määrän kasvattamista aiempien ikäluokkien elintasoa turvaamaan?
Minusta elintasomme on niin korkea, erityisesti suhteessa muihin maihin, että meidän ei tulisi tähdätä suurempaan väkimäärään. Kirjoittamasi perusteella voisi epäillä, että haluat muiden maiden kasvattavan väkilukuaan niin runsaasti, että niiden kasvava väestö kykenee turvaamaan edullisen huoltosuhteen sekä omissa maissaan että Suomessa.
Eikö olisi hyvä, jos kaikissa maailman maissa päädyttäisiin tasaiseen tai lievästi laskevaan väkimäärään? Huoltosuhde olisi se mikä se on, ja sillä tultaisiin toimeen. Eikö olisi jo aika luopua (luonnon ja ihmiselonkin toimintaa haittaavasta) maksimaalisen kasvun ideologiasta?
Jos Helsinki ja muut maailman pääkaupungit haluavat kasvaa, se kai tarkoittaisi tässä tilanteessa sitä, että muun Suomen ja muiden maiden pienempien paikkakuntien väkimäärä vähenee. Jos haluat pitää muutkin kaupungit nykyisellä tasollaan, sinun tulisi kai luopua Helsingin runsaan väestönkasvun tavoitteesta.
Asuntotuotantoa ja tiivistämistä perustellaan kovalla väkiluvun kasvulla tulevaisuudessa, joka nyt sitten ”yllättäen” johtuu asuntotuotannosta ja tiivistämisestä. Jokohan blogisti itsekin näkisi tässä jo jotain ongelmaa?
Tarkoitat varmaankin asuntojen kaavoituksesta. Moni muukin kunta on kaavoittanut asuntoja, esimerkiksi Nurmijärvellä tontteja olisi yllin kyllin, mutta asukasluku ei nouse. Kaavoittamalla ei voi nostaa asukaslukua, ellei halukkaita tulijoita ole, mutta sitä jarruttamalla voi estää halukkaia tulijoita tulemasta. Helsinki ei ole asuntoja kaavoittamalla kasvattanut asukaslukuaan vaan kaavoituksessa pihtaamalla estänyt sitä kasvamasta.
> … ennusteen mukaisesti.
> Nyt näyttää …
Ennen kuningas kääntyi oraakkelin puoleen tarvitessaan ennustetta. Nykyään tilastokeskuksen. Turhuuksien turhuus yhtä kaikki molemmat.
Ainoa oikea tapa ennustaa tulevaisuus on lyödä vetoa sen puolesta. — Kukin omalla rahallaan.
Ei niitä asuntoja tuotettaisi ellei olisi kysyntää. Väkiluku kasvaa vain sen verran kuin uusien asuntojen määrä kasvaa. Kysyntää olisi enemmillekin.
Juho Laatu on täällä niitä harvoja keskustelijoita, jotka ymmärtävät nykyisen kasvuideologian tuhoisuuden. Sehän koskee yhtä lailla niin väestön kuin taloudenkin kasvua.
Tietysti nämäkin ovat monimutkaisia kysymyksiä. Talouskasvussa tulisi aina erotella taloudellisen toimeliaisuuden eri lajit sen mukaan kuinka paljon ne rasittavat ympäristöä. En oikein osaa nähdä taloudellista lamaa hyvänä ratkaisuna, vaikka se yleensä vähentääkin myös ympäristön kuormitusta. Meidän pitäisi osata sovittaa ympäristöä kuormittava toimintamme sen kestokykyyn. Mission impossible, varmaankin?
Väestönkasvua on nykyaikana vaikea nähdä myönteisenä asiana muuta kuin enintään joissain poikkeustilanteissa. Onko yksi sellainen Helsingin kasvu muun Suomen kustannuksella, johonkin rajaan asti, jos se hyödyttää maan kokonaisuutta?
Tämä väestönkasvu on muuten niitä harvoja asioita, joissa joskus olen suuresti arvostamani Osmo Soininvaaran kanssa eri mieltä. Tuntuu, että hänenkään ajattelunsa ei tätä vaikeaa yhtälöä oikein hallitse, kuten Juho Laatu huomioi (sorrun samaan varmaan itsekin).
Eihän voi olla niin, että katsomme väestön- ja talouden kasvua erillisinä asioina ympäristöongelmista? Eikä voi olla niin, että maapallon ihmismäärää pohditaan vain siltä kannalta, että kuinka paljon ihmisiä maapallo pystyy elättämään? Muusta luonnosta välittämättä?
