Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.5.2017

Esi­tys­lis­taa pääsee kat­so­maan tästä

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

(Pöy­dältä)

Kokoomus halu­aisin tor­pa­ta koko esi­tyk­sen. Demar­it ratkai­se­vat. Paljon pelissä.

 Yleiskaa­van toteuttamissuunnitelma

(Pöy­dältä)

Paljon on tul­lut pos­tia, että se tai tämä alue pitäisi ottaa tästä pois. Ei ote­ta mitään, kos­ka tämä on lista strate­gia­neu­vot­telui­hin. Siel­lä otetaan.

Telakkaran­nan asemakaavaehdotus

(Pöy­dältä)

Pelat­ti­inko Elmu tästä pois liioitel­luil­la kor­jauskus­tan­nuk­sil­la? Toisaal­ta, kun henkisen elämän pain­opiste on siir­tymässä Kallioon, Suvi­lahti ei ole huono paik­ka sekään.

Aster­in­tien asemakaava

Täy­den­nys­rak­en­tamisko­hde Malmil­la aivan radan tun­tu­mas­sa. Vajaat sata uut­ta malmilaista.

Näis­sä aluekeskuk­sis­sa rak­en­taisi mielel­lään kaupunki­maista ympäristöä, mikä tarkoit­taa katu­un kiin­ni rak­en­tamista, mut­ta sit­ten se taas poikkeaisi ympäristöstään. Tässä on keskel­lä tont­tia ole­via pis­te­talo­ja. Tont­tite­hokku­us yksi.

Kru­unuvuoren­ran­nan Kaivoskallioiden huviloiden asemakaava

Kaa­va on tul­lut lausun­noil­ta ja muis­tu­tuskier­rokselta eikä siihen tehdä kuin vähäisiä muutoksia.

Luon­non­suo­jeli­jat, mut­ta ymmärtääk­seni vain osa heistä, ovat olleet vähän kallel­la kypärin siitä, että rak­en­tamien tulee liian lähelle luonnonsuojelualuetta.

Vähän juridi­ikkaa. Muis­tu­tuk­sis­sa on valitet­tu, että kaa­va olisi maakun­takaa­van vas­tainen. Kos­ka alueel­la on voimas­sa ole­va yleiskaa­va, maakun­takaa­va ei ole siel­lä voimas­sa. Kun tehdään ase­makaavaa, kat­so­taan yleiskaavaa ja jos yleiskaavaa muute­taan, kat­so­taan maakun­takaavaa. Juridis­es­ti virheelli­nen muis­tu­tus on vaiku­tuk­seltaan vaatimaton.

Tässä muut­tuu käyt­tö­tarkoi­tus. Alun­perin oli tarkoi­tus, että tyhjil­lään ole­vat huvi­lat jäi­sivät yleiseen käyt­töön, mut­ta kun täl­laista ei ole ilmaan­tunut, ne ote­taan asumiskäyt­töön ja raken­netaan saman tien vähän enemmän.

Ida Aal­bergin­tien puis­ton asemakaava

Lausun­noil­ta, ei olen­naisia muutoksia.

Kaa­va mah­dol­lis­taa päiväkodin rak­en­tamisen. Kun nyt tuli ote­tuk­si kynä käteen, paran­netaan saman tien liiken­neolo­ja rak­en­ta­mal­la mm. kiertoliittymä.

Alp­pi­har­jun Har­ju­portin asemakaavaehdotus

Kurvis­sa ole­van kort­telin raken­nuk­sia korote­taan viis­tosti kapenevil­la ker­roksil­la. Uusia asukkai­ta vajaa sata.

Kos­ka naa­puris­sa raken­nuk­sen korot­ta­mi­nen oli tyssän­nyt autopaikkavaa­timuk­seen (nykyisetkin on vuokrat­tu ulos, Kallio) kat­soin, mikä tässä on autopaikkavaa­timus. Yhteen­sä 17 autopaikkaa, eli 1/430 k‑m2 . Hyvä että joskus joustetaan.

Uimaran­nantie 8 asemakaava

Tapan­in­vain­ios­sa yleis­ten raken­nusten tont­ti muute­taan asun­tokäyt­töön. Yksik­er­roksi­nen hoivakoti ja kak­si kolmek­er­roksista asuintaloa.

