(Esityslistaan tästä)
Ratikkalinjaston kehittämissuunnitelma
60 miljoonaa maksava suunnitelma, joka säästää pelkkiä liikennöimiskustannuksia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoitukselle 7,5 %:n korkokannan. Tämän päälle tulevat matkustajien selvästi suuremmat säästöt. Tätä pitäisi nopeuttaa ja paljon.
Ihan kaikkea ei voi nopeuttaa, koska kadun remontit on sidottu siihen, kun katu on muutenkin menossa peruskorjaukseen, kuten juuri nyt Mechelininkadulla. Yksin tehtynä nämä tulisivat selvästi kalliimmaksi. Mutta paljon voi nopeuttaa.
Stansvikin kallion kaava
Kruunuvuorenrannan rakentaminen etenee kaava kaavalta. Tässä taas runsaat 2 000 asukasta. Lausunnoilla olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muutoksia, joista merkittävin on, että rakentaminen väistää hieman erittäin harvinaista lahokaviosammalta. Väistävätköhän myös alueelle muuttavat sadat lapset?
Vuosaaren lukion kaava
Vuosaaren lukio saa uudet rakennuksen noin 900 oppilaalle. Alakertaan tulee kaupallisia tiloja, siis eräänlainen hybridikaava.
Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma
Ydinvoiman rakentamista varten Helsinkiin liitetty alue menee parempaan käyttöön. Nyt kiistan kohteena on uusi tielinja, jota ei haluta pirstomaan luontoalueita. Toisaalta silloin jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat ovat toistensa tiellä. Nopeusrajoitus, 20 km/h?
Tattarisillan eritasoliittymä
Aluetta Lahdenväylän itäpuolella ja Kehä I:n pohjoispuolella otetaan pikkuhiljaa käyttöön. Lahdenväylälle tulee uusi eritasoliittymä, joka mahtuu yllättävän pieneen tilaan. Se on rakenteeltaan sellainen, jota itse esitin Koivusaareen, mutta siellä se oli mahdoton.
Malmin lentoaseman rakennusten suojelukaava
Vanhat rakennukset suojellaan tarkoituksena ottaa ne toimitilakäyttöön sen jälkeen, kun lentokenttä hiljenee.
Falkullantilan kaava
Tämäkin liittyy Malmin lentokentän lakkauttamiseen. Falkullan tila kaavoitetaan lähinnä nykyiseen käyttöönsä, mutta paremmin, kunhan lentomelu poistuu. Asumista 5 000 k-m2 kaava-alueen laidalla. Tämä kaava on tehty lautakunnan hyväksymän kaavarungon perusteella. Kaavarunko on nopea jalostaa myös asuntokaavoiksi, kunhan yleiskaava on saanut lainvoiman.
Pukinmäen aseman luo suurmyymälä HOK-Elannolle
Taas uusi hehtaarihalli (11 000 m2). En pidä tästä suurmyymäläkehityksestä, mutta tämä on sentään aseman vieressä.
Kaupungin maalla, joten tontinluovutustuloilla voidaan tehdä jotain hyödyllistä.
Pyöräyhteys näköjään aiotaan tulevaisuudessa vetää radan vartta pitkin. Nyt se hortoilee tuossa kohdassa kiertoreitille radan itäpuolelle.
Topeliuksenkadulta koulun tilalle asuintalo
Linnankoskenkadun ja Topeliuksenkadun kulmasta puretaan koulu ja tilalle tulee asuntoja runsaalle sadalle takatöölöläiselle.
SUMP-ohjelma
Sustained Urban Mobility Plan. Vähän abstrakti paperi, mutta hyvä pohja tuleville, toivottavasti konkreettisille päätöksille.
