Soten markkinaehtoistamisen ongelmat

Soten ”valin­nan­va­paus­mal­lia”, jota pitäi­si kut­sua mark­ki­naeh­tois­ta­mis­mal­lik­si, vas­taan on esi­tet­ty kah­den­lais­ta, toi­sis­taan täy­sin eroa­vaa kritiikkiä.

Näky­vin kri­tiik­ki on dog­maat­ti­sen vasem­mis­to­lais­ta. Mark­ki­nat ovat aina vää­rin jo peri­aat­tees­sa. Tyy­pil­li­nen kri­tiik­ki kuu­luu, että yksi­tyi­set yhtiöt myy­vät lii­an hal­val­la ja siir­tä­vät vie­lä voi­tot vero­pa­ra­tii­sei­hin. Alem­mat hin­nat ja sil­ti voittoa?

Vie­lä ylei­sem­min käy­tet­ty argu­ment­ti on, että jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on niin teho­ton­ta, ettei sitä voi nyt alis­taa kil­pai­lul­le, kos­ka se ei sii­nä pär­jää. Aivan näin sitä ei muo­toil­la, mut­ta tämä on sen sisältö.

Joku voi­si perä­ti aja­tel­la, että molem­mat näis­tä argu­men­teis­ta kel­pai­si­vat parem­min­kin kil­pai­lun avaa­mi­sen kan­nat­ta­jil­le kuin sen vastustajille.

Tämä dema­riu­li­na on sikä­li har­mil­lis­ta, että se peit­tää näky­vis­tä sen, että tähän mal­liin liit­tyy vaka­via ongelmia.

[LISÄYS 5.7.-17 Kos­ka jot­kut dema­rit ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä täs­tä, tar­ken­nan tar­koit­ta­va­ni, että nämä ovat kes­kus­te­lus­sa näky­viä vasem­mis­to­lai­sia argu­ment­te­ja, en sitä, ettei­kö joku dema­ri oli­si esit­tä­nyt ihan kel­vol­li­sia­kin argumentteja.]

Aivan tois­ta kri­tiik­kiä on edus­ta­nut lausun­to, jon­ka antoi edus­kun­nas­sa Aal­to Ins­ti­tu­te of Eco­no­mics. Edus­kun­nas­ta saa­mie­ni tie­to­jen mukaan tämä lausun­to oli pai­na­vin hal­li­tuk­sen esi­tys­tä vas­taan esi­te­tyis­tä. Lähin­nä mik­ro­ta­lous­tie­det­tä edus­ta­vat prof­fat pani­vat esi­te­tyt peli­sään­nöt aivan palasiksi.

Yksi­tyi­set yri­tyk­set toi­mi­vat yleen­sä (eivät aina) tehok­kaam­min kuin usein vähän kan­keat jul­ki­set orga­ni­saa­tiot, mut­ta samal­la ne nou­dat­ta­vat saa­maan­sa hin­taoh­jaus­ta. Noin suo­mek­si sanot­tu­na sitä saa, mis­tä mak­saa ja jos mak­saa vää­ris­tä asiois­ta, saa vää­riä asioi­ta. Nyt mak­se­taan aivan vää­ris­tä asioista.

Myös Eli­na Lepo­mä­ki, jota on syy­tet­ty kai­kes­ta muus­ta mut­ta ei kui­ten­kaan vasem­mis­to­lai­suu­des­ta, ker­toi minul­le pitä­vän­sä tätä valin­nan­va­paus­mal­lia tuhoon tuo­mit­tu­na juu­ri sen mark­ki­na­ta­lou­del­lis­ten puut­tei­den takia. Esi­te­tyt mark­ki­nat eivät toi­mi, ne tule­vat kar­tel­loi­tu­maan ja pal­jon rahaa menee vää­riin käsiin. Todet­ta­koon kui­ten­kin rehel­li­syy­den nimis­sä, että hän piti jul­kis­ten pal­ve­lu­jen yhtiöit­tä­mis­tä tarpeellisena.

Vajaa pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Maa­il­man­pank­ki, jota sitä­kään har­va syyt­tää vasem­mis­to­lai­suu­des­ta, varoit­ti Poh­jois­mai­ta siir­ty­mäs­tä vero­ra­hoit­tei­ses­ta jul­ki­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta mark­ki­naeh­toi­seen vakuu­tus­poh­jai­seen mal­liin, kos­ka se on aina pal­jon kal­liim­pi ja tehottomampi.

Mal­li, jota hal­li­tus esit­tää, vas­taa raken­teel­taan vakuu­tus­muo­tois­ta. On 18 vakuu­tus­yh­tiö­tä, joi­ta ei saa vali­ta, mut­ta asia­kas saa vali­ta hoi­ta­vat sai­raa­lat. Yleen­sä vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to jär­jes­te­tään niin, että asia­kas valit­see vakuu­tus­yh­tiön ja vakuu­tus­yh­tiö hoi­don anta­jat. Niin­pä ulko­mail­ta­kaan ei saa neu­voa. Täl­lais­ta jär­jes­tel­mää ei ole muualla.

Ter­vey­den­huol­to on vai­keas­ti mark­ki­na­ta­lou­den ehtoi­hin tai­pu­vai­nen, kos­ka asia­kas ei mak­sa itse kulu­jaan, vaan ne mak­saa joko vakuu­tus­yh­tiö tai veron­mak­sa­jat. Näin syn­ty­vil­le ”mark­ki­noil­le” on vai­kea teh­dä toi­mi­via talou­del­li­sia peli­sään­tö­jä. Par­hai­ten sii­nä muu­ten on onnis­tu­nut Sin­ga­po­re, mut­ta se oli­si­kin koko­naan oman artik­ke­lin­sa aihe.

Huo­not sään­nöt sen sijaan on help­po teh­dä, mitä voi käy­dä todis­ta­mas­sa Yhdys­val­lois­sa. Ter­vey­den­huol­to mak­saa siel­lä tuplas­ti sen min­kä Suo­mes­sa ja kuol­lei­suus sai­rauk­siin, jot­ka oli­si voi­tu hoi­taa, on hyvää kehitysmaatasoa.

Kun kuun­te­lee joh­ta­via minis­te­rei­tä saa sen vai­ku­tel­man, ettei vai­keut­ta ole edes hah­mo­tet­tu. Jos ei hah­mo­ta ongel­maa, tus­kin löy­tää sii­hen myös­kään ratkaisua.

Minis­te­rit eivät näy­tä myös­kään tun­te­van mal­li­aan. Sekä Sipi­lä että Orpo ovat sano­neet, että valin­nan­va­paus tar­koit­taa, että jos jul­ki­sel­la puo­lel­la on jonoa, köy­hä­kin voi päät­tää men­nä yksi­tyi­sel­le sen sijaan. Ei se näin ole. Jokai­sen pitää kir­jau­tua yhden sote-kes­kuk­sen asiak­kaak­si ja jonot­taa siel­lä, ellei halua men­nä aidos­ti yksi­tyi­sel­le ja mak­saa koko lys­tiä itse. Kos­ka rahaa on tar­koi­tus käyt­tää vähem­män kuin aiem­min eikä enem­män, kyl­lä niis­sä yksi­tyi­sis­sä­kin tul­laan käyt­tä­mään jono­tus­ta kysyn­nän säätelemiseksi.

Poliit­ti­set lin­jauk­set valin­nan­va­pau­des­ta on teh­ty vir­ka­mie­hiä kuun­te­le­mat­ta, ja jäl­ki on sen näköis­tä. Tosin ei vir­ka­mie­hil­lä ole vakuu­tus­muo­toi­sen ter­vey­den­huol­lon osaa­mis­ta­kaan, kos­ka meil­lä ei sel­lais­ta jär­jes­tel­mää ole ennen ollut.

Minun kri­tiik­ki­ni pak­ko­yh­tiöit­tä­mi­seen koh­dis­tui hir­veäl­lä kii­reel­lä teh­tä­vään yhtiöit­tä­mi­seen. Yhtiöit­tä­mi­nen toi­mi­si, jos talou­den peli­sään­nöt oli­si­vat kun­nos­sa. Sil­loin minä­kin puhui­sin yhtiöit­tä­mi­sen puo­les­ta, kos­ka sil­lä on toi­min­tayk­sik­kö­nä monia hyviä puolia.

Jos talou­den insen­tii­vit ovat aivan remp­sal­laan, oli­si hyvä, että edes jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to voi­si kui­ten­kin jär­ke­väs­ti eikä sitä pako­tet­tai­si nou­dat­ta­maan vää­rän hin­taoh­jauk­sen vinout­ta­via kan­nus­ti­mia ja teke­mään älyt­tö­myyk­siä met­säs­tääk­seen pika­voit­to­ja markkinavirheistä.

Pako­te­taan, kos­ka jos maa­kun­nan yhtiön on pär­jät­tä­vä kil­pai­lus­sa yksi­tyis­ten kans­sa, sen on teh­tä­vä samo­ja jek­ku­ja kuin nekin. Kun hin­ta­ta­so sää­de­tään niu­kak­si, jokai­sen yhtiön on pak­ko met­säs­tää näi­tä pika­voit­to­ja vält­tääk­seen konkurssin.

Minä näen tuos­sa valin­nan­va­pausark­ki­teh­tuu­ris­sa kak­si ongel­maa, toi­nen on vää­rä kan­nus­tin vali­koi­da poti­lai­ta ja tois­ta kut­sun lää­kä­rin kynäksi.

Poti­lai­den valikointi

Sote-kes­kuk­set saa­vat pää­osan tulois­taan kapi­taa­tio­mak­su­na kir­jau­tu­neis­ta poti­lais­ta. Alun perin oli tar­koi­tus, että itse hoi­dos­ta ei mak­set­tai­si mitään, jol­loin tie­tys­ti paras asia­kas oli­si sel­lai­nen, jos­ta mak­se­taan, mut­ta joka ei käy­tä pal­ve­lu­ja lain­kaan. Tätä on nyt vähän kor­jat­tu niin, että pie­ni osa tulee hoi­to­mak­sui­na. Tätä osuut­ta ei voi kas­vat­taa pal­jon, kos­ka sit­ten taas tulee hou­ku­tus jär­jes­tää tur­hia lääkärissäkäyntejä.

