Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

En ole men­emässä lau­takun­taan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on taval­lista tiivistetympi.

Aromiku­jalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaam­paa kaavoitus­ta ja saa. Uusia asukkai­ta 1700. Korkea­ta rak­en­tamista nyt myös Vuosaa­reen. Tämä kaa­va oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 17.4.2017, jol­loin selostin sitä blogillani laa­jem­min. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Sen toteu­tus mak­saa vain 300 000 €. Arvon­nousun leikkaus tulee ole­maan huo­mat­tavasti tätä suurempi.

Wau-arkkite­htu­uria edus­ta­va hotel­li Hakaniemeen

Kuva ker­too kaiken. Hakaniemen aika heikos­sa käytössä ole­va, vähän rähjäi­nen ranta aio­taan ottaa tehokkaam­paan käyt­töön. Tästä se alkaa. Tosin, eikä tästä alueesta pitänyt jär­jestää suunnittelukilpailu?

 

Stans­vikin kallioiden asemakaava

Ker­rostalokaa­va tuo alueelle par­ituhat­ta asukas­ta. Tämä oli meil­lä 24.1. 2017 ja on nyt tul­lut lausun­tok­ier­rokselta, eikä olen­naisia muu­tok­sia ehdote­ta. Luon­to­jär­jestöt ovat kir­jelmöi­neet runsaasti.

Vuosaaren luki­olle uusi rakennus

Vuosaaren keskus­taan raken­netaan 900 oppi­laan lukio.

Uute­lan hoito- ja kehittämissuunnitelma

Jotain hyö­tyä ydin­voimas­takin. Tämä alue vält­tyi rak­en­tamiselta, kos­ka se oli varat­tu ydin­voimalan sijoi­tu­s­paikak­si. Näi­hin virk­istysalueisi­in liit­tyy paljon ris­tikkäisiä painei­ta siitä, kuin­ka paljon ne raken­netaan virk­istysalueik­si, joi­hin houkutel­laan paljon ihmisiä ja mis­sä määrin pyritään suo­jele­maan alku­peräistä luon­toa ja vara­ta ne vain pienen kävi­jämäärän käyt­töön. Sit­ten on vielä koirien koulu­tus­ra­ta tulos­sa tänne

Raiti­olin­jas­ton kehittämissuunnitelma

Investoimal­la 60 M€  ratikoiden nopeut­tamiseen saavute­taan vuo­tuiset 4,5 miljoo­nan euron säästöt liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sis­sa. Sisäi­nen korkokan­ta siis 7,5 %. Tämän lisäk­si tule­vat matkus­ta­jien huo­mat­ta­vat säästöt aikakus­tan­nuk­sis­sa. Tätä aio­taan toteut­taa määrära­ho­jen puit­teis­sa viidessä­toista vuodessa. Mitä ihmettä. Mik­si ei ote­ta 60 M€ lainaa pros­entin korol­la ja toteuteta heti?

 

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017”

  1. Raiti­oli­iken­teen kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa on lis­tat­tu toimen­pideko­htaiset inver­soin­tikus­tan­nuk­set (Taulukko 6). Ilmeisin ja tehokkain keino on val­oe­tuuk­sien paran­t­a­mi­nen. Se on lis­tas­sa viimeisenä ja sen kus­tan­nusarvio on 500 000 euroa. Eli noin 0,8 % (8 promil­lea) arvioiduista 60 miljoo­nan kokonaiskustannuksista.

    Pelkästään tämä koh­ta mah­dol­lisim­man pikaises­ti kor­jaa­mal­la päästäisi­in aivan val­tavi­in tuottoprosentteihin. 

    Mut­ta tämä ei tietenkään sovi autop­uolue kokoomuk­selle, sil­lä se saat­taisi hidas­taa autoli­iken­net­tä. Se, että pro­jek­tin kestok­si on heit­et­ty 15 vuot­ta, tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kuten tähänkään asti, asialle ei tul­la tekemään yhtään mitään.

    Suun­nitel­mas­sa on myös esitet­ty nykyi­nen kulku­ta­pa­jakau­ma kan­takaupun­gin sisäisil­lä matkoil­la. Niistä suun­nilleen sama määrä, 15%, tehdään henkilöau­toil­la ja ratikoil­la (käve­ly ja pyöräi­ly 60%, muu joukkoli­ikenne 10%). Eli nykyisel­lä 140 raitio­vaunul­la saadaan aikaan sama liiken­nesuorite kuin kadut tukkivil­la ja kaupun­gin ilman pilaav­il­la henkilöautoilla.

