Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017

Käve­ly­kes­kus­tan periaatesuunnitelma

Palau­tet­tiin äänin 7–2 niin, ettei täs­tä pyy­de­tä lausun­toa, vaan koko han­ke aloi­te­taan syk­syl­lä stra­te­gia­neu­vot­te­lu­jen jäl­keen alus­ta. Vih­reät vas­taan koko muu lautakunta

Puna­vuo­ren Telakkaranta

Tämä on ihan hyvä kaa­va, mut­ta vähän kiusal­lis­ta on, että sil­loin, kun Elmu oli ehdol­la tähän, talon perus­kor­jaus ter­veel­li­sek­si oli­si tul­lut koh­tuut­to­man kal­liik­si. Lau­ta­kun­ta­työs­ken­te­lys­tä tulee vai­kea­ta, jos pää­tök­sen perus­ta­na ole­viin tie­toi­hin ei voi luottaa.

Aste­rin­tien asemakaava

Minun piti kysyä, mik­si raken­ta­mis­ta ei teh­dä tien vie­reen, jol­loin tuli­si isom­mat pihat ja katu­nä­ky­mäs­tä yhte­näi­sem­pi, mut­ta sel­vi­si, että ton­til­la on suo­jel­tu jalo­päh­ki­nä­puu, joka ei ole ymmär­tä­nyt kas­vaa kes­kel­le tont­tia vaan sen laidalle.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan Kai­vos­kal­lioi­den huvi­loi­den kaava

Hyväk­syt­tiin yksimielisesti.

Kur­vin tiivistyskaava

Hyväk­syt­tiin kes­kus­te­luit­ta. Hämeen­tien toi­sel­la puo­lel­la kan­nat­taa ryh­tyä hake­maan lupaa raken­nuk­sen korot­ta­mi­seen, kos­ka täs­sä suh­tau­dut­tiin jous­ta­vas­ti autopaikkanormiin.

Uima­ran­nan­tien asemakaavaehdotus

Lis­tan mukaan. Asu­kas­jär­jes­töl­tä oli tul­lut kir­je, jos­sa arvos­tel­tiin lähin­nä kiin­teis­tö­vi­ras­ton toi­min­taa, mut­ta sehän ei kuu­lu meil­le, vie­lä. Ker­roin ole­va­ni kir­jeen kans­sa samaa miel­tä, että jos Tapa­nin­vai­nio­ta ale­taan tii­vis­tää, sii­tä on teh­tä­vä kokonaissuunnitelma.

Talon korot­ta­mi­nen Lauttasaaressa

Läpi kes­kus­te­luit­ta

Kruu­nun­haan tii­vis­tys­kaa­va Liisankadulla

Täs­tä tulee kuu­lem­ma Kevan vuo­kra­koh­de. Se ei tie­dä kovin edul­lis­ta asu­mis­ta, kos­ka Kevan tuot­to­vaa­ti­mus pää­omal­le on lähes yhtä kor­kea kuin seurakuntayhtymän.

Kar­hun­kaa­ta­jan alu­een kaava

Hert­to­nie­men asu­ka­syh­dis­tys oli ansiok­kaas­ti teh­nyt vaih­toeh­to­kaa­van, mut­ta sii­nä oli vir­ka­mies­ten mukaan ongel­mia. Se perus­tui kah­dek­san­ker­rok­si­siin lamel­li­ta­loi­hin, jot­ka ovat tuo­hon ympä­ris­töön vähän kor­kei­ta. Vii­la­ri­niel­tä ei voi olla tont­ti­liit­ty­miä, kos­ka pää­ka­tu, joten pitäi­si olla talo­jen taka­na kui­ten­kin tont­ti­ka­tu ja sit­ten vakio-ongel­ma. Pysä­köin­nil­le ei ollut tilaa. Pel­kät pää­ka­tua reu­nus­ta­vat talo­ri­vit eivät oikein muo­dos­taa toi­mi­vaa kaupunkia.

Asia pan­tiin vii­kok­si pöydälle

Auto­lii­ken­teen verkkoselvitys

Mie­len­kiin­toi­nen ja hyvä raport­ti. Pari nostoa:

  • Koko tar­kas­te­lu perus­tuu ruuhkamaksuihin/sujuvuusmaksuihin/tietulleihin (vrt. kansalaissota/vapaussota/kapina), joi­ta ilman lii­ken­ne ruuh­kau­tuu pahasti.
  • Tun­ne­leil­la ei ole sanot­ta­vaa vai­ku­tus­ta lii­ken­teen suju­vuu­teen, mut­ta lii­ken­teen hait­toi­hin maan pääl­lä tie­tys­ti merkittävä.

 

 

 

47 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017”

  1. Miten istu­tet­tu puu voi saa­da suo­je­lun? Mikä sii­tä tekee eri­koi­sen ver­rat­tu­na tai­mi­kau­pas­ta haet­tuun uuteen puu­hun, joka voi­daan istut­taa parem­paan koh­taan? Kun kau­pun­ki tuho­aa uha­na­lais­ten lajien elin­ti­laa jat­ku­vas­ti, esi­mer­kik­si kai­va­mal­la puro­ja ojik­si, niin aivan mai­nio­ta että tai­mi­kau­pas­ta hake­mal­la eri­koi­sen puun saa alu­eel­li­sen suo­je­lun raken­ta­mi­sel­ta. Len­to-ora­van papa­na­ga­te komeas­sa potens­sis­sa, kun ihmi­set läh­te­vät taimitarhoille.

  2. Tun­ne­leil­la ei ole sanot­ta­vaa vai­ku­tus­ta lii­ken­teen suju­vuu­teen, mut­ta lii­ken­teen hait­toi­hin maan pääl­lä tie­tys­ti merkittävä.”

    En usko tätä väi­tet­tä. Kan­nat­taa men­nä tutus­tu­maan vaik­ka Tar­von­tiel­tä Pasi­lan kaut­ta itään tai päin­vas­toin pyr­ki­vään lii­ken­tee­seen. Kyl­lä läpi­kul­ku­lii­ken­teen saa­mi­nen tun­ne­liin vähen­tää kaik­kia hait­to­ja maan päällä.

    Sama jut­tu kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa. Jos ei halu­ta lisää auto­ja kes­kus­taan, teh­kää sel­lai­nen tun­ne­li, jol­la pää­see vain kau­pun­gin toi­sel­le puo­lel­le eikä kaduil­le ollen­kaan. Sekä park­ki­hal­lei­hin. Samal­la saa­daan lisä­haa­ra Jät­kä­saa­ren sata­mas­ta Länsiväylälle.

  3. Olis kiva kuul­la perus­te­lui­ta tohon käve­lyk­ses­kus­tan torp­paa­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti nii­den muiden.

  4. Vois­ko sitä met­ro­lii­ken­teen myö­häis­tä­mis­tä teh­dä sil­leen ihan vain lisääml­lä yhden vuo­ron kuusa ja lopet­taa sit­ten, kun käyt­tö putoaa?
    Onko täs­sä joku pape­riai­ka­tau­lu­kus­tan­nus, joka köm­pe­löit­tää vuoropolitiikkaa?

  5. …eikä met­roa­se­mil­ta ollut yömet­ron lii­ken­nöin­tiai­koi­na liityntäbussiyhteyksiä.”
    Siis w00t?
    Met­rol­la pää­set ase­mal­le, mut­ta et kotiin?
    Ihme jut­tu et käyt­töä ei ollut enempää.
    Pal­jon­ko­han met­roa­se­mil­la nousi tak­si­kyy­tien suosio?

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ida Aal­ber­gin­tien puis­ton asemakaava
    Lausun­noil­ta, ei olen­nai­sia muutoksia.
    Kaa­va mah­dol­lis­taa päi­vä­ko­din raken­ta­mi­sen. Kun nyt tuli ote­tuk­si kynä käteen, paran­ne­taan saman tien lii­ken­neo­lo­ja raken­ta­mal­la mm. kiertoliittymä.

    Mik­si muu­ten tohon liikenneympyrä?
    Sehän ei suju­voi­ta lii­ken­net­tä var­sin­kaan ruuh­ka-aikoi­na ollen­kaan, niin kau­an kun Näyt­te­li­jän­tie­tä poh­joi­seen bus­si­py­sä­kit on ajo­ra­dal­la. Eli pysäh­ty­neen bus­sin ohi ei pääse.
    Eli onko nyt suun­ni­tel­mis­sa palaut­taa kun­nol­li­set bussipysäkit?

