Virolaisten mielestä Välimeren yli Italiaan tulevat ovat elintasopakolaisia, joille ei tule myöntää turvapaikkaa vaan palauttaa sinne mistä tulivat. Rajaa vainoa ja nälkäkuolemaa pakenevien välillä on joskus aika vaikea vetää.
Afrikan pakolaistilanteen taustalla on hallitsematon väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleensä vähemmistö on liikaa, ja se johtaa konflikteihin ja vainoihin. Siksi Afrikassa on niin valtava määrä sisäisiä pakolaisia, jotka ovat pakolaisina Afrikan sisällä.
Vuonna 1950 nigerialaisia on 38 miljoonaa. Nyt heitä on 180 miljoonaa, vuonna 2030 jo 280 miljoonaa ja vuonna 2100 YK:n ennusteen mukaan 900 miljoonaa.
Se nyt ainakin on varmaa, ettei vuonna 2100 nigerialaisia ole 900 miljoonaa, ei ainakaan Nigerian nykyisten rajojen sisällä.
Vuoteen 2100 on vielä aikaa ja paljon voi tapahtua, mutta vuosi 2050 on suhteellisen lähellä ja väestöennusteet melko luotettavia. Koko Afrikan väkiluvun arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Afrikasta on viime aikoina kuulunut paljon hyviä uutisia, mutta siirtomaiden itsenäistymisen jälkeen menetettiin useita vuosikymmeniä ilman mainittavaa edistystä.
Nykyaikaan tempautuneen, menestyvän keskiluokan kasvu antaa toivoa, mutta ongelmaa ei voi sanoa ratkaistuksi, jos subsistenssiväestön määrä kuitenkin jatkaa kasvuaan.
Jos kaikki jatkuu näin, tulevaisuudessa Afrikasta Eurooppaan pyrkivien määriä ei lasketa kymmenissä tuhansissa, ei edes miljoonissa vaan kymmenissä miljoonissa.
Jotain pitäisi tehdä, ettei kaikki jatkuisi näin.
1800-luvulla klassiset kansantaloustieteilijät olivat sitä mieltä, ettei köyhälistö pystyy koskaan vaurastumaan. Tämä malthusilainen pessimismi juonsi juurensa siitä, että jos köyhien elintaso nousee, lapsikuolleisuus vähenee, väestön kasvu kiihtyy ja köyhyys tulee takaisin.
Tämä ennuste meni pieleen, koska teollistuminen nosti elintasoa niin nopeasti ja koska elintason nousu alensi syntyvyyttä, mikä enemmän kuin kumosi lapsikuolleisuuden alenemisen vaikutuksen.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kymmenet miljoonat eurooppalaiset elintasopakolaiset muuttivat Amerikkaan ja Australiaan. Jos tätä mahdollisuutta ei olisi ollut, ties vaikka köyhyyden noidankehää ei olisi saatu katkaistuksi Euroopassa.
Elintason nousu kyllä laskee syntyvyyttä aikanaan, mutta siihen väliin mahtuu nopean väestönkasvun vaihe, johon Afrikka näyttää juuttuneen. Lähes kaikkialla muualla syntyvyys on alentunut radikaalisti niin, että väestö ei pitkällä aikavälillä enää kasva, mutta ei Afrikassa.
Afrikan menetetyt vuosikymmenet ovat häpeäksi myös kehitysyhteistyön vaikuttavuudelle. Se ei kuitenkaan ole peruste hylätä kehitysyhteistyötä, sillä nyt tiedetään paremmin, mikä toimii. Kyllä ne orastavat valopilkut ovat osittain seurausta kehitysyhteistyöstä, erityisesti panostuksista koulutukseen.
Globalisaatio on Aasian osalta syynä väestön ennennäkemättömän nopeaan vaurastumiseen, kun sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä kohtalaiseen vaurauteen.
Kaupan ja vientikysynnän varassa Afrikankin parempien aikojen avaimet ovat. Työpaikkoja ja tuotantoa pitäisi voimaperäisesti siirtää Afrikkaan. Sinne sitä siirtyy nyt myös markkinaehtoisesti, kun palkkataso on Aasiassa noussut.
Tuontia Afrikasta pitäisi helpottaa, mutta meillehän esimerkiksi oman typerän sokeriviljelyn varjelu on tietysti tärkeämpää kuin Afrikan kehitys.
Vaikka Afrikassa on monia maita, joissa kehitys menee hyvään suuntaan, on monia, lähinnä huonon hallinnon ikeen alla kamppailevia, joissa ei ole nähtävissä mitään edistystä.
Siihen syntyvyyteenkin on puututtava, sillä vähän on pystyttävä oikaisemaan. Ei ole mahdollista, että Afrikasta siirtyy väkeä Eurooppaan samassa mittakaavassa kuin aikanaan Euroopasta Amerikkaan.
Afrikan väestö on niin nuorta, että vaikka huomenna siirryttäisiin kahden lapsen järjestelmään, väkiluku nousisi vielä pitkään nopeasti.
Maailmalla on esimerkkejä rohkaisevan nopeasta syntyvyyden alenemiseste – esimerkiksi Iranissa se puolittui vuosikymmenessä Ajatollahien päästyä valtaan.
Afrikassa ei ole kovinkaan suurta tietoisuutta siitä, että väestönräjähdys pitää heitä köyhinä. Monet uskonnolliset ja etniset ryhmittymät näkevät korkean syntyvyyden omien parissa edesauttavan hegemoniataistelussa muiden ryhmien kanssa.
Yhdysvallat on tunnetuista syistä luopunut kaikkien väestöohjelmien tukemisesta. Siksi Euroopalla on tässä kasvava rooli – ja Kiinalla. Suomella voisi olla paremmat edellytykset puhua perhesuunnittelun puolesta kuin entisillä siirtomaaisännillä.
=====
LISÄYS 10.7.2017
Synnytysten määrä naista kohden. Olen pahoillani tekstin pienuudesta, mutta en pysty muuttamaan Google Data explorerin esitysmuotoa eikä se päästä minua suoraan dataan. Kuva laajenee klikkaamalla. Alkuperäinen lähde on Maaimanpankki. Google on ilmeisesti interpoloinut dataa tehdäkseen siitä jatkuvan näköisen. Otsikossa lukee harhaanjohtavasti hedelmälliksyysprosentti, mutta tällä tarkoitetaan lapsi/nainen.
Olen piirtänyt kuvaan itse tasapainotilanteen rajan, 2,1 synnytystä naista kohden. Siihen tai sen alle ovat päässeet muut kuin Etelä-Aasia (lue Intia) Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka sekä Saharan eteläpuolinen Afrikka, jossa syntyvyys on kyllä laskenut vähän, mutta ei läheskään tasapainon edellyttämällä määrällä. Jokainen sukupolvi on 140 % suurempi kuin edellinen.
Euroopan pitäisi rohkeasti ohjata pakolaiset Lähi-idän kautta Venäjälle. Siellä on tilaa, vettä ja metsää paimentolaisille.
Afrikassa kun ei oikein ole enää muuta kuin tilaa ja tilanne pahenee ilmastonmuutoksen edetessä.
Jos Afrikasta lähtee 100 miljoonaa ihmistä Eurooppaan, niin lähteekö 100 miljoonaa kantaeurooppalaista Suomeen, Pohjoismaihin ja Venäjälle? Minä veikkaan, että lähtee. Heimot, kuppikunnat ja whiteflight jne.
Pitäisikö meidän liittyä venäjään?
Muistutan tästä yhtenä merkittävänä köyhyyden lähteenä. Tuo onnettomuus vaivaa juuri suurimman väestönkasvun alueella ja voi olla yksi väestönkasvun syistä.
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.bg/2011/06/cyclone-b-and-global-inequality.html
Vaikka EU itälaajentumisen aikaan osoitti maailmalle suuntaa rauhaan ja demokratiaan, niin se lopulta käpertyi pikkupolitikointiin ja järjestäytyneen rikollisuuden hyysäämiseen eikä siitä lopultakaan tullut ”maailmanpoliisia” joka pystyisi globaalisti käyttämään sen enempää kovaa kuin pehmeää voimaa painostamaan vallanpitäjiä tolkullisuuteen.
Homma jää taas USA:n ja nyttemmin varsinkin Kiinan hoidettavaksi ja Euroopalle näyttää kaavaillun maksajan osa, ainakin kansainvaellusten ja ilmastopolitiikan osalta.
Iranissa väestön kasvu ei puolittunut oikeastaan Ajatollahien valtan nousun aikana vaan jälkeen Iran-Irakin sodan jälkeen Iranisssa oli yksinkertaisesti liikaa väestöä maan kapasiteettiin joten papisto julisti fatwan liika väestönkasvua vastaan. Toisin kuin vuonna 1979 kun fatwa ehkäisyä ja väestökontrollia vastaan kannustettiin aika laajalti. Iranin kapasiteetti ylittyi 1980-luvulla. Nyt se on tasaista. Iran on hyvä esimerkki väestön kontrollista mutta myös Yhden lapsen politiikka Kiinassa. Se alkoi vuonna 1979. Se saavutti tuloksen 2000-luvun alulle. Sen jälkeen väestö alkoi nopeasti nousta. Silti Kiinassa on liikaa väkeä mutta väestö pyramiidi sukupuolen kohdalla on vino.
Ei se ratkaisu voi olla se että ne tulee tänne. Sitten meillä on kaikilla yhtä kurjaa. Aika ylimielistä olettaa että vain Amerikka, Eurooppa tai Kiina voi ratkaista Afrikan ongelmat. Onko kukaan kysynyt Afrikkalaisilta? Mitäs jos annettaisiin heidän ihan itse hoitaa asia? Neuvotaan vain siinä missä tarvitsevat neuvoa.
Väestönkasvu jolloin alueella ja ilmastomuutos ovat niin ison mittakaavan ongelmia, että on vaikea käsittää saatikka saada päätöksiä aikaan joilla näitä torjutaan. Keskustelu on tärkeää, mutta se ei riitä tarvitaan tekoja tekojen jälkeen. niin vaikeaa kuin meidän eurooppalaisten on elintasostaan (tuhlaamisesta) tingittävä se on kai kuitenkin edessä – valitettavasti. Löytyykö siihen valmiutta on kysyä peililtä.
Minun tämän hetken luuloni on, että viime vuosien pakolaisaaltoa eurooppaan ajaa ensisijaisesti ihmissalakuljettajien markkinointi euroopan eedenistä ja vasta toissijaisesti todellinen uhka hengelle. (Aivan epäilemättä on myös ei-triviaali osuus pakolaisista, joilla tilanne on toisinpäin.) Mitä ilmeisimmin tulee melkoisena yllätyksenä minelle, että hyvin merkittävä osa myös eteläisempien maiden ihmisistä kovin mielellään pysyisi ja asuisi kotiseudullaan.
Jos nämä oletukset/luulot pitävät paikkansa, niin minun mielestäni ongelmaan on suhteellisen yksinkertainen ratkaisu. Perustetaan alueita/kaupunkeja joihin samaan aikaan myönnetään vapaa pääsy kenelle tahansa (Toki merkittävästä lakien rikkomisesta tulee persona non grata -leima otsaan) ja taataan kestävät länsimaisen demokratian instituutiot (koulutus, sosiaaliturva, oikeuslaitos, verojärjestelmä jne). Sen lisäksi että tuonne pääsee kuka tahansa, sieltä pääsee pois kotimaahansa koska tahansa.
Tuollainen veisi samaan aikaan ihmisssalakuljettajien markkinoilta pohjan poins, että toisi väkisin kilpailua köyhempien maiden hallituksille pitää kansalaisensa tyytyväisenä.
Näitä alueita voisi tietysti olla sekä euroopan alueella, että vuokrattuna/ostettuna muilta seuduilta.
Merkittävin kysymys tässä tietysti on taloudellinen, mutta kun otetaan huomioon se, kuinka kalliiksi homma tulee, jos mitään ei muuteta, ja se, että toki tämän turvastaman asukkaat osaltaan osallistuisivat kustannuksiin veroina, niin ei tämä nyt ainakaan äkkiä ajatletuna mitenkään täysin itsestäänselvästi ole vaihtoehtoihin nähden paljon kalliimpi. Varsinkin kun otetaan huomioon myös se, että ainakin minun silmääni vaikutti kovasi siltä, että joku aika sitten itänaapurimme vähän harjoitteli ja testaili pakolaisaallon käyttöä jonkunlaisena aseena.
”Siellä on tilaa, vettä ja metsää paimentolaisille.
Hieman yskähtelee DVA:n järkeily. Jos tila, vesi ja metsä ovat keskeisiä siirtolaisten sijoittumista ohjaavia tekijöitä, Suomen olisi syytä ottaa vastaan nykyiseen verrattuna monikymmenkertainen määrä maahanmuuttajia.
Samoissa määrin on kyllä mahdollista, hyvin mahtuu. Mutta kun niitä ei päästetä. Mikä tahansa määrä afrikkalaisia on naurettavan helppo pysäyttää Välimeren toiselle puolelle.
Jos Afrikan väkiluku kasvaa luokkaa 20-30 M vuodessa, miksi edes viitsitään teeskennellä, että maahanmuutto olisi ratkaisu tähän ongelmaan?
Riittävätkö väestöohjelmat vai pitäisikö jo alkaa suunnitella samantapaisia turvapaikanhakuleirejä kuin mitä Australialla on? Vai onko parempia ideoita, mitä tehdä, jos todelliset kansanvaellukset alkavat?
Satamiljoonaa ihmistä turvapaikanhakuleireillä?
Ei tuota porukkaa koskaan päästetä Eurooppaan. Jos päästetään, niin valtaan tulee tavalla tai toisella poppoo, joka ajaa ne mereen.
Nykyisenlainen Eurooppa ei kestä 100 miljoonaa afrikkalaista. Ne maat joihin tuollaset määrät siirtolaisia virtaa, tulevat siirtymään fasismiin.
Olen ilmeisesti väärässä, kun olen ollut käsityksessä, että Afrikan väestökasvu on osoittanut selvää hiipumista aiempiin ennusteisiin nähden? Että suurperhe ei enää tarjoaisi mitään varsinaista etua.
Intia on pinta-alaltaan noin 3,6 kertaa suurempi kuin Nigeria. YK:n keskihedelmällisyysennusteen mukaan Nigeriassa on vuonna 2100 0,75 miljardia ihmistä, Intiassa vuonna 2050 1,7 miljardia. Suhdeluku on noin 2,3.
Intia luultavasti kykenee ruokkimaan nuo 1,7 miljardia. On hyvinkin mahdollista, että Nigeria kykenee ruokkimaan nyky-Intiaan suhteutettuna noin kaksinkertaisen ja vuoden 2050 Intiaan suhteutettuna noin puolitoistakertaisen väestötiheyden vuonna 2100. Voipa jopa käydä niin, että vuonna 2100 naureskelemme näille kauhuskenaarioille.
Lähde:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_future_population_(United_Nations,_medium_fertility_variant)
Ehkä se ei sittenkään mene näin, mutta ihan hyvä skenario pelata läpi. Virolaisten kanta asiaan on selkeä ja mielestäni tällä hetkellä fiksu. Paljon fiksumpi kuin Suomen.