Vat­tuniemen­tiel­lä korote­taan asun­taloa kerroksella

Täy­den­nys­rak­en­tamis­hanke Liisankadulla

Minä kun kuvit­telin, että Kru­u­nun­haka olisi täy­teen raken­net­tu, mut­ta vielä sieltäkin pieni kolo löy­tyi. Pihal­ta pure­taan liikun­ta­hal­li ja tilalle tulee asun­to­ja. 60 lisäasukasta.

Karhunkaata­jantien asemakaavaluonnos

Nyt tämä näperte­ly lop­pui ja päästi­in tos­i­toimi­in. 150 000 k‑m2 Karhunkaata­jantielle Hert­toniemen ja Myl­ly­puron väli­in. Aika iso asia tuo­tavak­si toisek­si viimeiseen kok­ouk­seen, mut­ta tämä on ollut meil­lä peri­aate­ta­sol­la aiem­minkin. Raide-Jok­e­ria palvel­e­va kaava.

Lisää kaupunkia Itä-Helsinki­in! (Lop­ul­takin)

Hert­toniemen keskus­tan liikennesuunnitteluperiaatteet

Han­kala jut­tu. Kun hal­van ostaa, hal­van saa. Vaik­ka en kan­na­ta sitä mah­tavaa tun­neliviritelmää, 100 M€, täy­tyy sanoa, että Hert­tonie­mi ansait­sisi parem­paa. En nyt kuitenkaan ryhdy itse suunnittelemaan.

Somerikkotielle liiken­neympyrä.

(Onko kier­toli­it­tymän nimi taas liiken­neympyrä? Jos on, niin hyvä!)

Somerikkotiel­lä on niin kelvo­ton pyörätie, että toivoisin lail­lis­takin oikeut­ta ajaa ajoradalla.

Autoli­iken­teen verkkoselvitys

Tämä merk­itään vain tiedok­si, joten otamme sen infor­maa­tiona, emmekä tee tästä mitään päätök­siä. Seu­raa­va lau­takun­ta saa tehdä.

Verkko­selvi­tyk­sen mukaan helsinkiläisil­lä työ­paikoil­la on tyyp­il­lis­es­ti 500 000 – 800 000 asukas­ta 20 min­uutin automatkan tai 30 min­uutin joukkoli­iken­nematkan päässä. Olisi kiva kuul­la nämä luvut naapurikaupungeista.

Kun yleiskaa­va bule­vardei­neen tuo lisää asukkai­ta kehä I:n sisäpuolelle, saavutet­tavu­us autol­la heikke­nee ja joukkoli­iken­teel­lä para­nee. Suun­nitel­lut liiken­netun­nelit eivät olen­nais­es­ti paran­na autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta, mut­ta vähen­tävät hait­to­ja muulle elämiselle. Simu­loin­titekni­ik­ka para­nee koko ajan, joten opimme ymmärtämään liiken­teen lainalaisuuk­sia aina vain paremmin.

Lisäk­si lau­takun­nan listal­la on joukko ns. b‑asioita (ei valmis­teli­jaa paikalla), joista aika moni on vas­tauk­sia val­tu­us­tossa tehty­i­hin ponsiin.

 

 

 

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.5.2017”

  1. “Kun yleiskaa­va bule­vardei­neen tuo lisää asukkai­ta kehä I:n sisäpuolelle, saavutet­tavu­us autol­la heikke­nee ja joukkoli­iken­teel­lä paranee.”

    Väärin tässä kohtaa. Saavutet­tavu­us bule­vardis­oin­nis­sa para­nee myös henkilöau­tol­la ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, ettei bule­vardis­oitaisi. Toki joukkoli­iken­teel­lä para­nee suh­teessa enem­män. Tästä voi lukea Helsin­gin kaupun­gin raportista Kaupunkibule­var­di­en tavoitelähtöi­nen vaiku­tusten arvioin­ti. http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-25.pdf

  2. “…henkisen elämän pain­opiste on siir­tymässä Kallioon…”

    Nau­rat­taa niin paljon, etten kek­si mitään nase­vaa vastausta.

