Teknologia mullistaa autoilun kaupungeissa

Porin Areenan keskuste­lut autoilun tule­vaisu­ud­es­ta osoit­ti­vat min­ulle neljä asiaa:

  • Sähköau­tot tule­vat luul­tua nopeammin
  • Itseo­h­jau­tu­vat autot tule­vat yllät­tävän nopeasti
  • Auto­jen yhteiskäyt­tö lisään­tyy paljon
  • Uber-tak­sit aut­ta­vat liiken­net­tä myös haja-asutusalueilla

Viime aikoina on tul­lut yhä tiuhem­min uutisia, jot­ka viit­taa­vat polt­to­moot­torin pikaiseen kuole­maan. Alkaa olla ilmeistä, että Suo­mi veikkaa väärää hevos­ta yrit­täessään tehdä puus­ta kallista polt­toainet­ta autoi­hin, joi­ta ei koh­ta enää valmis­te­ta. Jat­ka lukemista “Teknolo­gia mullis­taa autoilun kaupungeissa”

Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos

Myön­nän, että en ole ehtinyt/osannut paneu­tua Suomen met­sien hiilin­ielu­laskelmi­in kun­nol­la. Keskustelu­un on vaikea ottaa kan­taa, kos­ka siihen äänekkäim­min esi­in­tyvil­lä tahoil­la ei ole pien­in­täkään halua etsiä totu­ut­ta vaan omaa etuaan.

Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta. ”Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäillään.”

Esitän oman päät­te­lyni siitä, miten asi­aa pitäisi tarkastel­la tietämät­tä lainkaan, mitä nämä peri­aat­teet vaikut­ta­vat Suomen tilanteeseen. Jat­ka lukemista “Suomen met­säs­trate­gia ja ilmastonmuutos”

Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa

Viro­lais­ten mielestä Välimeren yli Ital­i­aan tule­vat ovat elin­ta­sopako­laisia, joille ei tule myön­tää tur­va­paikkaa vaan palaut­taa sinne mis­tä tuli­vat. Rajaa vain­oa ja nälkäkuole­maa pak­enevien välil­lä on joskus aika vaikea vetää.

Afrikan pako­lais­ti­lanteen taustal­la on hal­lit­se­ma­ton väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa, ja se johtaa kon­flik­tei­hin ja vain­oi­hin. Sik­si Afrikas­sa on niin val­ta­va määrä sisäisiä pako­laisia, jot­ka ovat pako­laisi­na Afrikan sisällä.

Vuon­na 1950 nige­ri­alaisia on 38 miljoon­aa. Nyt heitä on 180 miljoon­aa, vuon­na 2030 jo 280 miljoon­aa ja vuon­na 2100 YK:n ennus­teen mukaan 900 miljoonaa.

Se nyt ainakin on var­maa, ettei vuon­na 2100 nige­ri­alaisia ole 900 miljoon­aa, ei ainakaan Niger­ian nyky­is­ten rajo­jen sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Pako­lais­tul­va Afrikas­ta on vas­ta tulossa”

Mistä talouskasvu on tehty?

Vaik­ka Suomen talous on elpymässä, talouskasvu on hidas­tunut selvästi men­neistä vuosikym­menistä. Pro­fes­sori Mat­ti Pohjo­lal­ta saa­mani vaikut­ta­van kuvan mukaan työn tuot­tavu­u­den kasvu on läh­es pysähtynyt teol­lisu­us­mais­sa. Miten se on mah­dol­lista robot­tien ja tekoä­lyn aikana?

Sadan vuo­den aikana Suomen talouskasvun tärkeim­mät tek­i­jät ovat olleet siir­tymi­nen maat­aloud­es­ta mui­hin elinkeinoi­hin, tek­nol­o­gisen kuilun kir­im­i­nen umpeen ja uusien inno­vaa­tioiden kehittäminen.

Sata vuot­ta sit­ten selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista sai elan­ton­sa maat­aloud­es­ta. Nyt vil­jeli­jöitä on kolmisen pros­ent­tia. Maat­alous­tuotan­to ei ole pienen­tynyt, vaik­ka maat­alousväestön määrä on rom­ah­tanut. Kokon­ais­tuotan­non kannal­ta maal­ta­pako on siis ollut pelkkää plussaa.

Tuot­tavu­u­den kasvu on tietysti huimaa, kun pien­ti­lal­lis­es­ta tulee paperite­htaan työn­tek­i­jä. Jat­ka lukemista “Mis­tä talouskasvu on tehty?”

Vielä yksi sudenkuoppa sotessa.

Tove Ruoko­ja kom­men­toi kir­joi­tus­tani face­book-sivus­tol­la näin: Sosi­aalipuolel­la yhtiön olisi kan­nat­tanut jät­tää esim per­hetyö per­heelle anta­mat­ta ja odot­taa tilanteen pahen­e­mista niin että liike­laitok­sen las­ten­suo­jelu joutuu otta­maan kopin.

