Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?

Tulin sano­neek­si Uuden Suo­men haas­tat­te­li­jal­le, että muut­to­pai­ne Hel­sin­kiin on käy­nyt hal­lit­se­mat­to­mak­si. Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­to ei pys­ty vas­ta­maan kysyn­tään ja asu­mi­sen hin­ta nousee koh­tuut­to­mak­si. Tilan­net­ta voi paran­taa lisää­mäl­lä mui­den kehi­tys­kel­pois­ten kau­pun­kien veto­voi­mai­suut­ta ja nopeut­ta­mal­la asun­to­tuo­tan­toa Helsingissä.
Oli­si hyvä, jos meil­lä oli­si menes­ty­viä kau­pun­ke­ja eri puo­lil­la Suo­mea. Nyt on Hel­sin­gin lisäk­si oikeas­taan vain yksi hyvin menes­ty­vä, Tam­pe­re, ja muu­ta­ma koh­tuul­li­ses­ti menes­ty­vä. Sik­si muut­to­pai­ne Hel­sin­kiin on niin tol­ku­ton. Sil­le, että elin­kei­no­ra­ken­ne kehit­tyy urbaa­nim­mak­si, ei kukaan voi mitään.
Haas­tat­te­luu­ni vedo­ten kes­kus­ta­lai­set innos­tui­vat taas vaa­ti­maan koko maan pitä­mis­tä asut­tu­na. Tämä on aivan eri pää­mää­rä kuin se, että eri puo­lil­la maa­ta oli­si veto­voi­mai­sia kau­pun­ke­ja – itse asias­sa se on jopa vas­tak­kai­nen päämäärä.

Tuo koko maan pitä­mi­nen asut­tu­na on kum­mal­li­nen pää­mää­rä jo sik­si, ettei koko maa ole asut­tu. Meil­lä tai­taa olla asu­mat­to­mia neliö­ki­lo­met­re­jä enem­män kuin asut­tu­ja. (Olen Gdans­kis­sa puhu­ja­kei­kal­la, enkä pys­ty tar­kis­ta­maan. Löy­sin netis­tä väit­teen, että neliö­ki­lo­met­reis­tä vain kol­man­nes on asut­tu­ja, mut­ta en pys­ty tätä varmistamaan)
Yri­te­tään siis ymmär­tää tätä­kin tavoi­tet­ta posi­tii­vi­ses­ti ja tul­ki­ta asi­aa niin, että tavoit­teen avain on ver­bis­sä ”pitä­mi­nen”. Tar­koi­te­taan ilmei­ses­ti, että ei koko maa, vaan nyt asut­tu osa maas­ta pitää pitää asut­tu­na. Sekin tar­koit­taa, että on kes­ki­tyt­tä­vä hei­koim­pien aluei­den tuke­mi­seen, kos­ka ei edes Nur­mes­ta ihan heti uhkaa tyh­je­ne­mi­nen kokonaan.
Hel­sin­kiin suun­tau­tu­van muut­to­pai­neen vähen­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si, että tuet­tai­sin mui­ta, kehi­tys­kel­poi­sim­pia kau­pun­ke­ja. Se on jok­seen­kin täy­sin eri asia kuin tukea huo­noim­min eväin varus­tet­tu­ja aluei­ta. Jos alue­po­li­tii­kan tär­keim­mäk­si pää­mää­räk­si ote­taan toi­vot­to­mim­pien aluei­den teko­hen­git­tä­mi­nen, se tar­koit­taa, ettei teh­dä mitään sil­le, että Tam­pe­re, Oulu, Jyväs­ky­lä ja Tur­ku voi­si­vat ottaa suu­rem­man vas­tuun urbanisoitumisesta.
Sano­taan se nyt suo­raan: jos kun­nan väes­tön medi­aa­ni-ikä on nous­sut kuu­teen­kym­me­neen vuo­teen, on aika siir­tyä oireen mukai­seen hoi­toon. Alue­po­li­tiik­kaan käy­te­tyt rahat mene­vät huk­kaan, jos sen pää­ta­voit­teek­si tavoit­teek­si ote­taan epä­toi­voi­sim­pien aluei­den tekohengittäminen.

Syy Hel­sin­gin kas­vuun ei ole muut­to syr­jä­ky­lis­tä Hel­sin­kiin vaan muut­to pie­nis­tä kau­pun­geis­ta suu­riin. Ahdin­gos­sa ovat eri­tyi­ses­ti enti­set teol­li­suus­kau­pun­git teol­lis­ten työ­paik­ko­jen nopean vähe­ne­mi­sen vuoksi.

Osit­tain täl­le ei voi mitään, kos­ka jäl­ki­teol­li­sen ajan luo­van luo­kan kes­kus­ten opti­mi­ko­ko on pal­jon suu­rem­pi kuin teol­li­suus­kau­pun­kien. Joi­tain enti­siä teol­li­suus­kes­kuk­sia var­maan­kin siis jou­tuu syök­sy­kier­tee­seen. Tär­keä­tä oli­si, että näi­tä oli­si mah­dol­li­sim­man vähän, kos­ka infra­struk­tuu­rin ja raken­nus­kan­nan hyl­kää­mi­nen on kal­lis­ta ja kau­pun­kei­hin liit­tyy tunnearvojakin.

Her­raon­ni

Joil­la­kin kau­pun­geil­la on parem­mat eväät menes­tyä kuin toi­sil­la, mut­ta kyl­lä pai­kal­lis­ten päät­tä­jien toi­mil­la­kin on mer­ki­tys­tä, jos­kus aivan rat­kai­se­va merkitys.

Väi­tän, kun­nes toi­sin todis­te­taan, että Jyväs­ky­lä oli mat­kal­la koh­ti tuhoa, jol­ta sen pelas­ti vain kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Ket­tu­nen, joka omien puo­lue­to­ve­rei­den­sa tah­don vas­tai­ses­ti kään­si kuih­tu­mas­sa ole­van van­han teol­li­suus­kau­pun­gin suun­nan koh­den nyky­ai­kaa. Pai­kal­li­set dema­rit syyt­ti­vät Ket­tus­ta sii­tä, että tämä toi Jyväs­ky­lään vää­rän­lai­sia työ­paik­ko­ja; ei oli­si saa­nut tuo­da luo­van luo­kan työ­paik­ko­ja vaan rasvanahkaduunareiden.

Kau­pun­ke­ja on vai­kea aut­taa nii­den ulko­puo­lel­ta, kos­ka meil­lä kun­nal­li­nen itse­mää­rää­mi­soi­keus suo­je­lee myös joi­den­kin kau­pun­kien huo­noa herraonnea.

Nyky­ai­kai­set kau­pun­git kil­pai­le­vat asu­kas­viih­ty­vyy­del­lä, kos­ka urbaa­nit ammat­ti­lai­set ja hei­dän työ­paik­kan­sa hakeu­tu­vat sin­ne, mis­sä on miel­lyt­tä­vää elää. Kau­nis kävel­tä­vä kau­pun­ki, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloi­te­ky­kyi­set asuk­kaat. Kau­pun­gin kes­kus­tan kor­vaa­mi­nen Pris­man park­ki­pai­kal­la on type­räs­ti tuhon­nut mon­ta taa­ja­maa. Rau­mal­la meni­si todel­la pal­jon huo­nom­min, jos se oli­si men­nyt tuhoa­maan Wan­han Rauman.

Kaik­kea tätä tar­koi­tan sil­lä, että her­raon­nel­la on merkitystä.

Väi­tän, että muut­to­pai­neen koh­dis­tu­mi­nen eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­kiin joh­tuu sii­tä, että vii­me vuo­si­na hel­sin­ki­läi­set päät­tä­jät ovat teh­neet kau­pun­gis­ta pal­jon parem­man, mie­len­kiin­toi­sem­man ja innos­ta­vam­man. Hel­sin­gis­sä kesä on täyn­nä yhtä tapah­tu­mien ilo­tu­li­tus­ta. Kii­tos täs­tä kuu­luu aktii­vi­sil­le kau­pun­ki­lai­sil­la mut­ta myös aiem­paa sal­li­vam­mil­le päät­tä­jil­le ja paran­tu­neel­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le ja lii­ken­ne­po­li­tii­kan suunnanmuutokselle.

Kes­kus­ta­lai­nen rat­kai­su on ymmär­tää ja tukea huo­nos­ti hal­lit­tu­ja kau­pun­ke­ja loput­to­mas­ti ja jar­rut­taa kehi­tys­tä siel­lä, mis­sä on osat­tu teh­dä hyviä rat­kai­su­ja. Näin vede­tään lamaan koko maa, ja on vietykin.

Sel­lai­sia aja­tuk­sia en voi hyväk­syä, että mei­dän pitää teh­dä Hel­sin­gis­tä huo­nom­pi paik­ka asua, jot­ta sin­ne ei niin pal­jon halut­tai­si. Tätä­hän kan­san­edus­ta­ja Mik­ko Ala­ta­lo ehdot­ti Tam­pe­reen osal­ta. Sitä­kään en voi hyväk­syä, että ihmi­siä pitäi­si estää muut­ta­mas­ta Hel­sin­kiin jar­rut­ta­mal­la asun­to­jen rakentamista.

Minut on valit­tu Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­toon. Vel­vol­li­suu­te­ni on toi­mia sen puo­les­ta, että Hel­sin­ki on mah­dol­li­sim­man hyvä paik­ka asua ja että tämä on mah­dol­lis­ta niil­le, jot­ka Hel­sin­kiin haluavat.

Samal­la toi­von, että muis­sa­kin kau­pun­geis­sa kuin Tam­pe­reel­la ote­taan roh­kea etu­no­ja parem­man ja urbaa­nim­man kau­pun­gin puolesta.

190 vastausta artikkeliin “Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?”

  1. Har­mi, että et ana­ly­soi­nut täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa työn tule­vai­suut­ta. Vai­kut­taa robo­ti­saa­tio ja työn tuot­ta­vuu­den kas­vu tähän kiih­ty­väs­ti vai hei­ken­tä­väs­ti. Tekee­kö vapaa-ajan lisään­ty­mi­nen veto­voi­mai­ses­ta pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta entis­tä veto­voi­mai­sem­man vai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Väi­tän, että muut­to­pai­neen koh­dis­tu­mi­nen eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­kiin joh­tuu sii­tä, että vii­me vuo­si­na hel­sin­ki­läi­set päät­tä­jät ovat teh­neet kau­pun­gis­ta pal­jon parem­man, mie­len­kiin­toi­sem­man ja innos­ta­vam­man. Hel­sin­gis­sä kesä on täyn­nä yhtä tapah­tu­mien ilo­tu­li­tus­ta. Kii­tos täs­tä kuu­luu aktii­vi­sil­le kau­pun­ki­lai­sil­la mut­ta myös aiem­paa sal­li­vam­mil­le päät­tä­jil­le ja paran­tu­neel­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le ja lii­ken­ne­po­li­tii­kan suunnanmuutokselle.

    Jaa’a… Oli­si kyl­lä hyvä erot­taa Hel­sin­gin suo­sios­ta se perus­ta­van laa­tui­nen teki­jä, että muut­to­liik­kees­sä­kin suu­rin voit­taa aina. (Vaik­ka alus­sa muut­to­lii­ke sujui­si kau­pun­kei­hin satun­nai­ses­ti nii­den asu­kas­lu­ku­jen suh­teen, niin var­sin pian suu­ret kau­pun­git voit­ta­vat sii­nä, että muut­toa har­kit­se­va yksi­lö tun­tee sel­väs­ti suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­la jon­kun suu­rim­piin kau­pun­kei­hin muut­ta­neen -> mikä vai­kut­taa muut­to­pää­tök­seen -> itse­ään voi­mis­ta­va kier­re on valmis).

    Toki Hel­sin­gil­lä voi olla mui­ta­kin hoku­tus­te­ki­jöi­tä mm. urbaa­nin viih­tyi­syy­den suh­teen, mut­ta ennen kuin “win­ner takes all” ‑teki­jän vai­ku­tus pois­te­taan luvuis­ta, niin lie­nee ehkä hive­nen roh­ke­aa heh­kut­taa päät­tä­jien suur­ta viisautta.

    Sinän­sä­hän vas­taa­vis­ta (urbaanin)skaalautuvuuden ilmiöis­tä on raken­nel­tu mal­le­ja [1] — en tie­dä onko muut­to­voi­tois­ta — ja näi­den mal­lien avul­la voi koit­taa arvioi­da menes­tyy­kö joku kau­pun­ki parem­min vain huo­nom­min kuin sen mal­lin mukaan kokon­sa perus­teel­la pitäisi.

    [1] Urban Sca­ling and Its Devia­tions: Revea­ling the Struc­tu­re of Wealth, Inno­va­tion and Cri­me across Cities

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Perus­tin väit­tee­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lun onnis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eni­ten asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet ratik­ka-kau­pun­gis­sa ja kehys­kun­nis­sa perä­ti las­ke­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäi­si vai­kut­taa Hel­sin­gin seu­dul­la tasaisesti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ode, mitä miel­tä olet nyt käyn­nis­sä ole­vas­ta kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tuk­ses­ta, joka saat­tai­si joh­taa sii­hen että kas­vu­kes­kuk­sis­sa asun­to­jen hin­nat kal­lis­tu­vat enti­ses­tään kun taas muu Suo­mi hal­pe­nee? Kuu­los­taa vähän kepuloinnilta.

    Ylen jut­tu aihees­ta: https://yle.fi/uutiset/3–9679485

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ode, mitä miel­tä olet nyt käyn­nis­sä ole­vas­ta kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tuk­ses­ta, joka saat­tai­si joh­taa sii­hen että kas­vu­kes­kuk­sis­sa asun­to­jen hin­nat kal­lis­tu­vat enti­ses­tään kun taas muu Suo­mi hal­pe­nee? Kuu­los­taa vähän kepuloinnilta.

      Kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus las­kee asun­to­jen hin­to­ja kes­kuk­sis­sa ja nos­taa nii­tä syr­jem­mäs­sä. Kepu­loin­tia oli ottaa kiin­teis­tö­ve­ro taas mukaan vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mään, vaik­ka se on kau­pun­kia­su­mi­sen eri­tyis­ve­ro, jon­ka pitäi­si jää­dä sin­ne, mis­tä se on kerät­ty. Hel­sin­gin ei tämän jäl­keen kan­na­ta myy­dä maa­ta, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ros­ta osa kon­fis­koi­daan muu­al­le, mut­ta ton­tin vuo­kra­tu­lot saa pitää koko­naan itse.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Joi­tain enti­siä teol­li­suus­kes­kuk­sia var­maan­kin siis jou­tuu syöksykierteeseen.”
    Jyväs­ky­lään muut­taa väkeä ympä­ris­tö­kun­nis­ta ja kau­pun­geis­ta ja Jyväs­ky­läs­tä taas osaa­vaa väkeä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Pek­ka Ket­tusen visios­ta ja ansiois­ta olen samaa miel­tä kun istuin kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa hänen aika­naan: mm Nokia saa­tiin Jyväs­ky­lään. Tääl­tä se läh­ti­kin mut­ta jät­ti jäl­keen­sä osaa­vaa väkeä jot­ka ovat kehit­tä­neet toi­min­taa. Ääne­kos­ken bio­teh­das­ta suit­su­te­taan, mut­ta sil­ti tyh­jät asun­not eivät mene kau­pak­si edes Ääne­kos­ken kes­kus­tas­sa. Väki jota Ä:koskelle on tul­lut asuu vuo­kral­la ja läh­tee pois raken­ta­mi­sen loputtua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ris­to Rönn­berg:
    …Ääne­kos­ken bio­teh­das­ta suit­su­te­taan, mut­ta sil­ti tyh­jät asun­not eivät mene kau­pak­si edes Ääne­kos­ken kes­kus­tas­sa. Väki jota Ä:koskelle on tul­lut asuu vuo­kral­la ja läh­tee pois raken­ta­mi­sen loputtua.

    Uusi sel­lu­teh­das työl­lis­tää saman mää­rän mitä lope­tet­ta­va van­ha teh­das, eli työ­pai­kat eivät lisään­ny vaik­ka tuo­tan­to kas­vaa 2,5 ker­tai­sek­si. Jos tar­kas­tel­laan maan- tai maa­il­man­laa­jui­ses­ti niin jokai­nen uusi sel­lu­teh­das vähen­tää työ­paik­ko­ja, mikä tosin on yri­tys­ta­sol­la kil­pai­lu­ky­vyn takia tarpellista.

    Uusia ras­kaan teol­li­suu­den teh­tai­ta raken­ta­mal­la ei työl­li­syy­son­gel­mia ratkaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tin väit­tee­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lun onnis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eni­ten asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet ratik­ka-kau­pun­gis­sa ja kehys­kun­nis­sa perä­ti las­ke­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäi­si vai­kut­taa Hel­sin­gin seu­dul­la tasaisesti.

    Väit­täi­sin, ettei yhtei­näis­tä met­ro­po­lia­luet­ta voi käsi­tel­lä täs­sä eril­li­si­nä kau­pun­kei­na vaan yhte­nä kau­pun­kia­lu­ee­na. Täl­löin tulee heti mie­leen se, että ko. alu­een kes­kus­ta sijait­see sen ratik­ka­kau­pun­gin alu­eel­la ja esim. Espool­ta ja Van­taal­ta puut­tuu oma oikea kaupunkikeskustaa.

    Jat­ko­ke­hi­tel­mä­nä voi­si esit­tää väit­teen, että Espoon ja Van­taan kas­vu lisää myös Hel­sin­gin kes­kus­taan suun­ta­tu­vaa kysyn­tä­pai­net­ta — ja siten “ratik­ka­kau­pun­gin” asun­to­jen hin­ta hei­jas­taa myös kehys­kun­tien halut­ta­vuut­ta muuttokohteena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hel­sin­gis­sä kesä on täyn­nä yhtä tapah­tu­mien ilotulitusta.”

    Luon­non rais­kaa­mis­ta tapah­tu­mat­kin ovat. Kaik­ki on, mis­sä liik­kuu raha. Raha luo lisää toi­me­liai­suut­ta ja työ­tä ja toi­me­liai­suus ja työ tuhoa­vat maapallon.

    On joten­kin kum­mal­lis­ta, kuin­ka ympä­ris­tös­tä huo­les­tu­nei­den ainoa puhee­nai­he näyt­tää ole­van ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka tosia­sias­sa ympä­ris­tön voi pelas­taa ja sen itsei­sar­voa vaa­lia ainoas­taan tuhoa­mal­la suu­ren osan ihmis­kun­nas­ta ja aja­mal­la samal­la kulu­tus­kult­tuu­rin alas.

    Jos koko maa­pal­lon väes­töl­le mah­dol­lis­te­taan kulu­tus mat­kus­te­lui­neen ja pal­ve­lui­neen, ei toi­voa ole.

    Jos Hel­sin­ki jär­jes­tää ihmi­siä kerää­viä tapah­tu­mia, Hel­sin­kiä tuli­si koh­del­la ter­ro­ris­ti­na. Ihmi­set pitäi­si saa­da pysy­mään pai­kal­laan köy­häs­ti eläen. Lisäk­si hei­dät pitäi­si saa­da kuo­le­maan nuo­ri­na. Kaik­ki, mikä nousee näi­tä pyr­ki­myk­siä vas­taan, on sotaa luon­toa vastaan.

    Ei kai kukaan ter­ve­jär­ki­nen voi kuvi­tel­la, että luon­to pelas­tuu kulut­ta­mal­la yhä enem­män mitä eri­lai­sim­pia tava­roi­ta ja tapahtumia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Oli­pa vähän pin­nal­li­sek­si jää­vä kir­joi­tus, joka herät­tää enem­män kysy­myk­siä kuin antaa vastauksia.

    Siis tar­koi­tat­ko, että kehit­ty­viä kau­pun­ke­ja on vain nämä tam­pe­reet-oulut-jyväs­ky­lät-turut? Kos­ka jos tar­ko­tat, ana­lyy­si­si suu­tut­taa aina­kin 20–30 kau­pun­kia Suo­mes­ta. Jos ne oli­vat vain esi­merk­ke­jä ja lisäi­sit vie­lä muu­ta­man niin olet ehkä oikeassa.

    Esi­mer­kik­si Lapis­sa on kehit­ty­viä kau­pun­ke­ja Tor­nio ja Rova­nie­mi. Jos sul­le riit­tää, että val­tion teko­hen­gi­tyk­sel­lä pys­tys­sä pidet­ty, enti­nen ict-teol­li­suus­kau­pun­ki Oulu on myös Lapin kehit­ty­vä kau­pun­ki niin menee puis­toon kuin Vil­le Nii­nis­tön vaalimainos.

    Jos taas sitä miel­tä, että Lapin osal­ta pitäi­si panos­taa Kit­ti­lään, Rova­nie­meen ja Tor­nioon ja ehkä Ina­riin (ei kau­pun­ki) niin ostan tämän lyhyen teks­tin argu­ment­te­ja. Mut­ta vähän nyt lii­an popu­lis­ti­nen teks­ti syvem­pään analyysiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tin väit­tee­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lun onnis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eni­ten asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet ratik­ka-kau­pun­gis­sa ja kehys­kun­nis­sa perä­ti las­ke­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäi­si vai­kut­taa Hel­sin­gin seu­dul­la tasaisesti.

    Onko­han Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­niit­te­lul­la isoa­kaan mer­ki­tys­tä asias­sa. Kym­me­nis­sä ellei sadois­sa pää­kau­pun­geis­sa tai aluei­den­sa ykkös­kau­pun­geis­sa maa­il­mal­la on asun­to­jen suh­teen kor­kea­hin­tai­sia aluei­ta ja sit­ten hal­vem­pia. Ja aika har­vas­sa niis­tä on kes­kus­tas­sa rati­koi­ta. Eli taus­tal­la lie­nee mui­ta teki­jöi­tä, jot­ka ylei­ses­ti selit­tä­vät hin­to­jen nousua ja kysyntää.

    Olen itse par­hail­laan erääs­sä kali­for­nia­lai­ses­sa ran­ta­kau­pun­gis­sa ja esim. jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä ei juu­ri­kaan ole havain­to­ja. Autol­la pää­see joka paik­kaan, park­ki­paik­ko­ja on mut­ta kyl­lä tääl­lä myös kävel­lään ja pyö­räil­lään. Kaduil­la on leveät jal­ka­käy­tä­vät ja auto­jen kans­sa yhteis­pe­li sujuu koh­te­li­aan lois­ta­vas­ti. Eli auto­ja ei ole tar­vin­nut hää­tää, läpia­jo­lii­ken­ne taas menee kes­kus­tan ohi nopeam­pia reit­te­jä pit­kin. Ja säh­kö­au­to­ja pal­jon enem­män kuin kotisuomessa.

    Eli ei se Vih­rei­den pon­nek­kaas­ti aja­ma auto­ton kes­kus­ta ole ainoa hyvä rat­kai­su. Itse asias­sa Suo­men ilmas­toon aika huo­nos­ti sopiva.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kes­kus­ta­lais­ten puhe koko maan pitä­mi­ses­tä asut­tu­na on osa sitä har­hais­ta pei­te­li­tur­gi­aa, jon­ka tuel­la he halua­vat maan­vil­je­li­jöil­le ja met­sä­no­mis­ta­jil­le lisää etu­ja. Todel­li­suu­des­sa maa­seu­tu on jo mel­koi­sen tyhjää.

    Lisäk­si kes­kus­ta­lais­ten aja­tuk­se­na on se, että he halua­vat pitää toi­voa yllä “omis­sa” maa­kun­nis­saan. Kuka nyt haluai­si asua ja hal­li­ta aluet­ta, mikä taan­tuu, eikä yri­tä mitään kehit­tää. Tämä joh­taa muun muas­sa höl­möön ja kal­lii­seen maa­seu­dun hanketehtailuun.

    Pitä­mäl­lä epä­rea­lis­ti­sel­la ja kehi­tys­tä jar­rut­ta­val­la taval­la vää­rän­lais­ta toi­voa yllä, kes­kus­ta­lai­set kerää­vät ääniä itsel­leen vaa­leis­sa. Sit­ten val­taa voi käyt­tää rahan­jaos­sa omal­le ydin­jou­kol­leen, mikä on varak­kaim­mat maanviljelijät/metsänomistajat. Kau­pun­ki­lai­set maksavat.

    Kes­kus­ta­lais­ten kehi­tyk­sen vas­tais­ta jar­ru­tus­ta pitää yrit­tää mini­moi­da pal­jas­ta­mal­la kan­sa­lai­sil­le hei­dän ont­to vaa­li­pro­pa­gan­da ja omaneduntavoittelu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Turus­sa on kävel­tä­vä kau­nis kau­pun­kiym­pä­ris­tö suo­men par­hai­ne ravin­to­loi­neen, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloi­te­ky­kyi­set asuk­kaat mut­ta talous­kas­vu makaa lai­vo­jen ja auto­jen raken­ta­mi­sen varas­sa eli tätä uuden talou­den kas­vua ei ole. Jos­tain muus­ta­kin lie­nee kyse. Tek­nil­li­nen yli­opis­to ratkaisee?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jyväs­ky­län kes­kus­ta on oikeas­ti todel­la viih­tyi­nen ja kiva, ottaen huo­mioon että kau­pun­ki ei kui­ten­kaan ole kovin iso. Esi­mer­kik­si Oulun kes­kus­ta on sur­kea Jyväs­ky­lään ver­rat­tu­na, vaik­ka itse kau­pun­ki on pal­jon suu­rem­pi ja siten myös poten­ti­aa­lia oli­si pal­jon enemmän.

    Tämä kepu­lais­ten rahan jär­je­tön lapioin­ti maa­kun­tiin pitäi­si lopet­taa tai aivan eri­tyi­ses­ti sen rahan hajaut­ta­mi­nen pit­kin mai­ta ja man­tu­ja pitäi­si lopettaa.

    Esi­mer­kik­si rata­ver­kos­toa­me pitäi­si har­ven­taa, mut­ta lait­taa jäl­jel­le jää­neet radat prii­ma­kun­toon ja kovaan käyt­töön, sama kos­kee sata­miam­me. Lisäk­si pien­len­to­kent­tiä tuli­si lak­kaut­ta ura­kal­la. Nyt maas­sa on hir­veä kasa pie­niä len­to­kent­tiä, joi­ta ei käy­tä kukaan ja ainoik­si “käyt­tö­ken­tik­si” jää sit­ten Oulu ja Hel­sin­ki-Van­taa, Hel­sin­ki-Van­taan olles­sa jäl­leen aivan ylivoimainen.

    TASAJAKO EI OLE TAKTIIKKA, sano­taan jo armei­jas­sa­kin. Jos rahal­la halu­aa saa­da jotain aikai­sek­si, on pak­ko vali­ta pain­opis­teet ja “koko Suo­mi” ei ole mikään painopiste.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. GOLAJTTI:
    Har­mi, että et ana­ly­soi­nut täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa työn tule­vai­suut­ta. Vai­kut­taa robo­ti­saa­tio ja työn tuot­ta­vuu­den kas­vu tähän kiih­ty­väs­ti vai hei­ken­tä­väs­ti. Tekee­kö vapaa-ajan lisään­ty­mi­nen veto­voi­mai­ses­ta pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta entis­tä veto­voi­mai­sem­man vai ei.

    Täs­tä jak­se­taan vou­hot­taa, mut­ta näyt­tö­jä ei kyl­lä ole. Eni­ten robo­ti­soi­tu­neis­sa mais­sa kuten ete­lä-koreas­sa, japa­nis­sa ja sak­sas­sa val­lit­see edel­leen täystyöllisyys.

    Pala­taan asial­le sit­ten kun ale­taan saa­da edes jotain alus­ta­via näyt­tö­jä sii­tä, että robo­ti­saa­tio alkaa lisä­tä työt­tö­myyt­tä. Tois­tai­sek­si sitä näyt­töä ei vaan ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. pek­su: Uusi sel­lu­teh­das työl­lis­tää saman mää­rän mitä lope­tet­ta­va van­ha teh­das, eli työ­pai­kat eivät lisään­ny vaik­ka tuo­tan­to kas­vaa 2,5 ker­tai­sek­si. Jos tar­kas­tel­laan maan- tai maa­il­man­laa­jui­ses­ti niin jokai­nen uusi sel­lu­teh­das vähen­tää työ­paik­ko­ja, mikä tosin on yri­tys­ta­sol­la kil­pai­lu­ky­vyn takia tarpellista.

    Uusia ras­kaan teol­li­suu­den teh­tai­ta raken­ta­mal­la ei työl­li­syy­son­gel­mia ratkaista. 

    Työl­li­syy­son­gel­ma rat­ke­aa kyl­lä, kun­han kulu­tus kas­vaa yli 2,5‑kertaiseksi 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Sepi: Täs­tä jak­se­taan vou­hot­taa, mut­ta näyt­tö­jä ei kyl­lä ole. Eni­ten robo­ti­soi­tu­neis­sa mais­sa kuten ete­lä-koreas­sa, japa­nis­sa ja sak­sas­sa val­lit­see edel­leen täystyöllisyys.

