Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiö julka­isi tutkimuk­sen suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Säätiö halusi tuli­ta tulosta niin, että puheet yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämis­es­tä kan­nat­taa lopet­taa, kos­ka enem­mistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa.

Minä luen tutkimus­ta aivan eri taval­la: tiivistämistä suo­si­vat asen­teet ovat voimis­tuneet nopeasti. Muu­tos neljässä vuodessa on ollut merkittävä.

Väitet­tä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunki­maista” tuki vuon­na vas­taa­jista 22 % ja vuon­na 2017 31 %.  Siis peräti puoli miljoon­aa aiem­paa enem­män neljässä vuodessa!

Väitet­tä “Asu­isin mielel­läni kaupunki­maises­sa ympäristössä ja ihmisvil­inässä” tuki vuon­na 2013 28 % ja nyt 35 %. Tämä 35 % on kak­si miljoon­aa. Se on mon­ta ker­taa enem­män kuin se mitä urbaa­nia elinympäristöä on Suomes­sa tar­jol­la. Sik­si ratikkakaupungis­sa asun­to­jen hin­nat jatka­vat nousuaan.

Miten Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiö onnis­tuikin tiedot­teessaan vaiken­e­maan tästä nopeas­ta miel­ten muutoksesta!

Eikö jokaiselle pitäisi tar­jo­ta sel­l­aista asum­ista, jota hän halu­aa, eikä kaikille sitä, mitä enem­mistö halu­aa. Urbaani asum­ista halu­taan moninker­tais­es­ti enem­män kuin sit on tarjolla.

Kun mietimme Helsin­gin kaavoitus­ta, ei kan­na­ta kiin­nit­tää huomio­ta siihen, miten ihmiset muual­la Suomes­sa halu­a­vat asumisen­sa jär­jestää vaan sitä, miten pääkaupunkiseudun asukkaat mieluiten asu­isi­vat. Seu­raavas­sa taulukos­sa on mieluisin ja toisek­si mieluisin asum­is­muo­to. Tästä ei valitet­tavasti ole ver­tailu­ti­etoa vuodelta 2013. Sääli myös, ettei annet­tu mah­dol­lisu­ut­ta halu­ta asua lähiössä.

Kaupun­gin keskus­ta   19 % + 19 %
Ker­rostaloalue lähel­lä keskus­taa 21 % + 24 %
Pien­taloalue lähel­lä keskus­taa 30 % + 19 %
Pien­taloalue kauem­pana keskus­tas­ta 12 % + 8 %
Kun­takeskus tai muu taa­ja­ma lähel­lä kaupunkia 4 % + 15 %
Kun­takeskus tai muu taa­ja­ma kauem­pana kaupungista 3 % + 1 %
Maaseudun haja-asu­tusalue lähel­lä kaupunkia 9 % + 10 %
Maaseudun haja-asu­tusalue kaukana kaupungista 2 % + 4 %

Tuo suosi­tu­in pien­taloalue lähel­lä keskus­taa on näitä ongel­mallisia vas­tauk­sia. Minä asu­isin mielel­läni pien­talos­sa Kru­u­nun­haas­sa, jos se pien­taloalue olisi vain yksi kort­teli niin, että Kru­u­nun­haka olisi muuten van­ha hyvä Kru­u­nun­haka. Hyvin pieni joukko voi asua pien­taloalueel­la keskus­tan tun­tu­mas­sa, kos­ka jos keskus­ta muutet­taisi­in pien­taloalueek­si, se ei olisi enää keskus­ta vaan keskus­ta olisi jos­sain muualla.

Tämä ris­tiri­ita käy eri­no­mais­es­ti ilmi tutkimuk­sen johtopäätöksestä:

Tulosten mukaan suo­ma­laiset halu­aisi­vat asua lähel­lä kaupun­gin keskus­taa, mieluiten pien­talos­sa, rauhal­lisel­la alueel­la.

46 vastausta artikkeliin “Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi”

  1. Myös jär­ven­ran­ta mer­inäköalal­la on suosit­tu asuinpaikka.

  2. Kyse­ly­tutkimus on kyse­ly­tutkimus. Siinä on erit­täin vaikea ottaa huomioon kaikkia reunae­hto­ja ja halui­hin vaikut­tavia asioi­ta. Sik­si se ei yleen­sä tuo­ta tulok­sia todellisuudesta.

    Asum­is­pref­er­ensse­jäkin on lop­ul­ta helpoin tutkia markki­nain­for­maa­tion perus­teel­la. Punavuori 7, Forssa 1.

  3. “Tämä ris­tiri­ita käy eri­no­mais­es­ti ilmi tutkimuk­sen johtopäätöksestä:

    Tulosten mukaan suo­ma­laiset halu­aisi­vat asua lähel­lä kaupun­gin keskus­taa, mieluiten pien­talos­sa, rauhal­lisel­la alueella.”

    Tuo ris­tiri­itainen lähin­nä helsinkiläis­es­tä näkökul­mas­ta. Alle 50 000 asukkaan kaupungeis­sa tuo ei ole mitenkään ris­tiri­itainen tavoite. Pienis­sä kaupungeis­sa keskus­ta on tyyp­il­lis­es­ti hyvin kom­pak­ti, ja pien­taloalueet alka­vat jo 1–2 km päästä keskus­tas­ta. Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa, ovat varsin viihty­isiä, ja matkailu avartaa!

    1. Tuo ris­tiri­itainen lähin­nä helsinkiläis­es­tä näkökul­mas­ta. Alle 50 000 asukkaan kaupungeis­sa tuo ei ole mitenkään ris­tiri­itainen tavoite.