    Mitä jos tuplat­taisi­in ratikoiden määrä ja laitet­taisi­in henkilöau­toille puomit kan­takaupun­gin rajalle, läpi­a­jo vain invatunnuksilla?

  2. Hakaniemen uusi rantavi­i­va olisi ollut hyvä paik­ka tehdä lisää lai­turi­paikko­ja isom­mille van­hoille museoaluk­sille, joiden har­voille paikoille Pohjois­ran­nas­sa on kuulem­ma pitkä jono. Ovat kovasti ihmis­ten mieleen kaupunkiku­val­lis­es­ti. Tukhol­mas­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa mallia tässäkin asiassa. 

    Taitaa vaan uuden Hakaniemen sil­lan alikulkuko­rkeus olla liian mata­la muille kuin pien­veneille, jot­ka taas eivät oikein tuo­hon paikkaan kuu­lu. Kai joku kuusi-seit­semän metriä riit­täisi, mut­ta muis­tanko oikein että joku nelisen metriä tulee olemaan?

    Tuli mieleen siitä, kun havain­neku­vaan on jätet­ty alus. Ei liene vahinko kos­ka ne todis­te­tusti näyt­tävät hyviltä, mut­ta kos­ka kyseessä on havain­neku­va niin toki taas ker­ran todel­lisu­us on karumpi eli kuvan alus ei tai­da mah­tua enää sil­lan alta tuo­hon lai­turi­in. Jälleen kat­so­jaa vedätetään.

    Yhtä kaik­ki, harmil­lista jos syn­tyvä uusi rantavi­i­va jää kolkok­si tyhjäk­si beton­imuurik­si ja tuo sal­mi muutenkin tyhjenee.

    1. Kyl­lä tuon aluk­sen saa sinne uitet­tua senkin jäl­keen, kun sil­ta raken­netaan, jos ei ymmär­retä uit­taa sitä ennen. Vähän pitää väli­aikaises­ti purkaa klan­sir­ak­en­tei­ta, mut­ta se on halvem­paa kuin purkaa silta.

  3. Herä­tys Soin­in­vaara, Hakaniemen­ran­nan ideak­il­pailu on meneil­lään. Siinä tosin on hotel­li jo valmi­ik­si päätet­tynä reunae­htona, ja aika paljon muu­takin. Vaikutel­ma vähän oli, että viras­to ei halua poli­itikko­jen päät­tämää kil­pailua sotke­maan suunnitelmiaan.

  4. Ehdotan ehdotet­ta­van että Fleminginkadun talon julk­i­sivu saisi ympäristöön sopi­van oikean värin. Nykyi­nen valkoinen näyt­tää hal­val­ta ja likaiselta kau­ni­iden ja värikkäi­den talo­jen keskel­lä. Muuten hyvä että sen­tään korot­ta­vat taloa, vaik­ka uuden rak­en­t­a­mi­nen olisi tuskin ollut kan­nat­tam­a­ton hanke.

  5. Kaupun­ki tosi­aan julisti hil­jat­tain avoimen ideak­il­pailun, jon­ka avul­la etsitään uusia avauk­sia Hakaniemen­ran­nan suun­nit­telu­un. Toiveena on, että kil­pail­i­jat esit­tävät, miten alueelle voitaisi­in rak­en­taa lisää asum­ista ja palvelui­ta ja tehdä ran­nas­ta kaikille avoin ja houkutteleva. 

    Kahdek­sanker­roksisen hotel­likolossin rak­en­t­a­mi­nen ahtaaseen paikkaan Sil­tavuoren­salmen rantaan meren päälle täyt­tö­maalle ei ainakaan ran­nan avoimuut­ta ja houkut­tele­vu­ut­ta edis­tä mil­lään tavalla. 

    Kum­mallista myös on, miten täl­lainen val­ta­va nor­jalais­si­joit­ta­jien jät­ti­hotel­li on jo ilmestynyt kaavaan, kun toisaal­la vielä ideak­il­pailu­ja järjestetään.