    Pala­taan asial­le sit­ten kun ale­taan saa­da edes jotain alus­ta­via näyt­tö­jä sii­tä, että robo­ti­saa­tio alkaa lisä­tä työt­tö­myyt­tä. Tois­tai­sek­si sitä näyt­töä ei vaan ole. 

    Robo­tit tule­vat todel­la tar­pee­seen kun työ­tä teke­vät ikä­luo­kat jat­ku­vas­ti pie­ne­ne­vät. Ne mah­dol­lis­ta­vat työn tuot­ta­vuu­den nousun ja siten talous­kas­vun ja ihmis­ten työl­lis­tä­mi­sen. Eri­tyi­ses­ti jul­kis­ta sek­to­ria yhteis­kun­nan ikään­ty­mi­nen rasit­taa val­ta­vas­ti. Robo­ti­saa­tio mah­dol­lis­taa tuot­ta­vuu­den para­ne­mi­sen toi­von mukaan jat­kos­sa sel­lai­sil­la­kin aloil­la, joil­la tek­no­lo­gian mah­dol­lis­ta­ma tuot­ta­vuu­den nousu on ollut perin­tei­ses­ti pie­ni, kuten hoitoalalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En nyt ymmär­rä. Jos Hel­sin­ki jär­jes­tää tapah­tu­mia hel­simn­ki­läi­sil­le, ei se pal­jon mat­kus­ta­mis­ta aiheu­ta ver­rat­tu­na nyt vasik­ka Tan­go­mark­ki­noi­hin, johon tul­laan ympä­ri maata.

    Riip­puu tapah­tu­mis­ta. Jos Hel­sin­gis­sä jär­jes­te­tään tapah­tu­ma joka kii­nos­taa ihmi­siä tule­maan nii­hin ulko­mail­ta asti, niin se aiheut­taa matkustelua.

    Toi­saal­ta suo­ma­lai­sen popu­lää­ri­kult­tuu­rin his­to­rian ja luon­teen tun­tien, ja kie­li­muu­rin huo­mioi­den, niin juu­ri ket­kään muut kuin kor­kein­taan viro­lai­set, jos edes hekään, ovat kiin­nos­tu­nei­ta tul­la kat­so­maan pai­kan pääl­le suo­ma­lai­sia viihdetapahtumia.

    Uut­ta on että kesä­fes­ta­rei­ta yli­pään­sä jär­jes­te­tään Hel­sin­gis­sä. Ennen nii­den pito­paik­ka oli aina maa­kun­nis­sa, ja usein jos­sain pik­ku­ky­läs­sä joka aiheut­ti lie­viä logistiikkaongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. vk: Onko­han Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­niit­te­lul­la isoa­kaan mer­ki­tys­tä asias­sa. Kym­me­nis­sä ellei sadois­sa pää­kau­pun­geis­sa tai aluei­den­sa ykkös­kau­pun­geis­sa maa­il­mal­la on asun­to­jen suh­teen kor­kea­hin­tai­sia aluei­ta ja sit­ten hal­vem­pia. Ja aika har­vas­sa niis­tä on kes­kus­tas­sa rati­koi­ta. Eli taus­tal­la lie­nee mui­ta teki­jöi­tä, jot­ka ylei­ses­ti selit­tä­vät hin­to­jen nousua ja kysyntää.

    Olen itse par­hail­laan erääs­sä kali­for­nia­lai­ses­sa­ran­ta­kau­pun­gis­sa ja esim. jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä ei juu­ri­kaan ole havain­to­ja. Autol­la pää­see joka paik­kaan, park­ki­paik­ko­ja on mut­ta kyl­lä tääl­lä myös kävel­lään ja pyö­räil­lään. Kaduil­la on leveät jal­ka­käy­tä­vät ja auto­jen kans­sa yhteis­pe­li sujuu koh­te­li­aan lois­ta­vas­ti. Eli auto­ja ei ole tar­vin­nut hää­tää, läpia­jo­lii­ken­ne taas menee kes­kus­tan ohi nopeam­pia reit­te­jä pit­kin. Ja säh­kö­au­to­ja pal­jon enem­män kuin kotisuomessa.

    Eli ei se Vih­rei­den pon­nek­kaas­ti aja­ma auto­ton kes­kus­ta ole ainoa hyvä rat­kai­su. Itse asias­sa Suo­men ilmas­toon aika huo­nos­ti sopiva.

    Myös USA:ssa on kau­pun­ke­ja jois­sa on rati­koi­ta. Osa ver­kois­ta on hyvin van­ho­ja joten jos­tain mum­man syys­tä autois­tu­mi­nen ei ole pääs­syt tuhoa­maan nii­tä kaikkia.

    Yleen­sä kehi­tys­mais­sa rati­kat ja met­rot puut­tu­vat koko­naan ja useim­pien on kävel­tä­vä ja vain niil­lä joil­la on varaa autoon, sit­ten kul­ke­vat niil­lä kaik­ki matkat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Sepi: Täs­tä jak­se­taan vou­hot­taa, mut­ta näyt­tö­jä ei kyl­lä ole. Eni­ten robo­ti­soi­tu­neis­sa mais­sa kuten ete­lä-koreas­sa, japa­nis­sa ja sak­sas­sa val­lit­see edel­leen täystyöllisyys.

    Pala­taan asial­le sit­ten kun ale­taan saa­da edes jotain alus­ta­via näyt­tö­jä sii­tä, että robo­ti­saa­tio alkaa lisä­tä työt­tö­myyt­tä. Tois­tai­sek­si sitä näyt­töä ei vaan ole.

    Työn lopus­ta puhu­vat kaik­ki kan­san pairs­sa tun­ne­tut tie­tei­li­jät ja teknologiaihmiset:Hawking, Gates, Musk , Khosla,Woznyak…

    Töi­den puo­les­ta ei puhu edes työ­lin­jan kehi­tä­neet mode­raa­tit­kaan enää:http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Pet­te­ri:
    Jos hel­sin­gin seu­dul­la jo yli 20% on vie­ras­kie­li­siä niin nuo mui­den kau­pun­kien veto­voi­man lisäyk­set pitäi­si kat­taa tämä­kin muuttoliike.

    Ei Hel­sin­gin seu­dul­la ole sen­tään vie­lä joka vii­des vie­ras­kie­li­nen, nyt osuus on 12,9% . Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 15 % ja Hel­sin­gis­sä 14,7 %.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. eggo:
    Turus­sa on kävel­tä­vä kau­nis kau­pun­kiym­pä­ris­tö suo­men par­hai­ne ravin­to­loi­neen, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloi­te­ky­kyi­set asuk­kaat mut­ta talous­kas­vu makaa lai­vo­jen ja auto­jen raken­ta­mi­sen varas­sa eli tätä uuden talou­den kas­vua ei ole. Jos­tain muus­ta­kin lie­nee kyse. Tek­nil­li­nen yli­opis­to ratkaisee?

    Onko­han Turun kol­me suu­rin­ta yri­tys­tä vie­lä Bayer, Per­ki­nEl­mer ja Wal­lac, täs­sä vain muutama.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Hel­pot­tai­sin mie­luus­ti Hel­sin­gin asun­to­ti­lan­net­ta ja muut­tai­sin takai­sin koti­seu­dul­le­ni Kuo­pioon, mut­ta siel­lä ei juu­ri ole työ­paik­ko­ja aina­kaan minun alal­la­ni (IT).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Hel­sin­gin kau­pun­ki­seu­tua pai­sut­taa se, että Suo­men kie­lia­lu­eel­la ei ole mui­ta suu­ria mil­joo­na­kau­pun­ke­ja. Tämän seu­rauk­se­na lah­jak­kaim­mil­la ja yrit­tä­jä­hen­ki­sim­mil­lä, jos halu­aa pysyä tutul­la kie­lia­lu­eel­la, on vaih­toeh­dot vähissä. 

    Tam­pe­re on kyl­lä vähän nos­ta­nut pro­fii­li­aan, mut­ta se on vaan kes­ki­suu­ri kau­pun­ki. Toki joku osa halu­aa asua vähän pie­nem­mäl­lä seu­dul­la ja Tam­pe­re saa täs­tä kysyn­näs­tä osan­sa. Tam­pe­reen ympä­ril­lä on myös pal­jon pie­niä kau­pun­ke­ja, jois­ta kat­sot­tu­na Tam­pe­re on lähem­pä­nä kuin Hel­sin­ki. Kun kul­kee Tam­pe­reel­le ja Tam­pe­reen läpi nuo­ruu­ten­sa aika­na usein, on se luon­nol­li­nen valinta. 

    Turun haas­tee­na on, että vaik­ka seu­dul­la on koh­tuul­li­nen asu­kas­mää­rä, kau­pun­ki­seu­tu on syr­jäs­sä ja ympä­ril­lä ole­va seu­tu taan­tuu. Toki Tek­nil­li­sen yli­opis­ton puu­te myös vai­kut­taa. Jos jotain kau­pun­kia halu­taan elvyt­tää, Tur­ku oli­si kui­ten­kin poten­ti­aa­li­nen koh­de. Lap­peen­ran­nan tek­ni­sen yli­opis­ton siir­tä­mi­nen Tur­kuun oli­si hyvä pää­tös ja kun­nol­li­nen juna­ra­ta toinen.

    Oulu ja Kuo­pio sit­ten hou­kut­te­le­vat koh­tuul­li­ses­ti väkeä ja yri­tys­toi­min­taa sijain­nil­la. Suo­mi on maan­tie­teel­li­ses­ti suu­ri maa ja aika mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä maan­tie­teel­lä on merkitystä.

    Muil­la kau­pun­ki­seu­duil­la on sit­ten aika vähän luon­nol­li­sia kas­vun drai­ve­rei­ta. Toki vii­me aikoi­na Jyväs­ky­lä ja Vaa­sa ovat pär­jän­neet, mut­ta pidem­mäs­sä juok­sus­sa voi olla vai­ke­aa. Jyväs­ky­lä on vai­keas­ti Tam­pe­reen ja Kuo­pion välis­sä ilman Tam­pe­reen kokoe­tua ja Kuo­pion sijain­tie­tua. Vaa­sa taas on pie­ni ja syr­jäs­sä. Toki ase­ma Suo­men suu­rim­pa­na Ruot­sin­kie­li­se­nä tai aidos­ti kak­si­kie­li­se­nä kau­pun­kia­lu­ee­na aut­taa Vaa­saa jon­kin verran.

    Jos kat­soo poten­ti­aa­li­sia seu­tu­ja, joi­hin kan­nat­tai­si panos­taa, Tam­pe­re, Tur­ku, Oulu ja Kuo­pio näyt­tä­vät poten­ti­aa­li­sim­mil­ta. Yli­opis­toil­la on koh­tuul­li­sen åal­jon mer­ki­tys­tä, Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­sen yli­opis­ton siir­to Tur­kuun, Lapin yli­opis­ton siir­to Ouluun, Joen­suun yli­opis­ton siir­to Kuo­pioon ja muu­ta­mien tie­de­kun­tien lisää­mi­nen Tam­pe­reen yli­opis­toon oli­si voi­ma­kas kasvuruiske.

    Toki suo­ma­lai­ses­sa alue­po­li­tii­kas­sa on ongel­ma­na se, että täl­läis­ten iso­jen valin­to­jen teke­mi­nen on kovin vai­ke­aa ja kun poliit­ti­sis­sa unel­mis­sa halu­taan tukea kym­me­niä kau­pun­ki­seu­tu­ja, lop­pu­tu­lok­se­na Hel­sin­gin seu­dun kas­vul­le ei ole pal­jon­kaan vaihtohtoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. En oikein ymmär­rä, miten juu­ri me kes­kus­ta­lai­set oli­sim­me vas­tuus­sa huo­nos­ta kau­pun­ki­po­li­tii­kas­ta. Olen kans­sa­si koh­tuul­li­sen pal­jon samaa miel­tä tuos­ta “koko maan asut­tu­na pitä­mi­sen” van­hen­tu­nei­suu­des­ta enkä oikein tun­nis­ta sii­tä enää kes­kus­ta­lai­sen alue­po­li­tii­kan tämän ajan sano­maa­kaan. Mut­ta että olem­me vie­lä onnis­tu­neet tär­ve­le­mään kau­pun­ke­ja­kin hal­lin­nol­la, johon emme yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta oikein ole pääs­seet, se hämmentää.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta: kii­tos näkö­kul­mas­ta­si. Kun­pa se laa­je­ni­si myös poh­ti­maan ole­vaa ja tule­vaa elä­mi­sen mal­lia, jos­sa ei olla pel­käs­tään kau­pun­ki­lai­sia tai maa­lai­sia — par­haas­sa tapauk­ses­sa molem­pia, ajoit­tain ja sujuvasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. vk: Eli ei se Vih­rei­den pon­nek­kaas­ti aja­ma auto­ton kes­kus­ta ole ainoa hyvä rat­kai­su. Itse asias­sa Suo­men ilmas­toon aika huo­nos­ti sopiva.

    Onko “Suo­men ilmas­tol­la” perus­tel­ta­vis­sa se, että vain noin 20% mat­kois­ta teh­dään yksi­tyi­sau­tol­la, alle puo­lel­la koti­ta­louk­sis­ta on auto ja suu­rin osa mat­kois­ta teh­dään kävellen?

    Jos ver­taa koko maan asu­kas­ti­heyt­tä mihin tahan­sa muu­hun Euroo­pan maa­han, voi­daan tode­ta, että Suo­mi on muu­ta­maa hajal­laan ole­vaa asu­kas­ti­hen­ty­mää lukuu­not­ta­mat­ta täl­lä­kin het­kel­lä asu­ma­ton. Koko Suo­mi saa­daan esi­mer­kik­si Hol­lan­nin mit­ta­puul­la asu­tuk­si ainoas­taan sil­lä, että tän­ne tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä siir­re­tään 100 mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta ilmas­to­pa­ko­lais­ta. Ensin kan­nat­taa tie­ten­kin ottaa käyt­töön kaik­ki vas­ti­kään hylä­tyt raken­nuk­set ja lait­taa här­kä­pa­pu kas­va­maan pus­kit­tu­maan pääs­te­tyil­le hie­man huo­nom­pi­tuot­toi­sil­le pelloille.

    Niin kau­an kuin Kes­kus­ta on val­ta­kun­nan tasol­la Kokoo­muk­sen apu­puo­lue, nykyi­nen rahan ripot­te­lu asu­mat­to­mil­le alueil­le jat­kuu ja her­rat saa­vat aina uudet vero­hel­po­tuk­sen­sa. Mut­ta muu­tos on ovel­la. Jyväs­ky­läs­sä se jo ehti tapahtua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Blo­gin­pi­tä­jä siis kan­nat­taa koko Suo­men pitä­mis­tä asut­tu­na, mut­ta ei voi sanoa sitä ääneen, vaan jou­tuu raken­ta­maan olkiu­kon “nyt asut­tu­jen neliö­ki­lo­met­rien pitä­mi­ses­tä asut­tu­na”. En ole kos­kaan ennen kuul­lut tuol­lais­ta tul­kin­taa asiasta. 

    Mitä menes­ty­viin kau­pun­kei­hin tulee, niin sii­nä­kin blo­gin­pi­tä­jän oma mää­ri­tel­mä ratik­koi­neen on lähin­nä eli­tis­ti­nen. Oli­si­ko­han Kata­ja­no­kan sini­vih­reä kupla syy­nä moi­seen? Kon­sult­ti­toi­mis­to MDIn koh­ta­lai­sen tuo­re näke­mys on toi­sen­lai­nen. Eli muis­tin vir­kis­tyk­sek­si kau­pun­kien arvosanat:
    1. Vaa­sa 9,6
    2. Hel­sin­ki 9,5
    3. Tur­ku 9,1
    4. Kuo­pio 9,0
    5. Por­voo 8,8
    5. Tam­pe­re 8,8
    7. Hämeen­lin­na 8,7
    7. Sei­nä­jo­ki 8,7
    9. Oulu 8,5
    9. Kok­ko­la 8,5
    11. Lap­peen­ran­ta 8,3
    11. Rau­ma 8,3
    13. Jyväs­ky­lä 7,9
    13. Joen­suu 7,9
    15. Lah­ti 7,8
    16. Pie­tar­saa­ri 7,7
    17. Pori 7,6
    18. Rova­nie­mi 7,5

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tun­nen MDI:n tut­ki­mus­tu­lok­set. Käy fir­man koti­si­vuil­la, niin ymmär­rät miksi.
      Tuo ratik­ka­kau­pun­ki kos­ki Hel­sin­gin seu­dun sisäis­tä jakoa. En löy­tä­nyt parem­paa­kaan mää­ri­tel­mää, kos­ka “kan­ta­kau­pun­ki” (Hel­sin­ki ennen vuot­ta 1946) ei vas­taa sitä lain­kaan eikä ruu­tu­kaa­va-alue­kaan oikein.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. pek­su: Uusi sel­lu­teh­das työl­lis­tää saman mää­rän mitä lope­tet­ta­va van­ha teh­das, eli työ­pai­kat eivät lisään­ny vaik­ka tuo­tan­to kas­vaa 2,5 ker­tai­sek­si. Jos tar­kas­tel­laan maan- tai maa­il­man­laa­jui­ses­ti niin jokai­nen uusi sel­lu­teh­das vähen­tää työ­paik­ko­ja, mikä tosin on yri­tys­ta­sol­la kil­pai­lu­ky­vyn takia tarpellista.

    Uusia ras­kaan teol­li­suu­den teh­tai­ta raken­ta­mal­la ei työl­li­syy­son­gel­mia ratkaista.

    Uusi isom­pi teh­das tuo toki työ­paik­ko­ja met­siin ja logistiikkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus lisää muut­to­pai­net­ta. Maal­la ja pik­ku­kau­pun­geis­sa ihmi­set tuli­si­vat töi­hin pie­nem­mil­lä­kin pal­koil­la, jol­loin myös yrit­tä­jil­lä oli­si varaa pal­ka­ta heitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra</strong

    Hel­sin­gin ei tämän jäl­keen kan­na­ta myy­dä maa­ta, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ros­ta osa kon­fis­koi­daan muu­al­le, mut­ta ton­tin vuo­kra­tu­lot saa pitää koko­naan itse.

    Tätä yri­tin kysyä edel­li­ses­sä keskustelussa.

    Eli Cla­rio­nin tont­tia ei pidä mis­sään tilauk­ses­sa myydä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Vil­le: Työl­li­syy­son­gel­ma rat­ke­aa kyl­lä, kun­han kulu­tus kas­vaa yli 2,5‑kertaiseksi 😉

    Ja tämä onnis­tuu, kun pal­kat nouse­vat 2,5‑kertaisiksi. Olet­taen siis, että yri­tyk­sen voi­tot mene­vät kerää­mään lisää voit­to­ja eikä kulutukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. R.Silfverberg: Myös USA:ssa on kau­pun­ke­ja jois­sa on rati­koi­ta. Osa ver­kois­ta on hyvin van­ho­ja joten jos­tain mum­man syys­tä autois­tu­mi­nen ei ole pääs­syt tuhoa­maan niitä. 

    Pait­si että auto­teol­li­suus on USAs­sa aikoi­naan aktii­vi­ses­ti tuhon­nut rai­de­lii­ken­net­tä kau­pun­geis­sa. Säi­ly­neet rati­kat ovat har­vi­nai­nen poikkeus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Vil­le: Pait­si että auto­teol­li­suus on USAs­sa aikoi­naan aktii­vi­ses­ti tuhon­nut rai­de­lii­ken­net­tä kau­pun­geis­sa. Säi­ly­neet rati­kat ovat har­vi­nai­nen poikkeus. 

    Eli siis auto­ja val­mis­ta­vat yri­tyk­set ovat aktii­vi­ses­ti estä­neet rai­de­lii­ken­teen raken­ta­mis­ta ja esim. toi­mi­neet niin, että jo raken­net­tu­ja rato­ja on puret­tu ennen nii­den käyt­töön­ot­toa. Syy­nä on ollut auto­jen myyn­nin edistäminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Pet­te­ri:

    Turun haas­tee­na on, että vaik­ka seu­dul­la on koh­tuul­li­nen asu­kas­mää­rä, kau­pun­ki­seu­tu on syr­jäs­sä ja ympä­ril­lä ole­va seu­tu taan­tuu. Toki Tek­nil­li­sen yli­opis­ton puu­te myös vai­kut­taa. Jos jotain kau­pun­kia halu­taan elvyt­tää, Tur­ku oli­si kui­ten­kin poten­ti­aa­li­nen koh­de. Lap­peen­ran­nan tek­ni­sen yli­opis­ton siir­tä­mi­nen Tur­kuun oli­si hyvä pää­tös ja kun­nol­li­nen juna­ra­ta toinen. 

    Tam­pe­re Kes­ki-Suo­mes­sa epäi­le­mät­tä haa­lii väes­töä Suo­mes­ta laa­jem­mal­ti kuin Tur­ku, mut­ta Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na Turul­la on laa­jem­pi saa­ris­to ympä­ril­lään, Naan­ta­li ja Parai­nen, eli ei Tur­ku miten­kään sen syr­jem­mäs­sä ole kuin vaik­ka Hel­sin­ki, geo­gra­fi­ses­ti. Naa­pu­ri­na Tuk­hol­ma. Turun onnet­to­muus on lii­an var­hain (Suo­men his­to­rias­sa) raken­ne­tut ratayh­tey­det, jot­ka nyt kul­ke­vat vää­riä linjoja. —
    Älkää tuo­ko Tur­kuun, jotain sel­lais­ta tek­nii­kan ulko­museo­kou­lu­tus­ta, jon­ka kysyn­tä on lähin­nä laskusuunnassa.
    Bio, ict, kult­tuu­ri, yhteis­kun­ta… Mikä riit­tää? Mobii­li-inno­vaa­tiois­sa­kaan Tur­ku ei ole vain sta­tis­tin osassa.
    Ja muu­ten. Turun ympä­ris­tö ei taan­nu. Kaa­ri­na, Lie­to, Uusi­kau­pun­ki, Rau­ma? Jos mie­li­ku­va­si ovat Salos­sa, sekin on vain ajan kysy­mys. (Case Salo on lukunsa.)

    Ps. Turun haas­tee­na — ongel­ma­na — on kon­ser­va­tii­vi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu. Pari Osmoa tar­vit­tais (sil­lä Vih­reil­lä Turus­sa on mer­ki­tys­tä). Rati­kal­la on aika vah­va edus­tus eli kan­na­tus nyky­val­tuus­tos­sa, saat­taa jopa toteu­tua, mut­ta vih­reät ovat nih­kei­tä kor­keal­le raken­ta­mi­sel­le (kos­ka Turun pro­fii­li — mikä hiton pro­fii­li?). Turus­sa ele­tään täs­sä suh­tees­sa rat­kai­sun het­kiä (ja minun ja monen äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­ses­sä jatkossa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Timo Kau­nis­to: En oikein ymmär­rä, miten juu­ri me kes­kus­ta­lai­set oli­sim­me vas­tuus­sa huo­nos­ta kaupunkipolitiikasta.

    Tei­dän takia kau­pun­geil­ta siir­re­tään koko ajan rahaa perä­ky­liin. Nyt vie­lä onnis­tuit­te tuhoa­maan kiin­teis­tö­ve­ron­kin, jos sii­tä­kin saa­ta­vat sum­mat tasataan. 

    Lisäk­si kes­kus­ta­lai­set polii­ti­kot ovat koko ajan vään­tä­mäs­sä kau­pun­kien maa­po­li­tiik­kaa suun­taan, jos­sa kau­pun­ki­lai­set luo­vut­ta­vat maa­no­mis­ta­jil­le koko kaa­voi­tus­hyö­dyn. Joka pai­kas­sa, jos­sa kepu pää­see mää­rää­mään, kaa­voi­tus­hyö­ty menee aina maanomistajille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tin väit­tee­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lun onnis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eni­ten asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet ratik­ka-kau­pun­gis­sa ja kehys­kun­nis­sa perä­ti las­ke­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäi­si vai­kut­taa Hel­sin­gin seu­dul­la tasaisesti. 

    Jos taus­tal­la toi­mi­va mal­li onkin “den­si­ty takes it all”, niin Hel­sin­ki hou­kut­te­lee enem­män kuin muu Suo­mi, ja sil­ti ratik­ka-Hel­sin­ki enem­män kuin lähiö-Hel­sin­ki, ja vuo­ros­taan lähiö-Hel­sin­ki enem­män kuin kehys­kun­nat. Hin­to­ja ver­taa­mal­la pitäi­si selvitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Onko Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, ‑raken­ne ja pal­ve­lut todel­la niin yli­ver­tai­sel­la tasolla?

    Pie­ni ahdas kes­kus­ta raken­net­tu­na pie­nel­le nie­men­ty­räl­le. Voi­si sanoa, että isom­man kau­pun­gin jonot, ruuh­kat ja odot­ta­mi­nen ilman suur­kau­pun­gin palvelutarjontaa.

    Ja kyl­lä isoon kau­pun­kiin pitää saa­da kaup­pa­kes­kuk­sia ja auto­mar­ket­te­ja­kin. Ihmi­set mie­luus­ti asioi­vat niis­sä arke­na, kun pal­ve­lut saa saman katon alta.

    Turis­teil­la ja loma­lai­sil­la on aikaa fla­nee­ra­ta pik­ku­pu­tii­kis­ta toi­seen tut­kien ja tutus­tuen, vaik­kei lopul­ta ostai­si­kaan mitään…

    Poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­ti tosia­sia on myös se, että tyy­pil­li­ses­ti kaup­pa­kes­kuk­set, joi­hin pää­see huo­nom­min jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä ovat myös siis­tim­piä ja viih­tyi­säm­piä, kos­ka eivät ole niin hyvin epä­so­si­aa­li­sen ainek­sen saavutettavissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­koi­tin tapah­tu­mien ilo­tu­li­tuk­sil­la sel­lai­sia kuin Ravin­to­la­päi­vää ja kal­ja­kel­lun­taa ja Kal­lio Block partya

    Kal­ja­kel­lun­ta Kera­van­joes­sa hel­sin­ki­läi­nen taphtuma?

    Ihan­noi­vat­ko vih­reät sitä ros­kaa­mis­ta? Nyky­vih­reys kiteytettynä(?).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Jos ole­te­taan, että: 

    1. Ilman val­tion sys­te­maat­tis­ta pak­ko­val­taa kau­pun­kien väki­lu­ku nou­dat­taa Zip­fin lakia (Sak­sas­sa tai­taa suunn­nil­leen nou­dat­taa­kin, kos­ka on ollut his­to­rias­ta aika pie­nen osan poliit­ti­ses­ti yhtenäinen),
    2 kau­pun­gik­si mää­ri­tel­lään vähin­tään 10 000 asuk­kaan taa­ja­ma ja
    3. jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa alku­tuo­tan­toon vaa­di­taan vain mar­gi­naa­li­nen osa väes­tös­tä, maa­ta­lous- ja alue­tu­kia ei ole ja kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on sen mukainen,

    5,5‑miljoonaisen Suo­men luon­nol­li­nen pää­kau­pun­gin koko oli­si noin 1,04 mil­joo­naa. Nykyi­sel­lään Hel­sin­gin kes­kus­taa­ja­man koko on hie­man enem­män, 1,21 mil­joo­naa, sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että tääl­lä on aika jär­jet­tö­män suu­ret tulon­siir­rot pää­kau­pun­gin lisäk­si maaseudulle.

    Tosin jos Hel­sin­gin yli­suu­ren koon ja asu­mi­sen kal­leu­den aikaan­saa­vaa inter­ven­tio­ta ei saa­da lop­pu­maan, val­tion ei pidä men­nä tuplaa­maan vir­het­tään estä­mäl­lä Hel­sin­gin kas­vua näi­den ole­tus­ten ja las­kel­mien nimis­sä. Point­ti­ni on, ettei Hel­sin­gin kas­vu ole lain­kaan vält­tä­mä­tön­tä, jos her­ro­jen pää­hän­pis­to­ja ja hyvä­ve­li­kik­kai­lu­ja vain miten­kään saa­daan hillittyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Tapio: Uusi isom­pi teh­das tuo toki työ­paik­ko­ja met­siin ja logistiikkaan.

    Muis­tan kun Kes­ki-Suo­ma­lai­nen met­sä­ko­neu­ra­koit­si­ja sanoi uuti­sis­sa jo vuo­si sit­ten, että nykyi­sil­lä resurs­seil­la pys­ty­tään hoi­ta­maan puut myös uudel­le Ääne­kos­ken teh­taal­le. Eli ei uusia työ­paik­ko­ja sinnekään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Tapio: Uusi isom­pi teh­das tuo toki työ­paik­ko­ja met­siin ja logistiikkaan.

