Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

Kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiö jul­kai­si tut­ki­muk­sen suo­ma­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Sää­tiö halusi tuli­ta tulos­ta niin, että puheet yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä kan­nat­taa lopet­taa, kos­ka enem­mis­tö ei halua asua kau­pun­kien keskustoissa.

Minä luen tut­ki­mus­ta aivan eri taval­la: tii­vis­tä­mis­tä suo­si­vat asen­teet ovat voi­mis­tu­neet nopeas­ti. Muu­tos nel­jäs­sä vuo­des­sa on ollut merkittävä.

Väi­tet­tä “Asu­mi­sen tulee olla tii­vis­tä ja kau­pun­ki­mais­ta” tuki vuon­na vas­taa­jis­ta 22 % ja vuon­na 2017 31 %.  Siis perä­ti puo­li mil­joo­naa aiem­paa enem­män nel­jäs­sä vuodessa!

Väi­tet­tä “Asui­sin mie­lel­lä­ni kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja ihmis­vi­li­näs­sä” tuki vuon­na 2013 28 % ja nyt 35 %. Tämä 35 % on kak­si mil­joo­naa. Se on mon­ta ker­taa enem­män kuin se mitä urbaa­nia eli­nym­pä­ris­töä on Suo­mes­sa tar­jol­la. Sik­si ratik­ka­kau­pun­gis­sa asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat nousuaan.

Miten Kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiö onnis­tui­kin tie­dot­tees­saan vai­ke­ne­maan täs­tä nopeas­ta miel­ten muutoksesta!

Eikö jokai­sel­le pitäi­si tar­jo­ta sel­lais­ta asu­mis­ta, jota hän halu­aa, eikä kai­kil­le sitä, mitä enem­mis­tö halu­aa. Urbaa­ni asu­mis­ta halu­taan monin­ker­tai­ses­ti enem­män kuin sit on tarjolla.

Kun mie­tim­me Hel­sin­gin kaa­voi­tus­ta, ei kan­na­ta kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, miten ihmi­set muu­al­la Suo­mes­sa halua­vat asu­mi­sen­sa jär­jes­tää vaan sitä, miten pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kaat mie­lui­ten asui­si­vat. Seu­raa­vas­sa tau­lu­kos­sa on mie­lui­sin ja toi­sek­si mie­lui­sin asu­mis­muo­to. Täs­tä ei vali­tet­ta­vas­ti ole ver­tai­lu­tie­toa vuo­del­ta 2013. Sää­li myös, ettei annet­tu mah­dol­li­suut­ta halu­ta asua lähiössä.

Kau­pun­gin kes­kus­ta   19 % + 19 %
Ker­ros­ta­loa­lue lähel­lä kes­kus­taa 21 % + 24 %
Pien­ta­loa­lue lähel­lä kes­kus­taa 30 % + 19 %
Pien­ta­loa­lue kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta 12 % + 8 %
Kun­ta­kes­kus tai muu taa­ja­ma lähel­lä kau­pun­kia 4 % + 15 %
Kun­ta­kes­kus tai muu taa­ja­ma kau­em­pa­na kau­pun­gis­ta 3 % + 1 %
Maa­seu­dun haja-asu­tusa­lue lähel­lä kau­pun­kia 9 % + 10 %
Maa­seu­dun haja-asu­tusa­lue kau­ka­na kau­pun­gis­ta 2 % + 4 %

Tuo suo­si­tuin pien­ta­loa­lue lähel­lä kes­kus­taa on näi­tä ongel­mal­li­sia vas­tauk­sia. Minä asui­sin mie­lel­lä­ni pien­ta­los­sa Kruu­nun­haas­sa, jos se pien­ta­loa­lue oli­si vain yksi kort­te­li niin, että Kruu­nun­ha­ka oli­si muu­ten van­ha hyvä Kruu­nun­ha­ka. Hyvin pie­ni jouk­ko voi asua pien­ta­loa­lu­eel­la kes­kus­tan tun­tu­mas­sa, kos­ka jos kes­kus­ta muu­tet­tai­siin pien­ta­loa­lu­eek­si, se ei oli­si enää kes­kus­ta vaan kes­kus­ta oli­si jos­sain muualla.

Tämä ris­ti­rii­ta käy erin­omai­ses­ti ilmi tut­ki­muk­sen johtopäätöksestä:

Tulos­ten mukaan suo­ma­lai­set haluai­si­vat asua lähel­lä kau­pun­gin kes­kus­taa, mie­lui­ten pien­ta­los­sa, rau­hal­li­sel­la alu­eel­la.

46 vastausta artikkeliin “Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi”

  1. Myös jär­ven­ran­ta meri­nä­kö­alal­la on suo­sit­tu asuinpaikka.

  2. Kyse­ly­tut­ki­mus on kyse­ly­tut­ki­mus. Sii­nä on erit­täin vai­kea ottaa huo­mioon kaik­kia reu­naeh­to­ja ja halui­hin vai­kut­ta­via asioi­ta. Sik­si se ei yleen­sä tuo­ta tulok­sia todellisuudesta.

    Asu­mispre­fe­rens­se­jä­kin on lopul­ta hel­poin tut­kia mark­ki­nain­for­maa­tion perus­teel­la. Puna­vuo­ri 7, Fors­sa 1.

  3. Tämä ris­ti­rii­ta käy erin­omai­ses­ti ilmi tut­ki­muk­sen johtopäätöksestä:

    Tulos­ten mukaan suo­ma­lai­set haluai­si­vat asua lähel­lä kau­pun­gin kes­kus­taa, mie­lui­ten pien­ta­los­sa, rau­hal­li­sel­la alueella.”

    Tuo ris­ti­rii­tai­nen lähin­nä hel­sin­ki­läi­ses­tä näkö­kul­mas­ta. Alle 50 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa tuo ei ole miten­kään ris­ti­rii­tai­nen tavoi­te. Pie­nis­sä kau­pun­geis­sa kes­kus­ta on tyy­pil­li­ses­ti hyvin kom­pak­ti, ja pien­ta­loa­lu­eet alka­vat jo 1–2 km pääs­tä kes­kus­tas­ta. Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa, ovat var­sin viih­tyi­siä, ja mat­kai­lu avartaa!

    1. Tuo ris­ti­rii­tai­nen lähin­nä hel­sin­ki­läi­ses­tä näkö­kul­mas­ta. Alle 50 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa tuo ei ole miten­kään ris­ti­rii­tai­nen tavoite.

