Vaihtoehtoinen totuus

Oba­man vir­kaa­nas­tu­jai­set 2009
Trum­pin vir­kaa­nas­tu­jai­set 2017

Pudis­te­lim­me päi­täm­me, kun pre­si­dent­ti Trump väit­ti, että hänel­lä oli vir­kaa­nas­tu­jai­sis­sa enem­män väkeä Oba­mal­la. Miten oli otsaa, kun valo­ku­vat ker­toi­vat aivan muuta?

Täs­sä ei ole mitään uut­ta ja ihmeellistä.

Ensik­si­kin ihmi­sil­lä on luon­tai­nen tai­pu­mus kar­sia vas­taa­not­ta­maan­sa tie­toa hylä­ten epä­olen­nai­sen ja ottaen vas­taan olen­nai­sen. Ilman sitä elä­mä oli­si jat­ku­vaa kaaosta.

Toi­sek­si on inhi­mil­lis­tä kar­sia pois mie­les­tään tie­to, joka on oman kan­nan vas­tais­ta ja pai­not­taa tie­toa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioi­den tilas­ta. Tämä kuu­los­taa älyl­li­sel­tä heik­kou­del­ta, mut­ta sekin tiet­tyyn rajaan asti vah­vuus. Ilman sitä ei pys­tyi­si teke­mään pää­tök­siä ja toi­mi­maan joh­don­mu­kai­ses­ti. Jäi­si nään­ty­mään kuin aasi kah­den hei­nä­suo­van väliin.

Joh­don­mu­kai­suus muut­tuu jää­rä­päi­syy­dek­si, jos ei muu­ta kan­taan­sa edes vää­jää­mät­tö­mien tosi­asioi­den edes­sä. Poli­tii­kas­sa jää­rä­päi­siä ihail­laan ja takin­kään­tä­jiä hal­vek­su­taan pettureina.

Kol­man­nek­si hei­mou­tu­mi­nen on osa ihmis­luon­toa. Koko evo­luu­tion­sa ajan ihmi­set ovat olleet sodas­sa mui­ta hei­mo­ja ja kan­so­ja vas­taan. Vaik­ka ”Älä tapa” on ollut eet­ti­se­nä sään­tö­nä hei­mon sisäl­lä, vihol­lis­ten tap­pa­mi­nen on ollut sankarillista.

On tar­vit­tu vah­vo­ja sitei­tä oman hei­mon välil­le ja voi­ma­kas­ta tor­jun­taa mui­ta kohtaan.

Bal­ka­nin sotaa seu­ran­neen oli vai­kea uskoa, min­kä­lai­sek­si raa­ka­lai­sek­si hei­mous­kol­li­suus voi ihmi­sen tehdä.

Ihmis­luon­toon kuu­luu siis kar­sia tosi­asioi­ta niin, että ne tuke­vat oman hei­mon arvo­ja, lii­oit­te­le­vat mui­den pahuut­ta ja vai­ke­ne­vat omis­ta. Sitä kaik­ki tekevät.

Uskon­to on ollut tär­kein yhtei­sen arvo­poh­jan luo­ja ja yhteen lii­maa­va teki­jä. Sik­si uskon­non hor­jut­ta­jia on pidet­ty vaa­ral­li­si­na. Uskon­nos­ta luo­pu­mi­nen ja Juma­lan pilk­ka tuot­ta­vat edel­leen kuo­le­man­tuo­mion monis­sa mais­sa. Suo­mes­sa kuo­le­man­tuo­mio Juma­lan­pil­kas­ta pois­tet­tiin rikos­lais­ta vuon­na 1890.

Val­tiol­le isän­maal­li­suus on voi­ma­va­ra, mut­ta maan sisäis­ten hei­mo­jen voi­mis­tu­mi­nen on uhka sen menes­tyk­sel­le. Euroo­pan unio­nin heik­kouk­siin kuu­luu, ettei se ole onnis­tu­nut muo­dos­ta­maan omaa hei­moi­den­ti­teet­tiä, vaan jou­tuu tasa­pai­noi­le­maan sisäis­ten hei­mo­jen­sa kanssa.

Hei­mous­kol­li­suus saa tor­ju­maan oman hei­mon arvo­jen vas­tai­set aja­tuk­set – tai aina­kin pitä­mään ne oma­na tie­to­naan. Hei­mon ulko­puo­lel­le ei haluta.

Donald Trump var­mas­ti tie­si, että Oba­man vir­kaa­nas­tu­jai­sis­sa oli ollut pal­jon enem­män väkeä. Pelot­ta­vaa on, että hän las­ki val­heen kan­nat­ta­van. Vies­ti oli suun­nat­tu kiih­keim­mil­le kan­nat­ta­jil­le, jot­ka uskoi­vat sii­hen, kos­ka halusi­vat uskoa. Hei­dän luke­mis­saan leh­dis­sä ei jul­kais­tu ver­tai­le­via kuvia vaan kuvia vir­kaa­nas­tu­jais­ten väen­pal­jou­des­ta. Trum­pil­le oli­si sama, mitä hänen vas­tus­ta­jan­sa ajat­te­li­vat, kos­ka he joka tapauk­ses­sa vas­tus­ti­vat häntä.

Kovin val­tio­mies­mäi­se­nä ei oman kan­san­sa jaka­mis­ta täl­lä taval­la voi pitää.

Pidän Yhdys­val­tain sisäis­tä jakau­tu­mis­ta jopa vaarallisena.

= = =

Aika lyhyek­si jäi his­to­rias­sa yhte­näi­sen tie­don­vä­li­tyk­sen aika, kun uuti­set kat­sot­tiin tele­vi­sios­ta ja luet­tiin Hel­sin­gin Sanomista.

Sitä ennen luet­tiin värit­ty­nei­tä puo­lue­leh­tiä, uskot­tiin huhu­ja ja kuun­nel­tiin kan­san­kii­hot­ta­jia työ­väen­ta­loil­la tai suo­je­lus­kun­tien taloil­la. Yhdys­val­lat elää tätä aikaa taas tai yhä.

Sosi­aa­li­nen media on saa­nut tie­don­vä­li­tyk­sen hei­mou­tu­maan nopeas­ti uudes­taan. Face­book tuot­taa jokai­sel­le luet­ta­vak­si sitä, mitä tämä halu­aa lukea. Kan­sa­lai­set eris­täy­ty­vät omiin kupliin­sa ja epä­luu­loi­suus toi­sia koh­taan syve­nee. Face­boo­kin teko­ä­ly­oh­jel­mat ovat kan­sal­li­sen yhte­näi­syy­den kan­nal­ta vaa­ral­li­sia. Nyt myös kau­pal­li­nen leh­dis­tö tar­jo­aa net­ti­si­vuil­laan rää­tä­löi­ty­jä uuti­sia luki­jan uutis­maun mukaan.

Euroo­pas­sa puna­vih­reät ja oikeis­to­po­pu­lis­tit ovat kak­si toi­sis­taan kauim­mak­si ajau­tu­nut­ta ryh­mää. Nämä ovat myös sosi­aa­li­sen median ahke­rim­pia käyttäjiä.

= = =

Oikeis­to­po­pu­lis­tien hei­mo on syn­ty­nyt ja vah­vis­tu­nut käsit­tä­mät­tö­män nopeasti.

Popu­lis­tien kupla tun­tuu tyr­mis­tyt­tä­väl­tä, kos­ka se on mei­dän monen sil­mis­sä niin eri­lai­nen kuin omam­me. Omaa kuplaa on vain vai­keam­pi havai­ta. Hyvä­osai­sil­la on omat kuplan­sa, maa­lai­sil­la ja kau­pun­ki­lai­sil­la oman­sa ja vih­reil­lä oman­sa ja sosia­li­de­mo­kraa­teil­la jopa useita.

Emme myös­kään enää muis­ta, kuin­ka vah­vat luok­ka­vas­ta­koh­dat täs­sä maas­sa oli vie­lä pari suku­pol­vea sit­ten. Timo Soi­nin puheet ovat kesy­jä Hert­ta Kuusi­seen verrattuna.

Pyr­ki­mys hei­mou­tu­mi­seen on tar­jon­nut tien popu­lis­min nousul­le. Polt­toai­nee­na sil­le on ollut kes­ki­luo­kan ase­man nopea heik­ke­ne­mi­nen glo­ba­li­saa­tion ja tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen myö­tä. Hyvä­tu­loi­nen duu­na­ri­luok­ka on köyh­ty­mäs­sä ja kat­ke­roi­tu­mas­sa. Oikeis­to­po­pu­lis­tit ovat vie­neet ääniä eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­de­mo­kraa­teil­ta, jot­ka eivät pys­ty tar­joa­maan toi­voa parem­mas­ta tule­vai­suu­des­ta niin kuin vie­lä 30 vuot­ta sitten.

On myös kysy­mys vas­ta­reak­tios­ta kog­ni­tii­vis­ta eliit­tiä suo­si­val­le meri­to­kra­tial­le. Kou­lu­tet­tu­ja on vai­keam­pi viha­ta kuin rik­kai­ta, mut­ta nyt sekin on opittu.

Euroo­pas­sa edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia on tuot­ta­nut jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti äänes­tä­jiä valis­tu­neem­min ja libe­raa­lim­min ajat­te­le­via päät­tä­jiä, ja äänes­tä­jät ovat tämän hyväksyneet.

Yhdys­val­lois­sa poli­tiik­ka on ollut ”demo­kraat­ti­sem­paa”. Pre­si­dent­tieh­dok­kaat ovat jou­tu­neet tavoit­te­le­maan kan­san­omai­suut­ta salaa­mal­la rans­kan­kie­len taitonsa.

Nyt meil­lä­kin keh­taa sanoa ääneen mie­li­pi­tei­tä, joi­ta ennen pidet­tiin sivistymättöminä.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina

88 vastausta artikkeliin “Vaihtoehtoinen totuus”

  1. Nyt meil­lä­kin keh­taa sanoa ääneen mie­li­pi­tei­tä, joi­ta ennen pidet­tiin sivistymättöminä.”

    Ehei, kyl­lä ne on sanot­tu ääneen siel­lä Esson baa­ris­sa, mut­ta nyt ne jul­kais­taan kän­ni­päis­sään koko maa­il­man luettaviksi.

    Kesä­töis­sä lii­ken­nea­se­mal­la ollee­na sain kuun­nel­la näi­den “elä­män kor­kea­kou­lu­lais­ten” jokail­tais­ta vali­tus­ta, jota he jakoi­vat “isäl­tä pojalle”.

    On lähes mykis­tä­vää, että Suo­mes­sa ei edes sataan vuo­teen ole kyet­ty käsit­te­le­mään sisäl­lis­so­taa, joka on täs­sä­kin “punais­ten” ja “val­kois­ten” some­so­das­sa taval­laan taustalla.

    Nyt­kin on koko juh­la­vuo­si jau­het­tu Tal­vi­so­taa, eikä puhet­ta­kaan sisällissodasta.

    Suo­men sisäl­lis­so­dan alka­mis­ta on vajaan kah­den kuu­kau­den kulut­tua kulu­nut sata vuotta.

    Suo­mes­sa on iso jouk­ko ihmi­siä, jot­ka kuvit­te­le­vat Suo­men itse­näis­ty­neen 1939, 1940, 1944 tai 1945, eikä vuon­na 1917. Eikä se ole ihme, kun itse­näi­syys­päi­vä­nä on juh­lit­tu ja muis­tel­tu Tal­vi­so­taa, eikä itse­näis­ty­mi­seen joh­ta­nei­ta tapahtumia.

    Suo­mes­sa on yllä­pi­det­ty myyt­tiä homo­gee­ni­ses­tä Suo­men kan­sas­ta, joka tal­koo­hen­ges­sä voit­ti Neu­vos­to­lii­ton, raken­si maan tyh­jäs­tä ja syn­nyt­ti Nokian.

    Todel­li­suu­des­sa suo­ma­lai­set ovat olleet koko itse­näi­syy­tem­me ajan jakau­tu­nei­ta “punai­siin” ja “val­koi­siin”, kos­ka asi­aa ei ole käsi­tel­ty mil­lään taval­la. Se jako kul­kee “isäl­tä pojal­le”, eikä ole ole­mas­sa mitään viit­tei­tä sii­tä, että seu­raa­van­kaan sadan vuo­den aika­na Suo­mes­sa tämä jako häviäisi.

  2. LK: Todel­li­suu­des­sa suo­ma­lai­set ovat olleet koko itse­näi­syy­tem­me ajan jakau­tu­nei­ta “punai­siin” ja “val­koi­siin”, kos­ka asi­aa ei ole käsi­tel­ty mil­lään tavalla.

    Kyl­lä­hän tuo­ta on jau­het­tu jo kyl­läs­ty­mi­seen saak­ka. Pitäi­si vain pääs­tä sekä vapaus­so­dan että niis­tä Tääl­lä poh­jan­täh­den alla-pote­rois­ta ylös, niin kes­kus­te­lu etenisi.

