Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa

Viro­lais­ten mielestä Välimeren yli Ital­i­aan tule­vat ovat elin­ta­sopako­laisia, joille ei tule myön­tää tur­va­paikkaa vaan palaut­taa sinne mis­tä tuli­vat. Rajaa vain­oa ja nälkäkuole­maa pak­enevien välil­lä on joskus aika vaikea vetää.

Afrikan pako­lais­ti­lanteen taustal­la on hal­lit­se­ma­ton väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa, ja se johtaa kon­flik­tei­hin ja vain­oi­hin. Sik­si Afrikas­sa on niin val­ta­va määrä sisäisiä pako­laisia, jot­ka ovat pako­laisi­na Afrikan sisällä.

Vuon­na 1950 nige­ri­alaisia on 38 miljoon­aa. Nyt heitä on 180 miljoon­aa, vuon­na 2030 jo 280 miljoon­aa ja vuon­na 2100 YK:n ennus­teen mukaan 900 miljoonaa.

Se nyt ainakin on var­maa, ettei vuon­na 2100 nige­ri­alaisia ole 900 miljoon­aa, ei ainakaan Niger­ian nyky­is­ten rajo­jen sisällä. 

Vuo­teen 2100 on vielä aikaa ja paljon voi tapah­tua, mut­ta vuosi 2050 on suh­teel­lisen lähel­lä ja väestöen­nus­teet melko luotet­tavia. Koko Afrikan väk­ilu­vun arvioidaan kaksinker­tais­tu­van vuo­teen 2050 mennessä.

Afrikas­ta on viime aikoina kuu­lunut paljon hyviä uutisia, mut­ta siir­tomaid­en itsenäistymisen jäl­keen menetet­ti­in usei­ta vuosikym­meniä ilman mainit­tavaa edistystä.

Nykyaikaan tem­pau­tuneen, men­estyvän keskilu­okan kasvu antaa toivoa, mut­ta ongel­maa ei voi sanoa ratkaistuk­si, jos sub­sis­tenssiväestön määrä kuitenkin jatkaa kasvuaan.

Jos kaik­ki jatkuu näin, tule­vaisu­udessa Afrikas­ta Euroop­paan pyrkivien määriä ei las­ke­ta kym­menis­sä tuhan­sis­sa, ei edes miljoonis­sa vaan kym­menis­sä miljoonissa.

Jotain pitäisi tehdä, ettei kaik­ki jatkuisi näin.

1800-luvul­la klas­siset kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat sitä mieltä, ettei köy­hälistö pystyy koskaan vauras­tu­maan. Tämä malthusi­lainen pes­simis­mi juon­si juuren­sa siitä, että jos köy­hien elin­ta­so nousee, lap­sikuolleisu­us vähe­nee, väestön kasvu kiihtyy ja köy­hyys tulee takaisin.

Tämä ennuste meni pieleen, kos­ka teol­lis­tu­mi­nen nos­ti elin­ta­soa niin nopeasti ja kos­ka elin­ta­son nousu alen­si syn­tyvyyt­tä, mikä enem­män kuin kumosi lap­sikuolleisu­u­den alen­e­misen vaikutuksen.

Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että kymmenet miljoonat euroop­palaiset elin­ta­sopako­laiset muut­ti­vat Amerikkaan ja Aus­trali­aan. Jos tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei olisi ollut, ties vaik­ka köy­hyy­den noidanke­hää ei olisi saatu katkaistuk­si Euroopassa.

Elin­ta­son nousu kyl­lä las­kee syn­tyvyyt­tä aikanaan, mut­ta siihen väli­in mah­tuu nopean väestönkasvun vai­he, johon Afrik­ka näyt­tää juut­tuneen. Läh­es kaikkial­la muual­la syn­tyvyys on alen­tunut radikaal­isti niin, että väestö ei pitkäl­lä aikavälil­lä enää kas­va, mut­ta ei Afrikassa.

Afrikan menete­tyt vuosikymmenet ovat häpeäk­si myös kehi­tysy­hteistyön vaikut­tavu­udelle. Se ei kuitenkaan ole peruste hylätä kehi­tysy­hteistyötä, sil­lä nyt tiede­tään parem­min, mikä toimii. Kyl­lä ne oras­ta­vat val­op­ilkut ovat osit­tain seu­raus­ta kehi­tysy­hteistyöstä, eri­tyis­es­ti panos­tuk­sista koulutukseen.

Glob­al­isaa­tio on Aasian osalta syynä väestön ennen­näkemät­tömän nopeaan vauras­tu­miseen, kun sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köy­hyy­destä kohta­laiseen vaurauteen.

Kau­pan ja vien­tikysyn­nän varas­sa Afrikankin parem­pi­en aiko­jen avaimet ovat. Työ­paikko­ja ja tuotan­toa pitäisi voimaperäis­es­ti siirtää Afrikkaan. Sinne sitä siir­tyy nyt myös markki­nae­htois­es­ti, kun palkkata­so on Aasi­as­sa noussut.

Tuon­tia Afrikas­ta pitäisi helpot­taa, mut­ta meille­hän esimerkik­si oman type­r­än sok­eriv­il­je­lyn var­jelu on tietysti tärkeäm­pää kuin Afrikan kehitys.

Vaik­ka Afrikas­sa on monia mai­ta, jois­sa kehi­tys menee hyvään suun­taan, on monia, lähin­nä huonon hallinnon ikeen alla kamp­paile­via, jois­sa ei ole nähtävis­sä mitään edistystä.

Siihen syn­tyvyy­teenkin on puu­tut­ta­va, sil­lä vähän on pystyt­tävä oikaise­maan. Ei ole mah­dol­lista, että Afrikas­ta siir­tyy väkeä Euroop­paan samas­sa mit­takaavas­sa kuin aikanaan Euroopas­ta Amerikkaan.

Afrikan väestö on niin nuor­ta, että vaik­ka huomen­na siir­ryt­täisi­in kah­den lapsen jär­jestelmään, väk­iluku nousisi vielä pitkään nopeasti.

Maail­mal­la on esimerkke­jä rohkai­se­van nopeas­ta syn­tyvyy­den alen­e­mis­es­te – esimerkik­si Iranis­sa se puolit­tui vuosikymme­nessä Aja­tol­lahien päästyä valtaan.

Afrikas­sa ei ole kovinkaan suur­ta tietoisu­ut­ta siitä, että väestön­räjähdys pitää heitä köy­hinä. Mon­et uskon­nol­liset ja etniset ryh­mit­tymät näkevät korkean syn­tyvyy­den omien paris­sa edesaut­ta­van hege­mo­ni­atais­telus­sa muiden ryh­mien kanssa.

Yhdys­val­lat on tun­ne­tu­ista syistä luop­unut kaikkien väestöo­hjelmien tukemis­es­ta. Sik­si Euroopal­la on tässä kas­va­va rooli – ja Kiinal­la. Suomel­la voisi olla parem­mat edel­ly­tyk­set puhua per­he­su­un­nit­telun puoles­ta kuin entisil­lä siirtomaaisännillä.

 

=====

LISÄYS 10.7.2017

Syn­ny­tys­ten määrä naista kohden. Olen pahoil­lani tek­stin pienu­ud­es­ta, mut­ta en pysty muut­ta­maan Google Data explorerin esi­tys­muo­toa eikä se päästä min­ua suo­raan dataan. Kuva laa­je­nee klikkaa­mal­la. Alku­peräi­nen lähde on Maaiman­pank­ki. Google on ilmeis­es­ti inter­poloin­ut dataa tehdäk­seen siitä jatku­van näköisen.  Otsikos­sa lukee harhaan­jo­htavasti hedelmäl­liksyyspros­ent­ti, mut­ta täl­lä tarkoite­taan lapsi/nainen.

Olen piirtänyt kuvaan itse tas­apain­oti­lanteen rajan, 2,1 syn­ny­tys­tä naista kohden. Siihen tai sen alle ovat päässeet muut kuin Etelä-Aasia (lue Intia) Lähi-itä ja Pohjois-Afrik­ka sekä Saha­ran eteläpuo­li­nen Afrik­ka, jos­sa syn­tyvyys on kyl­lä laskenut vähän, mut­ta ei läh­eskään tas­apain­on edel­lyt­tämäl­lä määräl­lä.  Jokainen sukupolvi on 140 % suurem­pi kuin edellinen.

163 vastausta artikkeliin “Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa”

  1. Euroopan pitäisi rohkeasti ohja­ta pako­laiset Lähi-idän kaut­ta Venäjälle. Siel­lä on tilaa, vet­tä ja met­sää paimentolaisille.

    Afrikas­sa kun ei oikein ole enää muu­ta kuin tilaa ja tilanne pahe­nee ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä.

    Jos Afrikas­ta läh­tee 100 miljoon­aa ihmistä Euroop­paan, niin läh­teekö 100 miljoon­aa kan­taeu­roop­palaista Suomeen, Pohjo­is­mai­hin ja Venäjälle? Minä veikkaan, että läh­tee. Heimot, kup­pikun­nat ja white­flight jne.

  2. Vaik­ka EU itälaa­jen­tu­misen aikaan osoit­ti maail­malle suun­taa rauhaan ja demokra­ti­aan, niin se lop­ul­ta käper­tyi pikkupoli­tikoin­ti­in ja jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den hyysäämiseen eikä siitä lop­ul­takaan tul­lut “maail­man­poli­isia” joka pysty­isi globaal­isti käyt­tämään sen enem­pää kovaa kuin pehmeää voimaa pain­os­ta­maan val­lan­pitäjiä tolkullisuuteen.
    Hom­ma jää taas USA:n ja nyt­tem­min varsinkin Kiinan hoidet­tavak­si ja Euroopalle näyt­tää kaavail­lun mak­sa­jan osa, ainakin kan­sain­vael­lus­ten ja ilmastopoli­ti­ikan osalta.

  3. Iranis­sa väestön kasvu ei puolit­tunut oikeas­t­aan Aja­tol­lahien val­tan nousun aikana vaan jäl­keen Iran-Irakin sodan jäl­keen Iraniss­sa oli yksinker­tais­es­ti liikaa väestöä maan kap­a­siteet­ti­in joten papis­to julisti fat­wan liika väestönkasvua vas­taan. Toisin kuin vuon­na 1979 kun fat­wa ehkäisyä ja väestökon­trol­lia vas­taan kan­nustet­ti­in aika laa­jalti. Iranin kap­a­siteet­ti ylit­tyi 1980-luvul­la. Nyt se on tasaista. Iran on hyvä esimerk­ki väestön kon­trol­lista mut­ta myös Yhden lapsen poli­ti­ik­ka Kiinas­sa. Se alkoi vuon­na 1979. Se saavut­ti tulok­sen 2000-luvun alulle. Sen jäl­keen väestö alkoi nopeasti nous­ta. Silti Kiinas­sa on liikaa väkeä mut­ta väestö pyra­mi­i­di sukupuolen kohdal­la on vino.

  4. Ei se ratkaisu voi olla se että ne tulee tänne. Sit­ten meil­lä on kaikil­la yhtä kur­jaa. Aika ylim­ielistä olet­taa että vain Amerik­ka, Euroop­pa tai Kiina voi ratkaista Afrikan ongel­mat. Onko kukaan kysynyt Afrikkalaisil­ta? Mitäs jos annet­taisi­in hei­dän ihan itse hoitaa asia? Neu­votaan vain siinä mis­sä tarvit­se­vat neuvoa.

  5. Väestönkasvu jol­loin alueel­la ja ilmas­to­muu­tos ovat niin ison mit­takaa­van ongelmia, että on vaikea käsit­tää saatik­ka saa­da päätök­siä aikaan joil­la näitä tor­ju­taan. Keskustelu on tärkeää, mut­ta se ei riitä tarvi­taan teko­ja teko­jen jäl­keen. niin vaikeaa kuin mei­dän euroop­palais­ten on elin­ta­sostaan (tuh­laamis­es­ta) tin­git­tävä se on kai kuitenkin edessä — valitet­tavasti. Löy­tyykö siihen valmi­ut­ta on kysyä peililtä.

  6. Min­un tämän het­ken luu­loni on, että viime vuosien pako­laisaal­toa euroop­paan ajaa ensisi­jais­es­ti ihmissalakul­jet­ta­jien markki­noin­ti euroopan eedenistä ja vas­ta tois­si­jais­es­ti todel­li­nen uhka hen­gelle. (Aivan epäilemät­tä on myös ei-triv­i­aali osu­us pako­lai­sista, joil­la tilanne on tois­in­päin.) Mitä ilmeisim­min tulee melkoise­na yllä­tyk­senä minelle, että hyvin merkit­tävä osa myös eteläisem­pi­en maid­en ihmi­sistä kovin mielel­lään pysy­isi ja asu­isi kotiseudullaan.

    Jos nämä oletukset/luulot pitävät paikkansa, niin min­un mielestäni ongel­maan on suh­teel­lisen yksinker­tainen ratkaisu. Peruste­taan alueita/kaupunkeja joi­hin samaan aikaan myön­netään vapaa pääsy kenelle tahansa (Toki merkit­tävästä lakien rikkomis­es­ta tulee per­sona non gra­ta ‑leima otsaan) ja taataan kestävät län­si­maisen demokra­t­ian insti­tuu­tiot (koulu­tus, sosi­aal­i­tur­va, oikeuslaitos, vero­jär­jestelmä jne). Sen lisäk­si että tuonne pääsee kuka tahansa, sieltä pääsee pois koti­maa­hansa kos­ka tahansa.

    Tuol­lainen veisi samaan aikaan ihmiss­salakul­jet­ta­jien markki­noil­ta poh­jan poins, että toisi väk­isin kil­pailua köy­hempi­en maid­en hal­li­tuk­sille pitää kansalaisen­sa tyytyväisenä. 

    Näitä aluei­ta voisi tietysti olla sekä euroopan alueel­la, että vuokrattuna/ostettuna muil­ta seuduilta.

    Merkit­tävin kysymys tässä tietysti on taloudelli­nen, mut­ta kun ote­taan huomioon se, kuin­ka kalli­ik­si hom­ma tulee, jos mitään ei muute­ta, ja se, että toki tämän tur­vas­ta­man asukkaat osaltaan osal­lis­tu­isi­vat kus­tan­nuk­si­in veroina, niin ei tämä nyt ainakaan äkkiä ajatle­tu­na mitenkään täysin itses­tään­selvästi ole vai­h­toe­htoi­hin näh­den paljon kalli­impi. Varsinkin kun ote­taan huomioon myös se, että ainakin min­un silmääni vaikut­ti kovasi siltä, että joku aika sit­ten itä­naa­purimme vähän har­joit­teli ja tes­taili pako­laisaal­lon käyt­töä jonkun­laise­na aseena.

  7. “Siel­lä on tilaa, vet­tä ja met­sää paimentolaisille.

    Hie­man yskähtelee DVA:n järkeily. Jos tila, vesi ja met­sä ovat keskeisiä siir­to­lais­ten sijoit­tumista ohjaavia tek­i­jöitä, Suomen olisi syytä ottaa vas­taan nykyiseen ver­rat­tuna monikym­menker­tainen määrä maahanmuuttajia.

  8. Ei ole mah­dol­lista, että Afrikas­ta siir­tyy väkeä Euroop­paan samas­sa mit­takaavas­sa kuin aikanaan Euroopas­ta Amerikkaan.

    Samoissa määrin on kyl­lä mah­dol­lista, hyvin mah­tuu. Mut­ta kun niitä ei päästetä. Mikä tahansa määrä afrikkalaisia on nau­ret­ta­van help­po pysäyt­tää Välimeren toiselle puolelle.

    Jos Afrikan väk­iluku kas­vaa luokkaa 20–30 M vuodessa, mik­si edes viit­sitään teesken­nel­lä, että maa­han­muut­to olisi ratkaisu tähän ongelmaan?

  9. Riit­tävätkö väestöo­hjel­mat vai pitäisikö jo alkaa suun­nitel­la saman­ta­paisia tur­va­paikan­hakuleire­jä kuin mitä Aus­tralial­la on? Vai onko parem­pia ideoita, mitä tehdä, jos todel­liset kansan­vael­luk­set alkavat?

  10. DVA: Jos Afrikas­ta läh­tee 100 miljoon­aa ihmistä Euroop­paan, niin läh­teekö 100 miljoon­aa kan­taeu­roop­palaista Suomeen, Pohjo­is­mai­hin ja Venäjälle? Minä veikkaan, että läh­tee. Heimot, kup­pikun­nat ja white­flight jne.

    Ei tuo­ta porukkaa koskaan päästetä Euroop­paan. Jos päästetään, niin val­taan tulee taval­la tai toisel­la pop­poo, joka ajaa ne mereen.

    Nykyisen­lainen Euroop­pa ei kestä 100 miljoon­aa afrikkalaista. Ne maat joi­hin tuol­laset määrät siir­to­laisia vir­taa, tule­vat siir­tymään fasismiin.

  11. Olen ilmeis­es­ti väärässä, kun olen ollut käsi­tyk­sessä, että Afrikan väestökasvu on osoit­tanut selvää hiipumista aiem­pi­in ennusteisi­in näh­den? Että suurper­he ei enää tar­joaisi mitään varsi­naista etua.

  12. Intia on pin­ta-alal­taan noin 3,6 ker­taa suurem­pi kuin Nige­ria. YK:n keski­hedelmäl­lisyy­sen­nus­teen mukaan Nige­ri­as­sa on vuon­na 2100 0,75 mil­jar­dia ihmistä, Inti­as­sa vuon­na 2050 1,7 mil­jar­dia. Suhdeluku on noin 2,3.

    Intia luul­tavasti kyke­nee ruokki­maan nuo 1,7 mil­jar­dia. On hyvinkin mah­dol­lista, että Nige­ria kyke­nee ruokki­maan nyky-Inti­aan suh­teutet­tuna noin kaksinker­taisen ja vuo­den 2050 Inti­aan suh­teutet­tuna noin puoli­tois­tak­er­taisen väestöti­hey­den vuon­na 2100. Voipa jopa käy­dä niin, että vuon­na 2100 nau­reskelemme näille kauhuskenaarioille.

    Lähde:
    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_future_population_(United_Nations,_medium_fertility_variant)

  13. Ehkä se ei sit­tenkään mene näin, mut­ta ihan hyvä ske­nario pela­ta läpi. Viro­lais­ten kan­ta asi­aan on selkeä ja mielestäni täl­lä het­kel­lä fik­su. Paljon fik­sumpi kuin Suomen. 

    Se minkä Osmo ohit­ti syistä on Afrikas­sa monin paikoin val­las­sa ole­vat vasem­mis­todik­tatu­u­rit. Niiden merk­i­tys esimerkik­si ruoka­pu­lan aiheut­ta­jana on ainakin vielä merkit­tävämpi, kuin ilmas­ton­muu­tok­sen. Vai pitääkö Osmo vasem­mis­toa huonon hallinnon syn­onyyminä? Voihan sen toki noinkin ajatel­la, eikä ole hirveästi pielessä. 

    Silti Suomikin on tukenut vasem­mis­todik­tatu­ure­ja kehi­tysavul­la. Joku yhtälössä ei stem­maa. Kehi­tys­a­pu­un pitää voi­da suh­tau­tua kriittisesti. 

    Käytän­nössä se osa kehi­tysavus­ta, joka kan­nat­taa, on koulu­tus, varhaiskas­vatuk­ses­ta aina yliopis­toi­hin. Siinäkin on vielä ilmeinen ero, että alku­vai­heessa nais­ten koulu­tus on kan­nat­tavam­paa kuin miesten. Vasem­mis­todik­tatu­urien pönkit­tämi­nen sen sijaan vain lisää kurjuutta.

  14. Miten käy Euroopan ja Afrikan ympäristöille*, jos sekä Afrikan että Euroopan väestöt moninker­tais­tu­vat Afrikan väestöräjähdyk­sen myötä? 

    *Veikkaan ennen­näkemätön­tä sukupu­ut­toaal­toa eli lajis­ton mon­imuo­toisu­u­den köy­htymistä. Olisi surullista, jos vain ruokakasvien, talous­met­sien ja kotieläin­ten säi­lymi­nen olisi taat­tu. Mielestäni väestöräjähdys on mon­ta ker­talu­okkaa merkit­tävämpi uhka bio­di­ver­si­teetille kuin ilmas­ton­muu­tos jo tämän vuo­sisadan aikana.

  15. Euroop­paan tule­vista har­va pak­e­nee todel­lista henkilöko­htaista vain­oa ja käytän­nössä kukaan ei pak­ene nälkää. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa nimit­täin Euroop­paan matkus­tamisen tuhan­sil­la euroil­la saisi Afrikas­sa ruokaa vuosiksi.

  16. Eikö kan­sain­vä­li­nen yhteisö tai EU voisi perus­taa jät­ti­ra­has­toa, jon­ka voimin kehi­tysalueil­ta ostet­taisi­in tai vuokrat­taisi­in maa­ta ja raken­net­taisi­in kohtu­ullis­es­ti varustel­tu­ja siir­to­lais­metropole­ja. Metropolien rak­en­tamiseen osal­lis­tu­isi­vat pako­laiset itse. Metropoleis­sa val­lit­sisi järjestys ja laa­ja taloudelli­nen vapaus. Maail­man tren­di on ollut kohti urban­isaa­tio­ta, niin mik­si näitä mod­erne­ja urbaane­ja keskit­tymisiä ei voisi olla Afrikas­sakin? Rahaa­han kun­nol­lisen infran pystyt­tämi­nen vaatisi, mut­ta kumpi tulee kokon­aisu­u­den kannal­ta kalli­im­mak­si: suurten pako­laisvir­to­jen aiheut­ta­ma epäjärjestys EU:ssa vai mod­ernien metropolien rak­en­t­a­mi­nen Afrikkaan. Kiina­han on rak­en­tanut viime vuosi­na val­taval­la nopeudel­la täl­laisia miljoon­akaupunke­ja Kiinan maaseudul­ta tuleville ihmisille.

    http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210951-pakolaiskriisi-on-euroopan-unionin-suuri-mahdollisuus

  17. Tämä aihe on niin polt­ta­van ajanko­htainen ja tärkeä koko Euroopalle, että johtavien yhteiskun­nal­lis­ten keskustelijoiden tulisi olla hyvin tarkko­ja argu­ment­tien­sa suhteen.

    Yksi kulunut argu­ment­ti jon­ka Soin­in­vaarakin tässä ottaa esi­in on ver­tailu 1800-luvun Amerikan siir­to­laisu­u­teen Euroopas­ta. Tämä argu­ment­ti on täysin laho, mon­es­takin syys­tä. Mainit­takoon nyt varsinkin että Amerik­ka oli maat­alouselinkeinon kannal­ta tyhjä maa (jätetään inti­aanikan­so­jen valitet­ta­va kohta­lo toiseen keskustelu­un) ja että siir­to­lais­ten ei todel­lakaan kan­nat­tanut sinne men­nä ellei ollut valmiuk­sia ryhtyä uud­is­as­ukkaak­si tai pär­jän­nyt työmarkkinoilla.

    1. Yksi kulunut argu­ment­ti jon­ka Soin­in­vaarakin tässä ottaa esi­in on ver­tailu 1800-luvun Amerikan siir­to­laisu­u­teen Euroopas­ta. Tämä argu­ment­ti on täysin laho, mon­es­takin syys­tä. Mainit­takoon nyt varsinkin että Amerik­ka oli maat­alouselinkeinon kannal­ta tyhjä maa (jätetään inti­aanikan­so­jen valitet­ta­va kohta­lo toiseen keskustelu­un) ja että siir­to­lais­ten ei todel­lakaan kan­nat­tanut sinne men­nä ellei ollut valmiuk­sia ryhtyä uud­is­as­ukkaak­si tai pär­jän­nyt työmarkkinoilla.

      Et ymmärtänyt ollenkaanb point­tia. Mah­dolisu­us siirtää yli­jäämäväestö Amerikkaan aut­toi Euroop­paa selviämään siitä malthusi­lais­es­ta ansas­ta, jon­ka piti tehdä mas­so­jen vauras­tu­mi­nen mah­dot­tomak­si. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta Afrikalla ei ole.

