Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.11.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Ratikkalin­jas­ton kehittämissuunnitelma

60 miljoon­aa mak­sa­va suun­nitel­ma, joka säästää pelkkiä liiken­nöimiskus­tan­nuk­sia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoituk­selle 7,5 %:n korkokan­nan. Tämän päälle tule­vat matkus­ta­jien selvästi suurem­mat säästöt. Tätä pitäisi nopeut­taa ja paljon.

Ihan kaikkea ei voi nopeut­taa, kos­ka kadun remon­tit on sidot­tu siihen, kun katu on muutenkin menos­sa perusko­r­jauk­seen, kuten juuri nyt Meche­lininkadul­la. Yksin tehtynä nämä tuli­si­vat selvästi kalli­im­mak­si. Mut­ta paljon voi nopeuttaa.

Stans­vikin kallion kaava

Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­t­a­mi­nen ete­nee kaa­va kaaval­ta. Tässä taas run­saat 2 000 asukas­ta. Lausun­noil­la olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muu­tok­sia, joista merkit­tävin on, että rak­en­t­a­mi­nen väistää hie­man erit­täin harv­inaista lahokaviosam­mal­ta. Väistävätköhän myös alueelle muut­ta­vat sadat lapset?

Vuosaaren lukion kaava

Vuosaaren lukio saa uudet raken­nuk­sen noin 900 oppi­laalle. Alak­er­taan tulee kau­pal­lisia tilo­ja, siis erään­lainen hybridikaava.

Uute­lan hoito- ja kehittämissuunnitelma

Ydin­voiman rak­en­tamista varten Helsinki­in liitet­ty alue menee parem­paan käyt­töön. Nyt kiis­tan kohteena on uusi tielin­ja, jota ei halu­ta pirstom­aan luon­toaluei­ta. Toisaal­ta sil­loin jalankulk­i­jat, pyöräil­i­jät ja autoil­i­jat ovat tois­t­en­sa tiel­lä. Nopeusra­joi­tus, 20 km/h?

Tat­tarisil­lan eritasoliittymä

Aluet­ta Lah­den­väylän itäpuolel­la ja Kehä I:n pohjois­puolel­la ote­taan pikkuhil­jaa käyt­töön. Lah­den­väylälle tulee uusi eri­ta­soli­it­tymä, joka mah­tuu yllät­tävän pie­neen tilaan. Se on rak­en­teeltaan sel­l­ainen, jota itse esitin Koivusaa­reen, mut­ta siel­lä se oli mahdoton.

Malmin lentoase­man raken­nusten suojelukaava

Van­hat raken­nuk­set suo­jel­laan tarkoituk­se­na ottaa ne toim­i­ti­lakäyt­töön sen jäl­keen, kun lento­kent­tä hiljenee.

Falkul­lan­ti­lan kaava

Tämäkin liit­tyy Malmin lento­ken­tän lakkaut­tamiseen. Falkul­lan tila kaavoite­taan lähin­nä nykyiseen käyt­töön­sä, mut­ta parem­min, kun­han lentomelu pois­tuu. Asum­ista 5 000 k‑m2 kaa­va-alueen laidal­la. Tämä kaa­va on tehty lau­takun­nan hyväksymän kaavarun­gon perus­teel­la. Kaavarunko on nopea jalostaa myös asun­tokaavoik­si, kun­han yleiskaa­va on saanut lainvoiman.

Puk­in­mäen ase­man luo suurmyymälä HOK-Elannolle

Taas uusi hehtaar­i­hal­li (11 000 m²). En pidä tästä suurmyymäläke­hi­tyk­ses­tä, mut­ta tämä on sen­tään ase­man vieressä.

Kaupun­gin maal­la, joten ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la voidaan tehdä jotain hyödyllistä.

Pyöräy­hteys näköjään aio­taan tule­vaisu­udessa vetää radan vart­ta pitkin. Nyt se hor­toilee tuos­sa kohdas­sa kier­tor­e­it­ille radan itäpuolelle.

Topeliuk­senkadul­ta koulun tilalle asuintalo

Lin­nankoskenkadun ja Topeliuk­senkadun kul­mas­ta pure­taan koulu ja tilalle tulee asun­to­ja run­saalle sadalle takatöölöläiselle.

SUMP-ohjel­ma

Sus­tained Urban Mobil­i­ty Plan. Vähän abstrak­ti paperi, mut­ta hyvä poh­ja tuleville, toiv­ot­tavasti konkreet­tisille päätöksille.

Nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen kaupunkiliikenteessä

Helsin­gin nopeusra­joituk­set siir­tyvät askel askeleelta itäeu­roop­palais­es­ta kult­tuurista kohti län­sieu­rop­palaista kult­tuuria. Tähä­nas­tiset nopeusra­joi­tusten alen­tamis­toimet ovat vähen­täneet liiken­neon­net­to­muk­sia ja eri­tyis­es­ti niis­sä kuollei­ta aivan dra­maat­tis­es­ti. Autoil­i­joi­ta nämä kor­pea­vat. Menete­tyis­sä mat­ka-ajois­sa on kyse muu­tamista kym­menistä sekun­neista, mut­ta toki se tekee autol­la ajos­ta vähem­män viihdyt­tävää. Uudet peri­aat­teet ovat seuraavat:

  • kaikil­la asuinaluei­den tont­tikaduil­la alueelli­nen 30 km/h ‑rajoi­tus
  • teol­lisu­usaluei­den tont­tikaduil­la alueelli­nen 40 km/h ‑rajoi­tus
  • niemen alueel­la alueelli­nen 30 km/h ‑rajoi­tus, pait­si pääkaduil­la ja
  • satami­in johtavil­la reit­eil­lä 40 km/h
  • moot­toriväylil­lä 60 km/h — 80 km/h
  • pääkaduil­la 50 km/h esikaupunkialueil­la, 40 km/h kantakaupungissa

Hakamäen­tien eteläpuolella

  • alueel­lisil­la kokoo­jakaduil­la 40 km/h
  •  paikallisil­la kokoo­jakaduil­la 40 km/h, jos katu on mitoitet­tu joukkoliikenteelle
  • ja 30 km/h, jos katu ei ole mitoitet­tu joukkoli­iken­teelle tai
  • kadul­la tarve rauhoit­taa liikennettä

Liiken­nemelun takia tuo 80 km/h moot­toriväylil­lä keskel­lä asu­tus­ta on vähän paljon. Eri­tyis­es­ti tähän aikaan, kun autoi­hin on taas asen­net­tu äänekkäät asfaltin raapimet.

Asun­to­tont­tien vuokraami­nen Jätkäsaaressa

Asun­to­ton­tit vuokrataan vuokral­la, jon­ka pääo­ma-arvona on run­saat 734 €/k/m2. Tämä on kyl­lä aika paljon vähem­män kuin alueel­la myy­ty­jen tont­tien hin­ta on ollut, mut­ta vas­taavasti vaa­dit­tu neljän pros­entin tuot­to. Minus­ta olisi parem­pi pitää oikei­ta hin­tata­so­ja ja oikei­ta korko­ta­so­ja eikä vääristää molem­pia niin, että päästään oikeaan vuokrata­soon. Osa asun­noista menee Ara-tuotan­toon (sil­loin vuokra on alem­pi), mut­ta osa on vapaara­hoit­teista ja ilmeis­es­ti säätelemätön­tä tuotan­toa. Sel­l­aiset pitäisi luovut­taa tar­jouskil­pailu­jen perus­teel­la. Kult­tuuri kaupungis­sa on kuitenkin toinen.

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.11.2017”

  1. Sisäl­tyykö ratikkaverkos­ton kehit­tämiso­hjel­maan minkään­laista velvoit­tavu­ut­ta? Suun­nitel­ma on eri­no­mainen, mut­ta sen vaiku­tus voi jäädä vähäisek­si, jos peri­aat­tei­den nou­dat­tamis­es­ta äänestetään lau­takun­nas­sa kadun­pätkä kerrallaan.

  2. “Nyt kiis­tan kohteena on uusi tielin­ja, jota ei halu­ta pirstom­aan luon­toaluei­ta. Toisaal­ta sil­loin jalankulk­i­jat, pyöräil­i­jät ja autoil­i­jat ovat tois­t­en­sa tiel­lä. Nopeusra­joi­tus, 20 km/h?”

    Todel­lisu­udessa jalankulk­i­jat, pyöräil­i­jät ja autoil­i­jat eivät ole tois­t­en­sa tiel­lä, kos­ka kevyt liikenne ohjau­tuu Uute­las­sa nyky­isinkin omille reit­eilleen. Näitä hiekkatiemäisiä polku­ja pitkin pääsee samoi­hin kohteisi­in kuin tienkin kaut­ta. Paikoin tie ja “polku” kulke­vat rinnakkain.

    Vuon­na 2015 päätet­ti­in Uute­lan uud­es­ta koira­puis­tos­ta (yleis­ten töi­den lau­takun­ta 1.12.2015), jon­ka rak­en­tamista perustelti­in sil­lä, että Uute­lan van­ha koira­puis­to halut­ti­in lakkaut­taa liiken­teen vähen­tämisek­si. Nyt uusi koira­puis­to on raken­net­tu (paikalla oli ennen hienoa lehtomet­sää), mut­ta van­haa ei sit­ten lakkautettukaan.

    Uute­lan luon­toa on siis pirstot­tu jo kor­vaavak­si tarkoite­tun uuden koira­puis­ton rak­en­tamiseen ja nyt sitä sit­ten halut­taisi­in pirstoa lisää rak­en­ta­mal­la tie.

    Käsit­tääk­seni kaupun­gin pyrkimyk­si­in kuu­luu yksi­ty­isautoilun vähen­tämi­nen. Tässäkään mielessä ei tun­nu luon­te­val­ta, että koiria varten tarvit­taisi­in autotie keskelle metsää.