  3. “Somerikkotielle liiken­neympyrä.”

    Kat­u­aluei­den kus­tan­nuk­sik­si on alus­tavasti arvioitu 700 000 euroa (ALV 0).

    Huh!

    Keskustellaanko/ihmetelläänkö lau­takun­nas­sa näi­den liiken­neympyröi­den kus­tan­nuk­sia? Onko jälk­i­laskelmil­la selvitet­ty jonkun ympyrän todel­lisia rakennuskustannuksia?

    Kyseisen liiken­neympyrän sijaan liiken­netur­val­lisu­us olisi hoidet­tavis­sa kolmel­la korote­tul­la suo­jatiel­lä ja nopeusra­joituk­sel­la 40 km/h. Tulisi noin 670.000 euroa halvemmaksi.

    1. Nämä kus­tanuk­set ihme­tyt­tävät min­u­akin. Toki tässä tehdään muu­takin kuin se liiken­neympyrä, mut­ta ison par­i­talon hinta!

  4. Osmo Soin­in­vaara:

    Kos­ka naa­puris­sa raken­nuk­sen korot­ta­mi­nen oli tyssän­nyt autopaikkavaa­timuk­seen (nykyisetkin on vuokrat­tu ulos, Kallio) kat­soin, mikä tässä on autopaikkavaa­timus. Yhteen­sä 17 autopaikkaa, eli 1/430 k‑m2 . Hyvä että joskus joustetaan.

    Hyvä, että joskus jouste­taan. Toisaal­ta huono, että toisille jouste­taan ja toisille ei. Mis­tä perus­teel­la jous­ton kohteet on päätet­ty eli mik­si tämä päätös ei ole piilokorruptiota?

  5. hup­sis:
    Henkisen elämän keskus ? Tsik tsik, Ehkä vihreiden.

    No kyse on tietysti poli­it­tis­es­ta pro­pa­gan­das­ta, jos joku ei sitä huo­man­nut. Kan­nat­ta­jia pitää vaalienkin välil­lä kehuskel­la (eli siis mielistellä).

  6. Ei ole ihme, että käve­lyka­tusu­un­nitel­mat eivät poli­it­tis­es­ti enää vedä, kos­ka nyt ollaan menos­sa siihen pis­teeseen asti, etteivät kaava­su­un­nitel­mat enää anna järkevää vas­taus­ta siihen, miten esimerkik­si Itäväylän ja Lah­den­väylän suun­nil­ta on tarkoi­tus ajaa Helsin­gin keskus­taan lin­ja-autoase­man ja päärautatiease­man tienoille tai miten Kata­janokan sata­mas­ta päästään länteen.

    Kysymys on val­takun­nal­lis­es­ti ja kan­sain­välis­es­ti tärkeistä liiken­ney­hteyk­sistä ja keskus­tan liikkei­den huoltoli­iken­teestä. Joku järkevä reit­ti on autoille ja rekoillekin jätettävä.

  7. Mikko Num­melin:
    …etteivät kaava­su­un­nitel­mat enää anna järkevää vas­taus­ta siihen, miten esimerkik­si Itäväylän ja Lah­den­väylän suun­nil­ta on tarkoi­tus ajaa Helsin­gin keskus­taan lin­ja-autoase­man ja päärautatiease­man tienoille tai miten Kata­janokan sata­mas­ta päästään länteen.

    Kyl­lä siel­lä vas­taus on, jos halu­aa lukea ja ymmärtää: metrol­la ja ratikalla. Ja yleisem­minkin yhä suurem­mas­sa määrin kävellen, pyöräl­lä ja julk­isil­la. Elä­man­ta­pa- ja mukavu­usautoil­i­jat voivat har­ras­taa Kehä I:n ulkop­uolel­la. Sieltä löy­tyy myös Vuosaaren sata­ma, jos­ta pääsee suo­raan moot­tori­tielle. Keskus­tas­sa hyötyli­iken­teelle riit­tävät joukkoliikennekaistat.