Nopeusrajoitusten alentaminen kaupunkiliikenteessä
Helsingin nopeusrajoitukset siirtyvät askel askeleelta itäeurooppalaisesta kulttuurista kohti länsieuroppalaista kulttuuria. Tähänastiset nopeusrajoitusten alentamistoimet ovat vähentäneet liikenneonnettomuksia ja erityisesti niissä kuolleita aivan dramaattisesti. Autoilijoita nämä korpeavat. Menetetyissä matka-ajoissa on kyse muutamista kymmenistä sekunneista, mutta toki se tekee autolla ajosta vähemmän viihdyttävää. Uudet periaatteet ovat seuraavat:
- kaikilla asuinalueiden tonttikaduilla alueellinen 30 km/h -rajoitus
- teollisuusalueiden tonttikaduilla alueellinen 40 km/h -rajoitus
- niemen alueella alueellinen 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja
- satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h
- moottoriväylillä 60 km/h – 80 km/h
- pääkaduilla 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa
Hakamäentien eteläpuolella
- alueellisilla kokoojakaduilla 40 km/h
- paikallisilla kokoojakaduilla 40 km/h, jos katu on mitoitettu joukkoliikenteelle
- ja 30 km/h, jos katu ei ole mitoitettu joukkoliikenteelle tai
- kadulla tarve rauhoittaa liikennettä
Liikennemelun takia tuo 80 km/h moottoriväylillä keskellä asutusta on vähän paljon. Erityisesti tähän aikaan, kun autoihin on taas asennettu äänekkäät asfaltin raapimet.
Asuntotonttien vuokraaminen Jätkäsaaressa
Asuntotontit vuokrataan vuokralla, jonka pääoma-arvona on runsaat 734 €/k/m2. Tämä on kyllä aika paljon vähemmän kuin alueella myytyjen tonttien hinta on ollut, mutta vastaavasti vaadittu neljän prosentin tuotto. Minusta olisi parempi pitää oikeita hintatasoja ja oikeita korkotasoja eikä vääristää molempia niin, että päästään oikeaan vuokratasoon. Osa asunnoista menee Ara-tuotantoon (silloin vuokra on alempi), mutta osa on vapaarahoitteista ja ilmeisesti säätelemätöntä tuotantoa. Sellaiset pitäisi luovuttaa tarjouskilpailujen perusteella. Kulttuuri kaupungissa on kuitenkin toinen.
Sisältyykö ratikkaverkoston kehittämisohjelmaan minkäänlaista velvoittavuutta? Suunnitelma on erinomainen, mutta sen vaikutus voi jäädä vähäiseksi, jos periaatteiden noudattamisesta äänestetään lautakunnassa kadunpätkä kerrallaan.
”Nyt kiistan kohteena on uusi tielinja, jota ei haluta pirstomaan luontoalueita. Toisaalta silloin jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat ovat toistensa tiellä. Nopeusrajoitus, 20 km/h?”
Todellisuudessa jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat eivät ole toistensa tiellä, koska kevyt liikenne ohjautuu Uutelassa nykyisinkin omille reiteilleen. Näitä hiekkatiemäisiä polkuja pitkin pääsee samoihin kohteisiin kuin tienkin kautta. Paikoin tie ja ”polku” kulkevat rinnakkain.
Vuonna 2015 päätettiin Uutelan uudesta koirapuistosta (yleisten töiden lautakunta 1.12.2015), jonka rakentamista perusteltiin sillä, että Uutelan vanha koirapuisto haluttiin lakkauttaa liikenteen vähentämiseksi. Nyt uusi koirapuisto on rakennettu (paikalla oli ennen hienoa lehtometsää), mutta vanhaa ei sitten lakkautettukaan.
Uutelan luontoa on siis pirstottu jo korvaavaksi tarkoitetun uuden koirapuiston rakentamiseen ja nyt sitä sitten haluttaisiin pirstoa lisää rakentamalla tie.
Käsittääkseni kaupungin pyrkimyksiin kuuluu yksityisautoilun vähentäminen. Tässäkään mielessä ei tunnu luontevalta, että koiria varten tarvittaisiin autotie keskelle metsää.
Kuvia uudesta koirapuistosta ja Uutelan kevyelle liikenteelle sopivista reiteistä löytyy täältä:
http://hlylinen.blogspot.fi/2017/09/skatanniementie-pirstoisi-uutelan.html
Kaksi pyyntöä, älkää salliko Jätkäsaaren kaduille nykyistä 30 km/h nopeampaa hurjastelua. Jo nykyisillä nopeuksilla liikenne on vaarallista.