      Nuo esit­tä­mä­ni luvut kos­ki­vat pää­kau­pun­ki­seu­dun vas­taa­jis­ta. Sil­loin lähel­lä kes­kus­taa oma­ko­tia­lu­eel­la on kuin van­han Äpy-leh­den esit­tä­mä käsit­teis­tö alko­ho­li­ton vod­ka, puo­la­lai­nen rea­lis­ti ja maa­lais­liit­to­lai­nen teek­ka­ri. Kovin pal­jon arvoa ei ole tie­dol­la, jos­sa arvos­te­taan toi­sen­sa pois­sul­ke­via ominaisuuksia.
      Jos halu­taan tut­kia todel­li­sia asu­mis­ha­lu­ja, kan­nat­tai­si kysyä vaik­ka näin. Voi­tat arpa­jai­sis­sa oikeu­den asua ilmai­sek­si halua­mal­la­si alu­eel­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ilmai­sek­si seu­raa­vat 20 vuot­ta. Valit­se asui­na­lue, johon muut­tai­sit. Tämä oikeus asua on parem­pi kuin jos sai­sit asun­non lah­joi­tuk­se­na. Sil­loin­han kan­nat­taa aina ottaa asun­to Ullan­lin­nas­ta ja myydä.
      Täl­lais­ta tut­ki­mus­ta odo­tel­les­sa voi tyy­tyä kat­so­maan asun­to­jen hin­ta­no­tee­raus­ta. Ylei­ses­ti ottaen asun­to, jos­ta ollaan val­miit mak­sa­maan pal­jon on halu­tum­pi kuin asun­to, jos­ta ei halu­ta mak­saa juu­ri mitään.

  4. Joh­tu­nee sii­tä, että van­hat kuo­le­vat ja nuo­ret eivät enää halua omaan taloon.

    Suur­ten ikä­luok­kien kuol­tua var­maan­kin huvit­tu­nee­na lue­taan rin­ta­ma­mies­ta­lois­ta ja muis­ta men­nei­syy­den hupatuksista.

  5. Ihan ok ja jopa hyö­dyl­li­nen tut­ki­mus, mut­ta joten­kin sel­lai­nen fii­lis, että jot­kut vetä­vät tuos­ta aika mie­len­kiin­toi­sia ja pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä sen suh­teen, mil­lais­ta alue­suun­nit­te­lua pitäi­si tehdä.

  6. Kun niin har­va on asu­nut oikeas­sa kau­pun­gis­sa, kuten Hel­sin­gin kes­kus­ta-alue, niin miten sitä tuon enem­pää osat­tai­siin kai­va­ta? Pitäi­si ehkä kysyä ovat­ko kes­kus­tas­sa nykyi­sin asu­vat tyy­ty­väi­siä, eikä kysel­lä ihmis­ten ennak­ko­luu­lo­ja joi­ta voi värit­tää vaik­ka vuo­si­kym­men­ten takai­set lap­suus­muis­tot saas­tei­ses­ta kau­pun­gis­ta tai kepun val­he­kam­pan­join­ti kau­pun­kia vas­taan. Kun hin­ta­ta­so­kin tie­de­tään, niin se jo pudot­taa monel­ta halut vas­ta­ta edes kysy­lys­sä Kru­nik­ka, kun se on täy­sin ulottumattomissa. 

    Toi­saal­ta hin­ta­ta­so ker­too ihmis­ten haluis­ta pal­jon enem­män kuin joku värit­ty­nyt kyse­ly, vaik­ka polii­ti­koil­ta tämä­kin itses­tään­sel­vyys jää usein ymmär­tä­mät­tä. Yksi hyvä indi­kaat­to­ri lie­nee se, että hitak­set mene­vät kes­kus­tan lähel­lä heti ja haluk­kai­ta jää rei­lus­ti yli, mut­ta met­sä­lä­hiöis­sä jää­vät käsiin. Eli ihmi­set ovat sitä miel­tä että met­sä­lä­hiö on huo­no sijoi­tus ja asuin­paik­ka, vaik­ka hal­vem­mal­la saisi.

  7. Pari fak­taa ja tulkintoja.
    1) KAKS:n 16-jäse­ni­nen hal­li­tus koos­tuu hen­ki­löis­tä, jot­ka asus­te­le­vat pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la (toden­nä­köi­ses­ti oma­ko­ti­ta­lois­sa), suu­rin edus­tet­tu paik­ka­kun­ta tai­taa olla Jyväs­ky­lä, joka sekään ei kau­pun­ki­ra­ken­tee­na ihan maa­il­man­luo­kan saa­vu­tus ole. Jäsen­ten maan­tie­teel­li­nen pain­opis­te lie­nee jos­sain Vii­ta­saa­rel­la. Puheen­joh­ta­ja tulee Haa­pa­ve­del­tä, jos­sa koko kun­nas­sa asuk­kai­ta yhtä pal­jon kuin Kru­ni­kas­sa. Haa­pa­ve­del­le­hän tiet­tä­väs­ti ker­ran suun­ni­tel­tiin ker­ros­ta­loa, mut­ta aja­tuk­ses­ta onnek­si luo­vut­tiin humpuukina. 😉
    2) Asia­mies Myk­kä­nen tie­naa sää­tiös­tä em. hal­li­tuk­sen siu­nauk­sel­la var­mas­ti stres­saa­vas­ta työs­tään suun­nil­leen saman ver­ran kuin Suo­men pää­mi­nis­te­ri, joten mitään haa­pa­ve­te­läi­sit­täin poik­ki­puo­lis­ta tul­kin­taa mis­tään tut­ki­muk­ses­ta ei hänen näp­päi­mis­tös­tä tule irtoamaan.

  8. Soi­nin­vaa­ra:

    Tuo suo­si­tuin pien­ta­loa­lue lähel­lä kes­kus­taa on näi­tä ongel­mal­li­sia vas­tauk­sia. Minä asui­sin mie­lel­lä­ni pien­ta­los­sa Kruu­nun­haas­sa, jos se pien­ta­loa­lue oli­si vain yksi kort­te­li niin, että Kruu­nun­ha­ka oli­si muu­ten van­ha hyvä Kruu­nun­ha­ka. Hyvin pie­ni jouk­ko voi asua pien­ta­loa­lu­eel­la kes­kus­tan tun­tu­mas­sa, kos­ka jos kes­kus­ta muu­tet­tai­siin pien­ta­loa­lu­eek­si, se ei oli­si enää kes­kus­ta vaan kes­kus­ta oli­si jos­sain muualla.

    Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa pien­ta­loa­luei­ta lähel­tä kes­kus­taa voi­si olla esi­mer­kik­si Kulos­aa­ri, Tou­ko­la, Kum­pu­la, Käpy­lä, Laut­ta­saa­ri ‑akse­lil­la.
    Pien­ta­loa­luei­ta kau­em­pa­na kes­kus­taa voi­si­vat olla esi­mer­kik­si Paki­la tai Vartiokylä.