    “Kokoomus halu­aisin tor­pa­ta koko esi­tyk­sen. Demar­it ratkai­se­vat. Paljon pelis­sä.” Niin on.

  8. Mikko Num­melin:
    Ei ole ihme, että käve­lyka­tusu­un­nitel­mat eivät poli­it­tis­es­ti enää vedä, kos­ka nyt ollaan menos­sa siihen pis­teeseen asti, etteivät kaava­su­un­nitel­mat enää anna järkevää vas­taus­ta siihen, miten esimerkik­si Itäväylän ja Lah­den­väylän suun­nil­ta on tarkoi­tus ajaa Helsin­gin keskus­taan lin­ja-autoase­man ja päärautatiease­man tienoille tai miten Kata­janokan sata­mas­ta päästään länteen.

    Kysymys on val­takun­nal­lis­es­ti ja kan­sain­välis­es­ti tärkeistä liiken­ney­hteyk­sistä ja keskus­tan liikkei­den huoltoli­iken­teestä. Joku järkevä reit­ti on autoille ja rekoillekin jätettävä.

    Tilaa riit­tää hyvin niille, joiden on pakko kulkea autol­la, kun ne, jot­ka voivat käyt­tää jalko­jaan, polkupyörää tai joukkoli­iken­net­tä, eivät enää ole tukki­mas­sa teitä oma­l­la autolla.

    Luulisi niiden, joiden on työn tai muun vas­taa­van todel­lisen syyn takia pakko käyt­tää autoa, ole­van ensim­m­mäis­inä kiit­telemässä kaikkia muu­tok­sia, jot­ka vähen­tävät autoilua, sil­lä hehän siitä eniten hyötyvät.

  9. Koti-isä: Sieltä löy­tyy myös Vuosaaren sata­ma, jos­ta pääsee suo­raan moot­tori­tielle. Keskus­tas­sa hyötyli­iken­teelle riit­tävät joukkoliikennekaistat.

    Jos keskus­ta-alueen satamista aiheu­tu­isi enem­män ongelmia kuin hyö­tyjä, mik­si niiden kap­a­siteet­tia ollaan sit­ten viime vuosi­na laa­jen­net­tu supis­tamisen ja pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la sijait­se­vien satamien käyt­tööno­ton sijas­ta? Ei kai Län­sisa­ta­man uut­ta ter­mi­naali­akaan olla purkamista varten rakennettu.

    Joukkoli­ikenne, pyöräi­ly tai käve­ly ei myöskään ole ratkaisu, jos kohde tai lähtöpiste on pääkaupunkiseudun yht­enäisen taa­ja­ma-alueen ulkopuolella.

  10. Mikko Num­melin: Jos keskus­ta-alueen satamista aiheu­tu­isi enem­män ongelmia kuin hyö­tyjä, mik­si niiden kap­a­siteet­tia ollaan sit­ten viime vuosi­na laa­jen­net­tu supis­tamisen ja pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la sijait­se­vien satamien käyt­tööno­ton sijasta?

    Helsin­gin Sata­ma tekee bisnestä, kuun­telee asi­akas­ta. Helsin­gin Sata­malle on myös se ja sama, minkälaiset ulkois­vaiku­tuk­set sen toimin­nal­la on, kos­ka se ei mak­sa niistä.

    Kaupun­ki ei jostain syys­tä halua ohja­ta omis­ta­mansa Sata­man toim­intaa. Se on ehkä jopa vähän epäi­lyt­tävää maas­sa ja kun­nas­sa, jos­sa julkisel­la sek­to­ril­la on tarvet­ta säädel­lä ihan kaikkea, myös sitä, sopi­iko yksit­täi­nen tont­ti asumiseen, toim­i­ti­lak­si, vai puistoksi.

  11. Mikko Num­melin: Joukkoli­ikenne, pyöräi­ly tai käve­ly ei myöskään ole ratkaisu, jos kohde tai lähtöpiste on pääkaupunkiseudun yht­enäisen taa­ja­ma-alueen ulkopuolella.