1) Suomalaisperäisen väestön määrä väheneminen positiivsta. Sinänsä perusteltavissa ekologisilla argumenteilla.
2) Väestön ei haluta kuitenkaan vähenevän (ekologia lentää ilmeisesti romukoppaan)
1 + 2 = tavoitteena siis puhtaasti Suomen (ja muun Euroopan) västöpohjan vaihtaminen ei-eurooppalaiseksi. Miksi? Eikö sitä maalimaan yhtä Suomeakin mahtuisi? Arabimaita on jo aika monta (Virosta on edes Suomen osalta pitkällä tähtäimellä turha puhua tässä, heillä vähenee omakin väestönsä).
Teknisesti tämä olisi erittäin helppoa. Jos väestönkasvun tavoitteeksi laitettaisiin lievä lasku, fossiilien käytölle asetettaisiin riittävät verot/maksut niiden käytön ajamiseksi lähelle nollaa, ja sovittaisiin että ihminen ei enää valtaa lisää tilaa luonnolta talouden resursseiksi (eikä lisää nykyisen käytön intensiteettiä), ongelma olisi jo suurimmaksi osaksi ratkaistu. Mutta se onkin sitten toinen kysymys, onko tällaisten järkevien tavoitteiden toteuttaminen poliittisesti mahdollista.
Teknisesti ei siis esteitä, mutta politiikka yrittää elää väkisin sekä uudessa (ihmisen toimintaa tulisi jo rajoittaa) että vanhassa (ihmisen tulee ottaa maapallosta ja luonnosta kaikki mahdollinen hyöty irti) maailmassa. Ihmislaji ei näytä vielä oikein kypsältä maailmanherruuden rooliinsa.
Sellaisissa länsisissä teollisuusmaissa joissa asuu paljon ihmisiä suht tiiviisti ja keskitetysti isoissa kaupungeissa, on korkeampi elintaso kuin harvaan asutuissa maissa joissa isoja kaupunkeja ei juuri nimeksikään ole. Vrt esim Ruotsi ja Suomi. Tai Iso-Britannia ja Irlanti. Tai Tanska ja Islanti.
Aluepoliittisilla keinoilla ei saa juuri mitään järkevää aikaiseksi. Vrt monet siltahankkeet saaristossa ja järvi-Suomessa jotka palvelee vain harvoja paikkakuntalaisia ja kesälomalaisia. Ei ne Helsingin eikä muiden kasvukeskusten liikenneruuhkia tai asuntotilannetta auta millään tavalla.
Hohhoijakkaa, eiköhän tämän tahallisen väärinymmärtämisen homma-linjan voisi saman tien sensuroida?
Muuten vaarana on, että tuhatpäiset hompanssilaumat ryntäävät tänne pilaamaan vaivalla rakennetun Soininvaaran blogiekosysteemin. Ei kai ajatuksena ole Oden blogin nykyisen lukijakunnan vaihtaminen hommalaisiin?
Homma-foorumi on jo olemassa, mikseivät hommalaiset pysy väärinymmärtämässä siellä, missä on heille kaikkein parhaiten sopiva keskustelukulttuuri.
Eikö maailmaan tosiaan mahtuisi yksi Oden blogi ilman näitä väärinymmärtäjiä? Kiintiöblagolaisina voidaan ottaa korkeintaan pari entiseltä keskustelupalstaltaan ulosajettua ja uutta paikkaa etsivää uuvattia.
Maahanmuutto ja robotit muodostavat monimutkaisen ongelman.
Suomen kaltaisten maiden suurin ongelmana on siinä, että kaikki maahanmuutto voi olla käytännössä pysyvää.
Jos 40+ vuotias Virolainen bussikuski työskentelee Suomessa muutaman vuoden niin hän saa pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden. Mitä tapahtuu joskus 10 vuoden päästä kun bussikuskeja ei enää tarvita? Tästä nyt 50+ vuotiaasta Virolaisesta tulee Suomelle riippakivi koko loppuelämäksi, uudelleenkoulutus tuossa iässä tulee olemaan hyvin vaikeaa varsinkin kun harvoista työpaikoista kilpailee suuri joukko (mm. nuoret, joiden oppimis/mukautumiskyky on huomattavasti parempi). Eli kun työperäinen maahanmuuttaja on ollut töissä 5-10v, niin Suomi joutuu elättämään sitä 20-30v, tämä ei ole kovin kannattavaa huoltasuhteen kannalta.