    Kuvia uud­es­ta koira­puis­tos­ta ja Uute­lan kevyelle liiken­teelle sopivista reit­eistä löy­tyy täältä:

    http://hlylinen.blogspot.fi/2017/09/skatanniementie-pirstoisi-uutelan.html

  3. Kak­si pyyn­töä, älkää sal­liko Jätkäsaaren kaduille nyky­istä 30 km/h nopeam­paa hur­jastelua. Jo nyky­isil­lä nopeuk­sil­la liikenne on vaarallista.

    Toisek­si voisitte kiin­nit­tää huomio­ta katutöi­den nopeu­teen. Esim. Mek­lu on ollut aivan jär­jet­tömän kauan kun­nos­tet­ta­vana. Kaupun­gin pitää ryhdis­täy­tyä näis­sä katutöis­sä ja vaa­tia urakoit­si­joi­ta huomioimaan töistä kadunkäyt­täjille remon­tista aiheutu­vat hai­tat. Aivan liian usein tietyöt ovat sitä, että revitään katu auki, ihme­tel­lään puoli vuot­ta ja lop­ul­ta ylitöinä yöaikaan kauheal­la hop­ul­la tehdään työt.

  4. Rolle:
    Kak­si pyyn­töä, älkää sal­liko Jätkäsaaren kaduille nyky­istä 30 km/h nopeam­paa hur­jastelua. Jo nyky­isil­lä nopeuk­sil­la liikenne on vaarallista.

    Toisek­si voisitte kiin­nit­tää huomio­ta katutöi­den nopeu­teen. Esim. Mek­lu on ollut aivan jär­jet­tömän kauan kun­nos­tet­ta­vana. Kaupun­gin pitää ryhdis­täy­tyä näis­sä katutöis­sä ja vaa­tia urakoit­si­joi­ta huomioimaan töistä kadunkäyt­täjille remon­tista aiheutu­vat hai­tat. Aivan liian usein tietyöt ovat sitä, että revitään katu auki, ihme­tel­lään puoli vuot­ta ja lop­ul­ta ylitöinä yöaikaan kauheal­la hop­ul­la tehdään työt.

    Meche­lininkat­ua on nyt naker­ret­tu läh­es vuosi, eikä juuri mitään kohtaa ole saatu valmi­ik­si. Aikataulun mukaan tätä pitäisi jatkua vielä koko ensi vuosi. Jos tahti on tämä, ei sekään riitä. Hom­mas­ta on tul­lut ikuisuusprojekti.

    Eikä ketään kiin­nos­ta, mil­laisia kus­tan­nuk­sia tästä aiheutuu kaupunki­laisille, jot­ka viet­tävät aikaansa ruuhkissa ja jonois­sa. Kaupun­ki askartelee niiden “aikasäästö­jen” kanssa, joi­ta ratikkare­it­tien veivaamis­es­ta saadaan, kun jol­lain reit­il­lä säästyy (tietysti lasken­nal­lis­es­ti) 25 sekuntia.

  5. Uute­lan suun­nitel­ma on tei­den rak­en­tamisen lisäk­si muutenkin voimalli­nen. Uutela ote­taan hallintaan, luon­to ja etenkin eläimet karkot­tuvat. Helsin­gin viimeisiä luon­toalui­ta muute­taan puis­tok­si. Ihmiset arvosta­vat Uute­laa niin kuin se nyt on. Suun­nitel­ma on salakavala. Antakaa Uute­lan olla ja käyt­täkää varat uusien luon­non­suo­jelu­alu­iden perus­tamiseen. Vaik­ka tääl­lä Vuosaa­res­sa ja Pohjois-helsingis­sä. Kaik­ki jot­ka halu­a­vat Uute­laan, pää­sevät sinne nyt. Se ei voi olla parem­mas­sa käytössä!

  6. Autoli­iken­teen nopeuk­sien laskem­i­nen on keskeinen keino yleisen liiken­netur­val­lisu­u­den paran­tamisek­si ja katuym­päristö­jen viihtyvyy­den lisäämisek­si. Tästä syys­tä esi­tys on varsin kannatettava.

    Tärkeänä muu­tostarpeena esi­tyk­seen jako Hakamäen­tien etelä- ja pohjois­puoleen on teen­näi­nen, merk­it­seväm­pää on nähdä katu­jen poten­ti­aali kan­takaupun­gin katu­tilaverkos­tona ja rooli alueen sisäisenä katuna. 

    Käpylän kohdal­la koko Mäkelänkatu tulee saat­taa 40km/h piiri­in. Tästä asi­as­ta on tehty jo aikaisem­min enem­mistö­val­tu­us­ton hyväksymä aloite. Mäkelänkatu on Käpylän keskel­lä ja jakaa koulupi­ire­jä ja päivähodon reit­te­jä. Muis­sa vas­taavis­sa paikois­sa nyky­is­ten moot­toritei­den alkupis­tei­den kaupun­gin puolel­la Huopalah­den­tiel­lä, Man­ner­heim­intiel­lä ja Kus­taa Vaasan tiel­lä nopeudet esitetään las­ket­taviksi 40 km/h elleivät ole jo. Olisi tärkeää että koko nykyisel­lä ratik­ka-/kaupunkipyörävyöhyk­keel­lä olisi samat pelisään­nöt nopeuk­sien suh­teen. Myös autoilun näkökul­mas­ta liian tiuhaan vai­h­tu­vat nopeusra­joituk­set saat­ta­vat jäädä huomaamatta.