Toi­mi­mal­la kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti sote-kes­kus voi jon­kin ver­ran paran­taa tulos­taan, mut­ta pal­jon tätä tär­keäm­pää on vali­ta poti­laat oikein.

On monia tapo­ja vali­ta asiak­kaik­si ter­vei­tä poti­lai­ta. Yksi on vas­taan­o­ton sijain­ti ja toi­nen on suo­ra­mark­ki­noin­ti, jos­sa voi käyt­tää esi­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­lon tie­to­ja. Haku­ni­las­sa on aivan toi­sen­lai­sia asuk­kai­ta kuin Töö­lös­sä. Tätä on yri­tet­ty kor­ja­ta sil­lä, että asia­kas­kun­nan tilas­tol­lis­ten omi­nai­suuk­sien perus­teel­la saa lisää rahaa.

En tie­dä, miten tämä tark­kaan ottaen teh­dään, mut­ta jotain regres­sio­ana­lyy­sin kal­tais­ta tul­ta­neen käyt­tä­mään. Olkoon poti­laan i omi­nai­suuk­sien jouk­ko Xi ja täs­tä esti­moi­tu seli­tys­mal­li kustannuksille

Ci = f(Xi) + ei

Regres­sio­funk­tio f(X) selit­tää kus­tan­nus­ten vaih­te­lus­ta vain pie­nen osan, par­haim­mil­laan­kin kor­kein­taan 50 %. Lop­pu jää satun­nais­ter­miin ei.  Mal­li pys­tyy tus­kin ennus­ta­maan ne uusa­vut­to­mat, jot­ka kii­kut­ta­vat lap­sen­sa lää­kä­ril­le aina kun tämä saa nuhan.

Jos sote-kes­kus onnis­tuu saa­maan poti­lais­ta enem­män infor­maa­tio­ta, se pys­tyy suun­taa­maan asia­kas­han­kin­nan itsen­sä kan­nal­ta edul­li­ses­ti. Eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa on vali­ta sel­lai­sia poti­lai­ta, jois­ta saa­ta­va kor­vaus f(Xi) on eri­tyi­sen suu­ri, mut­ta jot­ka täs­tä huo­li­mat­ta eivät käy­tä pal­ve­lu­ja juu­ri lain­kaan. Perus­ter­ve mies­puo­li­nen 55 ‑vuo­tias duu­na­ri nyt esimerkiksi.

Jos sote-kes­kus hyvis­tä pon­nis­te­luis­taan huo­li­mat­ta saa poti­lai­ta, jot­ka käyt­tä­vät pal­ve­lu­ja enem­män kuin niis­tä saa kor­vauk­sia, aina voi yrit­tää saa­da tämän vaih­ta­maan toi­seen sote-kes­kuk­seen. Jär­jes­tel­mä, joka kan­nus­taa hoi­ta­maan sai­rai­ta huo­nos­ti (ja koh­te­le­maan epäys­tä­väl­li­ses­ti) ja yli­hoi­ta­maan ter­vei­tä, ei voi olla kovin tehokas.

Tämän jäl­ki­kä­teis­va­li­koin­nin pai­no kas­vaa, kun vali­koi­mi­sen ongel­maa pää­tet­tiin takla­ta siten, että viran­omai­set jaka­vat poti­laat ensin sote-kes­kus­ten kes­ken osoit­teen perus­teel­la. (osoit­teen sote-kes­kus saa kui­ten­kin vali­ta itse.)

Lää­kä­rin kynä

Yleis­lää­kä­rin vas­taan­o­ton kus­tan­nuk­set ovat muis­taak­se­ni noin nel­jä pro­sent­tia ter­vey­den­huol­lon koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta, siis jotain 800 M€. Tämä ei voi nous­ta mil­jar­di­tol­kul­la, oli jär­jes­tel­mä kuin­ka huo­no tahan­sa, mut­ta sit­ten tulee ongel­ma nimel­tä lää­kä­rin kynä. Se on nimit­täin koko ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män kal­lein int­ru­ment­ti. Yleis­lää­kä­ri kir­joit­taa lähet­tei­tä esi­mer­kik­si eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja mää­rää lääkkeitä.

Kun­nal­li­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä kun­ta mak­saa myös eri­kois­sai­raan­hoi­don, joten sil­lä on kan­nus­tin vält­tää tur­hia lähet­tei­tä. Työ­ter­veys­lää­kä­reil­lä tätä kan­nus­tin­ta ei ole, mikä on näky­nyt sel­väs­ti mata­lam­pa­na kyn­nyk­se­nä. Ter­veys­kes­kus­lää­kä­rit voi­vat sen sijaan Suo­mes­sa kir­joit­taa kuin­ka kal­lii­ta lääk­kei­tä hyvän­sä, kos­ka ne mak­saa kela eikä kun­ta. Tämän uudis­tuk­sen läh­tö­koh­dak­si otet­tiin, että sama maa­kun­ta mak­saa myös lääk­keet, juu­ri täs­tä syystä.

Yksi­tyi­sil­lä soteyh­tiöil­le ei ole mitään kan­nusin­ta käyt­tää lää­kä­rin kynää vas­tuul­li­ses­ti. Päin­vas­toin, yhdek­si kil­pai­lu­val­tik­si voi tul­la mai­ne häve­li­nä kynän käyt­tä­jä­nä – lähet­teen saa min­ne vain halu­aa ja lää­ke vali­taan aina kal­liim­mas­ta pääs­tä, kun­han se on täy­sin kor­vat­ta­va. Vaik­ka ei suo­ras­taan kil­pail­tai­si herk­kä­ky­näi­sen lää­kä­ri mai­neel­la, poti­laan lähet­tä­mi­nen kes­kus­sai­raa­laan voi jos­kus olla käte­vä tapaa pääs­tä rau­haan vaa­ti­vas­ta asiakkaasta.

Tämän höve­lin lähe­te­käy­tän­nön ansaan on rea­goi­tu niin, että lää­kä­ril­lä ei enää oli­si­kaan lähe­teoi­keut­ta vaan ainoas­taan ehdo­tusoi­keus ja maa­kun­nan ”vakuu­tus­lää­kä­ri” tar­kas­taa kaik­ki lähet­teet. Anteek­si vain, mut­ta esi­tys on avu­ton. Joko tämä maa­kun­nan lää­kä­ri toi­mii vain kumi­lei­ma­si­me­na tai sit­ten poti­las pitää tut­kia kah­teen ker­taan, vaik­ka­kin tämä jäl­kim­mäi­nen ker­ta tapah­tu­nee poti­las­ta näke­mät­tä pape­rien perus­teel­la. Sote-kes­kuk­sen lähe­te­käy­tän­tö­jä pitää tark­kail­la tilas­tol­li­ses­ti (niin vakuu­tus­yh­tiöt teke­vät vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa) ja sank­tioi­da huo­not käy­tän­nöt taloudellisesti.

Pal­jon on vedot­tu sii­hen, kuin­ka onnis­tu­nei­ta jot­kin koko­nai­sul­kois­tuk­set ovat olleet. Koko­nai­sul­kois­tus on aivan eri asia. Yleen­sä nii­hin liit­tyy talou­del­li­nen vas­tuu myös eri­kois­sai­raan­hoi­don menois­ta eikä sote-kes­kus pää­se valit­se­maan poti­lai­ta yksi­löl­li­ses­ti. Kum­pi­kaan näis­tä valin­nan­va­pau­den ongel­mis­ta ei siis kos­ke kokonaisulkoistuksia.

= = = =

Uudis­tus­ta kyl­lä tar­vi­taan, kos­ka jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on joil­ta­kin osin aika hei­kos­sa hapes­sa. Yksi­tyi­set voi­si­vat kil­pai­lul­la saa­da sen paran­ta­maan otet­ta ja saa­da muu­ta­man sur­kean jul­ki­sen orga­ni­saa­tion kaatumaan.

Muu­tos kun­nal­li­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä maa­kun­nal­li­sek­si on niin suu­ri ja vai­kea, että se oli­si pitä­nyt teh­dä ensin ja sen jäl­keen alkaa tuot­taa mark­ki­naeh­toi­suut­ta vaiheittain.

Elek­tii­vi­nen hoi­to, suun­ni­tel­lut leik­kauk­set esi­mer­kik­si, ovat asia, jos­ta Ruot­sis­sa on saa­tu hyviä koke­muk­sia. Oli­si aloi­tet­tu niis­tä, kos­ka elek­tii­vi­nen hoi­to perus­tuu lähet­tee­seen, eikä sai­raa­la voi omal­la pää­tök­sel­lään haa­lia itsel­leen poti­lai­ta. (Pait­si pir­kan­maa­lais­ten omis­ta­ma sydän­sai­raa­la näkö­jään voi teh­dä sitäkin.)

Yleis­lää­kä­rin­pal­ve­lu­ja eli ter­veys­kes­kus­pal­ve­lu­ja oli­si voi­tu ottaa käyt­töön osto­pe­rus­tei­ses­ti pik­ku­hil­jaa niin, että maa­kun­ta hyväk­syy pal­ve­lun­tar­joa­jat. Dema­ri­joh­toi­sis­sa maa­kun­nis­sa ei taph­tui­si mitään ja kokoo­mus­joh­toi­sis­sa tapah­tui­si vähän lii­kaa­kin. Sit­ten näh­täi­siin, miten sii­nä kävisi.

Niin, ja se yhtiöit­tä­mi­nen. Olen sitä edis­tä­mäs­sä heti, kun peli­sään­nöt ovat sel­lai­sia, että on rea­lis­tis­ta aja­tel­la itse­näi­sen yhtiön toi­mi­van vas­tuul­li­ses­ti – siis kun ahneus joh­taa oike­aan eikä vää­rään käyt­täy­ty­mi­seen. Jul­ki­sen jrä­jes­tel­män iso­ja ongel­mia on, ettei se sel­viä moni­mut­kai­sis­ta orga­ni­saa­tiois­ta. Sik­si on jär­ke­vää pilk­koa pal­ve­lut eril­li­sik­si yhtiöik­si tai taseyk­si­köik­si, joka tapauk­ses­sa auto­no­mi­sik­si yksiköiksi.