Tulevaisuudessa voittajia tulevat olemaan Dubain ja Singaporen kaltaiset paikat, joissa edes pysyviä oleskelulupia ei jaeta avokätisesti. Maahanmuuttajia palkataan aina tarvittaessa, ja viisumi myönnetään vuodeksi. Sitten kun työtä ei enää robottien ansiosta enää ole, niin viisumia ei enää uusita ja ulkomaalaisesta ei koidu yhteiskunnalle kuluja.
Suomenkin pitäisi uudistaa nopeasti järjestelmää tähän suuntaan. Oleskelulupia ja kansalaisuuksia myönnettäessä pitäisi katsoa koulutusta, työkokemusta, maksettuja veroja, jne. Vain reilusti keskivertoa paremmin menestyneille pitäisi myöntää oleskelulupa ja kansalaisuus vielä harvemmille.
Robottien ansiosta meillä tulee olemaan valtavasti Suomalaisia työttömiä, turhaa on hankkia lisää elätettäviä ulkomailta.
Väestönkasvu ei todellakaan ole mikään ongelma ihmiskunnalle, eikä maapallolle.
Ihmiskunnalla on kaksi suurta akuuttia kriisiä: ihmisen aiheuttama osuus ilmastonmuutoksesta ja työttömyyskriisi.
Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen tulee pysähtymään jo ensi vuosikymmenellä johtuen massiivisista panostuksista uusiutuvaan energiaan ja teknologiaan. Lopulta myös lämpeneminen taittuu vuosisadan loppupuolella.
Työttömyyskriisi ratkaistaan sosiaalista järjestelmää muuttamalla. Esimerkiksi siten, että kaikkein rikkaimmat maksavat kaikken köyhimmille eräänlaista perustuloa.
Esimerkiksi nyt massamuuttojen aikakaudella kannattaisi länsimaiden alkaa maksamaan perustuloa suoraan lähtömaihin. Se on halvempaa kuin se, että maksetaan länsimaissa sosiaalitukia tai koulutetaan uusiin ammatteihin.
Esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa on valtava rahasumma jossain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Mutta jos sieltä henkilö saapuu Suomeen, niin sosiaalitukia maksetaankin jo 1000 euroa kuukaudessa (asumistuki, toimeentulotuki ja työmarkkinatuki).
Länsimaat ovat osaltaan aiheuttaneet Afrikan ongelmia siirtomaiden aikakaudella, eikä Afrikka itsestään muutu. Afrikka tarvitsee apua, mutta kehitysapu ei ole siihen oikea ratkaisu.
On saatu hyviä alustavia tuloksia erilaisista perustulokokeiluista, joissa Afrikan köyhällä maaseudulla pienellä summalla on saatu parannuksia alueen väestön elintasoon.
Suomessa perustuloa voisi maksaa maaseutukunnissa. Se voisi osaltaan siirtää työttömiä pois kaupungeista. Siis osa työttömistä on yksinkertaisesti pysyvästi työttömiä, eikä mikään sitä asiaa tule muuttamaan. Siksi olisi parempi, että nämä ihmiset siirtyisivät halvemmalle alueelle, jossa heille voidaan tarjota peruselintaso halvemmalla.
Nyt pelkästään asumisten tukemiseen kuluu lähes 2 miljardia euroa, joka johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että persaukisia asuu kaupungeissa.
Ei ole mitään mieltä yrittää pitää kaikista köyhimpiä jossain Helsingissä. Se on typerää, eikä hyödytä edes heitä köyhimpiä. He voisivat elää paljon parempaa elämää jossain pienessä kaupungissa, jossa heidän tukeminen tulisi edullisemmaksi.
On uskomatonta, että miten syvässä suomalaisessa keskustelussa istuu eräänlainen joukkotuhontaan viittaava sävy, kun on kyse ihmiskunnan koosta ja väestönkasvusta. Lienee seurausta Natsi-Saksan liittolaisuudesta. En keksi muuta syytä tälle sairaalle fiksaatiolle.
Teknisesti ihmiskunnan kestävä ja järkevä toiminta olisi todellakin jopa helppoa. Ei se vaatisi edes mitään uutta, tulevaisuudessa kehitettävää teniikkaa, jolla moni uskoo ongelmien joskus ratkeavan.
