Puheeni kaupunginvaltuustossa Clarion-hotellin tontin myymisestä

Kan­natan esi­tys­tä enkä aio äänestää vasem­mis­toli­iton hylkäy­sesi­tyk­sen puoles­ta, vaik­ka tästä puheen­vuoros­ta voisi muu­takin päätel­lä. Pidän tästä aiheesta vähän perus­teel­lisem­man puheen­vuoron, kos­ka olemme valmis­tau­tu­mas­sa strate­gia­neu­vot­telui­hin ja halu­an muut­taa poli­ti­ikkaamme suh­teessa tont­tien myymiseen ja vuokraamiseen. Kesken kaiken yhden toim­i­jan osalta emme voi varoituk­set­ta käytän­töjämme muut­taa, kos­ka yri­tys on perustel­lusti voin­ut olet­taa mei­dän kohtel­e­van sitä, kuten olemme kohdelleet muitakin.

 Olemme myymässä ton­tin noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Nyt se tuot­taa meille noin 500 000 euroa vuodessa vuokrat­u­lo­ja, myyn­nin jäl­keen noin 100 000 euroa kiin­teistöveroa. Luovumme siis 400 000 euron vuo­tu­i­sista, indek­si­in sido­tu­ista tuloista 10 miljoo­nan euron ker­ta­suori­tus­ta vas­taan. Reaal­i­tuot­tona tämä vas­taa neljän pros­entin reaa­liko­rkoa. Jat­ka lukemista “Puheeni kaupung­in­val­tu­us­tossa Clar­i­on-hotellin ton­tin myymisestä”

Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)

Pidin THL:n asun­tokysymys ‑sem­i­naaris­sa puheen­vuoron aiheena Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana Julkaisen sen palastel­tuna muu­ta­maan artikke­li­in, kos­ka yht­enä kir­joituk­se­na se olisi liian pitkä. Blogi­ni ahk­er­ille luk­i­joille mon­et argu­ment­ti­ni ovat ennestään tuttuja.

= = =

Asumisen korkea hin­ta Helsingis­sä on paha ongel­ma. Se on sosi­aalise­na ongel­mana suuri vääryys. Se ei vain estä ihmisiä muut­ta­mas­ta työt­tömyysalueil­ta työn äärelle Helsinki­in. Se myös vie moti­vaa­tion hakea töitä niiltä vähän koulute­tu­il­ta helsinkiläisiltä, jot­ka ovat työt­töminä mata­la­palkkaises­ta työstä. Kalli­in asumisen takia sosi­aal­i­tur­va on aivan rik­ki tuot­taen kan­nusti­non­gelmia. Kan­nusti­non­gelmia pitäisikin tutkia keskite­tysti Helsingis­sä eikä käyt­tää koko maan keskiarvoja.

Asum­i­nen ei ole kallista kaikkial­la Helsin­gin seudul­la. Hin­nat ovat nousseet rajusti Helsin­gin ratikkakaupungis­sa ja myös niin san­otul­la kol­man­nel­la kalleusryh­mäl­lä, mut­ta eivät Itä-Helsingis­sä, eivätkä juuri myöskään Espoos­sa. Van­taal­la hin­to­jen nousu on ollut koko maan keskimääräistä nousua hitaam­paa ja Kehyskun­tien ker­rostaloa­sun­to­jen hin­nat ovat peräti laskeneet.

Jat­ka lukemista “Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana (1)”

Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiö julka­isi tutkimuk­sen suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Säätiö halusi tuli­ta tulosta niin, että puheet yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämis­es­tä kan­nat­taa lopet­taa, kos­ka enem­mistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa.

Minä luen tutkimus­ta aivan eri taval­la: tiivistämistä suo­si­vat asen­teet ovat voimis­tuneet nopeasti. Muu­tos neljässä vuodessa on ollut merkittävä.

Väitet­tä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunki­maista” tuki vuon­na vas­taa­jista 22 % ja vuon­na 2017 31 %.  Siis peräti puoli miljoon­aa aiem­paa enem­män neljässä vuodessa! Jat­ka lukemista “Asum­is­toiveet muut­tuneet nopeasti urbaanimmiksi”

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Het­emä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suuret kaupun­git, jot­ka kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä vetivät Suomea kasvu­un, ovat muut­tuneet kasvun jar­rut­ta­jik­si. Niiden osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta on laskenut.

Het­emä­ki on olen­naisen äärel­lä. Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouske­hi­tys ver­rat­tuna Ruot­si­in johtuu siitä, että talous on kehit­tynyt surkeasti Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tuna Tukhol­maan, Göte­borgi­in ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmi­in pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.

Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta ennen kaikkea muut­toa kaupunkei­hin. Kiinas­sa 300 000 ihmistä viikos­sa muut­taa kaupunkei­hin tuot­tavam­paan työhön.

Vaik­ka moni taivastelee Helsin­gin seudun läh­es 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tukhol­man, Oslon ja Kööpen­ham­i­nan väestönkasvu. Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle. Jat­ka lukemista “Suuret kaupun­git kasvun jarruna?”

DriveNow haastaa CityCarClubin

OP-ryh­mä lanseerasi tois­sa päivänä (24.5.) Helsinki­in BMW:n Dri­veNow yhteiskäyt­töau­to- tai auton­vuo­raus­palvelun, miten asian vain halu­aa nähdä. Palvelu toimii Helsin­gin ydi­nalueil­la ­ Kaivopuis­to – Käpylä – Las­si­la – Munkkinie­mi – Laut­tasaari. Myös Sel­l­oon ja lentoase­malle voi men­nä. Alueen ulkop­uolel­la saa ajaa, mut­ta auto pitä palaut­taa tälle alueelle. Kyse on BMW:n euroopan­laa­juis­es­ta kaupunkiautokonseptista.Siinä on paljon samaa kuin kaupunkifillareissa.