Ongel­ma­na täs­sä tie­tys­ti on vaa­li­kau­den lyhyys ja se, että kokoo­mus ja kepu eivät luo­ta toi­siin­sa. Sik­si maa­kun­ta­uu­dis­tus ja yksi­tyis­tä­mi­nen piti sitoa ajal­li­ses­ti toi­siin­sa ja teh­dä tämä yksi­tyis­tä­mi­nen aika­tau­lus­sa, joka ei voi kuin epäonnistua.

= = = =

Joku voi pitää yllä ole­vaa kir­joi­tus­ta­paa lii­oit­te­le­va­na ja sel­lai­se­na, että sii­nä pide­tään ter­vey­den­huol­lon päät­tä­jiä ylei­ses­ti vain ahnei­na pas­kiai­si­na. Tyy­li on tie­toi­ses­ti valit­tu vähän kri­ka­tyy­ri­mai­sek­si, jot­ta jär­jes­tel­män raken­teel­li­set ongel­mat tuli­si­vat näky­viin. Ope­te­taan­han kou­luis­sa läm­pö­ti­lan vai­ku­tus­ta kaa­sun tilavuuteen/paineeseen ihan­ne­kaa­su­mal­lin avulla.

Olen kir­joit­ta­nut asias­ta ennenkin

Valin­nan­va­pau­den suden­kuo­pat 31.5.2016

42 vastausta artikkeliin “Soten markkinaehtoistamisen ongelmat”

  1. Tämä oli todel­la mie­len­kiin­toi­nen kat­saus, kiitos!

  2. Mikä on Osmo oma arvio­si, ovat­ko valin­nan­va­pau­den val­mis­te­li­jat olleet tie­tä­mät­tö­miä vai “vää­rin motivoituneita”?

    Jos sote-kes­kus onnis­tuu saa­maan poti­lais­ta enem­män infor­maa­tio­ta, se pys­tyy suun­taa­maan asia­kas­han­kin­nan itsen­sä kan­nal­ta edullisesti.

    Tämä kyl­lä luo uusia kan­nus­ti­mia diag­nos­tii­kan ja pato­lo­gian kehitykseen.

    Itse en näe muu­ta rat­kai­sua, kuin että mak­sa­jan edus­ta­ja hoi­taa diag­nos­tii­kan ja hoi­to­pää­tök­set. Toi­men­pi­tei­den suo­rit­ta­mi­ses­sa voi­daan kil­pail­la ja asia­kas voi käyt­tää sii­nä valintaansa.

    Mikä taho muu­ten val­voi­si, että tämä pal­jon puhut­tu kil­pai­lu toi­mi­si ter­vey­den­hoi­dos­sa? Sama ins­tans­si, joka val­voo kil­pai­lua lan­noi­te­mark­ki­noil­la, jät­teen­kä­sit­te­lys­sä ja infra­ra­ken­ta­mi­ses­sa? Kuka estää kan­sain­vä­lis­ten ter­veys­yri­tys­ten kes­kit­ty­mis­tä? Sama EU-viras­to, joka siu­na­si fuusiot Dow-Dupont ja Bayer-Monsanto?

  3. Kyl­lä nyt­kin sai­raan­hoi­to­pii­rit kään­nyt­tä­vät suu­ren osan perus­ter­vey­den­huol­lon lähet­teis­tä joten tuo maa­kun­nan por­tin­var­ti­ja kuu­los­taa jär­ke­väl­tä sys­tee­mil­tä. Sel­keät lähe­te­kri­tee­rit täy­tyy olla jot­ka sit­ten arvioidaan.

  4. Onko Suo­men ter­vey­den­hoi­to sit­ten edes oikeas­ti edes miten­kään eri­tyi­sen teho­ton­ta? (Eriar­vois­ta kyl­lä, mut­ta se on toi­nen jut­tu.) Vai tois­te­taan­ko sii­nä vain jotain ”yksi­tyi­nen = teho­kas, jul­ki­nen = teho­ton” ‑mant­raa.

    Eikö Suo­mes­sa ole poh­jois­mai­den pie­nim­mät ter­vey­den­hoi­to­ku­lut pro­sent­tei­na BKT:sta? Ja jen­keis­sä­kin jul­ki­nen puo­li (Medicare/Medicaid) on aina­kin hal­lin­to­kus­tan­nus­ten osal­ta sel­väs­ti yksi­tyi­siä vakuu­tus­yh­tiöi­tä tehokkaampi.

  5. Koko sotea ja sen tuo­maa valin­nan­va­paus mal­lia on alet­tu raken­ta­maan väärin.

    Ihan ensim­mäi­sek­si oli­si pitä­nyt purkaa/ pois­taa nykyi­set kela-kor­vauk­set kun käy yksi­tyis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la, olkoon kyse yksi­tyis­hen­ki­lös­tä tai työ­ter­veys­huol­los­ta jne.

    Tun­ne­tus­ti täs­sä maas­sa ei mitään saa­vu­tet­tua “etua” pys­ty polii­ti­kot pois­ta­maan, joten olkoon sit­ten niin kuin on.

  6. Kii­tos valai­se­vas­ta kirjoituksestasi.
    Se että jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to on hei­kos­sa hapes­sa joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti vain sii­tä, ettei sil­le ole suun­nat­tu tar­peek­si resurs­se­ja. Ja se, että ter­vey­den­hoi­to avat­tai­siin laa­jem­min mark­ki­noil­le, oli­si ennen pit­kää kuo­li­nis­ku koko jul­ki­sel­le puo­lel­le. Tämä tar­koit­taa sitä, että ennen pit­kää, ennen lopu­lis­ta jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon kuo­le­maa, se hoi­taa vain työt­tö­miä ja mui­ta vähä­va­rai­sia, kuten esim vähä­va­rai­sia elä­ke­läi­siä. Voi hyvin kuvi­tel­la miten huo­nos­ti tämä kan­nus­taa lää­kä­rei­tä etsiy­ty­mään jul­ki­sel­le puo­lel­le työhön.
    Itse olen sitä miel­tä, ettei kan­sa­lais­ten ter­vey­den hoi­ta­mi­ses­sa saa bis­nes olla muka­na. Mie­les­tä­ni on täy­sin moraa­li­ton­ta ottaa voit­toa mui­den auttamisesta.
    Epäi­len vah­vas­ti, että Kokoo­muk­sen idea­na on se, että lopul­ta mei­tä hoi­taa vain mark­ki­nat. On surul­lis­ta että täl­le aja­tuk­sel­le löy­tyy kannatusta.

  7. Oli­si­ko jär­ke­vää jakaa ter­vey­den­hoi­to kol­meen osaan: ter­vey­den hoi­to, sai­rau­den hoi­to ja hal­lin­nol­li­set (rahanjako)päätökset.

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa hen­ki­lön vai­va paran­ne­taan ja sit­ten hän on taas ter­ve eikä tois­tai­sek­si hoi­toa tar­vit­se. Sai­rau­den­hoi­dos­sa hen­ki­lön tilaa pide­tään yllä tai hel­po­te­taan, mut­ta hän ei para­ne. Hal­lin­to­pää­tök­sis­sä ketään ei hoi­de­ta; kir­joi­tel­laan vaan todis­tuk­sia toi­sil­le viran­omai­sil­le, vakuu­tus­yh­tiöil­le, jne. Hoi­de­taan teh­tä­viä, jot­ka pitäi­si poliit­ti­ses­ti rat­kais­ta, mut­ta joi­den rat­kai­se­mi­seen polii­tik­ko­ja pide­tään lii­an epä­luo­tet­ta­vi­na (mut­ta lää­kä­rei­tä luotettavina).

  8. Kaj Sivers: Epäi­len vah­vas­ti, että Kokoo­muk­sen idea­na on se, että lopul­ta mei­tä hoi­taa vain markkinat.

    Paul Krug­man on kir­joit­ta­nut kon­ser­va­tii­vien pyr­ki­myk­sis­tä romut­taa Obamacare.

    Omil­leen jätet­ty­nä mark­ki­na­ta­lous ei hoi­da sai­rai­ta ellei­vät he pys­ty mak­sa­maan hoi­to­aan. Vakuu­tus aut­taa hie­man, mut­ta vakuut­tus­yh­tiöi­den int­res­sis­sä ei ole ottaa asiak­kai­ta joi­den ne epäi­le­vät sai­ras­tu­van. Sää­te­le­mät­tö­mil­lä mark­ki­noil­la hoi­don suh­teen tur­vat­tu­ja ovat mak­su­ky­kyi­set ja ter­veet jot­ka eivät tar­vit­se hoi­toa usein.

    Voi mää­rä­tä ettei­vät vakuu­tus­yh­tiöt saa ero­tel­la asiak­kai­ta hoi­to­his­to­rian perus­teel­la, mut­ta tämä nos­taa mak­su­ja — ja luo kan­nus­teen pysy­tel­lä ilman vakuu­tus­ta sii­hen asti että sai­ras­tuu, mikä nos­taa mak­su­ja enti­ses­tään. Siis on pak­ko sään­nel­lä sekä vakuu­tuk­se­not­ta­jia että vakuu­tus­yh­tiöi­tä, ja edel­lyt­tää että jokai­nen ottaa vakuu­tuk­sen. Kos­ka kai­kil­la ei ole varaa ottaa mark­ki­naeh­tois­ta vakuu­tus­ta, tar­vi­taan tukia jot­ka jou­du­taan mak­sa­maan verovaroista.

    Itses­tään­sel­vyyk­siä tääl­lä pohjolassa.