    Nimit­täin jul­ki­sen kes­kus­te­lun perus­teel­la sisäl­lis­so­tam­me oli mel­koi­sen omi­tui­nen tapah­tu­ma, kun kar­ri­koi­dus­ti kukaan ei sitä halun­nut, kukaan ei otta­nut osaa tais­te­lui­hin tai lait­to­muuk­siin (aina­kaan vapaa­eh­toi­ses­ti) ja sil­ti mel­kein 40 000 ihmis­tä kuoli. 

    No ehkä nyt lii­oit­te­len, mut­ta kui­ten­kin. Tun­tuu sil­tä että ketään ei koko sodan aika­na ker­taa­kaan ammut­tu aihees­ta, ei tais­te­luis­sa, eikä sota­oi­keu­des­sa. Kaik­ki kuo­li­vat joko vahin­gos­sa taik­ka vää­räs­tä syystä.

    Tosin onhan se vii­mei­sen 10v sisäl­lis­so­das­ta kes­kus­ta­lu on oikeas­ti edennytkin.

  3. Se, että ruu­mii­ta tulee pal­jon, ei ole yllä­tys. Mikään kan­san­mur­ha ei ole jää­nyt toteu­tu­mat­ta sen takia, ettei pyö­ve­lei­tä oli­si löytynyt.

  4. Tämä on erit­täin tär­keä aihe, jos­ta pitäi­si kes­kus­tel­la pal­jon enem­män, sil­lä kehi­tys­suun­ta on huo­les­tut­ta­va, jopa vaa­ral­li­nen. Ja tämä tilan­tees­sa, jos­sa ihmis­kun­nan jän­nit­teet lisään­ty­vät muutenkin. 

    Kuu­luu­ko ihmis­luon­toon vää­jää­mät­tä kyvyt­tö­myys, hei­mo­na, hyväk­syä eri­lai­suut­ta? Kyky sul­kea sil­män­sä tosi­asioil­ta sil­loin kun tun­ne vie? Jos kuu­luu, eikä sil­le mitään voi, ei ihmis­kun­nal­le osaa kuvi­tel­la hyvää tule­vai­suut­ta. Ei täl­lä ihmis­mää­räl­lä, ei näil­lä resurs­seil­la, ei nykyi­sil­lä tuo­mio­päi­vän aseilla.

  5. LK:
    “Nyt meil­lä­kin keh­taa sanoa ääneen mie­li­pi­tei­tä, joi­ta ennen pidet­tiin sivistymättöminä.”

    Ehei, kyl­lä ne on sanot­tu ääneen siel­lä Esson baa­ris­sa, mut­ta nyt ne jul­kais­taan kän­ni­päis­sään koko maa­il­man luettaviksi.

    On tot­ta, että sosi­aa­li­sen median masen­ta­via omi­nai­suuk­sia on ollut se, että se on pal­jas­ta­nut miten pik­ku­mai­sia, ilkei­tä ja type­riä jot­kut ihmi­set ovat. Epäi­le­mät­tä he ovat olleet sitä aina, mut­ta me sivis­tyk­sen kuplas­sa elä­neet emme sitä ole kun­nol­la tiedostaneet.

    Ikä­vin­tä on, että aina­kin tois­tai­sek­si sosi­aa­li­nen media tun­tuu vain kiih­dyt­tä­vän näi­tä asenteita.

  6. Vie­lä tuos­ta EU:sta. On kiel­tä­mät­tä eri­kois­ta miten huo­no ima­go EU:lla on.

    Tilan­tees­sa, jos­sa monet asiat vaa­ti­vat kan­sal­li­set rajat ylit­tä­vää pää­tök­sen­te­koa, on orga­ni­saa­tios­ta, joka sel­lai­seen pyr­kii, tul­lut ylei­nen sylkykuppi.

    Voi­han EU:ta toki perus­tel­lus­ti­kin mones­sa suh­tees­sa kri­ti­soi­da, mut­ta ei se tie­ten­kään ole sel­lai­nen kai­ken huo­non tuo­ja ja hyvän tyreh­dyt­tä­jä kuin jois­sain puheis­sa. Monil­la tun­ne voit­taa tosi­asiat kun EU:sta puhu­taan. Sääli.

  7. LK:
    Ehei, kyl­lä ne on sanot­tu ääneen siel­lä Esson baa­ris­sa, mut­ta nyt ne jul­kais­taan kän­ni­päis­sään koko maa­il­man luettaviksi. 

    Pait­si että jul­kai­si­jat ei ole vält­tä­mät­tä edes kännipäissään. 

    Päät­tä­jil­le ja ns. sivis­ty­neil­le tekee kui­ten­kin hyvää näh­dä ja kuul­la mil­lai­ses­sa Suo­mes­sa ele­tään. Toi­meen­tu­lo­tues­ta, ter­veys­kes­kuk­sis­ta, päi­vä­hoi­dos­ta ja perus­kou­lus­ta huolimatta.

    Kaik­ki some­ko­hut toi­saal­ta rajoit­tu­vat vain niil­le suo­men- ja englan­nin­kie­li­sil­le face­book-sei­nil­le, jois­ta voi jakaa ja lai­na­ta kave­reil­le ja medi­aan niin että sisäl­lön tajuaa.

    Sil­miä avai­si enti­ses­tään, jos nos­tet­tai­siin esil­le ja pahek­sut­tai­siin myös hie­man har­vi­nai­sem­mil­la kie­lil­lä käy­tyä jul­kis­ta kes­kus­te­lua. Suo­mes­sa kun on nyky­ään monia eri mer­kis­tö­jä käytössä.

  8. Vaih­toeh­toi­nen totuus ei ole vain oikeis­to­po­pu­lis­tien ongel­ma. Yhtä­lail­la tai jopa enem­män ideo­lo­gis­ta vää­ris­te­lyä näkyy ole­van punaviherkuplassa. 

    Tuo kyvyt­tö­myys kes­kus­te­luun on näky­nyt mm. Hal­la-Ahon nousu­na, tai Ruot­sis­sa ruot­si­de­mo­kraat­tien nousuna.

  9. LK: Todel­li­suu­des­sa suo­ma­lai­set ovat olleet koko itse­näi­syy­tem­me ajan jakau­tu­nei­ta “punai­siin” ja “val­koi­siin”, kos­ka asi­aa ei ole käsi­tel­ty mil­lään taval­la. Se jako kul­kee “isäl­tä pojal­le”, eikä ole ole­mas­sa mitään viit­tei­tä sii­tä, että seu­raa­van­kaan sadan vuo­den aika­na Suo­mes­sa tämä jako häviäisi.

    Suo­raan sanot­tu­na täm­möi­nen jako punai­siin ja val­koi­siin suo­ras­taan kuvot­taa itseä­ni enkä usko että olen ainoa.

    Itse tapah­tu­mat­han oli­vat lähin­nä surkuhupaisia.

    Olen luke­nut jotain tari­noi­ta sii­tä kuin­ka jos­kus 1917 kylän­mie­het pot­ku­kel­kal­la läh­ti­vät naa­pu­ri­pi­tä­jään “soti­maan” ja kun esim­mäi­set lau­kauk­set ammut­tiin tul­tiin vik­ke­läs­ti takaisin.

    Tai kun aja­tel­tiin että räjäy­te­tään sil­ta dyna­mii­til­la, koko hom­ma meni täy­sin pie­leen kun ei osat­tu pio­nee­ri­toi­min­taa kun­nol­la. Seu­raa­va juna ajoi sil­las­ta yli kuin mitään ei oli­si tapah­tu­nut. No mete­liä kai saa­tiin aikaan.

    Koko itse­näis­ty­mi­sen ajan sodas­sa ei ollut mitään kun­nia­kas­ta eikä hie­noa, enkä kyl­lä rehel­li­ses­ti sanot­tu­na näe mitään jakoa punai­siin ja val­koi­siin­kaan ole­van ole­mas­sa aina­kaan nuo­rem­mis­sa ikäpolvissa.

    Toki joil­le­kin var­mas­ti jäi syviä­kin haa­vo­ja. Eten­kin nämä hätäi­set sota­oi­keu­den täy­tän­töön­pa­not saat­toi­vat olla hyvin­kin ris­ti­rii­tai­sia — erääl­lä­kin kyläl­lä isän­tä ihmet­te­li, että tar­vit­see­ko tuo­ta nyt ampua kun se on aina ollut hyvä ren­ki. Isäl­tä pojal­le van­no­tet­tiin, että muis­ta aina tämä.

    Se jako mikä Suo­mes­sa ehkä on vie­lä­kin on se, että tääl­lä ollaan aina suh­tau­dut­tu aika skep­ti­ses­ti ns. “her­roi­hin”. Ja tämä on sem­moi­nen kan­san­luo­neen piir­re, mikä mie­les­tä­ni kul­kee ihan läpi luokkarajojen.

    Kei­sa­ri Alek­san­te­ri I kier­si aika­naan Suo­men läpi ja yksi hänen havain­nois­taan oli, että tämä on sem­moi­nen kan­sa joka ei halua alis­tua min­kään toi­sen val­lan alai­suu­teen, vaan on perus­luon­teel­taan hyvin itsenäinen.

    ”Näkee kyl­lä, ettei­vät täkä­läi­set ihmi­set ole olleet mil­loin­kaan orjia, eikä hei­dän ole ollut pak­ko ryö­miä tilan­her­ro­jen­sa edes­sä. Tämän kan­san näke­mi­nen ilah­dut­taa sydäntäni.”

    Meil­lä on kyl­lä syy­tä ylpey­teen, mut­ta toi­saal­ta varo­vai­suus­kaan ei oli­si pahit­teek­si. Fin­lan­dia ‑voit­ta­jam­me mie­les­tä­ni puhui ker­ran­kin tär­keäs­tä asias­ta, valis­tuk­ses­ta ja sen tapees­ta. Viros­sa­han on kou­lu­ja uudis­tet­tu mut­ta muis­tet­tu myös kurin mer­ki­tys ja siel­lä poi­kien oppi­mis­tu­lok­set ovat­kin lois­ta­via suo­meen nähden.

  10. Eikös Trump selit­tä­nyt tuon alem­man kuvan niin, että se oli­si otet­tu sii­nä vai­hees­sa kun poruk­kaa vas­ta alkoi kerään­ty­mään paikalle?

  11. OS avaa täs­sä hyvän kes­kus­te­lu­nai­heen. Var­sin­kin Suo­mes­sa tämä on ajan­koh­tais­ta, jos­sa val­lit­see “yhden totuu­den” traditio.

    Nyt­kin kan­nat­taa seu­ra­ta tar­kas­ti tuo­ta “ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton lämpenemis”-keskustelua.

    Sii­tä val­lit­see jo suu­ri tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on ollut noin 15 vuo­den ajan huo­mat­ta­vas­ti hitaam­paa kuin IPCCn mal­lit ennus­ta­vat. Näi­tä mal­le­ja on yli 100 kpl, eikä kukaan tie­dä mikä niis­tä on se oikea…

    Syy­tä IPCCn mal­lien vir­hee­seen ei tie­de­tä. Se kyl­lä­kin tie­de­tään, että näi­tä mal­le­ja ja his­to­rial­li­sia läm­pö­ti­la-tilas­to­ja tuu­na­taan koko ajan…

    Sekin tie­de­tään, että huo­li­mat­ta päin­vas­tai­sis­ta väit­teis­tä, hur­ri­kaa­nien esiin­ty­mis­ti­heys ja voi­mak­kuus eivät ole lisään­ty­neet. Päinvastoin.

    Sii­tä­kin val­lit­see suu­ri tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus, että merien läm­pö­si­säl­tö on 1000 ker­taa suu­rem­pi kuin ilma­ke­hän, ja että merien läm­pö­ti­lois­ta ei ole pit­kän ajan dataa…

    OS sanoo aivan oikein: “Ihmi­sil­lä on luon­tai­nen tai­pu­mus kar­sia vas­taa­not­ta­maan­sa tie­toa hylä­ten epä­olen­nai­sen ja ottaen vas­taan olennaisen”. 

    Näyt­tää sil­tä, että ihmi­sen “olen­nai­sek­si” tie­dok­si tup­paa vali­koi­tu­maan sel­lai­nen, jos­sa uha­taan maa­il­man­lo­pul­la, veden­pai­su­muk­sel­la ja var­sin­kin se, että ihmi­sen CO2-syn­nit vie­vät suo­raan helvettiin.

    Itse olen luot­ta­vai­nen sen suh­teen, että ”nerok­kai­den insi­nöö­rien hei­mo” rat­kai­see tämän­kin “kaa­ok­sen”, niin kuin aina ennenkin.

    Sep­po Korp­poo, joka kuu­luu insi­nöö­rien heimoon

  12. Pek­ka T.:
    Vie­lä tuos­ta EU:sta. On kiel­tä­mät­tä eri­kois­ta miten huo­no ima­go EU:lla on.

    Tilan­tees­sa, jos­sa monet asiat vaa­ti­vat kan­sal­li­set rajat ylit­tä­vää pää­tök­sen­te­koa, on orga­ni­saa­tios­ta, joka sel­lai­seen pyr­kii, tul­lut ylei­nen sylkykuppi.