Toiseksi voisitte kiinnittää huomiota katutöiden nopeuteen. Esim. Meklu on ollut aivan järjettömän kauan kunnostettavana. Kaupungin pitää ryhdistäytyä näissä katutöissä ja vaatia urakoitsijoita huomioimaan töistä kadunkäyttäjille remontista aiheutuvat haitat. Aivan liian usein tietyöt ovat sitä, että revitään katu auki, ihmetellään puoli vuotta ja lopulta ylitöinä yöaikaan kauhealla hopulla tehdään työt.
Mechelininkatua on nyt nakerrettu lähes vuosi, eikä juuri mitään kohtaa ole saatu valmiiksi. Aikataulun mukaan tätä pitäisi jatkua vielä koko ensi vuosi. Jos tahti on tämä, ei sekään riitä. Hommasta on tullut ikuisuusprojekti.
Eikä ketään kiinnosta, millaisia kustannuksia tästä aiheutuu kaupunkilaisille, jotka viettävät aikaansa ruuhkissa ja jonoissa. Kaupunki askartelee niiden ”aikasäästöjen” kanssa, joita ratikkareittien veivaamisesta saadaan, kun jollain reitillä säästyy (tietysti laskennallisesti) 25 sekuntia.
Uutelan suunnitelma on teiden rakentamisen lisäksi muutenkin voimallinen. Uutela otetaan hallintaan, luonto ja etenkin eläimet karkottuvat. Helsingin viimeisiä luontoaluita muutetaan puistoksi. Ihmiset arvostavat Uutelaa niin kuin se nyt on. Suunnitelma on salakavala. Antakaa Uutelan olla ja käyttäkää varat uusien luonnonsuojelualuiden perustamiseen. Vaikka täällä Vuosaaressa ja Pohjois-helsingissä. Kaikki jotka haluavat Uutelaan, pääsevät sinne nyt. Se ei voi olla paremmassa käytössä!
Autoliikenteen nopeuksien laskeminen on keskeinen keino yleisen liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja katuympäristöjen viihtyvyyden lisäämiseksi. Tästä syystä esitys on varsin kannatettava.
Tärkeänä muutostarpeena esitykseen jako Hakamäentien etelä- ja pohjoispuoleen on teennäinen, merkitsevämpää on nähdä katujen potentiaali kantakaupungin katutilaverkostona ja rooli alueen sisäisenä katuna.
Käpylän kohdalla koko Mäkelänkatu tulee saattaa 40km/h piiriin. Tästä asiasta on tehty jo aikaisemmin enemmistövaltuuston hyväksymä aloite. Mäkelänkatu on Käpylän keskellä ja jakaa koulupiirejä ja päivähodon reittejä. Muissa vastaavissa paikoissa nykyisten moottoriteiden alkupisteiden kaupungin puolella Huopalahdentiellä, Mannerheimintiellä ja Kustaa Vaasan tiellä nopeudet esitetään laskettaviksi 40 km/h elleivät ole jo. Olisi tärkeää että koko nykyisellä ratikka-/kaupunkipyörävyöhykkeellä olisi samat pelisäännöt nopeuksien suhteen. Myös autoilun näkökulmasta liian tiuhaan vaihtuvat nopeusrajoitukset saattavat jäädä huomaamatta.
Sinänsä hyvässä suunnitelmassa nopeusrajoitusten alentamiseksi ihmettelen sitä, että Jätkäsaaren kokoojakatujen nopeusrajoituksia nostetaan. Miten paljon satamasta purkautuvaa liikennettä sujuvoittaa, että liikennevaloihin voi ajaa odottamaan 40 km/h entisen 30 km/h sijaan. Keskellä asutusta kulkevien katujen turvallisuus sen sijaan kärsii varmasti. Onko kaupungissa mikään niin pyhää kuin Helsingin Sataman liiketoiminta?
Johannes: ” Onko kaupungissa mikään niin pyhää kuin Helsingin Sataman liiketoiminta?”