  9. Aal­to Ins­ti­tu­te of Economics

    Kas kun ei Wave Ins­ti­tu­te of Eco­no­mics. Suo­ma­lai­nen yli­opis­to ei vai­vau­du esiin­ty­mään Suo­men Edus­kun­nas­sa suo­men­kie­li­sel­lä nimellä?

  10. Kuten Osmo kir­joit­ti­kin, yleen­sä kil­pai­lu­te­taan se vakuu­tus, ja niin pitäi­si Suo­mes­sa­kin teh­dä. Mut­ta vain vähän paremmin.

    Pitäi­si luo­da “kan­sa­lai­sen sai­raus­va­kuu­tus”, jon­ka mini­mieh­dot sää­det­täi­siin jol­la­kin lail­la tai ase­tuk­sel­la. Ehtoi­hin kir­jat­tai­siin myös että kan­sa­lai­sen sai­raus­va­kuu­tus­ta tar­joa­van vakuu­tus­yh­tiön pitää myön­tää vakuu­tus kenel­le tahan­sa, joka halu­aa yhtiön asiak­kaak­si siir­tyä. Täl­löin yhtiöt eivät pää­se valit­se­maan asiak­kai­ta, vaan asiak­kaat aidos­ti valit­se­vat yhtiön.

    Kaik­ki ihmi­set sai­si­vat pal­ve­luse­te­lin, jon­ka arvo on sel­lai­nen, että sil­lä kan­sa­lai­sen sai­raus­va­kuu­tuk­sen pys­tyi­si osta­maan jul­ki­ses­ta sai­raus­va­kuu­tus­yh­tiös­tä, joka siis pitäi­si yhtiöittää.

    Jos joku yhtiö myi­si kan­sa­lai­sen sai­raus­va­kuu­tus­ta edul­li­sem­min kuin mikä on pal­ve­luse­te­lin arvo, niin asia­kas sai­si ero­tuk­sen itsel­leen. Hin­ta­kil­pai­lu siis toi­mi­si. Toi­nen yhtiö voi­si tar­jo­ta hie­man kal­liim­paa vakuu­tus­ta, jon­ka ehdot ovat mini­miä parem­mat tai pal­ve­lu muu­toin parem­paa. Täl­löin asia­kas mak­sai­si lisä­hin­nan itse. 

    Vakuu­tus­yh­tiöt teki­si­vät sopi­muk­sia pal­ve­lun­tuot­ta­jien kans­sa. Tehok­kaim­mat pal­ve­lun­tuot­ta­jat pys­tyi­si­vät tar­joa­maan pal­ve­lut yhtiöil­le edul­li­sem­min ja näin löi­si­vät lau­dal­ta tehot­to­mat pal­ve­lun­tuot­ta­jat ja pal­ve­lui­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set pysyi­si­vät kurissa.

    Tus­kin yhden­kään vakuu­tus­yh­tiön kan­nat­tai­si luo­da omaa pal­ve­lun­tuo­tan­to­ver­kos­to­aan, kos­ka se toden­nä­köi­ses­ti tuli­si toi­mi­maan vajaa­te­hol­la, mikä oli­si erit­täin kallista.

    Vakuu­tus­yh­tiöi­den mak­set­ta­vak­si voi­si lait­taa myös sai­ras­päi­vä­ra­hat ja sai­rau­des­ta joh­tu­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet, jol­loin yhtiöil­lä oli­si myös talou­del­li­nen int­res­si pitää asiak­kaan­sa ter­vee­nä. Voi­sin jopa vai­ka­ta että sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­syyn löy­tyi­si rut­kas­ti lisää rahaa, kun se tuli­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti talou­del­li­ses­ti kannattavaksi.

    1. Tus­kin yhden­kään vakuu­tus­yh­tiön kan­nat­tai­si luo­da omaa pal­ve­lun­tuo­tan­to­ver­kos­to­aan, kos­ka se toden­nä­köi­ses­ti tuli­si toi­mi­maan vajaa­te­hol­la, mikä oli­si erit­täin kallista.

      Tren­di maa­il­mal­la on, että vakuu­tus­yh­tiöt ops­ta­vat sai­raa­lois­ta, Suo­mes­sa­kin Poh­jo­la, kos­ka niin ne voi­vat val­voa sair­faa­laa parem­min. Vakuu­tus­muo­toi­sen ter­vey­den­huol­lon kal­leus joh­tuu sii­tä, että sai­raa­lal­la ja poti­laal­la on yhtei­nen etu yli­hoi­toon ja poti­laan mie­len­rau­han vuok­si teh­tä­viin tur­hiin ja kal­lii­siin tut­ki­muk­siin, eikä vakuu­tus­yh­tiö par­ka ei voi kuin maksaa.

  11. Hei,

    Onko teks­tis­sä­si mai­nit­se­ma Aal­to yli­opis­ton lausun­to annet­tu siis val­tion­va­rain­va­lio­kun­nal­le? Onko lausun­to tulos­sa jul­ki­sek­si vas­ta kun VaV on käsi­tel­lyt valin­nan­va­paus­pa­ke­tin? Oli­si kiin­nos­ta­vaa pääs­tä tutus­tu­maan lausun­toon tarkemmin.

  12. OS: Eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa on vali­ta sel­lai­sia poti­lai­ta, jois­ta saa­ta­va kor­vaus f(Xi) on eri­tyi­sen suu­ri, mut­ta jot­ka täs­tä huo­li­mat­ta eivät käy­tä pal­ve­lu­ja juu­ri lain­kaan. Perus­ter­ve mies­puo­li­nen 55 ‑vuo­tias duu­na­ri nyt esimerkiksi.

    Erin­omai­nen esi­merk­ki, sil­lä työ­te­veys­huol­toon ei täs­sä hank­kees­sa ymmär­tääk­se­ni puu­tu­ta. Tämä saat­taa sot­kea todel­la pal­jon kapi­taa­tio­las­kel­mia, sil­lä työ­ter­veys­lää­kä­rit­hän hoi­ta­vat (loma-aiko­ja lukuu­not­ta­mat­ta) käy­tän­nös­sä nuo palk­ka­työs­sä käy­vien perus­ta­son ter­veys­pal­ve­lut. Esim itse en käyt­tä­nyt työ­ura­ni aika­na juu­ri lain­kaan yleis­lää­kä­ri­pal­ve­lu­ja, vaan ne hoi­tui­vat työ­ter­vey­den kaut­ta. Tut­tu työ­ter­veys­lää­kä­ri sit­ten tar­vit­taes­sa lähet­ti minut jul­ki­sen tai yksi­tyi­sen eri­kois­lää­kä­rin vastaanotolle.

  13. Olis­ko kenel­lä­kään kuin­ka koko­nai­sul­kois­tua vas­tuus­ta ja rahas­ta voi­daan yhdis­tää pal­ve­lui­den käyt­tä­jien valin­nan vapauteen?

    Raha seu­raa poti­las­ta ‑ajat­te­lu ei ehkä ede­sau­ta nyky­mal­lil­la ter­vey­den­hoi­toa ennakkoon 

    Uskon, että voi­daan kehit­tää mal­lit ja mit­ta­rit nyky­päi­vän digi­ta­li­saa­tio­ke­hi­tyk­sen avul­la, mil­lä sekä tuot­ta­jien koko­nai­sul­kois­tuk­seen perus­tu­va kil­pai­lu­tus ja käyt­tä­jien valin­nan­va­paus voi­daan teh­dä saman­ai­kai­ses­ti. Ja jos me teem­me sen toi­mi­vak­si ensin, maa­il­ma on sen jäl­keen auki

  14. OS: En tie­dä, miten tämä tark­kaan ottaen teh­dään, mut­ta jotain regres­sio­ana­lyy­sin kal­tais­ta tul­ta­neen käyt­tä­mään. Olkoon poti­laan i omi­nai­suuk­sien jouk­ko Xi ja täs­tä esti­moi­tu seli­tys­mal­li kustannuksille

    Ci = f(Xi) + ei

    Regres­sio­funk­tio f(X) selit­tää kus­tan­nus­ten vaih­te­lus­ta vain pie­nen osan, par­haim­mil­laan­kin kor­kein­taan 50 %. Lop­pu jää satun­nais­ter­miin ei. Mal­li pys­tyy tus­kin ennus­ta­maan ne uusa­vut­to­mat, jot­ka kii­kut­ta­vat lap­sen­sa lää­kä­ril­le aina kun tämä saa nuhan.

    Eikö­hän teko­ä­ly ja kehit­ty­neett tilas­to­me­ne­tel­mät rat­kai­se tämän ongel­man riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la sano­taan vuo­teen 2028 men­nes­sä. Maa­kun­nil­la­han on tie­to kaik­kien i:n X:stä ja toi­saal­ta kun­kin pal­ve­lun­tar­joa­jan asia­kas­kun­nas­ta ja tuloslaskelmasta. 

    Uusa­vut­to­muu­den vai­ku­tuk­sia voi­tai­siin kom­pen­soi­da sil­lä, että asiak­kaan mak­sa­mat mak­sut eivät ole tur­han pie­niä. Näi­den uusa­vut­to­mien lää­kä­ri­käyn­nit hoi­tu­vat useim­mi­ten pel­kän sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la, joka ei ole kovin kallista.

  15. Mik­ko Kivi­ran­ta: Paul Krug­man on kir­joit­ta­nut kon­ser­va­tii­vien pyr­ki­myk­sis­tä romut­taa Obamacare.

    En nyt ihan ymmär­rä tuo­ta Krug­ma­nin kir­joi­tus­ta — sehän kuu­los­taa äkki­sel­tään sil­mäil­ty­nä ennem­min Oba­maCa­ren kritiikiltä?

