Mehiläinen teki todella tyhmästi ryhtyessään kieroilemaan Oulussa

Mehiläi­nen Oy pal­jasti type­r­ästi kar­vansa yrit­täessään käyt­tää löytämään­sä por­saan­reikää ter­veyskeskuk­sia koskevas­sa lain­säädän­nössä. Toimin­nal­laan se osoit­ti, että on valmis käyt­tämään kaikkia ajateltavis­sa sopimusten por­saan­reik­iä. Kiitos varo­tuk­ses­ta. Luulen, että moni poten­ti­aa­li­nen sopimuskump­pani pani tämän mieleen­sä. Toiv­ot­tavasti myös sote-uud­is­tus­ta valmis­tel­e­vat ymmärtävät, että pykälät kan­nat­taa kir­joit­taa veden­pitäviksi ja valmis­tau­tua kaik­keen mah­dol­liseen kieroiluun.

Mehiläi­nen on tehnyt sopimuk­sen Siikalat­van ter­veyskeskuk­sen ulkois­tamis­es­ta. Tämän sopimuk­sen perus­teel­la se olet­ti, että voi perus­taa ter­veyskeskus­vas­taan­oton myös Oulun keskus­taan, jol­loin oul­u­laiset voisi­vat kir­jau­tua Siikalat­van ter­veyskeskuk­sen asi­akkaik­si niin kuin kuka tahansa helsinkiläi­nen voi kir­jau­tua Sipoon ter­veyskeskuk­sen asi­akkaak­si. Jat­ka lukemista “Mehiläi­nen teki todel­la tyh­mästi ryhtyessään kieroile­maan Oulussa”

Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Vero­tus perus­tuu val­taos­altaan työn vero­tuk­seen. Vero­tu­lot rom­ah­ta­vat, kun robot­it kor­vaa­vat ihmistyön. On alet­ta­va verot­ta­maan robotteja.

Jok­seenkin näin muo­toil­lun vaa­timuk­sen on kuul­lut viime aikoina aika usein ja mon­elta tahol­ta. Aja­tus perus­tuu väärinymmärrykseen.

Robot­it ja automaa­tio yleen­sä merk­it­sevät työn tuot­tavu­u­den kasvua. Viimeisen sadan vuo­den aikana työn tuot­tavu­us on noin 15-ker­tais­tunut. Siis 14/15 muinais­es­ta työstä on kor­vat­tu koneil­la ja automaa­ti­ol­la, mut­ta sen seu­rauk­se­na veropo­h­ja on olen­nais­es­ti vahvis­tunut työn tuot­tavu­u­den nousun ansios­ta. Työn tuot­tavu­u­den nousu on nos­tanut palkko­ja. Työl­lisyys ei ole san­ot­tavasti kärsinyt, vaan on syn­tynyt uut­ta työtä, joten veropo­h­ja on paran­tunut val­tavasti. Jat­ka lukemista “Vaa­timus robot­tiveros­ta perus­tuu väärinymmärrykseen”

Vaihtoehtoinen totuus

Oba­man virkaanas­tu­jaiset 2009
Trumpin virkaanas­tu­jaiset 2017

Pud­is­te­limme päitämme, kun pres­i­dent­ti Trump väit­ti, että hänel­lä oli virkaanas­tu­jai­sis­sa enem­män väkeä Oba­mal­la. Miten oli otsaa, kun val­oku­vat ker­toi­vat aivan muuta?

Tässä ei ole mitään uut­ta ja ihmeellistä.

Ensik­sikin ihmisil­lä on luon­tainen taipumus kar­sia vas­taan­ot­ta­maansa tietoa hyläten epäolen­naisen ja ottaen vas­taan olen­naisen. Ilman sitä elämä olisi jatku­vaa kaaosta.