  6. On ikävä huo­ma­ta, että kaupun­ki puhuu toisaal­ta kohtullisem­pi­en asumiskus­tan­nusten edis­tämis­es­tä ja silti Kru­unuvuoren­ran­nan as.oy vuokra­tont­tien (ei siel­lä mui­ta juuri ole) vuokrata­so johtaa siihen että vastik­keessa on 1.5–2 euroa/m2/kk tont­tivuokraa ja kokonaisvastike/kk omis­tusasun­nos­sa on jopa yli 7 euroa m2. Eri­toten kun kaupun­ki vaatii että as.oy velvoite­taan investoimaan yhteis­tiloi­hin ja putk­i­jätesys­teemi­in osake­merkin­nöin jot­ka ovat kus­tan­nuk­seltaan 250–300 euroa/m2.

  7. Kuva hotel­li­gryn­derei­den maamerk­istä Hakaniemen­ran­taan ker­too tosi­aan kaiken. Taustal­la näkyvä rumak­si par­jat­tu Ope­tushal­li­tuk­sen toim­i­ta­lo alkaa näyt­tää viehät­tävältä pikku raken­nuk­selta tuon hotellin rinnalla.

    Voisiko Ope­tushal­li­tuk­sen talon myy­dä nor­jalaisille hotel­lik­si, niin että ei tarvit­sisi rak­en­taa täl­laista val­tavaa hotel­likum­ma­jaista keskelle kapeaa Siltavuorensalmea?

  8. Mil­tei ajat­telin tänään:
    Hakaniemen uusi rantavi­i­va olisi ollut hyvä paik­ka tehdä lisää lai­turi­paikko­ja isom­mille van­hoille museoaluk­sille, joiden har­voille paikoille Pohjois­ran­nas­sa on kuulem­ma pitkä jono. Ovat kovasti ihmis­ten mieleen kaupunkikuvallisesti. 

    Rantaan pitäisi rak­en­taa ranta­puis­to ja lai­turi­paikko­ja van­hoille aluk­sille ja rav­in­to­lalaivoille, eikä tukkia maisemia Hakaniemen­to­ril­ta merelle täl­laisel­la keskelle Sil­tavuoren­salmea täyt­tö­maalle raken­net­taval­la hotellil­la. Ihmisetkin viihtyisivät.

    Miten ihmeessä täl­laista kapeaa salmea ylipään­sä voidaan ruve­ta noin vaan täyt­tämään? Sil­tavuoren­salmi­han on samal­la väylä Eläin­tarhan­lahdelta merelle. Ehdotet­tu hotel­likom­plek­si pilaisi myös näkymät Pitkältäsil­lal­ta Hakaniemen­ran­nan suuntaan.

  9. Löy­tyyköhän kaupun­gin pak­ista riit­tävän pien­tä lapi­o­ta Skatan­niemen­tien sovit­tamisek­si maise­maan asian vaa­ti­mal­la pieteetil­lä? Ole­tan, että löy­tyy norme­ja joi­ta on “pakko” nou­dat­taa eli jol­lain jät­tidump­per­il­la aurataan paran­tu­ma­ton haa­va herkkään met­sään. — Muu­toin olen sitä mieltä että ydin­voimalan olisi voin­ut rak­en­taa, vieläkin pienen sel­l­aisen voisi upot­taa vaik­ka Salmisaaren hiilivarastoon.

    Kan­takaupun­gin liiken­teen ongel­mana on ollut raiti­otieli­iken­teen ja muun liiken­teen yhteenso­vit­ta­mi­nen. Esimerkik­si Man­ner­heim­intien sku­rut voisi­vat liukua ensin Urheilukadun laitaa ja sit­ten Töölön­lah­den­ran­taa Oop­per­an ja Fin­lan­di­at­alon välistä Sanomat­alon kainalosta Ase­ma-auki­olle, jos näin olisi alun­perin suun­nitel­tu. Spåran­han ei tarvitse kulkea tietä pitkin vaan raiteet voi ripus­taa minne sopivat.

  10. Koti-isä:

    Mut­ta tämä ei tietenkään sovi autop­uolue kokoomuk­selle, sil­lä se saat­taisi hidas­taa autoli­iken­net­tä. Se, että pro­jek­tin kestok­si on heit­et­ty 15 vuot­ta, tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kuten tähänkään asti, asialle ei tul­la tekemään yhtään mitään.

