Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)

Pidin THL:n asun­to­ky­sy­mys ‑semi­naa­ris­sa puheen­vuo­ron aihee­na Kau­pun­ki asun­to­ky­sy­myk­sen rat­kai­si­ja­na Jul­kai­sen sen palas­tel­tu­na muu­ta­maan artik­ke­liin, kos­ka yhte­nä kir­joi­tuk­se­na se oli­si lii­an pit­kä. Blo­gi­ni ahke­ril­le luki­joil­le monet argu­ment­ti­ni ovat ennes­tään tuttuja.

= = =

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta Hel­sin­gis­sä on paha ongel­ma. Se on sosi­aa­li­se­na ongel­ma­na suu­ri vää­ryys. Se ei vain estä ihmi­siä muut­ta­mas­ta työt­tö­myy­sa­lueil­ta työn äärel­le Hel­sin­kiin. Se myös vie moti­vaa­tion hakea töi­tä niil­tä vähän kou­lu­te­tuil­ta hel­sin­ki­läi­sil­tä, jot­ka ovat työt­tö­mi­nä mata­la­palk­kai­ses­ta työs­tä. Kal­liin asu­mi­sen takia sosi­aa­li­tur­va on aivan rik­ki tuot­taen kan­nus­ti­non­gel­mia. Kan­nus­ti­non­gel­mia pitäi­si­kin tut­kia kes­ki­te­tys­ti Hel­sin­gis­sä eikä käyt­tää koko maan keskiarvoja.

Asu­mi­nen ei ole kal­lis­ta kaik­kial­la Hel­sin­gin seu­dul­la. Hin­nat ovat nous­seet rajus­ti Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gis­sa ja myös niin sano­tul­la kol­man­nel­la kal­leus­ryh­mäl­lä, mut­ta eivät Itä-Hel­sin­gis­sä, eivät­kä juu­ri myös­kään Espoos­sa. Van­taal­la hin­to­jen nousu on ollut koko maan kes­ki­mää­räis­tä nousua hitaam­paa ja Kehys­kun­tien ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­nat ovat perä­ti laskeneet.

Jos siis halu­aa muut­taa työn peräs­sä Hel­sin­gin seu­dul­le, löy­tää kyl­lä koh­tuu­hin­tai­sen asun­non, ellei ole krant­tu asui­na­lu­een suhteen.

Ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­sit ovat muut­tu­neet nopeas­ti ja vali­tet­ta­vas­ti kaa­voi­tus on rea­goi­nut tähän hitaas­ti. Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­va yrit­tää kor­ja­ta tätä tilan­net­ta merkittävästi.

Kaik­ki, eivät­kä onnek­si edes enem­mis­tö, halua asu­maan ratik­ka­kau­pun­kiin, mut­ta mah­dol­li­suuk­siin näh­den aivan lii­an moni haluaa.

Hin­tae­ro Hel­sin­ki 2:n ja Hel­sin­ki 4:n (Itä-Hel­sin­ki) välil­lä on kas­va­nut niin suu­rek­si, ettei se voi sel­lai­sen säi­lyä. Gent­ri­fi­kaa­tio on eden­nyt jo Kulos­aa­ren sil­lan yli Hert­to­nie­meen. Siel­tä se ete­nee edel­leen Roi­hu­vuo­reen ja Kruu­nu­vuo­ren rati­kan muka­na Laajasaloon.

Jos pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­pu­la jos­kus hel­pot­tuu, seu­dul­le tulee hyvin hal­po­jen asun­to­jen aluei­ta, joi­hin muo­dos­tuu han­ka­lia köy­hyys­tas­ku­ja. Kehys­kun­tien ker­ros­ta­loa­lu­eet ovat ilmei­sen slum­miu­tu­mi­su­han alaisia.

Raken­ne­taan lisää sin­ne, mis­sä asun­not ovat kalliita

Asun­to­ja pitää raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat asua – nii­tä pitää siis raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set ovat val­miit mak­sa­maan asu­mi­ses­taan eniten.

Siis asun­to­ja vain rikkaille?

Asun­to­jen raken­ta­mi­nen halu­tuil­le pai­koil­le las­kee nii­den hin­taa koko kau­pun­gin alu­eel­la. Par­haal­le pai­kal­le raken­net­ta­vaan asun­toon toden­nä­köi­ses­ti todel­la­kin muut­taa joku rikas, mut­ta hänel­tä jää asun­to vapaak­si toi­sek­si par­haal­ta alu­eel­ta. Sin­ne muut­taa joku kol­man­nek­si par­haal­ta alu­eel­ta ja niin edel­leen. Täs­sä ket­jus­sa kaik­kien asu­mis­ta­so paranee.

Pää­mi­nis­te­ri Mat­ti Van­ha­nen aika­naan esit­ti, että ei pidä raken­taa vain hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le, kos­ka näis­tä asun­nois­ta tulee kal­lii­ta. Voi­si­han kom­pro­mis­si­na aja­tel­la, että raken­ne­taan vain hvvil­le pai­koil­le, mut­ta asen­ne­taan asun­toi­hin luk­ko, joka auke­aa vas­ta puo­li tun­tia avai­men vään­tä­mi­sen jäl­keen ja että oven avaa­mi­nen mak­saa pari euroa. Näin saa­tai­siin sama hait­ta kuin sii­nä, että raken­ne­taan jon­ne­kin Huit­sin Neva­daan han­ka­lan mat­kan pää­hän. Näis­tä­kin asun­nois­ta tulee hal­po­ja. Jos sit­ten tul­laan toi­siin aja­tuk­siin, vaih­de­taan lukot. Käy pal­jon hel­pom­min kuin nii­den Huit­sin Neva­daan raken­net­tu­jen talo­jen siir­tä­mi­nen ihmis­ten ilmoille.