    Voi­han EU:ta toki perus­tel­lus­ti­kin mones­sa suh­tees­sa kri­ti­soi­da, mut­ta ei se tie­ten­kään ole sel­lai­nen kai­ken huo­non tuo­ja ja hyvän tyreh­dyt­tä­jä kuin jois­sain puheis­sa. Monil­la tun­ne voit­taa tosi­asiat kun EU:sta puhu­taan. Sääli.

    Osit­tain tuo EU:n huo­no mai­ne var­mas­ti on myös seu­raus­ta sii­tä, että toi­min­nan näh­dään tun­keu­tu­van alueil­le, jois­sa rat­kai­su­ja voi­daan hakea paikallisesti.

    Vali­tet­ta­vas­ti EU:n kehit­tä­mis­a­ja­tuk­sis­ta on aina­kin jul­ki­suu­des­sa lois­ta­nut pois­sao­lol­laan kul­ma, jos­sa aidon kriit­ti­sen kiin­nos­tu­nees­ti arvioi­tai­siin mil­lai­sis­sa asiois­sa yli­kan­sal­li­nen toi­mi­ja voi saa­da tulok­sia, joi­hin pai­kal­li­ses­ti ei pys­ty­tä, kos­ka int­res­sit ovat ris­ti­rii­tai­sia. Ja raken­net­tai­siin EU:n toi­min­ta sit­ten uudel­leen ja kirk­kaas­ti näi­den aluei­den ja tavoit­tei­den varaan.

  13. Säh­köi­ses­tä, var­sin­kin sosi­aa­li­ses­ta medias­ta maa­il­man menon seu­raa­mi­ses­sa on sisäl­lön kuplau­tu­mi­sen lisäk­si myös mui­ta hei­mou­tu­mis­ta vah­vis­ta­via ominaisuuksia.

    Sisäl­lön pyr­ki­mys lähes reaa­liai­kai­suu­teen tuot­taa pal­jon huhu­ja tai epä­oleel­li­sia kun jotain dra­maat­tis­ta tapah­tuu, eikä jäsen­nel­tyä tie­toa ei vie­lä ole. Tois­tet­tu­na har­vat tie­dos­sa ole­vat asiat (tai huhut), vaik­ka tie­to ampu­jan tyt­töys­tä­vän Face­book-sivul­la ole­vas­ta tyk­käyk­ses­tä Anti­fan videol­le X vuon­na 2016 alka­vat yhtäk­kiä tun­tua kes­kei­sil­tä niil­le joi­den maa­il­ma­ku­vas­sa kes­keis­tä on vaik­ka sel­lai­nen aja­tus että vasem­mis­to on tosia­sias­sa pal­jon väki­val­tai­sem­paa kuin reh­dit natio­na­lis­tit jot­ka toi­mi­vat vain uhattuina. 

    Sosi­aa­li­sen median sisäl­lön on lyhyys ja pirs­ta­loi­tu­nei­suus vai­kut­taa myös. Twii­tin 140 merk­kiin ei pal­jon yhtääl­tä-mut­ta-toi­saal­ta ‑poh­din­taa mah­du, vaan asian täy­tyy tar­kem­min aja­tel­tu­na olla yksin­ker­tai­ses­ti juu­ri niin kuin tuo­hon merk­ki­mää­rään mahtuu. 

    Asiat lisäk­si hen­ki­löi­ty­vät enti­ses­tään. Myös perin­tei­sem­mäs­sä uuti­soin­nis­sa ihmi­sel­lä on yleen­sä vain yksi roo­li. On lää­kä­ri, asian­tun­ti­ja, yli­tar­kas­ta­ja, polii­sin van­ha tuttu. 

    Sosi­aa­li­ses­sa medias­sa tämä kär­jis­tyy. Yti­mek­kään tari­nan hah­mo on “per­su”, “vart­ti­nat­si”, “suvak­ki”, “kepu­lai­si­sän­tä”, “femi­nis­ti”, “audi-mies”, “nais­ten­vi­haa­ja”, “junt­ti”, “homo”, “man­ne”, “setä­mies”, “ihmi­soi­keus­ak­ti­vis­ti” ja niin edel­leen, ja koko lyhyt teks­ti tai video sival­le­taan vas­taa­not­ta­vai­seen maa­pe­rään täs­sä kontekstissa.

    Ihme­kös sii­nä sit­ten kun yksien ihmi­soi­keuk­sien puo­lus­ta­ja on toi­sil­le väki­val­taa ihan­noi­va aja­tus­po­lii­sin kätyri. 

    Vaik­ka sama hen­ki­lö on myös opis­ke­li­ja, autoi­li­ja, iso­ve­li, osa­ke­pien­si­joit­ta­ja ja ten­na­ri­ke­räi­li­jä. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että hen­ki­lön iso­van­hem­mis­sa on punik­ke­ja ja lah­ta­rei­ta. Ja yksi serk­ku on toi­mi­tus­joh­ta­ja ja toi­nen on Suo­men ainoa trans­su­ku­puo­li­nen juu­ta­lai­nen kan­sal­lis­so­sia­lis­ti. Aina­kin yhdes­sä taideprojektissa.

  14. Hei­mou­tu­mi­nen ja yhtei­söl­li­syys ovat kuin sama asia eri suun­nas­ta kat­sot­tu­na. Toi­nen paha, toi­nen hyvä. Ame­rik­ka­lais­ten vah­vuus­han on yhtei­söl­li­syys. Samoin uskon­nol­lis­ten liik­kei­den. Esi­mer­kik­si les­ta­dio­lai­suu­des­ta irtau­tu­neet kui­ten­kin arvos­ta­vat liik­keen yhteisöllisyyttä.

  15. Kes­ki­suo­ma­lai­nen ja muut STT:n omis­ta­jat lob­baa­vat STT:n pelas­ta­mis­ta val­tion rahoil­la, käyt­täen argu­ment­tei­na saman­suun­tai­sia visioi­ta yhte­näi­sen tie­don murenemisesta.

    Itse näki­sin tiet­ty­jä ongel­mia sii­nä, että yri­te­tään perus­taa jon­kin­lais­ta hybri­dia­jan tie­do­tus­komp­pa­ni­aa. Eten­kin jos viral­li­nen totuus tulee ole­maan nykyi­sen STT:n linjoilla.

  16. Toh­tis­ko­han sitä lait­taa ver­tai­luun kuvis­sa ole­van väen yhtei­ses­ti mak­sa­ma vero­ker­ty­mä ja vaik­ka­pa anne­tut rikos­tuo­miot. No ei tie­ten­kään kun on ihan irre­le­vant­ti asia eiks vaa?

  17. Sep­po Korp­poo:

    Sii­tä val­lit­see jo suu­ri tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on ollut noin 15 vuo­den ajan huo­mat­ta­vas­ti hitaam­paa kuin IPCCn mal­lit ennus­ta­vat. Näi­tä mal­le­ja on yli 100 kpl, eikä kukaan tie­dä mikä niis­tä on se oikea…

    Sep­po, tämä 15 vuo­den tai 17 vuo­den hita­ma­pi läm­pe­ne­mi­nen on todis­tet­tu tänä vuon­na hölyn­pö­lyk­si, kun saa­ta­vil­la ole­va data on tarkentunut.

  18. Anti­hau­raat (anti­fra­gi­le) jär­jes­tel­mät eivät ainoas­taan hyö­dy kaa­ok­ses­ta vaan tar­vit­se­vat sitä, pysyäk­seen hen­gis­sä ja kukoistaakseen.”
    En ole huo­lis­sa­ni, että aja­tus­ten ja ideo­lo­gioi­den evo­lu­tii­vi­ses­sa pro­ses­sis­sa kävi­si huo­nos­ti. Sel­viy­ty­mis­ky­kyi­sim­mät ja elin­voi­mai­sim­mat (fit­test) pärjäävät.
    EU ei ole enää point­ti (vain yksi taso) eikä maa­il­man­jär­jes­tys jäsen­ny alu­eel­li­ses­ti val­tio­na (siis “muu­ta­ma” vuo­si eteen­päin). ‘Val­ta­kun­nat’ ovat yli­kan­sal­li­sia net­tiyh­tei­sö­jä (joi­ta voi kut­sua myös heimoiksi).
    Mitä ter­ri­to­ri­aa­li­suu­teen tulee, mie­len­kiin­toi­sin kehi­tys tulee ole­maan se, kuin­ka kas­va­vat kau­pun­git “jyrää­vät” kan­sal­lis­val­tiot (Ks. Geof­frey West, Scale).
    Ps. Omas­sa kuplas­sa­ni ihmet­te­len, ovat­ko Face­book ja Twit­ter (joi­ta toki itse­kin käy­tän) jon­kun pää­asial­li­nen tie­to- / hei­mo­vies­tin­tä­vä­li­ne? Ja sitä pait­si aina­kin oma Face­book-yhtei­sö­ni on kovin moni­ää­ni­nen. Aina tulee joku ja rik­koo kau­niin kuplan, aina­kin naker­taa sen pintaa.

  19. Euroo­pan unio­nin heik­kouk­siin kuu­luu, ettei se ole onnis­tu­nut muo­dos­ta­maan omaa hei­moi­den­ti­teet­tiä, vaan jou­tuu tasa­pai­noi­le­maan sisäis­ten hei­mo­jen­sa kanssa.”

    Pikem­min­kin EU:n heik­kous on yrit­tää olla jotain, jol­la muka voi­si olla hei­moi­den­ti­teet­ti. EU:n pitäi­si “tyy­tyä” ole­maan kuin YK, WTO tai kan­san­vä­li­nen olym­pia­ko­mi­tea (tai sel­lai­sen pai­kal­lis­osas­to). Sanal­la sanoen heik­kou­te­na on ollut federalismi.

  20. Kei­no­ä­lys­tä eli teko­ä­lys­tä puhu­taan pal­jon. Mut­ta eihän se ole älyk­kyyt­tä, vaan mekaa­niik­kaa — olkoon­kin digi­taa­lis­ta — , kun val­ta­vas­ta tie­to­mää­räs­tä kone etsii sil­män­rä­päyk­ses­sä tie­tyt tie­dot, tuot­taa kiel­tä tai ohjel­moi robo­tin johon­kin tarkoitukseen.

    Joten­kin pitäi­si estää, ettei api­nae­si-isil­tä perit­ty lau­ma­viet­ti hal­lit­se lii­kaa. Aut­tai­si­ko mei­tä kei­no­mo­raa­li? Peri­aat­tees­sa oli­si var­maan­kin mah­dol­lis­ta syöt­tää konee­seen sel­lai­nen val­miik­si mie­tit­ty laa­ja aineis­to, min­kä perus­teel­la kone vali­koi eri­lai­siin tilan­tei­siin par­haat­mah­dol­li­set rat­kai­sut. Esim. jos ammu­taan Poh­jois-Kore­aan ydin­oh­jus, tie­to­ko­ne ker­too, mitä seu­raa ja onko se mui­hin rat­kai­sui­hin näh­den hyvä vai huo­no. Jos dik­taat­to­ri sur­ma­taan kuin Osa­ma bin Laden, mitä seu­raa. Jos öljy­ha­nat kiin­ni, mitä seu­raa jne.

    Moraa­li­ko­ne ei hei­mou­du toi­vot­ta­vas­ti niin pahas­ti kuten jär­ke­vin­kin val­tio­mies sil­loin, jos omal­le hei­mol­le on vahin­koa, vaik­ka yhtei­nen hyvä vaa­ti­si muu­ta. Sik­si konees­ta sai­si neut­raa­lem­pia ja arvo­va­paam­pia ohjei­ta, kos­ka ne on konee­seen etu­kä­teen syö­tet­ty, kuin mihin ihmi­set kyke­ne­vät sil­loin, kun tilann­ne on jo päällä. 

    Tai­si olla ajatusleikki.

  21. LK: Todel­li­suu­des­sa suo­ma­lai­set ovat olleet koko itse­näi­syy­tem­me ajan jakau­tu­nei­ta “punai­siin” ja “val­koi­siin”, kos­ka asi­aa ei ole käsi­tel­ty mil­lään taval­la. Se jako kul­kee “isäl­tä pojal­le”, eikä ole ole­mas­sa mitään viit­tei­tä sii­tä, että seu­raa­van­kaan sadan vuo­den aika­na Suo­mes­sa tämä jako häviäisi.

    Perus­tat­ko kan­ta­si tut­ki­muk­seen vai mutuun?