  7. Sinän­sä hyvässä suun­nitel­mas­sa nopeusra­joi­tusten alen­tamisek­si ihmette­len sitä, että Jätkäsaaren kokoo­jakatu­jen nopeusra­joituk­sia nos­te­taan. Miten paljon sata­mas­ta purkau­tu­vaa liiken­net­tä suju­voit­taa, että liiken­neval­oi­hin voi ajaa odot­ta­maan 40 km/h entisen 30 km/h sijaan. Keskel­lä asu­tus­ta kulke­vien katu­jen tur­val­lisu­us sen sijaan kär­sii var­masti. Onko kaupungis­sa mikään niin pyhää kuin Helsin­gin Sata­man liiketoiminta?

  8. Johannes: ” Onko kaupungis­sa mikään niin pyhää kuin Helsin­gin Sata­man liiketoiminta?”

    Ei ole, kos­ka kaupun­ki ansait­see sil­lä niin hyvin. Sama peri­aate kuin kaikissa muis­sakin ratkaisu­is­sa: vain raha ratkaisee. Mil­lään muul­la ei ole merkitystä.

  9. Johannes:Miten paljon sata­mas­ta purkau­tu­vaa liiken­net­tä suju­voit­taa, että liiken­neval­oi­hin voi ajaa odot­ta­maan 40 km/h entisen 30 km/h sijaan. Keskel­lä asu­tus­ta kulke­vien katu­jen tur­val­lisu­us sen sijaan kär­sii varmasti. 

    Sata­mas­ta purkau­tu­vaa liiken­net­tä ei suju­voit­taisi edes se, vaik­ka nopeusra­joi­tus olisi 120 km/h, kos­ka jono matelee sitä samaa 3 km/h vauh­tia sinne ensim­mäisille liiken­neval­oille ja sit­ten toisille ja niin edespäin.

    Ja sil­loin, kun laivo­ja ei ole sata­mas­sa, sieltä pääsee jo sil­lä 30 km/h nopeudel­la aika pikaises­ti Mek­lun risteyk­seen jonot­tele­maan. Sil­loinkin pul­lonkaula on muualla.

    Ei mitään järkeä.

  10. Johannes:
    Sinän­sä hyvässä suun­nitel­mas­sa nopeusra­joi­tusten alen­tamisek­si ihmette­len sitä, että Jätkäsaaren kokoo­jakatu­jen nopeusra­joituk­sia nostetaan. 

    Nyanssi­na Kata­janokalla puolestaan nopeusra­joi­tus­ta las­ke­taan ter­mi­naalin kohdal­la, eli viimeiset 250 metriä sisää­na­jopor­tille pitää ajaa hitaam­min kuin nyky­isin — tässä on var­masti jokin logi­ik­ka takana 😉

  11. Ja juuri kun Espal­la saati­in nopeut­ta las­ket­tua, se nos­te­taan taas korkeammaksi.

  12. Jalankulk­i­ja:
    Johannes: ” Onko kaupungis­sa mikään niin pyhää kuin Helsin­gin Sata­man liiketoiminta?”

    Ei ole, kos­ka kaupun­ki ansait­see sil­lä niin hyvin. Sama peri­aate kuin kaikissa muis­sakin ratkaisu­is­sa: vain raha ratkaisee. Mil­lään muul­la ei ole merkitystä.

    Ja sit­ten on ihan silkkaa osaa­mat­to­muut­ta. Sata­ma ajat­telee liikaa Tallinkin busi­ness-logi­ikkaa ja aivan liian vähän Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telua ja menestystä.

  13. Ihme­tyt­tää myös Kata­ja­har­jun sil­lan nopeusra­joi­tus, joka pysyy viidessäkymp­is­sä. Siinä menee sen­tään Helsin­gin ja Espoon välistä pyöräli­iken­net­tä sen ver­ran, etten ihmettelisi jos pyöriä on ainakin kesäisin liiken­teessä enem­män kuin auto­ja. Ja kyseisessä kohdas­sa siis ei ole pyöräti­etä eikä pyöräkaisto­ja, joiden puut­tumisen pitäisi esi­tyk­sen perus­teel­la vaikut­taa rajoituksiin.

  14. Jalankulk­i­ja:
    Johannes: ” Onko kaupungis­sa mikään niin pyhää kuin Helsin­gin Sata­man liiketoiminta?”

    Ei ole, kos­ka kaupun­ki ansait­see sil­lä niin hyvin. Sama peri­aate kuin kaikissa muis­sakin ratkaisu­is­sa: vain raha ratkaisee. Mil­lään muul­la ei ole merkitystä.