    Voi­han niis­tä työ­pai­kois­ta haa­veil­la, mut­ta myös met­sä­ko­neet ja logis­tiik­ka para­ne­vat. Se kuu­luu samaan paket­tiin ja sik­si teh­taan ulko­puo­lel­la­kin pär­jä­tään vähem­mäl­lä työvoimalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Timo Kau­nis­to:
    En oikein ymmär­rä, miten juu­ri me kes­kus­ta­lai­set oli­sim­me vas­tuus­sa huo­nos­ta kau­pun­ki­po­li­tii­kas­ta. Olen kans­sa­si koh­tuul­li­sen pal­jon samaa miel­tä tuos­ta “koko maan asut­tu­na pitä­mi­sen” van­hen­tu­nei­suu­des­ta enkä oikein tun­nis­ta sii­tä enää kes­kus­ta­lai­sen alue­po­li­tii­kan tämän ajan sano­maa­kaan. Mut­ta että olem­me vie­lä onnis­tu­neet tär­ve­le­mään kau­pun­ke­ja­kin hal­lin­nol­la, johon emme yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta oikein ole pääs­seet, se hämmentää.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta: kii­tos näkö­kul­mas­ta­si. Kun­pa se laa­je­ni­si myös poh­ti­maan ole­vaa ja tule­vaa elä­mi­sen mal­lia, jos­sa ei olla pel­käs­tään kau­pun­ki­lai­sia tai maa­lai­sia – par­haas­sa tapauk­ses­sa molem­pia, ajoit­tain ja sujuvasti.

    Tämä lie­nee joku uus­kes­kus­ta­lai­nen ver­sio “koko maa asut­tu­na” ‑mant­ras­ta. Lop­pu­pää­tel­mät ovat kui­ten­kin samat: Rahan kaa­ta­mi­nen syr­jä­seu­duil­le jat­ku­koon. Perus­teet vaan vähän eri: Mök­kei­ly ja myyt­ti­nen etä­työ lai­tu­rin nokasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kepu­loin­tia oli ottaa kiin­teis­tö­ve­ro taas mukaan vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mään, vaik­ka se on kau­pun­kia­su­mi­sen eri­tyis­ve­ro, jon­ka pitäi­si jää­dä sin­ne, mis­tä se on kerätty. 

    Oho, tämä oli­kin men­nyt minul­ta koko­naan ohi! Pal­jon pahaa on tämä hal­li­tus saa­nut aikaan, mut­ta että tämä­kin vie­lä. Mil­lä­hän kepu­li­kons­til­la tämä on saa­tu näyt­tä­mään jär­ke­väl­tä toi­men­pi­teel­tä. Koko tasaus­jär­jes­tel­mäl­lä sai­si kyl­lä heit­tää vesi­lin­tua ja sen sijaan koh­dis­taa täs­mä­tu­kia sin­ne, mis­sä tukia syys­tä tai toi­ses­ta tar­vi­taan. Ja, no, sel­lai­set teh­tä­vät maa­kun­nil­le, jois­ta pie­net yksi­köt eivät suo­siol­la sel­viä. Ja maa­kun­nil­le verotusoikeus!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Puhe Hel­sin­gin viih­ty­vyy­den para­ne­mi­ses­ta on puh­das­ta soo­paa. — Ame­ri­kan man­te­reel­ta Hel­sin­kiin muut­ta­nut NHL-pelaa­ja tote­si olleen­sa pari ensim­mäis­tä vuot­ta sho­kis­sa mut­ta nyt sopeu­tu­neen­sa. Saman­lais­ta palau­tet­ta on tul­lut monel­ta palan­neel­ta tai väliai­kai­ses­ti Hel­sin­gis­sä työs­ken­neel­tä. — Muu­al­ta Suo­mes­ta muut­ta­neet Vih­reät vai­kut­ta­vat raken­ta­van Hel­sin­kiä itsel­leen ja omil­leen. — Jat­ku­va ympä­ris­tös­sä kai­ku­va möyk­kä rasit­taa. — Anna Kes­kus­ta­lais­ten raken­taa maa­ta, kukaan ei lie­ne puhu­nut lisä­asut­ta­mi­ses­ta. — Erit­täin monet ovat huo­lis­saan Vih­rei­den tavas­ta raken­taa kau­pun­kia. Asfalt­tia, asfalt­tia, asfalttia…Äsken Toron­tos­sa näin, miten jal­ka­käy­tä­viä voi­daan raken­taa nur­mik­koa sääs­täen. Pyö­räi­li­jöi­den piit­taa­mat­to­muus ympä­ris­tös­tään on mie­le­tön­tä, kau­pun­ki ei tee mitään, että pyö­räi­li­jöi­tä ohjat­tai­siin käyt­tä­mään heil­le raken­net­tu­ja reit­te­jä. — Eilen piit­taa­ma­ton pyöräilijä,ajoi suo­raan lin­tu­jen pääl­le, yksi kuo­li, toi­ses­ta en tie­dä. — Pal­jon eri kau­pun­geis­sa mat­kus­ta­va­na, Hel­sin­ki on oman­lai­sen­sa, omi­tui­nen suo­ras­taan. — Ulko­maa­lai­nen, minul­le tun­te­ma­ton nai­nen tote­si, että Hel­sin­gis­sä on pal­jon vihaa. Olen huo­man­nut saman. — Rau­haa kesä-Hel­sin­kiin tar­vit­tai­siin. Urbaa­nie­lä­mä on kivaa, mut­ta jat­ku­va ääne­käs hump­pa käy hermoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Timo Kau­nis­to:
    En oikein ymmär­rä, miten juu­ri me kes­kus­ta­lai­set oli­sim­me vas­tuus­sa huo­nos­ta kau­pun­ki­po­li­tii­kas­ta. Olen kans­sa­si koh­tuul­li­sen pal­jon samaa miel­tä tuos­ta “koko maan asut­tu­na pitä­mi­sen” van­hen­tu­nei­suu­des­ta enkä oikein tun­nis­ta sii­tä enää kes­kus­ta­lai­sen alue­po­li­tii­kan tämän ajan sano­maa­kaan. Mut­ta että olem­me vie­lä onnis­tu­neet tär­ve­le­mään kau­pun­ke­ja­kin hal­lin­nol­la, johon emme yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta oikein ole pääs­seet, se hämmentää.

    Ei, kyl­lä pik­ku­kau­pun­kien tuhoa­mi­seen ovat osal­lis­tu­neet vähän kaik­ki puo­lu­eet miten­kään pai­kal­lis­ten Lions-klu­bi ‑mafioi­den osuut­ta vähät­te­le­mät­tä. SOK pris­moi­neen on ollut pal­jos­sa pahas­sa muka­na, ja sen hal­lin­nos­sa on tie­tys­ti väkeä eri suun­nis­ta. Tein jos­kus las­kel­man sii­tä, min­kä puo­lu­een osuus val­tuus­tos­sa ennus­taa kau­pun­gin nousua tai tuhoa. Dema­rit oli­vat siel­lä tuho­puo­lel­la aika hyvin edus­tet­tu­na. Pitä­nee uusia se.
    Kes­kus­tan suu­ri vir­he on se, että kat­sot­te huo­noa hal­lin­toa lii­an ymmär­tä­väi­ses­ti ja olet­te heti kom­pen­soi­mas­sa itse aiheu­te­tut onnet­to­muu­det val­tion rahal­la — ja kärp­pä­nä kon­fis­koi­mas­sa hyö­dyt ulos onnis­tu­neis­ta toimista.
    Täl­lai­nen poli­tiik­ka kan­nus­taa kun­tia huonosti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Olen täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gis­sä opis­ke­le­mas­sa ja tääl­lä kuu­lee jat­ku­vas­ti sitä, miten pks elät­tää koko suo­mea ja rahaa siir­re­tään maakuntiin.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten olin kesä­töis­sä suu­res­sa met­säyh­tiöis­tä ja siel­lä pomo väit­ti asias­ta seu­raa­vaa. Upm pn Hel­sin­gin suu­rim­pia veron­mak­sa­jia eikä tee siel­lä mitään. On vain kir­joil­la. Työ­tä teh­dään koko Suo­mes­sa ja tulos pää­asias­sa Lap­peen­ran­nas­sa. Sil­ti verot Hel­sin­kiin ja kun Hel­sin­gis­tä anne­taan ropo­ja taka­sin, niin hips­te­rit valittaa.

    Mikä on totuus?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo­hon yhtei­sö­ve­roa­si­aan on vas­tat­ta­va. UPM:n verot jakau­tu­vat kun­nit­tain sen mukaan, miten UPM:n työn­te­ki­jät ovat jakau­tu­nei­ta. Eivägt mene pää­kont­to­rin mukaan eikä ole mitään pää­kont­to­ri­li­sää, kuten jos­kus kau­an sit­ten oli.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Tapio Pel­to­nen: jär­ke­väl­tä toi­men­pi­teel­tä. Koko tasaus­jär­jes­tel­mäl­lä sai­si kyl­lä heit­tää vesi­lin­tua ja sen sijaan koh­dis­taa täs­mä­tu­kia sin­ne, mis­sä tukia syys­tä tai toi­ses­ta tarvitaan. 

    Tulon­siir­rot kor­re­loi­vat mer­kit­tä­väs­ti kun­nan ikään­ty­mi­sen kans­sa. Valis­tu­nut arvio­ni on, että täs­sä tapauk­ses­sa kor­re­laa­tio tar­koit­taa myös syy-seu­raus ‑suh­det­ta. Eli tulon­siir­to­jär­jes­tel­mä on juu­ri täl­lä het­kel­lä täs­mäl­li­nen. Asu­mis­tuis­sa näil­le tulon­siir­roil­le voi­daan mää­rit­tää hyvin täs­mäl­li­set maan­tie­teel­li­sest koor­di­naa­tit. En ota kan­taa mikä talou­del­li­sen tuot­ta­mat­to­muu­den laji vaa­tii täl­lai­sia tukia. Jon­kin­lais­ta ali­suo­rit­ta­mis­ta ja tehot­to­muut­ta täy­tyy olla läs­nä. Sum­ma sum­ma­rum tulon­siir­rois­ta. Haja-asu­tusa­lueil­la selit­tä­vä teki­jä on siis ikään­ty­mi­nen. Urbaa­niss­sa ympä­ris­tös­sä alisuorittaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. kes­kus­te­li­ja: … Mök­kei­ly ja myyt­ti­nen etä­työ lai­tu­rin nokasta.

    Etä­työ lai­tu­rin nokas­ta ei ole myyt­ti. Vaan tavan­omai­nen työn jär­jes­tä­mi­sen tapa. Yri­tys joka ei tähän kyke­ne ver­tais­ryh­mäs­sään antaa yri­tyk­sil­le jot­ka tähän kyke­ne­vät kiis­tat­to­man kil­pai­lue­dun. Ja toki olen luke­nut uuti­sia maa­il­mal­ta, lähin­nä Yhdys­val­lois­ta, jois­sa etä­työ­tä lak­kau­te­taan. Kyse lähin­nä kuo­lin­to­reis­saan korah­te­le­vis­ta yri­tyk­sis­tä (yahoo, pal­ve­lui­den muu­tos) tai jot­ka hake­vat sel­lai­sen edes­sä uut­ta ole­mas­sao­lon oikeu­tus­taan (ibm, infras­tuk­tuu­rin muu­tos). Kir­joi­tin jo jotain kil­pai­lue­dus­ta. Yri­tyk­ses­tä joka pitää tai tar­kem­min alkaa yhtäk­kiä pitä­mään työ­tä lai­tu­rin­no­kas­ta myyt­ti­nä tai men­nee­nä maa­il­ma­na kan­nat­taa irti­sa­nou­tua välit­tö­mäs­ti. Mitään vel­vol­li­suut­ta ei ole jää­dä. Häviä­jien puo­lel­la kan­nat­taa olla mie­luum­min vaik­ka­pa hyvän­te­ke­väi­syy­des­sä kehi­tys­mai­den las­ten hyväk­si tai raa­ja­rik­ko­jen ravu­rei­den hoi­va­ko­din raken­ta­mi­ses­sa. En ota kan­taa Hel­sin­gin työ­paik­koi­hin eten­kin viras­to­sek­to­ril­la jot­ka ilmei­ses­ti vel­voit­ta­vat 1900-luvun läsnäoloa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei, kyl­lä pik­ku­kau­pun­kien tuhoa­mi­seen ovat osal­lis­tu­neet vähän kaik­ki puo­lu­eet miten­kään pai­kal­lis­ten Lions-klu­bi ‑mafioi­den osuut­ta vähät­te­le­mät­tä. SOK pris­moi­neen on ollut pal­jos­sa pahas­sa muka­na, ja sen hal­lin­nos­sa on tie­tys­ti väkeä eri suun­nis­ta. Tein jos­kus las­kel­man sii­tä, min­kä puo­lu­een osuus val­tuus­tos­sa ennus­taa kau­pun­gin nousua tai tuhoa. Dema­rit oli­vat siel­lä tuho­puo­lel­la aika hyvin edustettuna. 

    Pitää paik­kan­sa Oulun­kin koh­dal­la. Kau­pun­gis­sa oli 70- ja 80-luvuil­la vasem­mis­to voi­mis­saan ja se suh­tau­tui hyvin varauk­sel­li­ses­ti elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­teen. Sitä pidet­tiin her­ro­jen kot­ko­tuk­se­na ja jopa poliit­ti­se­na uhka­na, sil­lä se työl­lis­ti kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja. Nui­van suh­tau­tu­mi­sen takia “Oulun ihme” start­ta­si pää­osin naa­pu­ri­kun­nis­sa, Kem­pe­lees­sä, Oulun­sa­los­sa ja Haukiputaalla.

    Oulul­la oli tuol­loin her­raon­nea, sil­lä kau­pun­gin­joh­ta­ja Ilmo Paa­na­nen (SDP) ajoi omien­sa vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta läpi mm. Tek­no­lo­gia­ky­lä-hank­keen (nykyi­sin Tech­no­po­lis Oyj), mikä sit­ten tar­jo­si hyvän kodin uusil­le start upeille.

    Täl­lä het­kel­lä Oulun kehi­tys on pysäh­dyk­sis­sä Ari­nan ja kun­ta­lii­tos­ke­pu­lais­ten takia, jot­ka tah­to­vat raken­taa kai­ken­lais­ta joka nie­me­hen, not­ko­hon saarelmaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tein jos­kus las­kel­man sii­tä, min­kä puo­lu­een osuus val­tuus­tos­sa ennus­taa kau­pun­gin nousua tai tuhoa. Dema­rit oli­vat siel­lä tuho­puo­lel­la aika hyvin edus­tet­tu­na. Pitä­nee uusia se.

    Haus­ka sor­mi­har­joi­tus, mut­ta lie­nee yhtä hyö­dyl­li­nen kuin havain­to sii­tä, että vasem­mis­to­liit­ton äänes­tä­mi­nen ennus­taa rei­kiä las­ten hampaisiin. 

    Arvai­sin, että dema­rie­nem­mis­toi­nen kun­ta on täyn­nä van­hus­väes­töä ja ne vähät työi­käi­set ovat voit­to­puo­lei­ses­ti duu­na­rei­ta, ei juu­ri­kaan kou­lu­tet­tua väes­töä tai nuo­ria. Täl­lä setil­lä ei edes voi pärjätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Hel­sin­kiin suun­tau­tu­van muut­to­pai­neen vähen­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si, että tuet­tai­sin mui­ta, kehi­tys­kel­poi­sim­pia kau­pun­ke­ja. Se on jok­seen­kin täy­sin eri asia kuin tukea huo­noim­min eväin varus­tet­tu­ja aluei­ta. Jos alue­po­li­tii­kan tär­keim­mäk­si pää­mää­räk­si ote­taan toi­vot­to­mim­pien aluei­den teko­hen­git­tä­mi­nen, se tar­koit­taa, ettei teh­dä mitään sil­le, että Tam­pe­re, Oulu, Jyväs­ky­lä ja Tur­ku voi­si­vat ottaa suu­rem­man vas­tuun urbanisoitumisesta.”

    Miten tämä on lin­jas­sa esi­tyk­see­si Fimean siir­tä­mi­ses­tä Kuo­pios­ta Helsinkiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Fime­aa yri­tet­tiin siir­tää Kuo­pioon, mut­ta se ei onnis­tu­nut. Viras­to on täy­sin riip­pu­vai­nen osaa­vas­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta. Hei­tä ei huvi­ta muut­taa. Yksi syy tähän on, että on pal­jon hel­pom­pi löy­tää fimea­lai­sel­le uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä kuin hänen puo­li­sol­leen nykyis­tä vas­taa­va Kuopiosta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Hump­pis:
    Hel­pot­tai­sin mie­luus­ti Hel­sin­gin asun­to­ti­lan­net­ta ja muut­tai­sin takai­sin koti­seu­dul­le­ni Kuo­pioon, mut­ta siel­lä ei juu­ri ole työ­paik­ko­ja aina­kaan minun alal­la­ni (IT).

    Itse­hän olet­te luo­neet tämän tilan­teen pak­kau­tu­mal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Sinul­la­kaan tus­kin on ensim­mäis­tä­kään Hel­sin­gis­tä kotoi­sin ole­vaa kol­le­gaa. Peri­aat­tees­sa Hel­sin­ki on noin 10% suo­mes­ta ja voi­si olet­taa, että täl­lä alal­la oli­si myös Hel­sin­ki­läi­siä, mut­ta jos­tain syys­tä Hel­sin­gis­tä ei vain tule osaajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Jäl­leen pal­jon puhet­ta ilman että kukaan mai­nit­see sitä oleel­lis­ta. Kes­kus­tan kan­nat­tai­si ensik­si ajaa työ­eh­to­so­pi­mus­ten yles­si­to­vuu­den pois­toa. Tämä muut­tai­si kum­mas­ti talou­den dyna­miik­kaa Suo­mes­sa. Työ­paik­ko­ja voi­si syn­tyä pää­kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolellekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Minä veik­kaan, että tuo Pk-seu­tu vetää kyl­lä aika lail­la koko Suo­men tyhjäksi.
    Vaihtoehto1:
    työt lop­pu­vat auto­maa­tion takia. Täl­löin vapaa-ajan mer­ki­tys koros­tuu ja nuo­ret halua­vat pk-seu­dul­le, mis­sä ovat muutkin
    vaihtoehto2:työt ei lopu. Täl­löin ver­kos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suu­det ovat pk-seudulla

    Omis­ta per­he­pii­ris­tä­ni­kin ja kou­luai­kai­sis­ta kave­ris­ta­ni ja näi­den per­heis­tä mel­kein kaik­ki ovat
    men­neet pkseudulle.

    Kaik­ki tiet vie­vät pk-seudulle

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. max: Etä­työ lai­tu­rin nokas­ta ei ole myyt­ti. Vaan tavan­omai­nen työn jär­jes­tä­mi­sen tapa. 

    Tuo ei kyl­lä pidä paikkaansa.

    Jokais­ta teho­kas­ta koti­työs­ken­te­li­jää koh­den on vähin­tään­kin vii­si, jot­ka eivät ole tehok­kai­ta. Koto­na nimit­täin voi olla kai­ken­lai­sia häriö­te­ki­jöi­tä: lap­set, puo­li­so, TV, sii­voa­mi­nen, jää­kap­pi, lem­mi­kit, some yms.

    Toi­sek­si, eten­kin jos­sain mökil­lä tie­to­lii­ken­neyh­tey­det ovat sen ver­ran huo­not, että sekin jo näkyy tuot­ta­vuu­des­saa (ei itse siir­toa­jat, vaan kun 10 sekun­nin yli­määä­räi­sen odot­te­lun aika­na eksyy Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­giin vii­dek­si minuutiksi).

    Kol­man­nek­si, koto­na ei ole vasa­taa­vaa infra­struk­tuu­ria (työ­pöy­tä, näy­töt, kir­jat, tar­vik­keet) mitä töis­sä. Tosin välil­lä kun kat­se­lee valo­ku­via eten­kin joi­den­kin IT-talo­jen kont­to­reis­ta, niin eipä niis­sä­kään ole kyl­lä jär­ke­viä työ­ti­lo­ja. Epäi­len että työs­ken­te­ly ties mis­sä ergo­no­mia-nol­la pai­kois­sa läp­pä­rin kans­sa (jon­ka ergo­no­mia on sekin nol­la) näkyy nis­kan ja har­tian­seu­dun kipuina.

    Ja nel­jän­nek­si mie­les­tä­ni tär­kein jut­tu: kol­le­gat eivät ole pai­kal­la. Naa­ma­tus­ten tie­to­jen vaih­ta­mi­nen on kui­ten­kin edel­leen yli­voi­mai­se­ti tehok­kain tapa + kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lut + ylei­nen asioi­den pohdiskelu.

    Etä­työ sil­loin täl­löin vie­lä menet­te­lee. Jos työn­te­ki­jä tekee ker­ran vii­kos­sa päi­vän koto­na, vaik­ka­kin vähän tehot­to­mam­min, mut­ta on sil­lä työ­hön­sä tyy­ty­väi­sem­pi, ei se maa­il­maa kaada.

    Nimi­mer­kil­lä “tein kak­si vuot­ta töi­tä kotona”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Työ­tä voi teh­dä koto­na kai­kes­sa rau­has­sa, mut­ta ker­ran päi­väs­sä on käy­tä­vä työ­pai­kal­la, kos­ka mikään net­ti ei kor­vaa työ­pai­kan kah­vi­tun­tia tie­to­jen vaih­ta­ja­na. Yhdys­val­lois­sa on juu­ri täs­tä syys­tä etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia vähen­net­ty. Etä­työs­ken­te­li­jät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.
      Minä teen yleen­sä koti­työ­tä pari tun­tia ja kun tulee mie­li tau­koa, käve­len, pyö­räi­len tai rati­koin töihin.
      Näin kesäi­sin hou­ku­tus men­nä mökil­le kir­joit­ta­maan on suu­ri. Tuot­ta­vuus las­kee noin puoleen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­tä voi teh­dä koto­na kai­kes­sa rau­has­sa, mut­ta ker­ran päi­väs­sä on käy­tä­vä työ­pai­kal­la, kos­ka mikään net­ti ei kor­vaa työ­pai­kan kah­vi­tun­tia tie­to­jen vaih­ta­ja­na. Yhdys­val­lois­sa on juu­ri täs­tä syys­tä etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia vähen­net­ty. Etä­työs­ken­te­li­jät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.
    Minä teen yleen­sä koti­työ­tä pari tun­tia ja kun tulee mie­li tau­koa, käve­len, pyö­räi­len tai rati­koin töihin.
    Näin kesäi­sin hou­ku­tus men­nä mökil­le kir­joit­ta­maan on suu­ri. Tuot­ta­vuus las­kee noin puoleen.

    Oma työ­nan­ta­ja­ni sal­lii etä­työt (mää­rä­tys­sä puit­tees­sa), joten lisään kes­kus­te­luun oman koke­mus­asian­tun­ti­jan näkökulmani.

    Kaik­kein käte­vin­tä etä­työ on osa-aikai­se­na. Teen usein töi­tä koto­na joko työ­päi­vän alun tai lopun, jos­kus myö­hem­män illan­kin, sem­min­kin jos on kii­re tai olen käyt­tä­nyt var­si­nais­ta työ­ai­kaa omien asioit­te­ni hoi­ta­mi­seen. Täl­löin etä­työn­te­ko on tavat­to­man tehokasta.

    Töi­den teke­mi­nen koko päi­vän etä­nä koto­na on (aina­kin minul­le) jo niin puu­dut­ta­vaa, että sii­nä tehok­kuus kär­sii väki­sin­kin. Työ­hö­ni sisäl­tyy tosin var­sin pal­jon kokouk­sia, joten ne anta­vat luon­te­van tavan läh­teä välil­lä muu­al­le. Lisäk­si osa työs­tä on muu­ten­kin mie­le­käs­tä teh­dä työ­pai­kal­la mai­nit­tu­jen infra­struk­tuu­rin ja tie­to­jen vaih­don kannalta.

    Kaik­ki kol­le­gat eivät kui­ten­kaan ole etä­työn mah­dol­li­suuk­siin tart­tu­neet, sil­lä he halua­vat olla työ­päi­vän­sä perin­tei­ses­ti “työ­pai­kal­la”. Osa heis­tä epäi­lee etä­nä oli­joi­den lähin­nä lais­kot­te­le­van, mikä ehkä joi­den­kin koh­dal­la pitää­kin paik­kan­sa, ei kui­ten­kaan lähi­main­kaan kaik­kien. Etä­työn teki­jöi­den tehok­kuu­den seu­raa­mi­sen ja kul­le­kin työ­pai­kal­le sopi­vien sään­tö­jen mää­rit­te­le­mi­sen pitäi­si­kin kuu­lua esi­mies­ten vastuulle.

    Omal­ta osal­ta­ni siis kan­na­tan voi­mak­kaas­ti mah­dol­li­suut­ta etä­työ­hön, kuhun­kin työ­hön sopi­vin sään­nöin (muis­taen, että moniin töi­hin ne eivät sovi ollen­kaan). Se voi olla puh­das win-win-tilan­ne, jos­ta hyö­ty­vät sekä työ­nan­ta­ja että ‑teki­jä.

    Tähän liit­tyy myös nykyi­nen tavoi­te paran­taa työ­nan­ta­jan toi­mi­ti­lo­jen tila­te­hok­kuut­ta. Suu­ri osa työ­pis­teis­tä on työ­päi­vän aika­na tyh­jil­lään. Näi­nä talou­del­li­ses­ti tiuk­koi­na aikoi­na se jos mikä on tuhlausta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. ksee: Väit­täi­sin, ettei yhtei­näis­tä met­ro­po­lia­luet­ta voi käsi­tel­lä täs­sä eril­li­si­nä kau­pun­kei­na vaan yhte­nä kau­pun­kia­lu­ee­na. Täl­löin tulee heti mie­leen se, että ko. alu­een kes­kus­ta sijait­see sen ratik­ka­kau­pun­gin alu­eel­la ja esim. Espool­ta ja Van­taal­ta puut­tuu oma oikea kaupunkikeskustaa.

    Jat­ko­ke­hi­tel­mä­nä voi­si esit­tää väit­teen, että Espoon ja Van­taan kas­vu lisää myös Hel­sin­gin kes­kus­taan suun­ta­tu­vaa kysyn­tä­pai­net­ta – ja siten “ratik­ka­kau­pun­gin” asun­to­jen hin­ta hei­jas­taa myös kehys­kun­tien halut­ta­vuut­ta muuttokohteena.

    Eri miel­tä, asuin lap­suu­den ja nuo­ruu­den Hel­sin­gis­sä (Kru­ni­kas­sa), nyt Espoos­sa. Hel­sin­kiin ei tee mie­li, vie­rai­len toki pari ker­taa vuo­des­sa. Hel­sin­gin kai­ken­lai­set tapah­tu­mat eivät vaan kiin­nos­ta. Seu­dun veto­voi­ma­te­ki­jä on kan­sain­vä­li­len len­to­kent­tä. Espoo on kivan moni­kes­kus­tai­nen, hyvä osta­ri aina kuh­tuu­lä­hel­lä. Pien­ta­lon sain aikoi­naan koh­tuu­hin­taan, ei tar­vit­se mök­keil­lä. Hel­sin­gin suu­rin puu­te, ei ole vien­ti­teol­li­suut­ta, siis sitä joka tuo euro­ja Suomeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhdys­val­lois­sa on juu­ri täs­tä syys­tä etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia vähen­net­ty. Etä­työs­ken­te­li­jät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.

    Ja täs­tä löy­tyy jotain fak­taa­kin, eikä pelk­kää mutua?
    Yahoon uusi toi­mi­tus­joh­ta­ja ajoi orga­ni­saa­tioon uut­ta toi­min­ta­kult­tuu­ria, ja sik­si kut­sui kaik­ki toi­mis­tol­le. Hän on itse sano­nut, että tar­koi­tus ei ollut lopet­taa etätyötä.

    IBM taas sul­ki kasan kont­to­rei­ta ja ilmoit­ti kai­kil­le uuden ase­ma­pai­kan. Jos ei ollut val­mis muut­ta­maan, jou­tui irti­sa­nou­tu­maan. Ei ole kuu­lem­ma ensim­mäi­nen ker­ta kun näin tapah­tuu. Perim­mä­nen tar­koi­tus oli vähen­tää väkeä, kun tulos takkusi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Suo­mi kulut­taa joka vuo­si ylei­seen asu­mis­tu­keen, maa­ta­lous­tu­kiin ja kun­tien val­tio­no­suuk­siin yli 20 pro­sent­tia vuo­tui­ses­ta bud­je­tis­ta eli yli 10 mil­jar­dia euroa.

    Siis yli 10 000 mil­joo­naa euroa. Joka vuosi.

    Jos maa­ta­lou­des­sa, asun­to­mark­ki­noil­la ja kun­tien välil­lä annet­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den toteu­tua, niin suo­ma­lai­sil­la alkai­si oikeat kissanpäivät.

    Infra­struk­tuu­ri on levi­tet­ty Suo­mes­sa aivan lii­an laa­jal­le. Täs­tä äärie­si­merk­ki­nä ties­tö, jon­ka yllä­pi­toon ei ole enää varaa. Toi­nen esi­merk­ki on kun­tien läpeen­sä mätä kun­nal­lis­tek­niik­ka. Kun­ta­kes­kuk­sia on lii­kaa, eikä nii­den yllä­pi­toon ole varaa.