  18. Muuten hyvä ja uskot­ta­va kir­joi­tus, mut­ta olisin kaivan­nut esimerkke­jä niistä Afrikan maista, jos­sa on posi­ti­ivista kehi­tys­tä ja niistä mis­sä ei. Ja mik­si toi­sis­sa on kun toi­sis­sa ei ole?

  19. Suo­raan sanoen, mik­si haaska­ta voimia afrikkalais­ten opet­tamiseen, eivät he kuitenkaan halua kuun­nel­la. Uskon­nol­li­sista, kult­tuuril­li­sista ja her­ratiesmistä­muista syistä. Paras­ta mitä me voimme tehdä on pan­na rajat kiin­ni ja antaa hei­dän oppia itse kan­tapään kaut­ta, mikä on ain­oa toimi­va oppimisen muo­to (isänä ja isoisänä tiedän tämän kokemuksesta).

  20. Huo­maathan Osmo että afrikas­sakin syn­tyvyys las­kee koko ajan. Väestön kasvu johtuu lähin­nä siitä että elinikä pite­nee. Koulu­tus­ta vaan niin ei lap­sia tule. Olet var­maan tutus­tunut Hans Eoslin­gin töihin.

  21. Minus­takin olisi eri­no­mainen jut­tu lopet­taa kallis sub­ven­toitu elin­tarvikkei­den tuot­ta­mi­nen Euroopas­sa tukeu­tua Afrikan val­taisaan ruokatuotan­non kap­a­siteet­ti­in. Mikä voisi men­nä vikaan?

  22. Osmo kir­joit­ti hyvän kolumnin aiheesta paria type­r­yyt­tä luku­unot­ta­mat­ta. Ver­taus siir­to­laisu­ud­es­ta Amerikkaan ja Aus­traali­aan oli selkeä töp­päys. Osmokin var­maan ymmärtää, että tilanne ei ole mitenkään ver­tailukelpoinen nykyti­lanteeseen. Suomen sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­lyn lopet­ta­mi­nen tuskin myöskään pelas­taa Afrikkaa vaan katse tulee suun­na­ta Kiinaan ja moni­in ylikansal­lisi­in yri­tyk­si­in, jot­ka häikäilemät­tä ryöstävät Afrikan luon­non­rikkauk­sia. Väestön liikakasvu sinän­sä on läh­es kaikkien maa­pal­loa ja ihmiskun­taa vaivaavien ongelmien suurin syy.

  23. Nykyi­nen kan­sain­vael­lus Afrikas­ta romut­taa nykyisen euroop­palaisen sosi­aal­i­tur­van, myös Suomes­sa. En ymmär­rä poli­itikko­jen puhet­ta, kos­ka ongel­ma on tiedet­ty jo vuosikym­meniä sit­ten. Ara­bikevät ja Lähi-idän sodat vain nopeut­ti­vat tapah­tu­mia. Pako­laiset ja tur­va­paikan hak­i­jat ovat ajat sit­ten vai­h­tuneet lait­tomi­in siir­to­laisi­in ja tätä ongel­maa Euroopan pitäisi ratkoa.

  24. Pätevää pohd­in­taa. Väestönkasvu ja sitä kaut­ta pako­laisu­us ja maa­han­muut­to ovat tavat­toman vaikei­ta ja mon­imutkaisia kysymyksiä.

    On tot­ta, että väestönkasvun osalta Afrik­ka on ongel­man keskip­is­teessä. Aja­tusleikkinä voisi silti pohtia sitäkin, että mikäli Afrikan väestönkasvu nyt yht’äkkiä saataisi­in “hallintaan”, siis samalle tasolle kuin muual­lakin maail­mas­sa, voisim­meko tyy­tyväis­inä tode­ta, että väestönkasvun “ongel­ma ratkaistu”?

    Emme, sil­lä ihmisiä on jo nyt ja tulee jatkos­sa vielä enem­män ole­maan liikaa. Min­ulle ei riitä se, että voimme tode­ta, että maa­pal­lo juuri ja juuri kestää jonkin ihmis­määrän. Ei väestönkasvua voi tarkastel­la irral­laan ihmiskun­nan kaik­ista muista ongelmista.

    Jo nyt elonke­hän mon­imuo­toisu­us kär­sii, osin peru­ut­ta­mat­tomasti. Jo nyt liikaväestön aiheut­ta­mat jän­nit­teet näkyvät ilmas­ton­muu­tok­se­na, saas­tu­misi­na, resurssien puut­teena, pako­laisaal­toina ja ylipäätään itsekkyy­den lisään­tymisenä ja ilmapi­irin kiristymisenä. Eivät nämä ongel­mat itses­tään helpota, ja mitä enem­män ihmis­määrä kas­vaa sitä enem­män ne kärjistyvät.

    Näi­hin ongelmi­in ei ole help­po­ja ratkaisu­ja. Ensi alku­un kan­nat­taisi joka tapauk­ses­sa myön­tää tosi­asi­at ja sit­ten niiden poh­jal­ta ruve­ta etsimään ratkaisumalle­ja. Silmien sulkem­i­nen ja ongel­man kieltämi­nen eivät auta.

  25. Jos halu­aa ver­ra­ta nyky­istä elin­ta­sopako­laisu­ut­ta Amerikan ja Aus­tralian tapauk­si­in, kan­nat­taa muis­taa miten kum­mas­sakin tapauk­ses­sa alku­peräisväestön kävi.

  26. Koulu­tus on liian HIDAS keino pado­ta liikasyntyvyyttä,se pitäisi jo tunnustaa.Entä miten muut­taa afrikan maid­en kulttuuria?-Käytännössä mahdotonta,eikä “Rikkaiden kult­tuurien kir­jo” ylevässä ajat­telus­sa sopivaakaan.Kun vielä lisätään se,että mil­jar­di­en kehi­tys­a­pu on ollut val­ta­va virhe,ja vas­tu­ulliset eivät sitäkään myön­nä ide­ol­o­gi­sista syistä,niin jäl­jelle jää panssari­vaunut ja sotakoneis­to euroopan hyv­in­voin­tia ja elämän­ta­paa puolustamaan??
    ‑Täten tie hel­vetti­in kivet­ti­in hyvil­lä aikeilla.

  27. Kalle:
    Ehkä se ei sit­tenkään mene näin, mut­ta ihan hyvä ske­nario pela­ta läpi. Viro­lais­ten kan­ta asi­aan on selkeä ja mielestäni täl­lä het­kel­lä fik­su. Paljon fik­sumpi kuin Suomen. 

    Se minkä Osmo ohit­ti syistä on Afrikas­sa monin paikoin val­las­sa ole­vat vasem­mis­todik­tatu­u­rit. Niiden merk­i­tys esimerkik­si ruoka­pu­lan aiheut­ta­jana on ainakin vielä merkit­tävämpi, kuin ilmas­ton­muu­tok­sen. Vai pitääkö Osmo vasem­mis­toa huonon hallinnon syn­onyyminä? Voihan sen toki noinkin ajatel­la, eikä ole hirveästi pielessä. 

    Silti Suomikin on tukenut vasem­mis­todik­tatu­ure­ja kehi­tysavul­la. Joku yhtälössä ei stem­maa. Kehi­tys­a­pu­un pitää voi­da suh­tau­tua kriittisesti. 

    Käytän­nössä se osa kehi­tysavus­ta, joka kan­nat­taa, on koulu­tus, varhaiskas­vatuk­ses­ta aina yliopis­toi­hin. Siinäkin on vielä ilmeinen ero, että alku­vai­heessa nais­ten koulu­tus on kan­nat­tavam­paa kuin miesten. Vasem­mis­todik­tatu­urien pönkit­tämi­nen sen sijaan vain lisää kurjuutta.

    Perus­suo­ma­lais­ten “nerokas” ratkaisu ongel­maan on sulkea rajat (mikä on mah­do­ton­ta, jos pako­lais­määrä kas­vaa tolkut­tomak­si) JA vähen­tää kehi­tys­a­pua, hei­dän mielestään kokon­aan lopet­taa se, joka nimeno­maan voisi hillitä kansainvaellusta. 

    Kut­sun tuol­laista veren kaivamisek­si omas­ta nenästä tai ampumista omaan jalkaan.

    Tai sit­ten se on vain silkkaa tyhmyyttä.

    Jos kehi­tys­a­pu ei mene oikeisi­in kohteisi­in, se täy­tyy ohja­ta niihin eikä lopet­taa tai vähen­tää sitä. Ei tuli­paloltakaan sil­lä tavoin suo­jaudu­ta, että annetaan kaiken ympäril­lä roi­huta vapaasti suo­ras­taan ben­saa liekkei­hin heit­tämäl­lä ja toiv­otaan että oma talo säästyisi.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Mah­dolisu­us siirtää yli­jäämäväestö Amerikkaan aut­toi Euroop­paa selviämään siitä malthusi­lais­es­ta ansas­ta, jon­ka piti tehdä mas­so­jen vauras­tu­mi­nen mah­dot­tomak­si. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta Afrikalla ei ole.

    Maail­man­paran­ta­jis­to kuitenkin näyt­tää ole­van sitä mieltä että afrikkalaisil­la on tuo mah­dol­lisu­us siir­tyä Euroop­paan kun­han välimeren yli­tys tehdään turvalliseksi.
    Myös EU:n johta­vat poli­itikot (ja mei­dän pienet perässä) ilmoit­ta­vat että vas­tu­u­ta kan­netaan ja Euroop­paan mahtuu.

  29. Har­ry Kaven:
    Ver­taus siir­to­laisu­ud­es­ta Amerikkaan ja Aus­traali­aan oli selkeä töp­päys. Osmokin var­maan ymmärtää, että tilanne ei ole mitenkään ver­tailukelpoinen nykytilanteeseen. 

    Itse taas ymmärsin, että koko tuon main­nan tarkoi­tus oli todet­ta Afrikan ase­man ole­van eri­lainen kuin mitä Euroopan tilanne tuol­loin oli. Toisin sanoen: tuo siir­to­laisu­us pelasti Euroopan, mut­ta sama mekanis­mi tuskin toimii Afrikan hyödyksi.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Et ymmärtänyt ollenkaanb point­tia. Mah­dolisu­us siirtää yli­jäämäväestö Amerikkaan aut­toi Euroop­paa selviämään siitä malthusi­lais­es­ta ansas­ta, jon­ka piti tehdä mas­so­jen vauras­tu­mi­nen mah­dot­tomak­si. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta Afrikalla ei ole.

    Jep, myön­netään, huo­mau­tuk­seni oli turha tai jopa väärä SINUN tek­sti­isi näh­den, jos­sa on paljonkin aja­tus­ta takana (varsinkin vih­jaus soker­ituotan­non siirtämis­es­tä Afrikkaan lie­nee täyt­tä järkeä).

    Mut­ta minä aloitinkin oman kom­ment­ti­ni viit­taa­mal­la keskustelu­un jota koko Euroopas­sa käy­dään. Ja siinähän eräs yksinker­tais­ta­va ja erit­täin yleinen aja­tuskulku menee niin että nykyiset elin­ta­sosi­ir­to­laiset Afrikas­ta ja muual­takin ovat juuri kuin 1800-luvun Amerikan siir­to­laiset. Vaan eivät ole, ja sitä eroa olisi syytä aina ja kaikkial­la sel­ven­tää keskustelun asial­lisu­u­den vuoksi.

  31. Rahul Somani:
    Iranis­sa väestön kasvu ei puolit­tunut oikeas­t­aan Aja­tol­lahien val­tan nousun aikana vaan jäl­keen Iran-Irakin sodan jäl­keen Iraniss­sa oli yksinker­tais­es­ti liikaa väestöä maan kap­a­siteet­ti­in joten papis­to julisti fat­wan liika väestönkasvua vas­taan. Toisin kuin vuon­na 1979 kun fat­wa ehkäisyä ja väestökon­trol­lia vas­taan kan­nustet­ti­in aika laa­jalti. Iranin kap­a­siteet­ti ylit­tyi 1980-luvul­la. Nyt se on tasaista. Iran on hyvä esimerk­ki väestön kon­trol­lista mut­ta myös Yhden lapsen poli­ti­ik­ka Kiinas­sa. Se alkoi vuon­na 1979. Se saavut­ti tulok­sen 2000-luvun alulle. Sen jäl­keen väestö alkoi nopeasti nous­ta. Silti Kiinas­sa on liikaa väkeä mut­ta väestö pyra­mi­i­di sukupuolen kohdal­la on vino.

    Kiinan menetelmistä saa hyvän kuvan viive vuo­den Tieto-Finl­nadin voit­ta­neesta teok­ses­ta Yhden lapsen kansa. Pakkoabort­te­ja, ylimääräsi­et lapset eivät pääse koulu­un jne jne. Kiinas­sa syn­tyvyys las­ki, mut­ta mikä oli inhimilli­nen hin­ta? Tai­wanis­sa syn­tyvyys on paljon pienem­pi, ilman että tarvit­see kuris­taa kansalaisia kurkus­ta. Ital­ias­sa oli korkea syn­tyvyys. “Ne on katolisia ja tämän on paavin syytä” Nyt syn­tyvyys on 1,4 ja edelleen ollaan katolisia. Kun vauras­tu­taan eikä lap­sia tarvi­ta pel­lol­la työvoimana, syn­tyvyys ale­nee itses­tään. Ei siihen tarvi­ta mitään voimakeino­ja. Kun­han hallinto vain ei estä kansalaisia vaurastumasta.

  32. Nais­ten koulu­tus Afrikas­sa ei ole ratkaisu. Ne jää joka tapauk­ses­sa jäl­keen muus­ta maail­mas­ta, kos­ka muut kehit­tyy nopeam­min. Jos muu maail­ma pysähty­isi odot­ta­maan, joudut­taisi­in odot­taa vähin­tään sata vuot­ta, jot­ta afrik­ka olisi poten­ti­aa­li­nen peluri maail­man työ­paikois­sa ja taloudessa.

    Nykyiset län­si­maid­en toimet Afrikas­sa ovat riit­tämät­tömiä. Ne vain ylläpitää tulp­paa oikeasti toimivil­ta ratkaisuil­ta. Pitää tehdä kun­nol­la tai ei ollenkaan, jot­ta muut saa mah­dol­lisu­u­den toimia.

    Oikeasti ain­oa vai­h­toe­hto pelas­taa Afrik­ka ja maail­ma on kolo­ni­asaa­tion uudelleen aloi­tus. Kaik­ki muu johtaa paljon pahempaan kaikellatavoin.

  33. Har­ry Kaven:
    Ver­taus siir­to­laisu­ud­es­ta Amerikkaan ja Aus­traali­aan oli selkeä töp­päys. Osmokin var­maan ymmärtää, että tilanne ei ole mitenkään ver­tailukelpoinen nykytilanteeseen. 

    Niin­hän tuos­sa kir­joituk­ses­sa ihan selvästi sanotaankin.

    “Ei ole mah­dol­lista, että Afrikas­ta siir­tyy väkeä Euroop­paan samas­sa mit­takaavas­sa kuin aikanaan Euroopas­ta Amerikkaan.”

  34. V:
    Huo­maathan Osmo että afrikas­sakin syn­tyvyys las­kee koko ajan. Väestön kasvu johtuu lähin­nä siitä että elinikä pite­nee. Koulu­tus­ta vaan niin ei lap­sia tule. Olet var­maan tutus­tunut Hans Eoslin­gin töihin.

    YK:n uusim­mat väestöen­nus­teet ovat toista mieltä. Väestön tilas­toin­ti Afrikas­sa on epätarkkaa.

  35. Mei­dän pienessä har­vaana­su­tus­sa maas­samme suuret väestölu­vut tekevät vaiku­tuk­sen. Mut­ta ei tui­jote­ta niihin liikaa. Kuin­ka suurelle väestömäärälle antaa esim. Hol­lan­ti elinmahdollisuudet.
    Afrikan asukasti­heys on Euroop­paan ver­rat­tuna puo­let. Vaik­ka maanosas­sa on laa­jo­ja autiomai­ta ja täl­lä het­kel­lä asumiseen kel­paa­mat­to­mia aluei­ta, niin silti siel­lä on paljon tilaa ihmisille. Eniten kan­soitet­tu maanosa Aasia pystyy ratko­maan väestöon­gelmi­aan, vaik­ka on 2,5 ker­taa tiheäm­min asut­tu kuin Afrikka.
    Olen samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa, että keskeinen haaste on koulu­tus, etenkin tyt­tö­jen opet­ta­mi­nen ja koulut­ta­mi­nen pois lieden äärestä. Toiv­otaan men­estys­tä Jut­ta Urpi­laisen työlle. Se on pieni mut­ta tärkeä panos Suomelta.

  36. Kiinan ja Tai­wanin lap­siluku kehit­tyi samal­la taval­la, vaik­ka kysessä oli­vat samat kiinalaiset ja toises­sa oli yhden lapsen politiikka. 

    Kan­nat­taa erot­taa kak­si asi­aa: syn­tyvyys (lap­siluku per­heis­sä) ja väestönkasvu. Afrikas­sa väestö kas­vaa kos­ka elinikä on kas­vanut ja väestön kes­ki-ikä on myös nousemassa.

    Kehi­tysavun vaikut­tavu­ud­es­ta on asial­liset näytöt ole­mas­sa monel­la tapaa. Sijoituk­se­na tuot­tavampi edele­len kuin moni muu investoin­ti. Kan­nat­taa perehtyä.

    Merk­i­tyk­sel­lisen kysymys on, mitä tapah­tuu jos EU luop­uu maat­alous­tu­ista ja sal­lii tul­li­va­paan elin­tarvikkei­den tuonnin?

    Ilas­ton­muu­tos on oleelli­nen osa yhtälöä ja muut­toli­ikkeitä. Näköalat­to­muus taas syn­nyt­tää muut­toli­ik­keen lisäk­si värväyspo­h­jaa eri­laisille liikkeille ja edelleen konflikteja.

    Suomes­sa taas pitäisi ymmärtää mitä tarkoit­taa kun on yhtä aikaa sekä ennä­tyk­selli­nen alhainen syn­tyvyys ja ennä­tyk­sel­lisen korkea eläköi­tymi­nen. Siinä ei kiky eikä sote auta.

  37. Osmo Soin­in­vaara: Et ymmärtänyt ollenkaanb point­tia. Mah­dolisu­us siirtää yli­jäämäväestö Amerikkaan aut­toi Euroop­paa selviämään siitä malthusi­lais­es­ta ansas­ta, jon­ka piti tehdä mas­so­jen vauras­tu­mi­nen mah­dot­tomak­si. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta Afrikalla ei ole.

    Kalle: Käytän­nössä se osa kehi­tysavus­ta, joka kan­nat­taa, on koulu­tus, varhaiskas­vatuk­ses­ta aina yliopis­toi­hin. Siinäkin on vielä ilmeinen ero, että alku­vai­heessa nais­ten koulu­tus on kan­nat­tavam­paa kuin miesten. 

    Val­is­tuneille human­is­teille on ilmi­selvää, että koulu­tuk­sel­la saata­vat mar­gin­aaliset hyödyt ovat etenkin Afrikas­sa hyvin rajal­liset. Nais­ten koulu­tus vähen­tää syn­tyvyyt­tä, mut­ta on myös dysgeenistä.

    Ylivoimais­es­ti suurim­mat hyödyt olisi saatu väestönkasvun rajoit­tamisel­la. Yli kol­men pros­entin väestönkasvu ja paikalli­nen säästö­men­tal­i­teet­ti johta­vat äärim­mäisen niukkaan pääo­makan­taan per capi­ta, jol­loin omae­htoista talouskasvuakaan ei oikein voi tulla.

    Afrikkalais­ten väestönkasvus­ta puhumi­nen on vaan ollut erään­lainen tyylivirhe, joten kukaan ei ole uskaltanut ottaa asi­aa puheek­si. Toisaal­ta län­si­maid­en talousti­eteessä ja ‑jour­nal­is­mis­sa valtikkaa ovat heilut­ta­neet Var­ti­aisen kaltaiset väkilukufetisistit.

  38. ympäristövihreä:

    *Veikkaan ennen­näkemätön­tä sukupu­ut­toaal­toa eli lajis­ton mon­imuo­toisu­u­den köy­htymistä. Olisi surullista, jos vain­ruokakasvien, talous­met­sien ja kotieläin­ten säi­lymi­nen olisi taat­tu. Mielestäni väestöräjähdys on mon­ta ker­talu­okkaa merkit­tävämpi uhka bio­di­ver­si­teetille kuin ilmas­ton­muu­tos jo tämän vuo­sisadan aikana.

    No, ainakin kulot­ta­mi­nen vähen­tynyt merkit­tävästi, kun väki on lisään­tynyt ja päässyt vauras­tu­misen alku­un — pai­men­to­laisu­udelle ei ole enää tilaa:

    NASA Detects Drop in Glob­al Fires

    Joidenkin mielestä tämäkin taitaa olla paha asia, kos­ka savan­nit uhkaa­vat pusikoitua ja kokon­ainen ekosys­tee­mi kado­ta. Itse tosin olen ollut siinä ymmär­ryk­sessä, että kulot­tamista hyö­dyn­tävä kiertelevä laidun­t­a­mi­nen on suur­in­pi­irtein pahin­ta mitä luon­nolle ja maaperälle voi tehdä…

  39. Totte: Itse taas ymmärsin, että koko tuon main­nan tarkoi­tus oli todet­ta Afrikan ase­man ole­van eri­lainen kuin mitä Euroopan tilanne tuol­loin oli. Toisin sanoen: tuo siir­to­laisu­us pelasti Euroopan, mut­ta sama mekanis­mi tuskin toimii Afrikan hyödyksi. 

    Ei Amerikan siir­to­laisu­us Euroop­paa pelas­tanut, vaan Euroop­palaiset rak­en­si­vat Amerikan.

    Muut­to Amerikkaan ratkaisi Euroopan maaseudun liikaväestöon­gel­man ehkä 20–30 vuot­ta nopeam­min kuin miten Euroopan kaupungis­tu­mi­nen olisi edis­tynyt ilman muut­toa Amerikkaan.

    Kiinas­sakin maaseudun liikaväestö näyt­tää muut­ta­van kaupunkei­hin ilman siir­to­laisu­ut­ta ulos paris­sa sukupolves­sa, joten siir­to­laisu­us ulos ei ole kehi­tyk­sen edellytys.

    Afrikan kehi­tyk­selle on kyl­lä yksi suuri hidaste, jon­ka käsit­te­ly on vielä tabu. Se on iso geneet­ti­nen ongel­ma. Mus­tan Afrikan asukkail­la on keskimäärin merkit­tävästi heikom­pi älykkyys kuin Euro-Aasian asukkail­la, myös kaik­ki ympäristötek­i­jät huomioiden. Tämä tarkoit­taa, että Afrikas­sa on paljon vähem­män tieto­työhön koulu­tuk­sen jäl­keen kyke­viä ihmisiä ja tämä geneet­ti­nen asianti­la on pysyvä, se ei muu­tu. Mikään human­isti­nen itkupotku­raivari, että tämä asia on tabu ja ihan väärin, ei tätä fak­taa muu­ta. Siihen on vaan sopeuduttava.

    Ylläkir­joitet­tu ei tarkoi­ta, ettei Afrik­ka voi kehit­tyä, vaan sitä että Afrikan kehit­tymi­nen nykyaikaisek­si teol­lis­es­ti alueek­si on merkit­tävästi vaikeam­paa kuin muual­la maailmassa.

  40. Mark Ander­s­son:
    Jos kehi­tys­a­pu ei mene oikeisi­in kohteisi­in, se täy­tyy ohja­ta niihin eikä lopet­taa tai vähen­tää sitä. Ei tuli­paloltakaan sil­lä tavoin suo­jaudu­ta, että annetaan kaiken ympäril­lä roi­huta vapaasti suo­ras­taan ben­saa liekkei­hin heit­tämäl­lä ja toiv­otaan että oma talo säästyisi.

    Met­sä­palol­ta voi suo­jau­tua polt­ta­mal­la hal­li­tusti — tai muu­toin pala­va aines hävit­tämäl­lä — ren­gas palon ympärille.