      Nuo esit­tämäni luvut koski­vat pääkaupunkiseudun vas­taa­jista. Sil­loin lähel­lä keskus­taa omako­tialueel­la on kuin van­han Äpy-lehden esit­tämä käsit­teistö alko­holi­ton vod­ka, puo­lalainen real­isti ja maalais­li­it­to­lainen teekkari. Kovin paljon arvoa ei ole tiedol­la, jos­sa arvoste­taan toisen­sa pois­sulke­via ominaisuuksia.
      Jos halu­taan tutkia todel­lisia asum­ishalu­ja, kan­nat­taisi kysyä vaik­ka näin. Voitat arpa­jai­sis­sa oikeu­den asua ilmaisek­si halu­a­mal­lasi alueel­la pääkaupunkiseudul­la ilmaisek­si seu­raa­vat 20 vuot­ta. Val­itse asuinalue, johon muut­taisit. Tämä oikeus asua on parem­pi kuin jos saisit asun­non lahjoituk­se­na. Sil­loin­han kan­nat­taa aina ottaa asun­to Ullan­lin­nas­ta ja myydä.
      Täl­laista tutkimus­ta odotel­lessa voi tyy­tyä kat­so­maan asun­to­jen hin­tan­oteer­aus­ta. Yleis­es­ti ottaen asun­to, jos­ta ollaan valmi­it mak­samaan paljon on halu­tumpi kuin asun­to, jos­ta ei halu­ta mak­saa juuri mitään.

  4. Johtunee siitä, että van­hat kuol­e­vat ja nuoret eivät enää halua omaan taloon.

    Suurten ikälu­okkien kuoltua var­maankin huvit­tuneena lue­taan rin­ta­mami­estaloista ja muista men­neisyy­den hupatuksista.

  5. Ihan ok ja jopa hyödylli­nen tutkimus, mut­ta jotenkin sel­l­ainen fiilis, että jotkut vetävät tuos­ta aika mie­lenki­in­toisia ja pitkälle meneviä johtopäätök­siä sen suh­teen, mil­laista alue­su­un­nit­telua pitäisi tehdä.

  6. Kun niin har­va on asunut oike­as­sa kaupungis­sa, kuten Helsin­gin keskus­ta-alue, niin miten sitä tuon enem­pää osat­taisi­in kai­va­ta? Pitäisi ehkä kysyä ovatko keskus­tas­sa nyky­isin asu­vat tyy­tyväisiä, eikä kysel­lä ihmis­ten ennakkolu­u­lo­ja joi­ta voi värit­tää vaik­ka vuosikym­menten takaiset lap­su­us­muis­tot saasteis­es­ta kaupungista tai kepun val­hekam­pan­join­ti kaupunkia vas­taan. Kun hin­tata­sokin tiede­tään, niin se jo pudot­taa mon­elta halut vas­ta­ta edes kysylyssä Krunikka, kun se on täysin ulottumattomissa. 

    Toisaal­ta hin­tata­so ker­too ihmis­ten haluista paljon enem­män kuin joku värit­tynyt kyse­ly, vaik­ka poli­itikoil­ta tämäkin itses­tään­selvyys jää usein ymmärtämät­tä. Yksi hyvä indikaat­tori lie­nee se, että hitak­set menevät keskus­tan lähel­lä heti ja halukkai­ta jää reilusti yli, mut­ta met­sälähiöis­sä jäävät käsi­in. Eli ihmiset ovat sitä mieltä että met­sälähiö on huono sijoi­tus ja asuin­paik­ka, vaik­ka halvem­mal­la saisi.

  7. Pari fak­taa ja tulkintoja.
    1) KAKS:n 16-jäs­eni­nen hal­li­tus koos­t­uu henkilöistä, jot­ka asustel­e­vat pie­nil­lä paikkakun­nil­la (toden­näköis­es­ti omakoti­talois­sa), suurin edustet­tu paikkakun­ta taitaa olla Jyväskylä, joka sekään ei kaupunki­rak­en­teena ihan maail­man­lu­okan saavu­tus ole. Jäsen­ten maanti­eteelli­nen pain­opiste lie­nee jos­sain Viitasaarel­la. Puheen­jo­hta­ja tulee Haa­pavedeltä, jos­sa koko kun­nas­sa asukkai­ta yhtä paljon kuin Krunikas­sa. Haa­pavedelle­hän tiet­tävästi ker­ran suun­nitelti­in ker­rostaloa, mut­ta ajatuk­ses­ta onnek­si luovut­ti­in humpuukina. 😉
    2) Asi­amies Mykkä­nen tien­aa säätiöstä em. hal­li­tuk­sen siu­nauk­sel­la var­masti stres­saavas­ta työstään suun­nilleen saman ver­ran kuin Suomen päämin­is­teri, joten mitään haa­paveteläisit­täin poikkipuolista tulk­in­taa mis­tään tutkimuk­ses­ta ei hänen näp­päimistöstä tule irtoamaan.

  8. Soin­in­vaara:

    Tuo suosi­tu­in pien­taloalue lähel­lä keskus­taa on näitä ongel­mallisia vas­tauk­sia. Minä asu­isin mielel­läni pien­talos­sa Kru­u­nun­haas­sa, jos se pien­taloalue olisi vain yksi kort­teli niin, että Kru­u­nun­haka olisi muuten van­ha hyvä Kru­u­nun­haka. Hyvin pieni joukko voi asua pien­taloalueel­la keskus­tan tun­tu­mas­sa, kos­ka jos keskus­ta muutet­taisi­in pien­taloalueek­si, se ei olisi enää keskus­ta vaan keskus­ta olisi jos­sain muualla.

    Helsin­gin mit­takaavas­sa pien­taloaluei­ta läheltä keskus­taa voisi olla esimerkik­si Kulosaari, Touko­la, Kumpu­la, Käpylä, Laut­tasaari ‑akselil­la.
    Pien­taloaluei­ta kauem­pana keskus­taa voisi­vat olla esimerkik­si Pak­i­la tai Vartiokylä.