Ongelma on psykologinen. Pystyykö ihmiskunta sovittamaan toimintansa ympäristön kestokyvyn määrittelemään puitteeseen? En näe tästä edes mitään vahvoja merkkejä, sen enempää demokratioissa kuin autoritaarisissakaan yhteiskunnissa.
On vaikea välttyä ajatukselta, että ihminen havahtuu vasta kun on pakko, ja silloin saattaa jo olla liian myöhäistä. Tai vähintäänkin paljon korvaamatonta on jo menetetty.
Nämä ”sairaat fiksaatiot”, joita myös kriittiseksi ajatteluksi kutsutaan, johtunevat siitä, että maailman tila on aidosti huolestuttava. Puolestani ihmettelen ihmisen loputonta kykyä sulkea määrätietoisesti silmänsä tosiasioilta.
Totta kai on mahdollista, että ihmiskunta keksii teknologian, jolla ongelmat ratkaistaan. Ja löytää viisauden, jolla se myös tehdään. Merkkejä tällaisesta ei vain suorastaan silmissä vilise. Viime aikoina päinvastoin ovat yhä enemmän nousseet esiin ns. vaihtoehtoiset tosiasiat, joissa ongelmat ”ratkotaan” kiistämällä ne.
Ihmiskunnalla on jo tällä hetkellä kovin paljon ongelmia, joiden yhteisvaikutus on arvaamaton. Mahtiongelmia ei ole yksi tai kaksi, vaan lukuisia, ja voimme toki keskustella loputtomasti siitä mitkä niistä ovat pahimmat. Ja onko meillä todellakin aikaa odotella vuosisadan loppupuolelle ennen kuin tilanne saadaan hallintaan? Pelkään, että ongelmat kriisiytyvät jo paljon ennen sitä.
Minun moraalini ei myöskään hyväksy sitä, että ihmiskunta juuri ja juuri itse selviytyäkseen tuhoaa suuren osan ympäröivästä ekosysteemistä. Mikä meidät on moraalisesti ylentänyt moiseen asemaan? Mikä siunaus se alati kasvava ihmismäärä muka on?
Ei tosiaan vaadi mitään uutta tekniikkaa.
Yksi kieroutuma on se, että nykyään vaaditaan lisää uusiutuvaa energiaa sitomatta noita tavoitteita mitenkään fossiilisen energian alasajoon. Hyvällä todennäköisyydellä tämä johtaa kuluttamisen lisääntymiseen (uusiutuvat lisääntyvät, fossiiliset säilyvät), eikä saavutetusta uudesta kulutustasosta ole sen jälkeen yhtään helpompaa luopua kuin nykyisestäkään. Uusiutuvat eivät tarvitse tukia niiden käytön lisäämiseen, vaan pitäisi päinvastoin asettaa rajoituksia fossiilisten käyttöön niin, että ne poistuvat käytöstä.
Toistaiseksi psykologia taitaa toimia niin, että osa ihmisistä sanoo haluavansa muutoksia, ja jotkut säästävätkin nipeliasisoissa, mutta uskallusta ei usein riitä edes näillä mainituilla vihertävästi ajattelevilla siihen, että oikeasti rajoitettaisiin keskeisiä haittoja yhteisin päätöksin nyt heti, eikä vain tulevaisuuden toiveissa.
Mainitsit myös eri yhteiskuntajärjestelmät. Ihmisen voi ajatella kehittyvän viidakon laeista kohti jotain paremmin hallittua. Jossain vaiheessa sovittiin, että ei saa varastaa. Myöhemmin tuli esim. demokratia. Nyt olisi aika ottaa yksi merkittävä askel ja luopua yhteiskuntamallista, joka olettaa luonnon olevan ihmisen toimintaan verrattuna äärettömän suuri vapaasti riistettävissä oleva resurssi. Ihmisellä on nyt aseet ja työkalut, joilla voi tuhota koko ekosysteemin. Tuollaisten työkalujen kanssa hiekkalaatikolla ei saa enää leikkia aivan miten vain.