  7. Hert­to­nie­men asu­ka­syh­dis­tyk­sen vaih­toeh­to­kaa­vas­sa oli ongel­mia, kos­ka pel­kät pää­ka­tua reu­nus­ta­vat talo­ri­vit eivät kuu­lem­ma oikein muo­dos­ta toi­mi­vaa kaupunkia. 

    Eivät ne muo­dos­ta sitä kau­pun­ki­bu­le­var­deil­la­kaan. Tämän takia kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja raken­net­taes­sa onkin tar­koi­tus ottaa käyt­töön myös katua ympä­röi­vät viheralueet.

  8. Vähän ohi aiheen, mut­ta onko kes­ki­ne­liö­vaa­ti­mus uusil­la asun­noil­la voi­mas­sa koko Hel­sin­gin alueella?

    1. Meil­lä ei ole enää kes­ki­ne­liö­vaa­ti­mus­ta vaan vaa­ti­mus, että mää­rä­osa raken­nusa­las­ta on osoi­tet­ta­va per­hea­sun­noil­le eli vähin­tään kol­men huo­neen asun­noil­le. Se on voi­mas­sa koko kau­pun­gin alueella.

  9. Veik­ko Rin­ne:
    En usko tätä väi­tet­tä. Kan­nat­taa men­nä tutus­tu­maan vaik­ka Tar­von­tiel­tä Pasi­lan kaut­ta itään tai päin­vas­toin pyr­ki­vään lii­ken­tee­seen. Kyl­lä läpi­kul­ku­lii­ken­teen saa­mi­nen tun­ne­liin vähen­tää kaik­kia hait­to­ja maan päällä.

    Mai­nit­se­ma­si Haka­mäen­tien tun­ne­li ei aina­kaan ollut mikään jät­ti­me­nes­tys. http://yle.fi/uutiset/3–5891227
    “Kal­lis Haka­mäen­tien remont­ti oli autoi­li­joil­le pettymys”

    Veik­ko Rin­ne:

    Sama jut­tu kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa. Jos ei halu­ta lisää auto­ja kes­kus­taan, teh­kää sel­lai­nen tun­ne­li, jol­la pää­see vain kau­pun­gin toi­sel­le puo­lel­le eikä kaduil­le ollen­kaan. Sekä parkkihalleihin.

    Auto­lii­ken­ne kes­kus­tas­sa on vähen­ty­nyt vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na mer­kit­tä­väs­ti. Tär­keim­pä­nä syy­nä on läpia­jon siir­ty­mi­nen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­mil­le rei­teil­le. Kes­kus­ta­tun­ne­lia ei ole tar­vit­tu. Lin­kin taka­na graa­fi, jos­ta näkee Hel­sin­gin nie­men rajan ylit­tä­vän auto­lii­ken­teen kehi­tyk­sen 1988–2015: http://i.imgur.com/VhHWvjt.png

    Veik­ko Rin­ne:

    Samal­la saa­daan lisä­haa­ra Jät­kä­saa­ren sata­mas­ta Länsiväylälle.

    Tuo on pelk­kää fan­t­asioin­tia. Jät­kä­saa­ren sata­ma-alue on täyt­tö­maa­ta, johon tun­ne­lin raken­ta­mi­nen oli­si aivan jär­jet­tö­män kal­lis­ta. Lisäk­si sii­nä on met­ro­tun­ne­li välis­sä vai­keut­ta­mas­sa asioi­ta. Mini­tun­ne­lia Mec­he­li­nin­ka­dul­le on kyl­lä suun­ni­tel­tu, mut­ta se siis alkai­si noin kilo­met­rin pääs­sä lai­va­ter­mi­naa­lis­ta, eikä sitä­kään sai­si kes­kus­ta­tun­ne­liin miten­kään jär­ke­väs­ti liitettyä.

  10. Juu­pa joo: Tuo on pelk­kää fan­t­asioin­tia. Jät­kä­saa­ren sata­ma-alue on täyt­tö­maa­ta, johon tun­ne­lin raken­ta­mi­nen oli­si aivan jär­jet­tö­män kal­lis­ta. Lisäk­si sii­nä on met­ro­tun­ne­li välis­sä vai­keut­ta­mas­sa asioi­ta. Mini­tun­ne­lia Mec­he­li­nin­ka­dul­le on kyl­lä suun­ni­tel­tu, mut­ta se siis alkai­si noin kilo­met­rin pääs­sä lai­va­ter­mi­naa­lis­ta, eikä sitä­kään sai­si kes­kus­ta­tun­ne­liin miten­kään jär­ke­väs­ti liitettyä.

    Jos tun­ne­li halu­taan, mik­sei teh­täi­si sitä Juu­tin­rau­man tun­ne­lin tapaan meren­poh­jal­la kul­ke­va­na beto­ni­tun­ne­li­na? Se voi­si samal­la kor­va­ta kes­kus­ta­tun­ne­lin ohi­kul­ku­tie­nä ja liit­täi­si sata­mat Län­si- ja Itäväylään.
    Mit­taa tuli­si 10 km, kun Juu­tin­rau­mal­la pituus on 4 km. Juu­tin­rau­man toteu­tu­nei­ta kus­tan­nuk­sia käyt­täen hin­nak­si tuli­si 1,7 mil­jar­dia. Hal­vem­pi kuin Län­si­met­ro jat­kei­neen ja toden­nä­köi­ses­ti lähel­lä suun­ni­tel­lun kes­kus­ta­tun­ne­lin todel­li­sia kustannuksia…

  11. toke:
    “…eikä met­roa­se­mil­ta ollut yömet­ron lii­ken­nöin­tiai­koi­na liityntäbussiyhteyksiä.”
    Siis w00t?
    Met­rol­la pää­set ase­mal­le, mut­ta et kotiin?
    Ihme jut­tu et käyt­töä ei ollut enempää.
    Pal­jon­ko­han met­roa­se­mil­la nousi tak­si­kyy­tien suosio?

    Rai­de­lii­ken­ne perus­tuu sii­hen, että se on joko suju­vam­paa tai pys­tyy aja­maan kor­keam­paa nopeut­ta kuin kumi­pyö­rä­lii­ken­ne. Kos­ka yhdis­tel­mäs­sä yö + kau­pun­ki­lii­ken­ne ei toteu­du kum­pi­kaan, suo­rat bus­sit on nopeam­pia kuin met­ron ja bus­sin yhdis­tel­mä. Muka­vam­pi met­ro on, ja näki­sin­kin, että suo­rien bus­sien ja puo­len tun­nin välein kul­ke­van met­ron yhdis­tel­mä oli­si paras.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä ei ole enää kes­ki­ne­liö­vaa­ti­mus­ta vaan vaa­ti­mus, että mää­rä­osa raken­nusa­las­ta on osoi­tet­ta­va per­hea­sun­noil­le eli vähin­tään kol­men huo­neen asun­noil­le. Se on voi­mas­sa koko kau­pun­gin alueella.

    Tämä mää­räys ei kos­ke vuokra-asuntotuotantoa.

  13. nak­ki:
    Miten istu­tet­tu puu voi saa­da suo­je­lun? Mikä sii­tä tekee eri­koi­sen ver­rat­tu­na tai­mi­kau­pas­ta haet­tuun uuteen puu­hun, joka voi­daan istut­taa parem­paan kohtaan? 

    Esi­tys­lis­tan mukaan tuo Aste­ri­tien mant­su­rian­ja­lo­päh­ki­nä­puu on suo­jel­tu luon­non­muis­to­merk­ki­nä. Luon­non­suo­je­lu­lais­sa (23 §) tode­taan täl­lai­sen suo­je­lun edellytyksistä:

    Puu, puu­ryh­mä, siir­to­loh­ka­re tai muu nii­tä vas­taa­va luon­non­muo­dos­tu­ma, jota sen kau­neu­den, har­vi­nai­suu­den, mai­se­mal­li­sen mer­ki­tyk­sen, tie­teel­li­sen arvon tai muun vas­taa­van syyn vuok­si on aihet­ta eri­tyi­ses­ti suo­jel­la, voi­daan mää­rä­tä rau­hoi­te­tuk­si luonnonmuistomerkiksi.”