    On ihan nor­maalia liikkua keskus­ta-alueel­la yhdis­tellen eri liikku­mis­muo­to­ja. Jos tämä onnis­tuu käve­lyn, pyöräi­lyn ja eri julkisen liiken­teen välinei­den välil­lä, mik­sei myös autol­la. Sen vuok­si on esimerkik­si kaupunkipyöriä tai liityn­täpysäköin­tipaikko­ja. Autoil­i­jat vaan jostain syys­tä usein olet­ta­vat, että hei­dän pitäisi päästä omis­ta­mal­laan pelti­laatikol­la kulke­maan ovelta ovelle. Tästä asen­teesta pitäisi päästä eroon. Osit­tain tämä on sukupolvikysymys.

    Satamien osalta ihmiset voidaan kul­jet­taa suo­raan keskus­taan, autot jät­tää sen ulkop­uolelle. Olu­en haku oma­l­la autol­la Viros­ta ei ole vält­tämätön­tä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

  12. Koti-isä:
    Satamien osalta ihmiset voidaan kul­jet­taa suo­raan keskus­taan, autot jät­tää sen ulkop­uolelle. Olu­en haku oma­l­la autol­la Viros­ta ei ole vält­tämätön­tä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

    Entäs ne laivo­jen kyy­dis­sä kulke­vat rekat? Kerätään kilo­me­trien jonoik­si katukuilui­hin nytkyt­telemään metri metriltä enteen­päin kunnes kunnes jonon peräpääkin saavut­taa moot­tori­tien alun joskus tun­ti pari laivan saa­pumisen jälkeen?

    Jo nyt esim. Län­sisa­ta­ma — Län­siväylän alku näyt­tää ole­van aika “mie­lenki­in­toinen” — ja jos Län­skäri vielä bule­vardis­oidaan, niin sit­ten­hän siitä riemu repeää…

    1. Käve­lykeskus­ta ei vaiku­ta laivo­jen kyy­dis­sä ole­vi­in rekkoi­hin tuon taivaal­lista, kos­ka eivät ne nytkään saa ajaa keskus­tan kaut­ta. Koko alue kiel­let­ty yli 12 metriä pitk­iltä kuorma-autoilta.

  13. Koti-isä: On ihan nor­maalia liikkua keskus­ta-alueel­la yhdis­tellen eri liikku­mis­muo­to­ja. Jos tämä onnis­tuu käve­lyn, pyöräi­lyn ja eri julkisen liiken­teen välinei­den välil­lä, mik­sei myös autol­la. Sen vuok­si on esimerkik­si kaupunkipyöriä tai liityntäpysäköintipaikkoja. 

    Kaupunkipyörien yhdis­tämi­nen joukkoli­iken­teeseen on kätevä liikku­mistapa kaupungis­sa, jos asia ei ole kovin kiireelli­nen. Pyörät ovat käytet­tävis­sä vain kuusi kuukaut­ta vuodessa.

  14. Koti-isä: On ihan nor­maalia liikkua keskus­ta-alueel­la yhdis­tellen eri liikku­mis­muo­to­ja. Jos tämä onnis­tuu käve­lyn, pyöräi­lyn ja eri julkisen liiken­teen välinei­den välil­lä, mik­sei myös autol­la. Sen vuok­si on esimerkik­si kaupunkipyöriä tai liityn­täpysäköin­tipaikko­ja. Autoil­i­jat vaan jostain syys­tä usein olet­ta­vat, että hei­dän pitäisi päästä omis­ta­mal­laan pelti­laatikol­la kulke­maan ovelta ovelle. Tästä asen­teesta pitäisi päästä eroon. Osit­tain tämä on sukupolvikysymys.

    Satamien osalta ihmiset voidaan kul­jet­taa suo­raan keskus­taan, autot jät­tää sen ulkop­uolelle. Olu­en haku oma­l­la autol­la Viros­ta ei ole vält­tämätön­tä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

    Myös viinit ja vahvem­mat alko­holit lähikaup­paan siis sit­ten! Ja kun­non veroale kyytipojaksi. 

    Samoin polt­toaineen vero­tus­ta olisi syytä laskea. Nykyisel­lään kun suo­ma­lainen häviää aina :/.