Todet­ta­koon, että syr­jäi­sil­le pai­koil­le raken­ta­mis­ta ei mikään estä. Kehys­kun­nat ovat täyn­nä kaa­voi­tet­tua tont­ti­maa­ta kenen tahan­sa rakentaa.

Huo­mat­ta­koon, että erot vuo­kris­sa ovat pal­jon pie­nem­mät kuin asun­to­jen hin­nois­sa. Näin pitää vähän olla­kin, kos­ka vuo­kra­nan­ta­jal­la on kulu­ja muus­ta­kin kuin sitou­tu­nees­ta pää­omas­ta, mut­ta nyt hal­val­ta alu­eel­la ostet­tu sijoi­tusa­sun­to tuot­taa sido­tul­le pää­omal­le pal­jon parem­man tuo­ton kuin kal­liil­ta alueil­ta ostettu.

Tilan­teen jat­kues­sa täl­lai­se­na vuo­kra-asun­not myy­dään kan­ta­kau­pun­gis­sa omis­tusa­sun­noik­si ja tilal­le oste­taan vuo­kra-asun­to­ja siel­tä, mis­tä asun­non saa hal­val­la. Tämä kehi­tys taas saat­taa teh­dä tyh­jäk­si pyr­ki­myk­set vähen­tää segre­gaa­tio­ta ARA-politiikalla.

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)”

  1. Itä-Hel­sin­gin hintoja
    selit­tää se, että huo­mat­ta­va osa alueis­ta on etni­ses­ti mahdottomia.

  2. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on eri­tyi­sen kova kysyn­tä uusis­ta asun­nois­ta ja nii­den myyn­ti­hin­nat ovat sel­väs­ti van­ho­ja asun­to­ja kor­keam­mat. Tähän var­maan vai­kut­ta­vat tulos­sa ole­vat put­ki­re­mon­tit ym., mut­ta käy­tän­nös­sä siis uusi asun­to toi­sek­si par­haal­ta alu­eel­ta on halu­tum­pi kuin van­ha asun­to par­haal­ta alueelta.

  3. Sanoi­sin kyl­lä omas­ta näkö­kul­mas­ta itä-hel­sin­ki­läi­se­nä, että itä-hel­sin­gin mai­ne etni­ses­ti mah­dot­to­ma­na alu­ee­na on stig­ma­ti­soi­tu­nut. Aiem­min asuin Frank­fur­tis­sa, alu­eel­la jos­sa ei ollut juu­ri lain­kaan pai­kal­li­sia tai edes yli­pään­sä sak­sa­lai­sia (Boc­ken­heim), hom­mat toi­mi vaik­ka kaik­ki oli­vat muu­al­ta tul­lei­ta. Itä-Hel­sin­ki on edel­leen var­sin suo­ma­lai­nen sii­hen ver­rat­tu­na ja asiat toi­mi­vat myös hyvin. Pyö­riä vie­dään kyl­lä, että jos joku ei kes­tä pyö­rän häviä­mis­tä itik­sen pyö­rä­par­kis­ta niin sit­ten ymmär­rän itä-Hel­si­gin karttamista.

    Veik­kaan itse­kin gent­ri­fi­kaa­tion leviä­vän täs­sä 20–30 vuo­den täh­täi­mel­lä tuon­ne itik­sen alueil­le asti, sen ver­ran käte­vää elä­mi­nen siel­lä met­ron var­rel­la lopul­ta on ja hin­ta­ta­so aivan toi­nen kuin kulos­aa­ren sil­lan toi­sel­la puo­lel­la. Asui­sin mie­luus­ti itse­kin sii­nä sil­lan toi­sel­la puo­lel­la, mut­ta tulo­ta­son, per­he­koon ja muun elin­ta­son kus­tan­nuk­sen rea­li­tee­tit eivät oikein koh­taa asun­to­jen hin­to­ja ennen itis­tä. Parem­paa kau­pun­kia sin­ne­kin tosin kai­paan, ettei kaik­kia pal­ve­lu­ja tar­vit­se läh­teä 20min met­ro­mat­kan pääs­tä hake­maan kal­lio-kes­kus­ta akselilta.

  4. Uusia asun­to­ja osta­vat nyt sijoit­ta­jat jot­ka osta­vat nii­tä tuk­ku­hin­taan isoi­na ryp­päi­nä, ja pis­tä­vät nii­tä vuo­kral­le n 10 vuo­dek­si. Ensin pik­ka­sen ali­hin­taan, että saa yli­pään­sä vuo­kra­lai­sia, sit­ten pis­tä­vät vähän pök­köä pesään. Jos vuo­kra­lai­nen läh­tee niin aina tulee uusia tilal­le. Sit­ten 10 vuo­den pääs­tä teh­dään pin­ta­re­mont­ti ja myy­dään lähes uuden asun­non hin­nal­la tyh­mil­le jot­ka mak­sa­vat yli­hin­taa sii­tä että pää­se­vät muotialueille.