    Hel­sin­gin kau­pun­gin sivuil­la ker­ro­taan myös, että “Luon­non­muis­to­mer­kin rau­hoit­ta­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä pää­tök­sen tekee ympä­ris­tö­lau­ta­kun­ta ympä­ris­tö­kes­kuk­sen esi­tyk­sen poh­jal­ta.” (Läh­de: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/ )

    Juu­ri tai­mi­tar­has­ta haet­tu puu­nal­ku tus­kin kel­paa luonnonmuistomerkiksi.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä ei ole enää kes­ki­ne­liö­vaa­ti­mus­ta vaan vaa­ti­mus, että mää­rä­osa raken­nusa­las­ta on osoi­tet­ta­va per­hea­sun­noil­le eli vähin­tään kol­men huo­neen asun­noil­le. Se on voi­mas­sa koko kau­pun­gin alueella.

    On se upe­aa, että meil­lä on niin fik­su­ja vir­ka­mie­hiä ja polii­tik­ko­ja, jot­ka tie­tä­vät ton­tin omis­ta­jaa parem­min, mitä kan­nat­taa rakentaa! 🙁

  15. Juu­pa joo: …Tuo on pelk­kää fan­t­asioin­tia. Jät­kä­saa­ren sata­ma-alue on täyt­tö­maa­ta, johon tun­ne­lin raken­ta­mi­nen oli­si aivan jär­jet­tö­män kallista…

    Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin kau­pun­ki on kek­si­nyt tuo­hon lääk­keen, kos­ka Mal­min len­to­kent­tä­kin on kan­nat­ta­vaa rakentaa.

    1. Raken­ta­mi­nen Mal­min len­tä­ken­tän alu­eel­le on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa kuin raken­ta­mi­nen Jätkäsaareen.

  16. Juu­pa joo: Mai­nit­se­ma­si Haka­mäen­tien tun­ne­li ei aina­kaan ollut mikään jättimenestys

    Satun­nai­sen tal­laa­jan kom­men­tin refe­roi­mi­nen koko totuu­te­na ja pel­kän sii­tä teh­dyn otsi­kon nos­to koko totuu­dek­si on vähän lii­an help­poa kalas­te­lua. Haka­mäen­tien remont­ti saat­toi olla pet­ty­mys vain niil­le jot­ka aja­vat pää­ruuh­ka­suun­nas­sa aamuin illoin, kaik­ki muut kiit­te­le­vät jos muis­ta­vat tilan­teen ennen remonttia. 

    Aiem­min Haka­mäen­tie oli joka suun­taan mate­le­van lii­ken­teen moo­dis­sa suu­ren osan päi­väs­tä eri suun­tiin ja sen yli; Man­ner­hei­min­tien pääs­tä ei pääs­syt itään­päin jonot­ta­mat­ta, Vetu­ri­tien koh­dal­la lii­ken­ne­va­lois­sa seis­tiin yöl­lä­kin pari valo­kier­toa, Pasi­las­ta poh­joi­seen oli pit­kät jonot jat­ko­suun­nas­ta riippumatta. 

    Nyt jos ei halua aamul­la län­nes­tä Pasi­laan tai idäs­tä Man­ner­hei­min­tiel­le, tai ilta­päi­väl­lä idäs­tä Hämeen­lin­nan­väy­läl­le tai län­nes­tä Tuusu­lan­väy­läl­le, Haka­mäen­tien lii­ken­ne sol­juu jou­he­vas­ti. Ennen kan­nat­ti vält­tää Haka­mäen­tie­tä jos vain oli vaih­toeh­to ole­mas­sa, ja nyt­kin se on jopa ruuh­ka­suun­nil­le stres­sit­tö­min vaih­toeh­to vaik­ka jonoa olisikin.

  17. nak­ki:
    Miten istu­tet­tu puu voi saa­da suo­je­lun? Mikä sii­tä tekee eri­koi­sen ver­rat­tu­na tai­mi­kau­pas­ta haet­tuun uuteen puu­hun, joka voi­daan istut­taa parem­paan kohtaan? 

    Ikä? Tai­mi­tar­hal­ta ei saa esi­mer­kik­si 50-vuo­tias­ta puu­ta aina­kaan ihan hal­val­la. Mitä kook­kaam­pi tai­mi, sitä kovem­pi hinta.

    En tie­dä, mil­lai­ses­ta puus­ta täs­sä tapauk­ses­sa on kyse, mut­ta eri­tyi­sen komea hyvä­kun­toi­nen van­ha yksi­lö voi hyvin­kin olla suo­je­le­mi­sen arvoinen.

  18. Kal­le: On se upe­aa, että meil­lä on niin fik­su­ja vir­ka­mie­hiä ja polii­tik­ko­ja, jot­ka tie­tä­vät ton­tin omis­ta­jaa parem­min, mitä kan­nat­taa rakentaa! 

    Ton­tin omis­ta­ja voi hyvin­kin tie­tää, mitä hänen kan­nat­taa ton­til­leen raken­taa, mut­ta lähes var­mas­ti kau­pun­ki tie­tää yksit­täis­tä ton­ti­no­mis­ta­jaa parem­min, mitä kau­pun­gis­sa tar­vi­taan. Kas kun kau­pun­kiin saa­te­taan halu­ta mui­ta­kin kuin sink­ku­ja ja lap­set­to­mia pareja.

    Jos ton­ti­no­mis­ta­jat sai­si­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöi­tä ja kak­sioi­ta ei raken­net­tai­si, mut­ta asun­to­ja tar­vit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole jär­ke­vää, että per­heet pako­te­taan etsi­mään asun­to­ja jos­tain kehys­kun­nis­ta, kun ahneet maa­no­mis­ta­jat ovat teh­neet parem­mil­le alueil­le vain pie­niä asun­to­ja ja ole­mas­sao­le­vien suu­rem­pien asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet kes­ki­tu­lois­ten­kin per­hei­den ulottumattomiin.

  19. N:
    Jos ton­ti­no­mis­ta­jat sai­si­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöi­tä ja kak­sioi­ta ei raken­net­tai­si, mut­ta asun­to­ja tar­vit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole jär­ke­vää, että per­heet pako­te­taan etsi­mään asun­to­ja jos­tain kehys­kun­nis­ta, kun ahneet maa­no­mis­ta­jat ovat teh­neet parem­mil­le alueil­le vain pie­niä asun­to­ja ja ole­mas­sao­le­vien suu­rem­pien asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet kes­ki­tu­lois­ten­kin per­hei­den ulottumattomiin.

    Oot­ko tie­toi­nen, mitä ns. per­hea­sun­not parem­mil­la alueil­la mak­sa­vat ja olet­ko sitä miel­tä, että hin­nat ovat sel­lai­sia, että kah­del­la kes­ki­tu­loi­sel­la ihmi­sel­lä, joil­la on lap­si tai useam­pi, on nii­hin varaa ilman perin­tö­jä tms. hopea-astias­to tut­ti­pul­lo­na ‑kuvioi­ta?

    Ts. saa­ko kak­si kes­ki­tu­lois­ta ihmis­tä puo­li mil­joo­naa pan­kis­ta lainaa?

    En usko.

    Asun­to­jen koko- tms­sää­te­ly on Hel­sin­gis­sä lähin­nä tulon­siir­toa hyvä­osai­sil­le, joil­la on varaa yli puo­len mil­joo­nan asun­toi­hin. Jos mark­ki­noi­ta ei sää­del­täi­si, neliö­hin­ta ei las­ki­si niin voi­mak­kaas­ti asun­non koon kas­vaes­sa, pie­niä asun­to­ja oli­si enem­män ja _keskituloisilla_ ihmi­sil­lä oli­si varaa asua kantakaupungissa.

    En vali­ta enem­pää, kos­ka olen täs­sä puhal­luk­ses­sa saa­ma­puo­lel­la. Mut­ten sen­tään ole teko­py­hä ja sös­sö­tä jotain kes­ki­tu­loi­sis­ta per­heis­tä ja hei­dän mahdollisuuksistaan.

  20. N:
    En tie­dä, mil­lai­ses­ta puus­ta täs­sä tapauk­ses­sa on kyse, mut­ta eri­tyi­sen komea hyvä­kun­toi­nen van­ha yksi­lö voi hyvin­kin olla suo­je­le­mi­sen arvoinen. 

    Valis­tu­nee­na veik­kauk­se­na ja pie­nen google­tuk­sen jäl­keen, ikää lie­nee sii­nä 70–90 vuot­ta. Ilmei­ses­ti omis­ta­ja on aika­naan itse mois­ta suo­je­lus­ta­tus­ta hake­nut, joten kukaan tus­kin on mitään vää­ryyt­tä kos­kaan kärsinyt. 