Se minkä Osmo ohitti syistä on Afrikassa monin paikoin vallassa olevat vasemmistodiktatuurit. Niiden merkitys esimerkiksi ruokapulan aiheuttajana on ainakin vielä merkittävämpi, kuin ilmastonmuutoksen. Vai pitääkö Osmo vasemmistoa huonon hallinnon synonyyminä? Voihan sen toki noinkin ajatella, eikä ole hirveästi pielessä.
Silti Suomikin on tukenut vasemmistodiktatuureja kehitysavulla. Joku yhtälössä ei stemmaa. Kehitysapuun pitää voida suhtautua kriittisesti.
Käytännössä se osa kehitysavusta, joka kannattaa, on koulutus, varhaiskasvatuksesta aina yliopistoihin. Siinäkin on vielä ilmeinen ero, että alkuvaiheessa naisten koulutus on kannattavampaa kuin miesten. Vasemmistodiktatuurien pönkittäminen sen sijaan vain lisää kurjuutta.
Miten käy Euroopan ja Afrikan ympäristöille*, jos sekä Afrikan että Euroopan väestöt moninkertaistuvat Afrikan väestöräjähdyksen myötä?
*Veikkaan ennennäkemätöntä sukupuuttoaaltoa eli lajiston monimuotoisuuden köyhtymistä. Olisi surullista, jos vain ruokakasvien, talousmetsien ja kotieläinten säilyminen olisi taattu. Mielestäni väestöräjähdys on monta kertaluokkaa merkittävämpi uhka biodiversiteetille kuin ilmastonmuutos jo tämän vuosisadan aikana.
Eurooppaan tulevista harva pakenee todellista henkilökohtaista vainoa ja käytännössä kukaan ei pakene nälkää. Jälkimmäisessä tapauksessa nimittäin Eurooppaan matkustamisen tuhansilla euroilla saisi Afrikassa ruokaa vuosiksi.
Eikö kansainvälinen yhteisö tai EU voisi perustaa jättirahastoa, jonka voimin kehitysalueilta ostettaisiin tai vuokrattaisiin maata ja rakennettaisiin kohtuullisesti varusteltuja siirtolaismetropoleja. Metropolien rakentamiseen osallistuisivat pakolaiset itse. Metropoleissa vallitsisi järjestys ja laaja taloudellinen vapaus. Maailman trendi on ollut kohti urbanisaatiota, niin miksi näitä moderneja urbaaneja keskittymisiä ei voisi olla Afrikassakin? Rahaahan kunnollisen infran pystyttäminen vaatisi, mutta kumpi tulee kokonaisuuden kannalta kalliimmaksi: suurten pakolaisvirtojen aiheuttama epäjärjestys EU:ssa vai modernien metropolien rakentaminen Afrikkaan. Kiinahan on rakentanut viime vuosina valtavalla nopeudella tällaisia miljoonakaupunkeja Kiinan maaseudulta tuleville ihmisille.
http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210951-pakolaiskriisi-on-euroopan-unionin-suuri-mahdollisuus
Tämä aihe on niin polttavan ajankohtainen ja tärkeä koko Euroopalle, että johtavien yhteiskunnallisten keskustelijoiden tulisi olla hyvin tarkkoja argumenttiensa suhteen.
Yksi kulunut argumentti jonka Soininvaarakin tässä ottaa esiin on vertailu 1800-luvun Amerikan siirtolaisuuteen Euroopasta. Tämä argumentti on täysin laho, monestakin syystä. Mainittakoon nyt varsinkin että Amerikka oli maatalouselinkeinon kannalta tyhjä maa (jätetään intiaanikansojen valitettava kohtalo toiseen keskusteluun) ja että siirtolaisten ei todellakaan kannattanut sinne mennä ellei ollut valmiuksia ryhtyä uudisasukkaaksi tai pärjännyt työmarkkinoilla.
Et ymmärtänyt ollenkaanb pointtia. Mahdolisuus siirtää ylijäämäväestö Amerikkaan auttoi Eurooppaa selviämään siitä malthusilaisesta ansasta, jonka piti tehdä massojen vaurastuminen mahdottomaksi. Tätä mahdollisuutta Afrikalla ei ole.
Muuten hyvä ja uskottava kirjoitus, mutta olisin kaivannut esimerkkejä niistä Afrikan maista, jossa on positiivista kehitystä ja niistä missä ei. Ja miksi toisissa on kun toisissa ei ole?
Suoraan sanoen, miksi haaskata voimia afrikkalaisten opettamiseen, eivät he kuitenkaan halua kuunnella. Uskonnollisista, kulttuurillisista ja herratiesmistämuista syistä. Parasta mitä me voimme tehdä on panna rajat kiinni ja antaa heidän oppia itse kantapään kautta, mikä on ainoa toimiva oppimisen muoto (isänä ja isoisänä tiedän tämän kokemuksesta).
Huomaathan Osmo että afrikassakin syntyvyys laskee koko ajan. Väestön kasvu johtuu lähinnä siitä että elinikä pitenee. Koulutusta vaan niin ei lapsia tule. Olet varmaan tutustunut Hans Eoslingin töihin.
Minustakin olisi erinomainen juttu lopettaa kallis subventoitu elintarvikkeiden tuottaminen Euroopassa tukeutua Afrikan valtaisaan ruokatuotannon kapasiteettiin. Mikä voisi mennä vikaan?
Osmo kirjoitti hyvän kolumnin aiheesta paria typeryyttä lukuunottamatta. Vertaus siirtolaisuudesta Amerikkaan ja Austraaliaan oli selkeä töppäys. Osmokin varmaan ymmärtää, että tilanne ei ole mitenkään vertailukelpoinen nykytilanteeseen. Suomen sokerijuurikkaan viljelyn lopettaminen tuskin myöskään pelastaa Afrikkaa vaan katse tulee suunnata Kiinaan ja moniin ylikansallisiin yrityksiin, jotka häikäilemättä ryöstävät Afrikan luonnonrikkauksia. Väestön liikakasvu sinänsä on lähes kaikkien maapalloa ja ihmiskuntaa vaivaavien ongelmien suurin syy.
Nykyinen kansainvaellus Afrikasta romuttaa nykyisen eurooppalaisen sosiaaliturvan, myös Suomessa. En ymmärrä poliitikkojen puhetta, koska ongelma on tiedetty jo vuosikymmeniä sitten. Arabikevät ja Lähi-idän sodat vain nopeuttivat tapahtumia. Pakolaiset ja turvapaikan hakijat ovat ajat sitten vaihtuneet laittomiin siirtolaisiin ja tätä ongelmaa Euroopan pitäisi ratkoa.
Ei.
Pätevää pohdintaa. Väestönkasvu ja sitä kautta pakolaisuus ja maahanmuutto ovat tavattoman vaikeita ja monimutkaisia kysymyksiä.
On totta, että väestönkasvun osalta Afrikka on ongelman keskipisteessä. Ajatusleikkinä voisi silti pohtia sitäkin, että mikäli Afrikan väestönkasvu nyt yht’äkkiä saataisiin ”hallintaan”, siis samalle tasolle kuin muuallakin maailmassa, voisimmeko tyytyväisinä todeta, että väestönkasvun ”ongelma ratkaistu”?
Emme, sillä ihmisiä on jo nyt ja tulee jatkossa vielä enemmän olemaan liikaa. Minulle ei riitä se, että voimme todeta, että maapallo juuri ja juuri kestää jonkin ihmismäärän. Ei väestönkasvua voi tarkastella irrallaan ihmiskunnan kaikista muista ongelmista.
Jo nyt elonkehän monimuotoisuus kärsii, osin peruuttamattomasti. Jo nyt liikaväestön aiheuttamat jännitteet näkyvät ilmastonmuutoksena, saastumisina, resurssien puutteena, pakolaisaaltoina ja ylipäätään itsekkyyden lisääntymisenä ja ilmapiirin kiristymisenä. Eivät nämä ongelmat itsestään helpota, ja mitä enemmän ihmismäärä kasvaa sitä enemmän ne kärjistyvät.
Näihin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja. Ensi alkuun kannattaisi joka tapauksessa myöntää tosiasiat ja sitten niiden pohjalta ruveta etsimään ratkaisumalleja. Silmien sulkeminen ja ongelman kieltäminen eivät auta.
Jos haluaa verrata nykyistä elintasopakolaisuutta Amerikan ja Australian tapauksiin, kannattaa muistaa miten kummassakin tapauksessa alkuperäisväestön kävi.
Koulutus on liian HIDAS keino padota liikasyntyvyyttä,se pitäisi jo tunnustaa.Entä miten muuttaa afrikan maiden kulttuuria?-Käytännössä mahdotonta,eikä ”Rikkaiden kulttuurien kirjo” ylevässä ajattelussa sopivaakaan.Kun vielä lisätään se,että miljardien kehitysapu on ollut valtava virhe,ja vastuulliset eivät sitäkään myönnä ideologisista syistä,niin jäljelle jää panssarivaunut ja sotakoneisto euroopan hyvinvointia ja elämäntapaa puolustamaan??
-Täten tie helvettiin kivettiin hyvillä aikeilla.
Perussuomalaisten ”nerokas” ratkaisu ongelmaan on sulkea rajat (mikä on mahdotonta, jos pakolaismäärä kasvaa tolkuttomaksi) JA vähentää kehitysapua, heidän mielestään kokonaan lopettaa se, joka nimenomaan voisi hillitä kansainvaellusta.
Kutsun tuollaista veren kaivamiseksi omasta nenästä tai ampumista omaan jalkaan.
Tai sitten se on vain silkkaa tyhmyyttä.
Jos kehitysapu ei mene oikeisiin kohteisiin, se täytyy ohjata niihin eikä lopettaa tai vähentää sitä. Ei tulipaloltakaan sillä tavoin suojauduta, että annetaan kaiken ympärillä roihuta vapaasti suorastaan bensaa liekkeihin heittämällä ja toivotaan että oma talo säästyisi.
Maailmanparantajisto kuitenkin näyttää olevan sitä mieltä että afrikkalaisilla on tuo mahdollisuus siirtyä Eurooppaan kunhan välimeren ylitys tehdään turvalliseksi.
Myös EU:n johtavat poliitikot (ja meidän pienet perässä) ilmoittavat että vastuuta kannetaan ja Eurooppaan mahtuu.
Itse taas ymmärsin, että koko tuon mainnan tarkoitus oli todetta Afrikan aseman olevan erilainen kuin mitä Euroopan tilanne tuolloin oli. Toisin sanoen: tuo siirtolaisuus pelasti Euroopan, mutta sama mekanismi tuskin toimii Afrikan hyödyksi.
Jep, myönnetään, huomautukseni oli turha tai jopa väärä SINUN tekstiisi nähden, jossa on paljonkin ajatusta takana (varsinkin vihjaus sokerituotannon siirtämisestä Afrikkaan lienee täyttä järkeä).
Mutta minä aloitinkin oman kommenttini viittaamalla keskusteluun jota koko Euroopassa käydään. Ja siinähän eräs yksinkertaistava ja erittäin yleinen ajatuskulku menee niin että nykyiset elintasosiirtolaiset Afrikasta ja muualtakin ovat juuri kuin 1800-luvun Amerikan siirtolaiset. Vaan eivät ole, ja sitä eroa olisi syytä aina ja kaikkialla selventää keskustelun asiallisuuden vuoksi.
Kiinan menetelmistä saa hyvän kuvan viive vuoden Tieto-Finlnadin voittaneesta teoksesta Yhden lapsen kansa. Pakkoabortteja, ylimääräsiet lapset eivät pääse kouluun jne jne. Kiinassa syntyvyys laski, mutta mikä oli inhimillinen hinta? Taiwanissa syntyvyys on paljon pienempi, ilman että tarvitsee kuristaa kansalaisia kurkusta. Italiassa oli korkea syntyvyys. ”Ne on katolisia ja tämän on paavin syytä” Nyt syntyvyys on 1,4 ja edelleen ollaan katolisia. Kun vaurastutaan eikä lapsia tarvita pellolla työvoimana, syntyvyys alenee itsestään. Ei siihen tarvita mitään voimakeinoja. Kunhan hallinto vain ei estä kansalaisia vaurastumasta.
Naisten koulutus Afrikassa ei ole ratkaisu. Ne jää joka tapauksessa jälkeen muusta maailmasta, koska muut kehittyy nopeammin. Jos muu maailma pysähtyisi odottamaan, jouduttaisiin odottaa vähintään sata vuotta, jotta afrikka olisi potentiaalinen peluri maailman työpaikoissa ja taloudessa.
Nykyiset länsimaiden toimet Afrikassa ovat riittämättömiä. Ne vain ylläpitää tulppaa oikeasti toimivilta ratkaisuilta. Pitää tehdä kunnolla tai ei ollenkaan, jotta muut saa mahdollisuuden toimia.
Oikeasti ainoa vaihtoehto pelastaa Afrikka ja maailma on koloniasaation uudelleen aloitus. Kaikki muu johtaa paljon pahempaan kaikellatavoin.
Niinhän tuossa kirjoituksessa ihan selvästi sanotaankin.
”Ei ole mahdollista, että Afrikasta siirtyy väkeä Eurooppaan samassa mittakaavassa kuin aikanaan Euroopasta Amerikkaan.”
YK:n uusimmat väestöennusteet ovat toista mieltä. Väestön tilastointi Afrikassa on epätarkkaa.
Meidän pienessä harvaanasutussa maassamme suuret väestöluvut tekevät vaikutuksen. Mutta ei tuijoteta niihin liikaa. Kuinka suurelle väestömäärälle antaa esim. Hollanti elinmahdollisuudet.
Afrikan asukastiheys on Eurooppaan verrattuna puolet. Vaikka maanosassa on laajoja autiomaita ja tällä hetkellä asumiseen kelpaamattomia alueita, niin silti siellä on paljon tilaa ihmisille. Eniten kansoitettu maanosa Aasia pystyy ratkomaan väestöongelmiaan, vaikka on 2,5 kertaa tiheämmin asuttu kuin Afrikka.
Olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa, että keskeinen haaste on koulutus, etenkin tyttöjen opettaminen ja kouluttaminen pois lieden äärestä. Toivotaan menestystä Jutta Urpilaisen työlle. Se on pieni mutta tärkeä panos Suomelta.
Kiinan ja Taiwanin lapsiluku kehittyi samalla tavalla, vaikka kysessä olivat samat kiinalaiset ja toisessa oli yhden lapsen politiikka.
Kannattaa erottaa kaksi asiaa: syntyvyys (lapsiluku perheissä) ja väestönkasvu. Afrikassa väestö kasvaa koska elinikä on kasvanut ja väestön keski-ikä on myös nousemassa.
Kehitysavun vaikuttavuudesta on asialliset näytöt olemassa monella tapaa. Sijoituksena tuottavampi edelelen kuin moni muu investointi. Kannattaa perehtyä.
Merkityksellisen kysymys on, mitä tapahtuu jos EU luopuu maataloustuista ja sallii tullivapaan elintarvikkeiden tuonnin?
Ilastonmuutos on oleellinen osa yhtälöä ja muuttoliikkeitä. Näköalattomuus taas synnyttää muuttoliikkeen lisäksi värväyspohjaa erilaisille liikkeille ja edelleen konflikteja.
Suomessa taas pitäisi ymmärtää mitä tarkoittaa kun on yhtä aikaa sekä ennätyksellinen alhainen syntyvyys ja ennätyksellisen korkea eläköityminen. Siinä ei kiky eikä sote auta.