    Pelin voit­ta­jat:
    — sijoittajat
    — ne jot­ka ovat hyvä­ve­li-sys­tee­min kaut­ta pääs­seet asu­maan nii­hin muu­ta­ma vuo­si hal­val­la vuokralla

    Häviä­jät:
    — ne jot­ka osta­vat yli­hin­tai­sen asun­non 10 vuo­den päästä
    — ne yksit­täi­set jot­ka haluai­si­vat ostaa näi­tä asun­to­ja uusi­na samaan hin­taan kuin sijoit­ta­jat mut­ta joil­le nii­tä ei myydä
    — kau­pun­ki joka jou­tuu totea­maan että “kuin­kas nyt näin kävi”?

  5. Kuka halu­aa asua ker­ros­ta­los­sa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la? Eli tulok­set ovat täy­sin loo­gi­sia. Vain Neu­vos­to­lii­tos­sa raken­net­tiin lähiöi­hin ker­ros­ta­lo­ja, Län­si-Euroo­pas­sa ja USA:ssa lähiöt on teh­ty pien­ta­lois­ta. Eli nyt näi­den suun­ni­tel­ma­ta­lou­den jään­tei­den hin­ta ei nouse.

    Län­si-euroop­pa­lais­ten ja ame­rik­ka­lais­ten lähiöi­den ero on pää­asial­li­nen lii­ken­ne­muo­to. Euroo­pas­sa suo­si­taan raken­ta­mis­ta ras­kaan ratain­fran var­teen, kun USA:ssa taas pää­sään­töi­ses­ti lii­ken­ne tukeu­tuu hen­ki­lö­au­toi­hin. On valin­ta kum­pi tahan­sa, niin sen pitää olla loo­gi­nen koko­nai­suu­des­saan. Suo­mes­sa kaa­voi­te­taan ame­rik­ka­lai­sit­tain, mut­ta samal­la pide­tään autoi­lun kus­tan­nuk­set kor­kei­na, niin sys­tee­mi ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi. Pää­tök­sis­tä puut­tuu logiikka.

  6. Osmo: “Asu­mi­sen kor­kea hin­ta Helsingissä…”

    Kan­nat­tai­si var­maan kat­soa pei­liin. Tämä on ihan itse aiheu­tet­tu ongel­ma, johon oli­sit voi­nut vai­kut­taa aina­kin paris­sa pes­tis­sä kes­kei­ses­ti. Syy­nä on kaa­voi­tus­mo­no­po­li, asu­mi­sen tuet ja sääntely.

    Aikoi­naan minis­te­ri­nä oli­sit pys­ty­nyt lopet­ta­maan asu­mi­sen tuke­mi­sen, joka on yksi kol­mes­ta isos­ta syys­tä kor­kei­siin hin­toi­hin. Sii­tä oli­si tul­lut koh­tuul­li­nen huu­to, mut­ta kukaan ei oli­si edes muis­ta­nut asi­aa parin vuo­den pääs­tä, kun mark­ki­nat oli­si­vat tasoittuneet.

    Kaa­voi­tuk­seen olet itse vai­kut­ta­nut kes­kei­ses­ti. Mik­si olet anta­nut kau­pun­gin puu­has­tel­la, vetää välis­tä ja ties mitä. Teh­dään ruu­tu­kaa­va, lope­te­taan sot­keu­tu­mi­nen ton­tin omis­ta­jan asioi­hin ja sil­lä siis­ti. Kun kaa­voi­tet­tua maa­ta on saa­ta­vis­sa riit­tä­väs­ti, niin kas kum­ma kun hin­nat laskee.

    Var­maan oli­sit voi­nut vai­kut­taa osaan sään­te­lys­tä­kin. Sii­nä vii­dak­ko on laa­ja, ettei yhden mie­hen kyn­net var­mas­ti pidä. Odo­tan mie­len­kiin­nol­la, mil­loin puu­has­te­lu lope­te­taan ja oikeas­ti ryh­dy­tään tal­koi­siin tur­han nor­mis­ton pur­ka­mi­sek­si. Epäi­len ettei koskaan.

    PS. THL on lak­kau­tet­ta­va haitallisena.

  7. Aina­kin tämän blo­gin luki­joil­le on tul­lut jo niin mon­ta ker­taa sel­väk­si mik­si tuo argu­ment­ti ettei sai­si raken­taa kal­liil­le alueil­le on täy­sin sur­kea. Toi­vot­ta­vas­ti en näe sitä enää kos­kaan mis­sään var­tee­no­tet­ta­vas­sa keskustelussa.

    En ole itse­kään talous­tie­tei­li­jä, mut­ta talous­tie­teel­li­sen ajat­te­lu­ta­van täl­lai­sis­sa asiois­sa voi mie­les­tä­ni oppia aika hel­pos­ti ja toi­voi­sin että useam­pi vai­vau­tui­si niin teke­mään. Toki on asioi­ta jois­sa täl­lai­sen ajat­te­lun sovel­ta­mi­nen naii­vis­ti joh­taa vää­rään tulok­siin jon­kin­lais­ten ulkois­vai­ku­tus­ten tai infor­maa­tio­asym­met­rioi­den vuok­si, mut­ta läh­tö­koh­ta­na se on usein hyvä.