Ei ole, koska kaupunki ansaitsee sillä niin hyvin. Sama periaate kuin kaikissa muissakin ratkaisuissa: vain raha ratkaisee. Millään muulla ei ole merkitystä.
Satamasta purkautuvaa liikennettä ei sujuvoittaisi edes se, vaikka nopeusrajoitus olisi 120 km/h, koska jono matelee sitä samaa 3 km/h vauhtia sinne ensimmäisille liikennevaloille ja sitten toisille ja niin edespäin.
Ja silloin, kun laivoja ei ole satamassa, sieltä pääsee jo sillä 30 km/h nopeudella aika pikaisesti Meklun risteykseen jonottelemaan. Silloinkin pullonkaula on muualla.
Ei mitään järkeä.
Nyanssina Katajanokalla puolestaan nopeusrajoitusta lasketaan terminaalin kohdalla, eli viimeiset 250 metriä sisäänajoportille pitää ajaa hitaammin kuin nykyisin – tässä on varmasti jokin logiikka takana 😉
Ja juuri kun Espalla saatiin nopeutta laskettua, se nostetaan taas korkeammaksi.
Ja sitten on ihan silkkaa osaamattomuutta. Satama ajattelee liikaa Tallinkin business-logiikkaa ja aivan liian vähän Helsingin kaupunkisuunnittelua ja menestystä.
Ihmetyttää myös Katajaharjun sillan nopeusrajoitus, joka pysyy viidessäkympissä. Siinä menee sentään Helsingin ja Espoon välistä pyöräliikennettä sen verran, etten ihmettelisi jos pyöriä on ainakin kesäisin liikenteessä enemmän kuin autoja. Ja kyseisessä kohdassa siis ei ole pyörätietä eikä pyöräkaistoja, joiden puuttumisen pitäisi esityksen perusteella vaikuttaa rajoituksiin.
Satamasta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta olkaa arvon kommentoijat johdonmukaisia arvioinneissanne. Eli kun tässä blogissa tai muualla hehkutetaan jatkossa Helsingin vetovoimaa ja kahviloissa pyöriviä risteilyturisteja (tai vaikka Guggenheimia), muistakaa tuoda ilmi että olisi syytä vetää suitsia vähän tiukemmalle koska näistä on niin paljon haittaa kanta-asukeille.
Tämä viesti ei ole varsinaisesti kenellekään yksilöity, vaan yleisen tason kommentti.
Erinomainen tieto Pukinmäen pyörätielinjasta! Mutka tosiaan kaartaa aika kaukaa ja siinä täytyy nyt kai ylittää laskentatavasta riippuen viidestä kuuteen risteystä. Liitteen kaavakuvasta ei käy ilmi, mutta ilmeisesti radan varressa kulkeva pyörätie suunnitellaan jatkuvaksi sillalla myös Kehän I:den yli? Ehkä sitten liittyy Ratavallintien pyörätiehen?
Katsoin vielä uutta nopeusrajoituskarttaa: myös Kaivokadulla ja Mannerheimintien eteläosassa nostetaan nopeuksia. Onko tämä oikeasti tarkoitus, vai kartta on vain vähän hutiloiden tehty?
Liikenneongelmissa kesäisten risteilyaluksien osuus on kyllä mitätön, kun niissä ei kuljeteta autoja tai rekkoja. Ja Guggenheim on kuopattu – siis ihan G-säätiö itse on sanonut, että se ei aloita uusia museohankkeita missään päin maailmaa (ja niin kun meitiä uhkailtiin, että naapurikaupunki vie jos Helsingille ei heti kelpaa).
Juuri näin: risteilyalusten vaikutus keskustan ruuhkiin on hetkellinen, mutta Viron-viinaralli (tai miksi sitä kukin haluaa nimittää) on jokapäiväinen riesa. Sadat bussit jonottavat joka päivä mennen tullen satamaan ja pois sieltä, ja rekat (joiden oikea paikka olisi Vuosaaressa), tukkivat läpiajot, vaikka läpiajo olisi niiltä kielletty. Mutta kaupunki tienaa joka matkustajasta.