Valistuneille humanisteille on ilmiselvää, että koulutuksella saatavat marginaaliset hyödyt ovat etenkin Afrikassa hyvin rajalliset. Naisten koulutus vähentää syntyvyyttä, mutta on myös dysgeenistä.
Ylivoimaisesti suurimmat hyödyt olisi saatu väestönkasvun rajoittamisella. Yli kolmen prosentin väestönkasvu ja paikallinen säästömentaliteetti johtavat äärimmäisen niukkaan pääomakantaan per capita, jolloin omaehtoista talouskasvuakaan ei oikein voi tulla.
Afrikkalaisten väestönkasvusta puhuminen on vaan ollut eräänlainen tyylivirhe, joten kukaan ei ole uskaltanut ottaa asiaa puheeksi. Toisaalta länsimaiden taloustieteessä ja -journalismissa valtikkaa ovat heiluttaneet Vartiaisen kaltaiset väkilukufetisistit.
No, ainakin kulottaminen vähentynyt merkittävästi, kun väki on lisääntynyt ja päässyt vaurastumisen alkuun – paimentolaisuudelle ei ole enää tilaa:
NASA Detects Drop in Global Fires
Joidenkin mielestä tämäkin taitaa olla paha asia, koska savannit uhkaavat pusikoitua ja kokonainen ekosysteemi kadota. Itse tosin olen ollut siinä ymmärryksessä, että kulottamista hyödyntävä kiertelevä laiduntaminen on suurinpiirtein pahinta mitä luonnolle ja maaperälle voi tehdä…
Ei Amerikan siirtolaisuus Eurooppaa pelastanut, vaan Eurooppalaiset rakensivat Amerikan.
Muutto Amerikkaan ratkaisi Euroopan maaseudun liikaväestöongelman ehkä 20-30 vuotta nopeammin kuin miten Euroopan kaupungistuminen olisi edistynyt ilman muuttoa Amerikkaan.
Kiinassakin maaseudun liikaväestö näyttää muuttavan kaupunkeihin ilman siirtolaisuutta ulos parissa sukupolvessa, joten siirtolaisuus ulos ei ole kehityksen edellytys.
Afrikan kehitykselle on kyllä yksi suuri hidaste, jonka käsittely on vielä tabu. Se on iso geneettinen ongelma. Mustan Afrikan asukkailla on keskimäärin merkittävästi heikompi älykkyys kuin Euro-Aasian asukkailla, myös kaikki ympäristötekijät huomioiden. Tämä tarkoittaa, että Afrikassa on paljon vähemmän tietotyöhön koulutuksen jälkeen kykeviä ihmisiä ja tämä geneettinen asiantila on pysyvä, se ei muutu. Mikään humanistinen itkupotkuraivari, että tämä asia on tabu ja ihan väärin, ei tätä faktaa muuta. Siihen on vaan sopeuduttava.
Ylläkirjoitettu ei tarkoita, ettei Afrikka voi kehittyä, vaan sitä että Afrikan kehittyminen nykyaikaiseksi teollisesti alueeksi on merkittävästi vaikeampaa kuin muualla maailmassa.
Oletko tosissasi, ettei Kiinasta ole ollut siirtolaisuutta ulos?
Metsäpalolta voi suojautua polttamalla hallitusti — tai muutoin palava aines hävittämällä — rengas palon ympärille.
Tämä lienee totta, jos pelastaminen tarkoittaa hädänalaisten ihmisten osuuden saattamista kehittyneiden maiden tasolle seuraavan 50 vuoden aikana.
Mutta kolonialismi on ristiriidassa terveen nationalismin kanssa, enkä siksi kannata kolonialismia. Ei muiden tule ottaa toisen kansan aluetta hallintaansa ilman lupaa. Kansalla tulee olla itsemääräämisoikeus alueellaan, ellei se päätä toisin.
Lähtökohtaisesti Afrikan kansojen on ratkaistava itse asiansa. Jos ilmastonmuutos tai väenpaljous vie kansalta elinmahdollisuudet kansan omalla alueella, on kansan neuvoteltava naapureidensa kanssa diili, joka tarjoaa kansalle mahdollisuuden jatkaa elämäänsä toisella alueella. YK/Afrikan unioni voi auttaa kansoja ja valtioita tässä.
Ihmisten siirtäminen kehitysmaista kehittyneisiin maihin ja vieraisiin kulttuureihin pitää pääsääntöisesti lopettaa. Voidaan tarvita hätäapuleirejä mutta ei laajamittaista turvapaikkahakemusten tutkintaa. Ilman oleskelulupaa maassa oleva, kuten laittomasti rajan ylittänyt, on voitava toimittaa YK:n hallinnassa olevalle leirille, ellei henkilö pysty palaamaan lähtömaahansa omakustanteisesti. Näin lopetetaan salakuljetusbisnes ja Välimereen hukkumiset, kohdellaan apua tarvitsevia yhdenvertaisesti ja kohdistetaan avustusresurssit tehokkaimmin.
Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden valtioiden sekä ylikansallisten yritysten tulisi lopettaa Afrikan rikkauksien ryöstäminen. Tässäkin Afrikan kansat ovat itse avainasemassa: niiden ei tule tehdä huonoja diilejä ryöstäjien kanssa; muuten saavat syyttää itseään. Suomi ja muut valtiot voivat auttaa Afrikan kansoja tarjoamalla parempia diilejä, tarjoamalla timantista paremman hinnan kuin Kiina.
Eipä Soininvaara paljon ajattele kirjoittaessaan että sokerijuurikkaan viljely typerää varjelua. Suosii mieluimmin afikkalaisten elättämistä kuin suomalaisen työpaikkojen ja teollisuuden säilyttämistä. Ja miten käy suomalaisille sokerin käyttäjille jos sokerituotanto lopetettaisiin suomessa , sillä eihän kukaan täysjärkinen suomalainen osta ulkolaista psk… Ja sananontakin kuuluu että Suosi Suomalaista.
Vapaa kansainvaellus ei ole yhteensopiva verorahoitteisen sosiaaliturvan kanssa. Jompi kumpi on valittava. Luulen, että tulevaisuudessa ei enää pyritä tasa-arvoisuuteen ainakaan lopputuleman osalta, vaan pikemminkin niin, että jokaisella on oikeus tehdä työtä 24 h vuorokaudessa ja sitä kautta ostaa lapsilleen parempi tulevaisuus. Olisi mielenkiintoista nähdä mitkä ryhmät siinä tilanteessa ovat voittajia.
Tätä asiaa oisi hyvä myös miettiä siltä kannalta, mitä asioita voidaan ratkoa demokraattisesti. Kestääkö tämä planeetta demokratiaa?
Mielellään ei. Tänään oli HS:ssa hyvä juttu väestönkasvusta, talouskasvusta ja romahduksesta. Venäjän väestö pienenee melko vauhdikkaasti.
Ydinvoimaloita (Loviisan reaktoreiden kokoluokka riittäisi) Pohjois-Afrikan pohjoisrannikolle. EU vartioisi näitä sotilaallisesti. Näillä puhdistettaisiin merivettä suolasta ja pumpattaisiin aavikolle.
Aavikon puhjetessa kukkaan vähenisi epätoivo ja maaperä katkeruudelle.
Pitäisi ymmärtää, että jos Pohjois-Afrikan pohjoisrannikko saataisiin kukoistamaan, niin olisi vähemmän syitä tulla Eurooppaan.
Aivan kapeakin vyöhyke riittäisi, koska keinotekoisella kastelulla peltoalaa voidaan puskea käytännössä loputtomasti etelään asutuksen levitessä.
Huomatkaa, että myös aurinkoenergiaa voisi käyttää, mutta aurinkoenergian tuotantolaitokset olisivat alttiimpia islamistikapinallisten iskuille ja kalliimpia vartioida.
Se, että kapinalliset räjäyttäisivät vesiputken, ei olisi ongelma, ei siitä ympäristökatastrofia syntyisi. Putkesta pala pois ja uusi tilalle.
Vedestä ei myöskään pitäisi veloittaa mitään.
On muutamia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on tukea Pohjois-Afrikan pohjoisrannikon valtioita, joilla menee hyvin. Toinen vaihtoehto on vain brutaalisti tehdä maihinnousu Libyan rannikolle. Siis, koska he eivät itse kykene tekemään mitään, niin jonkun muun täytyy ottaa tilanne haltuun.
Se 1,5 miljoonan ihmisen rantautuminen Eurooppaan maksaa maahanmuuttokuluina oikeasti todella paljon. Se maksaa niin paljon, että sillä hoitaa jo aika ison rauhanturvaorganisaation kuluja. Saksassa puhuttiin 10 miljardista eurosta vuonna 2016. Suomessa miljardi.
Ei Suomen tai Euroopan syntyvyys niin alhainen ole, että meillä ei riittäisi työläisiä.
Singaporessa asuu 5 miljoonaa asukasta. Kuinka paljon tarvittaisiin pinta-alaa Libyan rannikolta, jotta siihen voitaisiin Euroopan voimin perustaa 5 miljoonan asukkaan kaupunki? Ei paljoa.
Vertailukohdaksi voi ottaa vaikka Yhdysvaltain Afganistanin ja Irakin miehityskustannukset. Tehdä siis ihan sotataloudellisia laskelmia, että kumpiko kannattaisi paremmin?
Tuollaisen kaupungin perustaminen nielisi myös valtavat määrät työvoimaa, josta ei Pohjois-Afrikassa, Libyan rannikolla ole pulaa. Palkkataso pysyisi pitkään alhaisena Eurooppaan verrattuna.
Minulla ei ole mitään hajua, että miten kansainvälinen laki suhtautuu asiaan. Mutta tuskinpa sillä on väliä.
Suomi voisi osallistua tekemällä tähän uuteen kaupunkiin viemäröinnin ja vesijohtoverkoston. Siitä tulisi taatusti maailman paras ja hitto vie, voisivat vihdoinkin juoda hanavettä..
Joskus minä mietin, että eiköhän vaihdeta mantereita. Eurooppalaiset Afrikkaan ja afrikkalaiset Eurooppaan. Kummassako talous räjähtäisi kasvuun? 🙂
Petteri:
”Mustan Afrikan asukkailla on keskimäärin merkittävästi heikompi älykkyys kuin Euro-Aasian asukkailla, myös kaikki ympäristötekijät huomioiden. Tämä tarkoittaa, että Afrikassa on paljon vähemmän tietotyöhön koulutuksen jälkeen kykeviä ihmisiä ja tämä geneettinen asiantila on pysyvä, se ei muutu.”
Petteri, mistä tämän kaiken voi varmistaa itse?
…ja ristiriidassa myös ihan yksinkertaisen taloudellisen itsekkyyden kanssa. Kun kolonialismin tasetta on jälkikäteen laskeskeltu ja huomioitu mm. sotalaivaston, siirtomaajoukkojen, hallinnon yms. ylläpito, britit, menestynein siirtomaaimperiium, taisi netota vain Intiasta. Muuten homma kannatti vain muutamille etuoikeuksien haltioille muun kansakunnan jäädessä maksumiehen rooliin.
Ilmastonmuutos kylläkin vihertää Saharaa, toisin kuin maalaisjärjellä voisi päätellä. Satee
Mm. koska suurempi hiilidioksidimäärä auttaa kasveja kestämään. Sademäärät kasvavat myös
Täältä myös ei-ääni Venäjään liittymiselle.
Hs:n verkkolehden versio Rooman romahdukseen liittyvästä tutkimuksesta ei ollut hyvä vaan hämärä. Tutkija näyttää olettavan, että talouden kannalta olisi olennaisen tärkeää, että kuluttajien määrä lisääntyy.
Väkiluku on pienentynyt monta kertaa historiassa hyvin tuloksin: Musta surma, toinen MS. Hedelmällisyysluvun pienentyminen saattaa olla hyvä indikaattori taantumiselle, mutta sekään ei taida olla ultimaattinen syy.
Tutkijan pitäisi lukea Ibn-Khaldunia.
Ei pidä paikkaansa. Syntyvien lasten geenejä voidaan tulevaisuudessa korjata hyvinkin äkkiä, mutta 2 miljardia potilasta on todella iso savotta.
Rajojen suljeminen on tottakai edessä joka tapauksessa jollei tapahdu ihmettä. Afrikasta on tulijoita niin kauan kuin elintasoeroa ob ja se ei kutistu jos ei saada väestönkasvua kuriin.
Amerikassa intiaanit olisivat laittaneet rajat kiinni eurooppalaiselta ylijäämäväestöltä jos olisivat voineet, ja hyvästä syystä – alkuperäisväestölle kävi huonosti.
Vielä aivan vähän aikaa sitten Gaddafi hoiti rajat kiinni Euroopan puolesta taistelukyvyltään heikolla armeijalla. Erikoisinta vielä että paljon vähemmin kuolonuhrein kuin nyt kun EU hoitelee kaiken ”humaanimmin”.
Mahdollisuus siirtää ylijäämävöestö Amerikkaan johtui Euroopan teollisesta ylivertaisuudesta. Alkuasukkailta ei tarvinnut kysyä. Lopulta kyse oli varsin väkivaltaisesta siirrosta – ainakin alkuasukkaiden kannalta asiaa katsottaessa.
Typerästä sokerinviljelystä ehkä päästäisiin eroon helpommin, jos se myytäisiin suomalaisten, ei afrikkalaisten etuna markkinatalouden lakien mukaisesti.
”Ja miten käy suomalaisille sokerin käyttäjille jos sokerituotanto lopetettaisiin suomessa , sillä eihän kukaan täysjärkinen suomalainen osta ulkolaista psk…”
No hyvinhän heille sitten kävisi, sillä ihminen on terveempi ilman sokeria.
https://www.nextbigfuture.com/2016/10/39-megawatt-solar-powered-desalination.html
Tässä siis mielenkiintoinen ja tuore projekti, mutta tässä käytetään aurinkoenergiaa.
Saharan autiomaa laajenee edelleenkin, eikä kasvit voi hyödyntää hiilidioksidia kuin tiettyyn pisteeseen saakka.
http://pubs.aeaweb.org/doi/pdfplus/10.1257/jep.25.3.83
Kansainvaelluksen hyödyistä on aika vähän tutkimusta, mutta joidenkin arvioiden mukaan globaali bruttokansantuote kasvaisi tuhat miljardia jos valtioiden rajat poistettaisiin ja köyhistä maista annettaisiin ihmisten tulla töihin länsimaihin.
Emme taida olla aivan valmiita tähän…
Prosenteissa siirtolaisuus Kiinasta ulos on ollut kovin pientä, toki kun Kiinalaisia on lukumääräisesti paljon, heitä asuu jonkin verran myös maan ulkopuolella.
O.S:”Tuontia Afrikasta pitäisi helpottaa, mutta meillehän esimerkiksi oman typerän sokeriviljelyn varjelu on tietysti tärkeämpää kuin Afrikan kehitys.”
Nyt lähti Soininvaaralta kyllä sellainen ”leija”, että oksat pois. Vai , että Suomen kansallinen sokeriviljelyn tuki estää Afrikan vaurastumista. Sen tuen määrä on 4 – 5 milj. euroa vuodessa.
Linkistä voit lukea mistä todellisuudessa on kysymys:
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-maksaa-ranskalaisten-sokerin-3391939
Soininvaaran analyysin mukaan Suomi siis olisi kupletin paha poika ja markkinahäirikkö.