Lasku­tus on min­u­ut­tipo­h­jainen, 57 sent­tiä min­uu­til­ta. Se sisältää kaiken pait­si ei nyt tietenkään parkkisakko­ja ja sen sel­l­aista. Auton jät­tämis­es­tä lentoase­malle joutuu mak­samaan 7,90 € ylimääräistä. Pysäköidä saa kaikkialle, mihin auton saa ilmaisek­si, mukaan luet­tuna kaik­ki asukaspysäköin­tipaikat (autois­sa on Z‑tunnus niin kuin City­Car­Clu­bil­lakin). Ydinkeskus­tas­sa ei näitä ilmaisia paikko­ja ole, joten aivan ydinkeskus­taan autoa ei voi jät­tää.  Tätä en kuitenkaan tunne tarkasti. Kuvit­telisi, että sovit­taisi­in jostain nimikkopaikoista keskus­tan parkki­halleis­sa niin, että Stock­alta voisi tuo­da ostok­set koti­in. Jat­ka lukemista “Dri­veNow haas­taa CityCarClubin”

Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.

Talousti­eteet eivät maineestaan huoli­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lainen tieteenala. Min­un opiskel­lessani useim­mat johta­vat kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat demare­i­ta. Nyky­isin julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista talousti­eteil­i­jöistä huo­mat­ta­va osa on asen­teeltaan oikeis­to­laisia, mikä leimaa koko tiedet­tä vähän virheel­lis­es­ti. Jat­ka lukemista “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”

Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista

Talousti­eteen yhdis­tys jär­jesti sem­i­naarin korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ista. Sem­i­naaris­sa esitet­ti­in hyviä argu­ment­te­ja. Kalvot kan­nat­taa kat­soa. Linkit ovat tämän artikke­lin lopussa.

Han­nu Karhunen näyt­ti tilas­to­ja, joiden mukaan korkeak­oulu­opin­not suorit­ta­neen miehen elämä­naikaiset net­toan­siot ovat elinkaaren aikana noin 600 000 euroa suurem­mat kuin keski­as­teen suorit­tanei­den miesten. Nais­ten osalta ero on 400 000 euroa. Koulu­tus siis kan­nat­taa. Tämä on kuitenkin selvä yläes­ti­maat­ti koulu­tus­in­vestoin­nin kan­nat­tavu­udelle, sil­lä eiväthän nämä joukot ole keskenään ver­tailukelpoisia. Eivät korkeak­oulu­jen sisään­pääsyko­keet sen­tään niin heikko­ja ole, että se arvon­taa vas­taisi. Jos korkeak­oului­hin val­i­tut ovat keskimäärin lah­jakkaam­paa joukkoa, he oli­si­vat var­maankin men­estyneet keskimäärin parem­min myös keski­as­teen tutkin­non avulla.

Tästäkin huoli­mat­ta on selvää, että koulut­tau­tu­mi­nen on kan­nat­ta­va investoin­ti, joten ilmainen ope­tus on elinkaar­it­u­lo­ja tarkastelu­na tulon­si­ir­to huono-osaisil­ta hyväo­saisille. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta korkeak­oulu­jen lukukausimaksuista”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.5.2017

Kaikkien aiko­jen viimeinen lau­takun­nan kokous.

Kos­ka mitään ei ymmär­ret­tävästi voi pan­na pöy­dälle, listal­la ole­vat pari uut­ta asi­aa on meille esitel­ty aiem­min. Kok­ouk­sen tärkein asia on Karhunkaata­jan alueen Raide-Jok­eri ‑kaa­va

Karhunkaata­jan alueen asemakaava

Edel­lisessä selostuk­ses­sa refer­oin ulko­muis­tista valmis­teli­jan vastinet­ta Hert­toniemeläis­ten vai­h­toe­htokaavaan. Hert­toniemeläis­ten mukaan kri­ti­ik­ki on aihee­ton­ta. Täy­tynee taas kysyä. Pitäisi tietää, minne vai­h­toe­htokaavas­sa on vaa­dit­ta­vat yli tuhat autopaikkaa sijoitettu.

Pyöräi­lykat­saus. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.5.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

Palautet­ti­in äänin 7–2 niin, ettei tästä pyy­de­tä lausun­toa, vaan koko han­ke aloite­taan syksyl­lä strate­gia­neu­vot­telu­jen jäl­keen alus­ta. Vihreät vas­taan koko muu lautakunta

Punavuoren Telakkaran­ta

Tämä on ihan hyvä kaa­va, mut­ta vähän kiusal­lista on, että sil­loin, kun Elmu oli ehdol­la tähän, talon perusko­r­jaus ter­veel­lisek­si olisi tul­lut kohtu­ut­toman kalli­ik­si. Lau­takun­tatyösken­telystä tulee vaikea­ta, jos päätök­sen perus­tana ole­vi­in tietoi­hin ei voi luot­taa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 9.5.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.5.2017

Esi­tys­lis­taa pääsee kat­so­maan tästä

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

(Pöy­dältä)

Kokoomus halu­aisin tor­pa­ta koko esi­tyk­sen. Demar­it ratkai­se­vat. Paljon pelissä.

 Yleiskaa­van toteuttamissuunnitelma

(Pöy­dältä)

Paljon on tul­lut pos­tia, että se tai tämä alue pitäisi ottaa tästä pois. Ei ote­ta mitään, kos­ka tämä on lista strate­gia­neu­vot­telui­hin. Siel­lä ote­taan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.5.2017”