    Oma mutu­ni on täy­sin toi­sen­lai­nen. Kou­lu-uudis­tuk­set 50-luvul­ta läh­tien syn­nyt­ti­vät sel­lai­sen sää­ty­kier­ron, ettei parem­mas­ta väliä. Mer­kit­tä­väs­tä osas­ta punais­ten lap­sis­ta ja lap­sen­lap­sis­ta tuli por­va­re­ja, ja vähän yksin­ker­tais­taen, val­koi­sen elii­tin lap­sen­lap­sis­ta tais­to­lai­sia. Oma isoi­sä­ni oli torp­pa­ri, äidi­näi­ti­ni punai­sen duu­na­rin lapsi.

  22. Col­le­gen käy­neis­tä 49 % äänes­ti Clin­to­nia, 45 % Trum­pia — siis vain pie­ni ero. Oleel­lis­ta ei ole­kaan popu­lis­miin kuu­lu­va reto­riik­ka (yliyk­sin­ker­tais­tuk­set ja jopa val­heet) vaan taus­tal­la ole­vat ideat, aat­teet ja pää­mää­rät — nii­tä kan­na­te­taan, aivan hyvin perus­tein. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukui­sia toh­to­rei­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­so­rien puo­lu­ee­na”, brexi­tin puo­les­ta äänes­ti moni sel­vä­jär­ki­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu. Hauk­ku­kaam­me oike­aa puuta.

  23. Kuu­lep­pas LK:

    DAILY CALLER artik­ke­li 18.9.2017

    Anot­her group of pro­mi­nent cli­ma­te scien­tists have publis­hed research clai­ming huma­ni­ty may have a couple ext­ra deca­des befo­re pus­hing the world past what the U.N. calls “dan­ge­rous” levels of glo­bal warming.

    Howe­ver, the impor­tance of the stu­dy isn’t in futu­re pro­jec­tions — which always have high amounts of uncer­tain­ty — but rat­her in its endor­se­ment of the new “con­sen­sus” on glo­bal warming.

    The stu­dy, publis­hed in the jour­nal Natu­re Geoscience, pro­vi­des more con­fir­ma­tion the cli­ma­te models are run­ning too hot and could not pre­dict the 15-year “hia­tus” in glo­bal warming.

    We haven’t seen that rapid acce­le­ra­tion in war­ming after 2000 that we see in the models. We haven’t seen that in the obser­va­tions,” Myles Allen, a geo­sys­tem scien­tist at the Uni­ver­si­ty of Oxford, told The Times on Monday.

    The models end up with a war­ming which is lar­ger than the obser­ved war­ming for the cur­rent emis­sions. … So, the­re­fo­re, they deri­ve a bud­get which is much lower,” stu­dy co-aut­hor Pier­re Fried­lings­tein of the Uni­ver­si­ty of Exe­ter said, accor­ding to The Was­hing­ton Post.

    Most cli­ma­te models over-pre­dic­ted the amount of war­ming during the ear­ly 21st Cen­tu­ry. From 1998 to 2014, the­re wasn’t much of an inc­rea­se in glo­bal ave­ra­ge sur­face tem­pe­ra­tu­re rea­dings. Satel­li­te data showed a more than 20-year “hia­tus” in warming.

    Vas­taa­via tut­ki­mus­tu­lok­sia on vii­me aikoi­na tul­lut roppakaupalla.

    Kuten OS sanoo: “… on inhi­mil­lis­tä kar­sia pois mie­les­tään tie­to, joka on oman kan­nan vas­tais­ta ja pai­not­taa tie­toa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioi­den tilas­ta. Tämä kuu­los­taa älyl­li­sel­tä heikkoudelta…”

    Sep­po Korp­poo, joka tie­tää, että tie­don mää­rä on tuplaan­tu­nut 2 vuo­den välein. Näin täs­sä ilmasto-asiassakin!

  24. Veik­kaan, että Trum­pin tilai­suu­des­sa oli vähem­män väkeä. Mut­ta miten tuos­ta voi­si olla var­ma? Ja kuin­ka pal­jon vähem­män? Nuo valo­ku­vat nyt ei aina­kaan sinän­sä ker­ro mitään, jol­lei joku pys­ty todis­ta­maan, että ne on otet­tu sama­na ajankohtana.

    Trump on tie­tys­ti kroo­ni­nen val­he­te­li­ja, mut­ta sekään ei tätä ratkaise. 

    Met­ro­lip­pu­ja kui­ten­kin myy­tiin sel­väs­ti vähem­män tänä vuon­na. Tuo tun­tui­si todis­ta­van var­sin vah­vas­ti, että tilai­suu­des­sa oli vähem­män porukkaa.

    Mut­ta ihme­kö tuo — vaik­ka tää­mä nyt ei enää kuu­lu asi­aan — rum­pin kan­na­tus oli eri alueil­la ja sää­kin huono.

  25. Col­le­gen käy­neis­tä 49 % äänes­ti Clin­to­nia, 45 % Trum­pia — siis vain pie­ni ero. Oleel­lis­ta ei ole­kaan popu­lis­miin kuu­lu­va reto­riik­ka (yliyk­sin­ker­tais­tuk­set ja jopa val­heet) vaan taus­tal­la ole­vat ideat, aat­teet ja pää­mää­rät — nii­tä kan­na­te­taan, aivan hyvin perus­tein. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukui­sia toh­to­rei­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­so­rien puo­lu­ee­na”, brexi­tin puo­les­ta äänes­ti moni sel­vä­jär­ki­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu. Hauk­ku­kaam­me oike­aa puuta.”

    Kävin täs­sä Kan­sal­lis­teat­te­ris­sa jäl­leen päi­vit­tä­mäs­sä Sha­kes­pea­ren Ric­hard III:nen. Jätet­tä­köön älyl­li­syys het­kek­si sivuun (pait­si että tämä­kin on puh­das­ta tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaa): “Kun joka mou­kas­ta on tul­lut aate­li­nen, on moni aate­li­nen aika­moi­nen mouk­ka.” (aatelinen=koulutettu)

  26. Trum­pis­ta puhut­taess­sa jot­kut ovat mai­nin­neet, Har­ry Frank­fur­tin esit­tä­män erot­te­lun val­heen ja bulls­hi­tin välillä. 

    Frank­furt deter­mi­nes that bulls­hit is speech inten­ded to per­sua­de (a.k.a. rhe­to­ric), wit­hout regard for truth. The liar cares about the truth and attempts to hide it; the bulls­hit­ter doesn’t care if what they say is true or fal­se, but rat­her only cares whet­her or not their lis­te­ner is persuaded”.

    Tämä kuvas­taa minus­ta aika hyvin Trum­pia ja joi­tain mie­hen lei­ris­sä olevia.

  27. Jyr­ki Pato­mä­ki:

    Joten­kin pitäi­si estää, ettei api­nae­si-isil­tä perit­ty lau­ma­viet­ti hal­lit­se liikaa.Auttaisiko mei­tä kei­no­mo­raa­li? Peri­aat­tees­sa oli­si var­maan­kin mah­dol­lis­ta syöt­tää konee­seen sel­lai­nen val­miik­si mie­tit­ty laa­ja aineis­to, min­kä perus­teel­la kone vali­koi eri­lai­siin tilan­tei­siin par­haat­mah­dol­li­set­rat­kai­sut. Esim.jos ammu­taan Poh­jois-Kore­aan ydin­oh­jus, tie­to­ko­ne ker­too, mitä seu­raa ja onko se mui­hin rat­kai­sui­hin näh­den hyvä vai huono.

    It is remar­kably simple to do that…”

    (Sor­ry, kiusaus­ta ei voi­nut vastutaa…)

  28. Aika aja­tel­la:
    “Euroo­pan unio­nin heik­kouk­siin kuu­luu, ettei se ole onnis­tu­nut muo­dos­ta­maan omaa hei­moi­den­ti­teet­tiä, vaan jou­tuu tasa­pai­noi­le­maan sisäis­ten hei­mo­jen­sa kanssa.”

    Pikem­min­kin EU:n heik­kous on yrit­tää olla jotain, jol­la muka voi­si olla hei­moi­den­ti­teet­ti. EU:n pitäi­si “tyy­tyä” ole­maan kuin YK, WTO tai kan­san­vä­li­nen olym­pia­ko­mi­tea (tai sel­lai­sen pai­kal­lis­osas­to). Sanal­la sanoen heik­kou­te­na on ollut federalismi. 

    EU:lla ei edes voi tul­la hei­moi­den­ti­teet­tiä kah­teen-kol­meen suku­pol­veen, kos­ka yhtei­nen kie­li puuttuu.

    Mikä­li EU halu­aa yhte­näi­syyt­tä USA:n tasol­la, niin siir­ty­mi­nen toi­ses­ta osa­val­tios­ta toi­seen pitää onnis­tua kuin muut­to Lapuas­ta Rova­nie­meen. Tähän pääs­tään vain sil­lä, että EU:ssa opis­kel­laan vie­rai­ta kie­liä niin hyvin, että suu­rin osa kan­sa­lai­sis­ta osaa äidin­kie­len­omai­ses­ti yhden vie­reen kie­len ja toi­sen hyvin. Suo­mes­sa tähän voi­daan pääs­tä vain sil­lä, että pak­ko­ruot­si pois­te­taan ja kor­va­taan vapaa­va­lin­tai­sel­la, mut­ta pakol­li­sel­la, kie­lel­lä — sepä oli­si EU:lta erit­täin hyvä saavutus.

  29. On hyvä muis­taa, että vir­kaa­nas­tu­jais­kau­pun­ki Was­hing­ton D.C:ssä Hil­la­ry Clin­ton sai 90,9 % äänis­tä ja Donald Trump vain 4,1 %. Mie­les­tä­ni Donald Trum­pin val­he on siten kor­kein­taan vain val­koi­nen val­he, kos­ka suun­nil­leen mis­sä tahan­sa muu­al­la väkeä oli­si ker­ty­nyt suh­teel­li­ses­ti enemmän.

  30. Kuten Soc­ra­tes aikoi­naan sanoi, niin aino­aa vii­saut­ta on tun­nus­taa oma tietämättömyytensä.

    Osmo hal­vek­suu jo suo­ma­lais­ta vähem­män kou­lut­tau­tu­nut­ta sen ver­ta, että voin vain kuvi­tel­la mitä Osmo sanoi­si parin puna­vii­ni­la­sil­li­sen jäl­keen oikeas­sa seu­ras­sa esi­mer­kik­si huo­nos­ti kou­lu­te­tuis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta joil­la ei ole ollut edes suo­ma­lais­ta peruskoulua..

  31. Tus­kin kan­nat­taa hakea vas­taus­ta nykyi­seen kah­tia­ja­kau­tu­mi­seen sadan vuo­den takai­ses­ta Suo­mes­ta, kun jaon arvo­li­be­raa­lil­la puo­lel­la on yhtääl­tä uus­va­sem­mis­toa ja toi­saal­ta oikeis­to­li­be­raa­le­ja ja taas arvo­kon­ser­va­tii­vi­sel­la puo­lel­la on yhtä lail­la ase­ve­li­so­sia­lis­te­ja tai hei­dän nykyi­siä vas­ti­nei­taan työ­väen­luo­kas­ta ja sit­ten eri­lai­sia kris­tit­ty­jä kon­ser­va­tii­ve­ja tai klas­si­sia libe­raa­le­ja jot­ka eivät ole omak­su­neet kult­tuu­ri­marxi­lai­suut­ta kuten monet muut talousliberaalit.

    Kah­tia­jaol­la on juu­ret Yhdys­val­lois­sa, tur­ha syyt­tää 1918 tapah­tu­mia sii­tä mikä selit­tyy parem­min ame­rik­ka­lai­sel­la kulttuurisodalla.

  32. Punais­ten ja val­kois­ten välis­sä oli kol­mas­kin ryh­mä. Isä­ni per­he asui Tam­pe­reen Jär­ven­si­vul­la, van­hem­mat töis­sä Finleisonilla.Isoisällä oli 2 kaveria,lauloivat yhdes­sä kuo­ros­sa. Toi­nen siir­tyi val­kois­ten puo­lel­le, toi­ses­ta, joka oli vetu­rin­kul­jet­ta­ja, tuli punais­ten joku ryh­män joh­ta­ja. Isoi­sä ei halun­nut osal­lis­tua sotaan. Hän jou­tui pii­lek­si­mään, kos­ka punai­nen kave­ri uhka­si tap­paa. Hän mm.teki puu­lii­te­rin kla­pi­pi­no­jen taak­se pii­lo­ko­lon. Tark­kaa tie­toa hänen pii­lek­si­mis­tään minul­la ei ole. Arvos­tan hänen rat­kai­su­aan, joka sekin oli var­maan vai­kea. Se ei ollut pel­ku­rin eikä välin­pi­tä­mät­tö­män rat­kai­su. Oli­si hyvä, että jul­ki­suu­des­sa käsi­tel­täi­siin tätä väli­ryh­mää. Täs­tä en ole asian­tun­ti­joi­den selos­tuk­sia juu­ri nähnyt.