  8. Asun­to­ja tai­taa kos­kea saman­ta­pai­nen peri­aa­te kuin työ­voi­maa — mark­ki­nat toi­mi­vat kun­nol­la vain, jos on sopi­va mää­rä asun­to­ja tyh­jil­lään / työn­te­ki­jöi­tä työttöminä…

  9. Ennen asun­to­hin­to­jen rysäh­dys­tä ja ennen osa­ke­pörs­sien romah­dus­ta ovat arvon­nousut jo vede­tyt asian­omai­sis­ta yhtiöis­tä ja sijoi­tusa­sun­nois­ta ulos pelien mani­pu­laat­to­rien toi­mes­ta ja tas­kui­hin. Selit­täi­si­kö alla­ju­lis­ta­ma­ni popu­lis­min nousua vaik­ka ali­ta­juis­ta­kin, ja oli­si­ko kel­le iloa jos ker­ron miten ne hin­nat tek­ni­ses­ti nouse­vat ja kel­le raha sataa ? 

    Var­sin­kin jos alla­mai­ni­tun Nor­dea Rahas­ton sijal­le pani­si ‑kuten tosie­lä­mäs­sä- Ilma­ri­sen, Var­man. Kyse on arvo­pa­ris­ta­mi­sen yhdes­tä ala­la­jis­ta, ehkä tör­keim­mäs­tä pääs­tä raha­vyö­ry­tys­tä luot­to­lai­tos­ten ja lähi­pii­ri­läis­ten­sä ylle kuin suih­kus­ta. Kas näin se menee. 

    Kun Nor­dea rahoit­taa van­han asun­non tai osak­keen oston entis­tä kor­keam­mal­la hin­nal­la, se todel­la luo kuten Vil­le Iivarinen&kumpp. vih­doin­kin tie­tä­vät, uut­ta rahaa. 

    Uusi vel­ka­saa­mi­nen on omai­suut­ta Nor­deal­le. Ei tar­vit­se odo­tel­la sen lyhen­nyk­siä. Sen voi oitis myy­dä Rahas­tol­le Nor­dea. Ja mis­tä rahat. Omas­ta pank­ki­ta­sees­ta mis­sä on asun­non myy­jän rahat samas­ta dii­lis­tä. Hänet neu­vo­taan pane­maan rahat Rahas­to Nordeaan. 

    Asun­to­lai­na­saa­mi­nen oste­taan näil­lä rahoil­la Rahas­toon ja mak­se­taan myy­jäl­le Nor­dea Pan­kil­le. Siel­lä on nyt rahaa äskei­sen vel­ka­saa­mi­sen pai­kal­la. Sen pan­kin omaa. Mut­ta ei jako­kel­pois­ta voit­toa. Asias­ta pää­see pää­oman palau­tuk­sen nimel­lä. Se palau­te­taan omis­ta­jil­le ja talent­ti-toi­mi­hen­ki­löil­le bonuksina. 

    Tämä täs­tä, mut­ta näi­tä lomit­tais­geo­met­rian tai pyra­mi­din poik­ki­leik­kauk­sia ja uudel­leen raken­ta­mi­sia oli­si mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sen pal­jon ja eri­lai­sia, ja juma­lat­to­man hir­mu­ja sum­mia. Teh­taan­joh­ta­jia, lii­ke­toi­mien mana­ge­rei­ta, fir­mo­jen­sa myy­jiä var­ten. Uusi finans­si­ka­pi­ta­lis­mi tuot­taa ylä­luok­kaa, tava­raa ja pal­ve­lus­ta­han jo onkin, ja köy­hiä myöten.Jukka Sjöstedt

  10. Vil­le:
    Asun­to­ja tai­taa kos­kea saman­ta­pai­nen peri­aa­te kuin työ­voi­maa – mark­ki­nat toi­mi­vat kun­nol­la vain, jos on sopi­va mää­rä asun­to­ja tyh­jil­lään / työn­te­ki­jöi­tä työttöminä…

    Kes­keis­tä on, ettei yri­te­tä sään­nel­lä mark­ki­naa, vaan anne­taan mark­ki­noi­den toi­mia. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin vuo­kra-asun­to­pu­las­ta voi suo­raan syyt­tää hel­sin­ki­läi­siä kun­ta­po­lii­tik­ko­ja, kuten Osmo. He ovat sään­nel­leet ja kulut­ta­ja maksaa.

  11. Luu­lin Osmo Soi­nin­vaa­ra oikeas­ti vii­saak­si mie­hek­si. Tämän kir­joi­tuk­sen luet­tua­ni, teen hänen koh­dal­laan 180 asteen kään­nök­sen. Usko­ma­ton­ta yksinkertaisuutta.

  12. Juk­ka Sjös­tedt: Mut­ta ei jako­kel­pois­ta voit­toa. Asias­ta pää­see pää­oman palau­tuk­sen nimel­lä. Se palau­te­taan omis­ta­jil­le ja talent­ti-toi­mi­hen­ki­löil­le bonuksina.