Sokerin viljelyn tuki ja tuontisuoja on huomattavasti suurempi kuin tuo mainittu 4-5 M€, jossa lienee siis mukana vain erityinen subventiuo tuontisuojan päälle. Tuontisuoja onse varsinainen juttu. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sitä tuettaisi muuallakin, esimerkiksi Ranskassa. Sokerin tuotannossa koko Euroopassa ei ole päätä eikä häntää, koska sokeriruo’on tuotanto on paljon tehokkaampaa lähellä päväntasaajaa.
Suomalaisten päätettävissä on sokerin tuesta ainoastaan tuo kansallinen osuus eli noin euro asukasta kohti. Tuontisuoja on täysin EU:n päätösvallassa, johon Suomen vaikutusvalta on hyvin pieni. Kyllähän se sokerinviljelyn varjelu on ykkösasia monessa Keski- ja Etelä-Euroopan maassa, mutta suomalaisessa keskustelussa tuskin näin on.
Afrikan tuontia EU:n talousalueelle tulisi helpottaa, totta. Suuria esteitä ovat mm. geeniteknologialla tuotettujen elintarvikkeiden kategorinen tuontikielto. Geeniteknologia mahdollistaisi, ja mahdollistaa, lajijalostuksen tasolle, joka mahdollistaa vilhelyn kuvemmillakin
alueilla.
EU maalaa median tuella perusteettomia geeniteknologiamörköjä. Tämän vastustuksen polttoaineena ovat muutoksenpelko, oikean tiedon puute sekä – suurimpana todellisena syynä – oman maatalouden protektionismi.
Afrikalle ei anneta edes mahdollisuutta. Tuleva muuttovirta on meidän omaa tekoa.
Vain paikallinen kestävä maan käyttötapa voi auttaa siinä ja liikakansoitus tekee siitä vaikean yhtälön. Saharan aavikoiden kasvua ei voi selittää ilmastonmuutoksella koska se näyttää toimivan juuri Saharan osalta päinvastaisesti.
En tiedä saako tähän laittaa linkkejä mutta kokeillaan. Esimerkiksi
http://news.nationalgeographic.com/news/2009/07/090731-green-sahara.html
Varsinaiseen aiheeseen liittyen Tyynenmeren alueen saarivaltoissa joissa luonnonvarat olivat niukat saatiin aikanaan väestönkasvu tasapainoon ilman elintason romahdusta ja merkittävää migraatiota. Aika kovin ottein kylläkin.
Olen lisännyt artikkeliin kuvan hedelmälliksyyden kehityksestä maanosittain.
Tcrown ja Lampelto ehdottivat siirtomaiden palauttamista Afrikkaan. Taitaa olla myöhäistä jo. Afrikkalaisten suurin virhe taisi olla se, että piti väen väkisin ”itsenäistyä”. Paremmin siellä asiat olisi, kun Britannia ja Ranska olisivat vastuussa koulutuksesta, terveydenhoidosta…
Mitä tuohon Amerikka-vertaukseen tulee, niin minusta se ei ole kovin kiva. Mitä eurooppalaiset tekivät siellä Amerikassa? Tuhosivat alkuperäisväestön. Mitä afrikkalaiset tulisivat tekemään täällä Euroopassa? …
YK:n omistamat ja hallinnoimat pakolaismetropolit saattavat olla ratkaisu, mutta sellaisten rakentamisessa kestää kauan, kymmeniä vuosia. Koska pakolaismetropoleihin saa tulla kuka tahansa, on elintason niissä oltava vaatimaton, jotta sadat miljoonat eivät hakedu niihin: 99 prosentilla Afrikan väestöstä tulee olla synnyinseudullaan paremmat elinolot kuin pakolaismetropolissa.
Oikea ratkaisu, joka voidaan ottaa käyttöön heti, on YK:n pakolaisleirien määrätietoinen kehittäminen ja niiden rahoituksen merkittävä lisäämine; turvapaikkahakemuksia ei pääsääntöisesti vastaanoteta eikä tutkita, vaan hakija toimitetaan YK:n leirille. Leirien kehittäminen voi johtaa vähitellen pakolaismetropolien rakentamiseen, jos rahat riittävät ja jos pakolaiset kouluttautuvat ja työskentelvät leireillä hallinnon kuuliaisina alamaisina. On valitettavaa, että (lähi)demokratia sopinee huonosti pakolaisleireille ja -metropoleihin.
Hyvä huomio, muualla otetaan kaikki EU-rahat ilomielin vastaan ja vähän enemmänkin huijaamalla. Suomessa syyllistetään maajusseja maksetun EU-jäsenmaksun kotouttamisesta takaisin.
Esim. täällä viljellään sokeria EU-tuilla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_merentakaiset_alueet
https://publications.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/d568cd41-922d-451c-93a8-0c6f9ba184ca/language-fi
Ajat ovat muuttuneet 1800-luvusta. Ei ole niin paljon raskaita fyysisiä töitä, joita kielitaidottomat maahanmuuttajat pystyisivät tekemään. Kun suomalaiset muuttivat Kanadaan, niin he tekivät, mitä osasivat, kuten metsätöitä.
Heidän osaamiselleen oli siis aitoa kysyntää yksityisillä markkinoilla, ei tarvittu mitään kotoutumistoimia. Mitä sellaista afrikkalaiset maalaiset osaavat, mistä joku olisi valmis maksamaan mitään?
En ole vakuuttunut. Älykkyyseroja varmasti on, aivan samoin kuin on eroja esimerkiksi keskimääräisessä pituudessa, mutta niiden mittaaminen ja syiden selvittäminen ei ole kovin yksinkertaista. Eivät esimerkiksi viime vuosisadan alun suomalaiset pärjäisi nykyisissä älykkyystesteissä läheskään niin hyvin kuin nykyiset suomalaiset.
Yksi asia on älykkyystestien yhteys kulttuuriin. Aina pitäisi selvittää, miksi vastattiin tietyllä tavalla, eikä vain tulkita toisenlaista vastausta vääräksi, sillä kulttuurieroilla voi olla merkitystä etenkin yksinkertaisia ja tuloksiltaan rajoittuneita kuviopäättelytestejä monimutkaisemmissa testeissä.
Jos esimerkiksi kysyttäisiin, mikä ei kuulu joukkoon ja näytetään kuvat vehnästä, naudasta, mansikasta ja männystä, oikea vastaus riippuu siitä, miten kysymyksen tulkitsee. Yhden mielestä nauta eläimenä ei kuulu kasvien joukkoon, toisen mielestä taas mänty ei kuulu joukkoon, koska sitä ei voi syödä. Vääräkin vastaus voi olla oikea, jos asiaa katsoo toisesta näkökulmasta. Niin ei tietenkään ole aina, eikä mitä tahansa perustelua tarvitse hyväksyä.
Iso vaikutus on myös koulutuksella, ravintotilanteella lapsuudessa ja esimerkiksi yhteiskunnan levottomuudella. Sodan keskellä ei kasva neroja, kun aika ja energia kuluu hengissäpysymiseen, eikä kouluttautumiseen. Tuloksiin vaikuttaa paljon myös se, kuinka koulutettuja vastaajat ovat. Länsimaissa kaikki lapset koulutetaan, Afrikassa yhä merkittävä osa väestöstä jää ilman peruskoulutusta. Pohjakoulutuksella on merkitystä, kun testataan aikuisten älykkyyttä.
Osansa on myös sillä, että afrikkalaisista lahjakkaista ne, joilla on mahdollisuus, siirtyvät opiskelemaan Eurooppaan ja Amerikkaan ja aika monet heistä myös jäävät sille tielle.
Väite ei ollutkaan, että geneettisesti toisistaan erottuvien ihmisryhmien keskimääräinen älykkyys poikkeaa toisistaan pelkästään geneettisten erojen vuoksi. Väite oli, että poikkeaa osittain geneettisten erojen vuoksi. Tämä väite on helppo uskoa todeksi jo yksinkertaisesti siksi, että olisi ihmeellinen sattuma, jos eri ryhmien keskimääräiset sattuisivat olemaan täsmälleen samat. Ei älykkyys ole monia muita ominaisuuksia kummempi. Myös sukupuolten välillä keskimääräisessä älykkyydessä on eroja, mutta älykkyysosamäärä on tarkoituksellisesti määritelty (osa-alueet painotettu) niin, että keskiarvoista tulee jotakuinkin sama.
Totta on, että kaikki älykkyystutkijat eivät tunnusta geenien selittävän yhtään älykkyyseroja.
Tarkoitat ilmeisesti kokonaishedelmällisyyslukua etkä lapsi/nainen suhdetta, kun olet ottanut 2,1:n vertailuluvuksi. Tilastokeskus määrittelee käsitteen näin: ”Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.”
Tässäpä hyvä, mutta vaikea kysymys pohdittavaksi ihan Linkolan henkeen. Pystyvätkö demokraattisesti valitut hallitukset todellakin ratkaisemaan nämä ongelmat? Ainakin toistaiseksi tulokset ovat olleet huonoja.
Ajatusta voi viedä vieläkin pitemmälle? Entäpä jos eivät pysty? Sekin kuulostaa kovin pelottavalta ja arvaamattomalta vaihtoehdolta. Totisesti ihmiskunta on suurten haasteiden edessä.
Kansallisvaltion tehtävä ei ole maksimoida globaalia BKT:ta, vaan puolustaa kansalaistensa etua. Asia olisi hyvin eri, jos meillä olisi vain yksi maailmanvaltio.
Tästä tuskin on tarkoituksenmukaista tehdä keskustelua älykkyyden mittaamisesta, mutta huomautan, ettei älykkyystestissä kysytä mitään tuollaista. Se ei ylipäätään ole tietovisa.
Älykkyystestit mittaavat ns. yleisälykkyyttä eli g-tekijää, joka korreloi sitten erinäisin tavoin erinäisten asioiden kanssa. Useimmiten korrelaatio on kohtalaisen voimakas kaikessa älyä vaativassa, vaikka se äly liittyisikin matematiikan sijasta vaikkapa värien käyttöön taiteessa. Eli pitkälti yksinkertaistaen voi todeta, että koulussa, työssä, taiteessa ja jopa urheilussa paremmin pärjäävillä on yleensä enemmän mitattavaa älykkyyttä kuin sillä porukalla, joka ei pärjää ja jolla ei ole motivaatiota. Yksilöt ovat toki yksilöitä ja populaatiot populaatioita tässäkin tapauksessa.
Esimerkiksi Etelä-Espanjassa maksaa tunti laadukasta rakennustyötä 1-3 euroa. Marokkolaiset tekevät. Espanalaiset hyötyvät. Sama on aivan eri lukemilla Norjassa. Rakennustyöt tekevät Puolalaiset. Palkkaa saa 25 euroa tunti. Norjalainen ei tee, mutta Norjalainen hyötyy. Ja Suomessakin jos on pakko saada homma valmiiksi tiettyyn päivään, niin sopimus on tehtävä Virolaisten kanssa. Suomessa 10-15 euroa tunti.
Pieni Trivial Pursuit kysymys Odelle. Mitä pystyt suoraan ulkomuistista kertomaan Justus von Liebigistä?
Eräs hänen havaintonsa liittyy suoraan ksnsantalosutieteeseen. Mikä?
Tapasin jokunen vuosi sitten miehen, jolla oli 130 vaimoa, noin 200 lasta ja jotain 1000 lastenlasta. Koulutetut paikalliset pitivät tälläistä menneen maailman menona ja sanoivat, että toista samanlaista ei enää koskaan tule. Suhteellisen rikkaat paikalliset olivat sitä mieltä, että yksi vaimo ja yksi rakastaja on tätä päivää. Sanoivat, että enää ei ole varaa moneen vaimoon
Jäi vähän ohueksi. Ja menee hieman ohi aiheesta. Jos kiinnostaa tästä aiheesta tähän päivään vedetyt johtopäätökset, niin Anttonen & Sipilä; Suomalaista Sosiaalipolitiikkaa voisi olla ihan mukava ja helppolukuinen lätty tavattavaksi.
Rosling.
Jos joku ei tutustunut miehen työhön hänen eläessään, niin nyt viimeistään on aika. Jos olet todella lukenut kommentit tähän saakka ja mietit mikä hiton Rosling, niin aloita ihmeessä vaikka TED- videoista.
Millä perusteella?
Joku on siis onnistunut elämään pullossa tähän asti.
Täytyykin varmaan tutustua – tyyppi, joka näyttäisi olevan Ehrlichin pariskunnan yhteisellä inhokkilistalla lienee pakostakin fiksu.
Siis minun sanomani, jota hieman eri sanoin muutkin kommentoijat ovat sanoneet, on että vertaus Amerikan 1800-luvun siirtolaisuuden ja Euroopan nykyisen pakolaiskriisin välillä vie pahasti harhapoluille (varsinkin niinkuin se nykyisessä debatissa useimmiten esiityy). Amerikka kaipasi siirtolaisia ja näillä oli silloisessa historian kehitysvaiheessa mielekästä työpanosta tarjottavana. Nämä ratkaisevat tekijät ovat nykyisen EU:n ja Afrikan ja lähi-idän siirtolaisten suhteen tyystin erilaiset.
Minun nähdäkseni olisi parempi jos siirtolaismassat jäisivät kotiseuduilleen kehittämään, kaiken muun ohella, sokerinviljelyä EU-vientiä varten ja EU puolestaan, muun muuasssa, järkevöittäisi maataloustuki-politiikkaansa, niin että fyrkkaa irtoaa esim. edullisen sokerin tuontiin Afrikasta. Tietenkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuntuu että ne vaikeudet ovat paljon pienempiä kuin jos EU ottaa sisään huonosti sopeutuvia suuria siirtolaismassoja.
Googlaamalla mainitsemasi kirjan abstrakti ei selviä onko kirjalla tähän asiaan jotain sanottavaa.
Mustien afrikkalaisperäisten keskimäärin matalammasta älykkyydestä tai kyvystä menestyä nykyaikaisessa yhteiskunnassa on olemassa aika monta samansuuntaista havaintoa. Ei tässä toki ole kyse siitä, ettei ole olemassa älykkäitä tai menestyviä mustia, vaan siitä että heitä suhteessa väestöön selvästi vähemmän eli jakauman keskikohta alempana. Tässä muutama havainto, jotka kaikki viittaavat samaan suuntaan:
1) Yleiset älykkyyden eri väestöryhmien älykkyysmittaukset eri tutkimuksissa, esimerkiksi Lynn & Vanhanen.
2) Afrikkalaisperäisten huono menestys esimerkiksi USA:ssa ja muuallakin maailmassa. Mustista huomattavan pieni osa pystyy minkäänlaisiin akateemisiin saavutuksiin ja jo lukion läpäiseminen on suurelle osalle hyvin vaikeaa. Samalla mustan väestön älykkyysosamäärä ja erilaiset testitulokset, esimerkiksi SAT ovat todella paljon muiden ryhmien alapuolella. Tätä ei voi kokonaan selittää ravinnolla tai kulttuurilla, vaan genetiikka on tässä merkittävässä roolissa. Tämä siitä huolimatta, että mustien on esimerkiksi SAT testeillä mitaten paljon helpompi päästä yliopistoon ja heille on paljon paremmat stipendijärjestelmät kuin valkoisille.