  33. Aika aja­tel­la: Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukui­sia toh­to­rei­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­so­rien puo­lu­ee­na”, brexi­tin puo­les­ta äänes­ti moni sel­vä­jär­ki­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu. Hauk­ku­kaam­me oike­aa puuta.

    Suo­men PS:ssä+, Sak­san AfD:ssä ja USA:n Trumplan­dias­sa kai­kis­sa on yhtei­nen piir­re: kor­keam­min kou­lu­te­tut vie­rok­su­vat* näi­tä totuut­ta vää­ris­te­le­viä popu­lis­te­ja — aina­kin ver­rat­tu­na vähän koulutettuihin.

    Toh­to­rik­si väi­tel­lei­tä tie­tys­ti ääri­höl­möis­tä­kin aina löy­tyy; hyvin monet juu­ta­lais­ten lop­pu­rat­kai­su­ryh­miä nat­si-sak­san val­loit­ta­mil­la itä­alueil­la joh­ta­neis­ta upsee­reis­ta oli­vat toh­to­rik­si väitelleitä**.

    (Läh­tee­nä­ni mm.
    +Koi­vu­la et al: Tie­tes­sä tapah­tuu 2/15,
    *Mat­tias Quent ja Nate Sil­ver, **Ante­ro Hol­mi­lan kir­ja Holokaustista).

  34. Nel­jän­nek­si: Kaa­os koros­tuu kuplis­sa, jois­sa konflik­ti rehottaa
    Vii­den­nek­si: ryh­mis­sä on tur­val­li­sem­pi hyö­kä­tä kuin ihan yksin
    Kuu­den­nek­si: Totuus on vain väli­ne, jol­la todis­te­taan että muut ovat väärässä

  35. Aika aja­tel­la:
    Col­le­gen käy­neis­tä 49 % äänes­ti Clin­to­nia, 45 % Trum­pia — siis vain pie­ni ero. Oleel­lis­ta ei ole­kaan popu­lis­miin kuu­lu­va reto­riik­ka (yliyk­sin­ker­tais­tuk­set ja jopa val­heet) vaan taus­tal­la ole­vat ideat, aat­teet ja pää­mää­rät — nii­tä kan­na­te­taan, aivan hyvin perus­tein. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukui­sia toh­to­rei­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­so­rien puo­lu­ee­na”, brexi­tin puo­les­ta äänes­ti moni sel­vä­jär­ki­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu. Hauk­ku­kaam­me oike­aa puuta.

    Hyss… Älä nyt pilaa hyvää litur­gi­aa ker­to­mal­la ikä­viä totuuksia.

  36. Emme myös­kään enää muis­ta, kuin­ka vah­vat luok­ka­vas­ta­koh­dat täs­sä maas­sa oli vie­lä pari suku­pol­vea sit­ten. Timo Soi­nin puheet ovat kesy­jä Hert­ta Kuusi­seen verrattuna.”

    Pie­nel­lä kan­sa­kun­nal­la on yhä vähem­män yhteistä.

    Ennen juo­tiin samaa Lapin Kul­taa lasi­pul­los­ta, oli koti sit­ten Nil­siäs­sä tai Nel­jän­nel­lä lin­jal­la. Nukut­tiin samois­sa sis­si­tel­tois­sa ja las­ket­tiin TJ-luku­ja. Kat­sot­tiin lau­an­tai­na Napakymppiä.

    Nyky­ään toi­set sie­mai­le­vat mik­ro­pa­ni­mon luo­mu­la­ge­ria kapeas­ta lasi­pul­los­ta ja toi­set kit­taa­vat osuus­kau­pan kul­loi­sen­kin yhteis­työ­pa­ni­mon bulk­ki­tölk­ke­jä. Sin­ne sis­si­telt­taan­kin jäi vain toi­nen hyti­se­mään – toi­nen hymyi­lee aavis­tuk­sen sää­li­väs­ti, jos sat­tuu int­ti­jut­tu­ja vahin­gos­sa kuu­le­maan. Tele­vi­sio­kaan ei enää yhdis­tä – kana­via on enem­män kuin tar­peek­si, mut­ta yhä useam­pi ei kat­so niis­tä yhtäkään.

    Onko meil­le syn­ty­mäs­sä aivan uuden­lai­nen luok­kayh­teis­kun­ta? Sel­lai­nen, jos­sa luo­kat eivät perus­tu­kaan enää duu­na­rei­hin ja her­roi­hin, vaan johon­kin muu­hun? Yhteis­tä on sil­ti, ettei toi­nen ymmär­rä tois­ta. Eikä edes tah­do. En usko, että sii­tä seu­raa mitään hyvää.

  37. Mar­ko Hami­lo:
    Tus­kin kan­nat­taa hakea vas­taus­ta nykyi­seen kah­tia­ja­kau­tu­mi­seen sadan vuo­den takai­ses­ta Suo­mes­ta, kun jaon arvo­li­be­raa­lil­la puo­lel­la on yhtääl­tä uus­va­sem­mis­toa ja toi­saal­ta oikeis­to­li­be­raa­le­ja ja taas arvo­kon­ser­va­tii­vi­sel­la puo­lel­la on yhtä lail­la ase­ve­li­so­sia­lis­te­ja tai hei­dän nykyi­siä vas­ti­nei­taan työ­väen­luo­kas­ta ja sit­ten eri­lai­sia kris­tit­ty­jä kon­ser­va­tii­ve­ja tai klas­si­sia libe­raa­le­ja jot­ka eivät ole omak­su­neet kult­tuu­ri­marxi­lai­suut­ta kuten monet muut talousliberaalit.

    Kah­tia­jaol­la on juu­ret Yhdys­val­lois­sa, tur­ha syyt­tää 1918 tapah­tu­mia sii­tä mikä selit­tyy parem­min ame­rik­ka­lai­sel­la kulttuurisodalla.

    Samaa miel­tä. Alkaa olla ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä, ettei syvin jako­lin­ja mene enää oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä, vaan (kan­sal­li­sen, kau­pal­li­sen yms.) avoim­muu­den ja sul­keu­tu­nei­suu­den välil­lä. Molem­pia kan­to­ja on niin oikeal­la kuin vasemmallakin.

  38. Some­kuplat eivät ole popu­lis­min nousun syy, mut­ta ne pahen­ta­vat ongel­maa ja aut­ta­vat nos­ta­maan val­taan trumpeja.

    Trum­pien esiin­mars­sin taus­tal­la on vyyh­ti, jos­sa muka­na glo­ba­li­saa­tio, tek­no­lo­gian kehi­tys, ay-liik­keen ja vasem­mis­ton sit­keä demo­ni­soin­ti, pää­oman hege­mo­nia (pää­oma­liik­kei­den vapaut­ta­mi­nen, pää­oman veron­alen­nuk­set), kes­kus­ta­va­sem­mis­ton räh­mäl­lää­no­lo kapi­ta­lis­tien edes­sä sekä kir­sik­ka­na kakun pääl­lä some­kuplat. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys ja hal­pa­maat vie­vät työt, val­ta ja varal­li­suus kes­ki­te­tään 1 %:lle, uus­li­be­ra­lis­min pal­von­ta on luo­nut vaih­toeh­dot­to­muu­den tilan. Ihmi­set ovat häm­men­ty­nei­tä, toi­vot­to­mia, näkö­alat­to­mia, voi­mat­to­mia ja kään­ty­vät populistien/rasistien puoleen. 

    Rat­kai­se­via pelaa­jia täs­sä sot­kus­sa ovat olleet dema­rit, nämä blai­rit, lip­po­set ja clin­to­nit. Dema­reis­ta tuli pää­oman nöy­riä pal­ve­li­joi­ta ja uus­li­be­ra­lis­ti­sen jär­jes­tyk­sen toi­meen­pa­ni­joi­ta. He luo­vut­ti­vat val­lan raha­rik­kail­le, yksi­tyis­ti­vät, vapaut­ti­vat pää­oma­liik­keet. He pääs­ti­vät pul­lon pahan hen­gen irti. Kär­jis­te­tys­ti voi­si sanoa, että trum­pit ovat aat­teen­sa uus­li­be­ra­lis­min alt­ta­ril­le uhran­nei­den sosia­li­de­mo­kraat­tien äpärälapsia.

    Aihee­seen liit­ty­vää erit­täin suo­si­tel­ta­vaa luettavaa:
    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/nov/14/neoliberalism-donald-trump-george-monbiot

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/23/tuomas-nevanlinna-donald-trump-twiittailee-tyovaenliikkeen-raunioilla

    https://seura.fi/asiat/henkilot/historioitsija-juha-siltala-tyota-halvennettu-liikaa

    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/nov/09/rise-of-davos-class-sealed-americas-fate

    Kun myrk­ky­kei­tos on näin val­mis­tet­tu, some­kuplil­la se saa­daan kie­hu­maan yli. Vie­raat val­lat, kuten Venä­jä, pys­ty­vät mas­sii­vi­sel­la trol­lauk­sel­la, vale­uu­ti­sil­la ja pro­pa­gan­dal­la vai­kut­ta­maan vaa­lien lop­pu­tu­lok­seen. Näis­sä peleis­sä myös muka­na eräs toi­nen­kin ame­rik­ka­lai­nen mil­jar­döö­ri kuin Trump: https://www.theguardian.com/technology/2017/may/07/the-great-british-brexit-robbery-hijacked-democracy

    Face­book näyt­tää ole­van vaa­ral­li­sin somea­lus­ta. siel­lä voi rau­has­sa mari­noi­tua saman­mie­lis­ten seu­ras­sa. Twit­ter on ter­ve­hen­ki­sem­pi, siel­lä tör­mää myös eri miel­tä ole­viin. Pitäi­si olla enem­män “tore­ja”, jois­sa mone­lai­set näkö­kul­mat esil­lä ja jois­sa aito keskustelu/väittely mah­dol­lis­ta. Tämä blo­gi on hyvä esi­merk­ki, blo­gin pitä­jä sal­lii myös omas­ta näkö­kul­mas­ta poik­kea­vat mie­li­pi­teet. Kan­san sivis­tys­ta­sos­ta kan­nat­taa huo­leh­tia nyky­ään jo maan­puo­lus­tuk­sel­li­sis­ta syis­tä, jot­ta roko­tus vale­uu­ti­sia vas­taan pysy­si­si kun­nos­sa. Ter­vei­siä vain koulutusleikkaajille.

    Popu­lis­min juu­ri­syyt ovat kui­ten­kin lii­an raa­ka, pus­ku­roi­ma­ton glo­ba­li­saa­tio, pää­oman vaa­ral­li­nen hege­mo­nia ja uus­li­be­ra­lis­mi. Tar­vi­taan glo­ba­li­saa­tio 2.0, tar­vi­taan varal­li­suu­den ja val­lan oikeu­den­mu­kai­sem­pi jako, tar­vi­taan jul­ki­sen sek­to­rin kun­nian­pa­lau­tus. Omis­tus on aina ja ikui­ses­ti kes­kei­nen kysy­mys, robo­tii­kan-digi­ta­li­saa­tion-auto­ma­tii­kan­kin aika­kau­del­la. Dema­rien on vii­meis­tään nyt tajut­ta­va, että räh­mäl­lää­no­lon kapi­ta­lis­tien edes­sä pitää lop­pua. Blai­ri­lai­nen 3.tie vie tuhoon. Jos vie­lä liik­ku­vat yhtään “kes­kem­mäk­si”, ne tip­pu­vat oikeal­ta lai­dal­ta kadotukseen.

  39. Jyr­ki Pato­mä­ki: Moraa­li­ko­ne ei hei­mou­du toi­vot­ta­vas­ti niin pahas­ti kuten jär­ke­vin­kin val­tio­mies sil­loin, jos omal­le hei­mol­le on vahin­koa, vaik­ka yhtei­nen hyvä vaa­ti­si muu­ta. Sik­si konees­ta sai­si neut­raa­lem­pia ja arvo­va­paam­pia ohjei­ta, kos­ka ne on konee­seen etu­kä­teen syö­tet­ty, kuin mihin ihmi­set kyke­ne­vät sil­loin, kun tilann­ne on jo päällä.

    Tai­si olla ajatusleikki.

    Timo Hon­ke­la poh­tii näi­tä asioi­ta kir­jas­saan “Rau­han­ko­ne — Teko­ä­ly­tut­ki­jan testamentti”

  40. Täs­sä unoh­tuu se, että var­sin­kin Yhdys­val­lois­sa poli­tiik­ka on täy­sin kor­rup­toi­tu­nut­ta. Puo­lu­eet otta­vat jo ehdok­kaik­si ne jot­ka tuo­vat eni­ten rahaa, eikä sil­lä ole väliä mitä miel­tä ovat asiois­ta. Kun nyt vero­uu­dis­tus menee läpi, niin Trump saat­taa hyvin­kin jät­tää teh­tä­vän­sä, kos­ka se tuli täy­tet­tyä. Trum­pin teh­tä­vä oli tuo­da suu­ret vero­leik­kauk­set rik­kaim­mil­le ja nyt mies on tur­ha. Jo nyt liik­kuu, tai siis levi­te­tään, enem­män epäi­lyä Trum­pin ter­vey­son­gel­mis­ta, joten nii­den avul­la mies voi­daan siir­tää kas­vo­ja menet­tä­mät­tä sivuun. 