  41. @ndre:
    Oikeasti ain­oa vai­h­toe­hto pelas­taa Afrik­ka ja maail­ma on kolo­ni­asaa­tion uudelleen aloi­tus. Kaik­ki muu johtaa paljon pahempaan kaikel­la tavoin.

    Tämä lie­nee tot­ta, jos pelas­t­a­mi­nen tarkoit­taa hädä­nalais­ten ihmis­ten osu­u­den saat­tamista kehit­tynei­den maid­en tasolle seu­raa­van 50 vuo­den aikana. 

    Mut­ta kolo­nial­is­mi on ris­tiri­idas­sa ter­veen nation­al­is­min kanssa, enkä sik­si kan­na­ta kolo­nial­is­mia. Ei muiden tule ottaa toisen kansan aluet­ta hallintaansa ilman lupaa. Kansal­la tulee olla itsemääräämisoikeus alueel­laan, ellei se päätä toisin.

  42. Lähtöko­htais­es­ti Afrikan kan­so­jen on ratkaista­va itse asiansa. Jos ilmas­ton­muu­tos tai väen­paljous vie kansalta elin­mah­dol­lisu­udet kansan oma­l­la alueel­la, on kansan neu­votelta­va naa­purei­den­sa kanssa diili, joka tar­joaa kansalle mah­dol­lisu­u­den jatkaa elämään­sä toisel­la alueel­la. YK/Afrikan unioni voi aut­taa kan­so­ja ja val­tioi­ta tässä. 

    Ihmis­ten siirtämi­nen kehi­tys­maista kehit­tyneisi­in mai­hin ja vieraisi­in kult­tuurei­hin pitää pääsään­töis­es­ti lopet­taa. Voidaan tarvi­ta hätäa­puleire­jä mut­ta ei laa­jamit­taista tur­va­paikka­hake­musten tutk­in­taa. Ilman oleskelulu­paa maas­sa ole­va, kuten lait­tomasti rajan ylit­tänyt, on voita­va toimit­taa YK:n hallinnas­sa ole­valle leir­ille, ellei henkilö pysty palaa­maan lähtö­maa­hansa omakus­tan­teis­es­ti. Näin lopete­taan salakul­je­tus­bisnes ja Välimereen hukku­miset, kohdel­laan apua tarvit­se­via yhden­ver­tais­es­ti ja kohdis­te­taan avus­tus­resurssit tehokkaimmin.

    Kiinan, Yhdys­val­to­jen ja muiden val­tioiden sekä ylikansal­lis­ten yri­tys­ten tulisi lopet­taa Afrikan rikkauk­sien ryöstämi­nen. Tässäkin Afrikan kansat ovat itse avainase­mas­sa: niiden ei tule tehdä huono­ja diile­jä ryöstäjien kanssa; muuten saa­vat syyt­tää itseään. Suo­mi ja muut val­tiot voivat aut­taa Afrikan kan­so­ja tar­joa­mal­la parem­pia diile­jä, tar­joa­mal­la timan­tista parem­man hin­nan kuin Kiina.

  43. Eipä Soin­in­vaara paljon ajat­tele kir­joit­taes­saan että sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly type­r­ää var­jelua. Suosii mieluim­min afikkalais­ten elät­tämistä kuin suo­ma­laisen työ­paikko­jen ja teol­lisu­u­den säi­lyt­tämistä. Ja miten käy suo­ma­laisille sok­erin käyt­täjille jos soker­ituotan­to lopetet­taisi­in suomes­sa , sil­lä eihän kukaan täysjärki­nen suo­ma­lainen osta ulko­laista psk… Ja sananon­takin kuu­luu että Suosi Suomalaista.

  44. Vapaa kan­sain­vael­lus ei ole yhteen­sopi­va verora­hoit­teisen sosi­aal­i­tur­van kanssa. Jom­pi kumpi on valit­ta­va. Luulen, että tule­vaisu­udessa ei enää pyritä tasa-arvoisu­u­teen ainakaan lop­putule­man osalta, vaan pikem­minkin niin, että jokaisel­la on oikeus tehdä työtä 24 h vuorokaudessa ja sitä kaut­ta ostaa lap­silleen parem­pi tule­vaisu­us. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä mitkä ryh­mät siinä tilanteessa ovat voittajia.

  45. Tätä asi­aa oisi hyvä myös miet­tiä siltä kannal­ta, mitä asioi­ta voidaan ratkoa demokraat­tis­es­ti. Kestääkö tämä pla­neet­ta demokratiaa?

  46. kimi:
    Pitäisikö mei­dän liit­tyä venäjään?

    Mielel­lään ei. Tänään oli HS:ssa hyvä jut­tu väestönkasvus­ta, talouskasvus­ta ja rom­ah­duk­ses­ta. Venäjän väestö piene­nee melko vauhdikkaasti.

  47. Ydin­voimaloi­ta (Lovi­isan reak­tor­ei­den kokolu­ok­ka riit­täisi) Pohjois-Afrikan pohjois­ran­nikolle. EU var­tioisi näitä soti­laal­lis­es­ti. Näil­lä puhdis­tet­taisi­in meriv­et­tä suo­las­ta ja pumpat­taisi­in aavikolle.

    Aavikon puh­jetes­sa kukkaan vähenisi epä­toi­vo ja maaperä katkeruudelle.

    Pitäisi ymmärtää, että jos Pohjois-Afrikan pohjois­ran­nikko saataisi­in kukois­ta­maan, niin olisi vähem­män syitä tul­la Eurooppaan.

    Aivan kapeakin vyöhyke riit­täisi, kos­ka keinotekoisel­la kastelul­la pel­toalaa voidaan puskea käytän­nössä lop­ut­tomasti etelään asu­tuk­sen levitessä.

    Huo­matkaa, että myös aurinkoen­er­giaa voisi käyt­tää, mut­ta aurinkoen­er­gian tuotan­to­laitok­set oli­si­vat alt­ti­impia islamistikap­inal­lis­ten iskuille ja kalli­impia vartioida.

    Se, että kap­inal­liset räjäyt­täi­sivät vesiputken, ei olisi ongel­ma, ei siitä ympäristökatas­trofia syn­ty­isi. Putkesta pala pois ja uusi tilalle.

    Vedestä ei myöskään pitäisi veloit­taa mitään.

    On muu­tamia vai­h­toe­hto­ja. Yksi vai­h­toe­hto on tukea Pohjois-Afrikan pohjois­ran­nikon val­tioi­ta, joil­la menee hyvin. Toinen vai­h­toe­hto on vain bru­taal­isti tehdä mai­hin­nousu Libyan ran­nikolle. Siis, kos­ka he eivät itse kykene tekemään mitään, niin jonkun muun täy­tyy ottaa tilanne haltuun.

    Se 1,5 miljoo­nan ihmisen rantau­tu­mi­nen Euroop­paan mak­saa maa­han­muut­toku­luina oikeasti todel­la paljon. Se mak­saa niin paljon, että sil­lä hoitaa jo aika ison rauhan­tur­vaor­gan­isaa­tion kulu­ja. Sak­sas­sa puhut­ti­in 10 mil­jardista eurosta vuon­na 2016. Suomes­sa miljardi.

    Ei Suomen tai Euroopan syn­tyvyys niin alhainen ole, että meil­lä ei riit­täisi työläisiä.

    Sin­ga­pores­sa asuu 5 miljoon­aa asukas­ta. Kuin­ka paljon tarvit­taisi­in pin­ta-alaa Libyan ran­nikol­ta, jot­ta siihen voitaisi­in Euroopan voimin perus­taa 5 miljoo­nan asukkaan kaupun­ki? Ei paljoa.

    Ver­tailuko­hdak­si voi ottaa vaik­ka Yhdys­val­tain Afgan­istanin ja Irakin miehi­tyskus­tan­nuk­set. Tehdä siis ihan sotat­aloudel­lisia laskelmia, että kumpiko kan­nat­taisi paremmin?

    Tuol­laisen kaupun­gin perus­t­a­mi­nen nielisi myös val­ta­vat määrät työvoimaa, jos­ta ei Pohjois-Afrikas­sa, Libyan ran­nikol­la ole pulaa. Palkkata­so pysy­isi pitkään alhaise­na Euroop­paan verrattuna.

    Min­ul­la ei ole mitään hajua, että miten kan­sain­vä­li­nen laki suh­tau­tuu asi­aan. Mut­ta tuskin­pa sil­lä on väliä.

    Suo­mi voisi osal­lis­tua tekemäl­lä tähän uuteen kaupunki­in viemäröin­nin ja vesi­jo­htoverkos­ton. Siitä tulisi taa­tusti maail­man paras ja hit­to vie, voisi­vat vih­doinkin juo­da hanavettä..

    Joskus minä mietin, että eiköhän vai­hde­ta man­tere­i­ta. Euroop­palaiset Afrikkaan ja afrikkalaiset Euroop­paan. Kum­mas­sako talous räjähtäisi kasvuun? 🙂

  48. Pet­teri:

    “Mus­tan Afrikan asukkail­la on keskimäärin merkit­tävästi heikom­pi älykkyys kuin Euro-Aasian asukkail­la, myös kaik­ki ympäristötek­i­jät huomioiden. Tämä tarkoit­taa, että Afrikas­sa on paljon vähem­män tieto­työhön koulu­tuk­sen jäl­keen kyke­viä ihmisiä ja tämä geneet­ti­nen asianti­la on pysyvä, se ei muutu.”

    Pet­teri, mis­tä tämän kaiken voi varmis­taa itse?

  49. Aika ajatel­la:

    Mut­ta kolo­nial­is­mi on ris­tiri­idas­sa ter­veen nation­al­is­min kanssa, enkä sik­si kan­na­ta kolo­nial­is­mia. Ei muiden tule ottaa toisen kansan aluet­ta hallintaansa ilman lupaa. Kansal­la tulee olla itsemääräämisoikeus alueel­laan, ellei se päätä toisin.

    …ja ris­tiri­idas­sa myös ihan yksinker­taisen taloudel­lisen itsekkyy­den kanssa. Kun kolo­nial­is­min taset­ta on jälkikä­teen laskeskel­tu ja huomioitu mm. sota­laivas­ton, siir­tomaa­joukko­jen, hallinnon yms. ylläpi­to, britit, men­estynein siir­tomaaim­peri­ium, taisi neto­ta vain Inti­as­ta. Muuten hom­ma kan­nat­ti vain muu­tamille etuoikeuk­sien hal­tioille muun kansakun­nan jäädessä mak­sum­iehen rooliin.

  50. DVA:
    Euroopan pitäisi rohkeasti ohja­ta pako­laiset Lähi-idän kaut­ta Venäjälle. Siel­lä on tilaa, vet­tä ja met­sää paimentolaisille.

    Afrikas­sa kun ei oikein ole enää muu­ta kuin tilaa ja tilanne pahe­nee ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä.

    Jos Afrikas­ta läh­tee 100 miljoon­aa ihmistä Euroop­paan, niin läh­teekö 100 miljoon­aa kan­taeu­roop­palaista Suomeen, Pohjo­is­mai­hin ja Venäjälle? Minä veikkaan, että läh­tee. Heimot, kup­pikun­nat ja white­flight jne.

    Ilmas­ton­muu­tos kyl­läkin vihertää Saharaa, toisin kuin maalaisjär­jel­lä voisi päätel­lä. Satee
    Mm. kos­ka suurem­pi hiilid­iok­sidimäärä aut­taa kasve­ja kestämään. Sademäärät kas­va­vat myös

  51. Kalle: Mielel­lään ei. Tänään oli HS:ssa hyvä jut­tu väestönkasvus­ta, talouskasvus­ta ja rom­ah­duk­ses­ta. Venäjän väestö piene­nee melko vauhdikkaasti.

    Täältä myös ei-ääni Venäjään liittymiselle.
    Hs:n verkkole­hden ver­sio Rooman rom­ah­duk­seen liit­tyvästä tutkimuk­ses­ta ei ollut hyvä vaan hämärä. Tutk­i­ja näyt­tää olet­ta­van, että talouden kannal­ta olisi olen­naisen tärkeää, että kulut­ta­jien määrä lisääntyy.

    Väk­iluku on pienen­tynyt mon­ta ker­taa his­to­ri­as­sa hyvin tuloksin: Mus­ta sur­ma, toinen MS. Hedelmäl­lisyys­lu­vun pienen­tymi­nen saat­taa olla hyvä indikaat­tori taan­tu­miselle, mut­ta sekään ei tai­da olla ulti­maat­ti­nen syy.

    Tutk­i­jan pitäisi lukea Ibn-Khaldunia.

  52. Pet­teri: tämä geneet­ti­nen asianti­la on pysyvä, se ei muutu.

    Ei pidä paikkaansa. Syn­tyvien las­ten geene­jä voidaan tule­vaisu­udessa kor­ja­ta hyvinkin äkkiä, mut­ta 2 mil­jar­dia poti­las­ta on todel­la iso savotta.

  53. Mark Ander­s­son: Perus­suo­ma­lais­ten “nerokas” ratkaisu ongel­maan on sulkea rajat (mikä on mah­do­ton­ta, jos pako­lais­määrä kas­vaa tolkut­tomak­si) JA vähen­tää kehi­tys­a­pua, hei­dän mielestään kokon­aan lopet­taa se, joka nimeno­maan voisi hillitä kansainvaellusta. 

    Kut­sun tuol­laista veren kaivamisek­si omas­ta nenästä tai ampumista omaan jalkaan.

    Tai sit­ten se on vain silkkaa tyhmyyttä.

    Jos kehi­tys­a­pu ei mene oikeisi­in kohteisi­in, se täy­tyy ohja­ta niihin eikä lopet­taa tai vähen­tää sitä. Ei tuli­paloltakaan sil­lä tavoin suo­jaudu­ta, että annetaan kaiken ympäril­lä roi­huta vapaasti suo­ras­taan ben­saa liekkei­hin heit­tämäl­lä ja toiv­otaan että oma talo säästyisi.

    Rajo­jen sul­jem­i­nen on tot­takai edessä joka tapauk­ses­sa jollei tapah­du ihmettä. Afrikas­ta on tuli­joi­ta niin kauan kuin elin­ta­so­eroa ob ja se ei kutis­tu jos ei saa­da väestönkasvua kuriin.

    Amerikas­sa inti­aan­it oli­si­vat lait­ta­neet rajat kiin­ni euroop­palaiselta yli­jäämäväestöltä jos oli­si­vat voineet, ja hyvästä syys­tä — alku­peräisväestölle kävi huonosti. 

    Vielä aivan vähän aikaa sit­ten Gaddafi hoiti rajat kiin­ni Euroopan puoles­ta tais­telukyvyltään heikol­la armei­jal­la. Erikois­in­ta vielä että paljon vähem­min kuolonuhrein kuin nyt kun EU hoitelee kaiken “humaan­im­min”.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Et ymmärtänyt ollenkaanb point­tia. Mah­dolisu­us siirtää yli­jäämäväestö Amerikkaan aut­toi Euroop­paa selviämään siitä malthusi­lais­es­ta ansas­ta, jon­ka piti tehdä mas­so­jen vauras­tu­mi­nen mah­dot­tomak­si. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta Afrikalla ei ole.

    Mah­dol­lisu­us siirtää yli­jäämävöestö Amerikkaan joh­tui Euroopan teol­lis­es­ta yliv­er­taisu­ud­es­ta. Alkua­sukkail­ta ei tarvin­nut kysyä. Lop­ul­ta kyse oli varsin väki­val­tais­es­ta siir­rosta — ainakin alkua­sukkaiden kannal­ta asi­aa katsottaessa.

  55. Type­r­ästä sok­er­invil­jelystä ehkä päästäisi­in eroon helpom­min, jos se myytäisi­in suo­ma­lais­ten, ei afrikkalais­ten etu­na markki­na­t­alouden lakien mukaisesti.

    “Ja miten käy suo­ma­laisille sok­erin käyt­täjille jos soker­ituotan­to lopetet­taisi­in suomes­sa , sil­lä eihän kukaan täysjärki­nen suo­ma­lainen osta ulko­laista psk…”

    No hyv­in­hän heille sit­ten kävisi, sil­lä ihmi­nen on ter­veem­pi ilman sokeria.

  56. Kar­ri: Ilmas­ton­muu­tos kyl­läkin vihertää Saharaa, toisin kuin maalaisjär­jel­lä voisi päätel­lä. Satee
    Mm. kos­ka suurem­pi hiilid­iok­sidimäärä aut­taa kasve­ja kestämään. Sademäärät kas­va­vat myös

    Saha­ran autiomaa laa­je­nee edelleenkin, eikä kasvit voi hyö­dyn­tää hiilid­iok­sidia kuin tiet­tyyn pis­teeseen saakka.

  57. http://pubs.aeaweb.org/doi/pdfplus/10.1257/jep.25.3.83

    Kan­sain­vael­luk­sen hyödy­istä on aika vähän tutkimus­ta, mut­ta joidenkin arvioiden mukaan globaali brut­tokansan­tuote kas­vaisi tuhat mil­jar­dia jos val­tioiden rajat pois­tet­taisi­in ja köy­histä maista annet­taisi­in ihmis­ten tul­la töi­hin länsimaihin.

    Emme tai­da olla aivan valmi­ita tähän…

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Oletko tosis­sasi, ettei Kiinas­ta ole ollut siir­to­laisu­ut­ta ulos? 

    Pros­en­teis­sa siir­to­laisu­us Kiinas­ta ulos on ollut kovin pien­tä, toki kun Kiinalaisia on lukumääräis­es­ti paljon, heitä asuu jonkin ver­ran myös maan ulkopuolella.

  59. O.S:“Tuontia Afrikas­ta pitäisi helpot­taa, mut­ta meille­hän esimerkik­si oman type­r­än sok­eriv­il­je­lyn var­jelu on tietysti tärkeäm­pää kuin Afrikan kehitys.”

    Nyt lähti Soin­in­vaar­al­ta kyl­lä sel­l­ainen “lei­ja”, että oksat pois. Vai , että Suomen kansalli­nen sok­eriv­il­je­lyn tuki estää Afrikan vauras­tu­mista. Sen tuen määrä on 4 — 5 milj. euroa vuodessa.

    Linkistä voit lukea mis­tä todel­lisu­udessa on kysymys:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-maksaa-ranskalaisten-sokerin-3391939

    Soin­in­vaaran ana­lyysin mukaan Suo­mi siis olisi kupletin paha poi­ka ja markkinahäirikkö.

    1. Sok­erin vil­je­lyn tuki ja tuon­tisuo­ja on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin tuo mainit­tu 4–5 M€, jos­sa lie­nee siis mukana vain eri­tyi­nen sub­ven­tiuo tuon­tisuo­jan päälle. Tuon­tisuo­ja onse varsi­nainen jut­tu. Tämä ei tarkoi­ta sitä, etteikö sitä tuet­taisi muual­lakin, esimerkik­si Ran­skas­sa. Sok­erin tuotan­nos­sa koko Euroopas­sa ei ole päätä eikä hän­tää, kos­ka sok­eriruo’on tuotan­to on paljon tehokkaam­paa lähel­lä päväntasaajaa.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Sok­erin vil­je­lyn tuki ja tuon­tisuo­ja on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin tuo mainit­tu 4–5 M€, jos­sa lie­nee siis mukana vain eri­tyi­nen sub­ven­tiuo tuon­tisuo­jan päälle. Tuon­tisuo­ja onse varsi­nainen jut­tu. Tämä ei tarkoi­ta sitä, etteikö sitä tuet­taisi muual­lakin, esimerkik­si Ran­skas­sa. Sok­erin tuotan­nos­sa koko Euroopas­sa ei ole päätä eikä hän­tää, kos­ka sokeriruo’on tuotan­to on paljon tehokkaam­paa lähel­lä päväntasaajaa.

    Suo­ma­lais­ten päätet­tävis­sä on sok­erin tues­ta ain­oas­taan tuo kansalli­nen osu­us eli noin euro asukas­ta kohti. Tuon­tisuo­ja on täysin EU:n päätös­val­las­sa, johon Suomen vaiku­tus­val­ta on hyvin pieni. Kyl­lähän se sok­er­invil­je­lyn var­jelu on ykkösa­sia mon­es­sa Kes­ki- ja Etelä-Euroopan maas­sa, mut­ta suo­ma­laises­sa keskustelus­sa tuskin näin on.

  61. Afrikan tuon­tia EU:n talousalueelle tulisi helpot­taa, tot­ta. Suuria esteitä ovat mm. geen­ite­knolo­gial­la tuotet­tu­jen elin­tarvikkei­den kat­e­gori­nen tuon­tikiel­to. Geen­ite­knolo­gia mah­dol­lis­taisi, ja mah­dol­lis­taa, laji­jalostuk­sen tasolle, joka mah­dol­lis­taa vil­he­lyn kuvemmillakin
    alueilla.

    EU maalaa medi­an tuel­la perus­teet­to­mia geen­ite­knolo­giamörköjä. Tämän vas­tus­tuk­sen polt­toaineena ovat muu­tok­sen­pelko, oikean tiedon puute sekä — suurim­pana todel­lise­na syynä — oman maat­alouden protektionismi.

    Afrikalle ei anneta edes mah­dol­lisu­ut­ta. Tule­va muut­tovir­ta on mei­dän omaa tekoa.

  62. DVA: Saha­ran autiomaa laa­je­nee edelleenkin, eikä kasvit voi hyö­dyn­tää hiilid­iok­sidia kuin tiet­tyyn pis­teeseen saakka.

    Vain paikalli­nen kestävä maan käyt­tö­ta­pa voi aut­taa siinä ja liikakan­soi­tus tekee siitä vaikean yhtälön. Saha­ran aavikoiden kasvua ei voi selit­tää ilmas­ton­muu­tok­sel­la kos­ka se näyt­tää toimi­van juuri Saha­ran osalta päinvastaisesti.

    En tiedä saako tähän lait­taa linkke­jä mut­ta kokeil­laan. Esimerkiksi

    http://news.nationalgeographic.com/news/2009/07/090731-green-sahara.html

    Varsi­naiseen aiheeseen liit­tyen Tyy­nen­meren alueen saari­val­tois­sa jois­sa luon­non­va­rat oli­vat niukat saati­in aikanaan väestönkasvu tas­apain­oon ilman elin­ta­son rom­ah­dus­ta ja merkit­tävää migraa­tio­ta. Aika kovin ottein kylläkin.

  63. Tcrown ja Lam­pel­to ehdot­ti­vat siir­tomaid­en palaut­tamista Afrikkaan. Taitaa olla myöhäistä jo. Afrikkalais­ten suurin virhe taisi olla se, että piti väen väk­isin ”itsenäistyä”. Parem­min siel­lä asi­at olisi, kun Bri­tan­nia ja Ran­s­ka oli­si­vat vas­tu­us­sa koulu­tuk­ses­ta, terveydenhoidosta…

    Mitä tuo­hon Amerik­ka-ver­tauk­seen tulee, niin minus­ta se ei ole kovin kiva. Mitä euroop­palaiset tekivät siel­lä Amerikas­sa? Tuho­si­vat alku­peräisväestön. Mitä afrikkalaiset tuli­si­vat tekemään tääl­lä Euroopassa? …

  64. tcrown:
    Jos nämä oletukset/luulot pitävät paikkansa, niin min­un mielestäni ongel­maan on suh­teel­lisen yksinker­tainen ratkaisu. Peruste­taan alueita/kaupunkeja joi­hin samaan aikaan myön­netään­va­paa pääsy kenelle tahansa (Toki merkit­tävästä lakien rikkomis­es­ta tulee per­sona non gra­ta ‑leima otsaan) ja taataan kestävät län­si­maisen demokra­t­ian insti­tuu­tiot (koulu­tus, sosi­aal­i­tur­va, oikeuslaitos, vero­jär­jestelmä jne). 