3) Musta afrikka ei ole ennen nykyaikaa pystynyt ylläpitämään varsinaisia korkeakulttuureja tai kaupunkeja kuin hyvin niukasti. Tämä viittaa siihen että älykkyydessä voi olla heikkouksia.
4) Joka puolella muuta maailmaa afrikkalaisperäiset muodostavat keskimäärin heikosti menestyvän siirtolaisryhmän eivätkä missään silminnähden hyvin menestyvää. Tämä viittaa siihen suuntaan, että afrikkalaisten kyky menestyä länsimaisessa yhteiskunnassa on heikompi kuin muilla väestöryhmillä. Tämä tukee havaintoa matalammasta älykkyydestä
5) Lähes kaikki maailman köyhimmät maat ovat mustassa afrikassa, vaikka osalla alueista on huomattavat luonnonvarat. Tämä viittaa siihen, että mustien kyky rakentaa menestyviä yhteiskuntia voi olla heikompi kuin muilla ryhmillä. Tämä tukee havaintoa keskimäärin matalammasta älykkyydestä.
6) Afrikan rikkaimmassa maassa, Etelä-Afrikassa, jossa on apartheidin ajan jälkeen ihan maksimaalisesti pyritty tarjoamaan mahdollisuuksia mustille, elinkeinoelämässä ja tieteessä mustilla on suhteessa väestöön suhteellisen pieni osuus, myös nuorissa ikäluokissa. Tämä viittaa siihen, että mustan väestön keskimääräiset kyvyt ovat heikommat kuin muulla väestöllä ja vaikka kuinka paljon positiisesti syrjitään, mustassa väestössä on vähemmän henkilöitä on riittävästi kykyjä vaativiin tehtäviin.
7) Tieteen je elinkeinoelämän huipulla mustia on erittäin vähän suhteeessa väestön määrään ja heistä vähistäkin harva on 100 % tai pääosin afrikkalaista syntyperää. Näyttää siltä että mitä enemmän muuta geeniperimää yksilöllä on, sitä paremmin hän keskimäärin menestyy. (Osalla USA:n mustista on paljon valkoista geenitaustaa eli osa on mulatteja, joilla on pääosin valkoiset esi-isät.)
Toki älykkyyteen on myös ravinnolla, koulutuksella ja virikkeillä jonkin verran merkitystä. Se ei kuitenkaan selitä kuin kohtuullisen osan ylläolevista menestys ja älykkyyseroista, joten genetiikalla näyttää olevan myös suuri merkitys.
Menestys on toki myös osin kulttuurikysymys, mutta kyky ylläpitää menestyksen kulttuuria on myös aika lailla geneettisesti periytyvää. Älykkyys on tuossakin merkittävässä osassa.
Toki eri syntyperää olevien eli eri rotujen keskimääräiset älykkyyerot ovat tabu ja siksi asiaa ei uskalleta myöntää. Asia kielletään, koska se ei sovi monien ihmisten arvoihin.
Kuitenkin näyttää, että geneettiset erot ovat suurimmillaan Euro-Aasian väestön ja mustan afrikkalaisperäisen väestön välillä. Euro-Aasian väestö on ilmeisesti aikojen kuluessa sekoittunut ja toisaalta mustat afrikkalaiset ovat olleet pääosin eristyksissä omalla alueellaan.
Peruselintarvikkeiden tuotanto kannattaa pitää omissa käsissä. Se on yksi onnistuneen turvallisuuspolitiikan peruspilareista.
Kannattaisiko banaanejakin alkaa viljellä Suomessa kasvihuoneissa? Yhtä järkevää kuin kilpailla sokerinviljelyksestä Mosambikin kanssa. Erityisesti kun sokeri kestää varastoimista paljon paremmin kuin banaanit.
Olen pitänyt sylttyä markkinatalouteen kallellaan olevana komentoijana, mutta fasismista elämöi kyllä nykyään lähinnä vanhat NL:n aivopesemät ja uusäärivasemmisto.
Ja Venäjällähän fasisti on yleinen haukkumasana. Esim. homoaktivistit nimittävät hallitusta fasistiseksi ja hallitusta lähellä olevat homoaktivisteja (ulkomailta ohjatuiksi) fasistiagitaattoreiksi. Kaikki pahikset on aina fasisteja :).
Homman jujuhan NLssa oli siinä, ettei kansallissosialistejakaan voinut sanoa enää Molotov-ribbentrop sopimuksen rauettua kansallissosialisteiksi, koska tyhmimmätkin olisivat liian helposti ymmärtäneet NL:n Stalinin sosialismin ja kansallissosialismin olevan melko läheisiä aatesuuntia. Siksi piti hämätä puhumalla fasismista, joka oli kahta em. järjestelmää inhimillisempi. Italiassahan ei ollut mitään rotulakeja ja Italian juutalaiset tutkitusti kannattivat fasisteja enemmän kuin väestö keskimäärin.
Rotulait tulivat Italiaan saksalaisten pakottamina myöhemmin.
Fasismi toki on kollektivistinen aatesuunta kuten esim sosialidemokratiakin ja muut sosialismin muodot. Useiden mielestä tietysti aatteet, jotka sallivat enemmän individualismia ovat paljon parempia.
Maailman viiden nopeimmin kasvavan talouden listalla on kolme Afrikan maata: Etiopia, Ghana ja Norsunluurannikko.
https://www.worldfinance.com/markets/the-worlds-five-fastest-growing-economies
Ei kai tämän pitäisi olla mahdollista, jos mustat afrikkalaiset ovat keskimäärin tyhmempiä? Suomen kasvuluvut ovat jotain iham muuta.
Niin ja otetaan vielä huomioon se pienen pieni fakta, että länsimaalaisten yliopistojen tutkimusryhmät koostuvat nykyään paljolti länsimaiden ulkopuolelta tulleista tutkijoista. Myös Suomessa on näin.
Erityisesti suomalaiset teknilliset yliopistot, kuten Aalto ja TTY omaavat tutkmusryhmiä, joissa suomalainen tai edes länsimaalainen edustus on varsin pientä.
Jos pitäisi heittää hatusta ennustus, niin afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset ovat vuosisadan loppupuolella ja ensi vuosisadalla Nobel palkintojen saajia. Tai mikä palkinto silloin sitten onkaan himoituin.
Olen itse korkeakoulutettu perinteisten luonnontieteiden alalta ja oman erityisalani tämän hetken huippututkimus on lähes poikkeuksetta kiinalaisten julkaisemaa.
Heh. Entäs kun se ainoa vihollinen on se taho, joka myy polttoaineen tähän omaan peruselintarvikkeiden tuotantoon? 🙂
Perussuomalainen rajojen sulkeminen on tärkein olemassa olevista vaihtoehdoista.
Ruotsissahan on nähty, mihin johtaa maahanmuutolle avonaiset rajat. Fakta on, että maahanmuuttajapotentiaalia on niin paljon, että edes Ruotsin tai saksan resurssit eivät lopulta riitä vastaanottamiseen. Myös nämä erittäin rikkaat maat joutuvat nopeasti sulkemaan rajansa kun tulijoita alkaa tulla laskettua enemmän. Ruotsissa raja pantiin kiinni kun tulijoita oli 160 000 vuodessa. Afrikassa on miljoonia ja miljoonia valmiina muuttamaan eurooppaan…. eli ei ole mitään mahdollisuutta ottaa vastaan sieltä pois haluavia.
Banaaneille kyllä kasvaa korvikkeita Euroopassa ihan luonnossakin eli se ei ole mitenkään välttämätön ravintokasvi täällä. Sitä tuodaan vain ruokavalion monipuolistamiseksi. Sokeri katsotaan länsimaissa peruselintarvikkeeksi, jota pitäisi saada, vaikka kansainvälinen kauppa jostakin syystä pysähtyisi.
Aasia nousi lähinnä vaihtamalla sosialismin tai muun runsaan sääntelyn kapitalismiin. Eri maat tekivät vaihdon eri aikoina, mutta tulos on ollut melkein aina sama. Liikaväestön poismuutto ei yleensä ollut nousun avain. Paljon Afrikkaa tiheämminkin asutut alueet ovat nousseet, ja köyhät alueet ovat usein melko harvaanasuttuja.
Sokerinviljelystä kannattaa luopua, jos sokerin suhteen huoltovarmuus on kunnossa ja jos on tarjota (heti) tilalle parempaa työtä — muutoin ei kannata luopua.
Et halunnut ymmärtää näkökohtaani, joka kyseenalaisti EU-tukien käytön entisten siirtomaavaltojen merentakaisilla alueilla. Ja nimenomaan siinä yhteydessä, että Suomessa kyseenalaistetaan marginaaliset EU-jäsenmaksujemme kotiutukset sokerijuurikkaanviljelyn muodossa.
Sokerijuurikkaan valmistuksen sivuvirtoja hyödynnetään mm. biopolttoaineen valmistuksessa. Kyse ei siis ole pelkästään sokerin valmistamisesta. Esim. VTT tutkii elintarvikeprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä . Esimerkki FuBio -tutkimusohjelmasta , jossa ”Kehitetyn teknologian avulla pystytään lisäämään sokerisaantoa sokerijuurikkaasta ja ottamaan talteen sivuvirroista arvokkaita komponentteja, kuten betaiinia ja inositolia, joilla on useita kaupallisia sovelluskohteita. Betaiinia käytetään eläinrehuihin, kosmetiikkaan, urheilujuomiin,
lämmönsiirtokoneisiin sekä kiitoratojen
jäänestoon. Inositolin käyttökohteena ovat
urheilujuomat. Sokerijuurikkaasta jäljelle
jäävä juurikasleike ja melassi käytetään
eläinrehun raaka-aineena. Melassia voidaan jalostaa vielä jopa etanoliksi.”
Sokerijuurikkaan viljely Suomessa ei olekaan niin yksioikoinen juttu kun halutaan ymmärtää.
https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/biorefinenews_1_2_2011.pdf
Ei tässä loppujen lopuksi ole huolta. Jos moinen väestömäärä lähtee liikkeelle, vastaanottajamaissa nousee ennen pitkää valtaan fasismi tai muu maahanmuuttovastainen ideologia. Sitten ihmisivirrat loppuvat.
Sen jälkeen seuraa väestön supistuminen tavalla tai toisella lähtömaissa, esim. nälänhädän kautta.
Toki afrikan talous kasvaa nyt prosenteissa hyvin nopeasti. Siinä on kaksi draiveria. Toinen sama kuin muuallakin kehittyvässä maailmassa eli uuden tekniikan ja osaamisen käyttöönotto.
Esimerkiksi härkien korvaaminen traktoreilla, keinolannoitteet, muulien korvaaminen kuorma-autoilla, kännykkäverkot, internet sekä nopeasti laajeneva luku-ja kirjoitustaito tuovat massiivisia tuottavuuden parannuksia myös afrikkaan.
Kun lähtötaso on hyvin matala, merkittävällä osalla alueista oli pari vuosikymmentä sitten omavaraistalous, talous kasvaa prosenteissa nopeasti. Toinen afrikan nopean kasvun draiveri on nopea väestönkasvu.
Laajeneva luku- ja kirjoitustaito saattaa muuttaa myös äo-testien tuloksia.
On tavattomasti helpompi tuplata kehitysmaan dollari kuin teollisuusmaan sata dollaria, kun on kyse BKT:n kasvattamisesta kehittymättömissä (matalan lähtötason) ja omavaraistalouteen nojaavissa maissa. Todellisuudessa monissa teollistuneissa maissa todellinen eli ostovoimamääräinen kasvu on selvästi suurempaa riittävän pitkällä – taantumat ylittävillä – tarkasteluväleillä. Kaupoissa kuitenkin ostetaan valuutalla eikä kasvuprosenteilla.
Väännetään rautalangasta: aikaväli X
teollistuneen maan 100 dollaria ->110 dollariin= + 10 %;
kehitysmaan 1 dollari -> 2 dollarin=+100 %.
Kuitenkin tuolla teollisuusmaan kymmenällä dollarilla saa selvästi enemmän kuin kehitysmaan yhdellä dollarilla.
Minulle kaikkien Afrikan maiden kasvuluvut ovat olleet karvas pettymys verrattuna moniin nopeasti ja korkealle kasvaneisiin Aasian talouksiin. Ehkäpä (ja toivottavasti) Aasian, Amerikan ja Euroopan yritykset sijoittavat Afrikkaan tulevaisuudessa enemmän, vaikka siellä riskit ovatkin valtavat. Kiinalaisilla on ainakin tapana viedä Afrikkaan omat työntekijänsä jostain syystä. Ehkä se liittyy tuottavuuteen ja riskienhallintaan.
En usko olevan sattumaa, että yritykset siirtävät tuotantoa Euroopasta Kiinaan ja Intiaan mieluummin kuin Afrikkaan, vaikka Afrikassa palkkakustannukset olisivat alle kymmenesosan esimerkiksi Kiinan tasosta. Kyse on nettotuottavuudesta ja riskeistä.
Näihin kasvun mahdollistajiin on kyllä lisättävä myös energia, eli lähinnä öljy. Kaikessa tuotannossa ja rakentamisessa tuottavuus hyppää rajusti kun siirrytään käsityökaluista, esimerkiksi käsiporasta ja -sahasta sähkö- ja muihin konevoimaisiin työkaluihin, porakoneisiin ja sirkkeleihin ja saadaan sähkövaloa.
Afrikassa on toki sähköverkkoja kehittyneillä alueilla, mutta suuri osa voimantuotannosta on kuitenkin pienvoimala- ja aggregaattipohjaista ja perustuu öljyjalosteisiin, koska ne ovat helposti kuljetettavia. Öljyn käyttö on toki vaatinut sekä kuljetusinfran eli tuotetankkereiden kehittymistä, alueen vaurastumista tasolle jolla polttoaineesta voidaan maksaa. Toki siirtymää on helpottanut vanhojen halpojen käytettyjen laitteiden, kuorma- ja pakettiautojen tuonti ja ylipäänsä aggregaattien ja pienvoimaloiden hintaromahdus.
Afrikassa sähköntuotanto on siirtymässä yhdistelmään aurinkopaneeli ja kaasuturbiini. Kaasuturbiini on päällä, kun aurinko ei paista jolloin suuri ellei suurin osa sähköstä saadaan auringosta.
Kyllä tuo kehitys, kuten myös parempi ravinto ja terveys vaikuttaa. Heikoimmilla alueilla Afrikassa keskimääräinen älykkyysosamäärä on ollut kurjimmillaan vain 70 tasolla. Olojen parantuminen nostanee sen 85-90 tasolle eli samaan kuin USA:n mustilla, joilla ei ole valkoisia esivanhempia.
Euroopassa keskimääräinen älykkyysosamäärä on muuten noin 100, Kiinassa noin 105 ja juutalaisilla noin 115.
Juutalaisten korkea älykkyys selittyneet vainoilla, joista vain älykkäimmät ovat selviytyneet säilyttäen uskonsa. Kauko-idässäkin voi olla ollut kovempi luonnonvalinta, Mongolit tappoivat pohjois-kiinan väestöstä suuren osan useampaan kertaan ja toisaalta nälänhädät ovat tiheästi asutuilla alueilla ehkä olleet valikoivempia.