    Jos oikeas­ti uskot tuo­hon, olet otta­nut ison lai­na­sal­kun Nor­deas­ta ja osta­nut koko rahal­la Nor­dean osa­kei­ta, ja nyt vain odo­tat mil­loin saat sijoi­tuk­se­si osin­koi­na ja pää­oma­pa­lau­tuk­si­na takai­sin. Ker­rot var­maan mie­lel­lä­si kuin­ka pal­jon olet jo neton­nut ja kuin­ka pal­jon odo­tat saa­va­si lisää net­to­voit­to­ja sijoituksellasi?

  13. Minul­la on kak­si sijoi­tusa­sun­toa pk-seu­dul­la. Toi­sen ostin tasan 2000e/neliö 8 tai 9 vuot­ta sit­ten ja toi­sen 8000e/neliö pari vuot­ta sit­ten. Jäl­kim­mäi­sen arvon­nousu on tuot­ta­nut kol­mes­sa vuo­des­sa enem­män kuin ensin mai­nit­tu vuo­kri­na koko omis­tuk­sen aika­na. Kum­man­kin vuo­kra on eurol­leen sama.

    En oli­si niin­kään var­ma, että kan­nat­taa ostaa lähiöstä.

  14. Aina välil­lä on puhet­ta asu­mis­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta, mut­ta sel­lai­nen rat­kai­su tai­taa olla perus­tus­lain vas­tai­nen. Suo­men perus­tus­lain 19 § 4. momen­tin mukaan

    Jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä­nä on edis­tää jokai­sen oikeut­ta asun­toon ja tukea asu­mi­sen oma­toi­mis­ta jär­jes­tä­mis­tä.

  15. Tar­vi­taan sopi­va mää­rä työt­tö­mi­nä tai irro­tet­ta­vis­sa nopeas­ti nykyi­ses­tä työs­tään. Jäl­kim­mäi­nen oli­si pal­jon parem­pi, siis mini­job­sit Suo­meen­kin. Sama kos­kee asuntoja.

  16. Stet­so­nis­ta heit­täen kan­ta-/ra­tik­ka­kau­pun­gin alu­eel­la asuu noin 200000 hen­keä. Asun­to­ja rei­lut 100000 ja vuo­kra-asun­to­ja ehkä 6–70000 kpl. 60 % vuo­kral­la asu­vis­ta saa asu­mi­seen­sa vero­va­rois­ta tukea. Eli noin 40000 asun­non (itse asias­sa kaik­kien alu­een asun­to­jen) vuo­kra­ta­so ja asun­non arvo on hinat­tu ylös vero­va­roin ratik­ka­kau­pun­gin alueella.

    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su kan­ta­kau­pun­gin kovaan vuo­kra- ja hin­ta­ta­soon on se, että lope­te­taan vuo­kra-asu­mi­sen tuke­mi­nen ratik­ka­kau­pun­gin alu­eel­la. Aje­taan tuet alas vaik­ka­pa 5 vuo­den liu­ku­mal­la lei­ka­ten tukia 20%/v.

    Täl­lä kons­til­la lop­puu asun­to­pu­la kes­kus­tas­sa ja hinnat/vuokrat saa­daan jär­ke­väm­mäl­le tasol­la. Veik­kai­sin, että 30000 asun­toa vapau­tui­si 5 vuo­den aikana.

    Uusia asun­to­ja tie­tys­ti raken­net­ta­va muu­al­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien varaan.

    Jos halu­aa asua kal­liis­sa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa niin jokai­nen voi teh­dä sen omil­la rahoil­laan, ei mui­den rahoilla.

    1. Asu­mis­tu­kea saa ratik­ka­kau­pun­gis­sa euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon kuin Kon­tu­las­sa. Sen lisä­vuo­kran mak­saa kyl­lä itse.

  17. Mik­ko Num­me­lin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asu­mis­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta, mut­ta sel­lai­nen rat­kai­su tai­taa olla perus­tus­lain vas­tai­nen. Suo­men perus­tus­lain 19 § 4. momen­tin mukaan

    Jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä­nä on edis­tää jokai­sen oikeut­ta asun­toon ja tukea asu­mi­sen oma­toi­mis­ta jär­jes­tä­mis­tä.

    Muu­te­taan siis perus­tus­la­kia (jota nyt ei muu­ten­kaan tar­vit­se nou­dat­taa), kuu­lu­maan seu­raa­vas­ti: “Jokai­sen Suo­men kan­sa­lai­sen, Euroo­pan unio­nin kan­sa­lai­sen ja Suo­mes­sa lail­li­ses­ti asu­van kol­man­nen maan kan­sa­lai­sen oikeutta…”

    Samal­la voi­si muut­taa perus­tus­lais­sa kaik­ki koh­dat, jois­sa lukee “jokai­nen” kuu­lu­maan vas­taa­val­la tavalla.

  18. Asu­mi­sen kor­kea hin­ta Hel­sin­gis­sä on paha ongelma.”

    Mikä on uudel­la alu­eel­la osuus, jos­sa ihmi­nen asuu itse omis­ta­mas­saan asun­nos­sa? Ehkä 20–30?

    Eikö rat­kai­su oli­si raken­taa enem­män kovan­ra­han asuntoja?

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mis­tu­kea saa ratik­ka­kau­pun­gis­sa euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon kuin Kon­tu­las­sa. Sen lisä­vuo­kran mak­saa kyl­lä itse.