    Koko Kai­nuun väes­tö (noin 76 000 asu­kas­ta) mah­tui­si Hel­sin­kiin, eikä teki­si tiuk­kaa. Riit­täi­si toki, että he muut­tai­si­vat Ouluun, Kajaa­niin, Rova­nie­mel­le ja ehkä­pä Kuopioon.

    Samaa pitäi­si ulot­taa kaik­kial­le Suo­meen ja antaa väes­tön siir­tyä maa­kun­tien kes­kus­kun­tien lie­peil­le, jol­loin tur­hien pys­tyyn kuo­le­vien perä­hi­kiöi­den teko­hen­git­tä­mi­seen ei enää kului­si varoja.

    Jos ihmi­nen kai­paa met­sää tai maa­seu­tua, niin kiven hei­ton pääs­sä Hel­sin­gis­tä on sitä. Jos­tain Kuo­pios­ta puhumattakaan…

    Eikä mikään estä asu­mas­ta Kai­nuus­sa, omal­la rahalla..

    Maa­ta­lou­des­sa tukien lop­pu­mi­nen tap­pai­si nopeas­ti kan­nat­ta­mat­to­mat tilat ja tilo­jen yhdis­tyt­tyä tilan­ne tasoit­tui­si. Rahan lap­pa­mi­sen sijaan val­tio voi­si tukea uusia suu­rem­pia tilo­ja esi­mer­kik­si vero­tuk­sen avul­la. Jos oli­si tarvetta.

    Kenen­kään ei pidä asua kenen­kään toi­sen tuel­la siel­lä mis­sä hänel­lä ei ole sii­hen varaa. Se ei ole rei­lua, eikä se pidä yhteis­kun­taa miten­kään tasa-arvoi­sem­pa­na tai hie­nom­pa­na. Asu­mis­tuis­sa ei ole mitään mieltä.

    Näin sääs­te­tään yli 10 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa, ja tämä sum­ma koh­dis­tui­si välit­tö­mäs­ti talous­kas­vuun kulu­tuk­sen kas­vaes­sa. Sil­lä per­sau­ki­sel­la­kin oli­si elä­mä muka­vam­paa, kun vero­tus­ta voi­tai­siin las­kea lähes viidenneksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Nopees­ti näin yöl­lä vil­kais­tu­na ihan hyviä ideoita.
    Esim. Hel­sin­ki, Van­taa, Espoo, Sipoo lähem­mäks toi­si­aan tai yhteen, täy­tyy laajentaa.

    Kek­siä uusia inno­vaa­tioi­ta, raken­taa nyt kyn se on halpaa.
    Ottaa lai­naa ja lait­taa Infra kuntoon.

    Sääs­tää esim. Mal­min len­to­kent­tä, koh­ta näi­tä “pik­ku­kent­tiä” tar­vi­taan enem­män kun loi­ka­taan pai­kas­ta toiseen.
    Pie­nil­mai­lu ja uudet inno­vaa­tiot sil­lä saral­la on juu­ri tulos­sa ihan nur­kan takana.

    Pitää aja­tel­la lähi­tu­le­vai­suut­ta, las­jen­taa ja raken­taa ylös­päin myös enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Milt­ton Friid­man:
    Jos ole­te­taan, että: 

    1. Ilman val­tion sys­te­maat­tis­ta pak­ko­val­taa kau­pun­kien väki­lu­ku nou­dat­taa Zip­fin lakia (Sak­sas­sa tai­taa suunn­nil­leen nou­dat­taa­kin, kos­ka on ollut his­to­rias­ta aika pie­nen osan poliit­ti­ses­ti yhtenäinen),
    2 kau­pun­gik­si mää­ri­tel­lään vähin­tään 10 000 asuk­kaan taa­ja­ma ja
    3. jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa alku­tuo­tan­toon vaa­di­taan vain mar­gi­naa­li­nen osa väes­tös­tä, maa­ta­lous- ja alue­tu­kia ei ole ja kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on sen mukainen,

    5,5‑miljoonaisen Suo­men luon­nol­li­nen pää­kau­pun­gin koko oli­si noin 1,04 mil­joo­naa. Nykyi­sel­lään Hel­sin­gin kes­kus­taa­ja­man koko on hie­man enem­män, 1,21 mil­joo­naa, sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että tääl­lä on aika jär­jet­tö­män suu­ret tulon­siir­rot pää­kau­pun­gin lisäk­si maaseudulle.

    Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on 635000 eikä 1,21 mil­joo­naa. Se “kes­kus­taa­ja­ma” on niin veny­vä käsi­te että sii­hen kuu­luu kai­ken maa­il­man Jär­ven­päät ja Kirk­ko­num­met kun­han talo­jen väli­nen etäi­syys on enin­tän 400 met­riä. Oikea las­ku­ta­pa oli­si vetää Hel­sin­gin urbaa­nia­lu­een raja kehä­kol­mo­sel­le, sil­loin saa­daan ehkä nip­pa nap­pa mil­joo­na kasaan joten puut­tu­maan jää vie­lä vähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­tä voi teh­dä koto­na kai­kes­sa rau­has­sa, mut­ta ker­ran päi­väs­sä on käy­tä­vä työ­pai­kal­la, kos­ka mikään net­ti ei kor­vaa työ­pai­kan kah­vi­tun­tia tie­to­jen vaih­ta­ja­na. Yhdys­val­lois­sa on juu­ri täs­tä syys­tä etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia vähen­net­ty. Etä­työs­ken­te­li­jät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.
    Minä teen yleen­sä koti­työ­tä pari tun­tia ja kun tulee mie­li tau­koa, käve­len, pyö­räi­len tai rati­koin töihin.
    Näin kesäi­sin hou­ku­tus men­nä mökil­le kir­joit­ta­maan on suu­ri. Tuot­ta­vuus las­kee noin puoleen. 

    Vaik­ka monet etä­työ­tä teke­vät ovat omas­ta mie­les­tään tehok­kam­pia ja fik­sum­pia kuin ran­dom-tyy­pit, niin etä­työn tuot­ta­vuus on hei­kom­pi sik­si että etä­työ­tä teke­vän työ­tä on vai­kea val­voa, etä­työ­tä teke­vä jou­tuu odot­ta­maan ja viett­tä­mään lupoai­kaa jos pomo ei hänel­le heti kek­si uut­ta työ­tä kun van­ha päät­tyy, ja etä­työ­tä teke­väl­le ei voi antaa ad hoc hom­mia joi­ta on pak­ko teh­dä työpaikalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. DVA:
    Suo­mi kulut­taa joka vuo­si ylei­seen asu­mis­tu­keen, maa­ta­lous­tu­kiin ja kun­tien val­tio­no­suuk­siin yli 20 pro­sent­tia vuo­tui­ses­ta bud­je­tis­ta eli yli 10 mil­jar­dia euroa.

    Siis yli 10 000 mil­joo­naa euroa. Joka vuosi.

    Jos maa­ta­lou­des­sa, asun­to­mark­ki­noil­la ja kun­tien välil­lä annet­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den toteu­tua, niin suo­ma­lai­sil­la alkai­si oikeat kissanpäivät.

    Infra­struk­tuu­ri on levi­tet­ty Suo­mes­sa aivan lii­an laa­jal­le. Täs­tä äärie­si­merk­ki­nä ties­tö, jon­ka yllä­pi­toon ei ole enää varaa. Toi­nen esi­merk­ki on kun­tien läpeen­sä mätä kun­nal­lis­tek­niik­ka. Kun­ta­kes­kuk­sia on lii­kaa, eikä nii­den yllä­pi­toon ole varaa.

    Koko Kai­nuun väes­tö (noin 76 000 asu­kas­ta) mah­tui­si Hel­sin­kiin, eikä teki­si tiuk­kaa. Riit­täi­si toki, että he muut­tai­si­vat Ouluun, Kajaa­niin, Rova­nie­mel­le ja ehkä­pä Kuopioon.

    Samaa pitäi­si ulot­taa kaik­kial­le Suo­meen ja antaa väes­tön siir­tyä maa­kun­tien kes­kus­kun­tien lie­peil­le, jol­loin tur­hien pys­tyyn kuo­le­vien perä­hi­kiöi­den teko­hen­git­tä­mi­seen ei enää kului­si varoja.

    Jos ihmi­nen kai­paa met­sää tai maa­seu­tua, niin kiven hei­ton pääs­sä Hel­sin­gis­tä on sitä. Jos­tain Kuo­pios­ta puhumattakaan…

    Eikä mikään estä asu­mas­ta Kai­nuus­sa, omal­la rahalla..

    Maa­ta­lou­des­sa tukien lop­pu­mi­nen tap­pai­si nopeas­ti kan­nat­ta­mat­to­mat tilat ja tilo­jen yhdis­tyt­tyä tilan­ne tasoit­tui­si. Rahan lap­pa­mi­sen sijaan val­tio voi­si tukea uusia suu­rem­pia tilo­ja esi­mer­kik­si vero­tuk­sen avul­la. Jos oli­si tarvetta.

    Kenen­kään ei pidä asua kenen­kään toi­sen tuel­la siel­lä mis­sä hänel­lä ei ole sii­hen varaa. Se ei ole rei­lua, eikä se pidä yhteis­kun­taa miten­kään tasa-arvoi­sem­pa­na tai hie­nom­pa­na. Asu­mis­tuis­sa ei ole mitään mieltä.

    Näin sääs­te­tään yli 10 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa, ja tämä sum­ma koh­dis­tui­si välit­tö­mäs­ti talous­kas­vuun kulu­tuk­sen kas­vaes­sa. Sil­lä per­sau­ki­sel­la­kin oli­si elä­mä muka­vam­paa, kun vero­tus­ta voi­tai­siin las­kea lähes viidenneksen.

    Hel­sin­gin, Van­taa ja Espoon osuus ylei­ses­tä asu­mis­tues­ta on noin kol­man­nes joten kaik­kien ihmis­ten pak­kau­tu­mi­nen tän­ne pöhi­nään ei näy­tä ole­van mikään ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. DVA: No hohhoijaa… 

    Käy­tä edes pie­nen pie­ni het­ki Suo­men ja Hel­sin­gin elin­kei­no­ra­ken­teen tutkimiseen.

    Tilas­tois­sa Hel­sin­ki ja koko Uusi­maa on toki maan vien­nin vetu­ri. Mut­ta vien­ti kir­jau­tuu tilas­tos­sa pää­kont­to­rin osoit­tee­seen jol­loin Hel­sin­ki saa esi­mer­kik­si Wärt­si­län, UPM:n ja Sto­ra-Enson vien­ti­tu­lot vaik­ka yhtiöi­den tuot­ta­mas­ta jalos­tusar­vos­ta kovin vähäi­nen osa luo­daan täällä. 

    ABB tai­taa olla ainoi­ta iso­ja jot­ka vie­lä uskal­ta­vat har­joit­taa teol­lis­ta toi­min­taa Kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la. Ei sil­lä että se oli­si tavoi­te mut­ta maam­me teol­li­suu­den jalos­tusar­vo ei ole Hel­sin­gis­tä peräi­sin. Osas­sa pal­ve­lui­ta kyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Asun kau­pun­gis­sa jon­ka asu­kas­ti­heys on kuusin­ker­tai­nen Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. Tämä on viih­tyi­sä elä­vä kau­pun­ki, joka edel­leen kas­vaa ja johon turis­tit tun­ke­vat san­koin jou­koin. Tämän kau­pun­gin väki­val­ta­ri­kol­li­suus on vähäis­tä Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na, tääl­lä näkyy kaduil­la vähem­män nark­ka­rei­ta ja ker­jä­läi­siä kuin Helsingissa.
    Tämän koke­muk­sen perus­teel­la en voi uskoa Hel­sin­gin muut­tu­van hel­ve­tik­si maan pääl­lä, jos nykyis­tä kau­pun­kia tii­vis­te­tään oikein kunnolla.
    Käy­des­sä­ni Hel­sin­gis­sä yksi pää­lim­mäi­siä ihmet­te­lyn aihei­ta on, kuin­ka tyh­jä kau­pun­ki on, sen ehtii aina välis­sä unohtamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. DVA: No hohhoijaa… 

    Käy­tä edes pie­nen pie­ni het­ki Suo­men ja Hel­sin­gin elin­kei­no­ra­ken­teen tutkimiseen.

    Hel­sin­ki on kyl­lä tehok­kaas­ti pyr­ki­nyt lopet­ta­maan epä­sek­si­käs­tä teol­li­suut­ta. Vali­tet­ta­vas­ti myös ommis­tu­nut siinä. 

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä oli Itä­me­re­na­lu­een ainoa var­tee­no­tet­ta­va voi­te­luai­ne­teh­das. Se oli ihan pak­ko savus­taa Pie­ta­riin. Ei ihan kaik­ki muu­mit laak­sos­sa pää­tös­tä tehtäessä.

    Turus­sa on ollut sama suun­taus. Esi­mer­kik­si Wärt­si­län meri­moot­to­ri­tu­tan­non siir­ty­mi­nen Turus­ta Ita­li­aan oli ihan puh­taas­ti vasem­mis­ton ja vir­hei­den junailu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. ant­ti: Öh. Miten rahan lap­pa­mi­nen ja vero­tuet lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta eroavat?

    Tuet mak­se­taan etu­kä­teen ja vero­tu­ki anne­taan jälkikäteen.

    Ts. satoi tai pais­toi maa­ta­lous­tu­ki juok­see, mut­ta jos ei tule tuot­toa, niin vero­tu­kea ei mak­se­ta. Eli jos maa­ti­la kan­nat­taa, niin sii­tä pal­kit­tai­siin verotuksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Peu­ku­tus jäi pois, kun ver­sio­ta muu­tet­tiin jon­kin tie­to­tur­vaon­gel­man takia. Van­ha peu­ku­tus­oh­jel­ma ei toi­mi­nut uudes­sa ver­sios­sa. Uuden peu­ku­tus­oh­jel­man käyt­töön otto taas oli­si tuhon­nut van­han his­to­rian, mut­ta nyt ehkä oli­si aika ottaa asia taas työn alle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. fil­la­ris­ti: Tilas­tois­sa Hel­sin­ki ja koko Uusi­maa on toki maan vien­nin vetu­ri. Mut­ta vien­ti kir­jau­tuu tilas­tos­sa pää­kont­to­rin osoit­tee­seen jol­loin Hel­sin­ki saa esi­mer­kik­si Wärt­si­län, UPM:n ja Sto­ra-Enson vien­ti­tu­lot vaik­ka yhtiöi­den tuot­ta­mas­ta jalos­tusar­vos­ta kovin vähäi­nen osa luo­daan täällä. 

    Kepun pro­pa­gan­da näyt­tää hyvin tehonneen. 

    Tul­li, ulko­maan­kaup­pa maa­kun­nit­tain tilastokuvauksesta:

    Tilas­to kuvaa val­tion rajan ylit­tä­vää tava­ra­kaup­paa sen mukaan, mihin maa­kun­taan yri­tys on koh­den­ta­nut vien­nin tai tuon­nin Int­ras­tat-ilmoi­tuk­sen tai tul­li-ilmoi­tuk­sen. Samal­la yri­tyk­sel­lä saat­taa olla mon­ta toi­mi­paik­kaa Suo­mes­sa, jot­ka rapor­toi­daan Tul­lil­le yri­tyk­sen y‑tunnuksen lisäk­si yri­tyk­sen toi­mi­paik­ka­tun­nuk­sel­la. Eräät suu­ry­ri­tyk­set ovat kes­kit­tä­neet ilmoit­ta­mi­sen­sa, jol­loin toi­mi­paik­ka-koh­tais­ta tie­toa ei ole Int­ras­tat- eikä tul­li-ilmoi­tuk­sil­la ilmoi­tet­tu­na. Täl­löin näi­den suu­ry­ri­tys­ten osal­ta toi­mi­paik­ka­koh­tai­nen jakau­ma on Tul­lis­sa arvioi­tu edel­lis­ten vuo­sien toi­mi­paik­ka­koh­tais­ten ilmoi­tus­ten mukai­ses­ti. Aineis­tos­ta on myös pyrit­ty kor­jaa­maan yri­tyk­sen sijain­ti, mikä­li yri­tyk­sel­lä on Tul­lin sel­vi­tyk­sen mukaan todel­lis­ta tuo­tan­toa jos­sain toi­ses­sa maa­kun­nas­sa kuin sii­nä, mis­sä yri­tyk­sen pää­kont­to­ri sijaitsee.

    Eli “pää­kont­to­ri­ve­rot ja ‑kir­jauk­set” ovat puh­das­ta kepupropagandaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. pek­su: Kepun pro­pa­gan­da näyt­tää hyvin tehonneen. 

    Tul­li, ulko­maan­kaup­pa maa­kun­nit­tain tilastokuvauksesta:

    Tilas­to kuvaa val­tion rajan ylit­tä­vää tava­ra­kaup­paa sen mukaan, mihin maa­kun­taan yri­tys on koh­den­ta­nut vien­nin tai tuon­nin Int­ras­tat-ilmoi­tuk­sen tai tul­li-ilmoi­tuk­sen. Samal­la yri­tyk­sel­lä saat­taa olla mon­ta toi­mi­paik­kaa Suo­mes­sa, jot­ka rapor­toi­daan Tul­lil­le yri­tyk­sen y‑tunnuksen lisäk­si yri­tyk­sen toi­mi­paik­ka­tun­nuk­sel­la. Eräät suu­ry­ri­tyk­set ovat kes­kit­tä­neet ilmoit­ta­mi­sen­sa, jol­loin toi­mi­paik­ka-koh­tais­ta tie­toa ei ole Int­ras­tat- eikä tul­li-ilmoi­tuk­sil­la ilmoi­tet­tu­na. Täl­löin näi­den suu­ry­ri­tys­ten osal­ta toi­mi­paik­ka­koh­tai­nen jakau­ma on Tul­lis­sa arvioi­tu edel­lis­ten vuo­sien toi­mi­paik­ka­koh­tais­ten ilmoi­tus­ten mukai­ses­ti. Aineis­tos­ta on myös pyrit­ty kor­jaa­maan yri­tyk­sen sijain­ti, mikä­li yri­tyk­sel­lä on Tul­lin sel­vi­tyk­sen mukaan todel­lis­ta tuo­tan­toa jos­sain toi­ses­sa maa­kun­nas­sa kuin sii­nä, mis­sä yri­tyk­sen pää­kont­to­ri sijaitsee.

    Eli “pää­kont­to­ri­ve­rot ja ‑kir­jauk­set” ovat puh­das­ta kepupropagandaa.

    Teol­li­suu­den vien­ti on noin 60 Mil­jar­dia. Pal­ve­lui­den vien­ti luok­kaa 8 Miljardia.
    Teol­li­suus pitää maa­tam­me tois­tai­sek­si pys­tys­sä aina­kin ulko­maan­kau­pan osalta. 

    Teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja on Suo­mes­sa rei­lu 300 000 jois­ta vain 16 000 Hel­sin­gis­sä. Ajat­te­let­ko että nuo 16 000 luo­vat teol­li­suu­den tuot­teet kau­pun­gis­sa jos­sa ei käy­tän­nös­sä ole enää tuo­tan­nol­lis­ta toimintaa. 

    Todel­li­suu­des­sa tul­lin tilas­to­ja ei voi koh­dis­taa sin­ne mis­sä lisä­ar­vo tuo­te­taan, ne kun tule­vat auto­maat­ti­ses­ti yri­tys­ten talous­jär­jes­tel­mis­tä ja vien­ti koh­dis­tuu yleen­sä myyn­nin kus­tan­nus­pai­kal­le. Been the­re seen that.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei vien­ti­teol­li­suut­ta Hel­sin­gis­sä? Supercel Ruo­ho­lah­des­sa hak­kaa volyy­mil­lan mon­ta sel­lu­teh­das­ta, samoin Plan­meca Hert­to­nie­mes­sä, ABB Pitä­jän­mäel­lä, Mari­mek­ko jne.

    Mari­me­kol­la on tosi­aan pai­no­ko­ne Hert­to­nie­mes­sä, se voi­daan tie­tys­ti las­kea vien­ti­teol­li­suu­dek­si. Pai­no työl­lis­tää 40 henkilöä. 

    Supercell työl­lis­tää 150 hen­ki­löä. Lii­ke­vaih­to on tosin komea kuten myös tulok­sen­te­ko­ky­ky. Hie­noa myös että mak­sa­vat yhtei­sö­ve­rot Suomeen. 

    Plan­meca — kon­ser­ni on myös hie­no tari­na ja vajaan 1000 hen­gen työn­te­ki­jä­mää­rä on jo mer­kit­tä­vä samoin vajaan mil­jar­din euron liikevaihto. 

    ABB on vii­mei­nen Hel­sin­gin iso teol­li­suus­yri­tys rei­lun 3000 työn­te­ki­jän voimin. 

    Teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja on Hel­sin­gis­sä noin 16000 ja vähe­ne­mi­nen on ollut ripe­ää joten sil­tä osin on peli jo menetetty. 

    Pal­ve­luis­ta voi odot­taa lisää vien­ti­tu­lo­ja mut­ta esi­mer­kik­si “puh­taan” ohjel­mis­to­vien­nin osuus on vie­lä todel­la vaa­ti­ma­ton ver­rat­tu­na teol­li­suu­den rei­lun 60 mil­jar­din ulko­maan­kaup­paan. Ja puh­taal­la tar­koi­tan täs­sä ohje­mis­to­ja jot­ka eivät ole osa jota­kin teol­li­suus­tuo­tet­ta tai muu­ta palvelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Supercell työl­lis­tää 150 hen­ki­löä. Lii­ke­vaih­to on tosin komea kuten myös tuloksentekokyky. 

      Kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että hel­sin­ki­läi­set eivät osal­lis­tu vien­ti­tu­lo­jen tuo­mi­seen Suo­meen. Supercel tuo nii­tä aika pal­jon. Se ei ole kiin­ni työ­paik­ko­jen lukämäärästä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että hel­sin­ki­läi­set eivät osal­lis­tu vien­ti­tu­lo­jen tuo­mi­seen Suo­meen. Supercel tuo nii­tä aika pal­jon. Se ei ole kiin­ni työ­paik­ko­jen lukämäärästä.

    Ei toki ja kah­den mil­jar­din lii­ke­vaih­to on kun­nioi­tet­ta­va saa­vu­tus. Se ei kui­ten­kaan tee Hel­sin­gin seu­dus­ta vien­nin veturia. 

    Ja tois­taal­ta työ­paik­ko­jen mää­räl­lä on kui­ten­kin vai­ku­tus­ta sii­hen mil­lais­ta talous­dy­na­miik­ka yri­tys luo ympä­ril­leen. Supercel­lin lii­ke­vaih­to vas­taa suun­nil­leen yhtä isoa lai­vaa Turun tela­kal­ta. Lai­van teke­mi­nen luo mer­kit­tä­väs­ti enem­män hyvin­voin­tia ympärilleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. fil­la­ris­ti:
    Teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja on Suo­mes­sa rei­lu 300 000 jois­ta vain 16 000 Hel­sin­gis­sä. Ajat­te­let­ko että nuo 16 000 luo­vat teol­li­suu­den tuot­teet kau­pun­gis­sa jos­sa ei käy­tän­nös­sä ole enää tuo­tan­nol­lis­ta toimintaa. 

    No entäs Espoo ja Van­taa sit­ten? Pal­jon­ko teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja niis­sä on?

    Ja ilman ammat­ti­tai­toi­sia ja kie­li­tai­toi­sia myy­jiä ei tava­ra mene kaupaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Otta­mat­ta kan­taa “teko­hen­git­tä­mi­seen” ja asu­mi­sen tukiin, minus­ta tuo Oden ja city­vih­rei­den käsi­tys elä­mi­sen laa­dus­ta on tosi sää­lit­tä­vä. Että jotain kal­ja­kel­lun­to­ja ja mui­ta kivo­ja häp­pe­nin­ge­jä, niin se on sitä elä­mi­sen laa­tua. Minä kun muu­tin sta­dis­ta maa­lais­kun­taan, elä­mi­sen laa­tu paran­tui aivan käsit­tä­mät­tö­mäs­ti. Sanat eivät rii­tä ker­to­maan. Ja tääl­lä maal­la on ihan fik­su­ja vih­rei­tä­kin, jot­ka useim­mat ymmär­tä­vät, ettei­vät mit­kään kal­ja­kel­lun­nat kor­vaa sitä, että tääl­lä voi hen­git­tää. Ihmi­nen tar­vit­see luon­toa muu­al­le­kin kuin umpi­kort­te­lin sisä­pi­han kukkaruukkuihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä en sano­nut pitä­vä­ni kal­ja­kel­lun­nas­ta. Sanoin vain, ettei se tuo­ta sanot­ta­vas­ti auto­lii­ken­net­tä maa­kun­nis­ta Hel­sin­kiin, kun kir­joit­ta­ja väit­ti, että Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­tä­vät tapah­tu­mat tuot­ta­vat suu­ren hii­li­ja­lan­jäl­jen täs­tä syys­tä. Kal­ja­kel­lun­ta on vas­ten­miu­e­li­nen sik­si, että se rtos­kaa Van­taan­jo­ka pahasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Ft maa­il­mal­ta: Itse­hän olet­te luo­neet tämän tilan­teen pak­kau­tu­mal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Sinul­la­kaan tus­kin on ensim­mäis­tä­kään Hel­sin­gis­tä kotoi­sin ole­vaa kol­le­gaa. Peri­aat­tees­sa Hel­sin­ki on noin 10% suo­mes­ta ja voi­si olet­taa, että täl­lä alal­la oli­si myös Hel­sin­ki­läi­siä, mut­ta jos­tain syys­tä Hel­sin­gis­tä ei vain tule osaajia.

    No han­ka­la se on men­nä jon­kin tie­tyn alan hom­miin muu­al­le jos nii­tä ei siel­lä muu­al­la ole. o_O

    Peri­aat­tees­sa voi­si kuvi­tel­la että Kuo­pios­sa oli­si IT-alal­la “hyvä pöhi­nä” käyn­nis­sä kun yli­opis­tos­sa on alan kou­lu­tus­ta ja on Tech­no­po­lis­ta yms. mut­ta eipä vain ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. DVA: Tuet mak­se­taan etu­kä­teen ja vero­tu­ki anne­taan jälkikäteen.

    Ts. satoi tai pais­toi maa­ta­lous­tu­ki juok­see, mut­ta jos ei tule tuot­toa, niin vero­tu­kea ei mak­se­ta. Eli jos maa­ti­la kan­nat­taa, niin sii­tä pal­kit­tai­siin verotuksessa.

    Yksi ja sama vai­ku­tus; jos ensin kerä­tään 100 yksik­köä vero­tu­lo­ja ja niis­tä jae­taan 10 tukiai­sia. Taik­ka jäte­tään kymp­pi vero­ja kerää­mät­tä ja tukiai­sia mak­sa­mat­ta. Lisäeh­to­ja voi tiet­ty aset­taa mie­len­sä mukaan, mut­ta jopa kes­kus­ta­puo­lu­een (vasem­mis­to­lii­tos­ta en ole ollen­kaan var­ma) luu­li­si ymmär­tä­vän että tukiai­set ja vero­hel­po­tuk­set ovat aivan sama asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Tai­taa olla vai­ke­aa sel­vit­tää, mis­sä ihmi­set haluai­si­vat asua, kun tut­ki­muk­set ovat niin tar­koi­tus­ha­kui­sia. Omal­ta osal­ta­ni lis­tai­sin houkutustekijoitä:
    Työ­paik­ko­ja saatavana
    Koh­tuu­hin­tai­nen asun­to joka säi­lyt­tää arvonsa
    Riit­tä­vät ostosmahdollisuudet
    Rau­hal­li­nen ympä­ris­tö, ei lii­kaa tapahtumia
    Opiskelumahdollisuudet
    Liikenneyhteydet
    Käve­ly­reit­te­jä joil­la ei suhah­te­le poi­ku­pyö­riä eivät­kä muu­tu tal­vel­la hiihtoladuiksi.
    Siis syr­jä­seu­dut ja pik­ku­kau­pun­git eivät kel­paa, mut­ta ei Helsinkikään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. fil­la­ris­ti: Hel­sin­gin, Van­taa ja Espoon osuus ylei­ses­tä asu­mis­tues­ta on noin kol­man­nes joten kaik­kien ihmis­ten pak­kau­tu­mi­nen tän­ne pöhi­nään ei näy­tä ole­van mikään ratkaisu.

    Itse asias­sa se on noin nel­jän­nes, eli jok­seen­kin saman ver­ran kuin osuus väki­lu­vus­ta­kin. Vai­kea näh­dä tuos­sa kovin suur­ta ongel­maa. Asu­mis­tuet sinän­sä ovat ongel­mal­li­nen kokonaisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. fil­la­ris­ti: vien­ti koh­dis­tuu yleen­sä myyn­nin kustannuspaikalle.

    Pal­jon­ko­han maa­kun­tien teol­li­suus­työ­läi­set tuot­tai­si­vat vie­tä­viä tava­roi­ta ilman myyntiä?