ÄO-testit on yleensä laadittu siten, että luku- ja kirjoitustaitoa ei vaadita. Muutenkin koulutuksen merkitys on aika vähäinen ÄO-testimenestyksen kannalta. Olen siitä elävä esimerkki, sillä heikosti koulutettunakin olen saavuttanut valvotussa testissä 97.8. persentiilin ylittävän tuloksen.
Ei huolta? Minusta olisi ainakin ikävää elää fasistisessa valtiossa.
Eero Paloheimo on kansainvälisen nimenkeruukampanjan, joka leviää . Kampanjassa pyritään nostamaan tietoisuutta ympäristökriisimme syvyydestä ja toisaalta esitetään mahdollinen ratkaisu ongelmaan: Maapallon armeijat ja niiden budjetit. Paloheimo sanoo, että maapallon armeijoiden budjettien yhteenlaskettu summa on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Paloheimon mukaan resepti ympäristökriisiin: rahoja pitäisi sijoittaa kaikkiin prosesseihin, mitkä vähentäisivät ihmisten kuormaa maalle: syntyvyys laskuun ja eräiden laskujen mukaan 20% armeijoiden budjetista riittäisi Saharan aavikon muuttamiseksi metsäksi. PAloheimon on tarkoitus esittää vetoomus YK:lle kampanjasta nimenkeruun jälkeen.
Paloheimo ei pidä realistisena, että armeijoiden budjetteja saataisiin lyhyellä tähtäimellä ympäristöprojekteihin, vaan hänen tavoitteenaan on saada kampanjalleen näkyvyyttä, joka johtaisi keskusteluihin päättäjien välillä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tinkimään armeijoistaan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaisesti yhteisillä sopimuksilla neuvottelujen jälkeen.
tässä tietoa kampanjasta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote-2/
http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/
http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign
Sokeri nyt vain on täysin turha tuote. Ei kukaan kuole, jos valkoinen sokeri (tai ruskea) loppuisi. Maataloustuotannossa ja elintarviketuotannossa liikkuvat vain niin massiiviset rahat, että kukaan ei halua luopua osuudestaan. Sokeriruo’on historia on samalla myös orjuuden historiaa ja monokulttuuriviljelyn ensimmäisiä edustajia haittoineen.
Meillä jokaisella on oma pullomme, josta maailmaa katsotaan. Itse olen katsellut kotimaata teknillisen yliopiston varjossa ja näkemys on sen mukainen. Lähtökohtaisesti nuori mustaihoinen on teekkari tai kylteri ja hieman vanhempi on tutkija tai professori. Aivan kuten nimim. DVA yllä kuvailee.
Poikkeuksen tekee lähinnä ammattiurheilijat ja kantasuomalainen tumma ihoinen väestö. Täällä ei kunta ole ottanut kiintiöpakolaista sitten 90-luvun ja en ole koskaan tavannut suomessa työtöntä mustaihoista. Ilman akateemista koulutusta olevia olen tavannut vaih yhden.
Eli tälläinen pullo minulla täällä suomessa. Välillä olen tosin käynyt katsomassa maailmaa toiselta kantilta. Minulla on tälläkin hetkellä kaksi suomen passia ja vuoden 2009 jälkeen on niitä tullut leimattua täyteen neljä.
Vielä muutama sana itse pakolaiskriisin ympärillä pyörivästä keskustelusta, jossa mielestäni on aktiivisesti ammuttava alas puhtaasti demagoogisia iskulauseita ja olkiukkoja.
Yksi tälläinen on tuo levitetty mielikuva kahdesta ”ääripäästä” joka hyvin huonosti istuu vihervasemmistolaisiin jotka syyllistyvät naiivisuuteen eivätkä pahuuteen.
Mutta toisaalta: Jo jokunen aika sitten, selkeästi ennen kuin pakolaiskriisi yltyi Suomessakin sisäpoliittiseksi aiheeksi, niin oli huomattu että persut ja jotkut muut ovat kaappaamassa isänmaallisuuden omia tarkoitusperiään varten. Mielestäni nyt pakolaiskriisin politiikan ympärillä on vihervasemmistossa tapahtumassa jotain vastaavaa. He ovat kaappaamassa ihmisoikeuksiin liittyvät arvot omaksi asiakseen ja näin ollen implisiittisesti leimaavat paljonkin poliittisesti eri tavalla ajattelevia vähintäänkin välinpitämättömiksi ihmisoikeuksien suhteen. Tai sitten vaikkapa rasismin hännystelijöiksi.
Tuskin ketään yllättää kiinalaisten menestys luonnontieteissä, sillä kognitiivisten testienkin mukaan Kiinassa on runsaasti terävää väkeä. Näin oli myös Neuvostoliiton aikana, vaikka elintaso oli nykyiseen nähden matala järjestelmästä johtuen. Kiinalaisten elintaso oli vielä 60-luvulla matalampi kuin tuohon aikaan monessa Afrikan maassa oli asian laita, mutta silti Kiina on noussut noista ajoista valtavalla tahdilla vaikka Afrikka ei. Intian valtavasta väestöstä riittää myös aivovientiä Euroopan tutkimusryhmiin. Olen itsekin tutustunut teräviin kiinalaisiin ja intialaisiin tiedemiehiin ja -naisiin.
Mielestäni valikoituneista ”yksittäistapauksista” ei pidä tehdä sitä yleistystä, että kaikki tai edes merkittävä osa jonkin ryhmän R edustajista olisi erityisen kilpailukykyistä väkeä. Kognitiiviset kyvyt muodostavat aika laajan jakauman (”pitkät hännät”) kaikissa etnisissä ryhmissä, vaikka keskiarvoissa näyttäisi olevan melkoista eroa. Analogiana voisin esittää ryhmien väliset pituuserot. Ainakin jossain vaiheessa kiinalainen mies oli maailman pisin, vaikka populaatiotasolla kiinalaisia ei tunneta pitkistä ihmisistä.
Petteri:
”Toki eri syntyperää olevien eli eri rotujen keskimääräiset älykkyyerot ovat tabu ja siksi asiaa ei uskalleta myöntää. Asia kielletään, koska se ei sovi monien ihmisten arvoihin.”
Erot etnisten ryhmien välisissä keskiverto äo:ssa voi pitää paikkansa. Olennaista on se, että mitä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia mahdollisten erojen perusteella tehdään. Ajatus siitä, että maapallolla on etninen ryhmä, joka ei ”koulutuksen jälkeen kykene tietotyöhön” tuntuu lähtökohtaisesti kummalliselta ajatukselta. Riippuu tietysti mitä tietotyöllä tässä tarkoitetaan, se ei mielestäni ole vielä vastauksissasi auennut.
Vaikka neukkulassa nimettiin surkeat säätkin fasismiksi, ei se sitä tarkoita etteikö aate voisi tehdä comebackia.
Fasismilla on kuitenkin selkeä ja helposti ymmärrettävissä oleva ratkaisu pakolais-, talous- yms. kriiseihin. Se tarjoaa olemassaolon tarkoituksen sekä helposti samaistuttavan porukan ja helpon aatemaailman sekä luusereille että elämässään pärjänneille.
Pakolaiskriisi ratkaistaan ajamalla pakolaiset ja vääränväriset rajojen ulkopoulelle ja rakentamalla muurit. Demokraattisen päätöksenteon ongelmat, esimerkiksi sote-soppa, ratkaistaan sillä että maassa on fuhrer, joka päättää mitä tehdään ja vastustajat pisetään linnaan. Työttömyys ratkaistaan pistämällä ”ei pelkästään esteettstä haittaa iheuttavat ainekset” kuten somalit ja työttömät rakentamaan lapioilla moottoriteitä. Armeijaa vahvistetaan.
Päätöksiä siis syntyy ja niin kauan kun kuuluu oikeaan porukkaan (eli ei joudu lapiohommiin, mielipidevangeiksi, lusimaan pitkää asevelvollisuutta armeijassa taikka potkituksi ulkomaille), ne ovat ainakin alussa todennäköisesti kohtuullisen miellyttäviä.
Jos taas sattuu kuulumaan päähän potkittaviin, niin voi voi, ”sehän on niille aivan oikein”.
Fasismi tarjoaa monia ratkaisuja tämän päivän pulmiin eikä tähän aatteeseen vihetyneitä paljoa kiinonsta ongelmat, joita siitä seuraa: ulkosuhteiden heikentyminen, fasismi tarvitsee vihollisia eikä naapurit yleensä katso hyvällä, kun heidän maanmiehiään potkitaan päähän, demokratiat eivät pidä epädemokraattisesta toiminnasta. Ei-demokraattinen hallinto ja harvainvalta johtaa korruptioon. Fasistit alasajavat koulutuksen, koska koulutettu ihminen saattaa ajatella itse ja on siksi vaarallinen. Tämä yhdistettynä pölhöpopulistiseen protektionismiin ja talouspolitiikkaan ajaa maan talouden ennemmin tai myöhemmin kiville. Mutta siihen menee aikaan, etenkin jos lähtötilanne on hyvä.
Ei tulijoita ole kymmeniä miljoonia vaan satoja miljoonia.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on pina miljardi nuorta, joilla on pääsy internettiin, muttei puhtaaseen veteen. Ensin unelmia lähdetään etsimään kaupungeista ja kun ne eivät siellä täyty lähdetään muualle.
On todennäköistä, että miljardista nuoresta viisisataa miljoonaa lähtee kohti Eurooppaa. Meillä ei ole mitään inhimillistä keinoa estää muuttoaaltoa. Yksikään valtio ei pysty estämään tällaisten massojen tuloa. Rajat kiinni porukat elävät ihan omissa unelmissaan.
Soininvaara on oikeassa siinä, että tullimuuri on poistettava. Jommat kummat liikkuvat, tavarat tai ihmiset. Koulutus ja elintaso ovat ainoa keino hillitä muuttoa. Millä keinoilla ja millä tahoituksella sen toteutamme onkin vaikeampi kysymys. Siihen Soininvaara selvästi perää vastausta. Niin minäkin.
Maahanmuuton ja pakolaiduuden ongelma on Eu:n ongelma. Sen kuuluu ratkaista pättäväisesti se.
Pahoin pelkään, että unionilla ei riitä siihen kykyä ja sen seurauksena on koko unionin rapautuminen. Samalla meidän vapaamielinen demokratiame on uhattuna. Siitä on jo esimerkkejä olemassa; Brexit, Ranska, Puola, Unkari.
Meillä persujen nousu ja naapuriruotsissa omansa.
Afrikan pakolaisuuteen ei ole ratkaisuna kehitysavun lisääminen vaan selvä raja.
Syltty,mitä tarkoitat fasismilla? Et ilmeisesti pelkästään Mussolinin italialaista fasismia.
Kommunistit tosiaan omivat fasismin uussanaksi aivan kuten WestIsBest ylempänä kirjoitti. Ehkä selkeämpi kattotetermi olisi autoritäärinen yhteiskunta, valtio tms, jonka alle mahtuisivat kansallissosialismi, fasismi, NL:n ja Kiinan tapainen kommunismi sekä aika monet nykyiset omintakeiset demokratiat. Kaikille niille on yhteistä mm. erilaisuuden tuomitseminen.
Monessa kommentissa on väitetty että afrikkalaisten alempi älykkyysosamäärä johtuu geeneistä ja Afrikka on sen takia tuomittu kurjuuteen.
Toisen maailmansodan jälkeen USA:n armeijassa palvelleet sotilaat ja saksalaiset naiset saivat lapsia keskenään. Kun verratiin mustien ja valkoisten sotilaiden jälkikasvun älykkyysosamääriä, ei löytynyt eroa (lähde: Murray, Bell Curve). Onkin todennäköistä että USA:ssa mitatut erot mustien ja valkoisten keskimääräisissä älykkyysosamäärissä johtuvat ei-geneettisistä tekijöistä, koska toisenlaisessa ympäristössä kasvaneissa lapsissa ei löydetty eroa.
On selvää että merkittävä osa älykkyydestä on periytyvää; samoin on selvää että eri ihmisryhmien keskimääräisissä älykkyysosamäärissä on eroa; ja mitattu älykkyysosamäärä on vahvasti yhteydessä kognitiivisiin kykyihin, menestymiseen opinnoissa jne. Näistä tosiasioista EI seuraa että eri ihmisryhmien mitatut erot johtuisivat geneettisistä eroista.
Jos keskitytään näihin tilastollisiin älykkyyseroihin niin se johtaa siihen että ihmistä kohdellaan ryhmänsä edustajana eikä yksilönä. Esim 10 sekunnin keskustelu kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin mikään ennakkotieto tämän etnisestä tms. taustasta.
Sitä minä aina ihmettelen, että miten ei perhana yhtä vesijohtoverkostoa viemäröinteineen saada toimintaan?
Sain äskettäin kuulla, että Virossa ei kannattaisi juoda vesijohtovettä, kun tulee Suomesta!
Miten läpeensä mätä yhteiskunnan täytyy olla, että vesihuoltoa ei saada kuntoon?
”Meillä ei ole mitään inhimillistä keinoa estää muuttoaaltoa.”
Silloin kukaan ei puhu mistään ”inhimillisistä keinoista”. Sellaisia ei käytetä.
Pyöriikö se kaasuturbiini pyhällä hengellä? Teema esitti hiljan mainion dokumentin, jossa tsekit rakensivat porakaivoja Afrikkaan ja menivät sitten paria vuotta myöhemmin tutustumaan näihin kaivoihin. Aika monet olivat epäkunnossa tai tuhoutuneet, koska paikalliset eivät olleet osanneet tai halunneet huoltaa niitä. Kun kyselivät, miksi näin, niin ongelmaksi paljastui, ettei kukaan omista kasvoja. Ne eivät kuulu kenellekään, joten ketään ei kiinnosta.
Aurinkopaneelit vaatii huoltoa, kaasuturpiini lisäksi polttoainetta ja osaamista. Mistähän näitä saadaan Afrikan maaseudulle?
Miksi Afrikka ei kehity, mutta Kiina kehittyy? Kiinan koulutusjärjestelmä lähes tuhottiin kulttuurivallankumouksen aikana. Silloin Suomessakin oli Kiinan ihailijoita. Ruotsin Myrdal matkusti maata ihailemaan. Deng Xiaoping palautti järjen siihen maahan ja tulokset ovat vakuuttavia. Mistähän Nigerian saataisiin oma Deng?
Luehan peruskoulun ravinto-opetus uusiksi. Ja jäikö lukematta tämäkin:
”Esimerkki FuBio -tutkimusohjelmasta , jossa “Kehitetyn teknologian avulla pystytään lisäämään sokerisaantoa sokerijuurikkaasta ja ottamaan talteen sivuvirroista arvokkaita komponentteja, kuten betaiinia ja inositolia, joilla on useita kaupallisia sovelluskohteita. Betaiinia käytetään eläinrehuihin, kosmetiikkaan, urheilujuomiin,
lämmönsiirtokoneisiin sekä kiitoratojen
jäänestoon. Inositolin käyttökohteena ovat
urheilujuomat. Sokerijuurikkaasta jäljelle
jäävä juurikasleike ja melassi käytetään
eläinrehun raaka-aineena. Melassia voidaan jalostaa vielä jopa etanoliksi.”
Luonnon sokeria on yritetty korvata keinotekoisilla makeutusaineilla, joiden on esitetty aiheuttavan mm. syöpää. Seur. linkissä tietoa korvaavista aineista:
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/nain_makeutusaineet_eroavat_toisistaan
eemil
Jos sokerijuurikkaan viljely on todella noin kannattavaa, voimme kai poistaa sen tuontisuojamn tarpeettomana.