    Ylei­sem­mäl­lä tasol­la on hie­man han­ka­la ymmär­tää, mik­si noin­kin nuo­ri istu­tet­tu vie­ras­la­ji­nen puu, joka on kai sen ver­ran komea mitä laji­tyy­pil­lis­tä on, eri­tyi­ses­tä suo­je­lua tarvitsisi.

  21. N: Ton­tin omis­ta­ja voi hyvin­kin tie­tää, mitä hänen kan­nat­taa ton­til­leen raken­taa, mut­ta lähes var­mas­ti kau­pun­ki tie­tää yksit­täis­tä ton­ti­no­mis­ta­jaa parem­min, mitä kau­pun­gis­sa tar­vi­taan. Kas kun kau­pun­kiin saa­te­taan halu­ta mui­ta­kin kuin sink­ku­ja ja lap­set­to­mia pareja.

    Jos ton­ti­no­mis­ta­jat sai­si­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöi­tä ja kak­sioi­ta ei raken­net­tai­si, mut­ta asun­to­ja tar­vit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole jär­ke­vää, että per­heet pako­te­taan etsi­mään asun­to­ja jos­tain kehys­kun­nis­ta, kun ahneet maa­no­mis­ta­jat ovat teh­neet parem­mil­le alueil­le vain pie­niä asun­to­ja ja ole­mas­sao­le­vien suu­rem­pien asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet kes­ki­tu­lois­ten­kin per­hei­den ulottumattomiin.

    Mik­si ton­ti­no­mis­ta­ja raken­tai­si pelk­kiä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, olet­taen että täl­lä het­kel­lä yksiöi­den, kak­sioi­den ja kol­mioi­den tar­jon­ta on tasa­pai­nos­sa? Ja jos se taas ei ole tasa­pai­nos­sa, eli yksiöis­tä ja kak­siois­ta mak­se­taan enem­män, mitä vikaa tasa­pai­noon saattamisessa?

  22. N: Ei sekään ole jär­ke­vää, että per­heet pako­te­taan etsi­mään asun­to­ja jos­tain kehys­kun­nis­ta, kun ahneet maa­no­mis­ta­jat ovat teh­neet parem­mil­le alueil­le vain pie­niä asun­to­ja ja ole­mas­sao­le­vien suu­rem­pien asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet kes­ki­tu­lois­ten­kin per­hei­den ulottumattomiin.

    Nämä “parem­mat” alu­eet on raken­net­tu kau­an sit­ten. Ja ihan hyvin meni ilman vas­taa­via mää­räyk­siä, sil­lä ovat­han alu­eet edel­leen­kin parhaimpia 😊

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Raken­ta­mi­nen Mal­min len­tä­ken­tän alu­eel­le on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa kuin raken­ta­mi­nen Jätkäsaareen. 

    Uskot­ko itse tuo­hon? Tai­taa olla yhtä hal­paa, kuin Län­si­met­ro. Jos­tain syys­tä poliit­ti­ses­ti joi­den­kin halua­mat älyn­vä­läyk­set ovat pää­tö­se­sit­te­lyis­sä erit­täin hal­po­ja ja havain­ne­ku­vat kesäisiä.

  24. N: …var­mas­ti kau­pun­ki tie­tää yksit­täis­tä ton­ti­no­mis­ta­jaa parem­min, mitä kau­pun­gis­sa tarvitaan… 

    Vank­ku­ma­ton usko vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen ohjaa­maan suun­ni­tel­ma­ta­lou­teen! No uskon­to­aan se onkin, sil­lä mitään näyt­tö­jä toi­mi­vuu­des­ta ei ole.

    N:

    Jos ton­ti­no­mis­ta­jat sai­si­vat päät­tää, mitään muu­ta kuin yksiöi­tä ja kak­sioi­ta ei raken­net­tai­si, mut­ta asun­to­ja tar­vit­se­vat myös per­heet. Ei sekään ole jär­ke­vää, että per­heet pako­te­taan etsi­mään asun­to­ja jos­tain kehys­kun­nis­ta, kun ahneet maa­no­mis­ta­jat ovat teh­neet parem­mil­le alueil­le vain pie­niä asun­to­ja ja ole­mas­sao­le­vien suu­rem­pien asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet kes­ki­tu­lois­ten­kin per­hei­den ulottumattomiin.

    Nyt et oikein ymmär­rä mark­ki­na­ta­lou­den perus­tei­ta. Sitä raken­ne­taan, mil­le on kysyn­tää. Se on tot­ta, että het­ki raken­net­tai­siin vain yksiöi­tä, kos­ka ihai­le­ma­si suun­ni­tel­ma­ta­lous on vää­ris­tä­nyt pahas­ti asun­to­kan­taa. Suu­rin puu­te on pie­nis­tä ja erit­täin pie­nis­tä asun­nois­ta. Sen jäl­keen raken­net­tai­siin sitä, mis­tä on kysyn­tää, kuten perheasuntoja.

    Mik­si asun­not nyt ovat kal­lii­ta? Sii­hen on syy­nä sään­te­ly, kau­pun­gin välis­tä­ve­to ja tuet. Jos halut­tai­siin hal­vem­pia asun­to­ja, toteu­tet­tai­siin seu­raa­vat toimenpiteet:
    — lope­te­taan sekä omis­tus- että vuo­kra-asu­mi­sen tukeminen
    — kiel­le­tään kun­nil­ta maa­no­mis­tus spe­ku­la­tii­vi­sis­sa tar­koi­tuk­sis­sa ja
    — pure­taan sääntely.

    Kau­pun­gin kaa­voi­tus­mo­no­po­lin mur­ta­mi­nen taval­la tai toi­sel­la on oleel­li­nen osa asu­mi­sen kus­tan­nus­ten las­ke­mis­ta. Se voi­daan teh­dä joko sal­li­mal­la kai­kil­le osa­puo­lil­le kaa­voi­tus tai estä­mäl­lä kau­pun­kien kaa­voi­tus­mo­no­po­lin vää­rin­käyt­tö. Samal­la mah­dol­li­set hämä­rät raha­vir­rat polii­tik­ko­jen ja raken­nus­liik­kei­den välil­lä lop­pu­vat. Vii­mek­si­kään sii­tä käräh­ti­vät Van­taan dema­rit, mut­ta en vetäi­si joh­to­pää­tös­tä, ettei samaa tapah­du Hel­sin­gis­sä, vaik­ka kukaan ei ole ollut vii­me aikoi­na syytteessä.

    Kau­pun­gin teh­tä­vä on luo­da edel­ly­tyk­siä. Itse kaa­voit­ta­mi­sen nyt koko Kehä I:n sisä­puo­li­nen alu­een ruu­tu­kaa­vaan ja jat­kai­sin sii­tä Kehä III:lle.

  25. N: Ton­tin omis­ta­ja voi hyvin­kin tie­tää, mitä hänen kan­nat­taa ton­til­leen raken­taa, mut­ta lähes var­mas­ti kau­pun­ki tie­tää yksit­täis­tä ton­ti­no­mis­ta­jaa parem­min, mitä kau­pun­gis­sa tar­vi­taan. Kas kun kau­pun­kiin saa­te­taan halu­ta mui­ta­kin kuin sink­ku­ja ja lap­set­to­mia pareja 

    Ton­ti­no­mis­ta­ja ja kau­pun­ki tie­tä­vät huo­nos­ti. Mark­ki­nat tie­tä­vät parem­min. Onhan näh­ty muun muas­sa, että kau­pun­ki on aliar­vioi­nut päi­vä­ko­tien tar­peen ja ton­ti­no­mis­ta­jat yliar­vioi­neet toi­mis­to­jen tarpeen.
    Jos per­hea­sun­nois­ta on pula, nii­den hin­ta nouse ja nii­tä kan­nat­taa tehdä.
    Jos halu­taan kau­pun­kiin per­hei­tä, kan­nat­taa tukea suo­raan rahal­li­ses­ti eikä yrit­tää mik­ro­ma­na­ge­roi­da asuntomarkkinoita.

  26. toke: Mik­si muu­ten tohon liikenneympyrä? 

    Ihme­tyt­tää tosi­aan. Sii­nä on par­haim­mil­laan sen ver­ran lii­ken­net­tä, että oli se tukos­sa tai ei voi olla, ettei ympy­rän lai­ton jäl­keen jalan­kul­ki­jat pää­se ris­teyk­ses­tä lain­kaan ylitse.