    Sata­mas­ta voi olla mitä mieltä tahansa, mut­ta olkaa arvon kom­men­toi­jat johdon­mukaisia arvioin­neis­sanne. Eli kun tässä blo­gis­sa tai muual­la hehkute­taan jatkos­sa Helsin­gin vetovoimaa ja kahvilois­sa pyöriv­iä ris­teily­tur­is­te­ja (tai vaik­ka Guggen­heimia), muis­takaa tuo­da ilmi että olisi syytä vetää suit­sia vähän tiukem­malle kos­ka näistä on niin paljon hait­taa kanta-asukeille. 

    Tämä viesti ei ole varsi­nais­es­ti kenellekään yksilöi­ty, vaan yleisen tason kommentti.

  15. Eri­no­mainen tieto Puk­in­mäen pyörätielin­jas­ta! Mut­ka tosi­aan kaar­taa aika kaukaa ja siinä täy­tyy nyt kai ylit­tää lasken­tatavas­ta riip­puen viidestä kuu­teen risteystä. Liit­teen kaavaku­vas­ta ei käy ilmi, mut­ta ilmeis­es­ti radan var­res­sa kulke­va pyörätie suun­nitel­laan jatku­vak­si sil­lal­la myös Kehän I:den yli? Ehkä sit­ten liit­tyy Ratavallintien pyörätiehen?

  16. Kat­soin vielä uut­ta nopeusra­joi­tuskart­taa: myös Kai­vokadul­la ja Man­ner­heim­intien eteläosas­sa nos­te­taan nopeuk­sia. Onko tämä oikeasti tarkoi­tus, vai kart­ta on vain vähän hutiloiden tehty?

  17. Peter: kahvilois­sa pyöriv­iä ris­teily­tur­is­te­ja (tai vaik­ka Guggenheimia)

    Liiken­neon­gelmis­sa kesäis­ten ris­teilyaluk­sien osu­us on kyl­lä mitätön, kun niis­sä ei kul­jete­ta auto­ja tai rekko­ja. Ja Guggen­heim on kuopat­tu — siis ihan G‑säätiö itse on sanonut, että se ei aloi­ta uusia museo­hankkei­ta mis­sään päin maail­maa (ja niin kun meitiä uhkailti­in, että naa­purikaupun­ki vie jos Helsingille ei heti kelpaa).

  18. Mikko H: Liiken­neon­gelmis­sa kesäis­ten ris­teilyaluk­sien osu­us on kyl­lä mitätön, kun niis­sä ei kul­jete­ta auto­ja tai rekko­ja. Ja Guggen­heim on kuopat­tu – siis ihan G‑säätiö itse on sanonut, että se ei aloi­ta uusia museo­hankkei­ta mis­sään päin maail­maa (ja niin kun meitiä uhkailti­in, että naa­purikaupun­ki vie jos Helsingille ei heti kelpaa).

    Juuri näin: ris­teilyalus­ten vaiku­tus keskus­tan ruuhki­in on het­kelli­nen, mut­ta Viron-viinar­al­li (tai mik­si sitä kukin halu­aa nimit­tää) on jokapäiväi­nen riesa. Sadat bus­sit jonot­ta­vat joka päivä men­nen tullen sata­maan ja pois sieltä, ja rekat (joiden oikea paik­ka olisi Vuosaa­res­sa), tukki­vat läpi­a­jot, vaik­ka läpi­a­jo olisi niiltä kiel­let­ty. Mut­ta kaupun­ki tien­aa joka matkustajasta.

  19. Jalankulk­i­ja:

    …Eikä ketään kiin­nos­ta, mil­laisia kus­tan­nuk­sia tästä aiheutuu kaupunkilaisille… 

    Ei kiin­nos­ta. Piik­ki on auki.

  20. Jalankulk­i­ja: Juuri näin: ris­teilyalus­ten vaiku­tus keskus­tan ruuhki­in on het­kelli­nen, mut­ta Viron-viinar­al­li (tai mik­si sitä kukin halu­aa nimit­tää) on jokapäiväi­nen riesa. Sadat bus­sit jonot­ta­vat joka päivä men­nen tullen sata­maan ja pois sieltä, ja rekat (joiden oikea paik­ka olisi Vuosaa­res­sa), tukki­vat läpi­a­jot, vaik­ka läpi­a­jo olisi niiltä kiel­let­ty. Mut­ta kaupun­ki tien­aa joka matkustajasta.

    Ruuhkaa eivät aiheuta rekat ja bus­sit vaan henkilöau­tot. Kan­nat­taa käy­dä joskus kat­so­mas­sa paikan pääl­lä ja laskea eri autoryhmät.

    Yksi bus­si­lastill­i­nen vas­taa 25 — 50 henkilöau­toa. Ja rekas­sa kul­kee rah­tia noin sadan henkilöau­ton ver­ran. Puhutaan eri kertaluokista.

    Vas­taavasti ratikka­selvi­tyk­sen mukaan ratik­ka-alueel­la ratikat ja autot kul­jet­ta­vat suun­nilleen yhtä paljon ihmisiä. Eli yhteen­sä 140 raitio­vaunul­la kul­jete­taan saman ver­ran ihmisiä kuin kaikil­la keskus­taan tunkevil­la henkilöau­toil­la yhteen­sä. Noin sadal­la rautio­vaunul­la ei ruuhkaa saa aikaiseksi.