Se lienee selvä, että olemme jo vaiheessa, jossa korvaamatonta vahinkoa syntyy koko ajan. Yksi vaihtoehto olisi järkevämpien käyttäytymissääntöjen omaksuminen. Toinen voisi olla ajautuminen moodiin, jossa katastrofien iskiessä kukin pitää huolta vain itsestään miten parhaiten taitaa. Sekin on valitettavasti mahdollista, että siinä vaiheessa, kun ihmiset haluaisivat toimia, järkipuhe ei enää auta. Ja tietenkin sekin, että kaikkeen van sopeudutaan ja väitetään kehityksen kehittyvän kuten ennenkin. Minusta olisi fiksua käyttäytyä niin, että maapallon resurssien rajallisuus otetaan huomioon jo yhteikunnan perussäännöissä (eikä vain hassuina vihreinä elämäntapalisukkeina). Paras tulevaisuus kaikille näin.
Etkö olisi voinut osoittaa asiallisesti argumentoiden, miksi suomalaisten syntyvyyden väheneminen ja sen paikkaaminen maahanmuutolla ei tarkoita ”väestöpohjan muutosta” pitkällä aikavälillä? Eikö hohhoijakoimisen sijaan olisi hyvä edistää asiallista keskustelua edes jossakin mediassa?
Blogistille kiitos siitä, että julkaisee tällaisenkin äärilaidan mielipiteen.
Tietenkään suomalaisen ei tule maksaa perustuloa sinne, missä suomalaisella ei ole lainsäädäntövaltaa eli Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kyllä tässä niin käy, että panostamalla satunnaisiin uusiutuviin tulemme lukittautumaan pitkäksi aikaa kaasulla hoidettavaan säätövoimaan.
Kattava kulutuksensäätö ja laajat varastointiratkaisut ovat tällä hetkellä ”toivotaan, toivotaan että joku nämäkin tekniikat hatusta vetäisee”-osastoa.
Ympäristöongelmat ratkeavat reippaalla talouskasvulla ja teknologian kehittymisellä. Olojen kurjistamisella ja kehityksen kääntämisellä taaksepäin saadaan vain hallitsematonta tuhoa aikaiseksi.
Contrary to popular belief, economic growth may be good for biodiversity
Why Growth Is the Environment’s Best Friend
POPULATION GROWTH IS NOT BAD FOR HUMANITY
Tätä tarkoitusta varten on muuten olemassa hyväntekeväisyysjärjestö https://www.givedirectly.org/ . Tuo on kokonaisuudessaan hyvä idea ja uskon itsekin että isompi osa (tai jopa kaikki?) hädänalaisten ihmisten auttamisesta pitäisi tehdä tähän tyyliin.
Näin on.
Uusiutuvien tukeminen on turhaa, sillä kyllä niiden käyttö lisääntyisi joka tapauksessa, jos fossiilisten käyttöä vähennettäisiin. Uusiutuville maksetusista tuista osa otetaan kai fossiileja käyttävän teollisuuden veroeuroista (ja hiilidioksidia syntyy samassa suhteessa).
Voi kunpa nimimerkki Ksee olisikin oikeassa. Olojen kurjistaminen ei välttämättä olekaan mikään ratkaisu. Sen sijaan voisimme tehdä paljonkin nykyisen kerskakulutuskulttuurimme hillitsemiseksi.
Englannintaitoni ei valitettavasti oikein riitä tällaisten artikkelien syvälliseen ymmärtämiseen. Economist on kuitenkin käsittääkseni laatulehti. Se on toki myös liberaali talouslehti, joka kannattaa vapaakauppaa ja taloudellista kasvua, joten se myös puhuu omassa asiassaan.
Ympäristöongelmien kokonaisuus on tavattoman laaja, ja siihen liittyy lukemattomia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Tämä antaa halukkaille mahdollisuuden poimia ne tekijät, jotka tukevat heidän ennakkokantaansa.
Toiselta puolen me pohdiskelijat haluamme etsiä totuutta, niin epämääräinen kuin se voi ollakin, ja haemme kaikkea mahdollista tietoa muodostaaksemme niistä oman näkemyksemme (joka myös elää tiedon lisääntyessä).
Kun katsomme ympäristön ja ihmiskunnan tilaa, on vaikea olla kovin optimistinen. Se ei silti tarkoita sitä, etteivätkö myönteiset kehityskulut olisi mahdollisia. Yksittäisissä asioissa niitä onkin, mutta kokonaisuus on tällä hetkellä vähintäänkin huolestuttava.
Tekninen kehitys ja talouskasvuko siis ratkaisisivat ne ongelmat, joita ne ovat olleet luomassa? Kuten tuolla aikaisemmissa kommenteissa on todettu, olisi ongelmien ratkaisu jopa helposti mahdollista nykytekniikalla.