    N: Ikä? Tai­mi­tar­hal­ta ei saa esi­mer­kik­si 50-vuo­tias­ta puu­ta aina­kaan ihan hal­val­la. Mitä kook­kaam­pi tai­mi, sitä kovem­pi hinta. 

    Tämä lie­nee syy­nä sii­hen, mik­si kau­pun­ki itse kas­vat­taa Vih­din­tien var­res­sa puita.

  27. toke:
    Olis kiva kuul­la perus­te­lui­ta tohon käve­lyk­ses­kus­tan torp­paa­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti nii­den muiden.

    Jos olet tutus­tu­nut suun­ni­tel­maan, niin ymmär­rät, mik­si se tor­pat­tiin. Kuka oli se älyn van­taan­jo­ki, joka val­mis­te­li asian?

    ano­nyy­mi: Ihme­tyt­tää tosi­aan. Sii­nä on par­haim­mil­laan sen ver­ran lii­ken­net­tä, että oli se tukos­sa tai ei voi olla, ettei ympy­rän lai­ton jäl­keen jalan­kul­ki­jat pää­se ris­teyk­ses­tä lain­kaan ylitse.

    Has­sua, miten kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa kier­to­liit­ty­mät toi­mi­vat! Ne ovat lii­ken­teen kan­nal­ta erit­täin jous­ta­via, yleen­sä pal­jon parem­pi vaih­toeh­to kuin valot.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Raken­ta­mi­nen Mal­min len­tä­ken­tän alu­eel­le on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa kuin raken­ta­mi­nen Jätkäsaareen.

    Huo­no perus­te­lu, min­ne tahan­sa on hal­vem­paa raken­taa kuin Jätkäsaareen.
    Johon raken­ta­mi­nen oli kal­lis­ta, kos­ka piti teh­dä maa­il­man kal­leim­mat park­ki­luo­lat täyt­tö­maal­le meren­pin­nan alapuolelle.

  29. Vil­le: Ton­ti­no­mis­ta­ja ja kau­pun­ki tie­tä­vät huo­nos­ti. Mark­ki­nat tie­tä­vät parem­min. Onhan näh­ty muun muas­sa, että kau­pun­ki on aliar­vioi­nut päi­vä­ko­tien tar­peen ja ton­ti­no­mis­ta­jat yliar­vioi­neet toi­mis­to­jen tarpeen…

    Tämä on hyvä täs­men­nys! 🙂 Yksit­täi­nen ton­ti­no­mis­ta­jil­ta voi teh­dä vir­heen samal­la taval­la kuin kau­pun­ki­kin tyrii raken­ta­mi­sen ohjauk­ses­sa. Mark­ki­nat ohjaa­vat lopul­ta tasa­pai­noon kulut­ta­jan tar­pei­den ja tuo­tan­non välil­lä, jos mark­ki­noi­ta ei häi­ri­tä. Samal­la ne tuot­ta­vat edul­li­sim­man tuot­teen kulut­ta­jal­le, täs­sä tapauk­ses­sa asukkaalle. 

    Kau­pun­gin teh­tä­vä ei ole yrit­tää ohja­ta, kos­ka se joka tapauk­ses­sa menee pie­leen, kuten olem­me näh­neet. Hel­sin­gin ongel­mat ovat ihan itse teh­ty­jä. Kau­pun­gin teh­tä­vä on luo­da niin pal­jon edel­ly­tyk­siä, että mark­ki­nat toimivat.

  30. Kal­le: Kau­pun­gin kaa­voi­tus­mo­no­po­lin mur­ta­mi­nen taval­la tai toi­sel­la on oleel­li­nen osa asu­mi­sen kus­tan­nus­ten laskemista. 

    Jep, kai­ken­kat­ta­va subur­ban sprawl­han se onkin var­si­nai­nen avain onneen!

  31. Kal­le:
    Has­sua, miten kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa kier­to­liit­ty­mät toi­mi­vat! Ne ovat lii­ken­teen kan­nal­ta erit­täin jous­ta­via, yleen­sä pal­jon parem­pi vaih­toeh­to kuin valot.

    Kai ne tääl­lä­kin yleen­sä toi­mii. Mut­ta toi Näyt­te­li­jän­tie on tor­pat­tu ainoal­la ajo­kais­tal­la ole­vil­la bus­si­py­sä­keil­lä. Joten on aivan sama onko ris­teyk­ses­sä valot vai ympy­rä, aina sei­soo, kun dösä seisoo.
    Ylei­nen käsi­tys Haa­gas­sa on, että jumit­ta­mal­la nyky­ruuh­ka­dö­sä­mää­räl­lä lii­ken­ne, vähen­ne­tään kaut­ta­kul­kua. Kai jos­kus, kun jot­kut isot väy­lät ovat ihan jumis­sa, Haa­gan (+ Mau­nu­lan tai Las­si­lan) läpi voi jotaan voit­taa. Pai­kal­li­sil­le tos­ta on vaan jär­je­tön haitta.

  32. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mik­si ton­ti­no­mis­ta­ja raken­tai­si pelk­kiä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, olet­taen että täl­lä het­kel­lä yksiöi­den, kak­sioi­den ja kol­mioi­den tar­jon­ta on tasa­pai­nos­sa? Ja jos se taas ei ole tasa­pai­nos­sa, eli yksiöis­tä ja kak­siois­ta mak­se­taan enem­män, mitä vikaa tasa­pai­noon saattamisessa?

    Ton­ti­no­mis­ta­ja raken­taa mie­lel­lään yksiöi­tä (ja kak­sioi­ta), kos­ka ne mene­vät aina nopeam­min kau­pak­si kuin per­hea­sun­not eli ton­ti­no­mis­ta­jan tai raken­nut­ta­jan rahat ovat lyhyem­män aikaa koh­tees­sa kiinni.

    Lisäk­si yksiöt ja kak­siot tuot­ta­vat enem­män katet­ta per raken­nusoi­keus­ker­ros­ne­liö­met­ri kuin per­hea­sun­not: ei kus­tan­nuk­sia sisä­sei­nis­tä ja osta­ja mak­saa parem­man neliöhinnan.

  33. Lund­vis­tin Jul­le: Oot­ko tie­toi­nen, mitä ns. per­hea­sun­not parem­mil­la alueil­la mak­sa­vat ja olet­ko sitä miel­tä, että hin­nat ovat sel­lai­sia, että kah­del­la kes­ki­tu­loi­sel­la ihmi­sel­lä, joil­la on lap­si tai useam­pi, on nii­hin varaa

    Ts. saa­ko kak­si kes­ki­tu­lois­ta ihmis­tä puo­li mil­joo­naa pan­kis­ta lainaa?

    Asun­to­jen koko- tms­sää­te­ly on Hel­sin­gis­sä lähin­nä tulon­siir­toa hyvä­osai­sil­le, joil­la on varaa yli puo­len mil­joo­nan asun­toi­hin. Jos mark­ki­noi­ta ei sää­del­täi­si, neliö­hin­ta ei las­ki­si niin voi­mak­kaas­ti asun­non koon kas­vaes­sa, pie­niä asun­to­ja oli­si enem­män ja _keskituloisilla_ ihmi­sil­lä oli­si varaa asua kantakaupungissa.

    En vali­ta enem­pää, kos­ka olen täs­sä puhal­luk­ses­sa saa­ma­puo­lel­la. Mut­ten sen­tään ole teko­py­hä ja sös­sö­tä jotain kes­ki­tu­loi­sis­ta per­heis­tä ja hei­dän mahdollisuuksistaan. 

    Näis­sä väit­teis­sä tulon­siir­rois­ta ja neliö­hin­to­jen las­kus­ta on var­maan jokin logiik­ka, mut­ta seli­tyk­sen puut­tees­sa ne jää­vät käsit­tä­mät­tö­mik­si, Julle.

    Eikö se, että uusiin taloi­hin on pak­ko raken­taa muu­ta­ma isom­pi asun­to, tuo asun­to­ja nime­no­maan kes­ki­tu­lois­ten per­hei­den saa­ta­vil­le? Ver­ra­taan puo­len mil­joo­nan uut­ta ja van­haa asun­toa. Uudet asun­not myy­dään 40–80% vel­kao­suu­den kans­sa, joka mak­se­taan vähi­tel­len talo­yh­tiöl­le. Olkoon mei­dän esi­mer­kis­sä taval­li­nen 75% eli asun­non myyn­ti­hin­nak­si jää 125t. Van­has­sa asun­nos­sa ei ole talo­yh­tiö­lai­no­ja jäl­jel­lä, myyn­ti­hin­ta siis 500t. Kes­ki­tu­loi­sen per­heen on pal­jon hel­pom­pi saa­da pan­kis­ta 125t lai­na uuteen asun­toon kuin 500t vanhaan.