  9. Rol­le: Tuo ris­ti­rii­tai­nen lähin­nä hel­sin­ki­läi­ses­tä näkö­kul­mas­ta. Alle 50 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa tuo ei ole miten­kään ris­ti­rii­tai­nen tavoi­te. Pie­nis­sä kau­pun­geis­sa kes­kus­ta on tyy­pil­li­ses­ti hyvin kom­pak­ti, ja pien­ta­loa­lu­eet alka­vat jo 1–2 km pääs­tä keskustasta. 

    Sil­ti alle 50 000 asuk­kaan kau­pun­git tun­tu­vat tyhjenevän. 

    Lisäk­si 10…20 km pääs­sä suu­res­ta kes­kuk­ses­ta pien­ten kau­pun­kien hin­nat ovat kui­ten­kin mata­lat kun ver­taa kes­kus­kau­pun­gin keskustaan. 

    Asun itse kas­vu­kes­kuk­sen ympä­rys­kun­na­sa okt-alu­eel­la noin 20 km pääs­sä isos­ta kes­kus­tas­ta. Tän­ne voi aivan kuka tahan­sa tul­la aivan mil­loin tahan­sa raken­ta­maan talo­ja, vapai­ta tont­te­ja riit­tää. Tämän kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukan nii­den pitäi­si men­nä kuin kuu­mil­le kivil­le, mut­ta myyn­ti­tah­ti näyt­tää ole­van pikem­min­kin lup­sa­kan rau­hal­li­nen vaik­ka tont­tien koko ja hin­ta­ta­so ovat ihan eri sfää­reis­sä kuin keskuskaupungissa. 

    Tuos­sa mei­dän­kin tiel­lä on ollut raken­nus­liik­keel­lä koh­ta 10 v raken­nus­val­mis tont­ti, jota ei ole aloitettu.

  10. Tämä 35 % on kak­si miljoonaa.”

    Kyl­lä­päs kyse­lyyn oli saa­tu pal­jon vastauksia.

  11. Pitäi­si tie­tää mitä vas­taa­jat ajat­te­le­vat käsit­teis­tä kau­pun­ki, lähel­lä ja kau­ka­na. Täl­lä blo­gil­la ajat­te­lu on Hel­sin­ki ‑kes­keis­tä, ja ei edus­ta koko Suo­men valtavirtaa.

    1. Otin nuo luvut pää­kau­pun­ki­seu­dun vas­taa­jis­ta, en koko maas­ta, kos­ka koko maan kes­kiar­voil­la ei ole mitään jär­ke­vää tulkintaa.

  12. nak­ki:
    Yksi hyvä indi­kaat­to­ri lie­nee se, että hitak­set mene­vät kes­kus­tan lähel­lä heti ja haluk­kai­ta jää rei­lus­ti yli, mut­ta met­sä­lä­hiöis­sä jää­vät käsiin. Eli ihmi­set ovat sitä miel­tä että met­sä­lä­hiö on huo­no sijoi­tus ja asuin­paik­ka, vaik­ka hal­vem­mal­la saisi.

    Tilas­to­kes­kuk­sen kehit­tä­mis­pääl­lik­kö Ilk­ka Leh­ti­nen HS:n mukaan:

    Vil­kas kau­pan­käyn­ti perus­tuu asun­to­ra­has­to­jen, ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten sijoit­ta­jien kuten vakuu­tus­yh­tiöi­den sekä yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien aktivoitumiseen.

    ”Taval­li­set mat­ti­mei­kä­läi­set ovat uusien osa­kea­sun­to­jen kau­pois­sa sta­tis­te­ja”, Leh­ti­nen kirjoittaa.

  13. Palaan vie­lä: eiks nuo puo­li mil­joo­naa ja kak­si mil­joo­naa ole tilas­to­tie­tei­li­jäl­tä mel­ko löy­siä heit­to­ja? Tuom­moi­sis­sa mää­ris­sä on jo muka­na alle kol­me­vuo­tiai­den­kin asu­mis­toi­veet erikseen.

    1. Sii­nä aja­tel­tiin asu­kas­mää­riä, joi­ta nuo vas­taa­jat edus­ta­vat. Kol­mi­vuo­tiail­la ei ole kovin voi­ma­kas­ta omaa mie­li­pi­det­tä, mut­ta seu­raa­vat van­hem­pi­aan. Ole­tin tie­tys­ti, että otos on teh­ty oikein niin että kym­men pro­sent­tia vas­taa­jis­ta edus­taa kym­men­tä pro­sent­tia suomalaisista.

  14. Monet var­maan halua­vat asua kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, monis­ta­kin syis­tä. Mut­ta eihän se sil­ti tar­koi­ta, että kau­pun­gin kaik­ki vihe­ra­lu­eet pitäi­si raken­taa täy­teen asuntoja!

  15. Kep­su:
    Pari fak­taa ja tulkintoja.
    1) KAKS:n 16-jäse­ni­nen hal­li­tus koos­tuu hen­ki­löis­tä, jot­ka asus­te­le­vat pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la (toden­nä­köi­ses­ti oma­ko­ti­ta­lois­sa), suu­rin edus­tet­tu paik­ka­kun­ta tai­taa olla Jyväs­ky­lä, joka sekään ei kau­pun­ki­ra­ken­tee­na ihan maa­il­man­luo­kan saa­vu­tus ole. Jäsen­ten maan­tie­teel­li­nen pain­opis­te lie­nee jos­sain Vii­ta­saa­rel­la. Puheen­joh­ta­ja tulee Haa­pa­ve­del­tä, jos­sa koko kun­nas­sa asuk­kai­ta yhtä pal­jon kuin Kru­ni­kas­sa. Haa­pa­ve­del­le­hän tiet­tä­väs­ti ker­ran suun­ni­tel­tiin ker­ros­ta­loa, mut­ta aja­tuk­ses­ta onnek­si luo­vut­tiin humpuukina.
    2) Asia­mies Myk­kä­nen tie­naa sää­tiös­tä em. hal­li­tuk­sen siu­nauk­sel­la var­mas­ti stres­saa­vas­ta työs­tään suun­nil­leen saman ver­ran kuin Suo­men pää­mi­nis­te­ri, joten mitään haa­pa­ve­te­läi­sit­täin poik­ki­puo­lis­ta tul­kin­taa mis­tään tut­ki­muk­ses­ta ei hänen näp­päi­mis­tös­tä tule irtoamaan.

    Hyvä, että toit esiin, ei var­si­nai­ses­ti yllätä.