Ei kiinnosta. Piikki on auki.
Ruuhkaa eivät aiheuta rekat ja bussit vaan henkilöautot. Kannattaa käydä joskus katsomassa paikan päällä ja laskea eri autoryhmät.
Yksi bussilastillinen vastaa 25 – 50 henkilöautoa. Ja rekassa kulkee rahtia noin sadan henkilöauton verran. Puhutaan eri kertaluokista.
Vastaavasti ratikkaselvityksen mukaan ratikka-alueella ratikat ja autot kuljettavat suunnilleen yhtä paljon ihmisiä. Eli yhteensä 140 raitiovaunulla kuljetetaan saman verran ihmisiä kuin kaikilla keskustaan tunkevilla henkilöautoilla yhteensä. Noin sadalla rautiovaunulla ei ruuhkaa saa aikaiseksi.
Ainut ongelma ovat ihmiset, jotka mukavuussyistä haluavat kulkea paikasta toiseen omalla autolla. Heitä on keskustassa noin 15% liikkujista ja heidän vuokseen kärsivät loput 85%. Ja ilman tätä itsekästä porukkaa Helsingin liikkuminen olisi ilmastoneutraalia jo nyt.
Tähän ongelmaan ei haluta puuttua. Ja sen vuoksi esimerkiksi ratikkaohjelmassa mainittu liikennevaloetuuksien säätäminen (hintalappu kaupungin menojen mittakaavassa mitättömät 500 000 euroa) jää taas tekemättä. Kiitos mukavuusautoilijat.
No kyllä ne rekatkin ruuhkaa saavat aikaikseksi, kannattaa käydä katsomassa kun laivalta rekat purkavat pöhisemään pienhiukkasia Jätkäsaaren ilmaan. Käytännössä Tyynenmerenkadulla kokonainen kaista täyttyy rekoista, jotka sumputtavat liikenteen terminaalilta Länsiväylälle.
Järjen köyhyyttä on, että kaupunki sallii omistamansa sataman subventoida henkilöautoilla laivalle tulijoita, ja siten epäsuorasti myös edistää Viron-Latvian viinarallia. Satama ei peri minkäänlaisia maksuja henkilöautoista, vaan kohdistaa kaikki maksut henkilömatkustajille, joista osa ihan asiallisesti tulee matkalle julkisilla.
Miksi kaista täyttyy eivätkä rekat jatka matkaa läpi risteyksen. Siksi, koska risteyksen tukkivat henkilöautot. Rekoilla ei ruuhkaa saa aikaiseksi, kyllä sen aiheuttavat henkilöautot, joita on määrällisesti hurjan paljon enemmän.
Ei ilmeisesti suunnitella, tämä on pelkkä kaavavaraus. Noin muuten Pukinmäkeä ollaan tiivistämässä mutta kaupunkisuunnittelun mielestä radanavarren pyöräilijöiden pitää mutkitella risteysten poikki ihan niin kuin aina ennenkin.
Ydin keskustassa turhat bussit ovat suurin ongelma.
Et näköjään osaa päättää, onko henkilöautoja liikkeellä paljon vai vähän. Samaan hengenvetoon yrität todistaa, että kadut ovat täynnä henkilöautoja mutta autoilijoita on vain 15 % kadulla liikkujista. Tyhjiä robottiautojako ne loput ovat vai mitä? Bussilla Viroon matkaajat ovat suureksi osaksi huvimatkalla, työmatka-autoilijat autoilevat, jos kunnollista julkista liikennettä ei ole tarjolla. Ei ihan vertailukelpoista.
Patologinen autoviha taitaa vääristää näkökykyä.
Yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on, että autot puretaan laivasta hitaammassa tahdissa niin, että katuverkon kapasiteettia ei ylitetä: tällöin ei synny mitään ruuhkaa. Koska ruuhkassa liikenneväylän välityskyky romahtaa, hitaampi purkaminen voisi hyvin nopeuttaa liikennettä kokonaisuutena 😉
Tämä kaipaisi kyllä vähän perusteluja! Nyt on todellisuudessa puurot ja vellit ihan sekaisin.