    It’s Fai­ling: Oba­maca­re Pre­miums on Fede­ral Exc­han­ge Have Soa­red By 105 Percent Since 2013

    The cost of an indi­vi­dual Oba­maCa­re policy has inc­rea­sed by an ave­ra­ge 105 percent from 2013 to 2017 in all 39 sta­tes that have used the fede­ral exc­han­ge, the Trump admi­ni­stra­tion said Tues­day. A senior Health and Human Ser­vices official said the fin­dings are sig­ni­ficant because they look at the inc­rea­ses from the time key Oba­maCa­re pro­vi­sions took effect, com­pa­red to most year-to-year stu­dies that fail to show the 2010 law’s “true effect.” The ave­ra­ge month­ly pre­miums inc­rea­sed from $224 in 2013 to $476 in 2017, accor­ding to the report. The HHS official said the cost doubled in 20 of the sta­tes and tripled in three of them.

    No, Trump didn’t cause Oba­maca­re to fail

    It’s final­ly official. Oba­maca­re is a public policy flop of epic pro­por­tions. That’s the only pos­sible conclusion from the Blue Cross Blue Shield of Kan­sas City announce­ment last week that it will drop out of many mar­kets in Kan­sas and Mis­sou­ri. The firm lost $100 mil­lion under the Oba­maca­re insu­rance exc­han­ges from 2014–16. This is anot­her body blow to the govern­ment-insu­rance sys­tem Barack Oba­ma crea­ted in 2010. Blue Cross is one of the big­gest health insu­rers in the nation and now 25 more coun­ties in the­se sta­tes will have no insu­rer left.

    Tho­se are troubling num­bers for sure, but mis­lea­ding given the Blue Cross news. If we stay with Oba­maca­re, wit­hin a few years tens of mil­lions will have no insu­rance at all that is even remo­te­ly affor­dable. Aet­na, Huma­na, and other major insu­rers in just recent months have fled Obamacare.

  16. Mie­tin täs­sä sitä, että yksi olen­nai­nen ongel­ma sote-uudis­tuk­ses­sa on se, että diag­no­soin­ti siir­tyy sel­lai­sel­la tahol­le, jol­le lisä­tut­ki­mus­ten teke­mi­nen on joko kan­nat­ta­vaa tai kan­nat­ta­ma­ton­ta, mut­ta ei neut­raa­lia. Täl­löin on suu­ri ris­ki, että tut­ki­muk­sia joko yli- tai aliteetetään.

    Ongel­man voi rat­kais­ta jät­tä­mäl­lä diag­noo­sien teon jul­ki­sel­le puo­lel­le, joka sit­ten ostaa tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet mark­ki­noil­ta. Tie­ten­kin tämä rajoit­taa mark­ki­nat aika pie­nel­le osal­le eli leik­kauk­siin ja vas­taa­viin, kos­ka koti­le­vos­ta on han­ka­la pyy­tää suu­ria maksuja.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vakuu­tus­muo­toi­sen ter­vey­den­huol­lon kal­leus joh­tuu sii­tä, että sai­raa­lal­la ja poti­laal­la on yhtei­nen etu yli­hoi­toon ja poti­laan mie­len­rau­han vuok­si teh­tä­viin tur­hiin ja kal­lii­siin tut­ki­muk­siin, eikä vakuu­tus­yh­tiö par­ka­ei voi kuin maksaa. 

    Lää­kä­reil­le voi­daan var­mas­ti luo­da kan­nus­ti­met pysyä koh­tuu­des­sa teh­tä­vien tut­ki­mus­ten suh­teen. Jos esi­mer­kik­si sai­raa­lan ja vakuu­tus­yh­tiön väli­ses­sä sopi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään kul­le­kin sai­rau­del­le tavoi­te­hin­ta tut­ki­mus­ten osal­ta. Jos sai­raa­la pysyy tavoit­tees­sa, tai alit­taa sen, niin se saa bonuk­sen. On sit­ten sai­raa­lan asia miten se siir­tää bonuk­sen lääkäreille.

    Tai ehkä vakuu­tus­yh­tiön sit­ten­kin kan­nat­taa tuot­taa osa pal­ve­luis­ta itse. Sil­loin pää­si­si pot­kai­se­maan lii­an höve­lis­ti tut­ki­muk­sia teet­tä­vän lää­kä­rin ulos. Jos taas vakuu­tus­yh­tiön lää­kä­rit oli­si­vat asiak­kai­den mie­les­tä lii­an tiuk­ko­ja tut­ki­mus­ten suh­teen, niin asiak­kaat vaih­tai­si­vat yhtiö­tä. Kyl­lä sii­hen pitäi­si tasa­pai­no löytyä.

    1. Kyl­lä, kaik­kea täl­lais­ta on kehi­tet­ty vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Olen­nais­ta on, että tämä kaik­ki on meil­lä teke­mät­tä, joten las­ku voi nous­ta kalliiksi.

  18. Asi­aa.
    Kun kan­sa­lai­nen saa tee­veys­ti­lin N euroa, niin mityä tapah­tuu kun puh­jen­neen syö­vän tai muun vas­taa­van takia tlin kat­to N on saa­vu­tet­tu? Lope­te­taan­ko hoidot?

    Nykyi­sin sai­raan­hoi­top­pi­reis­sä har­ras­te­taan ali­bud­je­toin­tia, sama jat­ku­neen kai­kis­sa maa­kun­nis­sa — kos­ka VVM antaa jon­kin budjetin.

    Nykyi­sin pide­tään syys-loka­kuus­sa kriis­ko­kouk­sia, kun bdjet­ti on täyn­nä ja se yli­te­tään. Lop­pu­tu­los on aina sama: las­ku lähe­te­tään kun­tiin, joi­den erit­täin vihai­set talous­joh­ta­jat joka tapauk­ses­sa mak­sa­vat lisälaskut.

    Jat­kos­sa VVM tulee samaan loka­kuus­sa kai­kis­ta maa­kun­nis­ta ilmoi­tuk­sen, että rahat ovat lop­pu, lähet­tä­kää lisää ja pal­jon. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri on var­mas­ti kovin, kovin vihai­nen ja esiin­tyy aamy-tv.ssä, ker­to­mas­sa kuin­ka vas­tuut­to­mia maa­kun­nat ovat. 

    Lop­puit­tu­los on, että val­tio lähet­tää maa­kun­tiin rahaa juu­ri niin pal­jon kuin tar­vi­taan ja halu­taan. Ter­vey­den­huol­toa ei voi maas­sa lopet­taa mar­ras-jou­lu­kuun ajaksi.

    Maa­kun­ta­val­tuus­toil­la ei ole mitään kiin­nos­tus­ta teh­dä rea­lis­tis­ta bud­jet­tia, kos­ka äänes­tä­jät eivät sii­tä pitäi­si ja VVM bud­je­toi var­mas­ti jotain sääs­tö­jä. Kos­ka rahat tule­vat val­tion vero­tu­lois­ta, maa­kun­nil­le on aivan sama pal­jon­ko rahaa menee — kun­han menee ja äänes­tä­jät eivät vali­ta, kos­ka ei heil­lä ole sii­hen sanavaltaa.

    Yhden­kään kun­nan tai maa­kun­nan ei kan­na­ta luo­pua yhtään mis­tään, kos­ka se oli­si mene­tys ja osoit­tai­si heik­koa poli­tii­kan hoi­ta­mis­ta. Vaa­san päi­vys­tys­kes­kus­te­lu oli alkua — ikään­kuin ketään kiin­nos­tai­si mitä kiel­tä se pal­lo­laa­jen­nus­ta ete­ke­vä lää­kä­ri osaa. Saam­me var­mas­ti lisää hoi­to­paik­ko­ja aivan kaikelle.

    Valin­nan­paus tuo vie­lä lisä­maus­teen: kos­ka on voi­ta­va vali­ta jos­tain, niin siel­lä jos­sain olta­va yli­mää­räis­tä kapa­si­teet­tia. Tämän mak­saa val­tio verotuloistaan.

    Nykyi­sink Kai­nuu — Ete­lä-Kar­ja­la, alle 20 000 asuk­kaan kun­nat ei ole mitään valin­nan­va­paut­ta, kos­ka se ei ole lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kannattavaa. 

    Kuka iloit­see: kun­nat — ei ole enää hei­dän ongel­man­sa , kun kulut kas­va­vat. Muu­ta­ma mil­jo­nää­ri­kin saa­daan lisää, vaik­ka hei­dän ei tar­vit­se­kaan kovin­kaan pal­joa vero­ja mak­saa mut­ta alv:ia sen­tään sin­ne mis­sä asuvat.

    Lop­pu­tu­los: kus­tan­nuk­set eivät ole enää kene­kään hal­lin­nas­sa. Bud­jet­ti­kau­den alus­sa käy­te­tään rahaa niin pal­jon kuin keh­da­taan, kos­ka sitä on lii­an vähän. lop­puo­sa bud­jet­ti­kau­des­ta joka tapauk­ses­sa saa­daan val­tion piikiin.

  19. Kiin­nos­ta­va ongel­ma­kent­tä ovat ‘jul­ki­set lii­ke­lai­tok­set’, jot­ka ovat vähän kuin yhtöt muut­ta eivät ole. Niis­sä yleen­sä tase on ali­mi­toi­tet­tu, jol­loin kus­tan­nuk­set ovat vähän sitä sun tätä.

    Käsit­tääk­se­ni hyvin pys­ty­tään toi­mi­maan niin jul­ki­se­na lai­tok­se­na kuin oy:na mut­ta sitä on lain­sää­dän­nöl­lä mah­do­ton­ta ohjes­taa niin, että hom­ma toi­mii. Yleen­sä­kin on toden­nä­köis­tä, että lii­ke­toi­min­ta­pro­se­sien (ja täs­sä hoi­to­pro­ses­siin liit­ty­vien raha­vir­to­jen) suun­nit­te­le­mi­nen ja paran­ta­mi­nen toi­mi­vik­si vie aikaa useam­man vuo­den, kun opi­taan vai­ku­tuk­sis­ta koke­muk­sen kautta. 

    Lie­kö sit­ten jo jos­sain maa­ku­nas­sa har­joi­tel­tu ‘rubla­kaup­pa­na’ mak­sa­mis­ta ja poti­las­ti­lie­jä? Jos ei niin… OL3 lie­nee help­po har­joi­tus tuon rinnalla.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    R.V.
    Tuo­ta juu­ri ehdo­tin. Elek­tii­vis­tä hoi­to­va voi kil­pai­lut­taa ilman suu­rem­pia markkinavirheriskejä.