    YK:n omis­ta­mat ja hallinnoimat pako­lais­met­ro­pol­it saat­ta­vat olla ratkaisu, mut­ta sel­l­ais­ten rak­en­tamises­sa kestää kauan, kym­meniä vuosia. Kos­ka pako­lais­metropolei­hin saa tul­la kuka tahansa, on elin­ta­son niis­sä olta­va vaa­ti­ma­ton, jot­ta sadat miljoonat eivät hake­du niihin: 99 pros­en­til­la Afrikan väestöstä tulee olla syn­nyin­seudul­laan parem­mat eli­nolot kuin pakolaismetropolissa. 

    Oikea ratkaisu, joka voidaan ottaa käyt­töön heti, on YK:n pako­laisleirien määräti­etoinen kehit­tämi­nen ja niiden rahoituk­sen merkit­tävä lisäämine; tur­va­paikka­hake­muk­sia ei pääsään­töis­es­ti vas­taan­ote­ta eikä tutki­ta, vaan hak­i­ja toimite­taan YK:n leir­ille. Leirien kehit­tämi­nen voi johtaa vähitellen pako­lais­metropolien rak­en­tamiseen, jos rahat riit­tävät ja jos pako­laiset koulut­tau­tu­vat ja työsken­telvät leireil­lä hallinnon kuu­li­aisi­na ala­maisi­na. On valitet­tavaa, että (lähi)demokratia sopi­nee huonos­ti pako­laisleireille ja ‑metropolei­hin.

  65. Tim­oT: Kyl­lähän se sok­er­invil­je­lyn var­jelu on ykkösa­sia mon­es­sa Kes­ki- ja Etelä-Euroopan maas­sa, mut­ta suo­ma­laises­sa keskustelus­sa tuskin näin on.

    Hyvä huomio, muual­la ote­taan kaik­ki EU-rahat ilomielin vas­taan ja vähän enem­mänkin hui­jaa­mal­la. Suomes­sa syyl­lis­tetään maa­jusse­ja mak­se­tun EU-jäsen­mak­sun kotout­tamis­es­ta takaisin.

    Esim. tääl­lä vil­jel­lään sok­e­ria EU-tuilla:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_merentakaiset_alueet

    https://publications.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/d568cd41-922d-451c-93a8-0c6f9ba184ca/language-fi

  66. Ajat ovat muut­tuneet 1800-luvus­ta. Ei ole niin paljon raskai­ta fyy­sisiä töitä, joi­ta kieli­taidot­tomat maa­han­muut­ta­jat pysty­i­sivät tekemään. Kun suo­ma­laiset muut­ti­vat Kanadaan, niin he tekivät, mitä osasi­vat, kuten metsätöitä. 

    Hei­dän osaamiselleen oli siis aitoa kysyn­tää yksi­ty­isil­lä markki­noil­la, ei tarvit­tu mitään kotou­tu­mis­toimia. Mitä sel­l­aista afrikkalaiset maalaiset osaa­vat, mis­tä joku olisi valmis mak­samaan mitään?

  67. Pet­teri:
    Afrikan kehi­tyk­selle on kyl­lä yksi suuri hidaste, jon­ka käsit­te­ly on vielä tabu. Se on iso geneet­ti­nen ongel­ma. Mus­tan Afrikan asukkail­la on keskimäärin merkit­tävästi heikom­pi älykkyys kuin Euro-Aasian asukkail­la, myös kaik­ki ympäristötek­i­jät huomioiden. Tämä tarkoit­taa, että Afrikas­sa on paljon vähem­män tieto­työhön koulu­tuk­sen jäl­keen kyke­viä ihmisiä ja tämä geneet­ti­nen asianti­la on pysyvä, se ei muutu. 

    En ole vaku­ut­tunut. Älykkyy­sero­ja var­masti on, aivan samoin kuin on ero­ja esimerkik­si keskimääräisessä pitu­udessa, mut­ta niiden mit­taami­nen ja syi­den selvit­tämi­nen ei ole kovin yksinker­taista. Eivät esimerkik­si viime vuo­sisadan alun suo­ma­laiset pär­jäisi nyky­i­sis­sä älykkyys­testeis­sä läh­eskään niin hyvin kuin nykyiset suomalaiset.

    Yksi asia on älykkyys­testien yhteys kult­tuuri­in. Aina pitäisi selvit­tää, mik­si vas­tat­ti­in tietyl­lä taval­la, eikä vain tulki­ta toisen­laista vas­taus­ta vääräk­si, sil­lä kult­tuurieroil­la voi olla merk­i­tys­tä etenkin yksinker­taisia ja tulok­sil­taan rajoit­tunei­ta kuviopäät­te­lyteste­jä mon­imutkaisem­mis­sa testeissä.

    Jos esimerkik­si kysyt­täisi­in, mikä ei kuu­lu joukkoon ja näytetään kuvat vehnästä, nau­das­ta, man­sikas­ta ja män­nys­tä, oikea vas­taus riip­puu siitä, miten kysymyk­sen tulk­it­see. Yhden mielestä nau­ta eläi­menä ei kuu­lu kasvien joukkoon, toisen mielestä taas män­ty ei kuu­lu joukkoon, kos­ka sitä ei voi syödä. Vääräkin vas­taus voi olla oikea, jos asi­aa kat­soo tois­es­ta näkökul­mas­ta. Niin ei tietenkään ole aina, eikä mitä tahansa perustelua tarvitse hyväksyä.

    Iso vaiku­tus on myös koulu­tuk­sel­la, rav­in­toti­lanteel­la lap­su­udessa ja esimerkik­si yhteiskun­nan lev­ot­to­muudel­la. Sodan keskel­lä ei kas­va nero­ja, kun aika ja ener­gia kuluu hengis­säpysymiseen, eikä koulut­tau­tu­miseen. Tulok­si­in vaikut­taa paljon myös se, kuin­ka koulutet­tu­ja vas­taa­jat ovat. Län­si­mais­sa kaik­ki lapset koulute­taan, Afrikas­sa yhä merkit­tävä osa väestöstä jää ilman perusk­oulu­tus­ta. Poh­jak­oulu­tuk­sel­la on merk­i­tys­tä, kun tes­tataan aikuis­ten älykkyyttä.

    Osansa on myös sil­lä, että afrikkalai­sista lah­jakkaista ne, joil­la on mah­dol­lisu­us, siir­tyvät opiskele­maan Euroop­paan ja Amerikkaan ja aika mon­et heistä myös jäävät sille tielle.

  68. N: En ole vaku­ut­tunut. Älykkyy­sero­ja var­masti on, aivan samoin kuin on ero­ja esimerkik­si keskimääräisessä pitu­udessa, mut­ta niiden mit­taami­nen ja syi­den selvit­tämi­nen ei ole kovin yksinker­taista. Eivät esimerkik­si viime vuo­sisadan alun suo­ma­laiset pär­jäisi nyky­i­sis­sä älykkyys­testeis­sä läh­eskään niin hyvin kuin nykyiset suomalaiset.

    Väite ei ollutkaan, että geneet­tis­es­ti toi­sis­taan erot­tuvien ihmis­ryh­mien keskimääräi­nen älykkyys poikkeaa toi­sis­taan pelkästään geneet­tis­ten ero­jen vuok­si. Väite oli, että poikkeaa osit­tain geneet­tis­ten ero­jen vuok­si. Tämä väite on help­po uskoa todek­si jo yksinker­tais­es­ti sik­si, että olisi ihmeelli­nen sat­tuma, jos eri ryh­mien keskimääräiset sat­tuisi­vat ole­maan täs­mälleen samat. Ei älykkyys ole monia mui­ta omi­naisuuk­sia kum­mem­pi. Myös sukupuolten välil­lä keskimääräisessä älykkyy­dessä on ero­ja, mut­ta älykkyysosamäärä on tarkoituk­sel­lis­es­ti määritel­ty (osa-alueet pain­otet­tu) niin, että keskiar­voista tulee jotakuinkin sama.

    Tot­ta on, että kaik­ki älykkyys­tutk­i­jat eivät tun­nus­ta gee­nien selit­tävän yhtään älykkyyseroja.

  69. Tarkoi­tat ilmeis­es­ti kokon­aishedelmäl­lisyys­lukua etkä lapsi/nainen suhdet­ta, kun olet ottanut 2,1:n ver­tailu­lu­vuk­si. Tilas­tokeskus määrit­telee käsit­teen näin: “Kokon­aishedelmäl­lisyys­luku saadaan laske­mal­la yhteen yhdelle ikävuodelle las­ke­tut hedelmäl­lisyys­lu­vut. Näin saatu luku tarkoit­taa lasken­nal­lista las­ten määrää, jon­ka nainen syn­nyt­tää kyseisen vuo­den hedelmäl­lisyy­den pysyessä voimas­sa naisen koko hedelmäl­lisen kau­den edel­lyt­täen, ettei hän kuole ennen tämän kau­den päättymistä.”

  70. GOLAJTTI:
    Tätä asi­aa oisi hyvä myös miet­tiä siltä kannal­ta, mitä asioi­ta voidaan ratkoa demokraat­tis­es­ti. Kestääkö tämä pla­neet­ta demokratiaa?

    Tässäpä hyvä, mut­ta vaikea kysymys pohdit­tavak­si ihan Linkolan hen­keen. Pystyvätkö demokraat­tis­es­ti val­i­tut hal­li­tuk­set todel­lakin ratkaise­maan nämä ongel­mat? Ainakin tois­taisek­si tulok­set ovat olleet huonoja. 

    Aja­tus­ta voi viedä vieläkin pitem­mälle? Entäpä jos eivät pysty? Sekin kuu­lostaa kovin pelot­taval­ta ja arvaa­mat­toma­l­ta vai­h­toe­hdol­ta. Totis­es­ti ihmiskun­ta on suurten haastei­den edessä.

  71. Sepi:
    http://pubs.aeaweb.org/doi/pdfplus/10.1257/jep.25.3.83

    Kan­sain­vael­luk­sen hyödy­istä on aika vähän tutkimus­ta, mut­ta joidenkin arvioiden mukaan globaali brut­tokansan­tuote kas­vaisi tuhat mil­jar­dia jos val­tioiden rajat pois­tet­taisi­in ja köy­histä maista annet­taisi­in ihmis­ten tul­la töi­hin länsimaihin.

    Emme tai­da olla aivan valmi­ita tähän… 

    Kansal­lis­val­tion tehtävä ei ole mak­si­moi­da globaalia BKT:ta, vaan puo­lus­taa kansalais­ten­sa etua. Asia olisi hyvin eri, jos meil­lä olisi vain yksi maailmanvaltio.

  72. N: Jos esimerkik­si kysyt­täisi­in, mikä ei kuu­lu joukkoon ja näytetään kuvat vehnästä, nau­das­ta, man­sikas­ta ja män­nys­tä, oikea vas­taus riip­puu siitä, miten kysymyk­sen tulkitsee.

    Tästä tuskin on tarkoituk­sen­mukaista tehdä keskustelua älykkyy­den mit­taamis­es­ta, mut­ta huo­mau­tan, ettei älykkyys­testis­sä kysytä mitään tuol­laista. Se ei ylipäätään ole tietovisa. 

    Älykkyys­testit mit­taa­vat ns. yleisä­lykkyyt­tä eli g‑tekijää, joka kor­reloi sit­ten erinäisin tavoin erinäis­ten asioiden kanssa. Useim­miten kor­re­laa­tio on kohta­laisen voimakas kaikessa älyä vaa­ti­vas­sa, vaik­ka se äly liit­ty­isikin matem­ati­ikan sijas­ta vaikka­pa värien käyt­töön taiteessa. Eli pitkälti yksinker­tais­taen voi tode­ta, että koulus­sa, työssä, taiteessa ja jopa urheilus­sa parem­min pär­jäävil­lä on yleen­sä enem­män mitat­tavaa älykkyyt­tä kuin sil­lä porukalla, joka ei pär­jää ja jol­la ei ole moti­vaa­tio­ta. Yksilöt ovat toki yksilöitä ja pop­u­laa­tiot pop­u­laa­tioi­ta tässäkin tapauksessa.

  73. Mikko:
    Ei se ratkaisu voi olla se että ne tulee tänne. Sit­ten meil­lä on kaikil­la yhtä kur­jaa. Aika ylim­ielistä olet­taa että vain Amerik­ka, Euroop­pa tai Kiina voi ratkaista Afrikan ongel­mat. Onko kukaan kysynyt Afrikkalaisil­ta? Mitäs jos annet­taisi­in hei­dän ihan itse hoitaa asia? Neu­votaan vain siinä mis­sä tarvit­se­vat neuvoa.

    Esimerkik­si Etelä-Espan­jas­sa mak­saa tun­ti laadukas­ta raken­nustyötä 1–3 euroa. Marokko­laiset tekevät. Espanalaiset hyö­tyvät. Sama on aivan eri lukemil­la Nor­jas­sa. Raken­nustyöt tekevät Puo­lalaiset. Palkkaa saa 25 euroa tun­ti. Nor­jalainen ei tee, mut­ta Nor­jalainen hyö­tyy. Ja Suomes­sakin jos on pakko saa­da hom­ma valmi­ik­si tiet­tyyn päivään, niin sopimus on tehtävä Viro­lais­ten kanssa. Suomes­sa 10–15 euroa tunti.

  74. Pieni Triv­ial Pur­suit kysymys Odelle. Mitä pystyt suo­raan ulko­muis­tista ker­tomaan Jus­tus von Liebigistä?

    Eräs hänen havain­ton­sa liit­tyy suo­raan ksnsan­talo­su­ti­eteeseen. Mikä?

  75. Kari:
    Olen ilmeis­es­ti väärässä, kun olen ollut käsi­tyk­sessä, että Afrikan väestökasvu on osoit­tanut selvää hiipumista aiem­pi­in ennusteisi­in näh­den? Että suurper­he ei enää tar­joaisi mitään varsi­naista etua.

    Tapasin jokunen vuosi sit­ten miehen, jol­la oli 130 vaimoa, noin 200 las­ta ja jotain 1000 las­ten­las­ta. Koulute­tut paikalliset pitivät täl­läistä men­neen maail­man menona ja sanoi­vat, että toista saman­laista ei enää koskaan tule. Suh­teel­lisen rikkaat paikalliset oli­vat sitä mieltä, että yksi vaimo ja yksi rakas­ta­ja on tätä päivää. Sanoi­vat, että enää ei ole varaa mon­een vaimoon

  76. Xerx­es: suurp­er

    Xerx­es:
    siir­to­lais­ten ei todel­lakaan kan­nat­tanut sinne men­nä ellei ollut valmiuk­sia ryhtyä uud­is­as­ukkaak­si tai pär­jän­nyt työmarkkinoilla.

    Jäi vähän ohuek­si. Ja menee hie­man ohi aiheesta. Jos kiin­nos­taa tästä aiheesta tähän päivään vede­tyt johtopäätök­set, niin Ant­to­nen & Sip­ilä; Suo­ma­laista Sosi­aalipoli­ti­ikkaa voisi olla ihan muka­va ja help­polukuinen lät­ty tavattavaksi.

  77. V:
    Olet var­maan tutus­tunut Hans Eoslin­gin töihin.

    Rosling.

    Jos joku ei tutus­tunut miehen työhön hänen eläessään, niin nyt viimeistään on aika. Jos olet todel­la lukenut kom­men­tit tähän saak­ka ja mietit mikä hiton Rosling, niin aloi­ta ihmeessä vaik­ka TED- videoista.

  78. Pet­teri: Mus­tan Afrikan asukkail­la on keskimäärin merkit­tävästi heikom­pi älykkyys kuin Euro-Aasian asukkail­la, myös kaik­ki ympäristötek­i­jät huomioiden.

    Mil­lä perusteella?

  79. Ft maail­mal­ta: Rosling.

    Jos joku ei tutus­tunut miehen työhön hänen eläessään, niin nyt viimeistään on aika. Jos olet todel­la lukenut kom­men­tit tähän saak­ka ja mietit mikä hiton Rosling, niin aloi­ta ihmeessä vaik­ka TED- videoista.

    Täy­tyykin var­maan tutus­tua — tyyp­pi, joka näyt­täisi ole­van Ehrlichin pariskun­nan yhteisel­lä inhokkilistal­la lie­nee pakostakin fiksu.

  80. Ft maail­mal­ta:
    Jäi vähän ohuek­si. Ja menee hie­man ohi aiheesta. Jos kiin­nos­taa tästä aiheesta tähän päivään vede­tyt johtopäätök­set, niin Ant­to­nen & Sip­ilä; Suo­ma­laista Sosi­aalipoli­ti­ikkaa voisi olla ihan muka­va ja help­polukuinen lät­ty tavattavaksi.

    Siis min­un sanomani, jota hie­man eri sanoin muutkin kom­men­toi­jat ovat sanoneet, on että ver­taus Amerikan 1800-luvun siir­to­laisu­u­den ja Euroopan nykyisen pako­laiskri­isin välil­lä vie pahasti harhapoluille (varsinkin niinkuin se nykyisessä debatis­sa useim­miten esi­ityy). Amerik­ka kaipasi siir­to­laisia ja näil­lä oli sil­loises­sa his­to­ri­an kehi­tys­vai­heessa mielekästä työ­panos­ta tar­jot­ta­vana. Nämä ratkai­se­vat tek­i­jät ovat nykyisen EU:n ja Afrikan ja lähi-idän siir­to­lais­ten suh­teen tyystin erilaiset. 

    Min­un nähdäk­seni olisi parem­pi jos siir­to­lais­mas­sat jäi­sivät kotiseuduilleen kehit­tämään, kaiken muun ohel­la, sok­er­invil­je­lyä EU-vien­tiä varten ja EU puolestaan, muun muuass­sa, järkevöit­täisi maat­alous­tu­ki-poli­ti­ikkaansa, niin että fyrkkaa irtoaa esim. edullisen sok­erin tuon­ti­in Afrikas­ta. Tietenkin helpom­min san­ot­tu kuin tehty, mut­ta tun­tuu että ne vaikeudet ovat paljon pienem­piä kuin jos EU ottaa sisään huonos­ti sopeu­tu­via suuria siirtolaismassoja. 

    Googlaa­mal­la mainit­se­masi kir­jan abstrak­ti ei selviä onko kir­jal­la tähän asi­aan jotain sanottavaa.

  81. Ft maail­mal­ta: Mil­lä perusteella? 

    Mustien afrikkalais­peräis­ten keskimäärin mata­lam­mas­ta älykkyy­destä tai kyvys­tä men­estyä nykyaikaises­sa yhteiskun­nas­sa on ole­mas­sa aika mon­ta saman­su­un­taista havain­toa. Ei tässä toki ole kyse siitä, ettei ole ole­mas­sa älykkäitä tai men­estyviä mus­tia, vaan siitä että heitä suh­teessa väestöön selvästi vähem­män eli jakau­man keskiko­h­ta alem­pana. Tässä muu­ta­ma havain­to, jot­ka kaik­ki viit­taa­vat samaan suuntaan:

    1) Yleiset älykkyy­den eri väestöryh­mien älykkyys­mit­tauk­set eri tutkimuk­sis­sa, esimerkik­si Lynn & Vanhanen. 

    2) Afrikkalais­peräis­ten huono men­estys esimerkik­si USA:ssa ja muual­lakin maail­mas­sa. Mustista huo­mat­ta­van pieni osa pystyy minkään­laisi­in aka­teemisi­in saavu­tuk­si­in ja jo lukion läpäisem­i­nen on suurelle osalle hyvin vaikeaa. Samal­la mus­tan väestön älykkyysosamäärä ja eri­laiset testi­t­u­lok­set, esimerkik­si SAT ovat todel­la paljon muiden ryh­mien ala­puolel­la. Tätä ei voi kokon­aan selit­tää ravin­nol­la tai kult­tuuril­la, vaan geneti­ik­ka on tässä merkit­tävässä roolis­sa. Tämä siitä huoli­mat­ta, että mustien on esimerkik­si SAT testeil­lä mitat­en paljon helpom­pi päästä yliopis­toon ja heille on paljon parem­mat stipendi­jär­jestelmät kuin valkoisille.

    3) Mus­ta afrik­ka ei ole ennen nykyaikaa pystynyt ylläpitämään varsi­naisia korkeakult­tuure­ja tai kaupunke­ja kuin hyvin niukasti. Tämä viit­taa siihen että älykkyy­dessä voi olla heikkouksia.

    4) Joka puolel­la muu­ta maail­maa afrikkalais­peräiset muo­dosta­vat keskimäärin heikosti men­estyvän siir­to­lais­ryh­män eivätkä mis­sään silmin­näh­den hyvin men­estyvää. Tämä viit­taa siihen suun­taan, että afrikkalais­ten kyky men­estyä län­si­maises­sa yhteiskun­nas­sa on heikom­pi kuin muil­la väestöryh­mil­lä. Tämä tukee havain­toa mata­lam­mas­ta älykkyydestä 

    5) Läh­es kaik­ki maail­man köy­him­mät maat ovat mus­tas­sa afrikas­sa, vaik­ka osal­la alueista on huo­mat­ta­vat luon­non­va­rat. Tämä viit­taa siihen, että mustien kyky rak­en­taa men­estyviä yhteiskun­tia voi olla heikom­pi kuin muil­la ryh­mil­lä. Tämä tukee havain­toa keskimäärin mata­lam­mas­ta älykkyydestä.

    6) Afrikan rikkaim­mas­sa maas­sa, Etelä-Afrikas­sa, jos­sa on aparthei­din ajan jäl­keen ihan mak­si­maalis­es­ti pyrit­ty tar­joa­maan mah­dol­lisuuk­sia mustille, elinkei­noelämässä ja tieteessä mustil­la on suh­teessa väestöön suh­teel­lisen pieni osu­us, myös nuoris­sa ikälu­okissa. Tämä viit­taa siihen, että mus­tan väestön keskimääräiset kyvyt ovat heikom­mat kuin muul­la väestöl­lä ja vaik­ka kuin­ka paljon posi­ti­is­es­ti syr­jitään, mus­tas­sa väestössä on vähem­män henkilöitä on riit­tävästi kykyjä vaa­tivi­in tehtäviin.

    7) Tieteen je elinkei­noelämän huip­ul­la mus­tia on erit­täin vähän suh­teeessa väestön määrään ja heistä vähistäkin har­va on 100 % tai pääosin afrikkalaista syn­type­r­ää. Näyt­tää siltä että mitä enem­män muu­ta geeniper­imää yksilöl­lä on, sitä parem­min hän keskimäärin men­estyy. (Osal­la USA:n mustista on paljon valkoista geen­i­taus­taa eli osa on mulat­te­ja, joil­la on pääosin valkoiset esi-isät.) 

    Toki älykkyy­teen on myös ravin­nol­la, koulu­tuk­sel­la ja virikkeil­lä jonkin ver­ran merk­i­tys­tä. Se ei kuitenkaan selitä kuin kohtu­ullisen osan ylläole­vista men­estys ja älykkyy­seroista, joten geneti­ikalla näyt­tää ole­van myös suuri merkitys. 

    Men­estys on toki myös osin kult­tuurikysymys, mut­ta kyky ylläpitää men­estyk­sen kult­tuuria on myös aika lail­la geneet­tis­es­ti periy­tyvää. Älykkyys on tuos­sakin merkit­tävässä osassa.

    Toki eri syn­type­r­ää ole­vien eli eri rotu­jen keskimääräiset älykkyyerot ovat tabu ja sik­si asi­aa ei uskalleta myön­tää. Asia kiel­letään, kos­ka se ei sovi monien ihmis­ten arvoihin. 

    Kuitenkin näyt­tää, että geneet­tiset erot ovat suurim­mil­laan Euro-Aasian väestön ja mus­tan afrikkalais­peräisen väestön välil­lä. Euro-Aasian väestö on ilmeis­es­ti aiko­jen kulues­sa sekoit­tunut ja toisaal­ta mus­tat afrikkalaiset ovat olleet pääosin eristyk­sis­sä oma­l­la alueellaan.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Sok­erin vil­je­lyn tuki…

    Peruselin­tarvikkei­den tuotan­to kan­nat­taa pitää omis­sa käsis­sä. Se on yksi onnis­tuneen tur­val­lisu­us­poli­ti­ikan peruspilareista.