    25 vuo­den pääs­tä uuden asun­non vel­kao­suus sekä pank­ki­lai­na on mak­set­tu, asun­to on muut­tu­nut van­hak­si ja se on kes­ki­tu­loi­sen saa­vut­ta­mat­to­mis­sa, kun koko hin­ta pitäi­si mak­saa ker­ral­la. Mut­ta jos­tain muu­al­ta löy­tyy sil­loin­kin uusia asun­to­ja ja put­ki­rem­pan rasit­ta­mia van­ho­ja, joi­hin kes­ki­tu­loi­nen pää­see pankkilainalla.

    Jos uusia per­hea­sun­to­ja ei raken­net­tai­si vaik­ka pakol­la, kehys­kun­tiin vir­tai­si enem­män per­hei­tä, kun Hel­sin­gis­sä pitäi­si kerä­tä pitem­pään rahaa sen oman ostoon. Kuvio on toki riip­pu­vai­nen sii­tä, että sal­li­taan nämä val­ta­vat vel­kao­suu­det uusien kau­pas­sa, ilmiö jota 20 v. sit­ten ei tun­net­tu. Sil­loin mak­set­tiin koko vela­ton hin­ta kerralla.

  34. Neliö­hin­to­jen ver­tai­lu asun­to­jen hin­nois­sa ja vaik­ka put­ki­rem­pois­sa on todel­la typerää.

    Fik­sua oli­si ver­tail­la hin­to­ja vaik­ka tyy­lil­lä: 1 keit­tiö + 1 kyl­py­huo­ne + wc + muut neliöt.
    Kylp­pä­rin raken­ta­mi­nen mak­saa 3k€ per neliö, keit­tiön ja wc:n 2k€ per neliö ja loput 1k€ neliö.
    Sii­hen sit­ten asun­non ulko­puo­li­nen infra ja maan hin­ta, niin ollaan aika lähel­lä perus­hin­tai­sen ker­ros­ta­lon hintaa.

  35. toke:
    Neliö­hin­to­jen ver­tai­lu asun­to­jen hin­nois­sa ja vaik­ka put­ki­rem­pois­sa on todel­la typerää.

    Fik­sua oli­si ver­tail­la hin­to­ja vaik­ka tyy­lil­lä: 1 keit­tiö + 1 kyl­py­huo­ne + wc + muut neliöt.
    Kylp­pä­rin raken­ta­mi­nen mak­saa 3k€ per neliö, keit­tiön ja wc:n 2k€ per neliö ja loput 1k€ neliö.
    Sii­hen sit­ten asun­non ulko­puo­li­nen infra ja maan hin­ta, niin ollaan aika lähel­lä perus­hin­tai­sen ker­ros­ta­lon hintaa.

    Tai siis, tein ite taas ton neliö­hin­ta­vir­heen. Perus­ta­soi­sen kylp­pä­rin hin­ta on esim. 20k€ (riip­pu­mat­ta neliöis­tä), keit­tiön 10k€ ja ves­sa 5k€.

  36. Tämä on ihan hyvä kaa­va, mut­ta vähän kiusal­lis­ta on, että sil­loin, kun Elmu oli ehdol­la tähän, talon perus­kor­jaus ter­veel­li­sek­si oli­si tul­lut koh­tuut­to­man kalliiksi.”

    Täl­lai­seen perus­kor­jauk­seen löy­tyy hel­pos­ti rahaa, kun­han kau­pun­gin sisäis­ten hank­kei­den ja pro­jek­tien kus­tan­nuk­set mitoi­te­taan vas­taa­maan syn­ty­nei­tä tuo­tok­sia. Näen kau­pun­gin rahan­käyt­töä orga­ni­saa­tion sisäl­tä päin ja täy­tyy sanoa, että se on yri­ty­se­lä­mäs­tä tul­leel­le usko­ma­ton koke­mus. En voi­nut kuvi­tel­lak­kaan min­kä­lais­ta se on, vaik­ka jon­kin­lai­nen käsi­tys sii­tä on ollut.

    Hank­keet ja pro­jek­tit ovat yli­hin­noi­tel­tu­ja, ei rahoil­le saa­tu­ja vas­ti­nei­ta kukaan riip­pu­ma­ton ulko­puo­li­nen taho arvioi. Las­ku­ja mak­sel­laan, eikä oikeas­ti tie­de­tä mis­tä on maksettu. 

    Kau­pun­ki on orga­ni­saa­tio­na sii­lou­tu­nut ja yksi­köt suo­ras­taan lait­ta­vat rahaa savu­na ilmaan hank­ki­mal­la pää­lek­käi­siä asioi­ta, kun voi­si kes­ki­te­tyin han­kin­noin saa­vut­taa säästöjä. 

    Kau­pun­ki on van­han­ai­kai­nen ja aina­kin 20 vuot­ta yri­ty­se­lä­män orga­ni­sas­tioi­ta jäl­jes­sä ole­va organisastio.

    Vali­tet­ta­vas­ti en voi yksi­tyis­koh­tia ker­toa ja kir­joi­tan nimet­tö­mä­nä, kos­ka näen asioi­ta sisäl­tä päin ja sel­lais­ta mitä Soi­nin­vaa­ran kal­tai­set val­tuu­te­tut eivät näe, eivät­kä tiedä.

  37. Tapa­ni K: Näis­sä väit­teis­sä tulon­siir­rois­ta ja neliö­hin­to­jen las­kus­ta on var­maan jokin logiik­ka, mut­ta seli­tyk­sen puut­tees­sa ne jää­vät käsit­tä­mät­tö­mik­si, Julle. 

    Yksin­ker­tai­ses­ti viit­ta­sin sii­hen, että kos­ka iso­ja asun­to­ja raken­ne­taan sää­dök­sien vuok­si enem­män kuin mark­ki­nat raken­tai­si­vat, niis­sä tar­jon­nan ja kysyn­nän suh­de on osta­jan kan­nal­ta edul­li­sem­pi kuin pie­nis­sä asunnoissa.

    Mut­ta ei se kes­ki­tu­loi­sia var­si­nai­ses­ti auta. Medi­aa­ni­hin­ta Hel­sin­ki ete­läi­ses­sä (ml Lähiö-Laru) on omal­la ton­til­la ole­van talon osa­ke­huo­neis­tois­sa täl­lä het­kel­lä 560K. Kar­keas­ti ottaen sil­lä saa pik­ku­kol­mion avo­keit­tiöl­lä, usein kak­sios­ta muunnetun.

    Tapa­ni K:Eikö se, että uusiin taloi­hin on pak­ko raken­taa­muu­ta­ma isom­pi asun­to, tuo asun­to­ja nime­no­maan kes­ki­tu­lois­ten per­hei­den saa­ta­vil­le? Ver­ra­taan puo­len mil­joo­nan uut­ta ja van­haa asun­toa. Uudet asun­not myy­dään 40–80% vel­kao­suu­den kans­sa, joka mak­se­taan vähi­tel­len talo­yh­tiöl­le. Olkoon mei­dän esi­mer­kis­sä taval­li­nen 75% eli asun­non myyn­ti­hin­nak­si jää 125t. Van­has­sa asun­nos­sa ei ole talo­yh­tiö­lai­no­ja jäl­jel­lä, myyn­ti­hin­ta siis 500t. Kes­ki­tu­loi­sen per­heen on pal­jon hel­pom­pi saa­da pan­kis­ta 125t lai­na uuteen asun­toon kuin 500t vanhaan.

    Lai­na on lai­naa ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mak­saa­ko sitä talo­yh­tiöl­le vai pan­kil­le. En tie­dä rahoi­tus­lai­tos­ten nyky­ku­viois­ta, mut­ta jos­kus vuon­na miek­ka ja kivi nii­tä kiin­nos­ti lähin­nä asu­mis­me­not tie­tyl­lä kor­ko­ta­sol­la ja kuin­ka suu­ren osan asu­mis­me­not muo­dos­ti­vat tulois­ta. Rahoi­tus­vas­ti­ke on asu­mis­me­no ihan sii­nä kuin hoi­to­vas­ti­ke ja pan­kil­le mak­set­ta­vat korot ja lyhennykset.