  9. Rolle: Tuo ris­tiri­itainen lähin­nä helsinkiläis­es­tä näkökul­mas­ta. Alle 50 000 asukkaan kaupungeis­sa tuo ei ole mitenkään ris­tiri­itainen tavoite. Pienis­sä kaupungeis­sa keskus­ta on tyyp­il­lis­es­ti hyvin kom­pak­ti, ja pien­taloalueet alka­vat jo 1–2 km päästä keskustasta. 

    Silti alle 50 000 asukkaan kaupun­git tun­tu­vat tyhjenevän. 

    Lisäk­si 10…20 km päässä suures­ta keskuk­ses­ta pien­ten kaupunkien hin­nat ovat kuitenkin mata­lat kun ver­taa keskuskaupun­gin keskustaan. 

    Asun itse kasvukeskuk­sen ympäryskun­nasa okt-alueel­la noin 20 km päässä isos­ta keskus­tas­ta. Tänne voi aivan kuka tahansa tul­la aivan mil­loin tahansa rak­en­ta­maan talo­ja, vapai­ta tont­te­ja riit­tää. Tämän kyse­ly­tutkimuk­sen mukan niiden pitäisi men­nä kuin kuumille kiville, mut­ta myyn­ti­tahti näyt­tää ole­van pikem­minkin lup­sakan rauhalli­nen vaik­ka tont­tien koko ja hin­tata­so ovat ihan eri sfääreis­sä kuin keskuskaupungissa. 

    Tuos­sa mei­dänkin tiel­lä on ollut raken­nus­li­ik­keel­lä koh­ta 10 v raken­nus­valmis tont­ti, jota ei ole aloitettu.

  10. “Tämä 35 % on kak­si miljoonaa.”

    Kyl­läpäs kyse­lyyn oli saatu paljon vastauksia.

  11. Pitäisi tietää mitä vas­taa­jat ajat­tel­e­vat käsit­teistä kaupun­ki, lähel­lä ja kaukana. Täl­lä blogilla ajat­telu on Helsin­ki ‑keskeistä, ja ei edus­ta koko Suomen valtavirtaa.

    1. Otin nuo luvut pääkaupunkiseudun vas­taa­jista, en koko maas­ta, kos­ka koko maan keskiar­voil­la ei ole mitään järkevää tulkintaa.

  12. nak­ki:
    Yksi hyvä indikaat­tori lie­nee se, että hitak­set menevät keskus­tan lähel­lä heti ja halukkai­ta jää reilusti yli, mut­ta met­sälähiöis­sä jäävät käsi­in. Eli ihmiset ovat sitä mieltä että met­sälähiö on huono sijoi­tus ja asuin­paik­ka, vaik­ka halvem­mal­la saisi.

    Tilas­tokeskuk­sen kehit­tämis­pääl­likkö Ilk­ka Lehti­nen HS:n mukaan:

    Vilkas kau­pankäyn­ti perus­tuu asun­tora­has­to­jen, insti­tu­tion­aal­is­ten sijoit­ta­jien kuten vaku­u­tusy­htiöi­den sekä yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien aktivoitumiseen.

    ”Taval­liset mat­timeikäläiset ovat uusien osakea­sun­to­jen kaupois­sa sta­tis­te­ja”, Lehti­nen kirjoittaa.

  13. Palaan vielä: eiks nuo puoli miljoon­aa ja kak­si miljoon­aa ole tilas­toti­eteil­i­jältä melko löysiä heit­to­ja? Tuom­moi­sis­sa määris­sä on jo mukana alle kolme­vuo­ti­aidenkin asum­is­toiveet erikseen.

    1. Siinä ajatelti­in asukas­määriä, joi­ta nuo vas­taa­jat edus­ta­vat. Kolmivuo­ti­ail­la ei ole kovin voimakas­ta omaa mielipi­det­tä, mut­ta seu­raa­vat van­hempiaan. Oletin tietysti, että otos on tehty oikein niin että kym­men pros­ent­tia vas­taa­jista edus­taa kym­men­tä pros­ent­tia suomalaisista.

  14. Mon­et var­maan halu­a­vat asua kaupunkien keskus­tois­sa, monistakin syistä. Mut­ta eihän se silti tarkoi­ta, että kaupun­gin kaik­ki viher­alueet pitäisi rak­en­taa täy­teen asuntoja!

  15. Kep­su:
    Pari fak­taa ja tulkintoja.
    1) KAKS:n 16-jäs­eni­nen hal­li­tus koos­t­uu henkilöistä, jot­ka asustel­e­vat pie­nil­lä paikkakun­nil­la (toden­näköis­es­ti omakoti­talois­sa), suurin edustet­tu paikkakun­ta taitaa olla Jyväskylä, joka sekään ei kaupunki­rak­en­teena ihan maail­man­lu­okan saavu­tus ole. Jäsen­ten maanti­eteelli­nen pain­opiste lie­nee jos­sain Viitasaarel­la. Puheen­jo­hta­ja tulee Haa­pavedeltä, jos­sa koko kun­nas­sa asukkai­ta yhtä paljon kuin Krunikas­sa. Haa­pavedelle­hän tiet­tävästi ker­ran suun­nitelti­in ker­rostaloa, mut­ta ajatuk­ses­ta onnek­si luovut­ti­in humpuukina.
    2) Asi­amies Mykkä­nen tien­aa säätiöstä em. hal­li­tuk­sen siu­nauk­sel­la var­masti stres­saavas­ta työstään suun­nilleen saman ver­ran kuin Suomen päämin­is­teri, joten mitään haa­paveteläisit­täin poikkipuolista tulk­in­taa mis­tään tutkimuk­ses­ta ei hänen näp­päimistöstä tule irtoamaan.

    Hyvä, että toit esi­in, ei varsi­nais­es­ti yllätä.

