Soten ”valinnanvapausmallia”, jota pitäisi kutsua markkinaehtoistamismalliksi, vastaan on esitetty kahdenlaista, toisistaan täysin eroavaa kritiikkiä.
Näkyvin kritiikki on dogmaattisen vasemmistolaista. Markkinat ovat aina väärin jo periaatteessa. Tyypillinen kritiikki kuuluu, että yksityiset yhtiöt myyvät liian halvalla ja siirtävät vielä voitot veroparatiiseihin. Alemmat hinnat ja silti voittoa?
Vielä yleisemmin käytetty argumentti on, että julkinen terveydenhoito on niin tehotonta, ettei sitä voi nyt alistaa kilpailulle, koska se ei siinä pärjää. Aivan näin sitä ei muotoilla, mutta tämä on sen sisältö.
Joku voisi peräti ajatella, että molemmat näistä argumenteista kelpaisivat paremminkin kilpailun avaamisen kannattajille kuin sen vastustajille.
Tämä demariulina on sikäli harmillista, että se peittää näkyvistä sen, että tähän malliin liittyy vakavia ongelmia.
[LISÄYS 5.7.-17 Koska jotkut demarit ovat pahoittaneet mielensä tästä, tarkennan tarkoittavani, että nämä ovat keskustelussa näkyviä vasemmistolaisia argumentteja, en sitä, etteikö joku demari olisi esittänyt ihan kelvollisiakin argumentteja.]
Aivan toista kritiikkiä on edustanut lausunto, jonka antoi eduskunnassa Aalto Institute of Economics. Eduskunnasta saamieni tietojen mukaan tämä lausunto oli painavin hallituksen esitystä vastaan esitetyistä. Lähinnä mikrotaloustiedettä edustavat proffat panivat esitetyt pelisäännöt aivan palasiksi. Jatka lukemista “Soten markkinaehtoistamisen ongelmat”