    Voi­ko oikeasti?

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä teko­ni­ve­lo­pe­raa­tiot, joi­ta teh­dään pal­jon täl­lä taval­la. Ope­raa­tiot on prii­maa, mut­ta lop­pu­tu­lok­set mitä sat­tuu. Pelk­kää teko­ni­vel­tä ei sai­si myy­dä, vaan pitäi­si kau­pa­ta koko pro­ses­si samalla.

    1. Ruot­sis­sa juu­ri teko­ni­vel­ki­rur­gias­sa kil­pai­lu­tus on opn­nis­tu­nut erin­omai­ses­ti. Laa­tu on nous­sut ja hin­nat las­ke­neet. Vir­heis­tä tulee kovat sank­tiot, mikä on saa­nut panos­ta­maan laatuun.

  21. Toi­mii­ko jul­ki­nen perus­ter­vey­den­huol­to ( = ter­veys­kes­kus) nykyi­sin huo­nos­ti. Eikö sai­rai­ta hoi­de­ta käy­pä­hoi­to­suo­si­tus­ten mukai­ses­ti? Valin­nan­va­paut­ta on perus­tel­tu sil­lä, että kii­reet­tö­mään hoi­toon ei pää­se riit­tä­vän nopeas­ti. Kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta täl­lai­sel­la perus­te­lul­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. On siis ohjat­tu ihmi­set ajat­te­le­maan ja kes­kus­te­le­maan valin­nan­va­pau­des­ta ja nopean hoi­don saa­ta­vuu­den käsit­teis­tä niin­kuin nämä oli­si­vat ne kes­kei­sim­mät arvot ter­vey­den­huol­los­sa ja kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta. Kysyä voi vain onko mitään jär­keä muren­taa pit­kään raken­net­tu jul­ki­nen perus­ter­vey­den­huol­to, mikä on kui­ten­kin puut­tei­neen­kin pys­ty­nyt toi­min­nal­laan tuot­ta­maan osal­taan mak­sa­jil­leen kan­sain­vä­li­ses­ti­kin ver­tai­lun kes­tä­vät tasok­kaat pal­ve­lut monia mui­ta mai­ta pie­nem­min kustannuksin.

  22. Nykyi­sen jär­jes­tel­män valu­vi­ka on, että ter­veys­kes­kuk­set hoi­ta­vat sekä kii­reel­li­set että kii­reet­tö­mät poti­laat sil­loin, kun ovat auki, muul­loin men­nään päivystykseen.
    Kau­pun­geis­sa kan­nat­taa välil­lä odot­taa, että päi­vys­ty­sai­ka alkaa (ellei ole ambu­lans­si­kyy­tiä vaa­ti­va tilan­ne pääl­lä), niin pää­see nopeam­min hoitoon.

  23. Pysyykö "kiireetön" potilas hengissä, kun olo pahenee? sanoo:

    Rei­jo Siren:
    Toi­mii­ko jul­ki­nen perus­ter­vey­den­huol­to ( = ter­veys­kes­kus) nykyi­sin huo­nos­ti. Eikö sai­rai­ta hoi­de­ta käy­pä­hoi­to­suo­si­tus­ten mukai­ses­ti? Valin­nan­va­paut­ta on perus­tel­tu sil­lä, että kii­reet­tö­mään hoi­toon ei pää­se riit­tä­vän nopeas­ti. Kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta täl­lai­sel­la perus­te­lul­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. On siis ohjat­tu ihmi­set ajat­te­le­maan ja kes­kus­te­le­maan valin­nan­va­pau­des­ta ja nopean hoi­don saa­ta­vuu­den käsit­teis­tä niin­kuin nämä oli­si­vat ne kes­kei­sim­mät arvot ter­vey­den­huol­los­sa ja kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta. Kysyä voi vain onko mitään jär­keä muren­taa pit­kään raken­net­tu jul­ki­nen perus­ter­vey­den­huol­to, mikä on kui­ten­kin puut­tei­neen­kin pys­ty­nyt toi­min­nal­laan tuot­ta­maan osal­taan mak­sa­jil­leen kan­sain­vä­li­ses­ti­kin ver­tai­lun kes­tä­vät tasok­kaat pal­ve­lut monia mui­ta mai­ta pie­nem­min kustannuksin.

    Hyviä point­te­ja!

    Valin­nan­va­paus sopi­nee kam­paa­jan tai par­tu­rin valin­taan, mutta …

    Yli­pit­kät jono­tusa­jat joil­la­kin kau­pun­gin ter­veys­a­se­mil­la (ja muu­al­la­kin) on saa­ta­va lyhyem­mik­si esi­mer­kik­si hen­ki­lö­kun­ta­ka­pa­si­tee­tin siir­roil­la ter­veys­kes­kuk­ses­ta toi­seen, jot­ta tilan­ne ja suu­ret erot jono­tus­ajois­sa eri ter­veys­kes­kus­ten välil­lä saa­daan tasoit­tu­maan. Joil­la­kin ter­veys­a­se­mil­la tilan­ne voi olla nykyi­sin erin­omai­nen, toi­sil­la taas aivan surkea.

    Kenen mie­les­tä kau­pun­gin ter­veys­kes­kuk­sen tar­joa­ma yli yhden KUUKAUDEN mit­tai­nen tutun lää­kä­rin SOITTOAJAN odo­tus on pituu­del­taan koh­tuul­li­nen, kun poti­las kysyy ter­veys­kes­kuk­ses­ta mitä teh­dä, lää­kä­rin uudel­leen­ta­paa­mi­sen toi­vos­sa, kun kysei­sel­lä, ei-perus­ter­veel­lä poti­laal­la aiem­min aika ajoin esiin­ty­neet vat­sa­vai­vat muut­tui­vat ajan myö­tä jat­ku­vak­si ripu­lik­si, olo heik­ke­ni sel­väs­ti, ja odo­tusa­jan seu­raa­vaan vuo­ros­sa ole­vaan toi­men­pi­tee­seen, eli täs­sä tapauk­ses­sa suo­len­tä­hys­tyk­seen ker­rot­tiin ole­van perä­ti noin KUUDEN KUUKAUDEN mittainen? 

    Herää kysy­mys, mikä on ter­vey­den­hoi­ta­jan tai ajan­va­raa­jan kyky (ja kou­lu­tuk­sen riit­tä­vyys) teh­dä poti­laan ter­vey­teen ja hoi­toon­pää­syyn liit­ty­viä pää­tök­siä? Suo­ra (tai nopeam­pi) yhteys hoi­ta­vaan lää­kä­riin on jos­tain syys­tä nyky­sys­tee­mis­sä estet­ty, vaik­ka tutkimukset/hoito oli­si kes­ken ja tänä aika­na saat­tai­si tapah­tua vaka­via­kin muu­tok­sia poti­laan terveydentilassa. 

    Ymmär­tää­kö vas­tuun ajan­va­raa­jal­le tai ter­vey­den­hoi­ta­jal­le sälyt­tä­nyt (ter­veus­a­se­man vas­tuu­lää­kä­ri vai vii­me kädes­sä polii­tik­ko?) tämän asian mit­ta­van mer­ki­tyk­sen? En usko. 

    Entä poti­las? Voi­ko hän ilman alan kou­lu­tus­ta pää­tel­lä, mil­loin voi esi­mer­kik­si hänen hen­ken­sä olla vaa­ras­sa ja kan­nat­taa­ko sil­loin enää odo­tel­la tut­ki­muk­seen- tai hoi­toon­pää­syä viik­ko- tai kuukausikaupalla?

    Yllä­mai­ni­tus­sa esi­merk­ki­ti­lan­tees­sa sai poti­las sen­tään onnek­si nopean pika-avun yksi­tyi­sel­tä ter­veys­a­se­mal­ta mak­sa­mal­la sii­tä, ja eräis­tä lisä­tut­ki­muk­sis­ta, sekä lääk­kees­tä itse. Hänel­lä oli onnek­seen tähän tar­vit­tu raha­sum­ma tilillä/lompakossa. Tie­don­kul­ku jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen tahon, sekä poti­laan välil­lä ei tun­tu­nut suju­van kai­kil­ta osin kovin fik­sus­ti. Toi­vot­ta­vas­ti edes tie­to­tur­va toimii.

    Ter­veys­kes­kus (kum­pi­kaan) ei pahas­ta ripu­lis­ta kär­si­neen poti­laan voin­tia enää myö­hem­min perään kysel­lyt. Eikö nyt enää kenel­le­kään kuu­lu tätä myös jäl­ki­kä­teen seu­ra­ta. Jäl­keen­päin oli­si mie­les­tä­ni aina syy­tä tie­tää, miten hyvin hoi­to­pro­ses­si on kul­loin­kin toi­mi­nut. Esi­mer­kik­si, siir­tyi­kö poti­las vain pahe­ne­vi­ne vai­voi­neen seu­raa­van, mah­dol­li­ses­ti parem­min toi­mi­via ter­veys­pal­ve­lui­ta tar­joa­van orga­ni­saa­tion pii­riin? Kir­jaa­ko edel­li­nen orga­ni­saa­tio täl­löin pro­ses­sin­sa mukai­set toi­men­pi­teet onnis­tu­neik­si? Täs­tä­hän syn­tyy vir­hei­tä, sit­ten ylei­nen sekaan­nus ja lopul­ta täy­sin kaa­oot­ti­nen tilanne.

    Kenel­lä on vas­tuu koko sys­tee­min toi­min­nas­ta ja sen tulok­sis­ta, pro­ses­sin alku­pääs­sä poti­las­ruuh­kis­ta, lää­kä­rei­den ali- tai yli­kuor­mi­tuk­ses­ta ja kun­kin ruuh­kau­tu­neen ter­veys­a­se­man poti­lai­den hoi­dos­ta, ja pro­ses­sin lop­pu­pääs­sä tie­to­jen kokoa­mi­ses­ta sekä pro­ses­sin toi­min­nan seu­ran­nas­ta ja sää­dös­tä? Tätä­hän pitää teh­dä niin sys­tee­min eri osis­sa, eri tasoil­la, kuin myös kokonaisvaltaisesti.