    Tämäkin osaltaan ker­too, että kepu­lais­ten tais­telu maail­manku­vansa puoles­ta alkaa olla aika väsynyt­tä ja jopa trum­plaista. Vas­ta joku viikko takaperin luin mtk:laisesta kyse­ly­tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan suo­ma­laiset kan­nat­ta­vat maat­alous­tukia, tutkimus itsessään ihan hut­tua, ja näitä haja-asu­tushenkisiä asum­is­miel­tymys­tutkimuk­si­a­han pukkaa nykyään yhtä sään­nöl­lis­es­ti ja var­masti kuin kal­jaa kär­rätään Tallinnas­ta Helsinkiin.

    Melkein käy jopa sää­lik­si, mut­ta kun muis­tut­taa itseään veroko­rtin lukemista, niin ei sit­ten kuitenkaan.

  16. JY:
    Pitäisi tietää mitä vas­taa­jat ajat­tel­e­vat käsit­teistä kaupun­ki, lähel­lä ja kaukana. Täl­lä blogilla ajat­telu on Helsin­ki ‑keskeistä, ja ei edus­ta koko Suomen valtavirtaa. 

    Samaa mieltä. Kysymys kos­ki koko Suomea ja vaik­ka kuin­ka halu­aisi puhua urban­is­min puoles­ta niin raport­ti ei tue sitä oikeas­t­aan ollenkaan.
    Se ker­too siis suo­ma­lais­ten kansan­lu­on­teesta, ja muu­ta­ma seik­ka pisti silmään:
    — eniten asumiseen­sa tyy­tyväisiä ovat omakoti­talois­sa asu­vat. Eli jos asuu omakoti­talos­sa, siitä ei mielel­lään lähde­tä pois.
    — Ihmiset halu­a­vat asua hajal­laan etteivät naa­pu­rit häiritse

    Jos itse ajatt­telee omaa asum­ishis­to­ri­aa yli puolen vuo­sisadan ajal­ta, niin se on mennnyt näin: Lähiök­er­rosta­lo -> riv­i­ta­lo — opiske­li­jaa­sun­to lähiössä -> lähiök­er­rosta­lo -> riv­i­ta­lo -> omakoti­ta­lo. Ei ker­taakaan minkään kaupun­gin ruu­tukaa­va-alueel­la, vaik­ka suurin osa ajas­ta kuitenkin pk-seudulla. 

    Ihmis­ten mah­dol­lisu­us tiet­tyyn asumiseen on aina täyn­nä kom­pro­mis­se­ja. Siihen vaikut­taa myös per­he. Kaikil­la ei ole puolisoa tai lap­sia jot­ka halu­aisi asua minkään kaupun­gin keskus­tas­sa. Suurin osa suo­ma­lai­sista on yhä maalais­taus­taisia ja heille mon­elle kaupun­ki on no no, vaik­ka per­heessä esim isä halu­aisi asua kaupungissa.

    Helsin­gin kan­nat­taisi ajatel­la yleiskaavaansa toteut­temises­sa, miten saadaan myös omakoti- ja pien­taloa­sum­ista lisät­tyä, eikä vain kas­vatet­tua kan­takaupunkia. Espoo ja Van­taa ja Sipoo ja Kirkkon­um­mi tekevät sen joka tapauk­ses­sa, mut­ta Helsingillä on valt­ti­na toimi­va julki­nen liikenne ja kat­ta­vat palve­lut ja työ­paikko­jen läheisyys.

    Nopei­den raideli­iken­ney­hteyk­sien kehit­tämistä ei pidä lopet­taa kun län­simetro valmis­tuu, vaik­ka niiden rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Eli metro- ja lähi­ju­naverkos­toa. Niiden keskinopeus on kuitenkin n kaksinker­tainen bus­sei­hin ja raitio­vaunui­hin ver­rat­tuna. Lähi­ju­nil­la olisi poten­ti­aalia toisek­si metroksi jos Pis­arara­ta saataisi­in vain rakennettua. 

    Lähiöi­den keskuk­sia kan­nat­taa kehit­tää urbaaneim­mik­si itsenäisiä pikkukaupunke­ja muis­tut­taviksi kuten Vuosaari tai Espoon Lep­pä­vaara tai Van­taan Tikkuri­la. Van­ho­ja met­sälähiöitä on varaa kehit­tää ja tiivistää niiden keskus­to­ja, ja levit­tää niiden ympäri pien­taloa­su­tus­ta, niin sil­loin jokainen saisi mitä haluaisi.

    1. Opti­maalises­sa kaupunki­rak­en­teessa kaupun­ki on tiivis lähel­lä keskus­taa ja omako­tialueet ovat sen alueen ulkop­uolel­la. Helsin­ki rak­en­taa nyt tätä tiivistä aluet­ta eikä sil­lä oikein ole maa­ta laa­joille pien­taloalueille. Pak­i­la on kohta­laisen laa­ja alue, jos­sa asuu puo­let Kallion asukas­määrästä. Ei mahdu.
      Hyvä kri­teeri on maan hin­ta. Saako maas­ta parem­man hin­nan ker­rosta­lo- vai pien­talokaaval­la. Kan­takaupungis­sa pien­talot eivät oikein pär­jää tässä kil­pailus­sa, mut­ta syr­jem­mäl­lä pär­jäävät, kos­ka aja­tus ker­rostaloa­sumis­es­ta kaukana ei houku­ta ketään.

  17. Tarkoitin sitä että van­ho­ja met­sälähiöitä voisi kehit­tää: Sel­l­a­sia kuten Munkkivuori, Haa­ga-Kan­nelmä­ki, Maunula, Jakomäki , .….
    Niiden ympäril­lä on yhä rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta jonne voisi limit­tää pien­talo­rak­en­tamista kerrso­talo­rak­en­tamisen väliin.

  18. R.Silfverberg: Lähiöi­den keskuk­sia kan­nat­taa kehit­tää urbaaneim­mik­si itsenäisiä pikkukaupunke­ja muistuttaviksi 

    Mik­si ihmeessä? 