    1. Kan­nat­taisiko banaane­jakin alkaa vil­jel­lä Suomes­sa kasvi­huoneis­sa? Yhtä järkevää kuin kil­pail­la sok­er­invil­je­lyk­ses­tä Mosam­bikin kanssa. Eri­tyis­es­ti kun sok­eri kestää varas­toimista paljon parem­min kuin banaanit.

  83. Sylt­ty: Ei tuo­ta porukkaa koskaan päästetä Euroop­paan. Jos päästetään, niin val­taan tulee taval­la tai toisel­la pop­poo, joka ajaa ne mereen.

    Nykyisen­lainen Euroop­pa ei kestä 100 miljoon­aa afrikkalaista. Ne maat joi­hin tuol­laset määrät siir­to­laisia vir­taa, tule­vat siir­tymään fasismiin.

    Olen pitänyt sylt­tyä markki­na­t­alouteen kallel­laan ole­vana komen­toi­jana, mut­ta fasis­mista elämöi kyl­lä nykyään lähin­nä van­hat NL:n aivope­semät ja uusäärivasemmisto.

    Ja Venäjäl­lähän fasisti on yleinen haukku­masana. Esim. homoak­tivis­tit nimit­tävät hal­li­tus­ta fasis­tisek­si ja hal­li­tus­ta lähel­lä ole­vat homoak­tivis­te­ja (ulko­mail­ta ohja­tuik­si) fasis­ti­ag­i­taat­tor­eik­si. Kaik­ki pahik­set on aina fasisteja :).

    Hom­man jujuhan NLssa oli siinä, ettei kansal­lis­sosial­is­te­jakaan voin­ut sanoa enää Molo­tov-ribben­trop sopimuk­sen rauet­tua kansal­lis­sosial­is­teik­si, kos­ka tyh­mim­mätkin oli­si­vat liian hel­posti ymmärtäneet NL:n Stal­in­in sosial­is­min ja kansal­lis­sosial­is­min ole­van melko läheisiä aate­su­un­tia. Sik­si piti hämätä puhu­mal­la fasis­mista, joka oli kah­ta em. jär­jestelmää inhimil­lisem­pi. Ital­ias­sa­han ei ollut mitään rotu­lake­ja ja Ital­ian juu­ta­laiset tutk­i­tusti kan­nat­ti­vat fasis­te­ja enem­män kuin väestö keskimäärin.

    Rotu­lait tuli­vat Ital­i­aan sak­salais­ten pakot­ta­m­i­na myöhemmin.

    Fasis­mi toki on kollek­tivisti­nen aate­su­un­ta kuten esim sosialidemokra­ti­akin ja muut sosial­is­min muodot. Usei­den mielestä tietysti aat­teet, jot­ka sal­li­vat enem­män indi­vid­u­al­is­mia ovat paljon parempia.

  84. Jaakko:
    Maail­man viiden nopeim­min kas­va­van talouden listal­la on kolme Afrikan maa­ta: Etiopia, Ghana ja Norsunluurannikko. 

    https://www.worldfinance.com/markets/the-worlds-five-fastest-growing-economies

    Ei kai tämän pitäisi olla mah­dol­lista, jos mus­tat afrikkalaiset ovat keskimäärin tyh­mem­piä? Suomen kasvu­lu­vut ovat jotain iham muuta.

    Niin ja ote­taan vielä huomioon se pienen pieni fak­ta, että län­si­maalais­ten yliopis­to­jen tutkimus­ryh­mät koos­t­u­vat nykyään paljolti län­si­maid­en ulkop­uolelta tulleista tutk­i­joista. Myös Suomes­sa on näin.

    Eri­tyis­es­ti suo­ma­laiset teknil­liset yliopis­tot, kuten Aal­to ja TTY omaa­vat tutk­mus­ryh­miä, jois­sa suo­ma­lainen tai edes län­si­maalainen edus­tus on varsin pientä.

    Jos pitäisi heit­tää hatus­ta ennus­tus, niin afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset ovat vuo­sisadan lop­pupuolel­la ja ensi vuo­sisadal­la Nobel palk­in­to­jen saa­jia. Tai mikä palk­in­to sil­loin sit­ten onkaan himoituin.

    Olen itse korkeak­oulutet­tu per­in­teis­ten luon­non­ti­etei­den alal­ta ja oman eri­ty­isalani tämän het­ken huip­pututkimus on läh­es poikkeuk­set­ta kiinalais­ten julkaisemaa.

  85. Kalle: Peruselin­tarvikkei­den tuotan­to kan­nat­taa pitää omis­sa käsis­sä. Se on yksi onnis­tuneen tur­val­lisu­us­poli­ti­ikan peruspilareista.

    Heh. Entäs kun se ain­oa viholli­nen on se taho, joka myy polt­toaineen tähän omaan peruselin­tarvikkei­den tuotantoon? 🙂

  86. Perus­suo­ma­lainen rajo­jen sulkem­i­nen on tärkein ole­mas­sa ole­vista vaihtoehdoista.

    Ruot­sis­sa­han on nähty, mihin johtaa maa­han­muu­tolle avon­aiset rajat. Fak­ta on, että maa­han­muut­ta­japo­ten­ti­aalia on niin paljon, että edes Ruotsin tai sak­san resurssit eivät lop­ul­ta riitä vas­taan­ot­tamiseen. Myös nämä erit­täin rikkaat maat joutu­vat nopeasti sulke­maan rajansa kun tuli­joi­ta alkaa tul­la las­ket­tua enem­män. Ruot­sis­sa raja pan­ti­in kiin­ni kun tuli­joi­ta oli 160 000 vuodessa. Afrikas­sa on miljoo­nia ja miljoo­nia valmi­ina muut­ta­maan euroop­paan.… eli ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta ottaa vas­taan sieltä pois haluavia.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taisiko banaane­jakin alkaa vil­jel­lä Suomes­sa kasvi­huoneis­sa? Yhtä järkevää kuin kil­pail­la sok­er­invil­je­lyk­ses­tä Mosam­bikin kanssa. Eri­tyis­es­ti kun sok­eri kestää varas­toimista paljon parem­min kuin banaanit.

    Banaaneille kyl­lä kas­vaa korvikkei­ta Euroopas­sa ihan luon­nos­sakin eli se ei ole mitenkään vält­tämätön rav­in­tokasvi tääl­lä. Sitä tuo­daan vain ruokavalion monipuolis­tamisek­si. Sok­eri kat­so­taan län­si­mais­sa peruselin­tarvikkeek­si, jota pitäisi saa­da, vaik­ka kan­sain­vä­li­nen kaup­pa jostakin syys­tä pysähtyisi.

  88. Aasia nousi lähin­nä vai­h­ta­mal­la sosial­is­min tai muun run­saan sään­te­lyn kap­i­tal­is­mi­in. Eri maat tekivät vai­h­don eri aikoina, mut­ta tulos on ollut melkein aina sama. Liikaväestön pois­muut­to ei yleen­sä ollut nousun avain. Paljon Afrikkaa tiheäm­minkin asu­tut alueet ovat nousseet, ja köy­hät alueet ovat usein melko harvaanasuttuja.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taisiko banaane­jakin alkaa vil­jel­lä Suomes­sa kasvi­huoneis­sa? Yhtä järkevää kuin kil­pail­la sok­er­invil­je­lyk­ses­tä Mosam­bikin kanssa. Eri­tyis­es­ti kun sok­eri kestää varas­toimista paljon parem­min kuin banaanit.

    Sok­er­invil­jelystä kan­nat­taa luop­ua, jos sok­erin suh­teen huolto­var­muus on kun­nos­sa ja jos on tar­jo­ta (heti) tilalle parem­paa työtä — muu­toin ei kan­na­ta luopua.

  90. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taisiko banaane­jakin alkaa vil­jel­lä Suomes­sa kasvi­huoneis­sa? Yhtä järkevää kuin kil­pail­la sok­er­invil­je­lyk­ses­tä Mosam­bikin kanssa. Eri­tyis­es­ti kun sok­eri kestää varas­toimista paljon parem­min kuin banaanit.

    Et halun­nut ymmärtää näköko­htaani, joka kyseenalaisti EU-tukien käytön entis­ten siir­tomaaval­to­jen merentakaisil­la alueil­la. Ja nimeno­maan siinä yhtey­dessä, että Suomes­sa kyseenalais­te­taan mar­gin­aaliset EU-jäsen­mak­su­jemme kotiu­tuk­set sok­er­i­ju­urikkaanvil­je­lyn muodossa.

    Sok­er­i­ju­urikkaan valmis­tuk­sen sivu­vir­to­ja hyö­dyn­netään mm. biopolt­toaineen valmis­tuk­ses­sa. Kyse ei siis ole pelkästään sok­erin valmis­tamis­es­ta. Esim. VTT tutkii elin­tarvike­pros­essien sivu­vir­to­jen hyö­dyn­tämistä . Esimerk­ki FuBio ‑tutkimu­so­hjel­mas­ta , jos­sa “Kehite­tyn teknolo­gian avul­la pystytään lisäämään sok­erisaan­toa sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja otta­maan tal­teen sivu­vir­roista arvokkai­ta kom­po­nent­te­ja, kuten betai­inia ja inos­i­to­lia, joil­la on usei­ta kau­pal­lisia sovel­lusko­htei­ta. Betai­inia käytetään eläin­re­hui­hin, kos­meti­ikkaan, urheilujuomiin,
    läm­mön­si­ir­tokoneisi­in sekä kiitoratojen
    jäänestoon. Inos­i­tolin käyt­töko­hteena ovat
    urheilu­juo­mat. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta jäljelle
    jäävä juurikasleike ja melas­si käytetään
    eläin­re­hun raa­ka-aineena. Melas­sia voidaan jalostaa vielä jopa etanoliksi.” 

    Sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly Suomes­sa ei olekaan niin yksioikoinen jut­tu kun halu­taan ymmärtää.

    https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/biorefinenews_1_2_2011.pdf

  91. Ei tässä lop­pu­jen lopuk­si ole huol­ta. Jos moinen väestömäärä läh­tee liik­keelle, vas­taan­ot­ta­ja­mais­sa nousee ennen pitkää val­taan fasis­mi tai muu maa­han­muut­to­vas­tainen ide­olo­gia. Sit­ten ihmi­sivir­rat loppuvat.

    Sen jäl­keen seu­raa väestön supis­tu­mi­nen taval­la tai toisel­la lähtö­mais­sa, esim. nälän­hädän kautta.

  92. Jaakko:
    Maail­man viiden nopeim­min kas­va­van talouden listal­la on kolme Afrikan maa­ta: Etiopia, Ghana ja Norsunluurannikko. 

    https://www.worldfinance.com/markets/the-worlds-five-fastest-growing-economies

    Ei kai tämän pitäisi olla mah­dol­lista, jos mus­tat afrikkalaiset ovat keskimäärin tyh­mem­piä? Suomen kasvu­lu­vut ovat jotain iham muuta.

    Toki afrikan talous kas­vaa nyt pros­en­teis­sa hyvin nopeasti. Siinä on kak­si draive­ria. Toinen sama kuin muual­lakin kehit­tyvässä maail­mas­sa eli uuden tekni­ikan ja osaamisen käyttöönotto.

    Esimerkik­si härkien kor­vaami­nen trak­tor­eil­la, keinolan­noit­teet, muulien kor­vaami­nen kuor­ma-autoil­la, kän­nykkäverkot, inter­net sekä nopeasti laa­jene­va luku-ja kir­joi­tus­taito tuo­vat mas­si­ivisia tuot­tavu­u­den paran­nuk­sia myös afrikkaan. 

    Kun lähtö­ta­so on hyvin mata­la, merkit­täväl­lä osal­la alueista oli pari vuosikym­men­tä sit­ten omavaraistalous, talous kas­vaa pros­en­teis­sa nopeasti. Toinen afrikan nopean kasvun draiveri on nopea väestönkasvu.

  93. Pet­teri: Toki afrikan talous kas­vaa nyt pros­en­teis­sa hyvin nopeasti. Siinä on kak­si draive­ria. Toinen sama kuin muual­lakin kehit­tyvässä maail­mas­sa eli uuden tekni­ikan ja osaamisen käyttöönotto.

    Esimerkik­si härkien kor­vaami­nen trak­tor­eil­la, keinolan­noit­teet, muulien kor­vaami­nen kuor­ma-autoil­la, kän­nykkäverkot, inter­net sekä nopeasti laa­jene­va luku-ja kir­joi­tus­taito tuo­vat mas­si­ivisia tuot­tavu­u­den paran­nuk­sia myös afrikkaan. 

    Kun lähtö­ta­so on hyvin mata­la, merkit­täväl­lä osal­la alueista oli pari vuosikym­men­tä sit­ten omavaraistalous, talous kas­vaa pros­en­teis­sa nopeasti. Toinen afrikan nopean kasvun draiveri on nopea väestönkasvu.

    Laa­jene­va luku- ja kir­joi­tus­taito saat­taa muut­taa myös äo-testien tuloksia.

  94. Jaakko:
    Maail­man viiden nopeim­min kas­va­van talouden listal­la on kolme Afrikan maa­ta: Etiopia, Ghana ja Norsunluurannikko. 

    https://www.worldfinance.com/markets/the-worlds-five-fastest-growing-economies

    Ei kai tämän pitäisi olla mah­dol­lista, jos mus­tat afrikkalaiset ovat keskimäärin tyh­mem­piä? Suomen kasvu­lu­vut ovat jotain iham muuta.

    On tavat­tomasti helpom­pi tupla­ta kehi­tys­maan dol­lari kuin teol­lisu­us­maan sata dol­lar­ia, kun on kyse BKT:n kas­vat­tamis­es­ta kehit­tymät­tömis­sä (mata­lan lähtö­ta­son) ja omavaraistalouteen nojaavis­sa mais­sa. Todel­lisu­udessa monis­sa teol­lis­tuneis­sa mais­sa todel­li­nen eli ostovoimamääräi­nen kasvu on selvästi suurem­paa riit­tävän pitkäl­lä — taan­tu­mat ylit­tävil­lä — tarkastelu­väleil­lä. Kaupois­sa kuitenkin oste­taan val­u­u­tal­la eikä kasvuprosenteilla. 

    Vään­netään rauta­lan­gas­ta: aikaväli X

    teol­lis­tuneen maan 100 dol­lar­ia ->110 dol­lari­in= + 10 %;

    kehi­tys­maan 1 dol­lari -> 2 dollarin=+100 %.

    Kuitenkin tuol­la teol­lisu­us­maan kym­menäl­lä dol­lar­il­la saa selvästi enem­män kuin kehi­tys­maan yhdel­lä dollarilla.

    Min­ulle kaikkien Afrikan maid­en kasvu­lu­vut ovat olleet kar­vas pet­tymys ver­rat­tuna moni­in nopeasti ja korkealle kas­vaneisi­in Aasian talouk­si­in. Ehkäpä (ja toiv­ot­tavasti) Aasian, Amerikan ja Euroopan yri­tyk­set sijoit­ta­vat Afrikkaan tule­vaisu­udessa enem­män, vaik­ka siel­lä riskit ovatkin val­ta­vat. Kiinalaisil­la on ainakin tapana viedä Afrikkaan omat työn­tek­i­jän­sä jostain syys­tä. Ehkä se liit­tyy tuot­tavu­u­teen ja riskienhallintaan. 

    En usko ole­van sat­tumaa, että yri­tyk­set siirtävät tuotan­toa Euroopas­ta Kiinaan ja Inti­aan mielu­um­min kuin Afrikkaan, vaik­ka Afrikas­sa palkkakus­tan­nuk­set oli­si­vat alle kymme­ne­sosan esimerkik­si Kiinan tasos­ta. Kyse on net­to­tuot­tavu­ud­es­ta ja riskeistä.

  95. Pet­teri: Toki afrikan talous kas­vaa nyt pros­en­teis­sa hyvin nopeasti. Siinä on kak­si draive­ria. Toinen sama kuin muual­lakin kehit­tyvässä maail­mas­sa eli uuden tekni­ikan ja osaamisen käyttöönotto.

    Esimerkik­si härkien kor­vaami­nen trak­tor­eil­la, keinolan­noit­teet, muulien kor­vaami­nen kuor­ma-autoil­la, kän­nykkäverkot, inter­net sekä nopeasti laa­jene­va luku-ja kir­joi­tus­taito tuo­vat mas­si­ivisia tuot­tavu­u­den paran­nuk­sia myös afrikkaan. 

    Näi­hin kasvun mah­dol­lis­ta­ji­in on kyl­lä lisät­tävä myös ener­gia, eli lähin­nä öljy. Kaikessa tuotan­nos­sa ja rak­en­tamises­sa tuot­tavu­us hyp­pää rajusti kun siir­ry­tään käsi­työkaluista, esimerkik­si käsi­po­ras­ta ja ‑sahas­ta sähkö- ja mui­hin konevoimaisi­in työkalui­hin, porakoneisi­in ja sirkkelei­hin ja saadaan sähkövaloa.

    Afrikas­sa on toki sähköverkko­ja kehit­tyneil­lä alueil­la, mut­ta suuri osa voiman­tuotan­nos­ta on kuitenkin pien­voimala- ja aggre­gaat­tipo­h­jaista ja perus­tuu öljy­jalosteisi­in, kos­ka ne ovat hel­posti kul­jetet­tavia. Öljyn käyt­tö on toki vaat­in­ut sekä kul­je­tus­in­fran eli tuote­tankkerei­den kehit­tymistä, alueen vauras­tu­mista tasolle jol­la polt­toaineesta voidaan mak­saa. Toki siir­tymää on helpot­tanut van­ho­jen halpo­jen käytet­ty­jen lait­tei­den, kuor­ma- ja paket­ti­au­to­jen tuon­ti ja ylipään­sä aggre­gaat­tien ja pien­voimaloiden hintaromahdus.

    1. Afrikas­sa sähkön­tuotan­to on siir­tymässä yhdis­telmään aurinkopa­neeli ja kaa­su­tur­bi­i­ni. Kaa­su­tur­bi­i­ni on pääl­lä, kun aurinko ei paista jol­loin suuri ellei suurin osa sähköstä saadaan auringosta.

  96. Jaakko: Laa­jene­va luku- ja kir­joi­tus­taito saat­taa muut­taa myös äo-testien tuloksia.

    Kyl­lä tuo kehi­tys, kuten myös parem­pi rav­in­to ja ter­veys vaikut­taa. Heikoim­mil­la alueil­la Afrikas­sa keskimääräi­nen älykkyysosamäärä on ollut kur­jim­mil­laan vain 70 tasol­la. Olo­jen paran­tu­mi­nen nos­ta­nee sen 85–90 tasolle eli samaan kuin USA:n mustil­la, joil­la ei ole valkoisia esivanhempia.

    Euroopas­sa keskimääräi­nen älykkyysosamäärä on muuten noin 100, Kiinas­sa noin 105 ja juu­ta­laisil­la noin 115.

    Juu­ta­lais­ten korkea älykkyys selit­tyneet vain­oil­la, joista vain älykkäim­mät ovat selviy­tyneet säi­lyt­täen uskon­sa. Kauko-idässäkin voi olla ollut kovem­pi luon­non­va­l­in­ta, Mon­golit tap­poi­vat pohjois-kiinan väestöstä suuren osan use­am­paan ker­taan ja toisaal­ta nälän­hädät ovat tiheästi asu­tu­il­la alueil­la ehkä olleet valikoivempia.

  97. Jaakko: Laa­jene­va luku- ja kir­joi­tus­taito saat­taa muut­taa myös äo-testien tuloksia.

    ÄO-testit on yleen­sä laa­dit­tu siten, että luku- ja kir­joi­tus­taitoa ei vaa­di­ta. Muutenkin koulu­tuk­sen merk­i­tys on aika vähäi­nen ÄO-tes­timen­estyk­sen kannal­ta. Olen siitä elävä esimerk­ki, sil­lä heikosti koulutet­tunakin olen saavut­tanut valvo­tus­sa testis­sä 97.8. persen­ti­ilin ylit­tävän tuloksen.

  98. Antti:
    Ei tässä lop­pu­jen lopuk­si ole huol­ta. Jos moinen väestömäärä läh­tee liik­keelle, vas­taan­ot­ta­ja­mais­sa nousee ennen pitkää val­taan fasis­mi tai muu maa­han­muut­to­vas­tainen ide­olo­gia. Sit­ten ihmi­sivir­rat loppuvat.

    Ei huol­ta? Minus­ta olisi ainakin ikävää elää fasis­tises­sa valtiossa.

  99. Eero Palo­heimo on kan­sain­välisen nimenkeruukam­pan­jan, joka lev­iää . Kam­pan­jas­sa pyritään nos­ta­maan tietoisu­ut­ta ympäristökri­isimme syvyy­destä ja toisaal­ta esitetään mah­dolli­nen ratkaisu ongel­maan: Maa­pal­lon armei­jat ja niiden bud­jetit. Palo­heimo sanoo, että maa­pal­lon armei­joiden bud­jet­tien yhteen­las­ket­tu sum­ma on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Palo­hei­mon mukaan resep­ti ympäristökri­isi­in: raho­ja pitäisi sijoit­taa kaikki­in pros­es­sei­hin, mitkä vähen­täi­sivät ihmis­ten kuor­maa maalle: syn­tyvyys lasku­un ja eräi­den lasku­jen mukaan 20% armei­joiden bud­jetista riit­täisi Saha­ran aavikon muut­tamisek­si met­säk­si. PAlo­hei­mon on tarkoi­tus esit­tää vetoomus YK:lle kam­pan­jas­ta nimenkeru­un jälkeen.
    Palo­heimo ei pidä real­is­tise­na, että armei­joiden bud­jet­te­ja saataisi­in lyhyel­lä tähtäimel­lä ympäristöpro­jek­tei­hin, vaan hänen tavoit­teenaan on saa­da kam­pan­jalleen näkyvyyt­tä, joka johtaisi keskustelui­hin päät­täjien välil­lä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tin­kimään armei­jois­taan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaises­ti yhteisil­lä sopimuk­sil­la neu­vot­telu­jen jälkeen.
    tässä tietoa kam­pan­jas­ta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote‑2/
    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/
    http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign

  100. Sok­eri nyt vain on täysin turha tuote. Ei kukaan kuole, jos valkoinen sok­eri (tai ruskea) lop­puisi. Maat­alous­tuotan­nos­sa ja elin­tarvike­tuotan­nos­sa liikku­vat vain niin mas­si­iviset rahat, että kukaan ei halua luop­ua osu­ud­estaan. Sok­eriruo’on his­to­ria on samal­la myös orju­u­den his­to­ri­aa ja monokult­tuuriv­il­je­lyn ensim­mäisiä edus­ta­jia haittoineen.

  101. Catili­na: Joku on siis onnis­tunut elämään pul­los­sa tähän asti.

    Meil­lä jokaisel­la on oma pul­lomme, jos­ta maail­maa kat­so­taan. Itse olen kat­sel­lut koti­maa­ta teknil­lisen yliopis­ton var­jos­sa ja näke­mys on sen mukainen. Lähtöko­htais­es­ti nuori mus­tai­hoinen on teekkari tai kyl­teri ja hie­man van­hempi on tutk­i­ja tai pro­fes­sori. Aivan kuten nim­im. DVA yllä kuvailee.

    Poikkeuk­sen tekee lähin­nä ammat­tiurheil­i­jat ja kan­ta­suo­ma­lainen tum­ma ihoinen väestö. Tääl­lä ei kun­ta ole ottanut kiin­tiö­pako­laista sit­ten 90-luvun ja en ole koskaan tavan­nut suomes­sa työtön­tä mus­tai­hoista. Ilman aka­teemista koulu­tus­ta ole­via olen tavan­nut vaih yhden.

    Eli täl­läi­nen pul­lo min­ul­la tääl­lä suomes­sa. Välil­lä olen tosin käynyt kat­so­mas­sa maail­maa toiselta kan­til­ta. Min­ul­la on täl­läkin het­kel­lä kak­si suomen pas­sia ja vuo­den 2009 jäl­keen on niitä tul­lut leimat­tua täy­teen neljä.

  102. Vielä muu­ta­ma sana itse pako­laiskri­isin ympäril­lä pyörivästä keskustelus­ta, jos­sa mielestäni on akti­ivis­es­ti ammut­ta­va alas puh­taasti dema­go­ogisia isku­lau­sei­ta ja olkiukkoja.