    Täs­sä on tapah­tu­nut täl­lai­nen rik­kaim­man luo­kan bluf­fi, jos­sa medioi­ta ja polii­tik­ko­ja osta­mal­la ja käyt­tä­mäl­lä hyväk­seen on saa­tu yhteis­kun­ta kes­kit­ty­mään type­riin pik­ku­asioi­hin ja samal­la rik­kaim­mat saa­vat val­ta­van tulon­siir­ron ilman suur­ta huo­mio­ta, kos­ka medias­sa rii­del­lään jos­tain pol­vis­tu­mi­sis­ta urhei­lu­ta­pah­tu­mis­sa. Ei Yhdys­val­lois­sa ole enää edis­tyk­sel­lis­tä medi­aa, vaan jokai­nen val­ta­me­dia on ostet­tu tuke­maan tätä järjestelyä.

  41. USA:n pres.vaaleissa kiin­nit­ti huo­mio­ni tuo luke­neis­ton ja var­sin­kin nais­ten yllät­tä­vän suu­ri kan­na­tus Trum­pil­le. Luu­len että osa sii­tä joh­tui suo­ra­nai­ses­ta pelos­ta, kos­ka tuol­loin USA:ssa rie­hui pie­ni­muo­toi­nen rotuso­ta, ja vaik­ka meil­lä sii­tä vai­et­tiin, niin mus­tien mie­le­no­soi­tus­jou­kot toi­si­naan pysäyt­te­li­vät ja pahoin­pi­te­li­vät satun­nai­sia val­koi­sia vas­taan­tu­li­joi­ta eikä tuol­lai­nen jää huo­miot­ta nyky­ajan nettimaailmassa.

  42. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:
    Rat­kai­se­via pelaa­jia täs­sä sot­kus­sa ovat olleet dema­rit, nämä blai­rit, lip­po­set ja clin­to­nit. Dema­reis­ta tuli pää­oman nöy­riä pal­ve­li­joi­ta ja uus­li­be­ra­lis­ti­sen jär­jes­tyk­sen toi­meen­pa­ni­joi­ta. He luo­vut­ti­vat val­lan raha­rik­kail­le, yksi­tyis­ti­vät, vapaut­ti­vat pää­oma­liik­keet. He pääs­ti­vät pul­lon pahan hen­gen irti. Kär­jis­te­tys­ti voi­si sanoa, että trum­pit ovat aat­teen­sa uus­li­be­ra­lis­min alt­ta­ril­le uhran­nei­den sosia­li­de­mo­kraat­tien äpärälapsia.

    Kii­tok­sia. Tämä oli koko­nai­suu­des­saan mai­nio ja osu­va ana­lyy­si, vaik­ka näkö­kul­ma oli­kin koros­te­tun vasem­mis­to­lai­nen Guar­dian-viit­tei­neen. Libe­raa­lius (sekä talous- että arvo-) on karan­nut käsis­tä ja kan­sal­lis­kon­ser­va­tii­vit ovat jää­neet vähem­mis­töön mui­den­kin val­ta­puo­luei­den eliitissä.

  43. Joo joo:
    USA:n pres.vaaleissa kiin­nit­ti huo­mio­ni tuo luke­neis­ton ja var­sin­kin nais­ten yllät­tä­vän suu­ri kan­na­tus Trum­pil­le. Luu­len että osa sii­tä joh­tui suo­ra­nai­ses­ta pelos­ta, kos­ka tuol­loin USA:ssa rie­hui pie­ni­muo­toi­nen rotuso­ta, ja vaik­ka meil­lä sii­tä vai­et­tiin, niin mus­tien mie­le­no­soi­tus­jou­kot toi­si­naan pysäyt­te­li­vät ja pahoin­pi­te­li­vät satun­nai­sia val­koi­sia vas­taan­tu­li­joi­ta eikä tuol­lai­nen jää huo­miot­ta nyky­ajan nettimaailmassa.

    Puti­nin lusik­ka on täs­sä­kin sopassa…

    Did Rus­sia fake black acti­vism on Face­book to sow divi­sion in the US

    Rus­sia Decei­ved Black Acti­vists Into Aiding Their Elec­tion Inter­fe­rence Scheme

    Rus­sian agents exploi­ted Black Lives Mat­ter to stir up racial ten­sions using Poke­mon Go

    jne…

    Itse kyl­lä luu­len, että vai­kut­ta­mis­ta tai aina­kin yri­tyk­siä sii­hen on ollut jo iät ja ajat ole­mas­sa. Ehkä nyky­ai­kai­nen tek­no­lo­gia tekee vai­kut­ta­mis­yri­tyk­set hel­pom­mik­si, mut­ta mie­leen on kyl­lä tul­lut, että etsi­tään­kö täs­sä enem­min kaik­kia mah­dol­li­sia ulkoi­sia syi­tä “kie­ron Hila­ryn” epä­on­nis­tu­mi­sel­le — vai mitä…

    Sinän­sä kum­mas­tut­taa demo­kraat­tien avoin tuki mus­tien liik­keil­le ja Hila­ryn jul­ki­set esiin­ty­mi­set black lives mat­ter yms. tilai­suuk­sis­sa — aina­kin moi­nen on tul­kit­ta­vis­sa kyvyt­tö­myy­dek­si (tai halut­to­muu­dek­si) tun­nis­taa enem­mis­tön pelot rotu­ris­ti­rii­to­jen lietsomiseen.

    No, voi­han sii­nä tun­tea ole­van­sa oikeal­la asial­la, mut­ta ei sil­lä vaa­le­ja voi­te­ta — vaan ennem­min kar­koi­te­taan myös osa kes­ki­luok­kais­tu­neis­ta vähem­mis­tö­jen edustajista.

  44. Sinän­sä kum­mas­tut­taa demo­kraat­tien avoin tuki mus­tien liik­keil­le ja Hila­ryn jul­ki­set esiin­ty­mi­set black lives mat­ter yms. tilai­suuk­sis­sa – aina­kin moi­nen on tul­kit­ta­vis­sa kyvyt­tö­myy­dek­si (tai halut­to­muu­dek­si) tun­nis­taa enem­mis­tön pelot rotu­ris­ti­rii­to­jen lietsomiseen.

    Niin, onhan se vähän sel­lais­ta kuo­rol­le saar­naa­mis­ta joka saat­taa arve­lut­taa val­kois­ten lisäk­si aina­kin aasia­lais­taus­tai­sia ja nopeas­ti kas­va­vaa latinoväestöä.
    Lie­kö niin että N‑Liiton uhkan pois­tut­tua län­si on varo­mat­to­mam­pi ja alt­tiim­pi KGB/FSB:n nyky­ai­kaan päi­vi­te­tyl­le kulttuurimarksismille?

  45. Kaik­kien täs­tä aihe­pii­ris­tä ja eten­kin nykyi­ses­tä poliit­ti­ses­ta pola­ri­saa­tios­ta kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­taa lukea Jonat­han Haid­tin kir­ja Righ­teous Mind:

    https://www.amazon.com/Righteous-Mind-Divided-Politics-Religion-ebook/dp/B0076O2VMI/

    Eri ihmi­sil­lä on eri­lai­sia pai­no­tuk­sia tilan­teen syis­tä, ja moraa­lip­sy­ko­lo­gia on vain yksi näkö­kul­ma tie­ten­kin. Minus­ta itses­tä­ni tun­tuu että glo­ba­li­saa­tion, urba­ni­saa­tion ja tek­no­lo­gian eli työn tuot­ta­vuu­den aikaan­saa­ma val­tioi­den sisäi­nen eriar­voi­suus on oleel­lis­ta. Olen itse maal­ta kotoi­sin, ja jos­kus näyt­tää ettei kau­pun­geis­sa aina ymmär­re­tä mil­lai­nen tuho maa­seu­tu­ky­lis­sä on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä käynyt. 

    Tämän­kin voi lukea: https://www.the-american-interest.com/2016/07/10/when-and-why-nationalism-beats-globalism/

    Jos tai kun hei­mou­tu­mi­nen tai pola­ri­saa­tioon yhteis­kun­tien pää­on­gel­ma, pitäi­si miet­tiä mil­lai­sel­la kas­va­tuk­sel­la, käyt­täy­ty­mis­mal­leil­la ja omien suh­tau­tu­mis­ta­po­jen muu­tok­sil­la tilan­net­ta voi­daan lie­vit­tää. Digi­ta­li­saa­tio eli kom­mu­ni­kaa­tio- ja mediaym­pä­ris­tön muu­tos on nyt pääs­syt vähän edel­le, kult­tuu­ri ja ihmis­ten kog­ni­tii­vi­set tavat eivät tue uut­ta ympä­ris­töä. Tar­vit­tai­siin meta­kog­ni­tii­vi­nen val­lan­ku­mous. 🙂 No tuo kuu­los­taa jo pelot­ta­val­ta käsit­teel­tä ja arvaan että kon­ser­va­tii­vi­nen lei­ri ei ole samaa mieltä.

  46. TA:
    Veik­kaan, että Trum­pin tilai­suu­des­sa oli vähem­män väkeä. Mut­ta miten tuos­ta voi­si olla var­ma? Ja kuin­ka pal­jon vähem­män? Nuo valo­ku­vat nyt ei aina­kaan sinän­sä ker­ro mitään, jol­lei joku pys­ty todis­ta­maan, että ne on otet­tu sama­na ajankohtana.

    Trump on tie­tys­ti kroo­ni­nen val­he­te­li­ja, mut­ta sekään ei tätä ratkaise. 

    Met­ro­lip­pu­ja kui­ten­kin myy­tiin sel­väs­ti vähem­män tänä vuon­na. Tuo tun­tui­si todis­ta­van var­sin vah­vas­ti, että tilai­suu­des­sa oli vähem­män porukkaa.

    Mut­ta ihme­kö tuo – vaik­ka tää­mä nyt ei enää kuu­lu asi­aan – rum­pin kan­na­tus oli eri alueil­la ja sää­kin huono.

    Trum­pin vir­kaa­nas­tu­jai­sis­ta löy­tyy myös saman kame­ran time­lap­se kuvaus jos­sa näkyy että mer­kit­tä­väs­ti tuo­ta valo­ku­vaa enem­pää ei pai­kal­la ollut ylei­söä mis­sään vai­hees­sa, eli siis huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin Oba­man vir­kaa­nas­tu­jai­sis­sa. Lisäk­si on sato­ja mui­ta valo­ku­via ja muu­ta todis­tusai­neis­toa (mm. ne met­ro­li­put) joi­den perus­teel­la on arvioi­tu Trum­pin ylei­sö­mää­rän olleen alle kol­mas­osa sii­tä mitä Obamalla. 

    Oleel­li­sin­ta kui­ten­kin on, että Trump väit­tää edel­leen että ylei­söä tuli tuon kuvan otta­mi­sen jäl­keen enem­män kuin Oba­man vir­kaa­nas­tu­jai­sis­sa, vaik­ka juu­ri tämä seik­ka on osoi­tet­tu val­heek­si. Trump ei siis kyke­ne myön­tä­mään ereh­ty­neen­sä, tämä omi­nai­suus on vaa­ral­lis­ta ydin­a­se­val­lan johtajalle.

    https://www.youtube.com/watch?v=PdantUf5tXg

  47. TL:
    Vaih­toeh­toi­nen totuus ei ole vain oikeis­to­po­pu­lis­tien ongel­ma. Yhtä­lail­la tai jopa enem­män ideo­lo­gis­ta vää­ris­te­lyä näkyy ole­van punaviherkuplassa. 

    Höp­sis­tä. Totuu­den vää­ris­te­ly ei tie­ten­kään ole min­kään kup­pi­kun­nan yksi­noi­keus, mut­ta kyl­lä­hän nime­no­maan oikeis­to­po­pu­lis­tit ovat sen vii­me vuo­si­na vie­neet aivan uudel­le tasolle.

    Kaik­kien vää­rin­te­ki­jöi­den ikiai­kai­nen puo­lus­tus on toki tuo “kaik­ki­han niin teke­vät”. Eivät tee.

  48. Tämän päi­vän HS pok­saut­ti vaih­toeh­toi­sen totuu­den luu­li­joil­ta kuplat. Suo­mes­sa kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä enem­mis­tö ottai­si lisää maa­han­muut­ta­jia ja EU:ssa kan­sa oli­si val­miit jaka­maan pako­lais­taa­kan tasan vaik­ka se mer­kit­si­si lisäys­tä omaan val­tioon. (Mut­ta äänek­käi­den vas­tus­ta­jien takia EU-par­la­men­taa­ri­kot ei näy­tä tien­neen tätä.)