    Itsekin voimallis­es­ti todi­s­tat että ihmiset halu­a­vat asua huitsin nevadas­sa haja-asu­tusalueil­la omakoti­talois­sa, eikä ainakaan mis­sään pääkaupunkiseudul­la ihmisvil­inässä. Jos lähde­tään siitä että tämä kyse­ly pitää paikkansa, nini pks ei tarvitse rak­en­taa enää mitään, kos­ka ihan koh­ta muut­tovir­rat siir­tyvät pks -> maakun­ti­in. Tässä pitää nyt selvästi alkaa kaavoit­ta­maan asuma­ton­ta Itä-suomen kor­pea omakotitalomatoksi!

  19. Sylt­ty: Mik­si ihmeessä? 

    Itsekin voimallis­es­ti todi­s­tat että ihmiset halu­a­vat asua huitsin nevadas­sa haja-asu­tusalueil­la omakoti­talois­sa, eikä ainakaan mis­sään pääkaupunkiseudul­la ihmisvil­inässä. Jos lähde­tään siitä että tämä kyse­ly pitää paikkansa, nini pks ei tarvitse rak­en­taa enää mitään, kos­ka ihan koh­ta muut­tovir­rat siir­tyvät pks -> maakun­ti­in. Tässä pitää nyt selvästi alkaa kaavoit­ta­maan asuma­ton­ta Itä-suomen kor­pea omakotitalomatoksi! 

    Sik­si että siel­lä asumat­tomas­sa korves­sa ei pystytä kovin hel­posti jär­jestämään ihmisille töitä, tai ei mitään kan­nat­tavaa sel­l­aista. Elämä on kom­pro­mis­se­ja täyn­nä ja sik­si moni val­it­see enem­min muu­ton työn parään etelään, mut­ta heti kun on mah­dol­lisu­us muute­taan omakotitaloon. 

    On outoa että jät­tikaupunkei­hin kuten New York, Lon­too, Tokio ja Mosko­va on pystyt­ty rak­en­ta­maan (tai säi­lyt­tämään) laa­jo­ja omakotialueita/pikkukaupunkimaisia keskus­to­ja ihan muu­ta­man kil­san päähän ydinkeskustasta.

    1. Keskeis­ten aluei­den varaami­nen ali­hin­taan pien­taloalueik­si on kyl­lä aikamoinen tulon­si­ir­to kaupungilta hyvä­tu­loisille ja sor­taa sitä paljon suurem­paa määrää ker­rostaloa­sukkai­ta, jot­ka joutu­vat tämän takia väistymään syrjemmälle.

  20. Helsingillä on se etu Espooseen ja Van­taaseen ver­rat­tuna että se omis­taa itse maa-alueen­sa. Voi itse päät­tää mihin hin­taan ja mihin tarkoituk­seen myy tai vuokraa tont­te­ja. Joko se on sit­ten tulon­si­ir­toa hyvä­tu­loisille tai sit­ten ei. Yhtä hyvin voi sanoa että Jätkäsaaren HITAS asun­not on tulon­si­ir­toa hyvätuloisille. 

    Espoos­sa ja Van­taal­la maa­jus­sit tai niiden per­il­liset omis­ta­vat suurim­man osan rak­en­ta­mat­tomas­ta raken­nus­maas­ta ja kaik­ki menee markkinahintaan.

    Ker­rostalo­hin muut­ta­vat pääasi­as­sa ne jot­ka tule­vat ulko­mail­ta Suomeen sekä nuoret joil­la ei ole vielä lapsia.

    Ne joil­la on, halu­aisi­vat ehkä mielum­min pien­taloi­hin ja myös val­is­te­vat sel­l­aisen jos sel­l­aisia on kohtu­ullisen matkan päässä. Jos Helsingisä yhtäkkia alka­isi vapau­tua iso­ja määriä tont­te­ja pien­talo­rak­en­tamiseen nin se näky­isi myös Van­taan ja Espoon hin­nois­sa. Ja myös van­ho­jen ker­rostalo­jen hinnoissa.

    Ei se ole mikään muu kuin val­in­takyvymys halu­taako joku kaupun­ki suosia pien­talo­ja vai kerrostaloja.

    1. Ker­rostalo­hin muut­ta­vat pääasi­as­sa ne jot­ka tule­vat ulko­mail­ta Suomeen sekä nuoret joil­la ei ole vielä lapsia.

      Älä nyt viit­si. Tule nyt joskus tänne kan­takaupunki­in kat­so­maan, keitä tääl­lä asuu. Kyl­lä, mei­dänkin talos­sa asuu kyl­lä yksi ulko­maalainen per­he, ital­ialainen kemikaalivi­ras­ton virkamies, mut­ta kyl­lä tääl­lä pääasi­as­sa asuu kan­ta­suo­ma­laisia, nykyään paljon myös lap­siper­heitä. Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungis­sa asumis­es­ta ja inhoa­vat lumitöitä.

  21. Rak­en­ta­mal­la paljon ker­rostalo­ja yhtä tiivi­isti kuin kan­takaupungis­sa, esim vilkkaiden ulos­menotei­den var­sille, ei saa­da aikaan samaa “sex appealia” kuin on van­ho­jen rauhal­lis­ten arvoaluei­den talois­sa, jot­ka vetää lähin­nä niitä joil­la on pak­su lom­pakko tai jot­ka halu­a­vat investoi­da kalli­in asumisen luo­maan mieliku­vaan sosi­aalis­es­ta arvonnoususta. 

    Fak­ta on myös että Helsin­gin seu­tu kas­vaa pääosin maa­han­muut­ta­jista nykyään, joil­la ei ole varaa tai halu­ja asua pientaloissa.