    Suun­nitel­mas­sa on myös esitet­ty nykyi­nen kulku­ta­pa­jakau­ma kan­takaupun­gin sisäisil­lä matkoil­la. Niistä suun­nilleen sama määrä, 15%, tehdään henkilöau­toil­la ja ratikoil­la (käve­ly ja pyöräi­ly 60%, muu joukkoli­ikenne 10%). Eli nykyisel­lä 140 raitio­vaunul­la saadaan aikaan sama liiken­nesuorite kuin kadut tukkivil­la ja kaupun­gin ilman pilaav­il­la henkilöautoilla.

    Mitä jos tuplat­taisi­in ratikoiden määrä ja laitet­taisi­in henkilöau­toille puomit kan­takaupun­gin rajalle, läpi­a­jo vain invatunnuksilla?

    Nim­imerk­ki Koti-isä on ilmeis­es­ti jonkin­lainen soin­in­vaaran­per­illi­nen autovi­has­saan. Ihan suosit­telisin kumpaakin hakeu­tu­maan ammat­ti­laisen puheille, jos­sa voitte purkaa pakkomiellettänne. 

    PS. Onko Osmo eläkeläisenä jo suun­nitel­lut muut­toa tarpeet­toman suures­ta asun­nos­ta pienem­pään, jol­loin iso asun­to jää tarvitseville?

  11. Koti-isä:
    Raiti­oli­iken­teen kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa on lis­tat­tu toimen­pideko­htaiset inver­soin­tikus­tan­nuk­set (Taulukko 6). Ilmeisin ja tehokkain keino on val­oe­tuuk­sien paran­t­a­mi­nen. Se on lis­tas­sa viimeisenä ja sen kus­tan­nusarvio on 500 000 euroa. Eli noin 0,8 % (8 promil­lea) arvioiduista 60 miljoo­nan kokonaiskustannuksista.

    Pelkästään tämä koh­ta mah­dol­lisim­man pikaises­ti kor­jaa­mal­la päästäisi­in aivan val­tavi­in tuottoprosentteihin. 

    Mut­ta tämä ei tietenkään sovi autop­uolue kokoomuk­selle, sil­lä se saat­taisi hidas­taa autoli­iken­net­tä. Se, että pro­jek­tin kestok­si on heit­et­ty 15 vuot­ta, tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kuten tähänkään asti, asialle ei tul­la tekemään yhtään mitään.

    Suun­nitel­mas­sa on myös esitet­ty nykyi­nen kulku­ta­pa­jakau­ma kan­takaupun­gin sisäisil­lä matkoil­la. Niistä suun­nilleen sama määrä, 15%, tehdään henkilöau­toil­la ja ratikoil­la (käve­ly ja pyöräi­ly 60%, muu joukkoli­ikenne 10%). Eli nykyisel­lä 140 raitio­vaunul­la saadaan aikaan sama liiken­nesuorite kuin kadut tukkivil­la ja kaupun­gin ilman pilaav­il­la henkilöautoilla.

    Mitä jos tuplat­taisi­in ratikoiden määrä ja laitet­taisi­in henkilöau­toille puomit kan­takaupun­gin rajalle, läpi­a­jo vain invatunnuksilla?

    Suun­nitel­mas­sa kyl­lä tode­taan että etu­isuuk­sien lisäämi­nen ei vaiku­ta merkit­tävästi henkilöau­toli­iken­teen suju­vu­u­teen. Jois­sakin risteyk­sis­sä kyl­lä mut­ta vastapain­ok­si ratikan vihrei­den suun­nas­ta tule­vat autot saa­vat myös etuuden. 

    Bus­seille tuol­la on isom­pi vaiku­tus, niil­lä kun on myös etu­us. Etu­udet lyövät siis toisi­aan korville. 

    Yllät­tävää on se että tuol­la rahal­la saatavas­ta matkus­ta­jamäärän lisäyk­ses­tä vain kol­mannes tulee autoil­i­joista, kak­si kol­mannes­ta pyöräil­i­jöistä ja käveli­jöistä. Kansan­ter­vey­den kannal­ta siis huonom­pi homma. 