Ongelma on siinä, että ihmisellä ei ole viisautta tehdä sitä. Monet viime aikojen ilmiöt (kuten Trump ja totuudenjälkeinen aika) viittaavat pikemminkin siihen suuntaan, että viisaus on vähenemään päin.
Juurinäin, mutta autopaikkanormi ei ole edes pahimmasta päästä. Kokorajoitukset ja välistäveto rakennusoikeudesta ovat paljon pahempia.
Toisena ihan taloudellisena aspektina olisi voinut myös kertoa, mitä järkeä on ensin julistaa luontaisen uudistumisen tason alapuolella oleva syntyvyys hyväksi asiaksi ja sitten suhtautua tästä luontaisesti seuraavaan väestön vanhenemiseen, ei jonakin, mihinkä pitää sopeutua (kuten eläkeiässä), vaan johonkin johon pitää vastata lisäämällä sitä väestöä, jonka vähenemisen juuri julisti toivottavaksi.
Kukaan ei kai ole esittänyt, että maapallolla tuodaan väkeä ulkoavaruudesta.
Niinpä. En nyt halua mitenkään ivata ketään tai halveksua kenenkään näkemyksiä, mutta helpostihan tuosta välittyy mielikuvat, että ”pohdiskelijat” tarkastelisivat maailmaa ahtaan oksansilmän läpi ja että ”kaikki mahdollinen tieto” olisi lähinnä jotain Linkolan ja muiden uusmalthusilaisten maailmanloppua maalailevia vuodatuksia.
Ehkä mielikuva on väärä (ja jopa hivenen ilkeä), mutta jos ei edes tiedä, että aiheesta saatetaan olla maailmalla ihan perustellustikin täysin päinvastaista mieltä, niin se omassa päässä kypsytelty ”totuus” voi jäädä vähän vinoutuneeksi…
Juu, onhan tuo vähän ilkeä mielikuva. Tunnistan toki tyypin, jota se kuvaa, mutten itsessäni.
Voisin ehkä palauttaa yhtä lailla kenties vähän ilkeän mielikuvan. Monet seuraavat kotimaisen keskustelun lisäksi vain englanninkielistä keskustelua ja pitävät itseään kovastikin kansainvälisinä. He löytävät maailmalta omia, lukkoon loksahtaneita ennakkoasenteitaan tukevia kirjoituksia – maailmaltahan löytyy mitä vain – ja nimeävät ne totuudeksi. He linkkaavat johonkin englanninkieliseen kirjoitukseen vaivautumatta sen enempää selventämään omia ajatuksiaan. Heidän mielensä ei ole avoin tosiasioille, sillä he jo ”tietävät”, mikä oikeuttaakin heidät vähättelemään eri mieltä ja siis väärässä olevia. Avoimeen keskusteluun he eivät alennu, eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan, sillä jo kevyellä tutkailulla heidän ajattelunsa logiikasta löytyy ammottavia aukkoja.
Oma ”pohdiskeluni”, jota on toki helppo vähätellä mökinukon oman pään sisäiseksi fundeeraukseksi, on avoin sekä Linkolan, nimimerkki Kseen että kenen tahansa huomionarvoisen keskustelijan ajatuksille. Mitään niistä etukäteen ihannoimatta tai tuomitsematta. Kuulostaa ehkä itsestään selvältä, mutta on hämmästyttävän harvinaista.
Minulle ”kaikki mahdollinen tieto” tarkoittaa todellakin kaikkea mahdollista tietoa, siis myös ja ennen kaikkea erilaisia näkemyksiä asioihin. En myöskään julista tietäväni lopullista totuutta enkä pyri ”voittamaan” keskusteluja. Pyrkimykseni on nimenomaan keskustella. Yllättävän harvinaista sekin, myös tässä blogissa.
Mikä siis on maailman tila? Se, joka sanoo tietävänsä, on väärässä, sillä ei meistä kukaan varmaksi tiedä.
Miksi Järvenpään asukasluku kasvaa ja Keravan laskee. Syitä: Järvenpään keskustaan on rakennettu viime vuosina paljon uusia laadukkaita asuntoja. Keskustan uusia asuntoja ovat ostaneet vanhemmat henkilöt jotka ovat myyneet omakotitalonsa. VR:n eläkeläislippu Järvenpäästä on paljon halvempi kuin Kerava HSL lippu.