    Hmmm…arvelenpa, että aika vähän. Myyn­tiä tär­keäm­pää toi­min­toa ei yri­tyk­ses­sä ole, eikä tule.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. fil­la­ris­ti: Ei toki ja kah­den mil­jar­din lii­ke­vaih­to on kun­nioi­tet­ta­va saa­vu­tus. Se ei kui­ten­kaan tee Hel­sin­gin seu­dus­ta vien­nin veturia. 

    Ja tois­taal­ta työ­paik­ko­jen mää­räl­lä on kui­ten­kin vai­ku­tus­ta sii­hen mil­lais­ta talous­dy­na­miik­ka yri­tys luo ympä­ril­leen. Supercel­lin lii­ke­vaih­to vas­taa suun­nil­leen yhtä isoa lai­vaa Turun tela­kal­ta. Lai­van teke­mi­nen luo mer­kit­tä­väs­ti enem­män hyvin­voin­tia ympärilleen.

    Nokian romah­dus se on joka on aiheut­ta­nut kuo­pan Hel­sin­gin seu­dun vien­ti­lu­kui­hin. Jos­kus­han se kuop­pa on kurot­ta­va umpeen, sii­hen menee aikaa, hikeä ver­ta ja kyy­ne­liä, tai sit­ten on vain hyväk­syt­tä­vä se tosia­sia että suo­ma­lai­set eivät osaa tai halua teh­dä kulu­tus­ta­va­roi­ta suu­ren maa­il­man mark­ki­noi­hin, vain näper­tää jotain pien­tä ja keit­tää sel­lua. Sil­loin on yhden­te­ke­vää onko Suo­mel­la pää­kau­pun­kia omas­sa maas­sa ollen­kaan, sen pai­kan ottaa sii­nä tapauk­ses­sa Tuk­hol­ma tai Moskova.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Tuu­la Kom­si: Minä kun muu­tin sta­dis­ta maa­lais­kun­taan, elä­mi­sen laa­tu paran­tui aivan käsit­tä­mät­tö­mäs­ti. Sanat eivät rii­tä ker­to­maan. Ja tääl­lä maal­la on ihan fik­su­ja vih­rei­tä­kin, jot­ka useim­mat ymmär­tä­vät, ettei­vät mit­kään kal­ja­kel­lun­nat kor­vaa sitä, että tääl­lä voi hengittää.

    Minul­la taas kävi päin­vas­toin: muu­tin maa­lais­kun­nas­ta Hel­sin­kiin ja elä­mi­sen laa­tu paran­tui todel­la pal­jon. Vih­reis­tä en tie­dä, mut­ta meil­lä tääl­lä Hel­sin­gis­sä on Suo­men fik­suim­mat Perus­suo­ma­lai­set. Maa­lais­kun­tien Perus­suo­ma­lai­set ovat todel­la ras­kas­ta porukkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. dfsh­kopp: Lukusi ovat kyl­lä pahas­ti pie­les­sä. Pal­ve­lu­vien­nin arvo vuon­na 2016 oli 22 mil­jar­dia euroa, tava­ra­vien­nin 52 miljardia.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si pitäi­si tie­tää vien­nin net­to­tu­lot. Tava­ra­vien­nis­sä on pal­jon ulko­mais­ta ali­han­kin­taa. Aina­kin osa pal­ve­lu­vien­nis­tä on lähes sata­pro­sent­ti­ses­ti koti­mais­ta arvonlisäystä.

    Pal­ve­lu­vien­nin tulois­ta noin 80–90% jää Suo­meen, kun taa­sen tava­ra­vien­nin tulois­ta noin 50%. Eli noin 22,5 mil­jar­din pal­ve­lu­vien­nis­tä noin 20 mil­jar­dia sataa Suo­men kan­san­ta­lou­teen, tava­ra­vien­nin 52,4 mil­jar­dis­ta taa­sen Suo­men kan­san­ta­lou­teen jää noin 26,2 mil­jar­dia. (tilas­tot: Tilas­to­kes­kus, arviot HS ja Finnpro).

    fil­la­ris­til­le” tie­dok­si Tul­lin tilas­toin­ti­ta­vois­ta; luo­tan enem­män Tul­lin vir­ka­vas­tuul­la anta­miin tie­toi­hin, kuin nimi­mer­kin “fil­la­ris­ti” kir­joi­tuk­siin joil­le ei ole osoi­tet­tu yhtään lähdeviitettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fime­aa yri­tet­tiin siir­tää Kuo­pioon, mut­ta se ei onnis­tu­nut. Viras­to on täy­sin riip­pu­vai­nen osaa­vas­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta. Hei­tä ei huvi­ta muut­taa. Yksi syy tähän on, että on pal­jon hel­pom­pi löy­tää fimea­lai­sel­le uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä kuin hänen puo­li­sol­leen nykyis­tä vas­taa­va Kuopiosta.

    Yksi vaih­toeh­to täl­le voi­si olla vapaa­eh­toi­nen haja­si­jo­tus. Esi­mer­kik­si jenk­kien patent­ti­vi­ras­tol­la on aina­kin hake­muk­sia käsit­te­le­vis­sä yli­tar­kas­ta­ja-tason teh­tä­vis­sä mah­dol­li­suus teh­dä hom­mia mis­tä lys­tää. Ainoa­na ehto­na on, että työn­te­ki­jä hank­kiu­tuu tar­vit­taes­sa (ker­ran pari vuo­des­sa) pää­kau­pun­ki­seu­dul­le omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Jol­lain osas­tol­la (tuhan­sia vir­ka­mie­hiä) etä­työ­läis­pro­sent­ti on luok­kaa 70 ja työn­te­ki­jöi­tä löy­tyy yli puo­les­ta osavaltioista.

    Vas­taa­vaa mal­lia voi­si var­maan erin­omai­ses­ti sovel­taa Suo­mes­sa­kin vir­ka­teh­tä­vis­sä, jois­sa työ ei vaa­di perus­teel­li­sem­paa vuo­ro­vai­ku­tus­ta kol­le­go­jen kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. ant­ti: Yksi ja sama vai­ku­tus; jos ensin kerä­tään 100 yksik­köä vero­tu­lo­ja ja niis­tä jae­taan 10 tukiai­sia. Taik­ka jäte­tään kymp­pi vero­ja kerää­mät­tä ja tukiai­sia mak­sa­mat­ta. Lisäeh­to­ja voi tiet­ty aset­taa mie­len­sä mukaan, mut­ta jopa kes­kus­ta­puo­lu­een (vasem­mis­to­lii­tos­ta en ole ollen­kaan var­ma) luu­li­si ymmär­tä­vän että tukiai­set ja vero­hel­po­tuk­set ovat aivan sama asia.

    Häh?

    Luep­pa vie­lä ker­ran mitä kirjoitin.

    Vero­tu­ki annet­tai­siin vain sii­nä tilan­tees­sa, että maa­ti­la tuot­tai­si voit­toa ja vero­hel­po­tuk­sen sai­si tähän voittoon. 

    Maa­ta­lous­tu­ki mak­se­taan joka tapauk­ses­sa, satoi tai pais­toi, ja vaik­ka voit­toa ei tuli­si vuosikymmeniin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. pek­su:
    Pal­ve­lu­vien­nin tulois­ta noin 80–90% jää Suo­meen, kun taa­sen tava­ra­vien­nin tulois­ta noin 50%. Eli noin 22,5 mil­jar­din pal­ve­lu­vien­nis­tä noin 20 mil­jar­dia sataa Suo­men kan­san­ta­lou­teen, tava­ra­vien­nin 52,4 mil­jar­dis­ta taa­sen Suo­men kan­san­ta­lou­teen jää noin 26,2 mil­jar­dia. (tilas­tot: Tilas­to­kes­kus, arviot HS ja Finnpro).

    Lisää nume­roi­ta:

    Toi­mia­loit­tain tar­kas­te­lu­na teh­das­teol­li­suus tuo 54 % tai 56 % pal­ve­lu­vien­nis­tä riip­puen sii­tä ote­taan­ko ulko­mai­sen tuo­tan­non net­to­tu­lot mukaan las­ken­taan vai ei”
    .
    .
    “Ana­lyy­si siis pal­jas­taa, että tilas­toin­nin haas­teis­ta huo­li­mat­ta voim­me luo­tet­ta­vas­ti tode­ta aina­kin sen, että teol­li­suu­den mer­ki­tys myös pal­ve­lu­vien­nis­sä on erit­täin mer­kit­tä­vä. Itsea­sias­sa sen roo­li lie­nee tilas­to­jen anta­maa kuvaa vie­lä suu­rem­pi sik­si, että tava­ra­vien­nin arvoon sisäl­ty­vä pal­ve­lu ei juu­ri näy pal­ve­lu­vien­nin tilastoissa”

    http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/mystinen-palveluvienti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. O.S:“Sille, että elin­kei­no­ra­ken­ne kehit­tyy urbaa­nim­mak­si, ei kukaan voi mitään.”

    Mitä­hän tuo urbaa­ni­le­gen­da pitää sisäl­lään? Mitä ovat urbaa­nit elin­kei­not ja miten niil­lä teh­dään rahaa, siis uut­ta rahaa ? Esim. pal­ve­lui­den vien­ti­ta­se on nega­tii­vi­nen. Suo­meen tuo­daan pal­ve­lui­ta enem­män kuin me viem­me nii­tä ulko­mail­le. Vaa­din, että Soi­nin­vaaa­ra avaa höt­töä täyn­nä ole­van urbaa­ni elin­kei­no­ra­ken­ne-käsit­teen, jol­la muka teh­dään kas­vua. Olen kysy­nyt samaa aikai­sem­min­kin, mut­ta vas­taus­ta ei ole kuu­lu­nut. Hesan muu­ta­mat vien­tiy­ri­tyk­set tuli kai jo mai­nit­tua. ABB on Vaa­sas­sa, sen kios­kit Por­voos­sa ja Pitäjänmäellä.

    O.S:“Aluepolitiikkaan käy­te­tyt rahat mene­vät huk­kaan, jos sen pää­ta­voit­teek­si tavoit­teek­si ote­taan epä­toi­voi­sim­pien aluei­den teko­hen­git­tä­mi­nen.” Tämä ei ole Kes­kus­tan poli­tiik­kaa, se on Soi­nin­vaa­ra­lais­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, poliit­tis­ta pelaa­mis­ta. Täs­sä näkyy nyt sel­väs­ti kat­ke­ruus sii­tä, että Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja­vaa­lis­sa äänes­tet­tiin vää­rin. Miten lan­del­ta tule­va voi edis­tää suo­ma­lais­ta suurkaupunkipolitiikkaa ?

    Soi­nin­vaa­ra tekee hyök­käyk­sen­sä sivus­tal­ta kou­ka­ten, kos­ka sano­ma on kät­ket­ty kepu­loin­nin arvos­te­le­mi­sek­si. Perus­suo­ma­lais­ten kah­tia­ja­kau­tu­mi­nen ilme­nee Vih­reis­sä kau­pun­ki vs. maa­kun­nat ‑jako­na. Tämä tie­ten­kin sopii kes­kus­ta­lai­sil­le, kos­ka kova rum­mu­tus urbaa­nin elä­män­muo­don yli­voi­mai­suu­des­ta hidas­taa vih­rei­den ääni­ha­ra­voin­tia maaseuduilta.

    Sylt­ty: Tämä kepu­lais­ten rahan jär­je­tön lapioin­ti maa­kun­tiin pitäi­si lopet­taa tai aivan eri­tyi­ses­ti sen rahan hajaut­ta­mi­nen pit­kin mai­ta ja man­tu­ja pitäi­si lopettaa.

    Täl­lai­set viha­pu­heet ovat Tou­ko Aal­lon pahin pai­na­jai­nen, ja Kes­kus­tan joh­dol­le man­naa. Näi­tä pitää vain käyt­tää prem­min hyväk­si vaa­lien alla. Tosin kes­kus­ta­lai­set eivät alen­nu täl­le tasol­le, mut­ta pitäi­si vas­ta­ta samal­la mital­la takaisin.

    Timo Kau­nis­to: Kai­kes­ta huo­li­mat­ta: kii­tos näkö­kul­mas­ta­si. Kun­pa se laa­je­ni­si myös poh­ti­maan ole­vaa ja tule­vaa elä­mi­sen mal­lia, jos­sa ei olla pel­käs­tään kau­pun­ki­lai­sia tai maa­lai­sia – par­haas­sa tapauk­ses­sa molem­pia, ajoit­tain ja sujuvasti.

    Ver­rat­kaa kir­joi­tuk­sen sävyä ja raken­ta­vuut­ta kun teki­jäl­lä on näke­mys­tä ja viisautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Täs­sä näkyy nyt sel­väs­ti kat­ke­ruus sii­tä, että Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja­vaa­lis­sa äänes­tet­tiin vää­rin. Miten lan­del­ta tule­va voi edis­tää suo­ma­lais­ta suurkaupunkipolitiikkaa ?

      Minä siis tuin puheen­joh­ta­ja­vaa­lis­sa Tou­ko Aaltoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. JY: Lisää numeroita:

    Toi­mia­loit­tain tar­kas­te­lu­na teh­das­teol­li­suus tuo 54 % tai 56 % pal­ve­lu­vien­nis­tä riip­puen sii­tä ote­taan­ko ulko­mai­sen tuo­tan­non net­to­tu­lot mukaan las­ken­taan vai ei”
    .
    .
    “Ana­lyy­si siis pal­jas­taa, että tilas­toin­nin haas­teis­ta huo­li­mat­ta voim­me luo­tet­ta­vas­ti tode­ta aina­kin sen, että teol­li­suu­den mer­ki­tys myös pal­ve­lu­vien­nis­sä on erit­täin mer­kit­tä­vä. Itsea­sias­sa sen roo­li lie­nee tilas­to­jen anta­maa kuvaa vie­lä suu­rem­pi sik­si, että tava­ra­vien­nin arvoon sisäl­ty­vä pal­ve­lu ei juu­ri näy pal­ve­lu­vien­nin tilastoissa”

    http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/mystinen-palveluvienti

    lisää luku­ja

    Se on sano­mat­ta­kin sel­vää että yhtään teol­li­suus­tuo­tet­ta ei Suo­mes­ta vie­täi­si mihin­kään ilman pal­ve­lu­vien­tiä, eli teol­li­suus on 100 pro­sent­ti­ses­ti riip­pu­vai­nen pal­ve­luis­ta. Toi­sin sanoen jokai­nen teol­li­suus­tuo­te poh­jau­tuu pal­ve­lui­hin, eli suun­nit­te­lu- ja tuotekehitys‑, rahoitus‑, myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lui­hin, kul­je­tus­pal­ve­lui­hin, ohjel­mis­to­pal­ve­lui­hin, huol­to­pal­ve­lui­hin jne. 

    Suo­ma­lai­sel­la teol­li­suu­del­la meni­si pal­jon parem­min jos polii­ti­kot ja teol­li­suus ymmär­täis­vät pal­ve­lui­den merkityksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Jokai­sel­le jota­kin: Minul­la taas kävi päin­vas­toin: muu­tin maa­lais­kun­nas­ta Hel­sin­kiin ja elä­mi­sen laa­tu paran­tui todel­la pal­jon. Vih­reis­tä en tie­dä, mut­ta meil­lä tääl­lä Hel­sin­gis­sä on Suo­men fik­suim­mat Perus­suo­ma­lai­set. Maa­lais­kun­tien Perus­suo­ma­lai­set ovat todel­la ras­kas­ta porukkaa.

    Näis­tä vas­tak­kai­sis­ta koke­muk­sis­ta voi vetää sen itses­tään sel­vän joh­to­pää­tök­sen, jota moni ei täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa kui­ten­kaan ole halu­kas teke­mään: me ihmi­set olem­me eri­lai­sia ja niin­pä meil­lä on eri­lai­sia toiveita.

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta­han tämä tar­koit­taa sitä, että anne­taan ihmis­ten vali­ta. Toki valin­taa rajoit­taa luon­nos­taan lukui­sa jouk­ko eri­lai­sia reu­naeh­to­ja, mut­ta sitä suu­rem­mal­la syyl­lä rajoi­tuk­sia ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kan­na­ta lii­em­min lisätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Peu­ku­tus jäi pois, kun ver­sio­ta muu­tet­tiin jon­kin tie­to­tur­vaon­gel­man takia. Van­ha peu­ku­tus­oh­jel­ma ei toi­mi­nut uudes­sa ver­sios­sa. Uuden peu­ku­tus­oh­jel­man käyt­töön otto taas oli­si tuhon­nut van­han his­to­rian, mut­ta nyt ehkä oli­si aika ottaa asia taas työn alle.

    Minä en peu­ku­tuk­sia ole kaivannut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Löy­sin netis­tä väit­teen, että neliö­ki­lo­met­reis­tä vain kol­man­nes on asuttuja”

    kat­soin pal­ve­lua https://kartta.paikkatietoikkuna.fi . ja tein sil­mä­mää­räi­sen arvion, en siis teh­nyt mitään las­ken­nal­lis­ta dataan perustuvaa.

    kar­keas­ti sanon että väi­te pitää paik­kaan­sa eli kol­man­nes neliö­ki­lo­met­reis­tä on asut­tu­ja. näyt­täi­si sil­tä että hel­sin­ki-tur­ku-tam­pe­re akse­lil­la noin 90% on asut­tu­ja. lapis­sa taas 90% on asumatonta.

    (löy­siin läh­tees­tä ongel­man jon­ka takia tämä­kin voi olla vir­heel­li­nen, lähin­nä neliö­ki­lo­met­ri­jaos­sa on yksi jako jos­sa asuk­kai­ta on 0–4. ja tuo nol­la voi teh­dä sii­tä epämääräisen)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. eemil:
    O.S:”Sille, että elin­kei­no­ra­ken­ne kehit­tyy urbaa­nim­mak­si, ei kukaan voi mitään.”

    Mitä­hän tuo urbaa­ni­le­gen­da pitää sisäl­lään? Mitä ovat urbaa­nit elin­kei­not ja miten niil­lä teh­dään rahaa, siis uut­ta rahaa ? 

    Raha on vaih­don väli­ne ja alu­eel­li­nen BKT kuvaa var­sin hyvin sitä mis­sä arvoa syn­tyy. Parem­paa mit­ta­ria kuin miten yri­tyk­set ja yksi­tyi­set rahan­sa käyt­tä­vät on vai­kea kehit­tää. Hel­sin­gin seu­dun BKT on huo­mat­ta­van kor­kea muu­hun maa­han ver­rat­tu­na ja se ker­too hyvin urbaa­nien elin­kei­no­jen hyväs­tä lisä­ar­von tuot­to­ky­vys­tä ja menestyksestä. 

    Toki mas­sii­vi­set tulon­siir­rot Hel­sin­gin seu­dul­ta maan köy­him­mil­le alueil­le nos­ta­vat peri­fe­rian BKT:ta ja anta­vat lii­an ruusui­sen kuvan syr­jä­seu­tu­jen lisä­ar­von tuottokyvystä. 

    Mitä vien­tiin ja tuon­tiin tulee, se ei peri­aat­tees­sa arvok­kaam­paa kuin koti­mai­nen­kaan tuo­tan­to ja kulu­tus. Nyky­ai­kai­ses­sa maa­il­mas­sa eri­lai­set tava­roi­ta, pal­ve­lui­ta ja raa­ka-ainei­ta oste­taan ja myy­dään yli mai­den rajo­jen, var­sin­kin kun on kyse hyvin pie­nes­tä maas­ta ja mark­ki­na-alu­ees­ta kuten Suo­mi. Mut­ta itses­sään vien­tiä nyt pitää olla suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin tuon­tia pit­käs­sä juok­sus­sa, ei sen kummempaa. 

    Toki jos kal­liit, hyvän lisä­ar­von kor­kean tek­no­lo­gian tai jalos­tusas­teen tuot­teet ja pal­ve­lut mene­vät laa­jas­ti kau­pak­si, se on hyvä asia talou­del­le. Kun kat­so­taan Hel­sin­gin seu­dun tuo­tan­non ja pal­ve­lui­den raken­net­ta, kor­kea tek­no­lo­gia, ohjel­mis­to­teol­li­suus ja kor­kean lisä­ar­von eri­kois­tu­neet pal­ve­lut ovat seu­dun ja Suo­men talou­den kivijalka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. eemil: Vaa­din, että Soi­nin­vaaa­ra avaa höt­töä täyn­nä ole­van urbaa­ni elin­kei­no­ra­ken­ne-käsit­teen, jol­la muka teh­dään kas­vua. Olen kysy­nyt samaa aikai­sem­min­kin, mut­ta vas­taus­ta ei ole kuulunut. 

    Yrit­tä­mät­tä ollen­kaan kuvi­tel­la Soi­nin­vaa­ran kan­to­ja tuon esiin oman ei-hel­sin­ki­läi­sen näkö­kul­ma­ni asiaan.

    Hel­sin­ki ja sen lähi­seu­tu on sekä laa­dul­li­ses­ti että mää­räl­li­ses­ti Suo­men laa­jin osaa­mis­kes­kus ja sen yhtey­det muu­hun maa­il­maan ovat Suo­men par­haat. Hel­sin­gin seu­dun ongel­mi­na ovat tilo­jen kor­keat neliö­vuo­krat ja ‑hin­nat sekä tuk­koi­nen tava­ra­lo­gis­tiik­ka. Täl­lai­seen ympä­ris­töön sopii par­hai­ten yri­tys, jon­ka tuot­ta­ma jalos­tusar­vo on kor­kea ja joka vaa­tii monen­lais­ta (ver­kos­to) ossa­mis­ta ja jos­sa tär­keim­pä­nä tuo­tan­to­ko­nei­na ovat äly­pu­he­lin, PC ja näyttö.

    Hel­sin­gin menes­tys ei ole muu­al­ta Suo­mes­ta pois eikä Hel­sin­kä­kään ole täy­del­li­nen. Suo­mes­sa on lukui­sia kapea-alai­sia osaa­mis­kes­kuk­sia jot­ka ovat omas­sa asias­saan Hel­sin­gin seu­tua pidem­mäl­lä ja jot­ka ver­kos­toi­tu­mi­ses­saan mene­vät suo­raan ulkomaille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. ant­ti: Yksi ja sama vai­ku­tus; jos ensin kerä­tään 100 yksik­köä vero­tu­lo­ja ja niis­tä jae­taan 10 tukiai­sia. Taik­ka jäte­tään kymp­pi vero­ja kerää­mät­tä ja tukiai­sia mak­sa­mat­ta. Lisäeh­to­ja voi tiet­ty aset­taa mie­len­sä mukaan, mut­ta jopa kes­kus­ta­puo­lu­een (vasem­mis­to­lii­tos­ta en ole ollen­kaan var­ma) luu­li­si ymmär­tä­vän että tukiai­set ja vero­hel­po­tuk­set ovat aivan sama asia. 

    Beha­vio­ral eco­no­mics ‑perus­kurs­sil­le sii­tä. Eivät todel­la­kaan ole reaa­li­maa­il­mas­sa sama asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. eemil:

    Täl­lai­set viha­pu­heet ovat Tou­ko Aal­lon pahin pai­na­jai­nen, ja Kes­kus­tan joh­dol­le man­naa. Näi­tä pitää vain käyt­tää prem­min hyväk­si vaa­lien alla. Tosin kes­kus­ta­lai­set eivät alen­nu täl­le tasol­le, mut­ta pitäi­si vas­ta­ta samal­la mital­la takaisin.

    On se niin hie­noa, kun “me” olem­me niin hyviä emme­kä alen­nu viha­pu­heen tasol­le, toi­sin kuin “muut”, jot­ka siel­lä suo­ras­taan rypevät.

    Täl­lai­set poliit­ti­set sil­mä­la­put ovat minua aina ihme­tyt­tä­neet, samoin kuin nii­hin liit­ty­vä ärhäk­kä syyt­te­le­vyys. Näin perus­si­tou­tu­mat­to­ma­na sivus­ta­seu­raa­ja­na kun ei voi olla huo­maa­mat­ta, että jokai­ses­sa puo­lu­ees­sa löy­tyy yhtä lail­la fik­su­ja kuin nii­tä vähem­män­kin fik­su­ja poliitikkoja.

    Voi­ko poli­ti­koin­nin tasos­sa yli­pää­tään löy­tää eroa eri puo­luei­den välil­lä? Epäi­le­mät­tä jon­kin ver­ran. Ovat­han esi­mer­kik­si nyt jakaan­tu­neet perus­suo­ma­lai­set vie­neet popu­lis­min ja viha­pu­heen mui­ta pitem­mäl­le, mut­ta ei hei­tä­kään voi supis­taa pel­kik­si viha­pu­heen tai popu­lis­min edustajiksi.

    Osmo Soi­nin­vaa­raa olen aina arvos­ta­nut mm. sik­si, että sekä vih­reä­nä että hel­sin­ki­läi­se­nä polii­tik­ko­na hän osaa kat­soa asioi­ta poik­keuk­sel­li­sen laa­jas­ti ja avoimesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. eemil:
    O.S:”Sille, että elin­kei­no­ra­ken­ne kehit­tyy urbaa­nim­mak­si, ei kukaan voi mitään.”

    Mitä­hän tuo urbaa­ni­le­gen­da pitää sisäl­lään? Mitä ovat urbaa­nit elin­kei­not ja miten niil­lä teh­dään rahaa, siis uut­ta rahaa ? Esim. pal­ve­lui­den vien­ti­ta­se on nega­tii­vi­nen. Suo­meen tuo­daan pal­ve­lui­ta enem­män kuin me viem­me nii­tä ulkomaille. 

    No vaik­ka­pa ne asian­tun­ti­ja­pal­ve­lut, joi­hin kuu­lu­vat mm. insinööripalvelut. 

    Urbaa­ni pitää sisäl­lään pal­jon kor­keas­ti­kou­lu­tet­tua väkeä. Tätä sak­kia et kas­vu­kes­kus­ten lie­pei­tä kau­e­mas saa, jos muu­ta väi­tät et yksin­ker­tai­ses­ti tie­dä mis­tä puhut.

    Suo­mes­ta vie­dään täl­lä­kin het­kel­lä pal­jon roi­naa ulko­mail­le siten, että myyn­ti, suun­nit­te­lu ja pro­jek­tin­hal­lin­ta teh­dään tääl­lä ja val­mis­tus oste­taan ulko­mail­ta, yleen­sä kau­koi­däs­tä. Ja kun ker­ran puhu­taan met­sä­teol­li­suu­des­ta, niin ei esi­mer­kik­si Kii­naan raken­net­ta­vaan pape­ri- tai sel­lu­teh­taa­seen tääl­tä Suo­mes­ta kovin­kaan mon­ta koti­mais­ta val­mis­tus­ta ole­vaa osaa taik­ka lai­tet­ta lähe­te­tä. Ehkä vain jotain tär­keim­piä osia tai konei­ta, mut­ta nii­den­kin osa­ko­koon­pa­no­ja tila­taan ulko­mail­ta. Jos tuo­te menee Euroop­paan, se han­ki­taan Tse­keis­tä, Puo­las­ta tms. “kone­pa­ja­maas­ta”.

    Vaa­din, että Soi­nin­vaaa­ra avaa höt­töä täyn­nä ole­van urbaa­ni elin­kei­no­ra­ken­ne-käsit­teen, jol­la muka teh­dään kasvua. 

    Ei se kas­vu vaan miten­kään voi tul­la pel­käs­tä val­mis­tuk­ses­ta, eten­kin kun mer­kit­tä­vä osa val­mis­ta­van teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­vys­tä tulee sof­tas­ta, ohjauk­ses­ta, antu­roin­neis­ta tms. jutuis­ta, joi­den tyy­pil­li­set kehi­tys­pai­kat sijait­se­vat kasvukeskuksissa. 

    O.S:”Aluepolitiikkaan käy­te­tyt rahat mene­vät huk­kaan, jos sen pää­ta­voit­teek­si tavoit­teek­si ote­taan epä­toi­voi­sim­pien aluei­den teko­hen­git­tä­mi­nen.” Tämä ei ole Kes­kus­tan poli­tiik­kaa, se on Soi­nin­vaa­ra­lais­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, poliit­tis­ta pelaamista.

    Älä viit­si, kyl­lä kes­kus­ta­lai­nen poi­tiik­ka nimen­omai­ses­ti on epä­toi­vois­ten reu­na-aluei­den hen­gis­sä­pi­to. Jos tavoit­tee­na on vah­vim­pien maa­kun­ta­kes­kus­ten vah­vis­ta­mi­nen, niin emme tar­vi­si niin pal­joa infraa yms. jon­ne­kin kor­peen. Mik­si muu­ten meil­lä on niin mon­ta len­to­kent­tää, yli 20? KAt­so nyt Fina­vian tilas­to­ja, Porin ja Savon­lin­nan ken­täl­tä vuon­na 2017 mat­kus­ta­jia noin 1000 kpl. Mik­si ihmees­sä juna­ra­ta säh­köis­tet­tiin Kemi­jär­vel­le asti? Mik­si sin­ne edes menee rai­teet? Mik­si aina­kin vii­me vuo­siin asti on ajet­tu perä­ky­liä pit­kin tyh­jiä lin­ja-auto­vuo­ro­ja? Mik­si meil­lä on kuljetustuki?

    https://d31tapn71xsu62.cloudfront.net/file/dl/i/CXwLDQ/p3aRsrKaV0yQDAdWxxrUbg/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi52017.pdf

    [Syl­tyn kommentit]
    Täl­lai­set viha­pu­heet ovat Tou­ko Aal­lon pahin pai­na­jai­nen, ja Kes­kus­tan joh­dol­le man­naa. Näi­tä pitää vain käyt­tää prem­min hyväk­si vaa­lien alla. 