    Puomitkin toki voidaan lait­taa jos siitä mieli para­nee, hait­tavaiku­tuk­sia kan­nat­taa het­ken miet­tiä. Ilman­laatukaan ei oletet­tavasti parane dra­maat­tis­es­ti, sen ver­ran merkit­tävä määrä on kuor­ma-ja paket­ti­au­toli­iken­net­tä Tul­lipuomin sisäpuolella.

  12. Hakaniemen­ran­nan kaavae­hdo­tuk­seen ujute­tulle nor­jalais­si­joit­ta­jien meren päälle raken­net­tavalle hotellille on ehdit­ty jo jär­jestää arkkite­htik­il­pailukin. Hotel­lia puuhaa­va Arthur Buchardt kut­sui neljä hov­iarkkite­htiään kil­pailu­un, ja nor­jalaisen arkkite­hti­toimis­ton ehdo­tus voit­ti kil­pailun. Koko touhu alkaa muis­tut­taa Guggen­heimin museon vedätystä.

  13. Helsinki_hoi_älä_jätä: Ilman­laatukaan ei oletet­tavasti parane dra­maat­tis­es­ti, sen ver­ran merkit­tävä määrä on kuor­ma-ja paket­ti­au­toli­iken­net­tä Tul­lipuomin sisäpuolella.

    Jos henkilöau­tot pois­te­taan, ilman­laatu para­nee aivan ratkai­sev­asti, kun ajo­suorit­teet polt­to­moot­to­ri­au­toil­la putoa­vat noin kymme­ne­sosaan nykyisestä.

    Jo jonkin aikaa raskaan kalus­ton päästöt (hiukkaset ja typen oksid­it) ovat olleet pienem­mät kuin henkilöau­toille. Kos­ka niis­sä käytetään henkilöau­toille “liian kallista” puhdis­tustekni­ikkaa. Lisäk­si raskas kalus­to ei käytä nastarenkai­ta. Kiitos HSL:n tiukko­jen kil­pailue­hto­jen Helsingis­sä bussien ajo­suoritepain­otet­tu kes­ki-ikä on selvästi alle viisi vuot­ta, joten val­taosa kalus­tos­ta on vähin­tään Euro5 tai EEV tasoa.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tuon aluk­sen saa sinne uitet­tua senkin jäl­keen, kun sil­ta raken­netaan, jos ei ymmär­retä uit­taa sitä ennen. Vähän pitää väli­aikaises­ti purkaa klan­sir­ak­en­tei­ta, mut­ta se on halvem­paa kuin purkaa silta. 

    Näin var­maan käytän­nössä kiin­tei­den kel­lu­vien kal­jat­erassien kanssa, jois­sa oste­taan hal­pa proomu ja sit­ten tehdään ne väli­aikaiset kan­sir­ak­en­teet mah­dol­lisim­man halvalla. 

    Mut­ta entäs nuo hienot entisöidyt museoaluk­set, jot­ka ovat välil­lä myös liik­keel­lä? Niitäkö ei kai­va­ta kuin muu­ta­ma Pohjois­ran­taan, tai toiv­otaan niiden sijoitet­tuvan mielum­min Tukholmaan?

  15. Janis Petke: Nim­imerk­ki Koti-isä on ilmeis­es­ti jonkin­lainen soin­in­vaaran­per­illi­nen autovi­has­saan. Ihan suosit­telisin kumpaakin hakeu­tu­maan ammat­ti­laisen puheille, jos­sa voitte purkaa pakkomiellettänne. 

    Hul­va­ton­ta! Nim­imerk­ki Janis Petke on sutkaut­teli­jana läh­es Timo Soinin tasoa!

  16. Buchardt taas asial­la: Hotel­lia puuhaa­va Arthur Buchardt kut­sui neljä hov­iarkkite­htiään kil­pailu­un, ja nor­jalaisen arkkite­hti­toimis­ton ehdo­tus voit­ti kil­pailun. Koko touhu alkaa muis­tut­taa Guggen­heimin museon vedätystä.