    Ain­ut ongel­ma ovat ihmiset, jot­ka mukavu­ussy­istä halu­a­vat kulkea paikas­ta toiseen oma­l­la autol­la. Heitä on keskus­tas­sa noin 15% liikku­jista ja hei­dän vuok­seen kär­sivät lop­ut 85%. Ja ilman tätä itsekästä porukkaa Helsin­gin liikku­mi­nen olisi ilma­s­toneu­traalia jo nyt.

    Tähän ongel­maan ei halu­ta puut­tua. Ja sen vuok­si esimerkik­si ratikkao­hjel­mas­sa mainit­tu liiken­neval­oe­tuuk­sien säätämi­nen (hin­ta­lap­pu kaupun­gin meno­jen mit­takaavas­sa mität­tömät 500 000 euroa) jää taas tekemät­tä. Kiitos mukavuusautoilijat.

  21. Koti-isä: Ruuhkaa eivät aiheuta rekat ja bus­sit vaan henkilöau­tot. Kan­nat­taa käy­dä joskus kat­so­mas­sa paikan pääl­lä ja laskea eri autoryhmät.

    No kyl­lä ne rekatkin ruuhkaa saa­vat aikaik­sek­si, kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa kun laival­ta rekat purka­vat pöhisemään pien­hiukka­sia Jätkäsaaren ilmaan. Käytän­nössä Tyy­nen­merenkadul­la kokon­ainen kaista täyt­tyy rekoista, jot­ka sumput­ta­vat liiken­teen ter­mi­naalil­ta Länsiväylälle.

    Jär­jen köy­hyyt­tä on, että kaupun­ki sal­lii omis­ta­mansa sata­man sub­ven­toi­da henkilöau­toil­la laivalle tuli­joi­ta, ja siten epä­suo­rasti myös edis­tää Viron-Lat­vian viinar­al­lia. Sata­ma ei peri minkään­laisia mak­su­ja henkilöau­toista, vaan kohdis­taa kaik­ki mak­sut henkilö­matkus­ta­jille, joista osa ihan asial­lis­es­ti tulee matkalle julkisilla.

  22. Rolle: Käytän­nössä Tyy­nen­merenkadul­la kokon­ainen kaista täyt­tyy rekoista, jot­ka sumput­ta­vat liiken­teen ter­mi­naalil­ta Länsiväylälle.

    Mik­si kaista täyt­tyy eivätkä rekat jat­ka matkaa läpi risteyk­sen. Sik­si, kos­ka risteyk­sen tukki­vat henkilöau­tot. Rekoil­la ei ruuhkaa saa aikaisek­si, kyl­lä sen aiheut­ta­vat henkilöau­tot, joi­ta on määräl­lis­es­ti hur­jan paljon enemmän.

  23. JN:
    Eri­no­mainen tieto Puk­in­mäen pyörätielin­jas­ta! Mut­ka tosi­aan kaar­taa aika kaukaa ja siinä täy­tyy nyt kai ylit­tää lasken­tatavas­ta riip­puen viidestä kuu­teen risteystä. Liit­teen kaavaku­vas­ta ei käy ilmi, mut­ta ilmeis­es­ti radan var­res­sa kulke­va pyörätie suun­nitel­laan jatku­vak­si sil­lal­la myös Kehän I:den yli? Ehkä sit­ten liit­tyy Ratavallintien pyörätiehen?

    Ei ilmeis­es­ti suun­nitel­la, tämä on pelkkä kaavava­raus. Noin muuten Puk­in­mäkeä ollaan tiivistämässä mut­ta kaupunkisu­un­nit­telun mielestä radanavar­ren pyöräil­i­jöi­den pitää mutkitel­la risteysten poik­ki ihan niin kuin aina ennenkin.

  24. Koti-isä: Ruuhkaa eivät aiheuta rekat ja bus­sit vaan henkilöau­tot. Kan­nat­taa käy­dä joskus kat­so­mas­sa paikan pääl­lä ja laskea eri autoryhmät.

    Yksi bus­si­lastill­i­nen vas­taa 25 – 50 henkilöau­toa. Ja rekas­sa kul­kee rah­tia noin sadan henkilöau­ton ver­ran. Puhutaan eri kertaluokista.

    Vas­taavasti ratikka­selvi­tyk­sen mukaan ratik­ka-alueel­la ratikat ja autot kul­jet­ta­vat suun­nilleen yhtä paljon ihmisiä. Eli yhteen­sä 140 raitio­vaunul­la kul­jete­taan saman ver­ran ihmisiä kuin kaikil­la keskus­taan tunkevil­la henkilöau­toil­la yhteen­sä. Noin sadal­la rautio­vaunul­la ei ruuhkaa saa aikaiseksi.

    Ain­ut ongel­ma ovat ihmiset, jot­ka mukavu­ussy­istä halu­a­vat kulkea paikas­ta toiseen oma­l­la autol­la. Heitä on keskus­tas­sa noin 15% liikku­jista ja hei­dän vuok­seen kär­sivät lop­ut 85%. Ja ilman tätä itsekästä porukkaa Helsin­gin liikku­mi­nen olisi ilma­s­toneu­traalia jo nyt.