    Yksi täl­läi­nen on tuo levitet­ty mieliku­va kahdes­ta “ääripäästä” joka hyvin huonos­ti istuu viher­vasem­mis­to­laisi­in jot­ka syyl­listyvät nai­ivi­su­u­teen eivätkä pahuuteen.

    Mut­ta toisaal­ta: Jo jokunen aika sit­ten, selkeästi ennen kuin pako­laiskri­isi yltyi Suomes­sakin sisäpoli­it­tisek­si aiheek­si, niin oli huo­mat­tu että per­sut ja jotkut muut ovat kaap­paa­mas­sa isän­maal­lisu­u­den omia tarkoi­tus­per­iään varten. Mielestäni nyt pako­laiskri­isin poli­ti­ikan ympäril­lä on viher­vasem­mis­tossa tapah­tu­mas­sa jotain vas­taavaa. He ovat kaap­paa­mas­sa ihmisoikeuk­si­in liit­tyvät arvot omak­si asi­ak­seen ja näin ollen implisi­it­tis­es­ti leimaa­vat paljonkin poli­it­tis­es­ti eri taval­la ajat­tele­via vähin­täänkin välin­pitämät­tömik­si ihmisoikeuk­sien suh­teen. Tai sit­ten vaikka­pa rasis­min hännystelijöiksi.

  103. DVA: Niin ja ote­taan vielä huomioon se pienen pieni fak­ta, että län­si­maalais­ten yliopis­to­jen tutkimus­ryh­mät koos­t­u­vat nykyään paljolti län­si­maid­en ulkop­uolelta tulleista tutk­i­joista. Myös Suomes­sa on näin.

    Eri­tyis­es­ti suo­ma­laiset teknil­liset yliopis­tot, kuten Aal­to ja TTY omaa­vat tutk­mus­ryh­miä, jois­sa suo­ma­lainen tai edes län­si­maalainen edus­tus on varsin pientä.

    Jos pitäisi heit­tää hatus­ta ennus­tus, niin afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset ovat vuo­sisadan lop­pupuolel­la ja ensi vuo­sisadal­la Nobel palk­in­to­jen saa­jia. Tai mikä palk­in­to sil­loin sit­ten onkaan himoituin.

    Olen itse korkeak­oulutet­tu per­in­teis­ten luon­non­ti­etei­den alal­ta ja oman eri­ty­isalani tämän het­ken huip­pututkimus on läh­es poikkeuk­set­ta kiinalais­ten julkaisemaa.

    Tuskin ketään yllät­tää kiinalais­ten men­estys luon­non­ti­eteis­sä, sil­lä kog­ni­ti­ivis­ten testienkin mukaan Kiinas­sa on run­saasti terävää väkeä. Näin oli myös Neu­vos­toli­iton aikana, vaik­ka elin­ta­so oli nykyiseen näh­den mata­la jär­jestelmästä johtuen. Kiinalais­ten elin­ta­so oli vielä 60-luvul­la mata­lampi kuin tuo­hon aikaan mon­es­sa Afrikan maas­sa oli asian lai­ta, mut­ta silti Kiina on nous­sut noista ajoista val­taval­la tahdil­la vaik­ka Afrik­ka ei. Int­ian val­tavas­ta väestöstä riit­tää myös aivovi­en­tiä Euroopan tutkimus­ryh­mi­in. Olen itsekin tutus­tunut terävi­in kiinalaisi­in ja intialaisi­in tiedemiehi­in ja ‑naisi­in.

    Mielestäni valikoituneista “yksit­täistapauk­sista” ei pidä tehdä sitä yleistys­tä, että kaik­ki tai edes merkit­tävä osa jonkin ryh­män R edus­ta­jista olisi eri­tyisen kil­pailukyky­istä väkeä. Kog­ni­ti­iviset kyvyt muo­dosta­vat aika laa­jan jakau­man (“pitkät hän­nät”) kaikissa etni­sis­sä ryh­mis­sä, vaik­ka keskiar­vois­sa näyt­täisi ole­van melkoista eroa. Analo­giana voisin esit­tää ryh­mien väliset pitu­userot. Ainakin jos­sain vai­heessa kiinalainen mies oli maail­man pisin, vaik­ka pop­u­laa­tio­ta­sol­la kiinalaisia ei tun­neta pitk­istä ihmisistä.

  104. Pet­teri:

    “Toki eri syn­type­r­ää ole­vien eli eri rotu­jen keskimääräiset älykkyyerot ovat tabu ja sik­si asi­aa ei uskalleta myön­tää. Asia kiel­letään, kos­ka se ei sovi monien ihmis­ten arvoihin.”

    Erot etnis­ten ryh­mien väli­sis­sä keskiver­to äo:ssa voi pitää paikkansa. Olen­naista on se, että mitä johtopäätök­siä ja toimen­pide-ehdo­tuk­sia mah­dol­lis­ten ero­jen perus­teel­la tehdään. Aja­tus siitä, että maa­pal­lol­la on etni­nen ryh­mä, joka ei “koulu­tuk­sen jäl­keen kykene tieto­työhön” tun­tuu lähtöko­htais­es­ti kum­malliselta ajatuk­selta. Riip­puu tietysti mitä tieto­työl­lä tässä tarkoite­taan, se ei mielestäni ole vielä vas­tauk­sis­sasi auennut.

  105. West­Is­Best: Olen pitänyt sylt­tyä markki­na­t­alouteen kallel­laan ole­vana komen­toi­jana, mut­ta fasis­mista elämöi kyl­lä nykyään lähin­nä van­hat NL:n aivope­semät ja uusäärivasemmisto.

    Vaik­ka neukku­las­sa nimet­ti­in surkeat säätkin fasis­mik­si, ei se sitä tarkoi­ta etteikö aate voisi tehdä comebackia.

    Fasis­mil­la on kuitenkin selkeä ja hel­posti ymmär­ret­tävis­sä ole­va ratkaisu pakolais‑, talous- yms. kri­i­sei­hin. Se tar­joaa ole­mas­saolon tarkoituk­sen sekä hel­posti samais­tut­ta­van porukan ja helpon aatemaail­man sekä luusereille että elämässään pärjänneille. 

    Pako­laiskri­isi ratkaistaan aja­mal­la pako­laiset ja väärän­väriset rajo­jen ulkopoulelle ja rak­en­ta­mal­la muu­rit. Demokraat­tisen päätök­sen­teon ongel­mat, esimerkik­si sote-sop­pa, ratkaistaan sil­lä että maas­sa on fuhrer, joka päät­tää mitä tehdään ja vas­tus­ta­jat pisetään lin­naan. Työt­tömyys ratkaistaan pistämäl­lä “ei pelkästään esteettstä hait­taa iheut­ta­vat ainek­set” kuten soma­lit ja työt­tömät rak­en­ta­maan lapi­oil­la moot­toriteitä. Armei­jaa vahvistetaan.

    Päätök­siä siis syn­tyy ja niin kauan kun kuu­luu oikeaan porukkaan (eli ei joudu lapi­o­hom­mi­in, mielipi­de­vangeik­si, lusi­maan pitkää asevelvol­lisu­ut­ta armei­jas­sa taik­ka potk­i­tuk­si ulko­maille), ne ovat ainakin alus­sa toden­näköis­es­ti kohtu­ullisen miellyttäviä. 

    Jos taas sat­tuu kuu­lumaan päähän potkit­tavi­in, niin voi voi, “sehän on niille aivan oikein”.

    Fasis­mi tar­joaa monia ratkaisu­ja tämän päivän pul­mi­in eikä tähän aat­teeseen vihetyneitä paljoa kiinon­s­ta ongel­mat, joi­ta siitä seu­raa: ulko­suhtei­den heiken­tymi­nen, fasis­mi tarvit­see vihol­lisia eikä naa­pu­rit yleen­sä kat­so hyväl­lä, kun hei­dän maan­miehiään potk­i­taan päähän, demokra­ti­at eivät pidä epädemokraat­tis­es­ta toimin­nas­ta. Ei-demokraat­ti­nen hallinto ja har­vain­val­ta johtaa kor­rup­tioon. Fasis­tit alasa­ja­vat koulu­tuk­sen, kos­ka koulutet­tu ihmi­nen saat­taa ajatel­la itse ja on sik­si vaar­alli­nen. Tämä yhdis­tet­tynä pöl­höpop­ulis­tiseen pro­tek­tion­is­mi­in ja talous­poli­ti­ikkaan ajaa maan talouden ennem­min tai myöhem­min kiville. Mut­ta siihen menee aikaan, etenkin jos lähtöti­lanne on hyvä.

  106. Ei tuli­joi­ta ole kym­meniä miljoo­nia vaan sato­ja miljoonia.
    Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa on pina mil­jar­di nuor­ta, joil­la on pääsy inter­net­ti­in, mut­tei puh­taaseen veteen. Ensin unelmia lähde­tään etsimään kaupungeista ja kun ne eivät siel­lä täy­ty lähde­tään muualle.
    On toden­näköistä, että mil­jardista nuores­ta vii­sisa­taa miljoon­aa läh­tee kohti Euroop­paa. Meil­lä ei ole mitään inhimil­listä keinoa estää muut­toaal­toa. Yksikään val­tio ei pysty estämään täl­lais­ten mas­so­jen tuloa. Rajat kiin­ni porukat elävät ihan omis­sa unelmissaan.
    Soin­in­vaara on oike­as­sa siinä, että tul­limuuri on pois­tet­ta­va. Jom­mat kum­mat liikku­vat, tavarat tai ihmiset. Koulu­tus ja elin­ta­so ovat ain­oa keino hillitä muut­toa. Mil­lä keinoil­la ja mil­lä tahoituk­sel­la sen toteu­tamme onkin vaikeampi kysymys. Siihen Soin­in­vaara selvästi perää vas­taus­ta. Niin minäkin.

  107. Maa­han­muu­ton ja pako­laidu­u­den ongel­ma on Eu:n ongel­ma. Sen kuu­luu ratkaista pät­täväis­es­ti se.
    Pahoin pelkään, että union­il­la ei riitä siihen kykyä ja sen seu­rauk­se­na on koko union­in rapau­tu­mi­nen. Samal­la mei­dän vapaamieli­nen demokra­ti­ame on uhat­tuna. Siitä on jo esimerkke­jä ole­mas­sa; Brex­it, Ran­s­ka, Puo­la, Unkari.
    Meil­lä per­su­jen nousu ja naa­puriruot­sis­sa omansa.

    Afrikan pako­laisu­u­teen ei ole ratkaisuna kehi­tysavun lisäämi­nen vaan selvä raja.

  108. Sylt­ty: Fasis­mil­la on kuitenkin selkeä ja hel­posti ymmär­ret­tävis­sä ole­va ratkaisu pakolais‑, talous- yms. kri­i­sei­hin. Se tar­joaa ole­mas­saolon tarkoituk­sen sekä hel­posti samais­tut­ta­van porukan ja helpon aatemaail­man sekä luusereille että elämässään pärjänneille. 

    Syltty,mitä tarkoi­tat fasis­mil­la? Et ilmeis­es­ti pelkästään Mus­solin­in ital­ialaista fasismia.

    Kom­mu­nis­tit tosi­aan omi­vat fasis­min uus­sanaksi aivan kuten West­Is­Best ylem­pänä kir­joit­ti. Ehkä selkeämpi kat­toteter­mi olisi autoritääri­nen yhteiskun­ta, val­tio tms, jon­ka alle mah­tu­isi­vat kansal­lis­sosial­is­mi, fasis­mi, NL:n ja Kiinan tapainen kom­mu­nis­mi sekä aika mon­et nykyiset omintakeiset demokra­ti­at. Kaikille niille on yhteistä mm. eri­laisu­u­den tuomitseminen.

  109. Mon­es­sa kom­men­tis­sa on väitet­ty että afrikkalais­ten alem­pi älykkyysosamäärä johtuu geeneistä ja Afrik­ka on sen takia tuomit­tu kurjuuteen.

    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen USA:n armei­jas­sa palvelleet soti­laat ja sak­salaiset naiset sai­vat lap­sia keskenään. Kun ver­rati­in mustien ja valkois­t­en soti­laiden jälkikasvun älykkyysosamääriä, ei löy­tynyt eroa (lähde: Mur­ray, Bell Curve). Onkin toden­näköistä että USA:ssa mitatut erot mustien ja valkois­t­en keskimääräi­sis­sä älykkyysosamääris­sä johtu­vat ei-geneet­ti­sistä tek­i­jöistä, kos­ka toisen­laises­sa ympäristössä kas­vaneis­sa lap­sis­sa ei löy­det­ty eroa.

    On selvää että merkit­tävä osa älykkyy­destä on periy­tyvää; samoin on selvää että eri ihmis­ryh­mien keskimääräi­sis­sä älykkyysosamääris­sä on eroa; ja mitat­tu älykkyysosamäärä on vah­vasti yhtey­dessä kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin, men­estymiseen opin­nois­sa jne. Näistä tosi­a­sioista EI seu­raa että eri ihmis­ryh­mien mitatut erot joh­tu­isi­vat geneet­ti­sistä eroista.

    Jos keski­tytään näi­hin tilas­tol­lisi­in älykkyy­seroi­hin niin se johtaa siihen että ihmistä kohdel­laan ryh­män­sä edus­ta­jana eikä yksilönä. Esim 10 sekun­nin keskustelu ker­too ihmis­es­tä paljon enem­män kuin mikään ennakkoti­eto tämän etnis­es­tä tms. taustasta.

  110. Pekka Kyl­liäi­nen:
    Ei tuli­joi­ta ole kym­meniä miljoo­nia vaan sato­ja miljoonia.
    Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa on pina mil­jar­di nuor­ta, joil­la on pääsy inter­net­ti­in, mut­tei puh­taaseen veteen. Ensin unelmia lähde­tään etsimään kaupungeista ja kun ne eivät siel­lä täy­ty lähde­tään muualle.
    On toden­näköistä, että mil­jardista nuores­ta vii­sisa­taa miljoon­aa läh­tee kohti Euroop­paa. Meil­lä ei ole mitään inhimil­listä keinoa estää muut­toaal­toa. Yksikään val­tio ei pysty estämään täl­lais­ten mas­so­jen tuloa. Rajat kiin­ni porukat elävät ihan omis­sa unelmissaan.
    Soin­in­vaara on oike­as­sa siinä, että tul­limuuri on pois­tet­ta­va. Jom­mat kum­mat liikku­vat, tavarat tai ihmiset. Koulu­tus ja elin­ta­so ovat ain­oa keino hillitä muut­toa. Mil­lä keinoil­la ja mil­lä tahoituk­sel­la sen toteu­tamme onkin vaikeampi kysymys. Siihen Soin­in­vaara selvästi perää vas­taus­ta. Niin minäkin.

    Sitä minä aina ihmette­len, että miten ei per­hana yhtä vesi­jo­htoverkos­toa viemäröin­tei­neen saa­da toimintaan?

    Sain äsket­täin kuul­la, että Virossa ei kan­nat­taisi juo­da vesi­jo­htovet­tä, kun tulee Suomesta!

    Miten läpeen­sä mätä yhteiskun­nan täy­tyy olla, että vesi­huoltoa ei saa­da kuntoon?

  111. “Meil­lä ei ole mitään inhimil­listä keinoa estää muuttoaaltoa.”

    Sil­loin kukaan ei puhu mis­tään “inhimil­li­sistä keinoista”. Sel­l­aisia ei käytetä.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Afrikas­sa sähkön­tuotan­to on siir­tymässä yhdis­telmään aurinkopa­neeli ja kaa­su­tur­bi­i­ni. Kaa­su­tur­bi­i­ni on pääl­lä, kun aurinko ei paista jol­loin suuri ellei suurin osa sähköstä saadaan auringosta.

    Pyöri­ikö se kaa­su­tur­bi­i­ni pyhäl­lä hen­gel­lä? Teema esit­ti hil­jan main­ion doku­mentin, jos­sa tsek­it rak­en­si­vat porakaivo­ja Afrikkaan ja menivät sit­ten paria vuot­ta myöhem­min tutus­tu­maan näi­hin kaivoihin. Aika mon­et oli­vat epäkun­nos­sa tai tuhoutuneet, kos­ka paikalliset eivät olleet osan­neet tai halun­neet huoltaa niitä. Kun kyse­liv­ät, mik­si näin, niin ongel­mak­si pal­jas­tui, ettei kukaan omista kasvo­ja. Ne eivät kuu­lu kenellekään, joten ketään ei kiinnosta. 

    Aurinkopa­neel­it vaatii huoltoa, kaa­su­turpi­i­ni lisäk­si polt­toainet­ta ja osaamista. Mis­tähän näitä saadaan Afrikan maaseudulle? 

    Mik­si Afrik­ka ei kehi­ty, mut­ta Kiina kehit­tyy? Kiinan koulu­tusjär­jestelmä läh­es tuhot­ti­in kult­tuuri­val­lanku­mouk­sen aikana. Sil­loin Suomes­sakin oli Kiinan ihail­i­joi­ta. Ruotsin Myrdal matkusti maa­ta ihaile­maan. Deng Xiaop­ing palaut­ti jär­jen siihen maa­han ja tulok­set ovat vaku­ut­tavia. Mis­tähän Niger­ian saataisi­in oma Deng?

  113. tuen mak­sa­ja: Sok­eri nyt vain on täysin turha tuote. Ei kukaan kuole, jos valkoinen sok­eri (tai ruskea) loppuisi. 

    Lue­han perusk­oulun rav­in­to-ope­tus uusik­si. Ja jäikö luke­mat­ta tämäkin:

    “Esimerk­ki FuBio ‑tutkimu­so­hjel­mas­ta , jos­sa “Kehite­tyn teknolo­gian avul­la pystytään lisäämään sok­erisaan­toa sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja otta­maan tal­teen sivu­vir­roista arvokkai­ta kom­po­nent­te­ja, kuten betai­inia ja inos­i­to­lia, joil­la on usei­ta kau­pal­lisia sovel­lusko­htei­ta. Betai­inia käytetään eläin­re­hui­hin, kos­meti­ikkaan, urheilujuomiin,
    läm­mön­si­ir­tokoneisi­in sekä kiitoratojen
    jäänestoon. Inos­i­tolin käyt­töko­hteena ovat
    urheilu­juo­mat. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta jäljelle
    jäävä juurikasleike ja melas­si käytetään
    eläin­re­hun raa­ka-aineena. Melas­sia voidaan jalostaa vielä jopa etanoliksi.” 

    Luon­non sok­e­ria on yritet­ty kor­va­ta keinotekoisil­la makeu­tu­saineil­la, joiden on esitet­ty aiheut­ta­van mm. syöpää. Seur. linkissä tietoa kor­vaav­ista aineista:

    http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/nain_makeutusaineet_eroavat_toisistaan

    1. eemil
      Jos sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on todel­la noin kan­nat­tavaa, voimme kai pois­taa sen tuon­tisuo­jamn tarpeettomana.

  114. DVA: Sitä minä aina ihmette­len, että miten ei per­hana yhtä vesi­jo­htoverkos­toa viemäröin­tei­neen saa­da toimintaan?

    Sain äsket­täin kuul­la, että Virossa ei kan­nat­taisi juo­da vesi­jo­htovet­tä, kun tulee Suomesta!

    Miten läpeen­sä mätä yhteiskun­nan täy­tyy olla, että vesi­huoltoa ei saa­da kuntoon? 

    Veden laat­ua on han­kala ver­tail­la maid­en välil­lä. Suo­ma­lainen vesi on lähtöko­htais­es­ti aina tur­val­lista, mut­ta mit­tarista riip­puen sijoi­tus listal­la on jotain 1–20 välil­lä. Usein esim. kaik­ki alp­pi­en ympäril­lä ole­vat maat menevät ohitse. Mit­tarista riip­puen ohi meni­jöitä on myös Aasi­as­sa (Sin­ga­pore), Afrikas­sa (Etelä-Afrik­ka) ja Etelä-Amerikas­sa (Kolom­bia).

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Afrikas­sa sähkön­tuotan­to on siir­tymässä yhdis­telmään aurinkopa­neeli ja kaa­su­tur­bi­i­ni. Kaa­su­tur­bi­i­ni on pääl­lä, kun aurinko ei paista jol­loin suuri ellei suurin osa sähköstä saadaan auringosta. 

    Tämä pitää osit­tain paikkansa. Ongel­mana on vaan, että aurinkopa­neel­it ja akut ovat merkit­tävälle osalle afrikkaa aivan liian kalli­ita, niihin ei ole siis ole varaa, jos niitä ei joku muu esimerkik­si kehi­tysavul­la maksa.

    Aggre­gaatit + tynnyrit/jerrykannut yhdis­telmä on paljon halvem­pi ja niitä ei myöskään niin hel­posti varaste­ta. Pieni­in sähkö­tarpeisi­in kevyet aurinko­ken­no + akku yhdis­temät ovat toki myös hyvin toimivia. 

    Ja kyl­lähän kaa­su­tur­bi­inikin vaatii polt­toainet­ta, joka sil­loin kun kul­je­tusy­htey­det ovat heikot on usein on nestemäistä ja öljy­po­h­jaista. Öljy­po­h­jaisia polt­toainei­ta kun pystyy Afrikan olois­sa kul­jet­ta­maan ja varas­toimaan kätevästi tyn­nyreis­sä ja jer­rykan­nuis­sa sekä han­kki­maan käytet­tyjä tankki­au­to­ja län­si­maista, sil­loin kun alueille on teitä.

    Kun kehi­tysy­hteistyöhön on kohtu­ullisen vähän varo­ja, parhait­en Afrikkaa voidaan aut­taa käyt­tämäl­lä kus­tan­nuste­hokkai­ta vai­h­toe­hto­ja. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vält­tämi­nen on län­si­maista ylel­lisyyt­tä, johon Afrikas­sa ei oikein ole varaa.

  116. Catili­na:
    “Meil­lä ei ole mitään inhimil­listä keinoa estää muuttoaaltoa.”

    Sil­loin kukaan ei puhu mis­tään “inhimil­li­sistä keinoista”. Sel­l­aisia ei käytetä.

    Ter­ve­tu­loa. Tilaa meil­lä tääl­lä riit­tää. Se ei lopu kesken.

  117. Kaikille euroop­palaisille hai­hat­telijoille tek­isi hyvää viet­tää aikaa Afrikas­sa. Ihan mis­sä maas­sa tahansa. Kun huo­maa, että aikakäsi­tys on aikas paljon län­si­mais­es­ta poikkea­va, niin se on hyvä alku real­is­mille. Lop­pu tulee sit­ten itses­tään ja sen jäl­keen ei ihmettele mik­si tilanne on se mikä se on. Älykkyy­destä ei ole puutet­ta, kos­ka pop­u­laa­tio sisältää kyl­lä kel­lokäyrän mukaisen joukon, joka on sopeu­tunut paikalliseen olosuhteeseen.

  118. Pekka Kyl­liäi­nen:
    Ei tuli­joi­ta ole kym­meniä miljoo­nia vaan sato­ja miljoonia.
    Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa on pina mil­jar­di nuor­ta, joil­la on pääsy inter­net­ti­in, mut­tei puh­taaseen veteen. Ensin unelmia lähde­tään etsimään kaupungeista ja kun ne eivät siel­lä täy­ty lähde­tään muualle.
    On toden­näköistä, että mil­jardista nuores­ta vii­sisa­taa miljoon­aa läh­tee kohti Euroop­paa. Meil­lä ei ole mitään inhimil­listä keinoa estää muut­toaal­toa. Yksikään val­tio ei pysty estämään täl­lais­ten mas­so­jen tuloa. Rajat kiin­ni porukat elävät ihan omis­sa unelmissaan.
    Soin­in­vaara on oike­as­sa siinä, että tul­limuuri on pois­tet­ta­va. Jom­mat kum­mat liikku­vat, tavarat tai ihmiset. Koulu­tus ja elin­ta­so ovat ain­oa keino hillitä muut­toa. Mil­lä keinoil­la ja mil­lä tahoituk­sel­la sen toteu­tamme onkin vaikeampi kysymys. Siihen Soin­in­vaara selvästi perää vas­taus­ta. Niin minäkin.