    Buchardt raken­nut­ti Jätkäsaaren Clar­i­on­in, ja sen suun­nit­teli suo­ma­lainen Davids­son Tarkela, joka toimis­to oli mukana myös Hakaniemen­ran­nan kut­suk­il­pailus­sa. Neljästä kut­su­tus­ta toimis­tos­ta oli nor­jalaisia yksi, ja ehdo­tusten kuvia kat­soen sanois­in, että se voit­ti ihan ansioil­la, vaik­ka en itse suurem­min ehdo­tuk­ses­ta pidäkään. Sanois­in, että Hakaniemen­ran­nan han­ke on kyl­lä huo­mat­tavasti tolkullisem­mis­sa kan­timis­sa kuin Guggen­heim oli. Ensin­näkään hotel­lia ei raken­neta verora­hoil­la, ja kut­suk­il­pailu oli ihan kohtu­ullis­es­ti jär­jestet­ty, toisin kuin Guggen­heimin maail­ma­nen­nä­tys­määrän ehdo­tuk­sia haal­in­ut pro­pa­gan­dak­il­pailu, jos­sa ei ollut päätä eikä häntää.

  17. Mil­tei ajat­telin tänään:
    Mut­ta entäs nuo hienot entisöidyt museoaluk­set, jot­ka ovat välil­lä myös liik­keel­lä? Niitäkö ei kai­va­ta kuin muu­ta­ma Pohjois­ran­taan, tai toiv­otaan niiden sijoitet­tuvan mielum­min Tukholmaan? 

    Pohjois­ran­nan museoaluk­sil­la ei ole mas­to­jen vuok­si mitään asi­aa Hakaniemen sil­lan ali, ja kun sil­ta lähivu­osi­na uusi­taan, käve­lyn ja pyöräi­lyn suju­misen kannal­ta sitä voisi pikem­minkin madal­taa. Jospa vaan jätetään Hakanie­mi matalille aluk­sille, kanooteille ja vaik­ka SUP-laudoille.

  18. Nmi: Hul­va­ton­ta! Nim­imerk­ki Janis Petke on sutkaut­teli­jana läh­es Timo Soinin tasoa!

    Ja täl­lä ker­taa täysin oikeassa!

  19. Hakaniemen hotel­li ei vaiku­ta ensi näkemältä kovin onnis­tuneelta. Kuvas­sa — kuten niin kovin mon­es­sa arkkite­htien luon­nok­ses­sa — pais­taa aurinko. Siis­tisti pukeu­tuneet nuoret ihmiset istuskel­e­vat val­taval­la aurinko-betonikan­nel­la. Var­jo­jen ja kasvil­lisu­u­den perus­teel­la eletään heinäku­un alun kau­nista aamupäivää.

    Tosi­asi­as­sa tuo­hon kohtaan puhal­taa kylmä mer­itu­uli suurim­man osan vuodes­ta. Aurinkois­t­en päivien vasti­neek­si on vähin­tään yhtä mon­ta päivää, jona yksinäi­nen huoltomies auraa viiden sentin loskak­er­rosta pois val­tavil­ta betoniportailta.

    Olisi haus­ka nähdä arkkite­htu­uriku­vis­sa visio siitä, miltä raken­nel­ma näyt­tää ja miten se toimii tyyp­il­lisessä helsinkiläis­säässä (+10c, tuulee ja on pil­vistä). Kuvaan voisi lisätä myös muu­ta­man Hakaniemen­to­ril­la päivään­sä kulut­ta­van vesselin.

    Hotellin mas­soit­telu s.e. raken­nus kään­tää selkän­sä Mer­i­hakaan päin ja avau­tuu torin suun­taan on sinän­sä onnis­tunut ratkaisu.

  20. Koti-isä: Jos henkilöau­tot pois­te­taan, ilman­laatu para­nee aivan ratkai­sev­asti, kun ajo­suorit­teet polt­to­moot­to­ri­au­toil­la putoa­vat noin kymme­ne­sosaan nykyisestä.

    Jo jonkin aikaa raskaan kalus­ton päästöt (hiukkaset ja typen oksid­it) ovat olleet pienem­mät kuin henkilöau­toille. Kos­ka niis­sä käytetään henkilöau­toille “liian kallista” puhdis­tustekni­ikkaa. Lisäk­si raskas kalus­to ei käytä nastarenkai­ta. Kiitos HSL:n tiukko­jen kil­pailue­hto­jen Helsingis­sä bussien ajo­suoritepain­otet­tu kes­ki-ikä on selvästi alle viisi vuot­ta, joten val­taosa kalus­tos­ta on vähin­tään Euro5 tai EEV tasoa.