Autoliikenteen nopeuksilla ei ole merkitystä viihtyvyyteen, sen sijaan nopeuksien laskeminen laske välityskyky, eli kaupungin kykyä tuottaa sitä hyvää, jonka takia ihmiset tulevat kaupunkiin.
Nopeuksilla ei myöskään ole merkitystä liikenneturvallisuuteen kokonaisuutena. Se mihin ne vaikuttavat, on vammautumisen vakavuuteen ja kuoleman todennäköisyyteen, kun onnettomuus on tapahtunut.
Niin se vaan on. Koska henkilöauto on niin tehoton tapa siirtää ihmisiä paikasta toiseen kaupungissa.
Ratikka-alueella liikennesuoritteesta henkilöautoilla tehdään 15%, aivan kuten ratikoilla, 10% muilla joukkoliikennevälineillä ja valtaosa eli 60% kävellen tai pyörällä.
Jos liikennesuorite henkilöautoilla olisi vaikka kaksinkertainen nykyiseen nähden ja osuus siten 30%, olisi autoja kaksinkertainen määrä nykyiseen nähden. Ja jos osuus olisi kokonaiset 100%, niitä olisi noin 7 kertaa nykyistä enemmän. Kummassakaan näistä tapauksista kaupunkia ei voisi olla olemassa nykymuodossaan.
Ilman kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä ei ole kaupunkia. Ja kaupungissa ainoastaan murto-osa liikennesuoritteesta voidaan tehdä henkilöautolla. Tällä hetkellä osuus on aivan liian suuri, koska haitat muulle liikkumiselle ja elämän laadulle ovat erittäin merkittäviä. Hyödyt taas ovat mitättömiä ja kyse on suurimmaksi osin mukavuusautoilusta: siirrettävänä on kuljettajan lisäksi kännykkä ja kannettava.
Olisi kiva nähdä se hattu, joista nämä luvut on tempaistu. 60 % kävellen tai pyörällä taitaa olla peräisin siitä kuuluisasta pyöräilybarometrista, jossa haastateltiin 2000 henkeä ja sitten kerrottiin, että yli 50 % helsinkiläisistä pyöräilee säännöllisesti. Se jätettiin julkistamatta, että samat fillaristit käyttävät autoa useammin kuin fillaria.
Sinun logiikallasi Jenkkilässä ei muuten paikoitellen ole lainkaan kaupunkeja, koska monessa pienemmässä kaupungissa kukaan ei kävele tai pyöräile, eikä joukkoliikenteestä ole kuultukaan.
Tämä autoilijoiden patologinen vihaaminen on aika lyhytnäköistä, kun samat tyypit paitsi kävelevät, käyttävät myös autoa ja julkista liikennettä. Kannattaisi vähitellen uskoa, että työmatka-autoilu ei ole mitään mukavuusautoilua vaan käytännön sanelema pakko. Eikä tämä muutenkaan ole mikään nollasummapeli.
Jätkäsaaren satamaan matkalla olevista kyllä ratikalla ja busseilla tulee paljon enemmän kuin henkilöautoilla, vaikka henkilöautoja on tietysti enemmän kui ratikoita.
Toivottavasti tattarisolmua toteutettaessa ratkaistaan myös alueen liikennesuunnittelun pahin ja onnettomuusherkin sekasotku eli se miten porvoon moottoritien suunnasta lahdenväylälle liittyvä liikenne ja lahdenväylältä kehä-1:lle ryhmittyvä liikenne leikkaa toisensa.
Lähdenväylän liikenne on valtion vastuulla.
Muutama liikennekamera ja 80 km/h nopeusrajoitus auttaisi jo paljon, kannattaisi kokeilla.
Motarille 80 km/h? Ei kovin fiksu idea. Kaikkien sisääntuloväyliin nopeuksia voi hyvin nostaa. Hyvä tavoite on aluksi 180 km/h.
Motarimerkit pois niin ei tuotakaan ongelmaa ole.