    Vähän perustelu­ja kaipaisi tuo­hon että mas­sasi­ir­to­laisu­ut­ta “ei pysty estämään”.
    Tot­ta kai pystyy estämään. Soti­laal­lis­es­ti hyvin heikko Gaddafin Libya pystyi pysäyt­tämään siir­to­laisaal­lon hel­posti ja min­i­maal­isin uhrein ver­rat­tuna EU:n meritaksitoimintaan.

  119. Pekka Kyl­liäi­nen:

    On toden­näköistä, että mil­jardista nuores­ta vii­sisa­taa miljoon­aa läh­tee kohti Euroop­paa. Meil­lä ei ole mitään inhimil­listä keinoa estää muut­toaal­toa. Yksikään val­tio ei pysty estämään täl­lais­ten mas­so­jen tuloa. Rajat kiin­ni porukat elävät ihan omis­sa unelmissaan. 

    Tähän voi huo­maut­taa, että Ruot­si pysäyt­ti maa­han­muu­ton pistämäl­lä pass­in­tarkas­tuk­sen Tan­skan vas­taiselle rajalle. Ei siis niin kovin monimutkaista.

  120. Ein­sten:

    Erot etnis­ten ryh­mien väli­sis­sä keskiver­to äo:ssa voi pitää paikkansa. Olen­naista on se, että mitä johtopäätök­siä ja toimen­pide-ehdo­tuk­sia mah­dol­lis­ten ero­jen perus­teel­la tehdään. Aja­tus siitä, että maa­pal­lol­la on etni­nen ryh­mä, joka ei “koulu­tuk­sen jäl­keen kykene tieto­työhön” tun­tuu lähtöko­htais­es­ti kum­malliselta ajatuk­selta. Riip­puu tietysti mitä tieto­työl­lä tässä tarkoite­taan, se ei mielestäni ole vielä vas­tauk­sis­sasi auennut.

    En ymmär­rä mik­si pitäisi tehdä toimen­pide-ehdo­tuk­sia tai vetää johtopäätök­siä. Tois­taisek­si on vain yksi valkoinen pika­juok­si­ja, joka on kyen­nyt alit­ta­maan 10 sekun­nin ajan 100 metrin matkalla. Tähän löy­tyy syy geneti­ikas­ta. Asialle ei tarvitse tehdä mitään. Seu­raavis­sakin olympialai­sis­sa satasen finaalis­sa on lähin­nä län­si­afrikkalaisen geeniper­imän omaavia juok­si­joi­ta ja se on ihan ok. Nobelei­ta jae­taan men­estyneille tieteil­i­jöille ja siinä porukas­sa voi olla vaik­ka japani­laisia tai juu­ta­laisia ja sekin on ihan ok. Kaik­ki me olemme ihmisiä. Itse en tule koskaan ole­maan hyvä pika­juok­sus­sa tai saa­maan tiede­palk­in­toa ja sekin on ihan ok. Ei tarvitse tehdä toimen­pide-ehdo­tuk­sia asian korjaamiseksi.

    Ihmette­len vähän, että blo­gisti on sallinut keskustelun näinkin pitkälle, mut­ta se on ihan hyvä asia. Täy­tyy aina muis­taa, että ihmis­ar­vo ei riipu satasen ajas­ta tai älykkyys­testin tulok­ses­ta eikä lop­pu­jen lopuk­si edes siitä konkreet­tis­es­ta mitä yksilö elämässään saa aikaan. Jokaiselle kuu­luu paik­ka maail­mas­sa ihan sil­lä perus­teel­la, että on sat­tunut syntymään.

  121. eemil: Lue­han perusk­oulun rav­in­to-ope­tus uusik­si. Ja jäikö luke­mat­ta tämäkin:

    “Esimerk­ki FuBio ‑tutkimu­so­hjel­mas­ta , jos­sa “Kehite­tyn teknolo­gian avul­la pystytään lisäämään sok­erisaan­toa sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja otta­maan tal­teen sivu­vir­roista arvokkai­ta kom­po­nent­te­ja, kuten betai­inia ja inos­i­to­lia, joil­la on usei­ta kau­pal­lisia sovel­lusko­htei­ta. Betai­inia käytetään eläin­re­hui­hin, kos­meti­ikkaan, urheilujuomiin,
    läm­mön­si­ir­tokoneisi­in sekä kiitoratojen
    jäänestoon. Inos­i­tolin käyt­töko­hteena ovat
    urheilu­juo­mat. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta jäljelle
    jäävä juurikasleike ja melas­si käytetään
    eläin­re­hun raa­ka-aineena. Melas­sia voidaan jalostaa vielä jopa etanoliksi.” 

    Luon­non sok­e­ria on yritet­ty kor­va­ta keinotekoisil­la makeu­tu­saineil­la, joiden on esitet­ty aiheut­ta­van mm. syöpää. Seur. linkissä tietoa kor­vaav­ista aineista:

    No eihän tuos­sa mitään vält­tämätön­tä tarvet­ta sok­er­ille nähdäk­seni ollut? Ylel­lisyys­tuote, jota sit­ten yritetään kor­va­ta toisel­la haitallisel­la ylel­lisyys­tuot­teel­la eli makeu­tu­saineil­la. Kumpaakaan ei vält­tämät­tä tarvi­ta, ja nimeno­maan vält­tämät­tömyy­destähän täy­tyy olla kyse, jos puhutaan ruokahuol­losta kri­isi­aikoina. Nor­maali­aikoina­han sitä sok­e­ria kyl­lä saadaan vaik­ka sieltä Afrikas­ta, tai jos kulut­ta­jat arvosta­vat suo­ma­laista sok­e­ria, niin Suomes­takin, ihan markki­na­t­alouden lakien mukaisesti.

    Lisäk­si kuten Soin­in­vaara jo toi ilmi, sok­erin varas­toin­ti on mah­dol­lista, joten jos sit­ten kaup­pasaar­ron aikaan vält­tämät­tä pitää saa­da suut maki­ak­si, niin se onnis­tuu ilmankin omia sokeripeltoja.

    Muutenkin kaikessa maat­alouden omavaraisu­udessa lievästi tökkii se, ettei­hän meil­lä kuitenkaan ole öljy­omavaraisu­ut­ta, joten mil­lä ne pel­lot hoide­taan? Trak­torikuskeillekin saat­taisi kri­isi­aikana olla muu­ta käyt­töä, ainakin oli viimeksi.

  122. Mat­ti Haavikko:

    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen USA:n armei­jas­sa palvelleet soti­laat ja sak­salaiset naiset sai­vat lap­sia keskenään. Kun ver­rati­in mustien ja valkois­t­en soti­laiden jälkikasvun älykkyysosamääriä, ei löy­tynyt eroa (lähde: Mur­ray, Bell Curve). Onkin toden­näköistä että USA:ssa mitatut erot mustien ja valkois­t­en keskimääräi­sis­sä älykkyysosamääris­sä johtu­vat ei-geneet­ti­sistä tek­i­jöistä, kos­ka toisen­laises­sa ympäristössä kas­vaneis­sa lap­sis­sa ei löy­det­ty eroa.

    On selvää että merkit­tävä osa älykkyy­destä on periy­tyvää; samoin on selvää että eri ihmis­ryh­mien keskimääräi­sis­sä älykkyysosamääris­sä on eroa; ja mitat­tu älykkyysosamäärä on vah­vasti yhtey­dessä kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin, men­estymiseen opin­nois­sa jne. Näistä tosi­a­sioista EI seu­raa että eri ihmis­ryh­mien mitatut erot joh­tu­isi­vat geneet­ti­sistä eroista.

    Jos keski­tytään näi­hin tilas­tol­lisi­in älykkyy­seroi­hin niin se johtaa siihen että ihmistä kohdel­laan ryh­män­sä edus­ta­jana eikä yksilönä. Esim 10 sekun­nin keskustelu ker­too ihmis­es­tä paljon enem­män kuin mikään ennakkoti­eto tämän etnis­es­tä tms. taustasta.

    Mie­lenki­in­toinen tuo sak­salainen “älykkyyskoe”. En ollut kuul­lutkaan. Seli­tys voisi löy­tyä siitä, että merkit­täv­in­tä on äidin älykkyys, isän älykkyys ei vält­tämät­tä periy­dy lainkaan.
    Toisen­laisi­akin tulok­sia olen kuitenkin näh­nyt lap­sista, jot­ka ovat kas­va­neet saman­lai­sis­sa ympäristöissä.

    Kun ker­ran älykkyyskin osit­tain periy­tyy ja eri ihmis­ryh­mil­lä on tietenkin eri per­imä, niin on mielestäni aivan var­maa, että ihmis­ryh­mil­lä on geneet­tisiä älykkyy­sero­ja. Ero­jen määrä voi toki jäädä merk­i­tyk­set­tömän pienek­si, kuten esimerkik­si USA:n valkoisen ja mus­tan väestön keskip­ituuk­sien erot ovat. Tosin siel­läkin sit­ten latinot ovat lyhyempiä.

    Viimeinen kap­paleesi oli sit­ten tuo­ta pikku­lap­sille puhu­mista, eli älykkyy­seroista ei saisi puhua, jot­tei joku ymmärtämätön pikku­lap­si alka­isi yleistämään. Valitet­tavasti län­si­mais­sa julki­nen keskustelu on monin paikoin kuin olisimme jatku­vasti samas­sa huoneessa pikku­las­ten kanssa. Ja mikä pahin­ta, ehkäpä olem­mekin ja ehkä tämä hyssyt­televä keskuste­lu­tyyli on perustel­tua yhteiskun­ta­rauhan vuok­si. Kysyn­tää jää sul­je­tu­ille aikuis­ten keskusteluk­er­hoille, jois­sa ei tarvit­sisi koko ajan huomioi­da las­ten korvia.

  123. eemil: Lue­han perusk­oulun rav­in­to-ope­tus uusik­si. Ja jäikö luke­mat­ta tämäkin:

    “Esimerk­ki FuBio ‑tutkimu­so­hjel­mas­ta , jos­sa “Kehite­tyn teknolo­gian avul­la pystytään lisäämään sok­erisaan­toa sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja otta­maan tal­teen sivu­vir­roista arvokkai­ta kom­po­nent­te­ja, kuten betai­inia ja inos­i­to­lia, joil­la on usei­ta kau­pal­lisia sovel­lusko­htei­ta. Betai­inia käytetään eläin­re­hui­hin, kos­meti­ikkaan, urheilujuomiin,
    läm­mön­si­ir­tokoneisi­in sekä kiitoratojen
    jäänestoon. Inos­i­tolin käyt­töko­hteena ovat
    urheilu­juo­mat. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta jäljelle
    jäävä juurikasleike ja melas­si käytetään
    eläin­re­hun raa­ka-aineena. Melas­sia voidaan jalostaa vielä jopa etanoliksi.” 

    Luon­non sok­e­ria on yritet­ty kor­va­ta keinotekoisil­la makeu­tu­saineil­la, joiden on esitet­ty aiheut­ta­van mm. syöpää. Seur. linkissä tietoa kor­vaav­ista aineista:

    http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/nain_makeutusaineet_eroavat_toisistaan

    Tämä oli var­maan vas­taus johonkin. Mut­ta sen ver­ran lisää, että ennenaikainen kuolleisu­us vähenisi, jos sok­e­ria ja mais­sisi­irap­pia olisi vähem­män ruokavaliossa. 

    Perusk­oulu­un viit­taami­nen tietysti on vain tyh­mää ilkeilyä, mut­ta minäpä olenkin käynyt kansak­oulua. Sil­loin ei ollut yli­pain­ois­ia lap­sia muu­ta kuin kaupun­gin leipurilla.

  124. Peter:

    Satasen finaalit on eri asia kuin se, että jos meil­lä on etni­nen ryh­mä, joka ei kykene koulu­tuk­sen jäl­keen tieto­työhön (ja jos ymmärsin oikein, niin aikaisem­min olti­in sitä mieltä että tämä on pysyvä asianti­la, joka ei tule muut­tumaan). Perus tieto­työ ei edel­lytä huip­puom­i­naisuuk­sia, eikä vuosien har­joit­telua. Nämä eivät ole ver­ran­nol­lisia keskenään.

    Johtopäätök­sil­lä ja toimen­piteil­lä tarkoitin sitä, että meil­lä on his­to­ri­as­sa esimerkke­jä siitä kuin­ka omi­tu­i­sista lähtöo­le­tuk­sista on tehty vielä omi­tuisem­pia johtopäätök­siä. Näitä pitää varoa.

  125. trum­pet­fan­faarii: No eihän tuos­sa mitään vält­tämätön­tä tarvet­ta sok­er­ille nähdäk­seni ollut? 

    Voisi vähän itsekin viit­siä hakea tietoa, joten tässä sitä:

    “Sok­eri syn­tyy luon­nos­sa, ja se erote­taan sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja
    ‑ruo’os­ta kiteyt­tämäl­lä. Sok­eri vaikut­taa merkit­tävästi maku­un, mut­ta se ei pelkästään makeu­ta vaan myös tas­apain­ot­taa ja tasoit­taa mui­ta maku­ja. Sok­ere­i­ta on nykyään mon­en­laisia, ja niitä voidaan käyt­tää useis­sa eri elintarvikkeissa.

    Sok­eri ei pelkästään anna makua ja ener­giaa, vaan sen avul­la voidaan lisätä monien elin­tarvikkei­den tilavu­ut­ta ja paran­taa niiden raken­net­ta. Sok­er­il­la on myös säilöviä ja kos­teut­ta säi­lyt­täviä omi­naisuuk­sia, esimerkik­si marme­ladeis­sa ja leivis­sä. Sok­eri korostaa hedelmän makua juomis­sa ja hillois­sa ja aut­taa säi­lyt­tämään hillo­jen ja marme­la­di­en värin.

    Leipä- ja pul­lataik­i­nas­sa sok­eri ja siirap­pi anta­vat rav­in­toa hiivalle. Lisäk­si ne anta­vat leivon­naisille kau­ni­in värin, ja niiden avul­la syn­tyy tyyp­illi­nen vastaleiv­o­tun leivän tuok­su. Jäätelössä sok­erin tehtävä on alen­taa jää­tymispis­tet­tä, minkä ansios­ta jäätelöä voidaan syödä heti, kun se on otet­tu pakastimesta.”

    trum­pet­fan­faarii: Nor­maali­aikoina­han sitä sok­e­ria kyl­lä saadaan vaik­ka sieltä Afrikas­ta, tai jos kulut­ta­jat arvosta­vat suo­ma­laista sok­e­ria, niin Suomes­takin, ihan markki­na­t­alouden lakien mukaisesti.

    Jäikö taas läksyt luke­mat­ta ? Sok­e­ria tue­taan Ran­skas­sa ja kaikkien siir­tomaaval­to­jen merentakaisil­la alueil­la EU:n (sin­unkin) rahoillasi. 

    trum­pet­fan­faarii: Muutenkin kaikessa maat­alouden omavaraisu­udessa lievästi tökkii se,

    Tuos­sa näkyy silmälap­pu­jen per­im­mäi­nen syy, kateus suo­ma­laista maanvil­je­lyä vastaan.

  126. trum­pet­fan­faarii: Kun ker­ran älykkyyskin osit­tain periy­tyy ja eri ihmis­ryh­mil­lä on tietenkin eri per­imä, niin on mielestäni aivan var­maa, että ihmis­ryh­mil­lä on geneet­tisiä älykkyyseroja. 

    Voi olla. Tämä on kuitenkin ihan eri väite kuin mitä näis­sä kom­menteis­sa on esitetty. 

    Kom­menteis­sa esitetään var­mana tiet­ona, että ihmis­ryh­mien älykkyy­serot johtu­vat suurim­mak­si osak­si geeneistä. Tieteelli­nen tutkimus ei tue tätä johtopäätöstä. Aiheen kun­nolli­nen tutkimus on niin vaikeaa ja epä­var­muudet suuria, että asi­as­ta voi sanoa aika vähän mitään var­maa. Eri­tyis­es­ti ihmis­ryh­mien älykkyy­sero­jen geneet­tistä poh­jaa ei ole todis­tet­tu. Ihmisyk­silöi­den älykkyy­serois­sa kyl­läkin on selvää perin­nöl­listä vaikutusta.

    trum­pet­fan­faarii: pikku­lap­sille puhu­mista, eli älykkyy­seroista ei saisi puhua, jot­tei joku ymmärtämätön pikku­lap­si alka­isi yleistämään. 

    No en sanonut ettei saisi puhua. Älykkyy­seroi­hin keskit­tymi­nen ei vaan yleen­sä ole kovin hedelmäl­listä. Itse asi­as­sa olisi hyvä että aiheesta tehtyä tutkimus­ta tun­net­taisi­in parem­min niin ihmiset eivät lankeaisi sel­l­aiseen tieteel­lisen tiedon vääriinymmärtämiseen/väärinkäyttöön/yleistämiseen jota tässäkin kom­ment­tiketjus­sa on.

    1. Jos erot älykkyy­dessä joh­tu­isi­vat suo­raan per­imästä, suo­ma­lais­ten per­imään olisi täy­tynyt muut­tua paris­sa sukupolves­sa tyystin. Mik­si Seiska ei tee kohu­jut­tua tästä? Melkein kaik­ki naiset uskottomia?

  127. Kovasti näyt­täisi nyt nim­imerk­ki eemilil­lä keuli­van mopo. Kun san­o­taan, että ei ole vält­tämätön­tä ja puut­teeseen ei kukaan kuole, niin kan­nat­taako sil­loin esitel­lä tuot­teen x nyky­isiä käyt­tö­tarkoituk­sia (joista yksikään ei ole elämälle vält­tämätön)? Edelleenkin väitän, että valkoisen sok­erin katoamiseen maail­mas­ta ei liity mui­ta kuin taloudel­lisia ongelmia. Valkoinen sok­eri on muu­ta­ma sata vuot­ta van­ha inno­vaa­tio. Miten ihmiskun­ta tuli toimeen ennen tätä keksintöä?

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos erot älykkyy­dessä joh­tu­isi­vat suo­raan per­imästä, suo­ma­lais­ten per­imään olisi täy­tynyt muut­tua paris­sa sukupolves­sa tyystin. Mik­si Seiska ei tee kohu­jut­tua tästä? Melkein kaik­ki naiset uskottomia?

    Jos erot pitu­udessa joh­tu­isi­vat suo­raan per­imästä, suo­ma­lais­ten per­imään olisi täy­tynyt muut­tua paris­sa sukupolves­sa tyystin. Mik­si Seiska ei tee kohu­jut­tua tästä? Melkein kaik­ki naiset uskottomia?

  129. eemil: Voisi vähän itsekin viit­siä hakea tietoa, joten tässä sitä:

    “Sok­eri syn­tyy luon­nos­sa, ja se erote­taan sok­er­i­ju­urikkaas­ta ja
    ‑ruo’osta kiteyttämällä…
    Sok­eri vaikut­taa merkit­tävästi makuun..
    ..lisätä monien elin­tarvikkei­den tilavu­ut­ta ja paran­taa niiden rakennetta.
    …esimerkik­si marmeladeissa..
    Sok­eri korostaa hedelmän makua juomis­sa ja hillois­sa ja aut­taa säi­lyt­tämään hillo­jen ja marme­la­di­en värin.

    Leipä- ja pul­lataik­i­nas­sa sokeri..
    ..leivon­naisille kau­ni­in värin..tyypillinen vastaleiv­o­tun leivän tuoksu.
    Jäätelössä sok­erin tehtävä on alen­taa jää­tymispis­tet­tä, minkä ansios­ta jäätelöä voidaan syödä heti, kun se on otet­tu pakastimesta.”

    Jäikö taas läksyt luke­mat­ta ? Sok­e­ria tue­taan Ran­skas­sa ja kaikkien siir­tomaaval­to­jen merentakaisil­la alueil­la EU:n (sin­unkin) rahoillasi. 

    Tuos­sa näkyy silmälap­pu­jen per­im­mäi­nen syy, kateus suo­ma­laista maanvil­je­lyä vastaan.

    Leikke­lin tuo­ta sok­erin vält­tämät­tömyy­destä ker­to­vaa osio­tasi, jot­ta olen­naisin tulisi esiin.
    Selväk­si kävi, että meil­lä nyt vaan on eri käsi­tyk­set vält­tämät­tömyy­destä. Minus­ta jäätelön pehmeys heti pakas­times­ta otet­taes­sa tai marme­ladin väri eivät ole vält­tämät­tömyyk­siä, jot­ka val­tion tulisi veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la tur­va­ta pahimp­ina kri­isi­aikoinakin. Sin­ulle siis ovat, arvo­val­in­ta, mihin sin­ul­la on täysi oikeus.

    Ran­skan siir­tomaid­en sok­e­rien yhtymäko­htaa keskustelu­un en myöskään näe. Tot­ta kai kan­natan tuki­ais­ten ja muiden vapaakau­pan estei­den pois­tamista myös ran­skalaisil­ta, siir­tomaitaan myöten.

    Nähdäk­seni maa­jus­seille ei ole mitään eri­ty­istä syytä olla kateelli­nen, suuri osa heistä käsit­tääk­seni tekee ihan aidosti kovaa työtä elan­ton­sa eteen (MTK:n pro­pa­gan­daa vai todel­lisu­us?), suuri osa nor­maaleista työn­tek­i­jöistä saa saman leivän vähem­mäl­lä vaival­la ja sisäsiistimmin.
    Mut­ta ei maanvil­jeli­jän elin­ta­so, olkoon kade­hdit­ta­va tai ei, ole mikään perustelu sub­ven­toi­da liike­toim­intaansa, jot­ta jäätelö olisi pehmeää suo­raan pakas­times­ta seu­raavas­sa talvi­so­das­sa. Sitä­pait­si taitaa Suomes­sa syödys­tä jäätelöstä suuri osa olla makeutet­tu muul­la kuin suo­ma­laisel­la sok­er­il­la jo nyt.

    Minä ainakin olen valmis, kiviko­van jäätelön uhal­lakin, anta­maan afrikkalaisille sok­er­invil­jeli­jöille reilun mah­dol­lisu­u­den vapaas­sa, globaalis­sa kau­pas­sa. Enkä vain afrikkalais­ten vuok­si, vaan omaa lom­pakkoanikin ajatellen.

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos erot älykkyy­dessä joh­tu­isi­vat suo­raan per­imästä, suo­ma­lais­ten per­imään olisi täy­tynyt muut­tua paris­sa sukupolves­sa tyystin. Mik­si Seiska ei tee kohu­jut­tua tästä? Melkein kaik­ki naiset uskottomia?

    Olisin odot­tanut enem­män. Tietenkin per­imä on vain yksi tek­i­jä, niin älykkyy­den kuin pitu­u­denkin takana.
    Se, että hol­lan­ti­laiset ovat kas­va­neet Euroopan lyhy­im­mästä kansas­ta Euroopan pisim­mäk­si ker­too per­imän­sä anta­mas­ta poten­ti­aal­ista, mikä on päässyt toteu­tu­maan eli­nolo­jen paran­nut­tua. Samaa on käynyt monin paikoin älykkyy­teen viit­taavien omi­naisuuk­sien osalta.

    Ei kuitenkaan ole toden­näköistä, että esimerkik­si pyg­mit koskaan mis­sään samoissa eli­nolois­sa kas­vaisi­vat hol­lan­ti­laisia pidem­mik­si. Tai ehkä parem­pana esimerkkinä USA:n latinot, joil­la on siis jo pitkään ollut rav­in­to kun­nos­sa, mut­ta pitu­us silti vähäisem­pi kuin USA:n valkoisil­la ja mustilla.