  38. toke: Tai siis, tein ite taas ton neliö­hin­ta­vir­heen. Perus­ta­soi­sen kylp­pä­rin hin­ta on esim. 20k€ (riip­pu­mat­ta neliöis­tä), keit­tiön 10k€ ja ves­sa 5k€.

    No ei o. On nimit­täin jon­kin­lai­nen ero koos­sa, kun ver­taa jon­kun van­han kivi­ta­lon pik­ku­kak­sion kylp­pä­riä ja esim. nykyi­siä esteet­tö­miä kylp­pä­rei­tä. Jäl­kim­mäi­ses­sä on hel­pos­ti tuplas­ti neliö­tä. Lisäk­si edel­li­ses­tä pönt­tö usein löy­tyy kyl­py­huo­nees­ta, eikä eril­lis­tä WC:tä ole. Kyl­py­huo­ne­re­mon­tin saa kol­me-nel­jä neliöi­seen suo­ra­kai­tee­seen hel­pos­ti 10–15Klla. Isom­mis­sa asun­nois­sa toki pääs­tään 20K:n. Plus sit­ten se eril­li­nen WC

    Väit­täi­sin myös, että keit­to­ko­me­ron ja 10+ yksi­köi­sen per­he­keit­tiön hin­nas­sa saat­taa olla joku ero. 

    Toki sul­la on point­tia sen suh­teen, että 80 neliö­ses­sä asun­nos­sa ei vält­tä­mät­tä ole kak­sin­ker­tais­ta mää­rää ns. kal­lii­ta neliö­tä 40 neliö­seen kämp­pään ver­rat­tu­na, mut­ta joku roti noi­hin yksinkertaistuksiin.

  39. Lund­vis­tin Jul­le:
    Yksin­ker­tai­ses­ti viit­ta­sin sii­hen, että kos­ka iso­ja asun­to­ja raken­ne­taan sää­dök­sien vuok­si enem­män kuin mark­ki­nat raken­tai­si­vat, niis­sä tar­jon­nan ja kysyn­nän suh­de on osta­jan kan­nal­ta edul­li­sem­pi kuin pie­nis­sä asunnoissa.

    Mut­ta ei se kes­ki­tu­loi­sia var­si­nai­ses­ti auta. Medi­aa­ni­hin­ta Hel­sin­ki ete­läi­ses­sä (ml Lähiö-Laru) on omal­la ton­til­la ole­van talon osa­ke­huo­neis­tois­sa täl­lä het­kel­lä 560K. Kar­keas­ti ottaen sil­lä saa pik­ku­kol­mion avo­keit­tiöl­lä, usein kak­sios­ta muunnetun.

    Mark­ki­nat ovat epä­täy­del­li­set yhtei­sen hyvän toteu­tu­mi­sen kan­nal­ta: nykyi­ses­sä muut­to­buu­mis­sa gryn­de­rei­tä miel­lyt­tää raken­taa pie­niä kovan rahan asun­to­ja, jot­ka mene­vät nopeas­ti ja hyväl­lä hin­nal­la kau­pak­si. Mut­ta jos­sain vai­hees­sa muut­ta­jat per­heel­lis­ty­vät. Mihin he voi­vat aset­tua, jos tar­jol­la on vain pie­niä kote­ja kuin Kal­lios­sa? Kal­lios­sa on suh­teel­li­sen vähän lap­sia. Mihin ne mah­tui­si­vat? Ullan­lin­nas­sa ja Puna­vuo­res­sa­kin on enemmän.

    Jos ei kes­ki­tu­loi­nen pää­se Larun oman ton­tin kol­mioon kiin­ni, niin joku parem­pi­tu­loi­nen pää­see. Ja hänen asun­ton­sa vapau­tuu Töö­lös­tä tai Paki­las­ta. Ja syn­tyy asun­non­vaih­to­jen ket­ju, jos­sa joku pie­nem­pi­tu­loi­nen saa mah­dol­li­suu­den vaih­taa halu­tum­mal­le pai­kal­le. Kos­ka par­haal­la pai­kal­la lisät­tiin tarjontaa.

    Todis­tin sää­te­le­mät­tö­män kapi­ta­lis­min mie­let­tö­myyt­tä täs­sä yksi päi­vä käve­le­mäl­lä muu­al­la Suo­mes­sa uudes­sa naa­pu­rus­tos­sa, jon­ka pörs­siyh­tiö oli poik­keus­lu­val­la raken­ta­nut sii­hen, mihin oli kaa­vas­sa aiot­tu kun­nol­li­sia rivi­ta­loa­luei­ta: Pelk­kiä yksiöi­tä yksiöi­den perään, ei ensim­mäis­tä­kään kak­sio­ta. Toi­sel­la puo­lel­la katua iso perus­kou­lu, leik­ki­ken­tät ja urhei­lu­kent­tä. Sii­nä meni hie­no paik­ka per­heel­li­sil­tä. Kos­ka yhtiö hais­ti rahan pai­kan ja lob­ba­si kau­pun­gil­ta luvan raken­taa opis­ke­li­joil­le ja yksinäisille.

  40. Lund­vis­tin Jul­le: Lai­na on lai­naa ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mak­saa­ko sitä talo­yh­tiöl­le vai pankille.

    Toi­saal­ta taas lai­naa ei myön­ne­tä, jos velal­li­sel­la ei ole tar­peek­si sääs­tö­jä. Talo­yh­tiöl­lä on sääs­tö­jä sen raken­nuk­sen ver­ran. Vel­kao­suut­ta ei huo­mioi­da oman rahoi­tuk­sen osuut­ta arvioitaessa.

  41. Tapa­ni K: Mark­ki­nat ovat epä­täy­del­li­set yhtei­sen hyvän toteu­tu­mi­sen kan­nal­ta: nykyi­ses­sä muut­to­buu­mis­sa gryn­de­rei­tä miel­lyt­tää raken­taa pie­niä kovan rahan asun­to­ja, jot­ka mene­vät nopeas­ti ja hyväl­lä hin­nal­la kau­pak­si. Mut­ta jos­sain vai­hees­sa muut­ta­jat per­heel­lis­ty­vät. Mihin he voi­vat aset­tua, jos tar­jol­la on vain pie­niä kote­ja kuin Kal­lios­sa? Kal­lios­sa on suh­teel­li­sen vähän lap­sia. Mihin ne mah­tui­si­vat? Ullan­lin­nas­sa ja Puna­vuo­res­sa­kin on enemmän.

    Mikä koh­ta sul­la jäi sii­tä mun vies­tis­tä ymmär­tä­mät­tä? Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on hyvin tar­jol­la per­hea­sun­to­ja, sen kun valit­see. Ne eivät vält­tä­mät­tä ole kes­ki­tu­loi­sen ulot­tu­vis­sa, mut­ta se joh­tuu Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­nois­ta yli­pään­sä, ei tie­tyn asun­to­koon tar­jon­nan puut­tees­ta, eikä var­sin­kaan iso­jen asun­to­jen tar­jon­nan puutteesta.

    Pie­nis­tä asun­nois­ta on pula. En oikein ymmär­rä, miten tähän nykyi­seen tilan­tee­seen aut­taa se, että mark­ki­noi­ta ohja­taan raken­ta­maan iso­ja asuntoja. 

    En ole kuul­lut vähään aikaan mitään yhtä type­rää kuin että ihmis­ten tule­vaa per­hei­den perus­ta­mis­ta var­ten on raken­net­ta­va juu­ri nyt per­hea­sun­to­ja, vaik­ka nii­tä on. Tai siis olen kuul­lut. Kepu­lais­ten maa­ta­lous­tu­ki­pe­rus­te­lut vetä­vät vertoja.

    Tapa­ni K:
    Jos ei kes­ki­tu­loi­nen pää­se Larun oman ton­tin kol­mioon kiin­ni, niin joku parem­pi­tu­loi­nen pää­see. Ja hänen asun­ton­sa vapau­tuu Töö­lös­tä tai Paki­las­ta. Ja syn­tyy asun­non­vaih­to­jen ket­ju, jos­sa joku pie­nem­pi­tu­loi­nen saa mah­dol­li­suu­den vaih­taa halu­tum­mal­le pai­kal­le. Kos­ka par­haal­la pai­kal­la lisät­tiin tarjontaa.

    Pitäis­kö tää ymmär­tää niin, että Laru on paras paik­ka ja kos­ka väki halu­aa sin­ne, niin Töö­löön pää­see halvalla?