    Toisaal­ta ei satamien liiken­net­tä nyt pelkil­lä kaupunkipyöril­lä hoide­ta. Ja monil­la suo­ma­laisil­la, viro­laisil­la ja muil­lakin kansal­lisuuk­sil­la on aivan pätevät syyt kul­jet­taa auton­sa laival­la Suomen­lah­den yli. Olut­laatikoiden kul­jet­ta­mi­nen näyt­telee aika pien­tä osaa.

  15. Koti-isä: miten Kata­janokan sata­mas­ta päästään länteen.

    Koti-isä: On ihan nor­maalia liikkua keskus­ta-alueel­la yhdis­tellen eri liikku­mis­muo­to­ja. Jos tämä onnis­tuu käve­lyn, pyöräi­lyn ja eri julkisen liiken­teen välinei­den välil­lä, mik­sei myös autol­la. Sen vuok­si on esimerkik­si kaupunkipyöriä tai liityn­täpysäköin­tipaikko­ja. Autoil­i­jat vaan jostain syys­tä usein olet­ta­vat, että hei­dän pitäisi päästä omis­ta­mal­laan pelti­laatikol­la kulke­maan ovelta ovelle. Tästä asen­teesta pitäisi päästä eroon. Osit­tain tämä on sukupolvikysymys.

    Satamien osalta ihmiset voidaan kul­jet­taa suo­raan keskus­taan, autot jät­tää sen ulkop­uolelle. Olu­en haku oma­l­la autol­la Viros­ta ei ole vält­tämätön­tä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

    Onhan se todel­la näp­pärä ratkaisu estää autol­la ajo auto­laut­taan. Auto vain liityn­täpysäköin­ti­in ja per­heen tavarat ensin junaan ja sit­ten seikkailun vuok­si vaik­ka kaupunki­fil­lari­in. Kyl­lä siinä Helsin­gin sata­man houkut­tele­vu­us nousee uusii sfääreihin.

  16. ksee: Entäs ne laivo­jen kyy­dis­sä kulke­vat rekat?

    Menköön vaik­ka Sea Windil­lä. Laivo­ja ja vuoro­ja tullee Vuosaaren reit­ille lisää jos keskus­tan kaut­ta ajami­nen käy vaival­loisek­si ja/tai kalliiksi.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Käve­lykeskus­ta ei vaiku­ta laivo­jen kyy­dis­sä ole­vi­in rekkoi­hin tuon taivaal­lista, kos­ka eivät ne nytkään saa ajaa keskus­tan kaut­ta. Koko alue kiel­let­ty yli 12 metriä pitk­iltä kuorma-autoilta. 

    Joko sitä kiel­toa ei nou­date­ta, tai eri­ty­islu­pia jae­taan paljon, kos­ka Google Map­si­inkin on osunut peräkkäin pari rekkaa tässä tai tässä

  18. spot­tu: Menköön vaik­ka Sea Windil­lä. Laivo­ja ja vuoro­ja tullee Vuosaaren reit­ille lisää jos keskus­tan kaut­ta ajami­nen käy vaival­loisek­si ja/tai kalliiksi.

    Rahtili­ikenne mak­saa noiden laut­to­jen toimin­nan. Matkus­ta­jali­ikenne on vain paise rahtarin perseessä.

  19. Ville: Joko sitä kiel­toa ei nou­date­ta, tai eri­ty­islu­pia jae­taan paljon, kos­ka Google Map­si­inkin on osunut peräkkäin pari rekkaa tässä tai tässä

    Kuva taitaa olla van­hempi kuin kielto.
    Liiken­teen­lasken­nan mukaan kiel­to puree varsin hyvin. Mes­tatkin tosin alkaa olla sel­l­aisia että ei tuonne kukaan ajoneu­voy­hdis­telmäl­lä ehdoin tah­doin halua.

  20. spot­tu: Menköön vaik­ka Sea Windil­lä. Laivo­ja ja vuoro­ja tullee Vuosaaren reit­ille lisää jos keskus­tan kaut­ta ajami­nen käy vaival­loisek­si ja/tai kalliiksi.