    Natu­res­sa ( https://www.nature.com/articles/s41599-017‑0014‑3 ) oli jut­tu len­to­ko­nei­den kemi­kaa­li­va­na-sala­liit­toon usko­vis­ta joi­den mää­rä on nous­sut 30–40%:iin USA:ssa lyhyes­sä ajas­sa. Ilmei­ses­ti FB ja muu some on liet­so­nut ilmiötä.
    Läh­de­viit­teen Dun­ne (Guar­dia­nis­sa) viet­ti kuu­kau­den sala­liit­toon usko­vien tilal­la. Lopul­ta eivät pää­seet yksi­mie­li­syy­teen edes sini­ses­tä tai­vaas­ta. (Tuli ano­rek­ti­kot mie­leen, suo­ris­ta näkö­ais­ti­muk­sis­ta­kin eri mieltä).
    => Jär­ke­vä kes­kus­te­lu ilmas­ton­muok­kauk­sen hyö­dyis­tä ja ris­keis­tä lie­nee jo yhtä mah­do­ton­ta kuin Nato-äänes­tys Suo­mes­sa. Trol­lit ja höl­möt salk­ka­rit val­loit­taa foorumit.

  49. Mar­ko Hami­lo:

    Kah­tia­jaol­la on juu­ret Yhdys­val­lois­sa, tur­ha syyt­tää 1918 tapah­tu­mia sii­tä mikä selit­tyy parem­min ame­rik­ka­lai­sel­la kulttuurisodalla.

    Itse asias­sa kah­tia­jaol­la on usei­ta juu­ria. Yksi niis­tä löy­tyy todel­la­kin Yhdys­val­lois­ta, jos­sa siel­lä­kin lie­nee usei­ta syi­tä kär­jis­ty­neel­le kahtiajaolle.

    Olen­nais­ta lie­nee se, että län­si­mai­set ihmi­set ovat yhä laa­jem­min tyy­ty­mät­tö­miä. Tie­teel­li­nen, tek­ni­nen ja aineel­li­nen kehi­tys on tuot­ta­nut meil­le ennen­nä­ke­mät­tö­män hyvin­voin­nin. Nyt on kui­ten­kin ruven­nut näyt­tä­mään sil­tä, että se ei ehkä ole­kaan kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Väki­lu­vun kas­vu ja sii­tä seu­raa­vat ympä­ris­tö­on­gel­mat, resurs­sien puu­te, ihmis­ryh­mien välil­lä kas­va­vat jän­nit­teet ja län­si­mai­den suh­teel­li­sen ase­man (oikeu­tet­tu) heik­ke­ne­mi­nen muo­dos­ta­vat koko­nai­suu­den, joka lisää ihmis­ten tyytymättömyyttä.

    Niin­pä samaan aikaan kun monet halua­vat pitää kiin­ni hyvin­voin­nin raken­ta­mi­sen ihan­teis­ta, voi­vat toi­set huo­nos­ti ja pur­ka­vat pahaa olo­aan popu­lis­ti­sen pro­tes­toin­nin kaut­ta. Reak­tio ei ehkä ole jär­ke­vä ja loo­gi­nen, mut­ta näin moni ihmi­nen näkö­jään toimii.

    Seu­rauk­se­na kah­tia­ja­ko ja yhteis­kun­nal­li­set jän­nit­teet lisään­ty­vät eikä nii­den pur­ka­mi­nen ole helppoa.

  50. Pek­ka T.:

    Olen­nais­ta lie­nee se, että län­si­mai­set ihmi­set ovat yhä laa­jem­min tyy­ty­mät­tö­miä. Tie­teel­li­nen, tek­ni­nen ja aineel­li­nen kehi­tys on tuot­ta­nut meil­le ennen­nä­ke­mät­tö­män hyvin­voin­nin. Nyt on kui­ten­kin ruven­nut näyt­tä­mään sil­tä, että se ei ehkä ole­kaan kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Väki­lu­vun kas­vu ja sii­tä seu­raa­vat ympä­ris­tö­on­gel­mat, resurs­sien puu­te, ihmis­ryh­mien välil­lä kas­va­vat jän­nit­teet ja län­si­mai­den suh­teel­li­sen ase­man (oikeu­tet­tu) heik­ke­ne­mi­nen muo­dos­ta­vat koko­nai­suu­den, joka lisää ihmis­ten tyytymättömyyttä.

    Eikö­hän mer­kit­tä­vä syy ole myös sii­nä, että kas­va­va jouk­ko ihmi­sis­tä näkee, ettei saa veroil­leen vas­ti­net­ta. Vähän maas­ta ja yksi­lös­tä riip­puen ongel­ma­na pide­tään joko vapaa­mat­kus­ta­jien mää­rän kas­vua, teho­ton­ta hal­lin­toa, tuh­laus­ta jär­jet­tö­miin hank­kei­siin tai laa­jal­le levin­nyt­tä kave­ri­ka­pi­ta­lis­mia — ellei sit­ten jopa kaik­kia näi­tä. Oleel­lis­ta on kui­ten­kin se, että usko val­tioon tai nykyi­seen yhteis­kun­taan hyvin­voin­nin takaa­ja­na on rapistunut.

    Val­tio­ap­pa­raa­tis­ta on tul­lut vain kei­no jakaa etuuk­sia ja rahaa omil­le sidos­ryh­mil­le ja ydin­ää­nes­tä­jä­kun­nal­le. Yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta on tul­lut kii­vas­ta revii­ri­pe­liä ja omien etu­jen puo­lus­ta­mis­ta. Mitään uudis­tuk­sia ei saa­da aikai­sek­si ja infra­struk­tuu­ri rap­peu­tuu, kun varat ohjau­tu­vat kai­ken maa­il­man siltarumpupolitikointiin.

    Asioi­ta ei enää edes vai­vau­du­ta perus­te­le­maan ratio­naa­li­ses­ti hyö­dyn mukaan vaan riit­tää, että julis­te­taan, että minul­la / minun äänes­tä­jil­lä on oikeus ja että niil­lä muil­la on velvollisuus…

  51. Onhan se ihmeel­lis­tä, miten ne kama­lat popu­lis­tit ovat­kin niin saa­neet suo­sio­ta ja tul­leet näkyvämmiksi. 

    Mie­les­tä­ni Osmon alus­tuk­sen lop­puo­sas­sa kitey­tyy ongel­man ydin “Popu­lis­tien kupla tun­tuu tyr­mis­tyt­tä­väl­tä, kos­ka se on mei­dän monen sil­mis­sä niin eri­lai­nen kuin omam­me. Omaa kuplaa on vain vai­keam­pi havai­ta. Hyvä­osai­sil­la on omat kuplan­sa, maa­lai­sil­la ja kau­pun­ki­lai­sil­la oman­sa ja vih­reil­lä oman­sa ja sosia­li­de­mo­kraa­teil­la jopa useita.”

    Eli toi­sin sanoen, emme (siis me hyvät ja oikeal­la taval­la vasem­mis­to­lai­set intel­lek­tuel­li-wan­na-beet) edes yri­tä pyr­kiä totuu­teen. Mei­tä ei kiin­nos­ta val­heen ja totuu­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan, sil­lä meil­lä jokai­sel­la on vain omat kuplam­me. Emme halua pila­ta hyviä ja tie­dos­ta­via mie­li­pi­tei­täm­me fak­toil­la. Itse miel­län aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut ihmi­sen kan­sa­kun­nan älyl­li­sek­si ker­mak­si. Kui­ten­kin olen itse­kin huo­man­nut monien älyk­käi­den ihmis­ten hylän­nen täy­del­li­ses­ti kriit­ti­sen ajat­te­lun. Kou­lu­te­tu­jen ihmis­ten aset­taes­sa kriit­ti­sen ajat­te­lun mini­mi­vaa­ti­muk­sen nol­laan — kysy­myk­sis­sä jot­ka ovat ris­ti­rii­das­sa oman maa­il­man­ku­van kans­sa — osoit­ta­vat he muil­le­kin ilmi­sel­vän toi­min­ta­mal­lin. Kun muut­kin alka­vat nou­dat­taa samaa mal­lia, niin seu­raa­va teko­pöy­ris­ty­mi­nen on naurettavaa.

    Donald Trump on popu­lis­ti, vaan niin­pä tie­dos­ta­vis­ta ihmi­sis­tä­kin löy­tyy aivan pöy­ris­tytt­viä popu­lis­te­ja ja fari­seuk­sia. Ei Donald Trump kek­si­nyt “vaih­toeh­toi­sia fak­to­ja”, luo­tet­ta­va van­ha media on jo pit­kään hyvin valin­nut tark­kaan tulo­kul­man­sa tiet­tyi­hin kysy­myk­siin ja nii­tä tar­kas­tel­laan vain oikeaop­pi­nei­suut­ta tuke­val­ta kan­nal­ta. Esim Sak­san Ener­giewen­de ja CO2-pääs­tö­jen todel­li­nen vähentyminen.

    Donald Trump on ärsyt­tä­vä, mut­ta hän on ilmi­sel­väs­ti eri­täin äly­käs (tähän ei pidä sot­kea hänen tark­kaan las­kel­moi­tua ja raken­net­tua jul­ki­suus­ku­vaan­sa). Hän on vain yksin­ker­tai­ses­ti seu­ran­nut median yksi­puo­lis­ta tie­don­vä­li­tys­tä ja huo­man­nut että usein­kaan ei tar­vit­se puhua tot­ta saa­dak­seen vies­tin­sä läpi. Pikem­min­kin sii­tä saat­taa olla haittaa.

  52. mjo­ki:

    Eli toi­sin sanoen, emme (siis me hyvät ja oikeal­la taval­la vasem­mis­to­lai­set intel­lek­tuel­li-wan­na-beet) edes yri­tä pyr­kiä totuu­teen. Mei­tä ei kiin­nos­ta val­heen ja totuu­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan, sil­lä meil­lä jokai­sel­la on vain omat kuplam­me. Emme halua pila­ta hyviä ja tie­dos­ta­via mie­li­pi­tei­täm­me fak­toil­la. Itse miel­län aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut ihmi­sen kan­sa­kun­nan älyl­li­sek­si ker­mak­si. Kui­ten­kin olen itse­kin huo­man­nut monien älyk­käi­den ihmis­ten hylän­nen täy­del­li­ses­ti kriit­ti­sen ajat­te­lun. Kou­lu­te­tu­jen ihmis­ten aset­taes­sa kriit­ti­sen ajat­te­lun mini­mi­vaa­ti­muk­sen nol­laan – kysy­myk­sis­sä jot­ka ovat ris­ti­rii­das­sa oman maa­il­man­ku­van kans­sa – osoit­ta­vat he muil­le­kin ilmi­sel­vän toi­min­ta­mal­lin. Kun muut­kin alka­vat nou­dat­taa samaa mal­lia, niin seu­raa­va teko­pöy­ris­ty­mi­nen on naurettavaa.

    Enem­mis­tö “kan­sa­kun­nan ker­mas­ta” tai­taa vain kat­soa jär­ke­väm­mäk­si pitää pään­sä kiin­ni. Yksi syy lie­nee tur­hau­tu­mi­nen — fak­toil­la ei kes­kus­te­lus­sa ole mitään mer­ki­tys­tä vaan ideo­lo­gia jyrää kai­ken alleen. Temp­pe­lin har­jal­le on koho­tet­tu jouk­ko ylim­piä asian­tun­ti­joi­ta, joi­den sana totuus — vain keret­ti­läi­nen menee omin päin tutus­tu­maan tut­ki­mus­tu­lok­siin ja rie­naa Oike­aa Totuut­ta ilkein kysy­myk­si. Perin­tei­sen tie­teen­teon sijaan on siir­ryt­ty puh­taa­seen auk­to­ri­teet­tius­koon, jos­sa jokai­seen kape­aan eri­tyis­asian­tun­ti­juu­den sii­loon mah­tuu vain yksi guru ope­tus­lap­si­neen. Pahin rike on men­nä ton­ki­maan vie­rei­sen sii­lon juu­rel­la ole­vaa tun­kio­ta — niin ei vain kuu­lu tehdä.

    Tie­teel­li­nen sivis­tys oppi­nei­den kes­kuu­des­sa ei ole enää uusiin asioi­hin pereh­ty­mis­tä vaan oman sii­lon sisäl­le sul­keu­tu­mis­ta. “Tie­teel­li­nen sivis­tys” omak­su­taan nk. tie­de­uu­ti­sis­ta tai muis­ta popu­la­ri­soi­duis­ta läh­teis­tä, joi­den sisäl­tö perus­tuu tut­ki­mus­lai­tos­ten vies­tin­tä­osas­to­jen pro­pa­gan­daan, tie­teen super­tä­hien pal­von­taan ja “tie­de­toi­mit­ta­jien” ideo­lo­gi­seen innos­tuk­seen (Cheer­lea­ding with an agen­da: how the press covers science). Tie­de näyt­tää­kin monel­le ole­van täyn­nä aivan mah­ta­via ja mul­lis­ta­via tulok­sia, jot­ka ovat poik­keuk­sel­lis­ten super­lah­jak­kuuk­sien pyy­teet­tö­män uuras­tuk­sen tulos­ta. Kaik­ki “mutat” ja “ehkät” lois­ta­vat poissaolollaan.