Tämä osoit­taa vielä yhtä han­kalaa rajap­in­taa. Me kaik­ki tiedämme, että ennal­taehkäisy on ylipään­sä paljon kan­nat­tavam­paa kuin sairau­den hoito. Helpois­sa tapauk­sis­sa sote-yhtiön kan­nat­taisi panos­taa ennal­taehkäisyyn, kos­ka se säästää itsekin siinä, että poti­las pysyy ter­veenä. Kan­nat­taa siis käyt­tää esimerkik­si 200 euroa vuodessa, jot­ta ei syn­ny tuhan­nen euron kus­tan­nuk­sia myöhemmin.

Sote-yhtiön ei kan­na­ta kuitenkaan käytää 5 000 euroa vuodessa vält­tääk­seen 100 000 euron kus­tan­nuk­set myöhem­min, kos­ka se ei jou­tu­isi tuo­ta 100 000 euroa mak­samaan, mut­ta jou­tu­isi mak­samaan sen 5 000 €. Las­ten­suo­jelu­asi­akkaille on omat mak­sa­jansa ja erikois­sairaan­hoitoa­han sotey­htiö ei joudu mak­samaan. Erit­täin kan­nat­tavaa on saat­taa asi­akas kelpoisek­si henkilöko­htaiseen hoito­bud­jet­ti­in. Sil­loin siitä saa vielä enem­män rahaakin. Jat­ka lukemista “Vielä yksi sudenkuop­pa sotessa.”

Soten markkinaehtoistamisen ongelmat

Soten ”valin­nan­va­paus­mall­ia”, jota pitäisi kut­sua markki­nae­htois­tamis­mallik­si, vas­taan on esitet­ty kah­den­laista, toi­sis­taan täysin eroavaa kritiikkiä.

Näkyvin kri­ti­ik­ki on dog­maat­tisen vasem­mis­to­laista. Markki­nat ovat aina väärin jo peri­aat­teessa. Tyyp­illi­nen kri­ti­ik­ki kuu­luu, että yksi­tyiset yhtiöt myyvät liian hal­val­la ja siirtävät vielä voitot veroparati­i­sei­hin. Alem­mat hin­nat ja silti voittoa?

Vielä yleisem­min käytet­ty argu­ment­ti on, että julki­nen ter­vey­den­hoito on niin teho­ton­ta, ettei sitä voi nyt alis­taa kil­pailulle, kos­ka se ei siinä pär­jää. Aivan näin sitä ei muo­toil­la, mut­ta tämä on sen sisältö.

Joku voisi peräti ajatel­la, että molem­mat näistä argu­menteista kel­paisi­vat parem­minkin kil­pailun avaamisen kan­nat­ta­jille kuin sen vastustajille.

Tämä demar­i­uli­na on sikäli harmil­lista, että se peit­tää näkyvistä sen, että tähän malli­in liit­tyy vakavia ongelmia.

[LISÄYS 5.7.-17 Kos­ka jotkut demar­it ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä tästä, tarken­nan tarkoit­ta­vani, että nämä ovat keskustelus­sa näkyviä vasem­mis­to­laisia argu­ment­te­ja, en sitä, etteikö joku demari olisi esit­tänyt ihan kelvol­lisi­akin argumentteja.]

Aivan toista kri­ti­ikkiä on edus­tanut lausun­to, jon­ka antoi eduskun­nas­sa Aal­to Insti­tute of Eco­nom­ics. Eduskun­nas­ta saamieni tieto­jen mukaan tämä lausun­to oli painavin hal­li­tuk­sen esi­tys­tä vas­taan esite­ty­istä. Lähin­nä mikro­taloustiedet­tä edus­ta­vat prof­fat pani­vat esite­tyt pelisään­nöt aivan palasik­si. Jat­ka lukemista “Soten markki­nae­htois­tamisen ongelmat”

Pakkoyhtiöittäminen oli alunperinkin huono ajatus

Tulen aina epälu­u­loisek­si kun kuulen, että jokin uud­is­tus on kaatunut perus­tus­lail­lisi­in ongelmi­in. Valiokun­nan val­taa tosi­asi­as­sa käyt­tävät asiantun­ti­jat ovat niin innos­tunei­ta siitä val­las­ta, jon­ka mah­dol­lisu­us venyt­tää perus­tus­lain­tulk­in­taa suun­ti­in, joi­ta eduskun­ta ei voin­ut kuvitel­lakaan nykyis­es­tä perus­tus­laista päät­täessään, että käyt­tävät tätä val­taa kovin herkästi. Liipasin­sor­mi on niin san­otusti herk­istynyt. Usein tulkin­nat ovat olleet ris­tiri­idas­sa ter­veen jär­jen kanssa ja pakot­ta­neet huonos­ti toimivi­in ratkaisui­hin, joiden huo­noud­es­ta kaik­ki osa­puo­let kärsivät.

En tiedä asian perus­tus­lail­lis­es­ta puoles­ta, mut­ta täl­lä ker­taa lausun­to sote-uud­is­tuk­ses­ta vas­tasi min­un käsi­tys­täni ter­veen jär­jen käytöstä.