    Tämä­kin osal­taan ker­too, että kepu­lais­ten tais­te­lu maa­il­man­ku­van­sa puo­les­ta alkaa olla aika väsy­nyt­tä ja jopa trumplais­ta. Vas­ta joku viik­ko taka­pe­rin luin mtk:laisesta kyse­ly­tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan suo­ma­lai­set kan­nat­ta­vat maa­ta­lous­tu­kia, tut­ki­mus itses­sään ihan hut­tua, ja näi­tä haja-asu­tus­hen­ki­siä asu­mis­miel­ty­mys­tut­ki­muk­sia­han puk­kaa nyky­ään yhtä sään­nöl­li­ses­ti ja var­mas­ti kuin kal­jaa kär­rä­tään Tal­lin­nas­ta Helsinkiin.

    Mel­kein käy jopa sää­lik­si, mut­ta kun muis­tut­taa itse­ään vero­kor­tin luke­mis­ta, niin ei sit­ten kuitenkaan.

  16. JY:
    Pitäi­si tie­tää mitä vas­taa­jat ajat­te­le­vat käsit­teis­tä kau­pun­ki, lähel­lä ja kau­ka­na. Täl­lä blo­gil­la ajat­te­lu on Hel­sin­ki ‑kes­keis­tä, ja ei edus­ta koko Suo­men valtavirtaa. 

    Samaa miel­tä. Kysy­mys kos­ki koko Suo­mea ja vaik­ka kuin­ka haluai­si puhua urba­nis­min puo­les­ta niin raport­ti ei tue sitä oikeas­taan ollenkaan.
    Se ker­too siis suo­ma­lais­ten kan­san­luon­tees­ta, ja muu­ta­ma seik­ka pis­ti silmään:
    — eni­ten asu­mi­seen­sa tyy­ty­väi­siä ovat oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­vat. Eli jos asuu oma­ko­ti­ta­los­sa, sii­tä ei mie­lel­lään läh­de­tä pois.
    — Ihmi­set halua­vat asua hajal­laan ettei­vät naa­pu­rit häiritse

    Jos itse ajatt­te­lee omaa asu­mis­his­to­ri­aa yli puo­len vuo­si­sa­dan ajal­ta, niin se on menn­nyt näin: Lähiö­ker­ros­ta­lo -> rivi­ta­lo — opis­ke­li­jaa­sun­to lähiös­sä -> lähiö­ker­ros­ta­lo -> rivi­ta­lo -> oma­ko­ti­ta­lo. Ei ker­taa­kaan min­kään kau­pun­gin ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la, vaik­ka suu­rin osa ajas­ta kui­ten­kin pk-seudulla. 

    Ihmis­ten mah­dol­li­suus tiet­tyyn asu­mi­seen on aina täyn­nä kom­pro­mis­se­ja. Sii­hen vai­kut­taa myös per­he. Kai­kil­la ei ole puo­li­soa tai lap­sia jot­ka haluai­si asua min­kään kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta on yhä maa­lais­taus­tai­sia ja heil­le monel­le kau­pun­ki on no no, vaik­ka per­hees­sä esim isä haluai­si asua kaupungissa.

    Hel­sin­gin kan­nat­tai­si aja­tel­la yleis­kaa­vaan­sa toteut­te­mi­ses­sa, miten saa­daan myös oma­ko­ti- ja pien­ta­loa­su­mis­ta lisät­tyä, eikä vain kas­va­tet­tua kan­ta­kau­pun­kia. Espoo ja Van­taa ja Sipoo ja Kirk­ko­num­mi teke­vät sen joka tapauk­ses­sa, mut­ta Hel­sin­gil­lä on valt­ti­na toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ja kat­ta­vat pal­ve­lut ja työ­paik­ko­jen läheisyys.

    Nopei­den rai­de­lii­ken­neyh­teyk­sien kehit­tä­mis­tä ei pidä lopet­taa kun län­si­met­ro val­mis­tuu, vaik­ka nii­den raken­ta­mi­nen mak­saa. Eli met­ro- ja lähi­ju­na­ver­kos­toa. Nii­den kes­ki­no­peus on kui­ten­kin n kak­sin­ker­tai­nen bus­sei­hin ja rai­tio­vau­nui­hin ver­rat­tu­na. Lähi­ju­nil­la oli­si poten­ti­aa­lia toi­sek­si met­rok­si jos Pisa­ra­ra­ta saa­tai­siin vain rakennettua. 

    Lähiöi­den kes­kuk­sia kan­nat­taa kehit­tää urbaa­neim­mik­si itse­näi­siä pik­ku­kau­pun­ke­ja muis­tut­ta­vik­si kuten Vuo­saa­ri tai Espoon Lep­pä­vaa­ra tai Van­taan Tik­ku­ri­la. Van­ho­ja met­sä­lä­hiöi­tä on varaa kehit­tää ja tii­vis­tää nii­den kes­kus­to­ja, ja levit­tää nii­den ympä­ri pien­ta­loa­su­tus­ta, niin sil­loin jokai­nen sai­si mitä haluaisi.

    1. Opti­maa­li­ses­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa kau­pun­ki on tii­vis lähel­lä kes­kus­taa ja oma­ko­tia­lu­eet ovat sen alu­een ulko­puo­lel­la. Hel­sin­ki raken­taa nyt tätä tii­vis­tä aluet­ta eikä sil­lä oikein ole maa­ta laa­joil­le pien­ta­loa­lueil­le. Paki­la on koh­ta­lai­sen laa­ja alue, jos­sa asuu puo­let Kal­lion asu­kas­mää­räs­tä. Ei mahdu.
      Hyvä kri­tee­ri on maan hin­ta. Saa­ko maas­ta parem­man hin­nan ker­ros­ta­lo- vai pien­ta­lo­kaa­val­la. Kan­ta­kau­pun­gis­sa pien­ta­lot eivät oikein pär­jää täs­sä kil­pai­lus­sa, mut­ta syr­jem­mäl­lä pär­jää­vät, kos­ka aja­tus ker­ros­ta­loa­su­mi­ses­ta kau­ka­na ei hou­ku­ta ketään.

  17. Tar­koi­tin sitä että van­ho­ja met­sä­lä­hiöi­tä voi­si kehit­tää: Sel­la­sia kuten Munk­ki­vuo­ri, Haa­ga-Kan­nel­mä­ki, Mau­nu­la, Jakomäki , .….
    Nii­den ympä­ril­lä on yhä raken­ta­mat­to­mia aluei­ta jon­ne voi­si limit­tää pien­ta­lo­ra­ken­ta­mis­ta kerr­so­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen väliin.

  18. R.Silfverberg: Lähiöi­den kes­kuk­sia kan­nat­taa kehit­tää urbaa­neim­mik­si itse­näi­siä pik­ku­kau­pun­ke­ja muistuttaviksi 

    Mik­si ihmeessä? 