    Rak­en­si mihin tahansa ker­rostalo­ja ns van­ho­jen arvoaluei­den ulkop­uolelle, niin niihin muut­taa pääsään­töis­es­ti saman­laisia ihmisiä jot­ka nyt muut­ta­vat Itä-Helsin­gin, Espoon ja Van­taan lähiöihin. 

    Ratkai­se­vaa uusien ker­rostaloaluei­den halut­tavu­udelle myös kan­ta­suo­ma­laisille tulee ole­maan saadaanko niihin palve­lut lähem­mäk­si kuin yli puolen tun­nin ratik­ka-/bus­si­matkan päähän, ja tuleeko aluei­den mit­takaa­va ja viher­alueet ole­maan inhimil­li­sis­sä rajoissa.

  22. Osmo Soin­in­vaara:Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungis­sa asumis­es­ta ja inhoa­vat lumitöitä.

    Joku voisi tehdä tutkimuk­sen siitä ovatko ok-talois­sa asu­vat keskimäärin parem­pikun­toisia kuin ker­rostalois­sa asu­vat. Nääs kun lumi­työt ja puu­tarha­hom­mat ovat hyvää hyötyliikuntaa.

    Jos olen oikein ymmärtänyt Osmo perustelee suurten joukko­jen voimakas­ta kiin­nos­tus­ta Helsin­gin keskus­ta-asumiseen sil­lä, että keskus­tan asun­to­jen hin­tata­so on korkea. Toki kysyn­tä ja tar­jon­ta ovatkin määräävät tek­i­jät asi­as­sa. Mut­ta kaupun­gin asun­topoli­ti­ik­ka ja vuokra-asumisen erit­täin kallis tukem­i­nen ovat oma­l­ta osaltaan sotke­mas­sa markkinatasapainoa

    Tupakki­askin kan­teen lask­ien vuokra-asum­ista tue­taan Helsingis­sä noin 0,5 mil­jardil­la joka vuosi asum­is- ja toimeen­tu­lotuel­la sekä ali­hin­taisil­la kaupun­gin omis­tamil­la asun­noil­la. Ilman näitä tukia vuokrata­so ja asun­to­jen hin­nat oli­si­vat halvemmat.

    Erit­täin kallis osa asun­topoli­ti­ikkaa on vuokrat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen esim. Jätkäsaa­reen, Ara­bi­an­ran­taan ja Kalasa­ta­maan, parhaisi­in lähel­lä keskus­taa sijait­se­vi­in kaupungi­nosi­in. Jos vuokrat­alo­jen sijaan raken­net­taisi­in vapaara­hoit­teisia asun­to­ja, niin hin­tata­son nousu­paineet oli­si­vat paljon pienem­mät tar­jon­nan lisään­tyessä. Toki vasem­mis­to ja Vihreät halu­a­vat omille äänestäjille edullisia kämp­piä lähelle keskus­taa, mut­ta järkevää asun­topoli­ti­ikkaa se ei ole. 

    Antaisin mielu­um­min markki­noiden toimia. Vähem­män poli­ti­ikkaa asun­tomarkki­noille ja vähem­män ään­ten ostamista, kiitos. Ton­tit parhait­en mak­sav­ille. Jos siihen joku halu­aa vuokrat­alon rak­en­taa niin siitä vaan. Niitä vuokrat­alo­ja voi sit­ten raken­nel­la vähän kauem­mas keskus­tas­ta, hyvien liiken­ney­hteyk­sien ääreen tietysti.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Älä nyt viit­si. Tule nyt joskus tänne kan­takaupunki­in kat­so­maan, keitä tääl­lä asuu. Kyl­lä, mei­dänkin talos­sa asuu kyl­lä yksi ulko­maalainen per­he, ital­ialainen kemikaalivi­ras­ton virkamies, mut­ta kyl­lä tääl­lä pääasi­as­sa asuu kan­ta­suo­ma­laisia, nykyään paljon myös lap­siper­heitä. Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungis­sa asumis­es­ta ja inhoa­vat lumitöitä.

    Mei­dänkin talos­sa asuu ulko­maalaisia per­heitä lapsi­neen, mut­ta epäilen että ne eivät kyl­lä ole ital­ialaisia virkamiehiä.

  24. “Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungis­sa asumis­es­ta ja inhoa­vat lumitöitä.” 

    No san­o­taan, että on se nyt ainakin sun olk­iukon piek­sämisen ymmärtämistä helpom­paa. Aika kätevästi kun nimit­täin vään­sit sen “omis lähel­lä keskustaa”-homman krunalaiseks pien­taloko­rt­te­liks ker­rostalokaupun­gin keskellä. 

    Mut­ta ei se mitään. Kos­ka kyl­lähän sä TIEDÄT, ettei jen­gi tota tarkottanu.

  25. Ital­ialaisia virkamiehiä: Joku voisi tehdä tutkimuk­sen siitä ovatko ok-talois­sa asu­vat keskimäärin parem­pikun­toisia kuin ker­rostalois­sa asu­vat. Nääs kun lumi­työt ja puu­tarha­hom­mat ovat hyvää hyötyliikuntaa.

    On tutkit­tukin, maail­mal­la var­maan enem­män kuin Suomes­sa. Tulok­set viit­taa­vat päin­vas­taiseen suun­taan, eli että auton varas­sa elävät ovat huonom­mas­sa kun­nos­sa kuin joukkoli­iken­nevä­linei­den perässä kävelevät ja pyöräilevät.

  26. Ei toiveen ja real­is­min välil­lä ole ris­tiri­itaa. Me halu­taan asua pien­talos­sa, rauhal­lisel­la alueel­la lähel­lä keskus­taa. Se on toive.

    Real­is­mi on sitä, että esim. kaup­po­ja on nyky­isin noin viidennes jäl­jel­lä. Esim. oman taloni katol­ta näkyi vielä 80- luvul­la 5 ruokakaup­paa. Tänään lähim­pään pitää men­nä autolla.