    Sys­tee­min pirs­ta­loi­tu­mi­nen voi tuo­da jär­jes­tel­mään hyvin pal­jon uusia ongel­mia, ei yksin tie­to­jär­jes­tel­mien osal­ta. Vii­mek­si­mai­ni­tun osal­ta tuot­ti em. esi­merk­ki­ta­paus yllät­tä­viä koke­muk­sia mm. sys­tee­min takkuisuudesta.

    Muis­taak­se­ni jos­sain (oli­si­ko ollut kir­ja nimel­tä “Sys­te­man­tics”, teki­jä­nään John Gall?) todet­tiin sen­suun­tai­ses­ti, että isoa toi­mi­vaa sys­tee­miä ei kan­nat­tai­si (aina­kaan hep­poi­sin perus­tein) läh­teä muut­ta­maan. Kivaa kesä­lu­ke­mis­ta kai­kil­le soten kehittäjille!

  24. Siel­tä päi­vys­tyk­ses­tä sin­gah­taa nyky­ään aika nopeas­ti maan pin­nal­le takai­sin. “Ei päi­vys­tyk­sel­lis­tä hoi­det­ta­vaa.” Näin sen täy­tyy ollakin.

  25. Vil­le:
    Nykyi­sen jär­jes­tel­män valu­vi­ka on, että ter­veys­kes­kuk­set hoi­ta­vat sekä kii­reel­li­set että kii­reet­tö­mät poti­laat sil­loin, kun ovat auki, muul­loin men­nään päivystykseen.
    Kau­pun­geis­sa kan­nat­taa välil­lä odot­taa, että päi­vys­ty­sai­ka alkaa (ellei ole ambu­lans­si­kyy­tiä vaa­ti­va tilan­ne pääl­lä), niin pää­see nopeam­min hoitoon.

    Osa ongel­maa on se, että kaik­ki eivät hah­mo­ta, kuin­ka jär­jes­tel­mä toimii.
    Jos ongel­ma on akuut­ti, sor­mi poik­ki, heti pää­see sisään. TYKS päi­vys­tys: “Hoi­dam­me ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti asiak­kai­ta, joi­den hoi­toa ei voi­da siir­tää myö­hem­mäk­si ilman oirei­den pahe­ne­mis­ta tai vam­man vai­keu­tu­mis­ta.” Heti sisään, tai lyhyt jono­tus ellei ambu­lans­si tuo, ensiar­vio hoi­don tar­pees­ta, joko sisään tai terkkariin.
    Jos menet ter­veys­kes­kuk­seen, arvio teh­dään myös, ja tar­vit­taes­sa lähet­teel­lä suo­raan päi­vys­tyk­seen sisään.
    Kun olen erään vii­den vuo­den takai­sen ‘aivo­ta­pah­tu­man’ vuok­si jou­tu­nut käyt­tä­mään kaik­kia (jul­ki­sia) pal­ve­lu­muo­to­ja, ne ovat toi­mi­neet joka tasol­la erin­omai­ses­ti (myös akuu­tis­sa urheiluvammassa).
    Ymmär­rän, että ikä­ra­ken­teen muu­tok­sen ja syr­jä­seu­tu­jen ongel­mien takia tar­vi­taan muu­tok­sia jär­jes­tel­mään. (Ja tiet­tyyn muu­hun eriarvoisuusproblematiikkaan.)
    Mut­ta isois­sa kau­pun­geis­sa (aina­kin Turus­sa) jär­jes­tel­mät ovat erin­omai­ses­ti integroi­tu­neet jo nyt, sekä ver­ti­kaa­li­ses­ti (tk-tyks), että hori­son­taa­li­ses­ti (so-te). So-te ‑inte­graa­tio­ta tuli­si toki nykyi­ses­tään tehos­taa (sen 10–20%) pal­jon pal­ve­lua tar­vit­se­vien osal­ta — mut­ta nyky­jär­jes­tel­mä ei tätä estä. Tulee­ko nyt raja ennal­taeh­käi­se­vän työn ja so:n (‘ras­kas’ sosi­aa­li­työ) väliin?

  26. Niin­kuin edel­li­nen kir­joit­ta­ja tote­si, jär­jes­tel­mät ovat täl­lä het­kel­lä suu­rel­ta osin erin­omai­ses­ti integroi­tu­neet sekä hori­son­taa­li­ses­ti että var­sin­kin ver­ti­kaa­li­ses­ti (tk/yksityisektorin lää­kä­ri-eri­kois­sai­raan­hoi­to). Ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mäm­me on ollut mui­den mai­den ihai­le­ma, ja itse 30v lää­kä­ri­nä toi­mi­nee­na ja jär­jes­tel­määm­me lähel­tä seu­ran­nee­na olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että on jär­je­tön­tä men­nä romut­ta­maan koko hyvää sys­tee­miä, vaan sitä voi­si hyvin-kuten ark­kiat­ri Ris­to Pel­ko­nen jos­sain kir­joi­tuk­ses­saan tote­si- kor­ja­ta tar­vit­ta­vil­ta osin. Tosin ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mäm­me on men­nyt alas­päin vii­meis­ten 20 vuo­den aika­na, eikä pal­ve­lu­jen saa­ta­vuus enää ole yhtä tasa-arvois­ta ja jous­ta­vaa kuin 20 vuot­ta sit­ten. Mie­les­tä­ni jul­ki­sin varoin yllä­pi­de­tys­sä jär­jes­tel­mäs­sä ei tar­vi­ta raja­ton­ta valin­nan­va­paut­ta, vaan edul­li­sin­ta ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sin­ta on ‑niin­kuin nykyi­ses­sä­kin sys­tee­mis­sä ‑että asian­tun­ti­jat arvioi­vat mil­lais­ta hoi­toa poti­las tar­vit­see ja ohjaa oike­aan osoitteeseen.Tälläkin het­kel­lä yksi­tyis­sek­to­ria käy­te­tään täy­den­tä­mään jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­ta osto­pal­ve­lui­na, niin että asian­tun­ti­ja (lää­kä­ri) ohjaa poti­laan saa­maan pal­ve­lua yksi­tyis­puo­lel­ta jos se on siel­tä hel­pom­min ja nopeam­min saa­ta­vis­sa. Jot­ka halua­vat omal­la rahal­laan ostaa halua­mi­aan pal­ve­lui­ta, sen­kun teke­vät niin! Olen myös huo­lis­sa­ni hei­kom­pio­sais­ten pal­ve­lui­den saa­ta­vuu­des­ta ja tasos­ta, kun sopi­vis­ta poti­lais­ta kil­pail­laan. Kuka halu­aa kil­pail­la mie­len­ter­veys­po­ti­lais­ta, las­ten­suo­je­lun asiak­kais­ta, vanhuksista…

  27. N.Pallasmaa: Kuka halu­aa kil­pail­la mie­len­ter­veys­po­ti­lais­ta, las­ten­suo­je­lun asiak­kais­ta, vanhuksista…

    Näis­sä kai­kis­sa yksi­tyi­set toi­mi­jat ovat aktii­vi­ses­ti val­lan­neet alaa. Vir­ka­mies, joka ostaa pal­ve­lun, on vas­tuus­sa, mut­ta yksi­tyi­nen tuot­taa pal­ve­lun. Vir­ka­mie­hen kan­nal­ta han­ka­la tilanne.

  28. Erit­täin mie­len­kiin­toi­nen kat­saus. Ode parhaimmillaan.

    SOTE-suun­ni­tel­mas­sa oli pal­jon epä­rea­lis­tis­ta, itse en ole usko­nut IT-aika­tau­luun pät­kän vertaa.

    Sel­vää on, että SOTE-mark­ki­nat kar­tel­li­soi­tu­vat ja ulko­mai­sil­la yhtiöil­lä tulee ole­maan leveät pel­lot. Suo­ma­lai­set toi­mi­jat on jo pal­jol­ti ostet­tu. Kaup­pa­hin­nat ja nii­den rahoi­tus mak­se­taan kan­sa­lais­ten rahoil­la samal­la taval­la kuin säh­kö­ver­kon­kin kaup­pa­hin­nat ja voitot.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä, kaik­kea täl­lais­ta on kehi­tet­ty vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Olen­nais­ta on, että tämä kaik­ki on meil­lä teke­mät­tä, joten las­ku voi nous­ta kalliiksi. 

    Haluai­sin huo­maut­taa, että tuo­hon vaa­dit­ta­vat byro­kra­tia, sään­tö­vii­dak­ko ja val­von­ta toi­saal­ta teke­vät vakuu­tus­muo­toi­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta jäyk­kää ja kal­lis­ta sekä mah­dol­li­ses­ti erit­täin hankalaa.

  30. ksee: En nyt ihan ymmär­rä tuo­ta Krug­ma­nin kir­joi­tus­ta – sehän kuu­los­taa äkki­sel­tään sil­mäil­ty­nä ennem­min Oba­maCa­ren kritiikiltä?

    Tun­nen Oba­maca­ren huo­nos­ti, lai­toin Krug­man-lin­kin sik­si että samat kan­nus­ti­non­gel­mat ovat vas­tas­sa laa­ti ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää kuka hyvän­sä mil­lä nimel­lä hyvän­sä. Käsit­tääk­se­ni Oba­maca­re on vesi­tet­ty kom­pro­mis­si (sehän on oleel­li­ses­ti sama kon­ser­va­tii­vi­sen Paul Ryanin esit­tä­mä Ryanca­re), ja moni demo­kraat­ti oli­si halun­nut vas­taa­vaa ‘sosia­lis­ti­sen ter­vey­den­hoi­don’ mal­lia kuin esi­mer­kik­si brit­tien NIH, mut­ta sem­moi­sel­la ei ollut ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä mitään läpi­me­non mahdollisuuksia.