Veden laatua on hankala vertailla maiden välillä. Suomalainen vesi on lähtökohtaisesti aina turvallista, mutta mittarista riippuen sijoitus listalla on jotain 1-20 välillä. Usein esim. kaikki alppien ympärillä olevat maat menevät ohitse. Mittarista riippuen ohi menijöitä on myös Aasiassa (Singapore), Afrikassa (Etelä-Afrikka) ja Etelä-Amerikassa (Kolombia).
Tämä pitää osittain paikkansa. Ongelmana on vaan, että aurinkopaneelit ja akut ovat merkittävälle osalle afrikkaa aivan liian kalliita, niihin ei ole siis ole varaa, jos niitä ei joku muu esimerkiksi kehitysavulla maksa.
Aggregaatit + tynnyrit/jerrykannut yhdistelmä on paljon halvempi ja niitä ei myöskään niin helposti varasteta. Pieniin sähkötarpeisiin kevyet aurinkokenno + akku yhdistemät ovat toki myös hyvin toimivia.
Ja kyllähän kaasuturbiinikin vaatii polttoainetta, joka silloin kun kuljetusyhteydet ovat heikot on usein on nestemäistä ja öljypohjaista. Öljypohjaisia polttoaineita kun pystyy Afrikan oloissa kuljettamaan ja varastoimaan kätevästi tynnyreissä ja jerrykannuissa sekä hankkimaan käytettyjä tankkiautoja länsimaista, silloin kun alueille on teitä.
Kun kehitysyhteistyöhön on kohtuullisen vähän varoja, parhaiten Afrikkaa voidaan auttaa käyttämällä kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Fossiilisten polttoaineiden välttäminen on länsimaista ylellisyyttä, johon Afrikassa ei oikein ole varaa.
Tervetuloa. Tilaa meillä täällä riittää. Se ei lopu kesken.
Kaikille eurooppalaisille haihattelijoille tekisi hyvää viettää aikaa Afrikassa. Ihan missä maassa tahansa. Kun huomaa, että aikakäsitys on aikas paljon länsimaisesta poikkeava, niin se on hyvä alku realismille. Loppu tulee sitten itsestään ja sen jälkeen ei ihmettele miksi tilanne on se mikä se on. Älykkyydestä ei ole puutetta, koska populaatio sisältää kyllä kellokäyrän mukaisen joukon, joka on sopeutunut paikalliseen olosuhteeseen.
Vähän perusteluja kaipaisi tuohon että massasiirtolaisuutta ”ei pysty estämään”.
Totta kai pystyy estämään. Sotilaallisesti hyvin heikko Gaddafin Libya pystyi pysäyttämään siirtolaisaallon helposti ja minimaalisin uhrein verrattuna EU:n meritaksitoimintaan.
Tähän voi huomauttaa, että Ruotsi pysäytti maahanmuuton pistämällä passintarkastuksen Tanskan vastaiselle rajalle. Ei siis niin kovin monimutkaista.
En ymmärrä miksi pitäisi tehdä toimenpide-ehdotuksia tai vetää johtopäätöksiä. Toistaiseksi on vain yksi valkoinen pikajuoksija, joka on kyennyt alittamaan 10 sekunnin ajan 100 metrin matkalla. Tähän löytyy syy genetiikasta. Asialle ei tarvitse tehdä mitään. Seuraavissakin olympialaisissa satasen finaalissa on lähinnä länsiafrikkalaisen geeniperimän omaavia juoksijoita ja se on ihan ok. Nobeleita jaetaan menestyneille tieteilijöille ja siinä porukassa voi olla vaikka japanilaisia tai juutalaisia ja sekin on ihan ok. Kaikki me olemme ihmisiä. Itse en tule koskaan olemaan hyvä pikajuoksussa tai saamaan tiedepalkintoa ja sekin on ihan ok. Ei tarvitse tehdä toimenpide-ehdotuksia asian korjaamiseksi.
Ihmettelen vähän, että blogisti on sallinut keskustelun näinkin pitkälle, mutta se on ihan hyvä asia. Täytyy aina muistaa, että ihmisarvo ei riipu satasen ajasta tai älykkyystestin tuloksesta eikä loppujen lopuksi edes siitä konkreettisesta mitä yksilö elämässään saa aikaan. Jokaiselle kuuluu paikka maailmassa ihan sillä perusteella, että on sattunut syntymään.
No eihän tuossa mitään välttämätöntä tarvetta sokerille nähdäkseni ollut? Ylellisyystuote, jota sitten yritetään korvata toisella haitallisella ylellisyystuotteella eli makeutusaineilla. Kumpaakaan ei välttämättä tarvita, ja nimenomaan välttämättömyydestähän täytyy olla kyse, jos puhutaan ruokahuollosta kriisiaikoina. Normaaliaikoinahan sitä sokeria kyllä saadaan vaikka sieltä Afrikasta, tai jos kuluttajat arvostavat suomalaista sokeria, niin Suomestakin, ihan markkinatalouden lakien mukaisesti.
Lisäksi kuten Soininvaara jo toi ilmi, sokerin varastointi on mahdollista, joten jos sitten kauppasaarron aikaan välttämättä pitää saada suut makiaksi, niin se onnistuu ilmankin omia sokeripeltoja.
Muutenkin kaikessa maatalouden omavaraisuudessa lievästi tökkii se, etteihän meillä kuitenkaan ole öljyomavaraisuutta, joten millä ne pellot hoidetaan? Traktorikuskeillekin saattaisi kriisiaikana olla muuta käyttöä, ainakin oli viimeksi.
Mielenkiintoinen tuo saksalainen ”älykkyyskoe”. En ollut kuullutkaan. Selitys voisi löytyä siitä, että merkittävintä on äidin älykkyys, isän älykkyys ei välttämättä periydy lainkaan.
Toisenlaisiakin tuloksia olen kuitenkin nähnyt lapsista, jotka ovat kasvaneet samanlaisissa ympäristöissä.
Kun kerran älykkyyskin osittain periytyy ja eri ihmisryhmillä on tietenkin eri perimä, niin on mielestäni aivan varmaa, että ihmisryhmillä on geneettisiä älykkyyseroja. Erojen määrä voi toki jäädä merkityksettömän pieneksi, kuten esimerkiksi USA:n valkoisen ja mustan väestön keskipituuksien erot ovat. Tosin sielläkin sitten latinot ovat lyhyempiä.
Viimeinen kappaleesi oli sitten tuota pikkulapsille puhumista, eli älykkyyseroista ei saisi puhua, jottei joku ymmärtämätön pikkulapsi alkaisi yleistämään. Valitettavasti länsimaissa julkinen keskustelu on monin paikoin kuin olisimme jatkuvasti samassa huoneessa pikkulasten kanssa. Ja mikä pahinta, ehkäpä olemmekin ja ehkä tämä hyssyttelevä keskustelutyyli on perusteltua yhteiskuntarauhan vuoksi. Kysyntää jää suljetuille aikuisten keskustelukerhoille, joissa ei tarvitsisi koko ajan huomioida lasten korvia.
Tämä oli varmaan vastaus johonkin. Mutta sen verran lisää, että ennenaikainen kuolleisuus vähenisi, jos sokeria ja maissisiirappia olisi vähemmän ruokavaliossa.
Peruskouluun viittaaminen tietysti on vain tyhmää ilkeilyä, mutta minäpä olenkin käynyt kansakoulua. Silloin ei ollut ylipainoisia lapsia muuta kuin kaupungin leipurilla.
Peter:
Satasen finaalit on eri asia kuin se, että jos meillä on etninen ryhmä, joka ei kykene koulutuksen jälkeen tietotyöhön (ja jos ymmärsin oikein, niin aikaisemmin oltiin sitä mieltä että tämä on pysyvä asiantila, joka ei tule muuttumaan). Perus tietotyö ei edellytä huippuominaisuuksia, eikä vuosien harjoittelua. Nämä eivät ole verrannollisia keskenään.
Johtopäätöksillä ja toimenpiteillä tarkoitin sitä, että meillä on historiassa esimerkkejä siitä kuinka omituisista lähtöoletuksista on tehty vielä omituisempia johtopäätöksiä. Näitä pitää varoa.
Voisi vähän itsekin viitsiä hakea tietoa, joten tässä sitä:
”Sokeri syntyy luonnossa, ja se erotetaan sokerijuurikkaasta ja
-ruo’osta kiteyttämällä. Sokeri vaikuttaa merkittävästi makuun, mutta se ei pelkästään makeuta vaan myös tasapainottaa ja tasoittaa muita makuja. Sokereita on nykyään monenlaisia, ja niitä voidaan käyttää useissa eri elintarvikkeissa.
Sokeri ei pelkästään anna makua ja energiaa, vaan sen avulla voidaan lisätä monien elintarvikkeiden tilavuutta ja parantaa niiden rakennetta. Sokerilla on myös säilöviä ja kosteutta säilyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi marmeladeissa ja leivissä. Sokeri korostaa hedelmän makua juomissa ja hilloissa ja auttaa säilyttämään hillojen ja marmeladien värin.
Leipä- ja pullataikinassa sokeri ja siirappi antavat ravintoa hiivalle. Lisäksi ne antavat leivonnaisille kauniin värin, ja niiden avulla syntyy tyypillinen vastaleivotun leivän tuoksu. Jäätelössä sokerin tehtävä on alentaa jäätymispistettä, minkä ansiosta jäätelöä voidaan syödä heti, kun se on otettu pakastimesta.”
Jäikö taas läksyt lukematta ? Sokeria tuetaan Ranskassa ja kaikkien siirtomaavaltojen merentakaisilla alueilla EU:n (sinunkin) rahoillasi.
Tuossa näkyy silmälappujen perimmäinen syy, kateus suomalaista maanviljelyä vastaan.
Voi olla. Tämä on kuitenkin ihan eri väite kuin mitä näissä kommenteissa on esitetty.
Kommenteissa esitetään varmana tietona, että ihmisryhmien älykkyyserot johtuvat suurimmaksi osaksi geeneistä. Tieteellinen tutkimus ei tue tätä johtopäätöstä. Aiheen kunnollinen tutkimus on niin vaikeaa ja epävarmuudet suuria, että asiasta voi sanoa aika vähän mitään varmaa. Erityisesti ihmisryhmien älykkyyserojen geneettistä pohjaa ei ole todistettu. Ihmisyksilöiden älykkyyseroissa kylläkin on selvää perinnöllistä vaikutusta.
No en sanonut ettei saisi puhua. Älykkyyseroihin keskittyminen ei vaan yleensä ole kovin hedelmällistä. Itse asiassa olisi hyvä että aiheesta tehtyä tutkimusta tunnettaisiin paremmin niin ihmiset eivät lankeaisi sellaiseen tieteellisen tiedon vääriinymmärtämiseen/väärinkäyttöön/yleistämiseen jota tässäkin kommenttiketjussa on.
Jos erot älykkyydessä johtuisivat suoraan perimästä, suomalaisten perimään olisi täytynyt muuttua parissa sukupolvessa tyystin. Miksi Seiska ei tee kohujuttua tästä? Melkein kaikki naiset uskottomia?
Kovasti näyttäisi nyt nimimerkki eemilillä keulivan mopo. Kun sanotaan, että ei ole välttämätöntä ja puutteeseen ei kukaan kuole, niin kannattaako silloin esitellä tuotteen x nykyisiä käyttötarkoituksia (joista yksikään ei ole elämälle välttämätön)? Edelleenkin väitän, että valkoisen sokerin katoamiseen maailmasta ei liity muita kuin taloudellisia ongelmia. Valkoinen sokeri on muutama sata vuotta vanha innovaatio. Miten ihmiskunta tuli toimeen ennen tätä keksintöä?
Jos erot pituudessa johtuisivat suoraan perimästä, suomalaisten perimään olisi täytynyt muuttua parissa sukupolvessa tyystin. Miksi Seiska ei tee kohujuttua tästä? Melkein kaikki naiset uskottomia?
Ei Ruotsi mitään pysäyttänyt kyllä ole. https://www.migrationsverket.se/download/18.4100dc0b159d67dc6146d7/1499075268106/Inkomna+ans%C3%B6kningar+om+asyl+2017+-+Applications+for+asylum+received+2017.pdf
Leikkelin tuota sokerin välttämättömyydestä kertovaa osiotasi, jotta olennaisin tulisi esiin.
Selväksi kävi, että meillä nyt vaan on eri käsitykset välttämättömyydestä. Minusta jäätelön pehmeys heti pakastimesta otettaessa tai marmeladin väri eivät ole välttämättömyyksiä, jotka valtion tulisi veronmaksajien kustannuksella turvata pahimpina kriisiaikoinakin. Sinulle siis ovat, arvovalinta, mihin sinulla on täysi oikeus.
Ranskan siirtomaiden sokerien yhtymäkohtaa keskusteluun en myöskään näe. Totta kai kannatan tukiaisten ja muiden vapaakaupan esteiden poistamista myös ranskalaisilta, siirtomaitaan myöten.
Nähdäkseni maajusseille ei ole mitään erityistä syytä olla kateellinen, suuri osa heistä käsittääkseni tekee ihan aidosti kovaa työtä elantonsa eteen (MTK:n propagandaa vai todellisuus?), suuri osa normaaleista työntekijöistä saa saman leivän vähemmällä vaivalla ja sisäsiistimmin.
Mutta ei maanviljelijän elintaso, olkoon kadehdittava tai ei, ole mikään perustelu subventoida liiketoimintaansa, jotta jäätelö olisi pehmeää suoraan pakastimesta seuraavassa talvisodassa. Sitäpaitsi taitaa Suomessa syödystä jäätelöstä suuri osa olla makeutettu muulla kuin suomalaisella sokerilla jo nyt.
Minä ainakin olen valmis, kivikovan jäätelön uhallakin, antamaan afrikkalaisille sokerinviljelijöille reilun mahdollisuuden vapaassa, globaalissa kaupassa. Enkä vain afrikkalaisten vuoksi, vaan omaa lompakkoanikin ajatellen.
Olisin odottanut enemmän. Tietenkin perimä on vain yksi tekijä, niin älykkyyden kuin pituudenkin takana.
Se, että hollantilaiset ovat kasvaneet Euroopan lyhyimmästä kansasta Euroopan pisimmäksi kertoo perimänsä antamasta potentiaalista, mikä on päässyt toteutumaan elinolojen parannuttua. Samaa on käynyt monin paikoin älykkyyteen viittaavien ominaisuuksien osalta.
Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että esimerkiksi pygmit koskaan missään samoissa elinoloissa kasvaisivat hollantilaisia pidemmiksi. Tai ehkä parempana esimerkkinä USA:n latinot, joilla on siis jo pitkään ollut ravinto kunnossa, mutta pituus silti vähäisempi kuin USA:n valkoisilla ja mustilla.
Hollantilaisesimerkki kertoo tietenkin myös sen, ettei kannata lukita perimän vaikutusta kovin heppoisin perustein. Kun huomioidaan tämä sekä yksilökohtaiset erot perimässä ja älykkyydessä sekä vielä se, ettei esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan välineeksi tulla hyväksymään kansoittaista älykkyyserottelua ihmisarvosyistä, vaikka puhtaan luonnontieteellisesti tarkastellen siitä saattaisikin olla hyötyä, niin koko keskustelu on oikeastaan melko turha. Vaikka perimän aiheuttamia rotu- ja kansakohtaisia älykkyyseroja mitä ilmeisimmin onkin, niin tiedolla niistä ei juuri missään tilanteessa tee mitään.