    Lähin­m­mät neljä ala-astet­ta on lopetet­tu. Lähim­mät kak­si ylä astet­ta on lopetet­tu. Lähin lukio on lopetettu.

    Ja tämä siis rauhal­lisel­la alueel­la lähel­lä keskus­taa, kaupungis­sa joka on suo­ma­laisia kasvukeskuk­sia. Yliopis­ton varjossa.

    Lapse­na tässä oli 4 baaria. Nyt nol­la. Lapse­na oli osu­us­pank­ki ja posti­pank­ki. Nyt ei kumpaakaan. Lapse­na oli kolme kioskia ja gril­li. Nyt ei mitään näistä. 

    Ja tämä siis alueel­la, jon­ka ostovoima on koko ajan kas­vanut ja väk­iluku lisään­tynyt. Oikeaa keskilu­okkaista porvariyhteiskuntaa.

    Se meinin­ki on samaa koko suomes­sa. Wan­hat ikälu­okat kehui­v­at, kuin­ka käve­liv­ät koulu­un. Mut­ta se koulu oli vier­essä. Kehui­v­at, miten pyöräilivät töi­hin. Ja se työ­paik­ka löy­tyi fil­lari­matkan päästä. Ja jokainen suuren ikälu­okan edus­ta­ja muis­taa kehua juosseen­sa Cooperin testis­sä sen kolme ton­nia, vaik­ka mr. Coop­er ei ollut testiään edes kehit­tänyt ja suomeen se rantau­tui vas­ta kun suuret ikälu­okat kas­vat­ti­vat meitä laman lap­sia. Ja laman lapset koit­ta­vat pyörit­tää tätä maa­ta. Mak­saa kaiken ilmaiseen ja help­poon elämään tot­tuneille sodan jälkeisille sukupolville.

  27. Väite “Asu­isin mielel­läni kaupunki­maises­sa ympäristössä ja ihmisvil­inässä” on muo­toilul­taan aika huvit­ta­van joh­dat­tel­e­va. Tässäpä samas­sa hengessä mui­ta ehdo­tuk­sia tule­vi­in kyselytutkimuksiin:

    “Asu­isin mieleläni kaupunki­maises­sa ympäristössä ja kulk­isin siel­lä ruuhkabussissa.”

    “Omis­taisin mielel­läni auton ja mak­saisin sen ben­sat ja vakuutukset.”

    Tai mik­sei jopa: “Asu­isin mielel­läni demokraat­tises­sa maas­sa ja menisin talvisotaan.”

  28. Mikko H: On tutkit­tukin, maail­mal­la var­maan enem­män kuin Suomes­sa. Tulok­set viit­taa­vat päin­vas­taiseen suun­taan, eli että auton varas­sa elävät ovat huonom­mas­sa kun­nos­sa kuin joukkoli­iken­nevä­linei­den perässä kävelevät ja pyöräilevät.

    Aikamoinen yleistys.

    Asun ok-talos­sa ja tästä + lähi­naa­pureista läh­tee aamuisin 6 henkilöä polkupyöräl­lä, 4–5 bus­sil­la ja 2 autol­la töihin.
    Saamme siis sekä lumitöi­den että työ­matkali­ikun­nan tuo­mat hyödyt. 

    Niin ja toinen autoil­i­joista tarvit­see autoa työssään eli menisi autol­la asuin­paikas­ta ja — tavas­ta riippumatta.

    1. Kyl­lä tästä on ole­mas­sa ihan kun­non tutkimuk­sia. Omako­tialueil­la on keskimäärin enem­män yli­pain­oa ja mui­ta liikun­nan vähäisyy­teen perus­tu­via ter­veysongelmia. Kyse on siis keskiar­voista eikä sitä tilas­to­tu­losta voi kumo­ta yksit­täisil­lä vastaesimerkeillä.

  29. DVA:
    http://static.iltalehti.fi/kotimaa/helsinkietusk070617_u0.jpg

    Niin kauan, kunnes yllä kuvas­sa ole­vaa “merel­listä sil­huet­tia” (lue = tuomiokirkkoa) vaal­i­taan, niin mitään merkit­tävää määrää uusia kaupunki­laisia ei Helsinki­in saa­da, kos­ka ylöspäin ei voi­da rakentaa.

    Vaa­likaa nyt hem­metis­sä sitä siluet­tia. Tor­nit voi rak­en­taa Pasi­laan, se on jo valmi­ik­si pilalla.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tästä onole­mas­sa ihan kun­non tutkimuk­sia. Omako­tialueil­la on keskimäärin enem­män yli­pain­oa ja mui­ta liikun­nan vähäisyy­teen perus­tu­via ter­veysongelmia. Kyse on siis keskiar­voista eikä sitä tilas­to­tu­losta voi kumo­ta yksit­täisil­lä vastaesimerkeillä.

    Saisikos linkkiä tutkimuk­seen. Tässä vastapal­lok­si artikke­lista jos­sa käsitelti­in las­ten lisään­tyvää ylipaino-ongelmaa.

    ”Alle kouluikäi­nen tyt­tö alkoi käy­dä yli­pain­on vuok­si vas­taan­otol­la. Seu­ran­taa tehti­in ja yri­tys­tä päästä nor­maali­in pain­oon oli. Silti mitään ei oikein tapah­tunut. Sit­ten eräänä ker­tana tytön pain­os­sa oli tapah­tunut merkit­tävä muu­tos parem­paan suun­taan. Siinä alet­ti­in tietenkin miet­tiä ja selvit­tää syitä. Selvisi, että per­he oli muut­tanut omakoti­taloon ja lapsel­la oli ulko-oven vier­essä luon­tainen leik­ki- ja liikku­misym­päristö, jos­sa hän sai vapaasti tem­meltää. Ei tietenkään suositel­la, että kaikkien pitäisi han­kkia omakoti­ta­lo, mut­ta kaik­ki mikä tukee lapsen akti­ivi­su­ut­ta ja helpot­taa oikei­den val­in­to­jen tekemistä voi johtaa merkit­tävään muu­tok­seen myös painossa.”