    Olen tyy­ty­väi­nen että minun, joka vas­tus­taa Vih­rei­den poli­tiik­kaa mel­kein kaut­ta lin­jan, puheet osu­vat­kin Vih­rei­den nilk­kaan. Hyvä.

    Tosin kes­kus­ta­lai­set eivät alen­nu täl­le tasol­le, mut­ta pitäi­si vas­ta­ta samal­la mital­la takaisin.

    Niin, kes­kus­ta­lais­ten vaa­li­kamp­pai­lu on aina reh­tiä, aivan kuten Juha “ei maa­kun­ta­ve­roa” Sipi­län puheet sen osoit­ta­vat. Maa­kun­ta­ve­ron kiel­tä­mi­nen oli kyl­lä edel­lis­ten ek-vaa­lien suu­rin kusetus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä siis tuin puheen­joh­ta­ja­vaa­lis­sa Tou­ko Aaltoa.

    Mik­si, miten lan­del­ta edis­te­tään Hel­sin­gin voit­toa ? Ter­mi on vapaas­ti lai­nat­tu Soi­nin­vaa­ran kirjallisuudesta.

    pek­su: Suo­mes­ta vie­täi­si mihin­kään ilman pal­ve­lu­vien­tiä, eli teol­li­suus on 100 pro­sent­ti­ses­ti riip­pu­vai­nen palveluista. 

    Juu­ri näin ja kään­täen pal­ve­lut ovat 100 pro­sent­ti­ses­ti riip­pu­vai­sia teol­li­suu­des­ta. Cityih­mi­set kui­ten­kin puhu­vat yksi­puo­li­ses­ti urbaa­neis­ta amma­teis­ta ja nii­den yli­voi­mai­suu­des­ta. Näi­den alo­jen kor­keat pal­kat ovat hei­dän mie­les­tään joh­ta­neet talouskasvuun.

    Päin­vas­toin, nämä kor­keat pal­kat ovat talous­kas­vul­le hidas­te. Perus­e­lin­kei­no­jen on lei­kat­ta­va omas­ta kat­tees­taan ja samal­la tehos­tet­ta­va tuo­tan­to­aan. Oli­si aika rei­luut­taa tulon­ja­koa em. sek­to­rei­den kesken.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Nyky­ai­kai­set kau­pun­git kil­pai­le­vat asu­kas­viih­ty­vyy­del­lä, kos­ka urbaa­nit ammat­ti­lai­set ja hei­dän työ­paik­kan­sa hakeu­tu­vat sin­ne, mis­sä on miel­lyt­tä­vää elää. Kau­nis kävel­tä­vä kau­pun­ki, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloi­te­ky­kyi­set asuk­kaat. Kau­pun­gin kes­kus­tan kor­vaa­mi­nen Pris­man park­ki­pai­kal­la on type­räs­ti tuhon­nut mon­ta taa­ja­maa. Rau­mal­la meni­si todel­la pal­jon huo­nom­min, jos se oli­si men­nyt tuhoa­maan Wan­han Rauman.”

    Nyky­ai­kai­set kau­pun­git kil­pai­le­vat yli­opis­toil­la ja tiet­ty­jen itse itsen­sä työl­lis­tä­vien alo­jen opis­ke­lu­pai­koil­la, itse­näis­ten tuo­miois­tu­mien sijain­neil­la sekä sai­raa­loil­la — jot­ka tuo­vat muka­naan sekä suo­raan että välil­li­ses­ti suu­ri­tu­loi­sem­pia työ­paik­ko­ja sekä yrit­tä­jiä lähia­lueil­leen. Ne kau­pun­git, jois­ta joku näis­tä ele­men­teis­tä tai kaik­ki puut­tu­vat, pää­sään­töi­ses­ti näyt­tä­vät hii­pu­van. Ennen Suo­men suu­rim­piin kau­pun­kei­hin lukeu­tu­nut Rau­ma on jo vuo­sien ajan yksi Suo­men kutis­tu­vis­ta kau­pun­geis­ta. Sil­tä puut­tuu sekä yli­opis­to, itse­näi­nen tuo­miois­tuin että alue­sai­raa­laa suu­rem­pi sai­raa­la. Sel­lai­sin läh­tö­koh­din kau­pun­ki ei nykyi­ses­sä jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa pär­jää, ja väes­tö vähe­nee Rau­mal­ta tasai­ses­ti. Jos Rau­mal­le oli­si perus­tet­tu yli­opis­to vaik­ka­pa 1970-luvul­la, sen väki­lu­ku oli­si nyky­ään ehkä monin­ker­tai­nen ja suun­ta toi­sen­lai­nen. Nyt Rau­mal­la on yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen osal­ta opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen sivu­yk­sik­kö. Vali­tet­ta­vas­ti opet­ta­jan­kou­lu­tus tai­taa olla yksi niis­tä alois­ta, jot­ka eivät niin­kään tuo­ta lähia­lueil­leen esi­mer­kik­si uusia yri­tyk­siä, toi­sin kuin esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kan yli­opis­to­kou­lu­tus, jon­ka osal­ta opis­ke­lu­paik­ka­kun­nil­le on kehit­ty­nyt Suo­mes­sa aika iso­ja­kin osaa­ja­kes­kit­ty­miä työpaikkoineen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. eemil:

    Juu­ri näin ja kään­täen pal­ve­lut ovat 100 pro­sent­ti­ses­ti riip­pu­vai­sia teol­li­suu­des­ta. Cityih­mi­set kui­ten­kin puhu­vat yksi­puo­li­ses­ti urbaa­neis­ta amma­teis­ta ja nii­den yli­voi­mai­suu­des­ta. Näi­den alo­jen kor­keat pal­kat ovat hei­dän mie­les­tään joh­ta­neet talouskasvuun.

    On ole­mas­sa mai­ta jois­sa toi­mii urbaa­nia vien­ti­teol­li­suut­ta jot­ka eivät vaa­di ainoa­ta­kaan pape­ri­ko­net­ta tai levy­sep­pä­hit­saa­jaa. Se vien­ti­teol­li­suus on viih­de­teol­li­suus, ja sitä osa­taan Ruotsissa.

    Lai­toin ker­ran you­tu­bes­ta soit­to­lis­tan pääl­le joka koos­tui ruot­sa­lai­ses­ta pop-musii­kis­ta. Bän­de­jä ja lau­la­jia oli kym­me­niä jot­ka lau­loi­vat mel­kein kaik­ki englan­nik­si, osa mul­le ennes­tään tut­tu­ja, osa täy­sin tun­te­mat­to­mia, ja tyy­li­la­je­ja oli usei­ta. Aina kun jotain nos­ta levyis­tä soi­te­taan niin kilah­taa äyre­jä ruot­sa­lais­ten kas­saan. Musiik­ki­vien­ti on Ruot­sil­le mil­jar­di­bis­nes. Samoin TV-sar­jo­jen ja elo­ku­vien vien­ti, viih­de­kir­jal­li­suus jne.

    Suo­mes­sa taas levy-yhtiöt eivät halua levyt­tää levy­jä englan­nik­si, kos­ka suo­ma­lai­set halua­vat kuun­nel­la vain suo­mi­pop­pia. Ne har­vat suo­ma­lai­set muusi­kot jot­ka halua­vat kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le jou­tu­vat läh­te­mään koko­naan ulkomaille.

    Suo­men viih­de­teol­li­suus on samaa tasoa kuin Neu­vos­to­lii­tos­sa aikoi­naan, ja sii­nä voi­si skarpata.

    Tie­tys­ti viih­det­tä voi teh­dä myös maa­seu­dul­la, ei sitä ole pak­ko teh­dä kau­pun­geis­sa. Esim Abba työs­ken­te­li aikoi­naan jos­sain punai­ses­sa mökis­sä saa­ris­tos­sa. Se tosin vaa­tii enem­män rahaa kos­ka logis­tii­kan pyö­rit­tä­mi­sek­si tar­vi­taan iso­ja moot­to­ri­ve­nei­tä ja helikoptereita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Sylt­ty: Mik­si ihmees­sä juna­ra­ta säh­köis­tet­tiin Kemi­jär­vel­le asti? Mik­si sin­ne edes menee raiteet?

    Rova­nie­mi-Kemi­jär­vi ratao­suus val­mis­tui 1934, pitäi­si motii­ve­ja etsiä 30-luvun pöy­tä­kir­jois­ta. Säh­köis­tyk­sen jär­ke­vyy­des­tä; noin ylei­sel­lä tasol­la lii­ken­nöin­ti on hel­pom­paa jos kaik­kial­le voi­daan ajaa saman­lai­sel­la kalus­tol­la, eikä tar­vit­se erik­seen vara­ta ja hank­kia ja yllä­pi­tää die­sel- ja säh­kö­ve­tu­rei­ta. Noin ver­tai­lun vuok­si; myös Uuden­kau­pun­gin rata on pää­tet­ty säh­köis­tää. Ukin radan rah­til­li­ken­ne on samaa suu­ruus­luok­kaa Kemi­jär­ven rah­ti­lii­ken­teen kans­sa, n 700 000 ton­nia vs 530 000 ton­nia v 2015. Pitäi­si­kö Ukin ratao­suu­den säh­köis­tys jät­tää tekemättä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. VR piti kyl­lä Kemi­jär­ven radan säh­köis­tä­mis­tä perus­teet­to­ma­na. Se oli vält­tä­mä­tön­tä makuu­vau­nu­lii­ken­teen jat­ka­mi­sek­si, kos­ka uudet vau­nut edel­lyt­ti­vät sitä, mut­ta kai­kil­le kus­tan­net­ta­va tak­si­mat­ka oli­si tul­lut halvemmaksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Sylt­ty: Mik­si muu­ten meil­lä on niin mon­ta len­to­kent­tää, yli 20? KAt­so nyt Fina­vian tilas­to­ja, Porin ja Savon­lin­nan ken­täl­tä vuon­na 2017 mat­kus­ta­jia noin 1000 kpl. Mik­si ihmees­sä juna­ra­ta säh­köis­tet­tiin Kemi­jär­vel­le asti? Mik­si sin­ne edes menee rai­teet? Mik­si aina­kin vii­me vuo­siin asti on ajet­tu perä­ky­liä pit­kin tyh­jiä lin­ja-auto­vuo­ro­ja? Mik­si meil­lä on kuljetustuki?

    Kat­sop­pa esim. Ruot­sa­lai­nen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kak­si rin­nak­kais­ta rataa ete­läs­tä poh­joi­seen läpi koko Ruotsin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Len­to­kent­tiä on pil­vin pimein, tosin väes­töä­kin enem­män. Juu­ri tämä mah­dol­lis­taa kas­vua koko maan alu­eel­la . Ja Suo­mes­sa pitäi­si vain supis­taa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Sylt­ty: niin emme tar­vi­si niin pal­joa infraa yms. jon­ne­kin korpeen.

    Ei tuo asen­ne kyl­lä ole tätä päi­vää, vaan men­nyt­tä lip­pos­lais­ta egoismia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. eemil:

    Päin­vas­toin, nämä kor­keat pal­kat ovat talous­kas­vul­le hidas­te. Perus­e­lin­kei­no­jen on lei­kat­ta­va omas­ta kat­tees­taan ja samal­la tehos­tet­ta­va tuo­tan­to­aan. Oli­si aika rei­luut­taa tulon­ja­koa em. sek­to­rei­den kesken.

    Ilmei­ses­ti maa­il­man tasai­sin tulon­ja­ko ja kirein vero­progres­sio ei vai­ku­ta ihmis­ten tun­te­muk­siin tulon­jaon oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Jos ja kun näin on, voits­nee nämä puu­has­te­lut lopet­taa tar­peet­to­mi­na ja antaa tuloe­ro­jen kas­vaa reip­paas­ti sekä siir­tyä samal­la tasaveroon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Sylt­ty:
    Mik­si muu­ten meil­lä on niin mon­ta len­to­kent­tää, yli 20? 

    Fina­via on tie­tääk­se­ni pörs­siyh­tiö. Ei sen toi­min­taa pyö­ri­te­tä verovaroin.

    Mik­si ihmees­sä juna­ra­ta säh­köis­tet­tiin Kemi­jär­vel­le asti? Mik­si sin­ne edes menee rai­teet? Mik­si aina­kin vii­me vuo­siin asti on ajet­tu perä­ky­liä pit­kin tyh­jiä linja-autovuoroja? 

    Vii­mei­sen 22 vuo­den aika­na kes­kus­ta on ollut hal­li­tuk­ses­sa 10 vuot­ta. Eipä sitä Kemi­jär­ven juna­ra­taa muut­kaan ole halun­neet rul­lal­le lait­taa. Ja ties­tön osal­ta tilan­ne on sel­lai­nen, että se vaa­ran­taa Suo­men kilpailukyvyn.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. pek­su:
    Pal­ve­lu­vien­nin tulois­ta noin 80–90% jää Suo­meen, kun taa­sen tava­ra­vien­nin tulois­ta noin 50%. Eli noin 22,5 mil­jar­din pal­ve­lu­vien­nis­tä noin 20 mil­jar­dia sataa Suo­men kan­san­ta­lou­teen, tava­ra­vien­nin 52,4 mil­jar­dis­ta taa­sen Suo­men kan­san­ta­lou­teen jää noin 26,2 mil­jar­dia. (tilas­tot: Tilas­to­kes­kus, arviot HS ja Finnpro).

    fil­la­ris­til­le” tie­dok­si Tul­lin tilas­toin­ti­ta­vois­ta; luo­tan enem­män Tul­lin vir­ka­vas­tuul­la anta­miin tie­toi­hin, kuin nimi­mer­kin “fil­la­ris­ti” kir­joi­tuk­siin joil­le ei ole osoi­tet­tu yhtään lähdeviitettä.

    Int­ras­tat koh­den­tuu arvon­li­sä­ve­ro­nu­me­ron perus­teel­la joka taas koh­den­ne­taan tul­lin toi­mes­ta yri­tyk­sen osoit­tee­seen. Näin ollen sen perus­teel­la ei ole mah­dol­lis­ta jäl­jit­tää vie­ty­jen tava­roi­den tai pal­ve­lui­den alku­pe­rää maakuntatasolla. 

    Aiem­min lin­kat­tu teks­ti Tul­lin teke­mäs­tä vir­ka­mies­työ-koh­dis­ta­mi­ses­ta ei lii­ty tähän vaan tilas­toi­ta­vaan toi­mi­paik­ka­lu­ku­mää­rään. Koko teks­ti sel­ven­tää tämän.

    Lisäksi las­ke­taan ulko­maan­kaup­paa (vien­ti ja tuon­ti yhteen­sä) yli 5000 euron edes­tä vuo­des­sa har­joit­ta­nei­den yri­tys­ten toi­mi­paik­ko­jen lukumäärät maa­kun­nit­tain. 5000 euron arvo­ra­ja on sama kuin Euros­ta­tin TEC (Tra­de by Enterpri­se Cha­rac­te­ris­tics) yri­tys­tyyp­pi­ti­las­tos­sa. Samal­la yri­tyk­sel­lä saat­taa olla usei­ta toi­mi­paik­ko­ja eri puo­lil­la Suo­mea, jol­loin yri­tys ilmoit­taa Tul­lil­le tie­dot y‑tunnuksen lisäksi toi­mi­paik­ka­koo­dil­la. Maa­kun­ta­ti­las­tos­sa las­ke­taan sik­si yri­tys­ten toi­mi­paik­ko­jen lukumäärät, kos­ka sama yri­tys saat­taa toi­mia useas­sa eri maa­kun­nas­sa. Yri­tys kir­jau­tuu vain ker­ran yri­tys­ten toi­mi­paik­ko­jen lukumäärään, jos yri­tyk­sel­lä ei ole toi­mi­paik­ko­ja ja se toi­mii vain yhdes­sä maakunnassa.” 

    Yleis­ku­van vien­nis­tä antaa par­hai­ten ehkä tämä: https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp?maakunta=0&kunta=91&toimiala=0&sortby=v3&sort=desc

    Tus­kin kukaan ajat­te­lee että Hel­sin­gis­sä koti­paik­kaa pitä­vät UPM, Met­so tai Wärt­si­lä teke­vät tuo­tan­nol­li­sen lisä­ar­von­sa täällä?

    Hel­sin­ki tar­vit­see maa­kun­tia sii­nä mis­sä ne tar­vit­se­vat Hel­sin­kiä mut­ta sel­lai­nen aja­tus että Hel­sin­ki oli­si vien­nin ehdo­ton vetu­ri on har­haa. Pää­kont­to­ril­le on toki sel­vää etua että se sijait­see Hel­sin­gis­sä mut­ta kyl­lä myy­dä voi Vaa­sas­ta­kin, niin­kuin Wärt­si­lä tekeekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Meil­lä on myhös puh­das­ta pal­ve­lu­vien­tiä. Supercel­lin pari mil­jar­dia nyt esimerkiksi.

    Itse kyl­lä ehkä lait­tai­sin tie­to­ko­ne­pe­lin kate­go­ri­aan tuot­teet, vaik­ka­kin itse peli voi­daan toki aja­tel­la myös pal­ve­lu­na, mut­ta väit­täi­sin että pelin hui­kea tuot­to per työn­te­ki­jä perus­tuu nime­no­maan sii­hen että suu­rin osa pelis­tä on tuot­teis­tet­tua tuo­tet­ta joka ei vaa­di “pal­ve­lua”. Ehkä täs­sä hämää englan­nin sana “ser­vice”, jota käy­te­tään myös täy­sin auto­ma­ti­soi­duis­sa palveluissa.

    Tämän tyyp­pi­siä tuot­tei­ta siis toki voi­daan hyvin val­mis­taa kau­pun­geis­sa­kin, mut­ta esim. Supercel­lin tapauk­ses­sa suo­ra koti­maan työl­lis­tä­vä vai­ku­tus on jopa pie­nem­pi kuin yri­tyk­sis­sä joi­ta pide­tään perin­tei­ses­ti aja­tel­tu­na tuot­tei­ta valmistavina.

    Esi­mer­kik­si joku pie­ni kaa­li­kää­ry­lei­tä val­mis­ta­va yri­tys työl­lis­tää jol­lain muu­ta­man mil­joo­nan lii­ke­vaih­dol­la 40–80 hen­ki­löä, kun Supercell 1,5 mil­jar­din lii­ke­vaih­dol­la ei työl­lis­tä­nyt kuin noin 150 hen­ki­löä. Jos Keu­ruu­lai­sia kaa­li­kää­ry­lei­tä myy­täi­siin yhtä suu­rel­la lii­ke­vaih­dol­la niin yri­tys työl­lis­täi­si noin 5000 ihmis­tä, ehkä enem­män­kin. Tämä tar­koit­tai­si yli 100 ker­tais­ta myyn­tiä, mikä tar­koit­tai­si taas sitä että mark­ki­na-alue oli­si globaali.

    Säh­köi­sel­lä tuot­teel­la tuo glo­baa­li mark­ki­na on pal­jon hel­pom­pi saa­vut­taa kuin fyy­si­sel­lä, mikä selit­tää sen että Supercell on ilmiö, Keu­ruu­lai­set kaa­li­kää­ry­leet taas eivät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tämä kes­kus­te­lu ei kos­ke­nut työ­paik­ko­ja vaan valuut­ta­tu­lo­jen hank­ki­mis­ta. Superce­lin tulois­ta menee var­maan­kin noin puo­let veroi­hin, joten suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ja eri­tyi­ses­ti hel­sin­ki­läi­sis­tä pää­see hyö­ty­mään yri­tyk­sen tuo­mas­ta rahavirrasta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Eemil, juu­ri nyt lii­an laa­jal­le levi­te­tyn infra­struk­tuu­rin kor­jaus­vel­ka on jos­sain 50 ja 100 mil­jar­din euron välis­sä, eikä rahaa kor­jauk­siin ole.

    Suo­mes­ta pitäi­si hävit­tää 9/10 kun­nis­ta ja kuntakeskuksista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. fil­la­ris­ti:
    Yleis­ku­van vien­nis­tä antaa par­hai­ten ehkä tämä: https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp?maakunta=0&kunta=91&toimiala=0&sortby=v3&sort=desc

    Tus­kin kukaan ajat­te­lee että Hel­sin­gis­sä koti­paik­kaa pitä­vät UPM, Met­so tai Wärt­si­lä teke­vät tuo­tan­nol­li­sen lisä­ar­von­sa täällä?

    Hel­sin­ki tar­vit­see maa­kun­tia sii­nä mis­sä ne tar­vit­se­vat Hel­sin­kiä mut­ta sel­lai­nen aja­tus että Hel­sin­ki oli­si vien­nin ehdo­ton vetu­ri on har­haa. Pää­kont­to­ril­le on toki sel­vää etua että se sijait­see Hel­sin­gis­sä mut­ta kyl­lä myy­dä voi Vaa­sas­ta­kin, niin­kuin Wärt­si­lä tekeekin.

    Väi­tät­kö ihan oie­kas­ti että tuon lis­tan yri­tys­ten kaik­ki vien­ti tilas­toi­daan Hel­sin­gil­le ja Uudel­le­maal­le, nopes­ti las­kien Tul­lin tilas­tos­sa­han pitä­si olla uuden­maan vien­ti­lu­vut monin­kar­tai­sia jos väit­tee­si pitäi­si paik­kan­sa. Tul­li muu­ten tilas­toi Lapil­le 3,5 mil­jardn vien­nin, kui­ten­kin tuol­la samal­la kaup­pa­leh­den lis­tal­la on Lapin osal­la vain yksi yri­tys, sil­lä­kin vain parin­kym­me­nen mil­joo­nan lii­ke­vaih­to? Ker­ro nyt joku oikea läh­de­ai­neis­to väit­tel­le­si, tähän men­nes­sä olet esit­tä­nyt aineis­toa mil­lä ei ole mitään teke­mis­tä Tul­lin tilas­toin­nin kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä kes­kus­te­lu ei kos­ke­nut työ­paik­ko­ja vaan valuut­ta­tu­lo­jen hank­ki­mis­ta. Superce­lin tulois­ta menee var­maan­kin noin puo­let veroi­hin, joten suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ja eri­tyi­ses­ti hel­sin­ki­läi­sis­tä pää­see hyö­ty­mään yri­tyk­sen tuo­mas­ta rahavirrasta.

    Supercel­lin yhtei­sö­ve­ro­tuo­tos­ta jäi Hel­sin­kiin vii­me vuon­na 65 mil­joo­naa, Koko yhtei­sö­ve­ro oli 176 mil­joo­naa yhtiön 880 mil­joo­nan tulok­ses­ta. Aika kau­ka­na ollaan puo­les­ta jos­kin sum­ma on kun­nioi­tet­ta­va. Sikä­li­kin poik­keuk­sel­li­nen yri­tys että kaik­ki työn­te­ki­jät ovat Hel­sin­gis­sä joten koko yhtei­sö­ve­ro kun­tao­suus jää tänne. 

    Mut­ta Supercell ei Hel­sin­kiä pelas­ta eikä nii­tä ole tois­ta nyt näköpiirissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. DVA:
    Sil­lä ei ole yhtään mitään mer­ki­tys­tä mis­sä teol­li­suus­yri­tyk­sen tuo­tan­to sijait­see, jos se mak­saa vero­ja Suomeen.

    Näin on jos ole­te­taan että työ ei ole ihmi­sil­le itsei­sar­vo vaan raha tulee tukiaisina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    VR piti kyl­lä Kemi­jär­ven radan säh­köis­tä­mis­tä perus­teet­to­ma­na. Se oli vält­tä­mä­tön­tä makuu­vau­nu­lii­ken­teen jat­ka­mi­sek­si, kos­ka uudet vau­nut edel­lyt­ti­vät sitä, mut­ta kai­kil­le kus­tan­net­ta­va tak­si­mat­ka oli­si tul­lut halvemmaksi.

    Sit­ten­hän pitäi­si raken­taa se Jää­me­ren­ra­ta. Sit­ten pää­si­si Pyhä/Luostolle, Sodan­ky­lään ja Saa­ri­se­läl­le ja vie­lä Kirk­ko­nie­meen junal­la ja tuo teh­ty inves­toin­ti­kin tuli­si kannattavammaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. eemil: Kat­sop­pa esim. Ruot­sa­lai­nen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Len­to­kent­tiä on pil­vin pimein, tosin väes­töä­kin enem­män. Juu­ri tämä mah­dol­lis­taa kas­vua koko maan alu­eel­la . Ja Suo­mes­sa pitäi­si vain supis­taa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Fina­vi­aa vas­taa­va Swe­da­via omis­taa kui­ten­kin vain 10 len­to­ken­tää — loput pyö­ri­vät pai­kal­lis­hal­lin­non rahoil­la tai yksi­tyi­sin voimin:

    Swe­da­via — Airports

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. JY: Fina­via on tie­tääk­se­ni pörs­siyh­tiö. Ei sen toi­min­taa pyö­ri­te­tä verovaroin.

    Juu­ei Fina­vian joh­to ja hallinnointi

    Fina­via on Suo­men val­tion koko­naan omis­ta­ma jul­ki­nen osakeyhtiö. 

    Val­tion omis­ta­ja­po­liit­ti­set tavoit­teet perus­tu­vat mah­dol­li­sim­man hyvään yhteis­kun­nal­li­seen ja talou­del­li­seen koko­nais­tu­lok­seen, jota arvioi­daan ensi­si­jai­ses­ti sen perus­teel­la miten yhtiö täyt­tää yhteis­kun­nal­li­sen palvelutehtävänsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. eemil: Kat­sop­pa esim. Ruot­sa­lai­nen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kak­si rin­nak­kais­ta rataa ete­läs­tä poh­joi­seen läpi koko Ruotsin.

    Onpa luo­ka­ton kart­ta. Rato­ja on sitä pait­si poh­joi­ses­sa nyky­ään kol­me, kun aika­naan puo­lus­tus­po­liit­ti­sis­ta syis­tä hevon kuuseen raken­net­tu­jen rato­jen lisäk­si on lopul­ta raken­net­tu rata ran­ni­kol­le, eli sin­ne, mis­sä on asu­tus­ta (lue: kau­pun­ke­ja). Län­ti­sin eli Inlands­ba­nan taas on ollut pit­kään lähin­nä mat­kai­lu­käy­tös­sä kesäi­sin, ja sen omis­ta­vat nyky­ään radan­var­ren kunnat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Sylt­ty: Suo­mes­ta vie­dään täl­lä­kin het­kel­lä pal­jon roi­naa ulko­mail­le siten, että myyn­ti, suun­nit­te­lu ja pro­jek­tin­hal­lin­ta teh­dään tääl­lä ja val­mis­tus oste­taan ulko­mail­ta, yleen­sä kaukoidästä

    Jos mark­ki­noi­den anne­taan joh­taa maan talous­po­li­tiik­kaa, niin seu­raa­vak­si ne osta­vat myös suun­nit­te­lun , pro­jek­ti­joh­ta­mi­sen ym. hal­po­jen palk­ko­jen mais­ta. Mitä sit­ten teh­dään kun kaik­ki työ­pai­kat on ulkois­tet­tu halpamaihin ?

    Edel­lä kuva­tul­le kehi­tyk­sel­le ei löy­dy lop­pua, ellei maas­sa teh­dä hal­lit­tua talous- ja rakennepolitiikkaa.

    Sama ilmiö näkyy maa­kun­ta­kes­kus­ten tasol­la. Kes­kuk­set imu­roi­vat pik­ku­kun­tien yri­tyk­set ja jat­ko­kou­lu­tus­pai­kat itsel­leen. Jat­kos­sa vie­lä suu­rem­mat kes­kuk­set vie­vät nämä itsel­leen. Eihän tuos­sa ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta mitään jär­keä. Seu­rauk­se­na on ongel­mia, jot­ka jo nyt on näh­tä­vis­sä Hel­sin­gin ja mui­den suu­rim­pien kau­pun­kien kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. eemil: Sama ilmiö näkyy maa­kun­ta­kes­kus­ten tasol­la. Kes­kuk­set imu­roi­vat pik­ku­kun­tien yri­tyk­set ja jat­ko­kou­lu­tus­pai­kat itsel­leen. Jat­kos­sa vie­lä suu­rem­mat kes­kuk­set vie­vät nämä itsel­leen. Eihän tuos­sa ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta mitään jär­keä. Seu­rauk­se­na on ongel­mia, jot­ka jo nyt on näh­tä­vis­sä Hel­sin­gin ja mui­den suu­rim­pien kau­pun­kien kohdalla.

    Ei ole­kaan mitään jär­keä, mut­ta juu­ri tuol­lai­seen kehi­tyk­seen joh­taa kepu­ve­toi­nen, absur­di “koko maa pidet­tä­vä asut­tu­na” ‑poli­tiik­ka jos­sa resurs­sit haas­ka­taan täy­sin elin­kel­vot­to­mien pik­ku­kun­tien ja ‑maa­kun­tien tukemiseen.