    Hol­lan­ti­lais­es­imerk­ki ker­too tietenkin myös sen, ettei kan­na­ta luki­ta per­imän vaiku­tus­ta kovin hep­poisin perustein. Kun huomioidaan tämä sekä yksilöko­htaiset erot per­imässä ja älykkyy­dessä sekä vielä se, ettei esimerkik­si maa­han­muut­topoli­ti­ikan väli­neek­si tul­la hyväksymään kan­soit­taista älykkyy­serot­telua ihmis­ar­vosy­istä, vaik­ka puh­taan luon­non­ti­eteel­lis­es­ti tarkastellen siitä saat­taisikin olla hyö­tyä, niin koko keskustelu on oikeas­t­aan melko turha. Vaik­ka per­imän aiheut­tamia rotu- ja kansako­htaisia älykkyy­sero­ja mitä ilmeisim­min onkin, niin tiedol­la niistä ei juuri mis­sään tilanteessa tee mitään.

    “Kom­menteis­sa esitetään var­mana tiet­ona, että ihmis­ryh­mien älykkyy­serot johtu­vat suurim­mak­si osak­si geeneistä. Tieteelli­nen tutkimus ei tue tätä johtopäätöstä. Aiheen kun­nolli­nen tutkimus on niin vaikeaa ja epä­var­muudet suuria, että asi­as­ta voi sanoa aika vähän mitään var­maa. Eri­tyis­es­ti ihmis­ryh­mien älykkyy­sero­jen geneet­tistä poh­jaa ei ole todis­tet­tu. Ihmisyk­silöi­den älykkyy­serois­sa kyl­läkin on selvää perin­nöl­listä vaikutusta.”

    Merkit­tävin vaikeus on ide­ologi­nen, ei saa tutkia, eikä saa tul­la vääriä tulok­sia, joista rasis­tit saisi­vat vim­maa ja toiset pahoit­taisi­vat mielensä.

    Kun ker­ran ryh­mät koos­t­u­vat yksilöistä ja kun ker­ran yksilöi­den älykkyy­teenkin vaikut­ta­vat per­imät eroa­vat, niin tästähän juon­tuu käytän­nössä var­masti se, että ryh­mil­lä on älykkyy­sero­ja. Olisi mieletön sat­tuma, että kaikil­la eri geneet­tisil­lä ryh­mil­lä ts. roduil­la olisi tismall­een sama per­imä, mitä älykkyy­teen tulee.
    Edelleen, erot voivat olla mität­tömän pieniä, tyyli­in 100 äo pis­tet­tä vs. 101 äo pis­tet­tä, mut­ta täs­mälleen samaa keskimääräistä älyl­listä per­imää eri roduil­la ei vaan voi olla. Kuten ei täs­mälleen samaa pituus‑, ihonväri‑, nenänkoko- kuin mitään muu­takaan per­imää. Kaikessa per­i­tyssä on ero­ja niin yksilöi­den kuin yksilöi­den muo­dostamien ryh­mienkin välil­lä. Jos puhuisimme ryh­mien ja rotu­jen geneet­ti­sistä pitu­useroista tai juok­sunopeuseroista, niin tuskin­pa kovinkaan moni jak­saisi ide­ol­o­gis­es­ti vas­tus­taa niiden ole­mas­saoloa. Mut­ta ihan yhtälail­la periy­tyvät älykkyy­serot ovat tabu.

  131. trum­pet­fan­faarii: e mikään perustelu sub­ven­toi­da liike­toim­intaansa, jot­ta jäätelö olisi pehmeää suo­raan pakastimesta 

    Tuet ovat ruuan hin­nan alen­tamista kulut­ta­jalle. Lisäk­si ilmeis­es­ti halu­at kiitora­to­jen liukkau­den tor­jun­taan fos­si­ilipo­h­jaista tuotet­ta. Samoinkuin mon­et muut sok­erin inno­vaa­tiot (kts. ylem­pää) halu­aisit jät­tää muiden maid­en hyö­dyn­net­täviksi ja meille tuontitavaroiksi.

  132. Minus­ta tässä voisi miet­tiä mis­sä määrin ihmi­nen on ylipäätään per­imän­sä van­ki. Todis­tet­tavasti vil­lieläi­men voi kesyt­tää (koira) ja se saa kesyjä jälkeläisiä. Se voi kuitenkin tietyis­sä olo­suhteis­sa vil­li­in­tyä uudelleen ja saa­da ville­jä jälkeläisiä, jot­ka toden­näköis­es­ti voi kuitenkin kesyt­tää uudelleen. Toinen kysymys on sit­ten se, miten pitkälle yksilön tai ihmis­ryh­män men­estys­tä voi selit­tää pelkästään perin­nöl­lisel­lä älykkyy­del­lä. Vanki­laan on pää­tynyt hyvinkin älykkäitä ihmisiä, esimerkkinä tästä vaikka­pa Alca­trazista paen­nut Frank Lee Mor­ris. Korkea Äo ilmeis­es­ti edesaut­toi pako­su­un­nitel­man kehit­tämisessä, minkä voi toki tulki­ta saavu­tuk­sek­si. Tatu Van­hanen pää­tyi selit­tämään Etelä-Euroopan maid­en velka­on­gel­man ko. maid­en välisel­lä erol­la (3.7 pis­tet­tä) keskimääräisessä älykkyysosamäärässä ver­rat­tuna mui­hin Euroopan mai­hin. Tätä pitäisin jo aikamoi­se­na yksinkertaistuksena.

  133. eemil: Tuet ovat ruuan hin­nan alen­tamista kulut­ta­jalle. Lisäk­si ilmeis­es­ti halu­at kiitora­to­jen liukkau­den tor­jun­taan fos­si­ilipo­h­jaista tuotet­ta. Samoinkuin mon­et muut sok­erin inno­vaa­tiot (kts. ylem­pää) halu­aisit jät­tää muiden maid­en hyö­dyn­net­täviksi ja meille tuontitavaroiksi.

    Jos ne ovat aidosti hyö­dyn­net­täviä, niin ne pär­jäävät vapail­la markkinoilla.

    Uuden talvi­so­dan aikaan sal­lit­takoon fos­si­ilipo­h­jainen jäi­den­su­lat­telu, se lie­nee pien­im­mästä päästä ympäristörikok­sia siinä Hor­net­tien syöksyessä taivaalle ohjuslasteissaan.
    Voi tosin olla, etteivät Hor­netit pitkään lennä sota-aikana, joten niiden sulat­telu­unkaan ei kovin paljon fos­si­ilista sulatet­tu kulu. Toiv­otaan ainakin.

    Kokon­aisuute­na tuet nos­ta­vat ruoan hin­taa kulut­ta­jalle eli veron­mak­sa­jalle. Muuten­han kan­nat­taisi vain tukea ihan kaikkea mak­si­maalis­es­ti ja uno­htaa markki­na­t­alous kokon­aan. Tätäkin on tuos­sa naa­puris­sa kokeil­tu, ehkä sik­si Kepun K‑linja oli kovin NL-myönteistä?

  134. Älykkyys ja sen mit­taami­nen on kiin­nos­ta­va sivuai­he tässä keskustelus­sa. Sen suh­teen kan­nat­taa muis­taa, että älykky­den määritelmä ei ole yksikäsit­teinen, joten ei sen määrän mit­taami­nenkaan voi olla. 

    Kun se lisäk­si on aihe, joka herät­tää ide­ol­o­gisia into­hi­mo­ja, kan­nat­taa olla hie­man varovainen kovin voimakkaissa tulkin­nois­sa. Tulok­sia voi toki pitää suuntaa-antavina.

  135. eemil: Tuet ovat ruuan hin­nan alen­tamista kuluttajalle.

    Tämä on var­masti yksi suurim­mista val­heista, mitä maat­alouteen liit­tyen viljellään.

  136. Jos sal­li­taan että vielä kom­men­toi itse aiheesta eikä geneti­ikas­ta, maat­alous­tu­ista j.n.e, niin tun­tu­isi siltä että peri­aat­teessa yksi hyvä toimen­pide voisi olla kan­sain­välisen pako­lais­sopimuk­sen per­in­po­h­jainen remont­ti vas­taa­maan tämän päivän haastei­ta eikä niitä jot­ka oli­vat toisen maail­man­so­dan jälkeisessä Euroopassa.

    Ongel­mana­han on nyt esim. se, minkä Pres­i­dent­ti Niin­istö mainit­si eduskun­takau­den ava­jais­puheessaan v. 2016 alus­ta, että tur­va­paikka­juri­idis­en- ja sosi­aal­i­tukikoneis­ton voi oma­l­ta osaltaan käyn­nistää kuka tahansa joka astuu rajan yli ja lausuu “asy­lum”.

    Voisiko jotain osvi­it­taa ottaa kan­sain­välis­es­tä ruo­ka-avus­ta jos­sa min­un tietääk­seni ei ole mitään juri­idista velvoitet­ta, eli automati­ikkaa, toimit­taa ruo­ka-apua nälkäkatas­trofin uhates­sa jos­sain päin maail­maa, mut­ta käytän­nössähän näin tehdään kun hätä on oikeasti ovella. 

    Voisiko uud­is­tet­tu kan­sain­vä­li­nen pako­lais­sopimus olla sel­l­ainen joka pois­taisi nuo tek­i­jät jot­ka johta­vat tur­va­paikkaoikeu­den mas­si­iviseen väärinkäyttöön ?

  137. Mat­ti Haavikko:
    Mon­es­sa kom­men­tis­sa on väitet­ty että afrikkalais­ten alem­pi älykkyysosamäärä johtuu geeneistä ja Afrik­ka on sen takia tuomit­tu kurjuuteen.

    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen USA:n armei­jas­sa palvelleet soti­laat ja sak­salaiset naiset sai­vat lap­sia keskenään. Kun ver­rati­in mustien ja valkois­t­en soti­laiden jälkikasvun älykkyysosamääriä, ei löy­tynyt eroa (lähde: Mur­ray, Bell Curve).

    Tarkoi­tat luul­tavasti Eyfer­thin tutkimus­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Eyferth_study.

    Siinä on lukuisia ongelmia, esim las­ten van­hempia ei tes­tat­tu, valkois­t­en tyt­tö­jen ja poikien mitat­tu älykkyy­sero on kum­malli­nen ja lisäk­si afrikkalaisik­si merk­i­ty­istä isistä suuri osa oli pohjoisafrikkalaisia.

    Lisäk­si tulee huomioi­da, että vas­taavia tutkimus­tu­lok­sia ei ole yli kuu­denkymme­nen vuo­den aikana onnis­tut­tu saa­maan aikaisek­si, joten Eyfer­thi­in kan­nat­taa suh­tau­tua varauksella.

  138. Lisäk­si USA:n armei­jaan vaa­di­taan palikkat­estistä suo­ri­u­tu­mista, joten aineis­to on jo alun alka­en ollut valikoitunutta.

  139. Pekka T.:
    Älykkyys ja sen mit­taami­nen on kiin­nos­ta­va sivuai­he tässä keskustelus­sa. Sen suh­teen kan­nat­taa muis­taa, että älykky­den määritelmä ei ole yksikäsit­teinen, joten ei sen määrän mit­taami­nenkaan voi olla. 

    Miten niin ei ole? Yleisä­lykkyys (g fac­tor) on käytän­nössä ain­oa, jota voi edes kut­sua tieteel­lisek­si teo­ri­ak­si — kaik­ki muu on enem­män tai vähem­män sana­he­linään perus­tu­vaa hut­tua. Yleisä­lykkyy­den suo­ra mit­taami­nen on (ainakin nykyisel­lään) mah­do­ton­ta, mut­ta on perustel­tu­ja syitä uskoa, että kelvol­lis­ten ÄO-testiem tulok­set kor­reloi­vat aika hyvin sen kanssa.

    Tämä ei tietysti sovi yhteen monien ide­ol­o­gis­ten into­hi­mo­jen kanssa ja lie­nee tur­val­lista olet­taa, että määk­inää “eri­lai­sista älykkyyk­sistä” tul­laan kuule­maa vielä pitkään.

  140. trum­pet­fan­faarii: Kokon­aisuute­na tuet nos­ta­vat ruoan hin­taa kulut­ta­jalle eli veronmaksajalle.

    Ft maail­mal­ta: Tämä on var­masti yksi suurim­mista val­heista, mitä maat­alouteen liit­tyen viljellään.

    Peruste­lut näille urbaani­le­gen­doille vain puut­tuvat. Kyse on city­wanna­bi­en maat­alouskau­nas­ta. Suomes­sa Keskus­ta on syynä kaik­keen ja Suomen maat­alous nälän­hätään ja pako­lais­tul­vaan. Uno­htuu aina, että suurim­mat maat­alous­tukien saa­jat ovat sekoomus­laisia miljonääre­jä. Sekoomus on maat­alous­tukien ylin kas­san­var­ti­ja, ei Keskusta.

    Sotainen trum­pet­ti­fan­faari luulee kasvis­po­h­jaisia inno­vaa­tioi­ta tarvit­ta­van vain sota­te­ol­lisu­udessa. Nim­imerk­ki tarvit­see esim. kiitora­to­jen liukkau­den­tor­jun­taa lentäessään talvel­la etelän rantalomille. Tulisi myös ymmärtää elin­tarvikkei­den tutkimuk­sen merk­i­tys korkeak­oulu­jär­jestelmälle mon­en muun ulot­tuvu­u­den lisäk­si. Tähän tosin tarvi­taan avoin­ta, ennakkolu­u­lo­ton­ta mieltä ja yleissivistystä.

    Tukien jakau­tu­mises­sa kan­nat­taa nim­imerkkien paneu­tua ilman propagoitu­ja silmälap­pu­ja ruuan tuotan­toketju­jen väliseen tulon­jakoon. Suurin tulon­saa­ja ei suinkaan ole maa­jus­si vaan kaik­ki muut välikädet. Kartel­lisoitunut kaup­pa har­jaa ruokapöy­dän tuotot.

  141. ksee: Miten niin ei ole? Yleisä­lykkyys (g fac­tor) on käytän­nössä ain­oa, jota voi edes kut­sua tieteel­lisek­si teo­ri­ak­si – kaik­ki muu on enem­män tai vähem­män sana­he­linään perus­tu­vaa hut­tua. Yleisä­lykkyy­den suo­ra mit­taami­nen on (ainakin nykyisel­lään) mah­do­ton­ta, mut­ta on perustel­tu­ja syitä uskoa, että kelvol­lis­ten ÄO-testiem tulok­set kor­reloi­vat aika hyvin sen kanssa.

    Tämä ei tietysti sovi yhteen monien ide­ol­o­gis­ten into­hi­mo­jen kanssa ja lie­nee tur­val­lista olet­taa, että määk­inää “eri­lai­sista älykkyyk­sistä” tul­laan kuule­maa vielä pitkään.

    No jopa on nim­imerk­ki “ksee” nyt ärhäkkänä. Niin ärhäkkänä, että vänkää vas­taan sil­loinkin kun olemme kutakuinkin samaa mieltä. Tuon ensim­mäisen kap­paleen voin allekir­joit­taa. Toinen kap­pale lie­neekin sit­ten enem­män oman mieli­pa­han purkamista kuin asial­lista argumentointia.

    Älykkyyshän lie­nee niitä asioi­ta, joille ei ole ole­mas­sa yleis­es­ti hyväksyt­tyä täs­mäl­listä määritelmää (tai jos on niin kuulisin sen mielel­läni)? Se ei silti tarkoi­ta, etteikö aiheesta voisi käy­dä ole­mas­sa ole­van tiedon poh­jal­ta järkevää keskustelua, kun­han muis­tamme erot­taa tiedon ja ihanteet.

  142. Pet­teri: Pros­en­teis­sa siir­to­laisu­us Kiinas­ta ulos on ollut kovin pien­tä, toki kun Kiinalaisia on lukumääräis­es­ti paljon, heitä asuu jonkin ver­ran myös maan ulkopuolella.

    Kiinalais­ten siir­to­laisu­us on ollut todel­la suur­ta 1800-luvun lop­ul­la. Kiinalaisia siir­to­laisia löy­tyy niin Pohjois-Amerikas­ta, Kaakkois-Aasi­as­ta, Aus­tralias­ta, Uud­es­ta-See­lan­nista ja Euroopasta.
    Kana­da han­k­ki kiinalaisia työvoimak­si rauta­tien rakentamiseen.Kiinalaisia on viety työvoimak­si moni­inkin mai­hin. Myös intialaisia. Int­ian niemi­maan ulkop­uolel­la on muu­tamia esimerkke­jä maista jot­ka ovat lähin­nä muo­dosta­neet väestön­sä intialais­ten siir­to­lais­ten jälkeläi­sistä. Intialaisia oli paljon 1960-luvul­la Itä-Afrikas­sa jos­ta ne karkoitet­ti­in lähin­nä siir­to­laisik­si Bri­tan­ni­aan, Kanadaan, Yhdys­val­toi­hin jne. 

    Xerx­es:
    Tämä aihe on niin polt­ta­van ajanko­htainen ja tärkeä koko Euroopalle, että johtavien yhteiskun­nal­lis­ten keskustelijoiden tulisi olla hyvin tarkko­ja argu­ment­tien­sa suhteen.

    Yksi kulunut argu­ment­ti jon­ka Soin­in­vaarakin tässä ottaa esi­in on ver­tailu 1800-luvun Amerikan siir­to­laisu­u­teen Euroopas­ta. Tämä argu­ment­ti on täysin laho, mon­es­takin syys­tä. Mainit­takoon nyt varsinkin että Amerik­ka oli maat­alouselinkeinon kannal­ta tyhjä maa (jätetään inti­aanikan­so­jen valitet­ta­va kohta­lo toiseen keskustelu­un) ja että siir­to­lais­ten ei todel­lakaan kan­nat­tanut sinne men­nä ellei ollut valmiuk­sia ryhtyä uud­is­as­ukkaak­si tai pär­jän­nyt työmarkkinoilla.

    Jos otet­taisi­in se inti­aanien kohta­lo ja keskusteltaisi­in siitä miten hei­dän ase­mansa vaikeu­tui Euroopas­ta tullei­den siir­to­lais­ten takia Pohjois- ja Etelä-Amerikas­sa niin kyl­lä siinä on kansan­murha päivän sana. Toki Amerikan maaperäl­lä oli paljon tyhjää maa­ta mut­ta inti­aan­it asut­ti­vat suurim­man osan maas­ta. Soin­in­vaara on oike­as­sa että Euroopan väestön paine puret­ti­in täl­lä tavoin toiselle Man­tereelle. Teol­lis­tu­mi­nen saati­in Euroopas­sa käyn­ti­in joka vaikut­ti taas Pohjois-Amerikan kehi­tyk­seen. Etelä-Amerik­ka oli maat­alous­val­tainen maanosa vielä 1960-luvulle asti mut­ta se joh­tui vain van­has­ta espan­jalais­ten har­joit­ta­mas­ta maan­omis­tus poli­ti­ikas­ta. Itsenäisiä talon­poikia ei syn­tynyt kuten tapah­tui Pohjois-Amerikas­sa vaan syn­tyi maat­tomien torp­parei­den armei­ja joka kapinoi aina 10 vuo­den ajan espan­jalaiseli­it­tiä vas­taan joka asui kaupungeis­sa mut­ta omisti kuitenkin koko maan vil­jelyskelpoisen maan.

  143. Xerx­es: kulunut argu­ment­ti jon­ka Soin­in­vaarakin tässä ottaa esi­in on ver­tailu 1800-luvun Amerikan siir­to­laisu­u­teen Euroopas­ta. Tämä argu­ment­ti on täysin laho, mon­es­takin syys­tä. Mainit­takoon nyt varsinkin että Amerik­ka oli maat­alouselinkeinon kannal­ta tyhjä maa (jätetään inti­aanikan­so­jen valitet­ta­va kohta­lo toiseen keskuste

    Yksi keskeinen syy väestökasvun lisäk­si oli siir­to­laisu­udel­la Amerikkaan oli sen val­ta­van neit­seel­lisen luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämi­nen teol­lisu­u­teen. Amerikas­ta (Etelä- ja Pohjoinen) tuli villilän­si euroop­palais­ten uud­is­raivaa­jien kesku­udessa. Se main­in­ki oli todel­la hur­jaa. Sen takia sinne kehit­tyi siir­tokun­tia jot­ka myöhem­min itsenäistyi. Kanadas­sa ole­va Que­becin provinssi on esimerk­ki todel­la van­has­ta siir­to­laisu­ud­es­ta Pohjois-Amerikkaan jo 1600-luvul­la ensim­mäiset siir­to­laiset menivät sinne Ran­skas­ta juuri tuon Soin­in­vaaran mainit­se­man malthusi­laisen ansan takia. Que­becin oma­leimaisu­us ran­skankielisenä provinssi­na tai Brasil­ian por­tu­galinkie­len suurim­pana puhu­jana maail­mas­sa viit­taa nimeno­maan liikaväestön kehi­tyk­seen Euroopas­sa. Kielel­liset kehi­tyk­set Pohjois-Amerikas­sa ker­too vaan sen kuka ehti ensin ja mihin.Myös ara­bi­en val­loi­tus Pohjois-Afrikas­sa ker­too malthusi­lais­es­ta ansas­ta Ara­bi­an niemi­maal­la. Marokos­ta Jemeni­in puhutan ara­bi­aa nimeno­maan siir­to­laisu­u­den takia. Oli ne sit­ten nimel­lä val­loituk­set. Pohjois-Amerikan inti­aaniso­dat esimerkkinä.

  144. Rolling Heurlin: Rahul Somani

    Ital­ias­sa syn­tyvyy­den laskun taustal­la oli tuo Soin­in­vaaran mainit­se­ma siir­to­laisu­us. Italia oli joutunut myös tähän malthusi­lain­seen ansaan. Se selit­tää ital­ialais­ten siir­to­laisu­u­den Pohjois j Etelä-Amerikkaan.

  145. Rolling Heurlin: Rahul S

    Rolling Heurlin: Tai­wa

    Kiinan yhden lapsen poli­ti­ik­ka vinou­tui yhden pojan poli­ti­ikak­si 1990luvun lop­ul­la. Maaseudul­la tässä oli poikkeuk­sia. Tai­wanin väestö ei yksinker­tais­es­ti kas­vanut sen takia kos­ka Tai­wanin väestöstä suurin osa on man­nerki­inas­ta muut­tanei­ta siir­to­laisia ja lop­ut alku­peräiskan­so­ja. Kiina on luop­unut nyt yhden lapsen poli­ti­ikas­ta mut­ta se ei vielä tarkoi­ta etteikö lap­sien määrää kontrolloida.

  146. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen kun pako­lais­sopimuk­sia laa­dit­ti­in oli mielessä Nazi-Sak­san hir­mu­teot, mis­sä enem­mistö sor­ti ja murhasi vähem­mistöjä. Lisäk­si his­to­ri­an jul­muus mis­sä kolon­ni­al­is­tiset, valkoiset län­si­maalaiset (Ottomaanien tavoin), val­loit­ti­vat ja hal­lit­si­vat (usein jul­masti) muiden alueita.

    Nykyään pako­laisu­us on sitä että itsenäistyneistä kehi­tys­maista pyritään län­si­mai­hin valkoisen val­lan alaisu­u­teen, soma­lit, pakoon toisia soma­le­ja, irak­i­laiset pakoon, toisia irak­i­laisia, afgaan­it, pakoon toisia afgaaneja, …

    Kun sit­ten esimerkik­si Soma­lias­ta enem­mistö on paen­nut valkois­t­en entis­ten kolon­ni­al­istien (ja mei­dän idioot­tien) mai­hin, niin pitäisikö nämä maat kolonisoi­da uudelleen? Täl­löin kaik­ki pää­si­sivät halu­a­mansa valkoisen val­lan alle.

  147. Amerikan alku­peräiskan­so­jen suurin tap­pa­ja oli­vat kuitenkin euroop­palais­ten mukana tulleet tau­dit, joi­ta kohtaan inti­aaneil­la ei ollut vas­tus­tuskykyä. Afrikkalaisil­la oli ja nioin­pä heitä laivät­ti­in Amerikkaan suurin joukoin orjik­si. Palaan tuo­hon älykyy­teen myöhem­min kun ehdin. Kyl­lähän muuyen Amerikas­sakin kek­sit­ti­in mon­en­laisia asioi­ta kuten esimerkik­si krjoi­tus­taito ja may­oil­la oli varsin mon­imutkainen matem­ati­ik­ka. He jopa tun­si­vat nol­lan käsiteenkin.

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.