    Kyl­lä rekko­ja paljon rahti­laivoil­la Vuosaaren kaut­ta meneekin, mut­ta ongel­mak­si tulee se, että talvi­aikaan pelkän henkilöli­iken­teen viem­i­nen Suomen­lah­den yli mis­tään sata­mas­ta, myöskään sen kannal­ta kaikkein tärkeim­mistä kuten Län­sisa­ta­mas­ta ja Kata­janokalta, ei kan­na­ta. Lin­da Linen kaar­na­purret eivät sovi jääoloi­hin ja sil­loin on pakko ajat­taa Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä vähin­tään niin iso­ja aluk­sia, että niihin on ollut logis­tis­es­ti mielekästä tehdä autokan­net henkilöau­to­jen ja rekko­jen kuljetuskapasiteetteineen.

    Kylmän sodan aikana oli tietysti niin, ettei niil­lä muu­tamil­la har­voil­la Viron laivoil­la ollut autokan­sia sik­si, että Neu­vos­toli­iton vira­nomaiset eivät Suomen ja Neu­vos­to-Viron välille autoli­iken­net­tä halun­neet, mut­ta nyt elämme EU- ja Schen­gen-aikaa, jol­loin taloudel­liset intres­sit ja ajoneu­voli­iken­teen suju­vu­us täl­laisel­la vesistöra­jal­lakin on tärkeää. Suuret lai­vat ovat niin iso­ja investoin­te­ja, että niiden liiken­nöin­nin taloudel­lises­sa opti­moin­nis­sa tulee muiden osa­puolten tul­la vas­taan. Ei käve­lykeskus­ta ja polkupyöräi­ly niin arvokkai­ta Helsin­gin niemel­lä voi olla, että niiden hin­naksi hyväksyt­täisi­in val­ti­olle ja liike-elämälle vuo­tuiset mil­jar­di­en tehokkuustappiot.

  21. Helsin­ki hoi älä jätä: Kuva taitaa olla van­hempi kuin kielto.
    Liiken­teen­lasken­nan mukaan kiel­to puree varsin hyvin. Mes­tatkin tosin alkaa olla sel­l­aisia että ei tuonne kukaan ajoneu­voy­hdis­telmäl­lä ehdoin tah­doin halua. 

    Kuvat on otet­tu 2012 ja 2014, rajoi­tusalue oli jo sil­loin. Mut­ta hyvä, jos kiel­to toimii.

  22. Mikko Num­melin: Suuret lai­vat ovat niin iso­ja investoin­te­ja, että niiden liiken­nöin­nin taloudel­lises­sa opti­moin­nis­sa tulee muiden osa­puolten tul­la vastaan. 

    Kun EU halusi kieltää verova­paan myyn­nin, laivay­htiöt uhka­si­vat lopet­taa liiken­nöin­nin, kos­ka se olisi niiden mukaan muut­tunut kannattamattomaksi.
    Hyvin tun­tuu kuitenkin Tallinnan liikenne suju­van, vaik­ka verova­paut­ta ei enää ole…

  23. Mikko Num­melin:Suuret lai­vat ovat niin iso­ja investoin­te­ja, että niiden liiken­nöin­nin taloudel­lises­sa opti­moin­nis­sa tulee muiden osa­puolten tul­la vastaan.

    No siis tämähän on perinne, että julki­nen sek­tori takaa bis­nek­sen. Aseveli­ak­selin poli­ti­ikkaa viimeiset puoli vuo­sisa­taa. Vaikea tässä maas­sa on yrit­tääkin, jos vira­nomainen ei ns. ole suo­pea. Ei vält­tämät­tä suo­raa tukea tarvitse saa­da, mut­ta sen ver­ran hyvät välit pitää olla, että vira­nomainen ainakin ummis­taa silmän­sä bis­nek­sen ulkoishaitoilta.

    Helsin­gin kannal­ta kuitenkin olisi järkeväm­pää jatkaa metrolin­jaa Vuosaa­reen ja hoitaa auto­laut­tali­ikenne sieltä. Jostain syys­tä niin ei tehdä ja kor­ven­nun kyl­lä halus­ta tietää miksi.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Mil­jar­di­en vuo­tuiset tehokku­ustap­pi­ot? Hark­itse des­i­maalip­is­teen paikkaa. 