    Tähän ongel­maan ei halu­ta puut­tua. Ja sen vuok­si esimerkik­si ratikkao­hjel­mas­sa mainit­tu liiken­neval­oe­tuuk­sien säätämi­nen (hin­ta­lap­pu kaupun­gin meno­jen mit­takaavas­sa mität­tömät 500 000 euroa) jää taas tekemät­tä. Kiitos mukavuusautoilijat.

    Et näköjään osaa päät­tää, onko henkilöau­to­ja liik­keel­lä paljon vai vähän. Samaan hen­gen­ve­toon yrität todis­taa, että kadut ovat täyn­nä henkilöau­to­ja mut­ta autoil­i­joi­ta on vain 15 % kadul­la liikku­jista. Tyhjiä robot­ti­au­to­jako ne lop­ut ovat vai mitä? Bus­sil­la Viroon matkaa­jat ovat suurek­si osak­si huvi­matkalla, työ­mat­ka-autoil­i­jat autoil­e­vat, jos kun­nol­lista julk­ista liiken­net­tä ei ole tar­jol­la. Ei ihan vertailukelpoista.

    Patologi­nen autovi­ha taitaa vääristää näkökykyä.

  25. Rolle: No kyl­lä ne rekatkin ruuhkaa saa­vat aikaisek­si, kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa kun laival­ta rekat purka­vat pöhisemään pien­hiukka­sia Jätkäsaaren ilmaan. Käytän­nössä Tyy­nen­merenkadul­la kokon­ainen kaista täyt­tyy rekoista, jot­ka sumput­ta­vat liiken­teen ter­mi­naalil­ta Länsiväylälle.

    Yksinker­tainen ratkaisu ongel­maan on, että autot pure­taan laivas­ta hitaam­mas­sa tahdis­sa niin, että katu­verkon kap­a­siteet­tia ei ylitetä: täl­löin ei syn­ny mitään ruuhkaa. Kos­ka ruuhkas­sa liiken­neväylän väl­i­tyskyky rom­ah­taa, hitaampi purkami­nen voisi hyvin nopeut­taa liiken­net­tä kokonaisuutena 😉

  26. Jus­si:
    Autoli­iken­teen nopeuk­sien laskem­i­nen on keskeinen keino yleisen liiken­netur­val­lisu­u­den paran­tamisek­si ja katuym­päristö­jen viihtyvyy­den lisäämiseksi…

    Tämä kaipaisi kyl­lä vähän perustelu­ja! Nyt on todel­lisu­udessa puurot ja vel­lit ihan sekaisin.

    Autoli­iken­teen nopeuk­sil­la ei ole merk­i­tys­tä viihtyvyy­teen, sen sijaan nopeuk­sien laskem­i­nen laske väl­i­tyskyky, eli kaupun­gin kykyä tuot­taa sitä hyvää, jon­ka takia ihmiset tule­vat kaupunkiin.

    Nopeuk­sil­la ei myöskään ole merk­i­tys­tä liiken­netur­val­lisu­u­teen kokon­aisuute­na. Se mihin ne vaikut­ta­vat, on vam­mau­tu­misen vakavu­u­teen ja kuole­man toden­näköisyy­teen, kun onnet­to­muus on tapahtunut.

  27. Jalankulk­i­ja: Samaan hen­gen­ve­toon yrität todis­taa, että kadut ovat täyn­nä henkilöau­to­ja mut­ta autoil­i­joi­ta on vain 15 % kadul­la liikkujista. 

    Niin se vaan on. Kos­ka henkilöau­to on niin teho­ton tapa siirtää ihmisiä paikas­ta toiseen kaupungissa. 

    Ratik­ka-alueel­la liiken­nesuorit­teesta henkilöau­toil­la tehdään 15%, aivan kuten ratikoil­la, 10% muil­la joukkoli­iken­nevä­lineil­lä ja val­taosa eli 60% kävellen tai pyörällä.

    Jos liiken­nesuorite henkilöau­toil­la olisi vaik­ka kaksinker­tainen nykyiseen näh­den ja osu­us siten 30%, olisi auto­ja kaksinker­tainen määrä nykyiseen näh­den. Ja jos osu­us olisi kokon­aiset 100%, niitä olisi noin 7 ker­taa nyky­istä enem­män. Kum­mas­sakaan näistä tapauk­sista kaupunkia ei voisi olla ole­mas­sa nykymuodossaan.

    Ilman käve­lyä, pyöräi­lyä ja joukkoli­iken­net­tä ei ole kaupunkia. Ja kaupungis­sa ain­oas­taan mur­to-osa liiken­nesuorit­teesta voidaan tehdä henkilöau­tol­la. Täl­lä het­kel­lä osu­us on aivan liian suuri, kos­ka hai­tat muulle liikku­miselle ja elämän laadulle ovat erit­täin merkit­täviä. Hyödyt taas ovat mität­tömiä ja kyse on suurim­mak­si osin mukavu­usautoilus­ta: siir­ret­tävänä on kul­jet­ta­jan lisäk­si kän­nykkä ja kannettava.