    Itse­kin voi­mal­li­ses­ti todis­tat että ihmi­set halua­vat asua huit­sin neva­das­sa haja-asu­tusa­lueil­la oma­ko­ti­ta­lois­sa, eikä aina­kaan mis­sään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihmis­vi­li­näs­sä. Jos läh­de­tään sii­tä että tämä kyse­ly pitää paik­kan­sa, nini pks ei tar­vit­se raken­taa enää mitään, kos­ka ihan koh­ta muut­to­vir­rat siir­ty­vät pks -> maa­kun­tiin. Täs­sä pitää nyt sel­väs­ti alkaa kaa­voit­ta­maan asu­ma­ton­ta Itä-suo­men kor­pea omakotitalomatoksi!

  19. Sylt­ty: Mik­si ihmeessä? 

    Itse­kin voi­mal­li­ses­ti todis­tat että ihmi­set halua­vat asua huit­sin neva­das­sa haja-asu­tusa­lueil­la oma­ko­ti­ta­lois­sa, eikä aina­kaan mis­sään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihmis­vi­li­näs­sä. Jos läh­de­tään sii­tä että tämä kyse­ly pitää paik­kan­sa, nini pks ei tar­vit­se raken­taa enää mitään, kos­ka ihan koh­ta muut­to­vir­rat siir­ty­vät pks -> maa­kun­tiin. Täs­sä pitää nyt sel­väs­ti alkaa kaa­voit­ta­maan asu­ma­ton­ta Itä-suo­men kor­pea omakotitalomatoksi! 

    Sik­si että siel­lä asu­mat­to­mas­sa kor­ves­sa ei pys­ty­tä kovin hel­pos­ti jär­jes­tä­mään ihmi­sil­le töi­tä, tai ei mitään kan­nat­ta­vaa sel­lais­ta. Elä­mä on kom­pro­mis­se­ja täyn­nä ja sik­si moni valit­see enem­min muu­ton työn parään ete­lään, mut­ta heti kun on mah­dol­li­suus muu­te­taan omakotitaloon. 

    On outoa että jät­ti­kau­pun­kei­hin kuten New York, Lon­too, Tokio ja Mos­ko­va on pys­tyt­ty raken­ta­maan (tai säi­lyt­tä­mään) laa­jo­ja omakotialueita/pikkukaupunkimaisia kes­kus­to­ja ihan muu­ta­man kil­san pää­hän ydinkeskustasta.

    1. Kes­keis­ten aluei­den varaa­mi­nen ali­hin­taan pien­ta­loa­lueik­si on kyl­lä aika­moi­nen tulon­siir­to kau­pun­gil­ta hyvä­tu­loi­sil­le ja sor­taa sitä pal­jon suu­rem­paa mää­rää ker­ros­ta­loa­suk­kai­ta, jot­ka jou­tu­vat tämän takia väis­ty­mään syrjemmälle.

  20. Hel­sin­gil­lä on se etu Espoo­seen ja Van­taa­seen ver­rat­tu­na että se omis­taa itse maa-alu­een­sa. Voi itse päät­tää mihin hin­taan ja mihin tar­koi­tuk­seen myy tai vuo­kraa tont­te­ja. Joko se on sit­ten tulon­siir­toa hyvä­tu­loi­sil­le tai sit­ten ei. Yhtä hyvin voi sanoa että Jät­kä­saa­ren HITAS asun­not on tulon­siir­toa hyvätuloisille. 

    Espoos­sa ja Van­taal­la maa­jus­sit tai nii­den peril­li­set omis­ta­vat suu­rim­man osan raken­ta­mat­to­mas­ta raken­nus­maas­ta ja kaik­ki menee markkinahintaan.

    Ker­ros­ta­lo­hin muut­ta­vat pää­asias­sa ne jot­ka tule­vat ulko­mail­ta Suo­meen sekä nuo­ret joil­la ei ole vie­lä lapsia.

    Ne joil­la on, haluai­si­vat ehkä mie­lum­min pien­ta­loi­hin ja myös valis­te­vat sel­lai­sen jos sel­lai­sia on koh­tuul­li­sen mat­kan pääs­sä. Jos Hel­sin­gi­sä yhtäk­kia alkai­si vapau­tua iso­ja mää­riä tont­te­ja pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen nin se näkyi­si myös Van­taan ja Espoon hin­nois­sa. Ja myös van­ho­jen ker­ros­ta­lo­jen hinnoissa.

    Ei se ole mikään muu kuin valin­ta­ky­vy­mys halu­taa­ko joku kau­pun­ki suo­sia pien­ta­lo­ja vai kerrostaloja.

    1. Ker­ros­ta­lo­hin muut­ta­vat pää­asias­sa ne jot­ka tule­vat ulko­mail­ta Suo­meen sekä nuo­ret joil­la ei ole vie­lä lapsia.

      Älä nyt viit­si. Tule nyt jos­kus tän­ne kan­ta­kau­pun­kiin kat­so­maan, kei­tä tääl­lä asuu. Kyl­lä, mei­dän­kin talos­sa asuu kyl­lä yksi ulko­maa­lai­nen per­he, ita­lia­lai­nen kemi­kaa­li­vi­ras­ton vir­ka­mies, mut­ta kyl­lä tääl­lä pää­asias­sa asuu kan­ta­suo­ma­lai­sia, nyky­ään pal­jon myös lap­si­per­hei­tä. Onko niin vai­kea ymmär­tää, että jot­kut pitä­vät kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta ja inhoa­vat lumitöitä.

  21. Raken­ta­mal­la pal­jon ker­ros­ta­lo­ja yhtä tii­viis­ti kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa, esim vilk­kai­den ulos­me­no­tei­den var­sil­le, ei saa­da aikaan samaa “sex appea­lia” kuin on van­ho­jen rau­hal­lis­ten arvoa­luei­den talois­sa, jot­ka vetää lähin­nä nii­tä joil­la on pak­su lom­pak­ko tai jot­ka halua­vat inves­toi­da kal­liin asu­mi­sen luo­maan mie­li­ku­vaan sosi­aa­li­ses­ta arvonnoususta. 

    Fak­ta on myös että Hel­sin­gin seu­tu kas­vaa pää­osin maa­han­muut­ta­jis­ta nyky­ään, joil­la ei ole varaa tai halu­ja asua pientaloissa.

    Raken­si mihin tahan­sa ker­ros­ta­lo­ja ns van­ho­jen arvoa­luei­den ulko­puo­lel­le, niin nii­hin muut­taa pää­sään­töi­ses­ti saman­lai­sia ihmi­siä jot­ka nyt muut­ta­vat Itä-Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan lähiöihin. 