    Hel­sin­ki kyl­lä mui­hin suo­ma­lai­siin kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na täy­sin yli­voi­mai­nen vaik­ka kepu kup­pai­si kuin­ka pal­jon rahaa tahan­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, mut­ta pik­ku­kun­nis­ta ei saa elin­kel­poi­sia mil­lään. Täs­tä hyvin­voin­nin tuhoa­mi­ses­ta kär­sii sit­ten koko maa ulkoi­sen kil­pai­lu­ky­vyn las­kun vuok­si, ja toi­saal­ta ne kes­ki­ko­koi­set kau­pun­git jois­ta vie­lä voi­si tuke­mal­la (tai kup­paa­mi­sen lopet­ta­mal­la) saa­da elin­kel­poi­sia yksiköitä.

    Suo­meen tar­vit­tai­siin vah­vaa stra­te­gis­ta kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa jos­sa hyväk­syt­täi­siin se, että a) maa­han mah­tuu yksi kil­pai­lu­ky­kyi­nen kan­sain­vä­li­nen len­to­kent­tä ja sen vuok­si yksi kil­pai­lu­ky­kyi­nen kan­sain­vä­li­nen kau­pun­ki (=Hel­sin­ki), b) että maa­han mah­tuu Hel­sin­gin lisäk­si noin vii­si moni­puo­lis­ta yli­opis­to­ta­sois­ta kou­lu­tus­ta tar­joa­vaa ja siten moni­puo­li­seen huip­puo­saa­mi­seen perus­tu­vaan elin­kei­noe­lä­mään kyke­ne­vää alu­eel­lis­ta kes­kus­ta (=Tam­pe­re, Tur­ku, Oulu ja Jyväs­ky­lä, + Lap­peen­ran­ta alu­eel­li­sen tasa­pai­non vuok­si) ja c) muut alu­eet ovat enem­män tai vähem­män taan­tu­vaa seu­tua, jos­sa tär­keim­mik­si elin­kei­noik­si jää van­hus­väes­tön hoi­va­pal­ve­lut ja erit­täin yksi­puo­li­nen ja suh­dan­ne­herk­kä teol­li­suus­tuo­tan­to (ns. yhden teh­taan kaupungit).

    Nämä tosi­asiat kun hyväk­sy­tään, niin voi­daan alkaa teh­dä poli­tiik­kaa jos­sa ote­taan huo­mioon aluei­den eri­tyis­tar­peet ja saa­daan edes jos­sain mää­rin ohjat­tua Hel­sin­gin yli­kuu­men­tu­nut­ta muut­to­pai­net­ta mui­hin keskuskaupunkeihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Superce­lin tuo­mis­ta verois­ta yhtei­sö­ve­ro on pik­ku­jut­tu. Omis­ta­jien hen­ki­lö­koh­tai­set verot ovat se juttu. 

    Segre­gaa­tio on ehkä mer­kit­tä­vin teki­jä joka tuon ilmiön mah­dol­lis­taa. (Miten­kään riip­pu­mat­ta asu­jien etni­ses­tä taus­ta vaan ylei­ses­ti.) Tulee olla vau­rai­den asuk­kai­den sul­jet­tu­ja asui­na­luei­ta. Lin­tu­ko­to­ja. Lin­tu­ko­to on oikeas­ti posi­tii­vi­nen ter­mi. Jokai­nen vau­ras sen ymmär­tää ja on ymmär­tä­nyt. Eriyt­tä­kää, eriyt­tä­kää, eriyt­tä­kää. Se on Hel­sin­gin­kin eli­neh­to. Kyse on nime­no­maan ihmi­sis­tä yksi­löi­nä. Ja täs­tä muo­dos­tuu super­so­lut. Jos kau­pun­gil­la ei ole tar­jol­la vau­rai­den lin­tu­ko­to­ja super­so­lu luon­nol­li­ses­ti muo­dos­tuu tyys­tin toi­saal­le. Vaik­ka­pa Tuk­hol­maan. Ja niin muo­dos­tuu­kin. Ruot­sil­la sujuu loistavasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. eemil: Kat­sop­pa esim. Ruot­sa­lai­nen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kak­si rin­nak­kais­ta rataa ete­läs­tä poh­joi­seen läpi koko Ruotsin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Len­to­kent­tiä on pil­vin pimein, tosin väes­töä­kin enem­män. Juu­ri tämä mah­dol­lis­taa kas­vua koko maan alu­eel­la . Ja Suo­mes­sa pitäi­si vain supis­taa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Ei tuo asen­ne kyl­lä ole tätä päi­vää, vaan men­nyt­tä lip­pos­lais­ta egoismia.

    Gäv­les­tä poh­joi­seen Ruot­si on mel­koi­sen tyh­jä ihmi­sis­tä. Tyh­jen­ne­mi­nen alkoi jo 60- luvul­la. Jäl­jel­lä ole­vat asu­tus­kes­kuk­set ovat kai­vos­ten, teh­tai­den, sata­mien ja mat­kai­lu­kes­kus­ten lähel­lä. Maan­vil­je­lys­tä on vähän, met­sän­hoi­toa sitä­kin enemmän.

    Gäv­le on suu­rin piir­tein Turun tasolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. eemil:
    Olen kysy­nyt samaa aikai­sem­min­kin, mut­ta vas­taus­ta ei ole kuu­lu­nut. Hesan muu­ta­mat vien­tiy­ri­tyk­set tuli kai jo mai­nit­tua. ABB on Vaa­sas­sa, sen kios­kit Por­voos­sa ja Pitäjänmäellä. 

    ABB:n pää­kont­to­ri tai­taa olla Väs­terå­sis­sa. Sen kios­kit ovat Hel­sin­gis­sä, Vaa­sas­sa jne.

    Pää­kont­to­rit teke­vät yleen­sä muu­ta­kin kuin pyö­rit­tää hal­lin­to­rum­baa. Niis­sä suun­ni­tel­laan nii­tä tuot­tei­ta joi­ta teh­tais­sa ympä­ri maa­il­maa val­mis­te­taan. Sii­tä suun­nit­te­lus­ta se lisä­ar­vo syntyy.

    Väes­tö­ka­dos­ta pote­vil­le hii­pu­vil­le paik­ka­kun­nil­le sekä hal­van työ­voi­man mai­hin siirr­tään pal­jon sel­lais­ta rutii­ni­työ­tä joi­ta ei ole pak­ko teh­dä yli­opis­to­kau­pun­geis­sa ja kas­vu­kes­kuk­sis­sa, kuten pal­kan­las­ken­taa, asia­kas­pal­ve­lua puhe­li­mit­se, puhe­lin­myyn­tiä, help-desk toi­min­to­ja ym.

    Myös val­tio on teh­nyt niin, eli sinän­sä ymmär­rän joi­den­kin val­tion­lai­tos­ten siir­toai­kei­ta pois pk-seu­dul­ta. Mut­tä näi­den toi­min­to­jen siir­to ei kui­ten­laan nos­ta hii­pu­vien aluei­den houkuttelevuutta. 

    Kuten moni on tois­ta­nut, ja tois­tan minä­kin, niin ihmis­ten hokut­te­le­mi­nen hii­pu­vil­le alueil­le ei onnis­tu aina esim per­he­syis­tä. Jos vain toi­nen per­heen puo­li­sois­ta saa töi­tä niin toi­sel­la on aika tyl­sät olta­vat jos ei halua teh­dä hant­ti­hom­mia jot­ka eivät vas­taa kou­lu­tus­ta miten­kään. Hii­pu­vil­la alueil­la pari­suh­de­mark­ki­nat­kaan ei toi­mi. Poi­ka­mie­hel­le joka muut­taa yksin sel­lai­sel­le tulee vai­keuk­sia löy­tää vai­mo kos­ka kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vien mies­ten osuus on pal­jon nai­sia suurempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Superce­lin tuo­mis­ta verois­ta yhtei­sö­ve­ro on pik­ku­jut­tu. Omis­ta­jien hen­ki­lö­koh­tai­set verot ovat se juttu.

    Hen­ki­lö­omis­ta­jat myi­vät osuu­ten­sa Japa­niin, ja jäl­jel­le jää­nyt koti­mai­nen omis­tus sää­tiöi­tiin, siis on yleis­hyö­dyl­li­se­nä vero­va­paa. Mikä on se juttu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. eemil: Jos mark­ki­noi­den anne­taan joh­taa maan talous­po­li­tiik­kaa, niin seu­raa­vak­si ne osta­vat myös suun­nit­te­lun , pro­jek­ti­joh­ta­mi­sen ym. hal­po­jen palk­ko­jen maista.

    News­flash: tek­ni­nen asian­tun­ti­ja­työ kuten suun­nit­te­lu, pro­jek­tin­joh­to yms. on aika lail­la mark­ki­noi­den armoil­la. Ja sik­si asian­tun­ti­ja­työ onkin tuottavaa. 

    Sen­si­jaan Val­tion Suunn­nit­te­lu ja Tuo­te­ke­hi­tys­mo­no­po­li Oy tai pää­osin Maa­seu­dun suun­nit­te­lu­vi­ras­ton tukiai­sil­la elä­vät asian­tun­ti­ja­pal­ve­lut eivät kovin tehok­kait aolisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra: VR piti kyl­lä Kemi­jär­ven radan säh­köis­tä­mis­tä perus­teet­to­ma­na. Se oli vält­tä­mä­tön­tä makuu­vau­nu­lii­ken­teen jat­ka­mi­sek­si, kos­ka uudet vau­nut edel­lyt­ti­vät sitä, mut­ta kai­kil­le kus­tan­net­ta­va tak­si­mat­ka oli­si tul­lut halvemmaksi

    Kysei­nen inves­toin­ti oli tosi­aan kal­liim­pi kuin suo­ra kus­tan­nus­hyö­ty VR:lle sii­tä. Alue­ta­lou­del­li­nen kuva asias­sa voi kui­ten­kin ollaa aika toi­sen­nä­köi­nen. Säh­köis­tyk­sen osuu­den tark­kaa hin­taa en muis­ta, kun samas­sa yhtey­des­sä teh­tiin mui­ta­kin rataan liit­ty­viä töi­tä, mut­ta koko­nai­su­rak­ka radan­pa­ran­nus­töi­neen lie­nee ollut parin­kym­me­nen mil­joo­nan euron suu­ruus­luok­kaa tai jotain sin­ne päin. Kysei­nen inves­toin­ti on mah­dol­lis­ta­nut Kemi­jär­ven suun­nal­le poten­ti­aa­lin mil­jar­di­luo­kan mui­hin inves­toin­tei­hin, jois­ta suu­rin ja tun­ne­tuin on kii­na­lai­syh­teis­työs­sä Kemi­jär­vel­le suun­nit­tel­tu noin 800 mil­joo­nan euron bud­je­tin bio­ja­los­ta­moin­ves­toin­ti, jon­ka tuot­teet kul­je­tet­tai­siin suun­ni­tel­mien mukaan Kemi­jär­vel­tä nime­no­maan kyseis­tä säh­köis­tet­tyä rataa pit­kin Ouluun ja Kemiin lai­voi­hin — ja joka toteu­tues­saan gene­roi­si jon­kin ver­ran mui­ta­kin inves­toin­te­ja alu­eel­le. Jos bio­ja­los­ta­mo toteu­tuu, kysei­sen säh­köis­te­tyn rai­deo­suu­den käyt­tö­as­te pomp­paa huo­mat­ta­vas­ti ylös­päin. Hank­keen toteu­tu­mi­nen ei ole vie­lä var­maa, mut­ta ilman ratain­ves­toin­tia kysei­nen han­ke ei oli­si toden­nä­köi­ses­ti eden­nyt edes nykyi­seen pis­te­seen. Toki säh­köis­tys lyhen­si juna­mat­kaa myös mat­kus­ta­ja­lii­ken­teel­tä kym­me­niä minuut­te­ja, ja lähen­si näin Kemi­jär­veä moniin mui­hin Suo­men paik­koi­hin. Kemi­jär­ven mat­kai­lu on ratain­ves­toin­nut val­mis­tut­tua ollut var­sin posi­tii­vi­ses­sa virees­sä, mikä näkyy muun muas­sa sii­nä, että kun­nas­sa on täl­lä het­kel­lä pal­jon raken­nus­hank­kei­ta menos­sa mat­kai­lun saral­la. Lapin mat­kai­lun vii­me vuo­si­na tapah­tu­nut kas­vu on koh­den­tu­nut eten­kin nii­hin osiin Lap­pia, joi­hin on ollut tar­jol­la hyvät liikenneyhteydet.

    Eri­koi­nen yksi­tyis­koh­ta on muu­ten se, että VR hal­lit­si mui­den ratao­suuk­sien tavoin pit­kään kysei­sen ratao­suu­den käyt­töä ja hin­noit­te­lua mono­po­lin­sa tur­vin. Kun rata­lii­ken­ne tava­ra­lii­ken­teen osal­ta vapau­tet­tiin, Fen­nia Rail voit­ti kil­pai­lu­tuk­sia alu­eel­la, ja se hoi­taa nyt sit­ten tava­ra­lii­ken­net­tä Kemi­jär­vel­tä — die­sel­ve­tu­reil­la Kot­kan ja Oulun sata­miin. Säh­kö­ve­tu­rei­ta­han Fen­nia Rai­lil­la ei edes ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä kes­kus­te­lu ei kos­ke­nut työ­paik­ko­ja vaan valuut­ta­tu­lo­jen hankkimista.

    Luin tuos­sa ylhääl­tä kyl­lä että sanoit valuut­ta­tu­lo­jen sijaan että Hel­sin­gis­sä on myös puh­das­ta pal­ve­lu­vien­tiä — ja argu­ment­ti­ni oli, että Supercell on täs­tä huo­no esi­merk­ki kos­ka sen tuot­teet eivät ole juu­ri­kaan palvelua.

    Parem­pi esi­merk­ki pal­ve­lu­vien­nis­tä oli­si ollut vaik­ka­pa Fin­nair, jon­ka lii­ke­vaih­to muu­ten on sat­tu­mal­ta samaa luok­kaa kuin Supercel­lin ja se työl­lis­tää noin 5000 hen­ki­löä. Yksi Fin­nai­rin työ­paik­ka siis vaa­tii noin 0.4 mil­joo­naa lii­ke­vaih­toa kuin kaa­li­kää­ry­lei­den teke­mi­seen vaa­di­taan 0.1 — 0.15 mil­joo­naa per työpaikka.

    Toi­nen esi­merk­ki voi­si olla vaik­ka­pa Las­si­la % Tika­no­ja, jon­ka pää­kont­to­ri tai­si juu­ri muut­taa Hel­sin­kiin, sil­lä tai­taa olla vie­lä enem­män puh­das­ta pal­ve­lua ja vien­nin osuus mel­ko suu­ri — sen n. 700 mil­joo­nan lii­ke­vaih­dos­sa on muka­na noin 7000 hen­keä eli siel­lä lii­ku­taan myös luo­kas­sa 0.1 mil­joo­na per työ­paik­ka ja vien­tiä kai­ke­ti yli 50%.

    En osaa sanoa kuin­ka moni nois­ta työ­pai­kois­ta sit­ten on Hel­sin­gis­sä, mut­ta aina­kin itse koen että hyvin­voin­nin kan­nal­ta vero­tu­lo­ja tär­keäm­piä ovat työ­pai­kat ja eten­kin jos ne ovat pitkäkestoisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Anna R: Onpa luo­ka­ton kart­ta. Rato­ja on sitä pait­si poh­joi­ses­sa nyky­ään kol­me, kun aika­naan puo­lus­tus­po­liit­ti­sis­ta syis­tä hevon kuuseen raken­net­tu­jen rato­jen lisäk­si on lopul­ta raken­net­tu rata ran­ni­kol­le, eli sin­ne, mis­sä on asu­tus­ta (lue: kau­pun­ke­ja). Län­ti­sin eli Inlands­ba­nan taas on ollut pit­kään lähin­nä mat­kai­lu­käy­tös­sä kesäi­sin, ja sen omis­ta­vat nyky­ään radan­var­ren kunnat.

    On siel­lä parem­pi­kin artik­ke­li aiheesta:

    https://sv.wikipedia.org/wiki/Järnväg_i_Sverige

    Jokai­sen suo­ma­lai­sen luu­li­si osaa­van tämän ver­ran tois­ta viral­lis­ta kiel­tä ja omaa­van hiuk­ka­sen sivistystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. kom­men­toin: Kysei­nen inves­toin­ti oli tosi­aan kal­liim­pi kuin suo­ra kus­tan­nus­hyö­ty VR:lle sii­tä. Alue­ta­lou­del­li­nen kuva asias­sa voi kui­ten­kin ollaa aika toi­sen­nä­köi­nen. Säh­köis­tyk­sen osuu­den tark­kaa hin­taa en muis­ta, kun samas­sa yhtey­des­sä teh­tiin mui­ta­kin rataan liit­ty­viä töi­tä, mut­ta koko­nai­su­rak­ka radan­pa­ran­nus­töi­neen lie­nee ollut parin­kym­me­nen mil­joo­nan euron suu­ruus­luok­kaa tai jotain sin­ne päin. …

    Wiki­pe­dian mukaan Kemi­jär­vel­lä on 7640 asu­kas­ta — suh­teel­li­ses­ti vas­taa­van suu­ri­nen inves­toin­ti pk-seu­dul­le oli­si 20 m€ / 7640 * 1,3 milj = 3,4 mrd. €. Sil­lä­hän irtoai­si Pisa­ra­ra­ta ja Tal­sin­ki tun­ne­lin­kin sai­si hyvin alulle…

    No, täl­lai­nen ver­tai­lu tie­tys­ti ihan vää­rä, kos­ka muu Suo­mi elät­tää Hel­sin­gin syöt­tö­por­saat jne. jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. ark­ki­teh­ti: Ei ole­kaan mitään jär­keä, mut­ta juu­ri tuol­lai­seen kehi­tyk­seen joh­taa kepu­ve­toi­nen, absur­di “koko maa pidet­tä­vä asut­tu­na” ‑poli­tiik­ka jos­sa resurs­sit haas­ka­taan täy­sin elin­kel­vot­to­mien pik­ku­kun­tien ja ‑maa­kun­tien tukemiseen.

    Sai­si­ko kon­kre­ti­aa. Miten näi­tä pik­ku­kun­tia tue­taan? Mitä ihan kon­kreet­ti­sia raha­sum­mia pik­ku­kun­nil­le syy­de­tään? Jos tar­koi­tat val­tio­no­suuk­sia, niin miten muut­tai­sit sitä? Sosi­aa­li­tur­va ei ole voi­mas­sa, jos asu­kas­ti­heys on lii­an pie­ni? Vaa­tii var­maan muu­tok­sia perus­tus­la­kiin. Ja Hel­sin­ki­kin sai val­tion osuuk­sia 148 milj.€ tänä vuon­na sen­kin jäl­keen, kun vero­tu­lo­jen tasaus on otet­tu huomioon.

    Sinän­sä kum­ma kun Hel­sin­gin kas­vua on kuu­lem­ma vuo­si­tol­kul­la jar­ru­tet­tu. Ja Ode­kin vaa­ti­nut jar­ru­tuk­sen lopet­ta­mis­ta (ja kan­sa on hur­ran­nut). Jos­tain syys­tä kas­vu nyt sit­ten kui­ten­kin on lii­an nope­aa, ja Ode vaa­tii jar­rut­ta­mis­ta (ja kan­sa hurraa).

    Vii­mei­sen vuo­den aika­na on työt­tö­myys vähen­ty­nyt ja työ­voi­man mää­rä kas­va­nut Tam­pe­reen, Turun ja Jyväs­ky­län seu­tu­kun­nis­sa suh­tees­sa Hel­sin­gin seu­tu­kun­taa parem­min. Työt­tö­myys on vähen­ty­nyt kai­kis­sa 70 seu­tu­kun­nas­sa. Tur­va­pai­kan saa­nei­den siir­ty­mis­tä Hel­sin­kiin ei voi estää. Sehän osat­tiin ennus­taa jo rei­lu vuo­si sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. KariS: Hen­ki­lö­omis­ta­jat myi­vät osuu­ten­sa Japa­niin, ja jäl­jel­le jää­nyt koti­mai­nen omis­tus sää­tiöi­tiin, siis on yleis­hyö­dyl­li­se­nä vero­va­paa. Mikä on se juttu?

    Osmo muis­te­lee sitä vuot­ta jona yri­tys myy­tiin ja omis­ta­jat sai­vat hulp­peat myyn­ti­voi­tot. Mut­ta myyn­nin voi teh­dä vain ker­ran. Hyvä­tu­loi­sia­han tuol­la on vie­lä­kin mut­ta yhtei­sö­ve­ro tai­taa kyl­lä men­nä hen­ki­lö­ve­ro­tuk­sen ohi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Superce­lin väen kor­kea tulo­ta­so näkyy jopa kau­pun­gin­osa­ta­sol­la kysei­sen kau­pun­gin­osan kes­ki­tu­lo­jen voi­mak­kaa­na nousu­na. Eivät ne siel­lä tal­koi­na työ­tä tee.

    Siis miten näkyy. Ei kai työn­te­ki­jät sen­tään asu samas­sa kom­muu­nis­sa. Osa saat­taa asua jopa — gulp — Espoossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Superce­lin väen kor­kea tulo­ta­so näkyy jopa kau­pun­gin­osa­ta­sol­la kysei­sen kau­pun­gin­osan kes­ki­tu­lo­jen voi­mak­kaa­na nousu­na. Eivät ne siel­lä tal­koi­na työ­tä tee. 

    Supercell on onnis­tu­nut pitä­mään hen­ki­lö­kun­nan pie­ne­nä — jos työn­te­ki­jöi­tä oli­si kuin esim. Roviol­la, kes­ki­palk­ka oli­si pie­nem­pi. Pos­ti­nu­me­roa­luei­den kes­ki­tu­loa nos­ta­vat ihan yksit­täi­set ihmi­set­kin, kun tulot ovat tar­peek­si isot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. R.Silfverberg: Vaik­ka monet etä­työ­tä teke­vät ovat omas­ta mie­les­tään tehok­kam­pia ja fik­sum­pia kuin ran­dom-tyy­pit, niin etä­työn tuot­ta­vuus on hei­kom­pi sik­si että etä­työ­tä teke­vän työ­tä on vai­kea val­voa, etä­työ­tä teke­vä jou­tuu odot­ta­maan ja viett­tä­mään lupoai­kaa jos pomo ei hänel­le heti kek­si uut­ta työ­tä kun van­ha päät­tyy, ja etä­työ­tä teke­väl­le ei voi antaa ad hoc hom­mia joi­ta on pak­ko teh­dä työpaikalla.

    Pait­si jos satut ole­maan ns. koo­daa­ja. Olen työs­ken­nel­lyt vuo­si­kausia vir­tu­aa­li­tii­meis­sä, jois­sa kom­mu­ni­kaa­tio hoi­de­taan google han­gout­sil­la / slac­kil­la / git­hu­bil­la tms. Osa työ­ka­ve­reis­ta on toi­sel­la man­te­reel­la, joi­ta­kin en ole kos­kaan tavan­nut fyysisesti.

    Pomo­ja” ei ole, sijain­nil­la ei ole mer­ki­tys­tä. Mitään ei tar­vit­se peri­aat­tees­sa val­voa, ver­sion­hal­lin­ta, tes­ti­au­to­maa­tio ja vii­me kädes­sä asiak­kaat kyl­lä äläh­tä­vät jos jotain tapah­tuu tai ei tapah­du. Töi­tä ja teke­mis­tä riit­tää kun kes­kus­te­lem­me päi­vit­täin. Mut­ta se ei vaa­di fyy­sis­tä läsnäoloa. 

    Teem­me siis pie­nel­lä poru­kal­la mil­joo­nien lii­ke­vaih­toa. Asiak­kaam­me teke­vät mil­jar­dien lii­ke­vaih­toa. Työs­ken­te­len välil­lä ulko­mail­la, ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua muu­tan osoit­tee­ni­kin ulkomaille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. JY: Sai­si­ko kon­kre­ti­aa. Miten näi­tä pik­ku­kun­tia tue­taan? Mitä ihan kon­kreet­ti­sia raha­sum­mia pik­ku­kun­nil­le syy­de­tään? Jos tar­koi­tat val­tio­no­suuk­sia, niin miten muut­tai­sit sitä? Sosi­aa­li­tur­va ei ole voi­mas­sa, jos asu­kas­ti­heys on lii­an pie­ni? Vaa­tii var­maan muu­tok­sia perustuslakiin.

    Juu­ri val­tio­no­suuk­sia tar­koi­tan, ja toi­saal­ta val­tion rahoit­ta­maa syr­jä­seu­tu­jen infraa. Ja var­mas­ti jär­ke­väm­män alue­po­li­tii­kan teke­mi­nen vaa­ti­si muu­tok­sia perus­tus­la­kiin, en minä sitä kiellä.

    Meil­lä on ihan oikeas­ti käsil­lä tilan­ne, jos­sa suu­ri osa syr­jä­seu­duis­ta on kuih­tu­mas­sa pois. Asuin­ra­ken­nus­ten remont­tei­hin ei saa lai­naa mark­ki­na-arvon olles­sa nol­la, elä­ke­läis­ten osuus lähes­tyy puol­ta, ja kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät ovat muut­ta­neet pois. Sen sijaan, että tätä kehi­tys­tä vas­taan tais­tel­laan kai­ken­lai­sil­la tuil­la ja täy­sin epä­rea­lis­ti­sil­la suun­ni­tel­mil­la taan­tu­mi­sen kään­tä­mi­sek­si kas­vuk­si, pitäi­si olla kei­not joil­la kuo­le­va kun­ta — tai kuo­le­vat syr­jä­ky­lät — saat­to­hoi­de­taan kun­nial­li­ses­ti hau­taan. Nyt täl­lai­set kei­not puut­tu­vat koko­naan, ja tulok­se­na on sekä tur­haa kär­si­mys­tä että tur­hia kulu­ja, jot­ka vain kär­jis­ty­vät kun väes­tö ikääntyy.

    Jul­ki­sen pal­ve­lu­vel­voit­teen pois­ta­mi­nen lii­an har­vaa­na­sui­tuil­ta alueil­ta voi­si olla hyvä alku, vaik­ka­pa jon­kin­lai­sel­la “erämaa”-merkinnällä maa­kun­ta­kaa­vas­sa. Toki riit­tä­vän siir­ty­mä­ajan ja muut­toa­vus­tus­ten saattelemina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. JY: Ja sit­ten on Luulaja.

    Siel­lä on iso teräs­teh­taas­ta ja mer­kit­tä­vä rau­ta­mal­min ja ‑sint­te­rin vientisatama.

    Luu­la­ja on hie­no kau­pun­ki. Tun­tuu suu­rem­mal­ta kuin Oulu, vaik­ka asuk­kai­ta on vajaat 50 000.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. TL: Pait­si jos satut ole­maan ns. koo­daa­ja. Olen työs­ken­nel­lyt vuo­si­kausia vir­tu­aa­li­tii­meis­sä, jois­sa kom­mu­ni­kaa­tio hoi­de­taan google han­gout­sil­la / slac­kil­la / git­hu­bil­la tms. Osa työ­ka­ve­reis­ta on toi­sel­la man­te­reel­la, joi­ta­kin en ole kos­kaan tavan­nut fyysisesti.

    Pomo­ja” ei ole, sijain­nil­la ei ole mer­ki­tys­tä. Mitään ei tar­vit­se peri­aat­tees­sa val­voa, ver­sion­hal­lin­ta, tes­ti­au­to­maa­tio ja vii­me kädes­sä asiak­kaat kyl­lä äläh­tä­vät jos jotain tapah­tuu tai ei tapah­du. Töi­tä ja teke­mis­tä riit­tää kun kes­kus­te­lem­me päi­vit­täin. Mut­ta se ei vaa­di fyy­sis­tä läsnäoloa. 

    Teem­me siis pie­nel­lä poru­kal­la mil­joo­nien lii­ke­vaih­toa. Asiak­kaam­me teke­vät mil­jar­dien lii­ke­vaih­toa. Työs­ken­te­len välil­lä ulko­mail­la, ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua muu­tan osoit­tee­ni­kin ulkomaille.

    Väi­tän, että teki­sit­te suu­rem­paa tulos­ta toi­mis­tol­la, jos­sa ideoi­sit­te kah­vi­tauon lomas­sa sei­nän levyi­sel­lä val­ko­tau­lul­la tai postitlappuseinällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. DVA: Väi­tän, että teki­sit­te suu­rem­paa tulos­ta toi­mis­tol­la, jos­sa ideoi­sit­te kah­vi­tauon lomas­sa sei­nän levyi­sel­lä val­ko­tau­lul­la tai postitlappuseinällä. 

    Var­maan­kin, mut­ta pitää muis­taa että asian­tun­ti­jat asu­vat siel­lä mis­sä halua­vat ja työ­pai­kat seu­raa­vat hei­tä. Vaik­ka koo­da­rit oli­si­vat tehok­kaam­pia samas­sa tilas­sa, hei­tä ei vält­tä­mät­tä saa miten­kään jär­ke­väs­ti sinne.