    Asiantun­ti­jalääkäri Jar­mo Salo, THL”

    Toki ratikkakaupungis­sakin voi liikua mut­ta siel­lä on myös taloy­htiöitä jois­sa lap­sille ei käytän­nössä ole leikkipaikko­ja. Ja spåra läh­tee oven edestä joten siinäkään ei tarvitse paljon jalko­ja ojennella.

  31. “Me halu­taan asua pien­talos­sa, rauhal­lisel­la alueel­la lähel­lä keskustaa.” 

    Mä onneks asun, fil­lar­il­la duu­ni­in Vallilaan puo­lessa tun­nis­sa. Umpi­rauhal­lista, väljää ja mukavaa. Kallioon, jos­sa asuin edel­liset kolmekym­men­tä vuot­ta, en muut­tas takas edes aseel­la uhaten. 

    Hom­ma on nimit­täin niinkin, että nää isoim­mal­la äänel­lä urban­is­mista mes­sua­vat ovat joko vielä sen ikäisiä että älämölöö koetaan siis­tik­si ja baari olo­huoneek­si, tai sit­ten Soin­in­vaaran tapaisia ide­ol­o­gisil­la moti­iveil­la käärmet­tä pyssyyn ajavia. Mut­ta me muut kyl­lä osaamme näin vart­tuneehkol­la iäl­lä arvostaa jo ihan mui­ta asioi­ta — ja tää pätee myös Helsingissä. 

    Kyl­lä mäkin kolmekymp­pisenä hehkutin Kallio­ta vaikken enää koskis pitkäl­lä tikullakaan!

  32. JY: Vaa­likaa nyt hem­metis­sä sitä siluet­tia. Tor­nit voi rak­en­taa Pasi­laan, se on jo valmi­ik­si pilalla.

    Ei. Asia on juuri päin­vas­toin, kos­ka kysyn­tä on keskus­tas­sa, eikä Pasilassa.

    Tuomiokirkko sopeu­tuu kyl­lä tornien sekaan, kun­han vain usko­vaiset ymmärtävät, ettei se “jumala” siitä ole mok­siskaan, jos se nyt olemassakaan.

  33. Mikko H: On tutkit­tukin, maail­mal­la var­maan enem­män kuin Suomes­sa. Tulok­set viit­taa­vat päin­vas­taiseen suun­taan, eli että auton varas­sa elävät ovat huonom­mas­sa kun­nos­sa kuin joukkoli­iken­nevä­linei­den perässä kävelevät ja pyöräilevät.

    Saiskos linkin muu­ta­maan tutkimuk­seen kiitos. Las­ten liikun­nan kohdal­la tulok­set ovat käsit­tääk­seni ennem­minkin päin­vas­taisia ainakin sen osalta mitä Nuori Suo­mi on asi­aa pöyhinyt.

  34. Fil­lar­isti: Saiskos linkin muu­ta­maan tutkimuk­seen kiitos. Las­ten liikun­nan kohdal­la tulok­set ovat käsit­tääk­seni ennem­minkin päin­vas­taisia ainakin sen osalta mitä Nuori Suomion asi­aa pöyhinyt. 

    THL:n aineis­to­jen mukaan pääkaupunkiseudul­la on vähiten yli­pain­ois­ia ja har­vaana­su­tuis­sa maakun­nis­sa eniten (esim. Fin­ris­ki-tutkimus). Tosin tulk­in­taa häir­it­see se, että enem­män koulute­tut ovat hoikem­pia kuin vähem­män koulute­tut ja nuorem­mat sukupol­vet ovat hoikem­pia kuin van­hem­mat sukupol­vet — eli sosioekonomiset ja ikärak­en­teen erot voivat selit­tää alueel­lisia ero­ja. Nuortenkin kohdal­la kehi­tys menee joka tapauk­ses­sa huonoon suun­taan — myös pääkaupunkiseudul­la — eli lihavu­us lisääntyy.
    Seinäjo­ki on ollut julk­isu­udessa Lihavu­us lasku­un ‑ohjel­mansa ansios­ta. Helsingis­sä on joku Sut­jak­ka sta­di ‑ohjel­ma, mut­ta se on jäänyt julk­isu­udessa vähän pimentoon.

  35. Palasin juuri tänään Lon­toos­ta, jos­sa lehdet kir­joit­ta­vat ja ihmiset puhu­vat, että kaupungis­sa on alka­nut nuorten per­heel­lis­ten tai per­het­tä perus­ta­mas­sa ole­vien korkeak­oulutet­tu­jen mas­samuut­to Lon­toos­ta pois ympäristön pikkukaupunkei­hin tai kokon­aan mui­hin kreivikun­ti­in tai niiden pääkaupunkei­hin. Syynä jut­tu­jen mukaan, kuten olet­taa saat­taa, että pääkaupungista on hyvin kallista ostaa asun­toa, jos­sa on riit­tävät tilat kaikille per­heen­jäse­nille. Lon­toon asun­to­jen keskimääräi­nen hin­ta on 500 000 pun­taa ja asun­ton­sa Lon­toos­ta myynei­den ja muualle maa­han muut­tanei­den Lon­toon asun­to­jen keski­hin­ta on 580 000 pun­taa. Lon­toon väk­iluku edelleen kas­vaa mut­ta se johtuu enim­mäk­seen maa­han­muu­tos­ta ja syn­tyvyy­destä. Olet­taa voi, että koulute­tun väen pois­muu­tos­ta seu­raa espoois­tu­mista Lon­toon ympäristöön tai muiden Etelä-Englan­nin kreivikun­tien pääkaupunkien vahvis­tu­mista osaamis­val­taisil­la aloilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.