    Kyll­lä­kyl­lä. Mut­ta mitä sanot itse ideas­ta, saa­tai­siin­ko hel­po­tet­tua asun­to­ti­lan­net­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa ja hin­ta-/vuo­kra­ta­soa hillittyä?

  20. Mik­ko Num­me­lin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asu­mis­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta, mut­ta sel­lai­nen rat­kai­su tai­taa olla perus­tus­lain vas­tai­nen. Suo­men perus­tus­lain 19 § 4. momen­tin mukaan
    Jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä­nä on edis­tää jokai­sen oikeut­ta asun­toon ja tukea asu­mi­sen oma­toi­mis­ta jär­jes­tä­mis­tä.

    Tuke­mi­nen voi olla muu­ta­kin kuin rahal­lis­ta tukea ja voi tuon lukea niin­kin, että oma­toi­mi­suu­teen pitäi­si kan­nus­taa — myös talou­del­li­seen omatoimisuuteen. 😉

  21. Ant­ti: Jos oikeas­ti uskot tuohon…
    Minuuu­tin sisäl­lä dii­lis­tä Nor­dea Pan­kin tasees­sa on tal­le­tus­tus­ta (=vel­kaa) 500 000 myy­jän tilil­lä ja 500 000 vel­ka­saa­mis­ta (=omai­suut­ta) osta­jal­ta. Tase tasan.

    Myy­jä ostaa 500 000 edes­tä Nor­dea Rahas­ton omis­tuso­suut­ta. Tal­le­tus häi­pyy. Nor­dea Pank­ki myy vel­ka­saaa­mi­sen 500 000 Nor­dea Rahas­tol­le ja saa mak­suk­si 500 000 (= alku­pe­räi­nen raha­vo­lyy­min kas­vu Nor­deas­sa ja kan­san­ta­lou­des­sa täs­tä asun­to­kau­pas­ta). Nor­dean tase ei mene tasan. 

    Omai­suut­ta on 500 000 enem­män kuin vel­ko­ja (tal­le­tuk­sia). Omai­suus vaih­toi muo­toa vel­ka­saa­mi­ses­ta rahak­si. Myy­jän pri­vaa­tis­sa talou­des­sa ei enää ole tal­le­tus­ta mut­ta on osuus Nor­dea Rahas­tos­ta, 500 000. Osta­jal­la on asun­to ja vel­kan­sa. “Yhteis­kun­taan” tuli 500 000 lisää rahaa (omis­ta­jil­le ja talent­ti-toi­mi­hen­ki­löil­le). Tämän lisäk­si Nor­dea Pan­kin tase­ka­pa­si­teet­ti (vaka­va­rai­suus­ra­joi­te, BIS) ei kulu­nut, vaan pank­ki on iskus­sa seu­raa­vaan luot­to­lai­to­sih­mee­seen (jos eläi­sim­me industria­lis­min aikaa) tai finans­sial­ke­mi­aan kun emme elä. 

    Jan­ku­tan vie­lä. Nor­dea Pan­kin omai­suus­puo­li oli isom­pi mitä vel­ka puo­li. Se piti saa­da tasan. Se ei oike­ne muu­ten kuin otta­mal­la ulos 500 000. Täs­sä esi­mer­kis­sä omis­ta­jil­le ja talentti-toimihenkilöille. 

    Rea­lis­ti­sem­mis­sa se menee voi­ton ja hyö­ty­jen jako­so­pi­muk­sen mukaan mitä moni­nai­sim­mal­le jou­kol­le ihmi­siä ja yhtiöi­tä alan sisäl­lä. MBA-uus­rik­kai­ta kaik­ki tyyni.Jukka Sjöstedt

  22. Mik­ko Num­me­lin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asu­mis­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta, mut­ta sel­lai­nen rat­kai­su tai­taa olla perus­tus­lain vas­tai­nen. Suo­men perus­tus­lain 19 § 4. momen­tin mukaan

    Jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä­nä on edis­tää jokai­sen oikeut­ta asun­toon ja tukea asu­mi­sen oma­toi­mis­ta jär­jes­tä­mis­tä.

    Ros­kaa, pait­si tie­ten­kin val­lan­hi­mois­ten perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­joi­den mielestä.

    Tukea asu­mi­sen oma­toi­mis­ta jär­jes­tä­mis­tä voi­daan tul­ki­ta ihan miten halu­taan, kun­han se hoi­de­taan joten­kin. Ei sen ole pak­ko olla asu­mis­tu­kea. Ei “asu­mi­sen oma­toi­mi­sen jär­jes­tä­mi­sen tuke­mi­nen” tar­koi­ta, että vuo­kran voi lait­taa veron­mak­sa­jien piikkiin.

    (eikö muu­ten ole aika lail­la perus­tus­lain vas­tais­ta, että kou­ral­li­nen perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­joi­ta mää­rit­te­lee Suo­men perus­tur­van tason?)

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mis­tu­kea saa ratik­ka­kau­pun­gis­sa euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon kuin Kon­tu­las­sa. Sen lisä­vuo­kran mak­saa kyl­lä itse.

    Olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että asu­mis­tuen oma­vas­tuu­osuus ja kat­to­vuo­kran ylit­tä­vän osuus mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­ke­na, jos vuo­kra­lai­nen on vara­ton. Onko tämä sis vää­rä luu­lo? STM:n sivuil­la­kin sano­taan seu­raa­vas­ti: “Perus­osan lisäk­si perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea anne­taan tar­peel­li­sen suu­rui­siin mui­hin perus­me­noi­hin: asu­mis­me­noi­hin, kuten vuo­kraan tai vas­tik­kee­seen, vesi­mak­suun, läm­mi­tyk­seen, säh­kö­las­kuun ja koti­va­kuu­tus­mak­suun sekä ter­vey­den­huol­lon menoi­hin (esi­mer­kik­si resep­ti­lääk­keet) sekä vält­tä­mät­tö­miin asun­toon muut­toon liit­ty­viiin menoihin.”

    Oli­si kiva näh­dä jokin tilas­to sii­tä, miten vuo­kria eri pää­kau­pun­ki­seu­dun vyö­hyk­keil­lä todel­li­suu­des­sa mak­se­taan, jao­tel­tu­na vaik­ka omil­la palkka/pääomatuloilla mak­set­tu osuus, asu­mis­tuen osuus ja toi­meen­tu­lo­tues­ta mak­set­tu osuus. Ei lie­ne mah­do­ton­ta sel­vit­tää esim. 5 %-yksi­kön tark­kuu­del­la, vaik­kei tark­ko­ja luku­ja oli­si­kaan saa­ta­vil­la. Saa­tai­siin vii­mein lop­pu­maan väit­te­ly sii­tä, kuin­ka pal­jon jul­ki­nen puo­li mak­saa vähä­va­rai­sien asu­mis­ta Hel­sin­ki 1:ssä.

    1. Kyl­lä, toi­meen­tu­lo­tu­ki toi­mii toi­sin kuin asu­mis­tu­ki, mut­ta kir­joit­ta­ja puhui asu­mis­tues­ta. Uskoi­sin, että toi­meen­tu­lo­tu­kea mak­se­taan ylei­sem­min muu­al­la kuin Töö­lös­sä tai Kruu­nun­haas­sa, joten sekään ei seli­tä ratik­ka­kau­pun­gin asun­to­jen kal­leut­ta. Myös toi­meen­tu­lo­tues­sa on vuo­kra­kat­to, jos­kin pal­jon kor­keam­pi, joten ei sekään ihan mitä tahan­sa mak­sa. Yksi­näi­sel­le hen­ki­löl­lä asu­mis­tuen vuo­kra­kat­to on 508 euroa ja toi­meen­tu­lo­tuen jotain noin 670 euroa. Myös toi­meen­tu­lo­tues­sa lähes­ty­tään tilan­net­ta, että se kor­vaa kai­kil­le vuo­kral­la asu­vil­le saman­suu­rui­set asu­mis­ku­lut, oli­vat todel­li­set asu­mis­ku­lut mitä hyvänsä.

  24. Mis­tä ihmees­tä löy­ty­vät ne jot­ka jonot­ta­vat asu­maan Hel­sin­kiin eivät­kä pääse?
    Eivät­kä he ole tulos­sa aina­kaan työn­pe­räs­sä sil­lä työt­tö­myys suo­mes­sa näkyy kes­kit­ty­vän suu­riin kau­pun­kei­hin. Hel­sin­gis­sä mää­rä­lä­hen­te­li vii­mek­si 48000 luok­kaa ja työt­tö­myys% syr­jä­seu­dun kitu­ky­lien tasoa
    Eikä ole kyse myös­kään mis­tään maal­ta­paos­ta ja pak­kau­tum­sies­ta kau­pun­kei­hin. Jos pois muut­taa 32000 ja sisään muut­taa 35338 niin suo­men sisäi­sek­si net­to­muu­tok­si jäi 2016 vuon­na 3285 henkeä.
    Hel­sin­ki­hän on yhä suo­men sisäi­sen muu­ton suh­teen muut­to­tap­pio­kun­ta lukuu­not­ta­mat­ta ikä­luok­kia 14–30. Aina­han yli­opis­to­kau­pun­kei­hin tulee syk­syi­sin uusia opis­ke­li­joi­ta ja jot­kut jää­vät pyö­ri­mään sit­ten pidempäänkin.
    Mut­ta tapah­tu­nut kas­vu on tosia­sia ja se on tapah­tu­nut pit­käl­ti maa­han­muu­ton kaut­ta. Sik­si kas­vu­haa­vei­siin pitää lisä­tä se että pal­jon­ko sitä maa­han­muut­toa lisätään

  25. > … Sin­ne muut­taa joku kol­man­nek­si parhaalta
    > alu­eel­ta ja niin edel­leen. Täs­sä ketjussa
    > kaik­kien asu­mis­ta­so paranee.

    Edis­tä­mäl­lä rik­kai­den asu­mis­ta, saa­daan paras hyö­ty suu­rim­mal­le mää­räl­le asuk­kai­ta / äänes­tä­jiä pie­nim­mäl­lä mah­dol­li­sel­la rahalla.