Puu­tun tässä kir­joituk­ses­sa vain tähän pakkoy­htiöit­tämiseen. Siinä ei nimit­täin ollut alun perinkään jär­jen hiven­tä. Väite, että EU-oikeus olisi sel­l­aista vaat­in­ut, on perus­tee­ton, kos­ka ei se ole sitä vaat­in­ut muual­lakaan, ei esimerkik­si Ruot­sis­sa. Panemme siis tämän vilpil­lisen perus­teen sivu­un ja mietimme, mikä muu on voin­ut näin out­oon ajatuk­seen johtaa.

(On sinän­sä erit­täin ikävää, että Suomes­sa on opit­tu vetoa­maan perus­teet­tomasti siihen, että EU vaatii sitä tai tätä, kun ei pystytä omaa ehdo­tus­ta muuten puo­lus­ta­maan. Ei ihme, että EU:n maine heikke­nee.) Jat­ka lukemista “Pakkoy­htiöit­tämi­nen oli alun­perinkin huono ajatus”

Olipa kerran työ

Juu­so Perälä ja Lil­ja Tam­mi­nen ovat kir­joit­ta­neet aivan main­ion kir­jan siitä, mitä uusi teknolo­gia, ennen kaikkea tekoä­ly ja robot­it tekevät tule­vaisu­u­den työlle ja yhteiskun­nalle.  Jo kir­jan nimi kielii reip­paas­ta otteesta: Oli­pa ker­ran työ.

Kir­ja kuvaa eloisas­ti sitä, miten työn luonne on muut­tunut teol­lisen val­lanku­mouk­sen alus­ta alka­en ja miten koneet, automaa­tio ja robot­it ovat kor­van­neet yhä enem­män ihmistyötä – aluk­si vapaut­taen ihmiset tekemään mie­lenki­in­toisem­paa työtä, kos­ka työ, jon­ka konekin osasi, ei ollut järin mielenkiintoista.

Kokon­aan uuden­laisen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­taa tekoä­ly, oppi­vat tietoko­neo­hjel­mat. Joskus 50 vuot­ta sit­ten san­ot­ti­in, ettei tietokone tule koskaan voit­ta­maan ihmistä shakissa. Nyky­isin tietokone voit­taa leikiten kenet tahansa.

Tietokoneen kyky pela­ta shakkia johtuu kuitenkin siitä, että ohjel­moi­jat oli­vat oppi­neet pisteyt­tämän peli­ti­lanteen parem­min samal­la kun tietokonei­den lasken­takyky on kas­vanut val­tavasti. Kone ottaa ihmis­es­tä työvoiton sil­lä, että se pystyy laske­maan kaik­ki mah­dol­liset siir­rot pitem­mälle kuin ihmi­nen ikinä. Ihmiselle ei jää shakissa mah­dol­lisuuk­sia. Jat­ka lukemista “Oli­pa ker­ran työ”

Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

Tilas­tokeskus näyttää saa­neen jär­jestelmän­sä kun­toon ja pyöräyt­ti ennakko-väk­iluku­tiedot huhti- ja toukoku­ul­ta ennen juhannusta.

Suun­ta on jatkunut ja muut­toli­ike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylit­tää tasaisen vauhdin taulukon perus­teel­la 20 000 rajan ja Helsin­gin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkai­ta uusi­in pien­taloi­hin ja nyt kaik­ki seudun kun­nat ovat Ker­avaa luku­unot­ta­mat­ta plussalla.

 

Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?

Tulin sanoneek­si Uuden Suomen haas­tat­teli­jalle, että muut­topaine Helsinki­in on käynyt hal­lit­se­mat­tomak­si. Helsin­gin asun­to­tuotan­to ei pysty vas­ta­maan kysyn­tään ja asumisen hin­ta nousee kohtu­ut­tomak­si. Tilan­net­ta voi paran­taa lisäämäl­lä muiden kehi­tyskelpois­t­en kaupunkien vetovoimaisu­ut­ta ja nopeut­ta­mal­la asun­to­tuotan­toa Helsingissä.
Olisi hyvä, jos meil­lä olisi men­estyviä kaupunke­ja eri puo­lil­la Suomea. Nyt on Helsin­gin lisäk­si oikeas­t­aan vain yksi hyvin men­estyvä, Tam­pere, ja muu­ta­ma kohtu­ullis­es­ti men­estyvä. Sik­si muut­topaine Helsinki­in on niin tolku­ton. Sille, että elinkeino­rakenne kehit­tyy urbaan­im­mak­si, ei kukaan voi mitään.
Haas­tat­telu­u­ni vedoten keskusta­laiset innos­tu­i­v­at taas vaa­ti­maan koko maan pitämistä asut­tuna. Tämä on aivan eri päämäärä kuin se, että eri puo­lil­la maa­ta olisi vetovoimaisia kaupunke­ja – itse asi­as­sa se on jopa vas­takkainen päämäärä. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kasvu – koko maa asuttuna?”