  28. Koti-isä: Niin se vaan on. Kos­ka henkilöau­to on niin teho­ton tapa siirtää ihmisiä paikas­ta toiseen kaupungissa. 

    Ratik­ka-alueel­la liiken­nesuorit­teesta henkilöau­toil­la tehdään 15%, aivan kuten ratikoil­la, 10% muil­la joukkoli­iken­nevä­lineil­lä ja val­taosa eli 60% kävellen tai pyörällä.

    Jos liiken­nesuorite henkilöau­toil­la olisi vaik­ka kaksinker­tainen nykyiseen näh­den ja osu­us siten 30%, olisi auto­ja kaksinker­tainen määrä nykyiseen näh­den. Ja jos osu­us olisi kokon­aiset 100%, niitä olisi noin 7 ker­taa nyky­istä enem­män. Kum­mas­sakaan näistä tapauk­sista kaupunkia ei voisi olla ole­mas­sa nykymuodossaan.

    Ilman käve­lyä, pyöräi­lyä ja joukkoli­iken­net­tä ei ole kaupunkia. Ja kaupungis­sa ain­oas­taan mur­to-osa liiken­nesuorit­teesta voidaan tehdä henkilöau­tol­la. Täl­lä het­kel­lä osu­us on aivan liian suuri, kos­ka hai­tat muulle liikku­miselle ja elämän laadulle ovat erit­täin merkit­täviä. Hyödyt taas ovat mität­tömiä ja kyse on suurim­mak­si osin mukavu­usautoilus­ta: siir­ret­tävänä on kul­jet­ta­jan lisäk­si kän­nykkä ja kannettava.

    Olisi kiva nähdä se hat­tu, joista nämä luvut on tem­pais­tu. 60 % kävellen tai pyöräl­lä taitaa olla peräisin siitä kuu­luisas­ta pyöräily­barometrista, jos­sa haas­tatelti­in 2000 henkeä ja sit­ten ker­rot­ti­in, että yli 50 % helsinkiläi­sistä pyöräilee sään­nöl­lis­es­ti. Se jätet­ti­in julk­ista­mat­ta, että samat fil­lar­is­tit käyt­tävät autoa use­am­min kuin fillaria.

    Sin­un logi­ikallasi Jenkkilässä ei muuten paikoitellen ole lainkaan kaupunke­ja, kos­ka mon­es­sa pienem­mässä kaupungis­sa kukaan ei kävele tai pyöräile, eikä joukkoli­iken­teestä ole kuultukaan.

    Tämä autoil­i­joiden patologi­nen vihaami­nen on aika lyhyt­näköistä, kun samat tyyp­it pait­si kävelevät, käyt­tävät myös autoa ja julk­ista liiken­net­tä. Kan­nat­taisi vähitellen uskoa, että työ­mat­ka-autoilu ei ole mitään mukavu­usautoilua vaan käytän­nön sanele­ma pakko. Eikä tämä muutenkaan ole mikään nollasummapeli.

    1. Jätkäsaaren sata­maan matkalla ole­vista kyl­lä ratikalla ja bus­seil­la tulee paljon enem­män kuin henkilöau­toil­la, vaik­ka henkilöau­to­ja on tietysti enem­män kui ratikoita.

  29. Toiv­ot­tavasti tat­tarisol­mua toteutet­taes­sa ratkaistaan myös alueen liiken­nesu­un­nit­telun pahin ja onnet­to­muush­erkin seka­sotku eli se miten por­voon moot­tori­tien suun­nas­ta lah­den­väylälle liit­tyvä liikenne ja lah­den­väylältä kehä‑1:lle ryh­mit­tyvä liikenne leikkaa toisensa.

  30. Jyri:
    Toiv­ot­tavasti tat­tarisol­mua toteutet­taes­sa ratkaistaan myös alueen liiken­nesu­un­nit­telun pahin ja onnet­to­muush­erkin seka­sotku eli se miten por­voon moot­tori­tien suun­nas­ta lah­den­väylälle liit­tyvä liikenne ja lah­den­väylältä kehä‑1:lle ryh­mit­tyvä liikenne leikkaa toisensa.

    Muu­ta­ma liiken­nekam­era ja 80 km/h nopeusra­joi­tus aut­taisi jo paljon, kan­nat­taisi kokeilla.

  31. antti: Muu­ta­ma liiken­nekam­era ja 80 km/h nopeusra­joi­tus aut­taisi jo paljon, kan­nat­taisi kokeilla.

    Motar­ille 80 km/h? Ei kovin fik­su idea. Kaikkien sisään­tuloväyli­in nopeuk­sia voi hyvin nos­taa. Hyvä tavoite on aluk­si 180 km/h.

  32. Kalle: Motar­ille 80 km/h? Ei kovin fik­su idea. Kaikkien sisään­tuloväyli­in nopeuk­sia voi hyvin nos­taa. Hyvä tavoite on aluk­si 180 km/h.

    Motarimerk­it pois niin ei tuo­takaan ongel­maa ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.