Toisek­si on inhimil­listä kar­sia pois mielestään tieto, joka on oman kan­nan vas­taista ja pain­ot­taa tietoa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioiden tilas­ta. Tämä kuu­lostaa älyl­liseltä heikkoudelta, mut­ta sekin tiet­tyyn rajaan asti vahvu­us. Ilman sitä ei pysty­isi tekemään päätök­siä ja toim­i­maan johdon­mukaises­ti. Jäisi nään­tymään kuin aasi kah­den heinä­suo­van väli­in. Jat­ka lukemista “Vai­h­toe­htoinen totuus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.11.2017

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen pähkimässä tekoä­lyä. Mikko Särelä menee taas.

Bud­jetin toteutumisennuste

Investoin­ti­t­u­lot. Myyn­ti­tavoite oli 135 M€, mut­ta maa­ta ja raken­nuk­sia saati­in myy­dyk­si peräti 175 M€. Olen iloinen, kun raken­nuk­sia saadaan myy­dyk­si, kos­ka kaupungilla on paljon raken­nuk­sia, jot­ka ovat aika heikos­sa käytössä tai peräti tyhjil­lään, mut­ta maa­ta min­un mielestäni pitäisi vuokra­ta eikä myy­dä – noin pääsääntöisesti.

Investoin­ti­menot Käytet­tävis­sä olisi ollut rahaa 354,4M€ mut­ta saadaan käyte­tyk­si vain 285.4 M€. Täl­lainen ”säästö” on lähin­nä paha asia, kos­ka se osoit­taa, ettei tuotan­top­uoli oikein toi­mi ja jäädään jäl­keen kaupun­gin rakentamisessa.

Tont­tien luovut­ta­mi­nen Pitäisi saa­da luovute­tuk­si 380 000 k‑m2, mut­ta tästä jäädään jäl­keen 80 000 k‑m2, eli 2 000 asukas­ta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotan­nos­sa, jos­sa tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si, kos­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ylit­tävät Aran hyväksymän. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 28.11.2017”

Eduskunnan on hyväksyttävä etä-äänestys virkamatkan aikana 

Puoluekent­tä on pirstaloi­tu­mas­sa taval­la, joka tekee enem­mistöhal­li­tusten muo­dostamisen vaikeak­si. Suomes­sa se on vähän vielä vaikeam­paa, kos­ka hal­li­tuk­selle ei yhden paikan enem­mistö riitä. Aina joku on työ­matkalla Brysselissä.

On vähän van­hanaikaista, että eduskun­nan äänestyk­seen voi osal­lis­tua vain paikan pääl­lä. En halua, että jokainen voisi äänestää kotoaan käsin, mut­ta virka­matkalla ole­van on voita­va äänestää etänä. Sil­loin olisi mah­dol­lista tehdä hal­li­tuk­sia myös kapeal­la mar­gin­aalil­la. Jat­ka lukemista “Eduskun­nan on hyväksyt­tävä etä-äänestys virka­matkan aikana ”

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaa­tio, dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio ovat vähen­täneet suorit­ta­van työn määrää, on tilalle tul­lut vaa­ti­mat­tomampia töitä, jot­ka vaa­ti­vat tek­i­jöiltään korkeam­paa osaamista – sekä parem­paa koulu­tus­ta että henkilöko­htaisia avu­ja. Työvoiman koulu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tahdis­sa ja sik­si vähän koulutet­tu­jen on vaikea saa­da töitä ja huip­pu­osaa­jista on pulaa.

Karkea jako neljään koulu­tus­ta­soon ei ker­ro kaikkea, kos­ka esimerkik­si joukko ”ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to” sisältää sekä työ­markki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­l­aisia, joi­ta on muka­va opiskel­la ja jot­ka anta­vat sisäistä ymmär­rystä maail­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saamises­sa. Tarkem­pi jaot­telu koulu­tuk­sen suh­teen tuot­taisi vielä dra­maat­tisem­pia tulok­sia. Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma ja rak­en­teelli­nen työttömyys”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.11.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Ratikkalin­jas­ton kehittämissuunnitelma

60 miljoon­aa mak­sa­va suun­nitel­ma, joka säästää pelkkiä liiken­nöimiskus­tan­nuk­sia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoituk­selle 7,5 %:n korkokan­nan. Tämän päälle tule­vat matkus­ta­jien selvästi suurem­mat säästöt. Tätä pitäisi nopeut­taa ja paljon.