    Rat­kai­se­vaa uusien ker­ros­ta­loa­luei­den halut­ta­vuu­del­le myös kan­ta­suo­ma­lai­sil­le tulee ole­maan saa­daan­ko nii­hin pal­ve­lut lähem­mäk­si kuin yli puo­len tun­nin ratik­ka-/bus­si­mat­kan pää­hän, ja tulee­ko aluei­den mit­ta­kaa­va ja vihe­ra­lu­eet ole­maan inhi­mil­li­sis­sä rajoissa.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Onko niin vai­kea ymmär­tää, että jot­kut pitä­vät kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta ja inhoa­vat lumitöitä.

    Joku voi­si teh­dä tut­ki­muk­sen sii­tä ovat­ko ok-talois­sa asu­vat kes­ki­mää­rin parem­pi­kun­toi­sia kuin ker­ros­ta­lois­sa asu­vat. Nääs kun lumi­työt ja puu­tar­ha­hom­mat ovat hyvää hyötyliikuntaa.

    Jos olen oikein ymmär­tä­nyt Osmo perus­te­lee suur­ten jouk­ko­jen voi­ma­kas­ta kiin­nos­tus­ta Hel­sin­gin kes­kus­ta-asu­mi­seen sil­lä, että kes­kus­tan asun­to­jen hin­ta­ta­so on kor­kea. Toki kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat­kin mää­rää­vät teki­jät asias­sa. Mut­ta kau­pun­gin asun­to­po­li­tiik­ka ja vuo­kra-asu­mi­sen erit­täin kal­lis tuke­mi­nen ovat omal­ta osal­taan sot­ke­mas­sa markkinatasapainoa

    Tupak­kias­kin kan­teen las­kien vuo­kra-asu­mis­ta tue­taan Hel­sin­gis­sä noin 0,5 mil­jar­dil­la joka vuo­si asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuel­la sekä ali­hin­tai­sil­la kau­pun­gin omis­ta­mil­la asun­noil­la. Ilman näi­tä tukia vuo­kra­ta­so ja asun­to­jen hin­nat oli­si­vat halvemmat.

    Erit­täin kal­lis osa asun­to­po­li­tiik­kaa on vuo­kra­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen esim. Jät­kä­saa­reen, Ara­bian­ran­taan ja Kala­sa­ta­maan, par­hai­siin lähel­lä kes­kus­taa sijait­se­viin kau­pun­gi­no­siin. Jos vuo­kra­ta­lo­jen sijaan raken­net­tai­siin vapaa­ra­hoit­tei­sia asun­to­ja, niin hin­ta­ta­son nousu­pai­neet oli­si­vat pal­jon pie­nem­mät tar­jon­nan lisään­tyes­sä. Toki vasem­mis­to ja Vih­reät halua­vat omil­le äänes­tä­jil­le edul­li­sia kämp­piä lähel­le kes­kus­taa, mut­ta jär­ke­vää asun­to­po­li­tiik­kaa se ei ole. 

    Antai­sin mie­luum­min mark­ki­noi­den toi­mia. Vähem­män poli­tiik­kaa asun­to­mark­ki­noil­le ja vähem­män ään­ten osta­mis­ta, kii­tos. Ton­tit par­hai­ten mak­sa­vil­le. Jos sii­hen joku halu­aa vuo­kra­ta­lon raken­taa niin sii­tä vaan. Nii­tä vuo­kra­ta­lo­ja voi sit­ten raken­nel­la vähän kau­em­mas kes­kus­tas­ta, hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien ääreen tietysti.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Älä nyt viit­si. Tule nyt jos­kus tän­ne kan­ta­kau­pun­kiin kat­so­maan, kei­tä tääl­lä asuu. Kyl­lä, mei­dän­kin talos­sa asuu kyl­lä yksi ulko­maa­lai­nen per­he, ita­lia­lai­nen kemi­kaa­li­vi­ras­ton vir­ka­mies, mut­ta kyl­lä tääl­lä pää­asias­sa asuu kan­ta­suo­ma­lai­sia, nyky­ään pal­jon myös lap­si­per­hei­tä. Onko niin vai­kea ymmär­tää, että jot­kut pitä­vät kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta ja inhoa­vat lumitöitä.

    Mei­dän­kin talos­sa asuu ulko­maa­lai­sia per­hei­tä lap­si­neen, mut­ta epäi­len että ne eivät kyl­lä ole ita­lia­lai­sia virkamiehiä.

  24. Onko niin vai­kea ymmär­tää, että jot­kut pitä­vät kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta ja inhoa­vat lumitöitä.” 

    No sano­taan, että on se nyt aina­kin sun olkiu­kon piek­sä­mi­sen ymmär­tä­mis­tä hel­pom­paa. Aika käte­väs­ti kun nimit­täin vään­sit sen “omis lähel­lä keskustaa”-homman kru­na­lai­seks pien­ta­lo­kort­te­liks ker­ros­ta­lo­kau­pun­gin keskellä. 

    Mut­ta ei se mitään. Kos­ka kyl­lä­hän sä TIEDÄT, ettei jen­gi tota tarkottanu.

  25. Ita­lia­lai­sia vir­ka­mie­hiä: Joku voi­si teh­dä tut­ki­muk­sen sii­tä ovat­ko ok-talois­sa asu­vat kes­ki­mää­rin parem­pi­kun­toi­sia kuin ker­ros­ta­lois­sa asu­vat. Nääs kun lumi­työt ja puu­tar­ha­hom­mat ovat hyvää hyötyliikuntaa.

    On tut­kit­tu­kin, maa­il­mal­la var­maan enem­män kuin Suo­mes­sa. Tulok­set viit­taa­vat päin­vas­tai­seen suun­taan, eli että auton varas­sa elä­vät ovat huo­nom­mas­sa kun­nos­sa kuin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den peräs­sä käve­le­vät ja pyöräilevät.

  26. Ei toi­veen ja rea­lis­min välil­lä ole ris­ti­rii­taa. Me halu­taan asua pien­ta­los­sa, rau­hal­li­sel­la alu­eel­la lähel­lä kes­kus­taa. Se on toive.

    Rea­lis­mi on sitä, että esim. kaup­po­ja on nykyi­sin noin vii­den­nes jäl­jel­lä. Esim. oman talo­ni katol­ta näkyi vie­lä 80- luvul­la 5 ruo­ka­kaup­paa. Tänään lähim­pään pitää men­nä autolla.

    Lähinm­mät nel­jä ala-astet­ta on lope­tet­tu. Lähim­mät kak­si ylä astet­ta on lope­tet­tu. Lähin lukio on lopetettu.