    Kuor­ma-auto­jen kes­ki-ikä maas­samme on reilut 13 vuot­ta. Vas­ta Euro VI (vuo­den 2014 alus­ta) on saanut raskaan liiken­teetn typp­pipäästöt kuri­in. Käytän­nössä näitä ajoneu­vo­ja on vain mur­to-osa esimerkik­si jakeluli­iken­teen ajoneuvoista. 

    HSL:n vuo­den 2016 kalus­tos­ta vain 18% oli Euro VI — kelpoista. EEV on aikansa elänyt van­ha nor­mi, typen okside­ja ja hiukka­sia tulee riittävästi. 

    Todel­lisu­us on siis aikalail­la toinen kuin teoria.

    Valaisetko vielä miten raskaan kalus­ton puhdis­tustekni­ik­ka on henkilöau­toi­hin “liian kallista”. Val­taosa uusista diesel­henkilöau­toista käyt­tää samaa ure­apo­h­jaista puhdis­tustekni­ikkaa kuin raskas kalus­to. Mis­tä tulee “liian kallis”

  21. Ihan säästä tai vuo­de­na­jas­ta riip­pumat­ta tuol­lainen jät­ti­hotel­li on aivan liian suuri tuo­hon paikkaan Hakaniemen­ran­nas­sa. Sehän tukkii umpeen koko rannan.

    Havain­neku­va on otet­tu jostain ylhäältä pil­ven­re­unal­ta, mut­ta ei ole vaikea kuvitel­la miltä tuo kahdek­sanker­roksi­nen Z‑kirjaimen muo­toinen hotel­li­raken­nus näyt­täisi maan kama­r­al­ta kat­soen. Mis­tä tuol­lainen järkyt­tävän kokoinen hotel­li on kaavaan ilmestynyt?

  22. Ns. arvon­nousun leikkaus on kovin ongel­malli­nen asukkaiden kannal­ta. Tuos­sa sosial­isoidaan yksi­ty­istä omaisu­ut­ta ja mak­sa­jana on lop­ul­ta asukas. Tämä pitäisi kieltää.

    1. Kalle, Jos kaupun­ki rak­en­taa ton­tin v iereen metron, ton­tin arvo viisinker­tais­tuu ja arvon­nousus­ta leikataan kaupungille 20 %, onko tämä nyt sin­un mielestäsi todel­la sosialisoimista?

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, Jos kaupun­ki rak­en­taa ton­tin v iereen metron, ton­tin arvo viisinker­tais­tuu ja arvon­nousus­ta leikataan kaupungille 20 %, onko tämä nyt sin­un mielestäsi todel­la sosialisoimista?

    Mitä muu­ta se on? Asi­akas, eli tässä tapauk­ses­sa asukas mak­saa tuonkin 20 % lop­ul­ta. Eli siinä ei suinkaan leika­ta jotain ton­tin omis­ta­jal­ta, vaan asukkaalta.

    Asi­a­han ei todel­lisu­udessa ole noin yksivi­ivainen. Ymmär­rän esimerkik­si sen, että kaupun­ki laskut­taa kun­nal­lis­tekni­ikas­ta alueelle, jos se sen rak­en­taa. Mut­ta kaikessa on peri­aat­teena, että asi­akas mak­saa. Tämä uno­htuu joskus.

    1. Kalle, voisit opiskel­la edes talousti­etei­den alkeita.
      Sil­lä, kuin­ka suuren osan ton­tin ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta yhteiskun­ta leikkaa tuon arvon­nousun aikaansaa­jal­la, ei ole mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko onnelli­nen ton­tin­o­mis­ta­ja perii vuokraa tai myyn­ti­hin­taa tulevil­ta asukkailta.

  24. Mikko H: Buchardt raken­nut­ti Jätkäsaaren Clar­i­on­in, ja sen suun­nit­teli suo­ma­lainen Davids­son Tarkela, joka toimis­to oli mukana myös Hakaniemen­ran­nan kut­suk­il­pailus­sa. Neljästä kut­su­tus­ta toimis­tos­ta oli nor­jalaisia yksi, ja ehdo­tusten kuvia kat­soen sanois­in, että se voit­ti ihan ansioil­la, vaik­ka en itse suurem­min ehdo­tuk­ses­ta pidäkään. Sanois­in, että Hakaniemen­ran­nan han­ke on kyl­lä huo­mat­tavasti tolkullisem­mis­sa kan­timis­sa kuin Guggen­heim oli. Ensin­näkään hotel­lia ei raken­neta verora­hoil­la, ja kut­suk­il­pailu oli ihan kohtu­ullis­es­ti jär­jestet­ty, toisin kuin Guggen­heimin maail­ma­nen­nä­tys­määrän ehdo­tuk­sia haal­in­ut pro­pa­gan­dak­il­pailu, jos­sa ei ollut päätä eikä häntää.