    Esi­mer­kik­si omal­la työ­pai­kal­la teh­dään töi­tä kah­den toi­mi­pis­teen väli­sis­sä tii­meis­sä asiak­kail­le, jot­ka ovat pää­osin toi­sel­la puo­lel­la Suo­mea. Oli­si oikeas­ti tehok­kaam­paa, jos meil­lä oli­si vain yksi toi­mi­paik­ka ja se sijait­si­si suu­rim­man asia­kas­yri­tyk­sen naapurissa.

    Tämä on kui­ten­kin käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta jär­jes­tää, ellei haluai­si vaih­taa koko hen­ki­lös­töä sel­lai­siin, jot­ka siel­tä asia­kas­yri­tys­ten naa­pu­ris­ta sat­tui­si löytymään.

    (tämä on tie­ten­kin eri asia mitä argu­men­toit, en siis väi­tä vas­taan vaan täy­den­nän ajatusrakennelmaasi)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. R.Silfverberg: ABB:n pää­kont­to­ri tai­taa olla Västeråsissa. 

    Nyt on jutun ydin sii­nä, mis­sä teh­dään koneet ja lait­teet. Pää­kont­to­rien pal­kan­mak­su mah­dol­lis­tuu näi­den konei­den myyn­nin, huol­lon ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen avulla.

    ark­ki­teh­ti: täy­sin elin­kel­vot­to­mien pik­ku­kun­tien ja ‑maa­kun­tien tukemiseen.

    Mitä tukea kepu muka pik­ku­paik­ka­kun­nil­le tuo? Oli­si jo aika kuo­pa­ta tuo­kin urbaanilegenda.

    TL: Pait­si jos satut ole­maan ns. koodaaja. 

    Kaik­ki kun­nia koo­daa­jil­le, mut­ta ei tätä mekaa­nis­ta osaa­mis­ta nyt tar­vit­se raket­ti­tie­teen tasol­le nos­taa. Koh­ta kai robo­tit kor­vaa­vat tämän­kin ammat­ti­ryh­män. Tari­na ker­too, että kun tie­to­ta­loon saa­puu asiak­kai­den edus­ta­jia, niin koo­daa­jien ovet pitää sulkea 🙂

    Leik­ki sijan­sa saakoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. eemil: Nyt on jutun ydin sii­nä, mis­sä teh­dään koneet ja lait­teet. Pää­kont­to­rien pal­kan­mak­su mah­dol­lis­tuu näi­den konei­den myyn­nin, huol­lon ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen avulla. 

    Ote­taan tuo­tan­non mer­ki­tyk­ses­tä esi­mer­kik­si Apple, se on maa­il­man kol­man­nek­si suu­rin yri­tys lii­ke­vaih­dol­la mitat­tu­na. Apple ei omis­ta suu­ria teh­tai­ta, jois­sa lait­teet valmistetaan. 

    Itse Apple tekee tuo­te­ke­hi­tys­tä, myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia sekä tuo­tan­non suun­nit­te­lua. Lait­teet ja kom­po­nen­tit teh­dään ja koo­taan eri ali­hank­ki­joi­den tehtaissa. 

    Jos jutun ydin oli­si, kuten väi­tät, tuo­tan­nos­sa, Applel­la pitäi­si men­nä huo­nos­ti ja ali­hank­ki­joil­la, jot­ka raken­ta­vat lait­teet hyvin. Hehän teke­vät logiik­ka­si mukaan kai­ken “työn”, jol­la muu ket­ju elää. Todel­li­suu­des­sa kui­ten­kin Apple on maa­il­man kan­nat­ta­vin yri­tys ja tuo­tan­non kat­teet ovat hyvin pie­net. Jos­kus aiem­min Nokia oli erit­täin kan­nat­ta­va pit­käl­ti samal­la kon­sep­til­la, joten sama toi­mii Suomessakin.

    Saman­tyyp­pi­nen tilan­ne on myös muil­la toi­mia­loil­la kuin elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­sa. Nyky­ään suu­rin osa arvos­ta ei syn­ny sii­nä vai­hees­sa koneet ja lait­teet fyy­si­ses­ti teh­dään. Suu­rin osa arvos­ta syn­tyy muun muas­sa tuo­tan­non ja huol­lon suun­nit­te­lus­sa sekä orga­ni­soin­nis­sa, tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä, ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­ses­sä, myyn­nis­sä, mark­ki­noin­nis­sa ja kai­ken tämän joh­ta­mi­ses­sa. Sil­lä onko teh­das Salos­sa tai Ban­ga­lo­res­sa on koko ajan pie­nem­pi merkitys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. eemil:
    Kaik­ki kun­nia koo­daa­jil­le, mut­ta ei tätä mekaa­nis­ta osaa­mis­ta nyt tar­vit­se raket­ti­tie­teen tasol­le nostaa.

    Ei se raket­ti­tie­det­tä ole, mut­ta ei myös­kään mekaa­nis­ta. Vai luu­let­ko, että teko­ä­ly kos­kaan pys­tyy kir­joit­ta­maan vaik­ka kir­jan­pi­to-ohjel­man niin, että sil­le syö­te­tään kir­jan­pi­to­la­ki? Teko­ä­ly ei ymmär­rä mitään. Ei sitä, mitä kir­jan­pi­to on, tai min­kä­lai­sen käyt­tö­liit­ty­män se tar­vit­see. Shak­kia se osaa pela­ta, kos­ka kyse on vain todennäköisyyksistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. R.Silfverberg: Myös val­tio on teh­nyt niin, eli sinän­sä ymmär­rän joi­den­kin val­tion­lai­tos­ten siir­toai­kei­ta pois pk-seu­dul­ta. Mut­tä näi­den toi­min­to­jen siir­to ei kui­ten­laan nos­ta hii­pu­vien aluei­den houkuttelevuutta.

    Kuten moni on tois­ta­nut, ja tois­tan minä­kin, niin ihmis­ten hokut­te­le­mi­nen hii­pu­vil­le alueil­le ei onnis­tu aina esim perhesyistä.

    Ruot­sis­sa on meneil­läänn 10 000 val­tion­lai­tos­ten työ­paik­ko­jen siir­to pois pää­kau­pun­ki­seu­duil­ta. Kysei­nen työ on kuu­lem­ma hal­vem­paa teet­tää muu­al­la, kui­ten­kin Ruotsissa. 

    On tur­ha yrit­tää siir­tää työn­te­ki­jöi­tä pois pää­kau­pun­gis­ta tue­tun kor­kea­kult­tuu­rin paris­ta. Niil­le , jot­ka eivät muu­ta anne­taan monon kuva per­sauk­siin ja pal­ka­taan tilal­le näl­käi­siä nuo­ria työn­te­ki­jöi­tä. Kor­vaa­mat­to­mis­ta asian­tun­ti­jois­ta on tur­ha puhua, ei byro­kra­tian pyö­rit­tä­mi­nen ole mitään nobe­lis­tien töitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. eemil: Kaik­ki kun­nia koo­daa­jil­le, mut­ta ei tätä mekaa­nis­ta osaa­mis­ta nyt tar­vit­se raket­ti­tie­teen tasol­le nos­taa. Koh­ta kai robo­tit kor­vaa­vat tämän­kin ammattiryhmän. 

    Koo­daan työk­se­ni mm. näi­tä koneop­pi­mis­me­ne­tel­miä ja pit­käl­le vie­tyä auto­maa­tio­ta. Kes­kus­te­len töis­tä suo­raan asiak­kai­den kans­sa, jot­ka ovat ympä­ri maa­il­maa. Ei ole yksin­ker­tai­ses­ti mah­dol­lis­ta olla jat­ku­vas­ti samas­sa tilas­sa fyysisesti.

    Ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­ses­sä on jo auto­ma­ti­soi­tu ja auto­ma­ti­soi­daan jat­kos­sa­kin kaik­ki mah­dol­li­nen. Tuo näkyy käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si sii­nä, että rutii­ni­töi­tä lak­kau­te­taan jo intiassakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. eemil: Ruot­sis­sa on meneil­läänn 10 000 val­tion­lai­tos­ten työ­paik­ko­jen siir­to pois pää­kau­pun­ki­seu­duil­ta. Kysei­nen työ on kuu­lem­ma hal­vem­paa teet­tää muu­al­la, kui­ten­kin Ruotsissa. 

    On tur­ha yrit­tää siir­tää työn­te­ki­jöi­tä pois pää­kau­pun­gis­ta tue­tun kor­kea­kult­tuu­rin paris­ta. Niil­le , jot­ka eivät muu­ta anne­taan monon kuva per­sauk­siin ja pal­ka­taan tilal­le näl­käi­siä nuo­ria työn­te­ki­jöi­tä. Kor­vaa­mat­to­mis­ta asian­tun­ti­jois­ta on tur­ha puhua, ei byro­kra­tian pyö­rit­tä­mi­nen ole mitään nobe­lis­tien töitä.

    10.000 on aika pie­ni mää­rä ja aika­tau­lu var­maan sel­lai­nen ettei tapah­du ihan heti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Pet­te­ri: Hehän teke­vät logiik­ka­si mukaan kai­ken “työn”, jol­la muu ket­ju elää. 

    Juu­ri näin se on, nimit­täin, jos kukaan ei teki­si alku­tuo­tan­toa, niin ei oli­si jat­ko­ket­jua­kaan. Ongel­ma, jos­ta puhun on ket­jun vinou­tu­nut rahanjako.

    Koko muu ravin­to­ket­ju kuit­taa suu­rem­paa palk­kaa kuin tämän ket­jun mah­dol­lis­ta­ja, alku­tuot­ta­ja. Ja vain sil­lä perus­teel­la, että se eri­kois­tuu kou­lut­tau­tu­mal­la. Tar­kem­min, yhteis­kun­ta mak­saa tämän koulutuksen.

    Alku­tuot­ta­jan ylä­puo­lel­la ole­van tason pal­kat eivät ole oikeas­sa suh­tees­sa lop­pu­tuot­teen arvon­nousuun. Ne ovat lii­an kor­keat. Ja sen seu­rauk­se­na on alet­tu puhua urbaa­nien elin­kei­no­jen ja ammat­ti­ryh­mien teke­män työn kor­keas­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Palk­ka on kulu ei tuotto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. eemil: Juu­ri näin se on, nimit­täin, jos kukaan ei teki­si alku­tuo­tan­toa, niin ei oli­si jat­ko­ket­jua­kaan. Ongel­ma, jos­ta puhun on ket­jun vinou­tu­nut rahanjako.

    Koko muu ravin­to­ket­ju kuit­taa suu­rem­paa palk­kaa kuin tämän ket­jun mah­dol­lis­ta­ja, alku­tuot­ta­ja. Ja vain sil­lä perus­teel­la, että se eri­kois­tuu kou­lut­tau­tu­mal­la. Tar­kem­min, yhteis­kun­ta mak­saa tämän koulutuksen.

    Alku­tuot­ta­jan ylä­puo­lel­la ole­van tason pal­kat eivät ole oikeas­sa suh­tees­sa lop­pu­tuot­teen arvon­nousuun. Ne ovat lii­an kor­keat. Ja sen seu­rauk­se­na on alet­tu puhua urbaa­nien elin­kei­no­jen ja ammat­ti­ryh­mien teke­män työn kor­keas­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Palk­ka on kulu ei tuotto. 

    Kor­kea tuot­ta­vuus urbaa­neis­sa amma­teis­sa ja yhteis­kun­nis­sa joh­tuu sii­tä että niis­sä teh­dään sitä mis­tä nyky­ai­ka­na on kysyn­tää. Niis­sä ei teh­dä 1800-luvun kirk­ko­ve­nei­tä eikä 1950-luvun trak­to­rei­ta. Osal­la ihmi­sis­tä on kor­kea kou­lu­tus mut­ta se ei ole edel­ly­tys, hyväl­lä käy­tän­nön osaa­mi­se­la ja suplii­kil­la voi myös pär­jä­tä. Tär­kein­tä on se että on asen­net­ta ja kykyä seu­ra­ta maa­il­man virtauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Pet­te­ri: ali­hank­ki­joil­la, jot­ka raken­ta­vat lait­teet hyvin. Hehän teke­vät logiik­ka­si mukaan kai­ken “työn”, jol­la muu ket­ju elää

    Alla ole­va link­ki ker­too Kii­nas­sa ole­van ali­hank­ki­jan hen­ki­lös­tö­po­li­tii­kas­ta. nel­jän­tois­ta työn­te­ki­jän ilmoi­te­taan teh­neen itse­mur­han muser­ta­van työ­tah­din vuok­si. Palk­ka näil­lä sinun kuvaa­mal­la­si työn­te­ki­jöil­lä on nip­pa­nap­pa puo­let yhden Apple iPho­nen hin­nas­ta, siis kuu­kausi­palk­ka. Joten erit­täin hyvin menee.

    Siis menee hyvin suo­ma­lai­sil­la­kin urbaa­neil­la amma­teil­la, jot­ka teke­vät tuot­ta­vaa työ­tä. Kate on hyvä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että alku­tuo­tan­nol­le mak­se­taan asian­mu­kai­nen ja rei­lu kor­vaus teh­dys­tä työstä.

    Tämä ske­naa­rio ei kos­ke ainoas­taan esi­merk­ki­ta­paus­ta, vaan kaik­kea kehit­ty­vien mai­den työ­läi­siin koh­dis­tu­vaa riis­toa. Sama ilmiö tois­tuu myös oman maam­me talou­des­sa. Alku­tuo­tan­nol­le mak­se­taan riis­to­kor­vaus ja vie­lä irvi­tään pääl­le työn huo­nos­ta kannattavuudesta.

    http://www.express.co.uk/news/uk/664296/secretive-iPhone-factory-safety-nets-stop-suicides-Apple-Petagron

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. eemil: Koko muu ravin­to­ket­ju kuit­taa suu­rem­paa palk­kaa kuin tämän ket­jun mah­dol­lis­ta­ja, alkutuottaja. 

    Alku­tuot­ta­ja ei tuot­tai­si kyl­lä juu­ri mitään, jos lop­pu­ket­ju ei toi­mit­tai­si sil­le pit­käl­le jalos­tet­tua polt­toai­net­ta ja mui­ta öljy­tuot­tei­ta, trak­to­rei­ta ja pui­mu­rei­ta, kaik­kia tar­vit­ta­via raken­nuk­sia, raa­ka-ainei­ta nii­hin raken­nuk­siin, edes omas­ta pys­ty­met­säs­tä ei alku­tuot­ta­ja saa mitään irti, jos ainoa käy­tet­tä­vä työ­ka­lu on itse teh­ty kivikirves. 

    Sit­ten tie­ten­kin tari­taan vie­lä säh­köä, huip­pu­tek­niik­kaa kuten tie­to­ko­nei­ta, nyky­ään inter­net-yhteys­kin lie­nee var­sin tar­peel­li­nen myös alku­tuot­ta­jan kilpailuedulle. 

    Eihän se alku­tuot­ta­ja ole itse edes omia lajik­keit­taan ja eli­koi­ta jalos­ta­nut puhu­mat­ta­kaan kylmälaitteista. 

    Oma­te­koi­sil­la työ­ka­luil­la maa­ta kyn­tä­väl­tä maan­vil­je­li­jäl­tä oli­si saat­ta­nut jää­dä AIV-rehu­kin keksimättä.

    Niin miten ihmees­sä se alku­tuot­ta­ja mah­dol­lis­taa kai­ken, kun *koko* yli­jää­mä syn­tyy sen lop­pu­ket­jun ansios­ta? Ilman lop­pu­ket­jua alku­tuot­ta­jal­la ei oli­si juu­ri­kaan mitä myy­dä, kun kaik­ki meni­si oman per­heen elät­tä­mi­seen. Tou se oli­si oike­aa elä­mää kun 90% väes­tä työs­ken­te­li­si kai­ken mah­dol­lis­ta­vas­sa alku­tuo­tan­nos­sa aivan kuten 1800-luvulla!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Sylt­ty: Niin miten ihmees­sä se alku­tuot­ta­ja mah­dol­lis­taa kai­ken, kun *koko* yli­jää­mä syn­tyy sen lop­pu­ket­jun ansiosta? 

    Siten, että ilman alku­tuo­tan­toa ei oli­si mitään lop­pu­ket­jua. Kysy­mys on edel­leen­kin sii­tä, että alku­tuo­tan­nol­le mak­se­taan lii­an pie­ni korvaus. 

    Sylt­ty: Alku­tuot­ta­ja ei tuot­tai­si kyl­lä juu­ri mitään, jos lop­pu­ket­ju ei toi­mit­tai­si sil­le pit­käl­le jalos­tet­tua polt­toai­net­ta ja mui­ta öljy­tuot­tei­ta, trak­to­rei­ta ja pui­mu­rei­ta, kaik­kia tar­vit­ta­via raken­nuk­sia, raa­ka-ainei­ta nii­hin raken­nuk­siin, e

    Tuo kaik­ki mak­se­taan alku­tuo­tan­non tuo­tol­la. Kyse on edel­leen­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ta kor­vauk­ses­ta. Onko kii­na­lai­sen työn­te­ki­jän saa­ma kor­vaus työs­tään oikeu­den­mu­kai­nen ? Se, että län­si­maa­lai­nen tekee kän­ny­käl­lä ja tie­to­ko­neel­la lisä­ar­voa ei läm­mi­tä kii­na­lais­ta työ­läis­tä pätkääkään.

    Sylt­ty: Tou se oli­si oike­aa elä­mää kun 90% väes­tä työs­ken­te­li­si kai­ken mah­dol­lis­ta­vas­sa alku­tuo­tan­nos­sa aivan kuten 1800-luvulla!

    En tar­koi­ta tätä , vaan oikeu­den­mu­kais­ta tulon­ja­koa. Suo­mes­sa se mer­kit­see tasa­pai­nois­ta aluepolitiikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. eemil: Siten, että ilman alku­tuo­tan­toa ei oli­si mitään lop­pu­ket­jua. Kysy­mys on edel­leen­kin sii­tä, että alku­tuo­tan­nol­le mak­se­taan lii­an pie­ni korvaus. 

    Tuo kaik­ki mak­se­taan alku­tuo­tan­non tuotolla.Kyse on edel­leen­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ta kor­vauk­ses­ta. Onko kii­na­lai­sen työn­te­ki­jän saa­ma kor­vaus työs­tään oikeu­den­mu­kai­nen ? Se, että län­si­maa­lai­nen tekee kän­ny­käl­lä ja tie­to­ko­neel­la lisä­ar­voa ei läm­mi­tä kii­na­lais­ta työ­läis­tä pätkääkään.

    En tar­koi­ta tätä , vaan oikeu­den­mu­kais­ta tulon­ja­koa. Suo­mes­sa se mer­kit­see tasa­pai­nois­ta aluepolitiikkaa. 

    Jos ver­tai­lee jotain Kii­naa ja län­si­mai­ta niin Kii­nas­sa on toi­sen­lai­ne yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä ja se mah­dol­lis­taa palk­ko­jen pol­ke­mi­sen. Toi­sek­si eläm­me glo­baa­lis­sa maa­il­man­ta­lou­des­sa ja sik­si almis­ta­va mas­sa­tuo­tan­to­teol­li­suus on siir­ty­nyt hKii­nan tyyp­pi­siin hapla­tuo­tan­to­mai­hin. Suun­nit­te­lu ja mark­ki­noin­ti pysy länsimaissa.

    Suo­mel­la ei ole mah­dol­li­suut­ta kil­pail­la hal­pa­mai­den teol­li­suu­den kans­sa vaik­ka 95% työi­käi­sis­tä pako­tet­tai­siin maa­seu­dun pik­ku­ky­liin perus­tet­ta­viin teh­tai­siin. Tai voi, jos luo­vu­taan demokr­raat­ti­ses­ta län­si­mai­ses­ta yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­tä eli käyt­töön dik­ta­tuu­ri ja alen­ne­taan palk­ko­ja 90%.

    Suo­mel­la ei nyky­olo­jen val­li­tes­sa ole varaa jakaa alue­po­li­tii­kan nimis­sä rahaa sel­lai­siin hank­kei­siin jot­ka eivät ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä muil­la kuin ns sul­je­tul­la koti­maan sek­to­ril­la, eli lähin­nä elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to ja mekaa­ni­nen puun­ja­los­tus sekä niil­le vien­tia­loil­le jot­ka eivät ole riiip­pu­vai­sia työ­voi­man hin­nas­ta vaan pikem­min­kin raa­ka-ainei­den hyväs­tä saa­ta­vuu­des­ta eli kemial­li­nen met­sä­teol­li­suus ja kai­vok­set. Eli jos halu­aa lisää alue­po­li­tiik­kaa niin saam­me lisää “Tal­vi­vaa­ro­ja” ja “voi­vuo­ria”

    Tie­tys­ti verot­ta­mal­la kou­lu­tet­tu­ja suun­nit­te­lu- ja myyn­tia­lal­la työs­ken­te­le­viä ihmi­siä niin pal­jon että näke­vät näl­kää, voi­daan rahoit­taa alue­po­li­tiik­kaa joka työl­lis­tää alku­tuo­tan­non ihmi­siä mut­ta ei lisää vaan lähin­nä hei­ken­tää bruttokansantuotettamme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kii­nan “työn pol­ku­myyn­ti” on teh­nyt mah­dol­li­sek­si sel­lai­sen mas­sa­vau­ras­tu­mi­sen, että maa­il­man­his­to­ria ei mois­ta tun­ne. On vähän teko­py­hää sanoa, että on niin epis­tä kun kii­na­lai­sen saa niin huo­noa palk­kaa, että parem­pi teh­dä hänes­tä työtön.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. eemil: Tuo kaik­ki mak­se­taan alku­tuo­tan­non tuotolla.

    Eikä mak­se­ta.

    Kyse on edel­leen­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ta kor­vauk­ses­ta. Onko kii­na­lai­sen työn­te­ki­jän saa­ma kor­vaus työs­tään oikeudenmukainen ? 

    Mis­tä läh­tien kii­na­lai­nen vaa­te­teh­taan pro­le on ollut alkutuottaja?

    En tar­koi­ta tätä , vaan oikeu­den­mu­kais­ta tulonjakoa. 

    Minun mie­les­tä­ni oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, ettei tuot­ta­vien veron­mak­sa­jien raho­ja pol­tet­tai­si tuot­ta­mat­to­maan työ­hön, kuten maan­vil­je­lyyn. Aivan eri­tyi­ses­ti minua kor­pe­aa se, että suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la tue­taan ulko­maa­lais­ten ruo­kaos­tok­sia. Se vas­ta tyh­mää onkin.

    RSilf­vers­berg:

    Jos ver­tai­lee jotain Kii­naa ja län­si­mai­ta niin Kii­nas­sa on toi­sen­lai­ne yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä ja se mah­dol­lis­taa palk­ko­jen polkemisen.

    Kii­na­lais­ten huo­not pal­kat mah­dol­lis­taa se, että maa päät­ti käy­tän­nös­sä tuho­ta talou­ten­sa Maon valtakaudella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. R.Silfverberg: Eli jos halu­aa lisää alue­po­li­tiik­kaa niin saam­me lisää “Tal­vi­vaa­ro­ja” ja “voi­vuo­ria”

    Pel­käs­tään Lapin suun­ni­tel­lut kai­vok­set Sakat­ti, Rom­pas ja Suhan­ko tar­joai­si­vat työ­tä suo­raan 2000–3000 ihmi­sel­le ja välil­li­ses­ti vie­lä enem­män. Niin ja onhan siel­lä Soklikin.

    Maa­ta­lous­tuet taas elät­tä­vät koko jou­kon hel­sin­kiäi­siä mainostoimistoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. JY: Pel­käs­tään Lapin suun­ni­tel­lut kai­vok­set Sakat­ti, Rom­pas ja Suhan­ko tar­joai­si­vat työ­tä suo­raan 2000–3000 ihmi­sel­le ja välil­li­ses­ti vie­lä enem­män. Niin ja onhan siel­lä Soklikin.

    Maa­ta­lous­tuet taas elät­tä­vät koko jou­kon hel­sin­kiäi­siä mainostoimistoja.

    Sokli on haudattu.

    Se ei vie­lä rii­tä, että oli­si työ, kun pitäi­si olla muu­ta­kin elä­mää kuin supi­koi­rien nylkeminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. eemil: pit­käl­le jalos­tet­tua polt­toai­net­ta ja mui­ta öljy­tuot­tei­ta, trak­to­rei­ta ja pui­mu­rei­ta, kaik­kia tar­vit­ta­via raken­nuk­sia, raa­ka-ainei­ta nii­hin raken­nuk­siin, e

    Saa­ko maa­jus­si nuo ilmatteeksi ?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kii­nan “työn pol­ku­myyn­ti” on teh­nyt mah­dol­li­sek­si sel­lai­sen mas­sa­vau­ras­tu­mi­sen, että maa­il­man­his­to­ria ei mois­ta tun­ne. On vähän teko­py­hää sanoa, että on niin epis­tä kun kii­na­lai­sen saa niin huo­noa palk­kaa, että parem­pi teh­dä hänes­tä työtön.

    Tuo ilmaus on kuin suo­raan Bel­gian Leopl­din hankkeista:“Useiden epä­on­nis­tu­nei­den siir­to­mai­den hank­ki­mi­seen Afri­kas­sa tai Aasias­sa täh­tää­vien suun­ni­tel­mien jäl­keen loi Leo­pold II vuon­na 1876 yksi­tyi­sen hal­lin­to­yh­tiön, joka oli naa­mioi­tu kan­sain­vä­li­sek­si tie­teen ja ihmi­sys­tä­väl­li­syy­den yhdis­tyk­sek­si. Vuon­na 1879, hal­lin­to­yh­tiön nimis­sä, hän palk­ka­si kuu­lui­san tut­ki­mus­mat­kai­li­jan Hen­ry Mor­ton Stan­leyn perus­ta­maan siir­to­maan Kon­gon alueelle. ”

    Län­si­maat perus­te­le­vat kehi­tys­mai­den riis­toa juu­ri tuol­la argu­men­til­la. Kehi­te­tään yhteis­kun­taa tar­joa­mal­la työ­tä kan­sa­lai­sil­le, jot­ka oli­si­vat muu­ten työttömiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Sylt­ty: Minun mie­les­tä­ni oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, ettei tuot­ta­vien veron­mak­sa­jien raho­ja pol­tet­tai­si tuot­ta­mat­to­maan työ­hön, kuten maan­vil­je­lyyn. Aivan eri­tyi­ses­ti minua kor­pe­aa se, että suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la tue­taan ulko­maa­lais­ten ruo­kaos­tok­sia. Se vas­ta tyh­mää onkin.

    Mil­lä ihmeel­lä perus­te­let maan­vil­je­lyn ole­van tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä ? Se, että EU:n yhtei­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka tukee ruu­an tuo­tan­toa kulut­ta­jien hyväk­si , ei mer­kit­se vil­je­lyn ole­van tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä. Se, että kaup­pa pol­kee tuot­ta­ja­hin­to­ja, ei mer­kit­se vil­je­lyn ole­van tuot­ta­ma­ton­ta työ­tä. Kyse on riis­tos­ta , mark­ki­na-ase­man väärinkäytöstä.

    Syl­tyn tuli­si tutus­tua uusik­si maa­ta­lou­teen; sel­vi­tä itsel­le­si mitä sisäl­tä­vät maa­ta­lou­den eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut. Onko nii­tä jär­ke­vää hal­lin­noi­da mark­ki­na­voi­mil­la, ja onko se edes mahdollista ?

    Maa­ta­lous on pal­jon laa­jem­pi koko­nai­suus, kuin ruu­an tuot­ta­mi­nen , sen mät­tä­mi­nen kulut­ta­jan suu­hun ja ylijäämähävikiksi.

    Mik­si halusit liit­tyä EU:iin, kos­ka et sie­dä ulko­mai­den ruu­an­tuo­tan­non tukemista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. JY: Pel­käs­tään Lapin suun­ni­tel­lut kai­vok­set Sakat­ti, Rom­pas ja Suhan­ko tar­joai­si­vat työ­tä suo­raan 2000–3000 ihmi­sel­le ja välil­li­ses­ti vie­lä enem­män. Niin ja onhan siel­lä Soklikin.

    Kas kum­maa kun ne eivät toi­mi jo?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Mitä ovat nämä “luo­vat alat” J:kylässä ja pal­jon­ko hei­tä on?

    Hel­sin­ki on kyl­lä rat­kais­sut mui­ta vai­vaa­van ongel­man: Pris­man park­ki­paik­ka onkin sijoi­tet­tu jun­vau­nu­jen park­ki­pai­kan tilal­le. Onhan se jo aika­kin, että kan­ta­kau­pun­ki­lai­set saa­vat nyky­ai­kai­sen tavaratalon!
    Vii­mek­si täl­lai­nen tapaus oli var­maan Foru­min uudis­tus 80-lvuvl­la? Sen jäl­keen Stok­ka ja Sokos on näi­vet­ty­nyt menneisyyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.