    Ja tämä siis rau­hal­li­sel­la alu­eel­la lähel­lä kes­kus­taa, kau­pun­gis­sa joka on suo­ma­lai­sia kas­vu­kes­kuk­sia. Yli­opis­ton varjossa.

    Lap­se­na täs­sä oli 4 baa­ria. Nyt nol­la. Lap­se­na oli osuus­pank­ki ja pos­ti­pank­ki. Nyt ei kum­paa­kaan. Lap­se­na oli kol­me kios­kia ja gril­li. Nyt ei mitään näistä. 

    Ja tämä siis alu­eel­la, jon­ka osto­voi­ma on koko ajan kas­va­nut ja väki­lu­ku lisään­ty­nyt. Oike­aa kes­ki­luok­kais­ta porvariyhteiskuntaa.

    Se mei­nin­ki on samaa koko suo­mes­sa. Wan­hat ikä­luo­kat kehui­vat, kuin­ka käve­li­vät kou­luun. Mut­ta se kou­lu oli vie­res­sä. Kehui­vat, miten pyö­räi­li­vät töi­hin. Ja se työ­paik­ka löy­tyi fil­la­ri­mat­kan pääs­tä. Ja jokai­nen suu­ren ikä­luo­kan edus­ta­ja muis­taa kehua juos­seen­sa Coo­pe­rin tes­tis­sä sen kol­me ton­nia, vaik­ka mr. Coo­per ei ollut tes­ti­ään edes kehit­tä­nyt ja suo­meen se ran­tau­tui vas­ta kun suu­ret ikä­luo­kat kas­vat­ti­vat mei­tä laman lap­sia. Ja laman lap­set koit­ta­vat pyö­rit­tää tätä maa­ta. Mak­saa kai­ken ilmai­seen ja help­poon elä­mään tot­tu­neil­le sodan jäl­kei­sil­le sukupolville.

  27. Väi­te “Asui­sin mie­lel­lä­ni kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja ihmis­vi­li­näs­sä” on muo­toi­lul­taan aika huvit­ta­van joh­dat­te­le­va. Täs­sä­pä samas­sa hen­ges­sä mui­ta ehdo­tuk­sia tule­viin kyselytutkimuksiin:

    Asui­sin mie­le­lä­ni kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja kul­ki­sin siel­lä ruuhkabussissa.”

    Omis­tai­sin mie­lel­lä­ni auton ja mak­sai­sin sen ben­sat ja vakuutukset.”

    Tai mik­sei jopa: “Asui­sin mie­lel­lä­ni demo­kraat­ti­ses­sa maas­sa ja meni­sin talvisotaan.”

  28. Mik­ko H: On tut­kit­tu­kin, maa­il­mal­la var­maan enem­män kuin Suo­mes­sa. Tulok­set viit­taa­vat päin­vas­tai­seen suun­taan, eli että auton varas­sa elä­vät ovat huo­nom­mas­sa kun­nos­sa kuin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den peräs­sä käve­le­vät ja pyöräilevät.

    Aika­moi­nen yleistys. 

    Asun ok-talos­sa ja täs­tä + lähi­naa­pu­reis­ta läh­tee aamui­sin 6 hen­ki­löä pol­ku­pyö­räl­lä, 4–5 bus­sil­la ja 2 autol­la töihin.
    Saam­me siis sekä lumi­töi­den että työ­mat­ka­lii­kun­nan tuo­mat hyödyt. 

    Niin ja toi­nen autoi­li­jois­ta tar­vit­see autoa työs­sään eli meni­si autol­la asuin­pai­kas­ta ja — tavas­ta riippumatta.

    1. Kyl­lä täs­tä on ole­mas­sa ihan kun­non tut­ki­muk­sia. Oma­ko­tia­lueil­la on kes­ki­mää­rin enem­män yli­pai­noa ja mui­ta lii­kun­nan vähäi­syy­teen perus­tu­via ter­vey­son­gel­mia. Kyse on siis kes­kiar­vois­ta eikä sitä tilas­to­tu­los­ta voi kumo­ta yksit­täi­sil­lä vastaesimerkeillä.

  29. DVA:
    http://static.iltalehti.fi/kotimaa/helsinkietusk070617_u0.jpg

    Niin kau­an, kun­nes yllä kuvas­sa ole­vaa “merel­lis­tä sil­huet­tia” (lue = tuo­mio­kirk­koa) vaa­li­taan, niin mitään mer­kit­tä­vää mää­rää uusia kau­pun­ki­lai­sia ei Hel­sin­kiin saa­da, kos­ka ylös­päin ei voi­da rakentaa.

    Vaa­li­kaa nyt hem­me­tis­sä sitä siluet­tia. Tor­nit voi raken­taa Pasi­laan, se on jo val­miik­si pilalla.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä täs­tä ono­le­mas­sa ihan kun­non tut­ki­muk­sia. Oma­ko­tia­lueil­la on kes­ki­mää­rin enem­män yli­pai­noa ja mui­ta lii­kun­nan vähäi­syy­teen perus­tu­via ter­vey­son­gel­mia. Kyse on siis kes­kiar­vois­ta eikä sitä tilas­to­tu­los­ta voi kumo­ta yksit­täi­sil­lä vastaesimerkeillä.

    Sai­si­kos link­kiä tut­ki­muk­seen. Täs­sä vas­ta­pal­lok­si artik­ke­lis­ta jos­sa käsi­tel­tiin las­ten lisään­ty­vää ylipaino-ongelmaa.

    ”Alle kou­lui­käi­nen tyt­tö alkoi käy­dä yli­pai­non vuok­si vas­taa­no­tol­la. Seu­ran­taa teh­tiin ja yri­tys­tä pääs­tä nor­maa­liin pai­noon oli. Sil­ti mitään ei oikein tapah­tu­nut. Sit­ten erää­nä ker­ta­na tytön pai­nos­sa oli tapah­tu­nut mer­kit­tä­vä muu­tos parem­paan suun­taan. Sii­nä alet­tiin tie­ten­kin miet­tiä ja sel­vit­tää syi­tä. Sel­vi­si, että per­he oli muut­ta­nut oma­ko­ti­ta­loon ja lap­sel­la oli ulko-oven vie­res­sä luon­tai­nen leik­ki- ja liik­ku­mi­sym­pä­ris­tö, jos­sa hän sai vapaas­ti tem­mel­tää. Ei tie­ten­kään suo­si­tel­la, että kaik­kien pitäi­si hank­kia oma­ko­ti­ta­lo, mut­ta kaik­ki mikä tukee lap­sen aktii­vi­suut­ta ja hel­pot­taa oikei­den valin­to­jen teke­mis­tä voi joh­taa mer­kit­tä­vään muu­tok­seen myös painossa.”