”Kommenteissa esitetään varmana tietona, että ihmisryhmien älykkyyserot johtuvat suurimmaksi osaksi geeneistä. Tieteellinen tutkimus ei tue tätä johtopäätöstä. Aiheen kunnollinen tutkimus on niin vaikeaa ja epävarmuudet suuria, että asiasta voi sanoa aika vähän mitään varmaa. Erityisesti ihmisryhmien älykkyyserojen geneettistä pohjaa ei ole todistettu. Ihmisyksilöiden älykkyyseroissa kylläkin on selvää perinnöllistä vaikutusta.”
Merkittävin vaikeus on ideologinen, ei saa tutkia, eikä saa tulla vääriä tuloksia, joista rasistit saisivat vimmaa ja toiset pahoittaisivat mielensä.
Kun kerran ryhmät koostuvat yksilöistä ja kun kerran yksilöiden älykkyyteenkin vaikuttavat perimät eroavat, niin tästähän juontuu käytännössä varmasti se, että ryhmillä on älykkyyseroja. Olisi mieletön sattuma, että kaikilla eri geneettisillä ryhmillä ts. roduilla olisi tismalleen sama perimä, mitä älykkyyteen tulee.
Edelleen, erot voivat olla mitättömän pieniä, tyyliin 100 äo pistettä vs. 101 äo pistettä, mutta täsmälleen samaa keskimääräistä älyllistä perimää eri roduilla ei vaan voi olla. Kuten ei täsmälleen samaa pituus-, ihonväri-, nenänkoko- kuin mitään muutakaan perimää. Kaikessa perityssä on eroja niin yksilöiden kuin yksilöiden muodostamien ryhmienkin välillä. Jos puhuisimme ryhmien ja rotujen geneettisistä pituuseroista tai juoksunopeuseroista, niin tuskinpa kovinkaan moni jaksaisi ideologisesti vastustaa niiden olemassaoloa. Mutta ihan yhtälailla periytyvät älykkyyserot ovat tabu.
Tuet ovat ruuan hinnan alentamista kuluttajalle. Lisäksi ilmeisesti haluat kiitoratojen liukkauden torjuntaan fossiilipohjaista tuotetta. Samoinkuin monet muut sokerin innovaatiot (kts. ylempää) haluaisit jättää muiden maiden hyödynnettäviksi ja meille tuontitavaroiksi.
Minusta tässä voisi miettiä missä määrin ihminen on ylipäätään perimänsä vanki. Todistettavasti villieläimen voi kesyttää (koira) ja se saa kesyjä jälkeläisiä. Se voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa villiintyä uudelleen ja saada villejä jälkeläisiä, jotka todennäköisesti voi kuitenkin kesyttää uudelleen. Toinen kysymys on sitten se, miten pitkälle yksilön tai ihmisryhmän menestystä voi selittää pelkästään perinnöllisellä älykkyydellä. Vankilaan on päätynyt hyvinkin älykkäitä ihmisiä, esimerkkinä tästä vaikkapa Alcatrazista paennut Frank Lee Morris. Korkea Äo ilmeisesti edesauttoi pakosuunnitelman kehittämisessä, minkä voi toki tulkita saavutukseksi. Tatu Vanhanen päätyi selittämään Etelä-Euroopan maiden velkaongelman ko. maiden välisellä erolla (3.7 pistettä) keskimääräisessä älykkyysosamäärässä verrattuna muihin Euroopan maihin. Tätä pitäisin jo aikamoisena yksinkertaistuksena.
Jos ne ovat aidosti hyödynnettäviä, niin ne pärjäävät vapailla markkinoilla.
Uuden talvisodan aikaan sallittakoon fossiilipohjainen jäidensulattelu, se lienee pienimmästä päästä ympäristörikoksia siinä Hornettien syöksyessä taivaalle ohjuslasteissaan.
Voi tosin olla, etteivät Hornetit pitkään lennä sota-aikana, joten niiden sulatteluunkaan ei kovin paljon fossiilista sulatettu kulu. Toivotaan ainakin.
Kokonaisuutena tuet nostavat ruoan hintaa kuluttajalle eli veronmaksajalle. Muutenhan kannattaisi vain tukea ihan kaikkea maksimaalisesti ja unohtaa markkinatalous kokonaan. Tätäkin on tuossa naapurissa kokeiltu, ehkä siksi Kepun K-linja oli kovin NL-myönteistä?
Älykkyys ja sen mittaaminen on kiinnostava sivuaihe tässä keskustelussa. Sen suhteen kannattaa muistaa, että älykkyden määritelmä ei ole yksikäsitteinen, joten ei sen määrän mittaaminenkaan voi olla.
Kun se lisäksi on aihe, joka herättää ideologisia intohimoja, kannattaa olla hieman varovainen kovin voimakkaissa tulkinnoissa. Tuloksia voi toki pitää suuntaa-antavina.
Tämä on varmasti yksi suurimmista valheista, mitä maatalouteen liittyen viljellään.
Jos sallitaan että vielä kommentoi itse aiheesta eikä genetiikasta, maataloustuista j.n.e, niin tuntuisi siltä että periaatteessa yksi hyvä toimenpide voisi olla kansainvälisen pakolaissopimuksen perinpohjainen remontti vastaamaan tämän päivän haasteita eikä niitä jotka olivat toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa.
Ongelmanahan on nyt esim. se, minkä Presidentti Niinistö mainitsi eduskuntakauden avajaispuheessaan v. 2016 alusta, että turvapaikkajuriidisen- ja sosiaalitukikoneiston voi omalta osaltaan käynnistää kuka tahansa joka astuu rajan yli ja lausuu ”asylum”.
Voisiko jotain osviittaa ottaa kansainvälisestä ruoka-avusta jossa minun tietääkseni ei ole mitään juriidista velvoitetta, eli automatiikkaa, toimittaa ruoka-apua nälkäkatastrofin uhatessa jossain päin maailmaa, mutta käytännössähän näin tehdään kun hätä on oikeasti ovella.
Voisiko uudistettu kansainvälinen pakolaissopimus olla sellainen joka poistaisi nuo tekijät jotka johtavat turvapaikkaoikeuden massiiviseen väärinkäyttöön ?
Tarkoitat luultavasti Eyferthin tutkimusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Eyferth_study.
Siinä on lukuisia ongelmia, esim lasten vanhempia ei testattu, valkoisten tyttöjen ja poikien mitattu älykkyysero on kummallinen ja lisäksi afrikkalaisiksi merkityistä isistä suuri osa oli pohjoisafrikkalaisia.
Lisäksi tulee huomioida, että vastaavia tutkimustuloksia ei ole yli kuudenkymmenen vuoden aikana onnistuttu saamaan aikaiseksi, joten Eyferthiin kannattaa suhtautua varauksella.
Lisäksi USA:n armeijaan vaaditaan palikkatestistä suoriutumista, joten aineisto on jo alun alkaen ollut valikoitunutta.
Miten niin ei ole? Yleisälykkyys (g factor) on käytännössä ainoa, jota voi edes kutsua tieteelliseksi teoriaksi – kaikki muu on enemmän tai vähemmän sanahelinään perustuvaa huttua. Yleisälykkyyden suora mittaaminen on (ainakin nykyisellään) mahdotonta, mutta on perusteltuja syitä uskoa, että kelvollisten ÄO-testiem tulokset korreloivat aika hyvin sen kanssa.
Tämä ei tietysti sovi yhteen monien ideologisten intohimojen kanssa ja lienee turvallista olettaa, että määkinää ”erilaisista älykkyyksistä” tullaan kuulemaa vielä pitkään.
Perustelut näille urbaanilegendoille vain puuttuvat. Kyse on citywannabien maatalouskaunasta. Suomessa Keskusta on syynä kaikkeen ja Suomen maatalous nälänhätään ja pakolaistulvaan. Unohtuu aina, että suurimmat maataloustukien saajat ovat sekoomuslaisia miljonäärejä. Sekoomus on maataloustukien ylin kassanvartija, ei Keskusta.
Sotainen trumpettifanfaari luulee kasvispohjaisia innovaatioita tarvittavan vain sotateollisuudessa. Nimimerkki tarvitsee esim. kiitoratojen liukkaudentorjuntaa lentäessään talvella etelän rantalomille. Tulisi myös ymmärtää elintarvikkeiden tutkimuksen merkitys korkeakoulujärjestelmälle monen muun ulottuvuuden lisäksi. Tähän tosin tarvitaan avointa, ennakkoluulotonta mieltä ja yleissivistystä.
Tukien jakautumisessa kannattaa nimimerkkien paneutua ilman propagoituja silmälappuja ruuan tuotantoketjujen väliseen tulonjakoon. Suurin tulonsaaja ei suinkaan ole maajussi vaan kaikki muut välikädet. Kartellisoitunut kauppa harjaa ruokapöydän tuotot.
No jopa on nimimerkki ”ksee” nyt ärhäkkänä. Niin ärhäkkänä, että vänkää vastaan silloinkin kun olemme kutakuinkin samaa mieltä. Tuon ensimmäisen kappaleen voin allekirjoittaa. Toinen kappale lieneekin sitten enemmän oman mielipahan purkamista kuin asiallista argumentointia.
Älykkyyshän lienee niitä asioita, joille ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä täsmällistä määritelmää (tai jos on niin kuulisin sen mielelläni)? Se ei silti tarkoita, etteikö aiheesta voisi käydä olemassa olevan tiedon pohjalta järkevää keskustelua, kunhan muistamme erottaa tiedon ja ihanteet.
Kiinalaisten siirtolaisuus on ollut todella suurta 1800-luvun lopulla. Kiinalaisia siirtolaisia löytyy niin Pohjois-Amerikasta, Kaakkois-Aasiasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Euroopasta.
Kanada hankki kiinalaisia työvoimaksi rautatien rakentamiseen.Kiinalaisia on viety työvoimaksi moniinkin maihin. Myös intialaisia. Intian niemimaan ulkopuolella on muutamia esimerkkejä maista jotka ovat lähinnä muodostaneet väestönsä intialaisten siirtolaisten jälkeläisistä. Intialaisia oli paljon 1960-luvulla Itä-Afrikassa josta ne karkoitettiin lähinnä siirtolaisiksi Britanniaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin jne.
Jos otettaisiin se intiaanien kohtalo ja keskusteltaisiin siitä miten heidän asemansa vaikeutui Euroopasta tulleiden siirtolaisten takia Pohjois- ja Etelä-Amerikassa niin kyllä siinä on kansanmurha päivän sana. Toki Amerikan maaperällä oli paljon tyhjää maata mutta intiaanit asuttivat suurimman osan maasta. Soininvaara on oikeassa että Euroopan väestön paine purettiin tällä tavoin toiselle Mantereelle. Teollistuminen saatiin Euroopassa käyntiin joka vaikutti taas Pohjois-Amerikan kehitykseen. Etelä-Amerikka oli maatalousvaltainen maanosa vielä 1960-luvulle asti mutta se johtui vain vanhasta espanjalaisten harjoittamasta maanomistus politiikasta. Itsenäisiä talonpoikia ei syntynyt kuten tapahtui Pohjois-Amerikassa vaan syntyi maattomien torppareiden armeija joka kapinoi aina 10 vuoden ajan espanjalaiseliittiä vastaan joka asui kaupungeissa mutta omisti kuitenkin koko maan viljelyskelpoisen maan.
Yksi keskeinen syy väestökasvun lisäksi oli siirtolaisuudella Amerikkaan oli sen valtavan neitseellisen luonnonvarojen hyödyntäminen teollisuuteen. Amerikasta (Etelä- ja Pohjoinen) tuli villilänsi eurooppalaisten uudisraivaajien keskuudessa. Se maininki oli todella hurjaa. Sen takia sinne kehittyi siirtokuntia jotka myöhemmin itsenäistyi. Kanadassa oleva Quebecin provinssi on esimerkki todella vanhasta siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikkaan jo 1600-luvulla ensimmäiset siirtolaiset menivät sinne Ranskasta juuri tuon Soininvaaran mainitseman malthusilaisen ansan takia. Quebecin omaleimaisuus ranskankielisenä provinssina tai Brasilian portugalinkielen suurimpana puhujana maailmassa viittaa nimenomaan liikaväestön kehitykseen Euroopassa. Kielelliset kehitykset Pohjois-Amerikassa kertoo vaan sen kuka ehti ensin ja mihin.Myös arabien valloitus Pohjois-Afrikassa kertoo malthusilaisesta ansasta Arabian niemimaalla. Marokosta Jemeniin puhutan arabiaa nimenomaan siirtolaisuuden takia. Oli ne sitten nimellä valloitukset. Pohjois-Amerikan intiaanisodat esimerkkinä.
Italiassa syntyvyyden laskun taustalla oli tuo Soininvaaran mainitsema siirtolaisuus. Italia oli joutunut myös tähän malthusilainseen ansaan. Se selittää italialaisten siirtolaisuuden Pohjois j Etelä-Amerikkaan.
Kiinan yhden lapsen politiikka vinoutui yhden pojan politiikaksi 1990luvun lopulla. Maaseudulla tässä oli poikkeuksia. Taiwanin väestö ei yksinkertaisesti kasvanut sen takia koska Taiwanin väestöstä suurin osa on mannerkiinasta muuttaneita siirtolaisia ja loput alkuperäiskansoja. Kiina on luopunut nyt yhden lapsen politiikasta mutta se ei vielä tarkoita etteikö lapsien määrää kontrolloida.
Toisen maailmansodan jälkeen kun pakolaissopimuksia laadittiin oli mielessä Nazi-Saksan hirmuteot, missä enemmistö sorti ja murhasi vähemmistöjä. Lisäksi historian julmuus missä kolonnialistiset, valkoiset länsimaalaiset (Ottomaanien tavoin), valloittivat ja hallitsivat (usein julmasti) muiden alueita.
Nykyään pakolaisuus on sitä että itsenäistyneistä kehitysmaista pyritään länsimaihin valkoisen vallan alaisuuteen, somalit, pakoon toisia somaleja, irakilaiset pakoon, toisia irakilaisia, afgaanit, pakoon toisia afgaaneja, …
Kun sitten esimerkiksi Somaliasta enemmistö on paennut valkoisten entisten kolonnialistien (ja meidän idioottien) maihin, niin pitäisikö nämä maat kolonisoida uudelleen? Tällöin kaikki pääsisivät haluamansa valkoisen vallan alle.
Amerikan alkuperäiskansojen suurin tappaja olivat kuitenkin eurooppalaisten mukana tulleet taudit, joita kohtaan intiaaneilla ei ollut vastustuskykyä. Afrikkalaisilla oli ja nioinpä heitä laivättiin Amerikkaan suurin joukoin orjiksi. Palaan tuohon älykyyteen myöhemmin kun ehdin. Kyllähän muuyen Amerikassakin keksittiin monenlaisia asioita kuten esimerkiksi krjoitustaito ja mayoilla oli varsin monimutkainen matematiikka. He jopa tunsivat nollan käsiteenkin.