    Clar­i­on sul­ki aidoil­la ran­nan jätkäsaa­res­sa, niin käy var­maan myös Hakaniemessä. Lisäk­si hotellin kohdal­la on järkyt­tävä tuulitunneli.

  25. Jos Wau-arkkite­htu­uril­la tarkoite­taan rumaa ja tyl­sää ilman mie­lenki­in­toisia yksi­tyisko­htia, niin sit­ten on kyl­lä havain­neku­va osunut ker­rankin oikeaan. Onnek­si edes monot­o­niseen julk­i­sivu­un on suun­nitel­tu suuria lok­in­paskaa simu­loivia tahro­ja. Myös mas­si­ivi­nen betoni­lai­turi on aina kau­nis ja hieno osa minkä tahansa kaupun­gin rantavi­ivaa. Kun valitet­tavasti Som­pasaa­res­sa alet­ti­in tuho­ta urbaa­nia ympäristöä sata­man jäljiltä, on hienoa kun joku jak­saa vielä tais­tel­la pal­jaan betonip­in­nan puoles­ta. Täy­den kympin suunnitelma!

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, voisit opiskel­la edes talousti­etei­den alkeita.
    Sil­lä, kuin­ka suuren osan ton­tin ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta yhteiskun­ta leikkaa tuon arvon­nousun aikaansaa­jal­la, ei ole mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko onnelli­nen ton­tin­o­mis­ta­ja perii vuokraa tai myyn­ti­hin­taa tulevil­ta asukkailta.

    Vaik­ka tont­tien hin­ta teo­ri­as­sa määräy­tyy markki­noil­la, niin aivan var­maa on että mitä suurem­man osan yhteiskun­ta ottaa ton­tin arvon­nousus­ta niin sitä vähem­män tont­te­ja tulee myyn­ti­in. Ton­tin omis­ta­ja voi hyvin päät­tää jäädä odot­ta­maan vähem­män vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa vaik­ka kym­meniksi vuosik­si kun rak­en­tamis­pakkoa ei tai­da olla vielä käytössä yksi­tyisel­lä maal­la. (Toki poli­itikot ovat mestare­i­ta kek­simään ran­gais­tus­mak­su­ja rak­en­ta­mat­tomille tonteille.)

    Ja kun tont­ti­tar­jon­ta vähe­nee niin mitenkähän käy tont­tien hinnoille?

    1. Vaik­ka tont­tien hin­ta teo­ri­as­sa määräy­tyy markki­noil­la, niin aivan var­maa on että mitä suurem­man osan yhteiskun­ta ottaa ton­tin arvon­nousus­ta niin sitä vähem­män tont­te­ja tulee myyntiin.

      Voisi luul­la painvas­toin. Mitä korkeam­man kiin­steitöveron yhteiskun­ta aset­taa tyhjällekin ton­tille, sitä varmem­min se ote­taan käyttöön.

  27. Kaisan­maa: Clar­i­on sul­ki aidoil­la ran­nan jätkäsaa­res­sa, niin käy var­maan myös Hakaniemessä. 

    Vaikut­taa kyl­lä ihan kaupun­gin puuhastelul­ta se lai­turin uudelleen kivetys aidoil­la sulkemisi­neen, sen ver­ran kauan on kestänyt ja hitaasti etenee.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tuon aluk­sen saa sinne uitet­tua senkin jäl­keen, kun sil­ta raken­netaan, jos ei ymmär­retä uit­taa sitä ennen. Vähän pitää väli­aikaises­ti purkaa klan­sir­ak­en­tei­ta, mut­ta se on halvem­paa kuin purkaa silta. 

    Mut­ta kun niil­lä pitää päästä aja­maan char­te­ria pari ker­taa viikos­sa. Aluk­set ovat elävää, eivät kuol­lut­ta historiaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.