    Asian­tun­ti­ja­lää­kä­ri Jar­mo Salo, THL

    Toki ratik­ka­kau­pun­gis­sa­kin voi lii­kua mut­ta siel­lä on myös talo­yh­tiöi­tä jois­sa lap­sil­le ei käy­tän­nös­sä ole leik­ki­paik­ko­ja. Ja spå­ra läh­tee oven edes­tä joten sii­nä­kään ei tar­vit­se pal­jon jal­ko­ja ojennella.

  31. Me halu­taan asua pien­ta­los­sa, rau­hal­li­sel­la alu­eel­la lähel­lä keskustaa.” 

    Mä onneks asun, fil­la­ril­la duu­niin Val­li­laan puo­les­sa tun­nis­sa. Umpi­rau­hal­lis­ta, väl­jää ja muka­vaa. Kal­lioon, jos­sa asuin edel­li­set kol­me­kym­men­tä vuot­ta, en muut­tas takas edes aseel­la uhaten. 

    Hom­ma on nimit­täin niin­kin, että nää isoim­mal­la äänel­lä urba­nis­mis­ta mes­sua­vat ovat joko vie­lä sen ikäi­siä että älä­mö­löö koe­taan siis­tik­si ja baa­ri olo­huo­neek­si, tai sit­ten Soi­nin­vaa­ran tapai­sia ideo­lo­gi­sil­la motii­veil­la käär­met­tä pys­syyn aja­via. Mut­ta me muut kyl­lä osaam­me näin vart­tu­neeh­kol­la iäl­lä arvos­taa jo ihan mui­ta asioi­ta — ja tää pätee myös Helsingissä. 

    Kyl­lä mäkin kol­me­kymp­pi­se­nä heh­ku­tin Kal­lio­ta vaik­ken enää kos­kis pit­käl­lä tikullakaan!

    1. Se on hyvä, että joku muut­taa vapaa­eh­toi­ses­ti pois ratik­ka­kau­pun­gis­ta ja tekee tilaa niil­le, jot­ka sin­ne haluavat.

  32. JY: Vaa­li­kaa nyt hem­me­tis­sä sitä siluet­tia. Tor­nit voi raken­taa Pasi­laan, se on jo val­miik­si pilalla.

    Ei. Asia on juu­ri päin­vas­toin, kos­ka kysyn­tä on kes­kus­tas­sa, eikä Pasilassa.

    Tuo­mio­kirk­ko sopeu­tuu kyl­lä tor­nien sekaan, kun­han vain usko­vai­set ymmär­tä­vät, ettei se “juma­la” sii­tä ole mok­sis­kaan, jos se nyt olemassakaan.

  33. Mik­ko H: On tut­kit­tu­kin, maa­il­mal­la var­maan enem­män kuin Suo­mes­sa. Tulok­set viit­taa­vat päin­vas­tai­seen suun­taan, eli että auton varas­sa elä­vät ovat huo­nom­mas­sa kun­nos­sa kuin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den peräs­sä käve­le­vät ja pyöräilevät.

    Sais­kos lin­kin muu­ta­maan tut­ki­muk­seen kii­tos. Las­ten lii­kun­nan koh­dal­la tulok­set ovat käsit­tääk­se­ni ennem­min­kin päin­vas­tai­sia aina­kin sen osal­ta mitä Nuo­ri Suo­mi on asi­aa pöyhinyt.

  34. Fil­la­ris­ti: Sais­kos lin­kin muu­ta­maan tut­ki­muk­seen kii­tos. Las­ten lii­kun­nan koh­dal­la tulok­set ovat käsit­tääk­se­ni ennem­min­kin päin­vas­tai­sia aina­kin sen osal­ta mitä Nuo­ri Suo­mion asi­aa pöyhinyt. 

    THL:n aineis­to­jen mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on vähi­ten yli­pai­noi­sia ja har­vaa­na­su­tuis­sa maa­kun­nis­sa eni­ten (esim. Fin­ris­ki-tut­ki­mus). Tosin tul­kin­taa häi­rit­see se, että enem­män kou­lu­te­tut ovat hoi­kem­pia kuin vähem­män kou­lu­te­tut ja nuo­rem­mat suku­pol­vet ovat hoi­kem­pia kuin van­hem­mat suku­pol­vet — eli sosio­eko­no­mi­set ja ikä­ra­ken­teen erot voi­vat selit­tää alu­eel­li­sia ero­ja. Nuor­ten­kin koh­dal­la kehi­tys menee joka tapauk­ses­sa huo­noon suun­taan — myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la — eli liha­vuus lisääntyy.
    Sei­nä­jo­ki on ollut jul­ki­suu­des­sa Liha­vuus las­kuun ‑ohjel­man­sa ansios­ta. Hel­sin­gis­sä on joku Sut­jak­ka sta­di ‑ohjel­ma, mut­ta se on jää­nyt jul­ki­suu­des­sa vähän pimentoon.

  35. Pala­sin juu­ri tänään Lon­toos­ta, jos­sa leh­det kir­joit­ta­vat ja ihmi­set puhu­vat, että kau­pun­gis­sa on alka­nut nuor­ten per­heel­lis­ten tai per­het­tä perus­ta­mas­sa ole­vien kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen mas­sa­muut­to Lon­toos­ta pois ympä­ris­tön pik­ku­kau­pun­kei­hin tai koko­naan mui­hin krei­vi­kun­tiin tai nii­den pää­kau­pun­kei­hin. Syy­nä jut­tu­jen mukaan, kuten olet­taa saat­taa, että pää­kau­pun­gis­ta on hyvin kal­lis­ta ostaa asun­toa, jos­sa on riit­tä­vät tilat kai­kil­le per­heen­jä­se­nil­le. Lon­toon asun­to­jen kes­ki­mää­räi­nen hin­ta on 500 000 pun­taa ja asun­ton­sa Lon­toos­ta myy­nei­den ja muu­al­le maa­han muut­ta­nei­den Lon­toon asun­to­jen kes­ki­hin­ta on 580 000 pun­taa. Lon­toon väki­lu­ku edel­leen kas­vaa mut­ta se joh­tuu enim­mäk­seen maa­han­muu­tos­ta ja syn­ty­vyy­des­tä. Olet­taa voi, että kou­lu­te­tun väen pois­muu­tos­ta seu­raa espoois­tu­mis­ta Lon­toon ympä­ris­töön tai mui­den Ete­lä-Englan­nin krei­vi­kun­tien pää­kau­pun­kien vah­vis­tu­mis­ta osaa­mis­val­tai­sil­la aloilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.