    En jak­sa tar­kem­min taus­toit­taa lin­kit­tä­mä­si kon­ser­va­tii­vi­leh­den tie­to­ja nous­seis­ta mak­suis­ta, mut­ta the Eco­no­mis­tin mukaan vakuu­tus­hin­nat ovat ihan sil­lä tasol­la min­kä Congres­sio­nal Bud­get Office arvioi jo ennen Oba­maca­ren voi­maan­tu­loa. Hin­to­jen nousua selit­tää ehkä (?) se että väis­tä­mät­tä hyvä­tu­loi­set jou­tu­vat sub­ven­toi­maan pie­ni­tu­lois­ten hoi­toa kai­kis­sa vähän­kin yhteis­vas­tuul­li­sis­sa sys­tee­meis­sä, ja parem­pi kysy­mys on se mik­si jenk­ki­sys­tee­mi on yli­pään­sä niin pal­jon kal­liim­pi kuin ter­vey­den­huol­to muis­sa län­si­mais­sa. Blo­gi-isän­tä on joi­ta­kin kan­nus­tin­me­ka­nis­me­ja valot­ta­nut­kin, ja mie­ti­tyt­tää mis­sä mää­rin samaa juur­ta on USAn opi­aat­ti­krii­si.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa juu­ri teko­ni­vel­ki­rur­gias­sa kil­pai­lu­tus on opn­nis­tu­nut erin­omai­ses­ti. Laa­tu on nous­sut ja hin­nat las­ke­neet. Vir­heis­tä tulee kovat sank­tiot, mikä on saa­nut panos­ta­maan laatuun.

    Mie­ti­tään­päs tätä vähän. Roh­ke­nen epäil­lä, että teko­ni­vel­ki­rur­gian tapauk­ses­sa kyse oli­si yksi­tyi­sen fir­man tuot­ta­mas­ta edus­ta. Mikä estäi­si toteut­ta­mas­ta oikea­ta mää­rää vas­taa­via yksi­köi­tä jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa, jos­sa oli­si huo­mat­ta­vat mit­ta­kaa­vae­dut eikä voit­to­ja eikä mark­ki­noin­ti­kus­tan­nuk­sia? Nivel­ty­mi­nen muu­hun ter­vey­den­huol­toon­kin oli­si oikoi­sem­pi. Jul­ki­sel­le puo­lel­le tar­vit­tai­siin vain val­ta­kun­nal­lis­ta opti­moin­tia ja koor­di­naa­tio­ta, jota täl­lä het­kel­lä ei ole. Mik­si siis tuol­lai­set mah­dol­li­suu­det pitäi­si ulkois­taa yri­tyk­sil­le? Jos aja­tel­laan asi­aa vie­lä vähän pidem­mäl­le, niin vas­taa­vien ulkois­tus­ten seka­mels­ka tekee lopul­ta jär­jes­tel­mäs­tä hallitsemattoman.

    Nyt sit­ten arvaan vas­ta­väit­teek­si, että ilman rahaa kan­nus­ti­me­na ei toi­min­ta onnis­tu opti­maa­li­ses­ti. Sel­lai­nen aja­tus on lii­an pel­kis­tet­ty. Kyl­lä moni ihmi­nen hoi­taa työn­sä niin hyvin kuin pys­tyy ihan ilman bonuk­sia­kin, jos vain voi tun­tea teke­vän­sä arvos­tet­tua työtä.

  32. Orpon mukaan sinä aika­na, kun sote-uudis­tus­ta on käsi­tel­ty kol­men vuo­den ajan, Lepo­mä­ki ei ole esit­tä­nyt kri­tiik­kiä uudis­tus­ta koh­taan. – Olem­me kol­me vuot­ta edus­kun­ta­ryh­mäs­sä käsi­tel­leet sote-uudis­tus­ta, maa­kun­ta­uu­dis­tus­ta ja valin­nan­va­paut­ta, ja kuu­lin nyt ensim­mäis­tä ker­taa hänen suus­taan. Aika pit­käl­le meni, Orpo tote­si.” (Verk­ko­uu­ti­set)

    Nyt saa­tiin aina­kin tie­tää, että Pet­te­ri Orpo ei seu­raa tätä blo­gia, joka ker­toi asias­ta ensi ker­taa jo lähes kah­dek­san kuu­kaut­ta sit­ten (ks. yllä).

    1. Tom­mi Uscha­nov:

      Nyt saa­tiin aina­kin tie­tää, että Pet­te­ri Orpo ei seu­raa tätä blo­gia, joka ker­toi asias­ta ensi ker­taa jo lähes kah­dek­san kuu­kaut­ta sit­ten (ks. yllä).

      Eli­na Lepo­mä­ki on terä­vä­päi­nen ja var­mas­ti asioi­hin paneu­tu­va kan­san­edus­ta­ja. Oli­si­ko vie­lä kui­ten­kin ope­tel­ta­vaa sii­nä, miten omia näke­myk­siä saa läpi omas­sa ryh­mäs­sään. Jul­ki­suu­den kaut­ta pelaa­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole se paras tapa toi­mia. Var­sin­kaan kun kyse on käy­tän­nös­sä hal­li­tuk­sen kaatamisesta.

  33. ” .. lähet­teen saa min­ne vain halu­aa ja lää­ke vali­taan aina kal­liim­mas­ta pääs­tä, kun­han se on täy­sin kor­vat­ta­va. Vaik­ka ei suo­ras­taan kil­pail­tai­si herk­kä­ky­näi­sen lää­kä­ri mai­neel­la, poti­laan lähet­tä­mi­nen kes­kus­sai­raa­laan voi jos­kus olla käte­vä tapaa pääs­tä rau­haan vaa­ti­vas­ta asiakkaasta.”

    Tämän tyyp­pi­nen ajat­te­lu on kovin kau­ka­na lää­kä­rin todel­li­suu­des­ta. Kyl­lä lää­kä­ri koet­taa hoi­taa poti­laan­sa oikein ja suo­si­tus­ten mukaan. Hän saat­taa (eten­kin työ­uran alus­sa) kamp­pail­la hyvin vai­kei­den kysy­mys­ten ja kovan stres­sin alla koet­taen toi­mia mah­doll­sim­man “oikein”, ja vält­tää vää­riä hoi­to­ja ja kompli­kaa­tioi­ta. Ihmis­tä ei hoi­de­ta kuten konet­ta, met­sää tai kas­vi­maa­ta. Vas­tuu­ky­sy­myk­set ovat toi­si­naan hyvin kovia ja kompli­kaa­tiot erit­täin vai­kei­ta kestää. 

    Jos haluam­me hyvän ter­vey­den­huol­lon, ykkös­asia on hyvä kou­lu­tus, riit­tä­vät resur­soin­ti ja mini­maa­li­nen byro­kra­tia, ja suju­va yhteis­työ perus- ja eri­kois­sai­raan­hoi­don kes­ken. Mitä vähem­män väli­kä­siä, sitä tehok­kaam­paa ja sitä nopeam­min oikea hoito.

    On vali­tet­ta­vaa, että koko ajan sekoi­te­taan toi­siin­sa lää­kä­ri­pal­ve­lu­yri­tyk­set ja lää­kä­rit. Pie­nes­sä amma­tin­har­joit­ta­ja­toi­min­nas­sa täh­täin oli poti­laan hoi­dos­sa. Nykyi­sis­sa suu­ris­sa ket­juis­sa näkö­kul­ma­na on lää­kä­rit yri­tys­ten lyp­sy­leh­mi­nä. Yri­tys­ten tavoi­te on osa­keyh­tiö­lain mukai­ses­ti voi­ton tavoit­te­lu, ja se toki teh­dään mini­moil­la kulut vält­tä­mät­tö­mään. Ne pyr­ki­vät vai­kut­ta­maan lää­kä­rien rat­kai­sui­hin mm. hoi­to­pai­kan valin­nan ja labo­ra­to­rio­tut­ki­muk­sen osal­ta. Tämä tie­ten­kin kes­tä­mä­tön­tä eikä suin­kaan aina poti­laan edun mukais­ta. Lää­kä­rit ammat­ti­kun­ta­na eivät tie­ten­kään voi onnek­si tähän hevin tai­pua, eivät­kä yleen­sä ole edes tie­toi­sia esim kysei­sen yri­tyk­sen mai­non­nas­ta yms.

    Lää­kä­rit koke­vat erit­täin kovaa uupu­mus­ta muu­ta työ­väes­töä enem­män. On erit­tän tär­ke­ää, että on riit­tä­vä mah­dol­li­suus kon­sul­toin­tiin ja asioi­den kes­ki­näi­seen poh­din­taan. Se vähen­tää vir­hei­tä ja lähett­tei­tä eri­koiss­sai­raan­hoi­toon. Eten­kin nuo­ri lää­kä­ri tar­vit­see hyvän taus­ta­tuen. On toi­mi­ma­ton aja­tus, että työ tehos­tui­si vah­ti­mal­la lähe­te­mää­riä. Se on tehok­kain­ta, kun työ­olot on riit­tä­vän hyvät.

    Kun hoi­to on kaut­taal­taan riit­tä­väl­lä tasol­la, valin­nan­va­pau­den mer­ki­tys on sekun­daa­ri­nen. Tämä onnis­tuu hyvin ja yksin­ker­tai­sim­min vah­vis­ta­mal­la jul­ki­nen perusterveydenhuolto.

    1. kw,
      Veim­me aika­naan pie­nen lap­sem­me yksi­tyi­sel­le lää­kä­ria­se­mal­le saa­maan anti­bioot­tia otiit­tiin. Ker­ro minul­le, mik­si lää­kä­ri kysyi meil­tä, onko meil­lä vakuu­tus­ta ja kun oli, halusi tes­ta­ta otii­tin lisäk­si kaik­ki muut­kin aja­tel­ta­vis­sa ole­vat sai­rau­det. Jos nuo tes­tit oli­vat tar­peen, mik­si ne oli­vat tar­peen vain, kun meil­lä oli se vakuutus?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.