    Rik­kai­den asu­mis­ta edis­tä­mäl­lä myös par­hai­ten vai­ku­te­taan sii­hen, mil­lai­nen Hel­sin­ki on tule­vai­suu­des­sa. Tuo rik­kaan raken­ta­ma öky­asun­to nimit­täin on kol­men­kym­me­nen vuo­den pääs­tä vain hyvää kes­ki­ta­soa, mut­ta se asu­te­taan edel­leen, se sijait­see siel­lä, mihin kaa­voit­ta­ja sen halusi, sen ulko­kuo­ri on jok­seen­kin sama kuin raken­net­taes­sa. Siis nyt teh­dyn pää­tök­sen seu­rauk­set ovat ole­mas­sa vie­lä kau­as tule­vai­suu­teen asti.

    Miten käy köy­hiä var­ten hal­val­la raken­ne­tul­le slum­mil­le kol­men­kym­me­nen vuo­den pääs­tä? Mitä niil­le sil­loin kan­nat­taa tehdä?

    Ote­taan­pa esi­merk­ki Hel­sin­gin his­to­rias­ta. Vaik­ka­pa kaik­ki yli sata vuot­ta van­hat raken­nuk­set. Kuin­ka moni niis­tä oli raken­net­tu köy­hil­le? Kuin­ka moni niis­tä on edel­leen käy­tös­sä? Mitä niil­le kan­nat­taa tehdä?

  26. Mik­ko Num­me­lin:
    Aina välil­lä on puhet­ta asu­mis­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta, mut­ta sel­lai­nen rat­kai­su tai­taa olla perus­tus­lain vas­tai­nen. Suo­men perus­tus­lain 19 § 4. momen­tin mukaan

    Jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä­nä on edis­tää jokai­sen oikeut­ta asun­toon ja tukea asu­mi­sen oma­toi­mis­ta jär­jes­tä­mis­tä.

    Tus­kin: asu­mi­sen oma­toi­mi­sen jär­jes­tä­mi­sen tuke­mi­sen ei tar­vit­se tar­koit­taa asu­mis­tu­kea; se voi tar­koit­taa esim. ohjaa­mis­ta asu­maan sin­ne, mis­sä on edul­lis­ta asua.

  27. Auko­ton­ta ajat­te­lua ja kovin tut­tua blo­gin lukijoille.

    Voi­tai­siin­ko jotain kep­piä tai pork­ka­naa kehit­tää, että saa­tai­siin osa 30 000 Hel­sin­gin tyh­jäs­tä asun­nos­ta asu­tuik­si? Kom­mu­nis­mia en kai­paa, omai­suu­del­laan kukin teh­köön mitä par­haak­si näkee, mut­ta hyvin­voin­ti­tap­piol­ta minus­ta tun­tuu, että ovat tyhjillään.

    1. Tyh­jät asun­not eivät ole tyh­jiä. Niis­sä ei kukaan asu vaki­tui­ses­ti. Ne ovat siis kak­ko­sa­sun­to­ja. Tyh­jil­lään on muu­ta­ma tuhat­ta asun­toa put­ki­re­mont­tien takia ja sit­ten joi­tain van­hus­ten asun­to­ja, kun asu­kas on muut­ta­nut hoi­va­ko­tiin eikä asun­toa ole saa­tu tyh­jen­ne­tyk­si ja myydyksi.

  28. har­ri kämä­räi­nen:
    Eivät­kä he ole tulos­sa aina­kaan työn­pe­räs­sä sil­lä työt­tö­myys suo­mes­sa näkyy kes­kit­ty­vän suu­riin kau­pun­kei­hin. Hel­sin­gis­sä mää­rä­lä­hen­te­li vii­mek­si 48000 luok­kaa ja työt­tö­myys% syr­jä­seu­dun kitu­ky­lien tasoa.

    Vali­tet­ta­vas­ti Hete­mäen vies­ti on kes­kus­te­luis­sa muut­tu­nut. Seu­raa­vat perus­asiat on syy­tä tuo­da tietoon:
    — Hel­sin­gis­sä ja Hel­sin­gin seu­dul­la työl­li­syy­sas­te oli vuon­na 2015 muun maan tasoa kor­keam­pi. (Vii­mei­sin viral­li­nen tilas­to, Tilas­to­kes­kuk­sen työssäkäyntitilasto)
    — Hel­sin­gis­sä ja Hel­sin­gin seu­dul­la työt­tö­myy­sas­te on muu­ta maa­ta matalampi.
    — Työt­tö­myy­sas­te on TEM:n tie­to­jen mukaan kään­ty­nyt las­kuun ja Hel­sin­gis­sä on työt­tö­miä 37.000
    — Vie­ras­kie­lis­ten osuus kai­kis­ta työt­tö­mis­tä on huo­mat­ta­va Hel­sin­gis­sä (27 %) ja koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (28 %) kun taas muus­sa Suo­mes­sa osuus on vain 8 %.
    Kun ver­ra­taan kan­ta­väes­tön työt­tö­myyt­tä, Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­li­ses­sa Suo­mes­sa työt­tö­myy­sas­te on lähes puo­li­tois­ta­ker­tai­nen Hel­sin­kiin näh­den. (Tilas­to­kes­kus 2015)
    — Vii­mek­si kulu­neen vuo­den aika­na tuo­tan­to oli Hel­sin­gin seu­dul­la kes­ki­mää­rin rei­lut 4 % kor­keam­mal­la tasol­la kuin vuon­na 2012. Koko maas­sa tuo­tan­to on kas­va­nut vajaan pro­sen­tin ver­tai­lu­vuo­den tasos­ta. (Toi­mia­la­kat­saus)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.