    Sanat­to­mak­si vetää.

  42. Pek­ka Pes­si: Toi­saal­ta taas lai­naa ei myön­ne­tä, jos velal­li­sel­la ei ole tar­peek­si sääs­tö­jä. Talo­yh­tiöl­lä on sääs­tö­jä sen raken­nuk­sen ver­ran. Vel­kao­suut­ta ei huo­mioi­da oman rahoi­tuk­sen osuut­ta arvioitaessa.

    Toki pie­nem­mäl­lä alku­pää­omal­la pää­see kiin­ni, mut­ta asu­mis­me­not huo­mioi­daan sil­ti. Toi­saal­ta lai­nan­ha­ki­jan alku­pää­oma ei ole pan­keil­le ongel­ma sää­dök­sis­tä huo­li­mat­ta, jos vain tulo­ja riittää.

    Jos­ta anek­doot­ti­na, että lää­kik­ses­sä opis­ke­le­va tut­tu­ni sai aikoi­naan ensia­sun­toon kan­ta­kau­pun­gin pik­ku­kol­mion ver­ran lai­naa, 90 pin­naa asun­non arvos­ta, vaik­ka vaki­duu­nia tai tulo­ja ei vie­lä ollut. Luo­tos­ta lopul­ta on kyse. Toi­sil­la sitä on enem­män kuin keskituloisilla.

  43. Lund­vis­tin Jul­le: Mikä koh­ta sul­la jäi sii­tä mun vies­tis­tä ymmär­tä­mät­tä? Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on hyvin tar­jol­la per­hea­sun­to­ja, sen kun valit­see. Ne eivät vält­tä­mät­tä ole kes­ki­tu­loi­sen ulot­tu­vis­sa, mut­ta se joh­tuu Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­nois­ta yli­pään­sä, ei tie­tyn asun­to­koon tar­jon­nan puut­tees­ta, eikä var­sin­kaan iso­jen asun­to­jen tar­jon­nan puutteesta.

    Pie­nis­tä asun­nois­ta on pula. En oikein ymmär­rä, miten tähän nykyi­seen tilan­tee­seen aut­taa se, että mark­ki­noi­ta ohja­taan raken­ta­maan iso­ja asuntoja..

    En ole kuul­lut vähään aikaan mitään yhtä type­rää kuin että ihmis­ten tule­vaa per­hei­den perus­ta­mis­ta var­ten on raken­net­ta­va juu­ri nyt per­hea­sun­to­ja, vaik­ka nii­tä on

    Pitäis­kö tää ymmär­tää niin, että Laru on paras paik­ka ja kos­ka väki halu­aa sin­ne, niin Töö­löön pää­see halvalla? 

    Pien­ten asun­to­jen mark­ki­nat ovat Kehä I sisäl­lä yli­kuu­men­tu­neet, nii­tä on epä­ta­val­li­sen vähän tar­jol­la. Lähi­vuo­si­na saa­vu­te­taan taas het­kek­si satu­raa­tio­pis­te, jos­sa yksi­tyi­set raken­ta­jat eivät aloi­ta uusia koh­tei­ta omal­la ris­kil­lä. Nyt kau­pun­ki­lais­tu­neet nuo­ret aikui­set, tuot­toa etsi­vät sijoit­ta­jat ja hal­paa lai­na­ra­haa kau­ho­vat pie­net vuo­kra­nan­ta­jat kil­pai­le­vat niis­tä. (Ja vali­tet­ta­van usein sijoit­ta­jat nap­paa­vat uudis­koh­tei­den asun­not mui­den edestä.)

    Per­hea­sun­to­ja on “nor­maa­lis­ti” tar­jol­la. Ne eivät kiin­nos­ta sijoit­ta­jia. Sil­ti per­heet­kin kuu­lem­ma haluai­si­vat kes­kei­sem­mil­le pai­koil­le. Suh­teel­li­ses­ta tar­jon­taa ei kan­na­ta supistaa.

    Jos kat­sot Hel­sin­gin pal­ve­lu­kar­tas­ta esim. min­ne ala-aste-ikäis­ten per­heet sijoit­tu­vat, niin näet että kan­ta­kau­pun­gin demo­gra­fia ero­aa jo muus­ta sta­dis­ta. (Hyvä­tu­lois­ten) lap­si­per­hei­den muut­to Hesas­ta on sen­tään kään­ty­nyt hei­ve­röi­sek­si net­to­voi­tok­si 2000-luvun alun kepu-Nur­mi­jär­vi-ilmiön jäl­keen. (ks. Sep­po Laak­son raport­ti v. 2016)

    Mil­lais­ta moni­puo­li­suut­ta naa­pu­rus­toi­hin haluam­me raken­taa? Vai yksipuolisuutta?
    Olet­ko käy­nyt sel­lai­sen talon yhtiö­ko­kouk­ses­sa, jos­sa on pelk­kiä yksiöi­den ja kak­sioi­den asukkaita?
    Tai sijoit­ta­jia, jot­ka omis­ta­vat ne pie­net asunnot?
    Gryn­de­rin hori­sont­ti on 10 vuot­ta (= takuu­kor­jauk­set), talon kes­toi­kä 50+ vuot­ta ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun jäl­jet näky­vät vie­lä pitem­pään. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta ei ole hyvä raken­taa vain pel­kän het­kel­li­sen kysyn­nän huu­mas­sa. Espan­jas­sa on lii­al­li­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta hyviä esi­merk­ke­jä. Tava­ra­mark­ki­nat ovat toi­nen jut­tu, sin­ne sopii kysyn­nän ja tar­jon­nan laki.

    Nykyi­nen tapa sää­del­lä asun­to­jen kokoa Hel­sin­gis­sä ei ole suin­kaan vii­sain rat­kai­su. Sii­tä on Osmo­kin kir­joit­ta­nut blo­gis­sa aiemmin.

    Laut­ta­saa­ri-Töö­lö oli kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki. Yksi tyk­kää man­si­kas­ta, toi­nen mustikasta.

  44. Lund­vis­tin Jul­le: No ei o. On nimit­täin jon­kin­lai­nen ero koos­sa, kun ver­taa jon­kun van­han kivi­ta­lon pik­ku­kak­sion kylp­pä­riä ja esim. nykyi­siä esteet­tö­miä kylp­pä­rei­tä. Jäl­kim­mäi­ses­sä on hel­pos­ti tuplas­ti neliö­tä. Lisäk­si edel­li­ses­tä pönt­tö usein löy­tyy kyl­py­huo­nees­ta, eikä eril­lis­tä WC:tä ole. Kyl­py­huo­ne­re­mon­tin saa kol­me-nel­jä neliöi­seen suo­ra­kai­tee­seen hel­pos­ti 10–15Klla. Isom­mis­sa asun­nois­sa toki pääs­tään 20K:n. Plus sit­ten se eril­li­nen WC

    Väit­täi­sin myös, että keit­to­ko­me­ron ja 10+ yksi­köi­sen per­he­keit­tiön hin­nas­sa saat­taa olla joku ero. 

    Toki sul­la on point­tia sen suh­teen, että 80 neliö­ses­sä asun­nos­sa ei vält­tä­mät­tä ole kak­sin­ker­tais­ta mää­rää ns. kal­lii­ta neliö­tä 40 neliö­seen kämp­pään ver­rat­tu­na, mut­ta joku roti noi­hin yksinkertaistuksiin.

    No voi­daan tiet­ty hie­roa yksin­ker­tais­tus sun mie­les­tä sopi­vak­si. Mut­ta kylp­pä­ris­sä ei neliöt mak­sa, vaan se kaik­ki muu. Tiet­ty kylp­pä­rin neliöt mak­saa sen mitä muu­al­la­kin. Mut­ta siis, jos 4 m² kylp­pä­ri mak­saa 10k€(kylppäri)+16k€(neliöt)=26k€ ja sit­ten kym­me­nen neliön kylp­pä­ri 10k€+40k€=50k€, niin se kylp­pä­rio­suus on sama. Miten keit­tiön koko vai­kut­taa keit­tiö­tek­nii­kan hin­taan? Molem­piin vede­tään sama LVI+sähköt. Isom­mat ja kal­liim­mat koneet tiet­ty mak­saa enem­män ja sit­ten taas ne neliöt, mut­ta itse raken­tee­na keit­tiö on aivan sama. Pari met­riä put­kia enem­män tai vähemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.