    Ehkä suu­ru­us­lu­okan voi supis­taa satoi­hin miljooni­in, mut­tei kyl­lä sitä pienem­mäk­si. Suomen ja Viron välil­lä tapah­tuu vuosit­tain vajaa 10 miljoon­aa henkilö­matka­suori­tus­ta ja jos niis­sä tapah­tuu keskimäärin 100€ kulu­tus pelkästään laivoil­la, se gen­eroi mil­jardin ver­ran liike­vai­h­toa. Use­am­man mil­jardin suu­ru­us­lu­okkaan liike­vai­h­dos­sa päästään kun huomioidaan rahti ja henkilöau­toli­ikenne. Nämä ovat pelkkiä laiva­matko­jen liike­vai­h­to­ja eivätkä ota huomioon esimerkik­si viro­laisen työvoiman välil­listä vaiku­tus­ta Suomen kansan­taloudelle ja suo­ma­lais­ten hotel­liyöpymis­ten ja muun tur­is­min välil­listä vaiku­tus­ta Viron kansantaloudelle.

    Mikäli kaik­ki rahti ja henkilöau­toli­ikenne pakote­taan Vuosaa­reen, sen matkus­ta­jali­iken­neka­p­a­siteet­ti ei riitä nykyisen liiken­teen hoita­miseen, kos­ka metro ei ulo­tu sinne asti eikä sitä sata­maa ole kun­nol­la matkus­ta­jali­iken­net­tä varten edes suun­nitel­tu. Laivay­htiöt eivät suos­tu ajat­ta­maan auto­laut­to­jaan Helsin­gin niemel­lä ole­vista satamista tyhjin autokansin, joten nykyis­es­tä Viron liiken­teestä yli puo­let estyisi.

    Isos­ta ja taloudel­lis­es­ti epäedullis­es­ta liiken­netoim­intaekosys­teemin muu­tok­ses­ta ainakin puhut­taisi­in. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä liiken­teen palaut­ta­mi­nen nyky­ta­solleen Suomen ja Viron välil­lä sel­l­aisel­la reunae­hdol­la, ettei Helsin­gin keskus­tan liiken­n­ev­erkko olisi mis­sään määrin rahdin käytet­tävis­sä, tarkoit­taisi suuren osan laivali­iken­teestä kansal­lis­tamista valtionyhtiöille.

  25. Mikko Num­melin: Ei käve­lykeskus­ta ja polkupyöräi­ly niin arvokkai­ta Helsin­gin niemel­lä voi olla, että niiden hin­naksi hyväksyt­täisi­in val­ti­olle ja liike-elämälle vuo­tuiset mil­jar­di­en tehokkuustappiot.

    No jos tälle lin­jalle lähde­tään, ei myöskään himoau­toil­i­joiden huvi­a­je­lut Helsin­gin niemel­lä niin tärkeää ole että sen vuok­si kan­nat­taa mil­jardi­tap­pi­ot hyväksyä.

  26. Lund­vistin Julle:
    No Helsin­gin kannal­ta kuitenkin olisi järkeväm­pää jatkaa metrolin­jaa Vuosaa­reen ja hoitaa auto­laut­tali­ikenne sieltä. Jostain syys­tä niin ei tehdä ja kor­ven­nun kyl­lä halus­ta tietää miksi. 

    Mikko Num­melin:
    Mikäli kaik­ki rahti ja henkilöau­toli­ikenne pakote­taan Vuosaa­reen, sen matkus­ta­jali­iken­neka­p­a­siteet­ti ei riitä nykyisen liiken­teen hoita­miseen, kos­ka metro ei ulo­tu sinne asti 

    Muut itämetron käyt­täjät eivät halu­aisi laiva­matkus­ta­jia matkalaukkuineen ja olut­tu­li­aisi­neen metroon, jos lin­ja kulk­isi sata­maan. Hyvä, jos saadaan ylipäätään kap­a­siteet­ti riit­tämään muille käyt­täjille, vaik­ka saataisi­in automa­ti­soidut junat ja lyhyet vuorovälit. Aika kauheaa olisi Itä-Helsinki­in töistä palaav­il­la iltapäiväruuhkassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.