Ihan kaikkea ei voi nopeut­taa, kos­ka kadun remon­tit on sidot­tu siihen, kun katu on muutenkin menos­sa perusko­r­jauk­seen, kuten juuri nyt Meche­lininkadul­la. Yksin tehtynä nämä tuli­si­vat selvästi kalli­im­mak­si. Mut­ta paljon voi nopeuttaa.

Stans­vikin kallion kaava

Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­t­a­mi­nen ete­nee kaa­va kaaval­ta. Tässä taas run­saat 2 000 asukas­ta. Lausun­noil­la olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muu­tok­sia, joista merkit­tävin on, että rak­en­t­a­mi­nen väistää hie­man erit­täin harv­inaista lahokaviosam­mal­ta. Väistävätköhän myös alueelle muut­ta­vat sadat lapset? Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 21.11.2017”

Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Ener­giatuotan­non opti­moin­ti­in ja säätämiseen on tar­jol­la val­ta­va määrä mah­dol­lisuuk­sia alka­en koti­talouk­sien pakas­timien kulu­tuk­sen ohjaamis­es­ta eri­laisi­in sähkö- ja läm­pö­varas­toi­hin. Tämä toimii vain automaat­tis­es­ti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tun­ti­hin­taa ja panee pakastin­ta päälle ja pois.

Tämä ei toi­mi mitenkään, jos hin­ta ei ole oikein. Nyt hin­tamekanis­mia sotke­taan monel­la taval­la, mikä johtaa vääri­in päätök­si­in. Syöt­tö­tar­if­fi (tai tarkem­min val­tion hin­tatakuu) on hin­tamekanis­min kannal­ta aivan turmiollinen.

Sähkön tun­ti­hin­noit­telus­ta on tehtävä nor­mi. Se ei tarkoi­ta, että mökin mum­mo, joka ei osaa säätää kulu­tuk­ses­taan, jou­tu­isi mak­samaan enem­män. Jos sähkön hin­ta on kiin­teä, se on keskimäärin kuitenkin yhtä korkea tai jopa korkeampi kuin tun­ti­tar­if­fi. Jat­ka lukemista “Mitä opin tänään Nordic Ener­gy Forumissa”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

En ole men­emässä lau­takun­taan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on taval­lista tiivistetympi.

Aromiku­jalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaam­paa kaavoitus­ta ja saa. Uusia asukkai­ta 1700. Korkea­ta rak­en­tamista nyt myös Vuosaa­reen. Tämä kaa­va oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 17.4.2017, jol­loin selostin sitä blogillani laa­jem­min. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Sen toteu­tus mak­saa vain 300 000 €. Arvon­nousun leikkaus tulee ole­maan huo­mat­tavasti tätä suurem­pi. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 14.11.2017”

Israelissa on käytössä negatiivinen tulovero pienipalkkaisille

Hecerin jokaper­jan­taises­sa Col­lo­qui­um-sem­i­naaris­sa eilen Ana­lia Schloss­er Tel Avivista ker­toi tutkimuk­ses­ta, miten pohjo­is­maisen tyyp­pinen inter­ven­tio työt­tömyy­teen vaikut­taa. Vaikut­ti, mut­ta tämä ei ollut min­un kannal­tani mie­lenki­in­toisin tieto.

Mie­lenki­in­tois­in­ta minus­ta oli tieto, että Israelis­sa on mak­set­tu jo kymme­nen vuot­ta pien­i­t­u­loisille negati­ivista tuloveroa. Negati­ivi­nen tulovero on eräs perus­tu­lon muoto.

Israelis­sa tätä mak­se­taan vain pieni­palkkaisille, ei työt­tömille, joil­la on oma työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa. Olen esit­tänyt samaa meil­lä artikke­lis­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Jat­ka lukemista “Israelis­sa on käytössä negati­ivi­nen tulovero pienipalkkaisille”