    Lisäk­si muka­na on tie­tys­ti mil­loin min­kä­kin ideo­lo­gian kaa­de­rit, jot­ka valp­paa­na vah­ti­vat medi­aa ja somea — ano­nyy­mit kom­men­toi­jat­kin saa­vat olla varuil­laan, kun lah­jak­kaat aat­teen kyl­läs­tä­mät hak­ke­rit ovat val­mii­ta doxaa­maan vää­ri­na­jat­te­li­joi­ta 24/7. Sii­nä mis­sä muu­ta­ma vuo­si­kym­men varo­mat­to­mas­ti sivun suun­sa puhu­neet lei­mat­tiin neu­vos­to­vas­tai­sik­si, odot­taa nyky­ään denia­lis­tin, perä­kam­ma­rin puna­nis­kan yms. leima.

    Kun muka­na on herk­kä­hi­piäi­set aka­tee­mi­set työ­nan­ta­jat, jot­ka jo pel­käs­tä epäi­lys­tä ovat nyky­ään val­mii­ta anta­maan pot­kut ihan var­muu­den vuok­si — ja kaik­ki tut­ki­mus­ra­hoi­tus on täy­sin poliit­ti­ses­ti ohjau­tu­nut­ta tuke­maan Aino­aa Oike­aa Mie­li­pi­det­tä, niin mitä­pä täs­sä — pide­ään suu supus­sa, esi­te­tään per­for­mans­sia, jos­sa ollaan teke­vi­nään tie­det­tä — ja kat­so­taan kun kaik­ki menee päin vattua…

  53. Väki­lu­vun kas­vu ja sii­tä seu­raa­vat ympä­ris­tö­on­gel­mat, resurs­sien puu­te, ihmis­ryh­mien välil­lä kas­va­vat jän­nit­teet ja län­si­mai­den suh­teel­li­sen ase­man (oikeu­tet­tu) heik­ke­ne­mi­nen muo­dos­ta­vat koko­nai­suu­den, joka lisää ihmis­ten tyytymättömyyttä.”

    Haas­te 1: On kyet­tä­vä tuhoa­maan nykyi­nen talous­jär­jes­tel­mä. On täy­sin mah­do­ton­ta levit­tää hyvin­voin­tia ja kas­vat­taa kulu­tus­ta, jos tar­koi­tus on sel­vi­tä eteen­päin edes tuhat vuot­ta sil­lä taval­la, että ympä­ris­tö ei tuhoudu.

    Joku insi­nöö­ri täs­sä ket­jus­sa pis­ti toi­von­sa insi­nöö­rei­hin, mut­ta tosia­sia on, että jo nyt meil­lä oli­si luke­mat­to­mia kei­no­ja pie­nen­tää kulu­tus­ta, ruok­kia kaik­ki ihmi­set ja suo­jel­la luon­toa, mut­ta sitä ei halu­ta teh­dä. Ongel­ma ei ole tek­ni­nen vaan poliittinen.

    Niin kau­an kuin maa­il­ma perus­tuu kas­vun ja kulu­tuk­sen ide­aan, rat­kai­sua ei synny.

    Haas­te 2: Ihmi­nen on hei­moe­läin. Sik­si kai­kis­sa hei­moa suu­rem­mis­sa yksi­köis­sä rupe­aa syn­ty­mään lie­veil­miöi­tä. Kuvi­tel­ma glo­baa­lis­ta maa­il­mas­ta on todel­la­kin vain kuvi­tel­ma. Se tulee mur­tu­maan. Mitä ahtaam­mal­le köy­hät ja kes­ki­tu­loi­set glo­baa­lin talou­den puris­tuk­ses­sa jou­tu­vat, sitä enem­män he hake­vat tur­vaa tut­tuu­des­ta ja samanlaisuudesta.

    Ongel­ma ei ole sinän­sä mate­ri­aa­li­set erot vaan nii­hin liit­ty­vä koke­mus. Jos sosi­aa­li­set ja talou­del­li­set erot eivät omas­sa ympä­ris­tös­sä näy, ihmi­nen pysyy tyytyväisinä.

  54. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Näis­sä peleis­sä myös muka­na eräs toi­nen­kin ame­rik­ka­lai­nen mil­jar­döö­ri kuin Trump: https://www.theguardian.com/technology/2017/may/07/the-great-british-brexit-robbery-hijacked-democracy

    Tämä. (archive.org-linkki)

    Toi­vot­ta­vas­ti Suo­mes­sa ollaan hereil­lä ylei­söön, koti­maa­han ja EU:hun vai­kut­ta­mi­ses­ta, puo­luei­den teke­mi­sis­tä sekä myös sii­tä, mihin kaik­kiin lie­miin enti­set (ja mik­sei nykyi­set­kin) soti­las­hen­ki­löt, polii­ti­kot, vir­ka­mie­het ja muut päät­tä­jät oikein sot­keu­tu­vat. Ja siis sel­keäs­ti kri­mi­na­li­soi­daan se ja ryh­dy­tään myös tiuk­koi­hin vas­ta­toi­miin. En vali­tet­ta­vas­ti näe rikos­lais­sa pykä­liä joi­den perus­teel­la tuol­lai­seen voi­tai­siin puut­tua asi­aan­kuu­lu­vas­sa mää­rin. Hybri­diuh­kien kei­no­va­li­koi­maa tuokin.

  55. ksee: Eikö­hän mer­kit­tä­vä syy ole myös sii­nä, että kas­va­va jouk­ko ihmi­sis­tä näkee, ettei saa veroil­leen vas­ti­net­ta. Vähän maas­ta ja yksi­lös­tä riip­puen ongel­ma­na pide­tään joko vapaa­mat­kus­ta­jien mää­rän kas­vua, teho­ton­ta hal­lin­toa, tuh­laus­ta jär­jet­tö­miin hank­kei­siin tai laa­jal­le levin­nyt­tä kave­ri­ka­pi­ta­lis­mia – ellei sit­ten jopa kaik­kia näi­tä. Oleel­lis­ta on kui­ten­kin se, että usko val­tioon tai nykyi­seen yhteis­kun­taan­hy­vin­voin­nin takaa­ja­na on rapistunut.

    Vas­tak­kai­na­set­te­lun lisään­ty­mi­sel­lä on todel­la­kin usei­ta syi­tä ja epäi­le­mät­tä nämä­kin nii­hin kuu­lu­vat (täs­sä toki toi­sen osa­puo­len sil­min ilmaistuina).

    Minua kiin­nos­taa eri­tyi­ses­ti se mik­si mie­li­pi­de-erot joh­ta­vat kär­jis­ty­vään vas­tak­kai­na­set­te­luun? Eri­lai­set mie­li­pi­teet ovat yhteis­kun­nas­sa nor­maa­le­ja ja demo­kra­tian­han pitäi­si jär­jes­tel­mä­nä löy­tää tasa­pai­no nii­den välillä.

    Yhä useam­min näin ei sel­väs­ti­kään käy. Niin­pä seu­rauk­se­na on kovin epä­ra­tio­naa­li­sil­ta tun­tu­via pro­tes­te­ja, ikään kuin hyök­käyk­siä demo­kra­tian perus­ar­vo­ja vastaan. 

    Se on pelot­ta­vaa itses­sään, sil­lä demo­kra­tia voi olla hau­raam­pi jär­jes­tel­mä kuin nykyi­sin ymmär­räm­me­kään, ja eri­tyi­sen pelot­ta­vaa se on tilan­tees­sa, jos­sa glo­baa­lit jän­nit­teet ovat muu­ten­kin lisääntymässä.

  56. mjo­ki:
    Eli toi­sin sanoen, emme (siis me hyvät ja oikeal­la taval­la vasem­mis­to­lai­set intel­lek­tuel­li-wan­na-beet) edes yri­tä pyr­kiä totuu­teen. Mei­tä ei kiin­nos­ta val­heen ja totuu­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan, sil­lä meil­lä jokai­sel­la on vain omat kuplam­me. Emme halua pila­ta hyviä ja tie­dos­ta­via mie­li­pi­tei­täm­me fak­toil­la. Itse miel­län aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut ihmi­sen kan­sa­kun­nan älyl­li­sek­si ker­mak­si. Kui­ten­kin olen itse­kin huo­man­nut monien älyk­käi­den ihmis­ten hylän­nen täy­del­li­ses­ti kriit­ti­sen ajat­te­lun. Kou­lu­te­tu­jen ihmis­ten aset­taes­sa kriit­ti­sen ajat­te­lun mini­mi­vaa­ti­muk­sen nol­laan – kysy­myk­sis­sä jot­ka ovat ris­ti­rii­das­sa oman maa­il­man­ku­van kans­sa – osoit­ta­vat he muil­le­kin ilmi­sel­vän toi­min­ta­mal­lin. Kun muut­kin alka­vat nou­dat­taa samaa mal­lia, niin seu­raa­va teko­pöy­ris­ty­mi­nen on naurettavaa.

    Vaan eivät­hän sivis­ty­neet, kou­lu­te­tut ihmi­set nor­maa­lis­ti noin toi­mi. Aina toki löy­tyy yksit­täi­siä ihmi­siä, “eli­tis­tien­kin” puo­lel­la, jot­ka moi­seen sor­tu­vat, mut­ta enim­mäk­seen hei­dän syn­tin­sä lie­nee pikem­min­kin tiet­ty kova­kor­vai­suus monien kan­sa­lais­ten tun­noil­le. Opet­ta­ja­mai­nen asen­ne, ettei noin saa ajatella.

    Totuu­den vää­ris­te­lyn nykyi­nen suo­sio läh­tee kyl­lä siel­tä popu­lis­tien puo­lel­ta. Sitä, mik­si he eivät luo­ta omaan asi­aan­sa niin pal­jon, että perus­tai­si­vat poli­tiik­kan­sa tosi­asioil­le, onkin sit­ten mie­len­kiin­toi­nen kysymys.

    Sen sijaan suu­ri osa kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä uskoo objek­tii­vi­seen tie­toon ja ylei­seen suvait­se­vai­suu­teen, ihan aidos­ti ja vil­pit­tö­mäs­ti. Sehän on vähän niin kuin koko ideo­lo­gian ydin.

  57. Junt­ti­pul­la Savos­ta:
    Haas­te 1: On kyet­tä­vä tuhoa­maan nykyi­nen talous­jär­jes­tel­mä. On täy­sin mah­do­ton­ta levit­tää hyvin­voin­tia ja kas­vat­taa kulu­tus­ta, jos tar­koi­tus on sel­vi­tä eteen­päin edes tuhat vuot­ta sil­lä taval­la, että ympä­ris­tö ei tuhoudu.

    Joku insi­nöö­ri täs­sä ket­jus­sa pis­ti toi­von­sa insi­nöö­rei­hin, mut­ta tosia­sia on, että jo nyt meil­lä oli­si luke­mat­to­mia kei­no­ja pie­nen­tää kulu­tus­ta, ruok­kia kaik­ki ihmi­set ja suo­jel­la luon­toa, mut­ta sitä ei halu­ta teh­dä. Ongel­ma ei ole tek­ni­nen vaan poliittinen.

    Niin kau­an kuin maa­il­ma perus­tuu kas­vun ja kulu­tuk­sen ide­aan, rat­kai­sua ei synny.

    Hyvää poh­dis­ke­lua. On ehkä ihmis­kun­nan suu­ri tra­ge­dia, että tek­no­lo­gi­nen kehi­tys hyvin­voin­nin tuot­ta­ja­na ja mark­ki­na­ta­lous sen levit­tä­jä­nä saat­ta­vat sit­ten­kin pitem­män pääl­le olla tuhoisia.

    Mut­ta mikä on vaih­toeh­to? On täy­sin tot­ta, että meil­lä sinän­sä oli­si­vat jo nyt kei­not kes­tä­vään elä­män­ta­paan, mut­ta vii­saut­ta ihmis­kun­nal­la ei sii­hen näy­tä olevan.

    Voi­si sanoa, että ihmis­kun­nal­la on kak­si vaih­toeh­toa. Jat­kaa eteen­päin ja uskoa, että insi­nöö­rit ja tek­no­lo­gia rat­kai­se­vat ongel­man (tähän kai Esko Val­tao­ja uskoo), tai sit­ten hidas­taa ja sopeut­taa ole­mi­sen­sa nykyi­sen kes­to­ky­vyn puit­tee­seen. Vai oli­si­ko rat­kai­su jon­kin­lai­nen hybridi?

    Ikä­vä kyl­lä mikään näis­tä vaih­toeh­dois­ta ei täl­lä het­kel­lä näy­tä kovin toi­vei­ta herättävältä.

  58. ksee: Enem­mis­tö “kan­sa­kun­nan ker­mas­ta” tai­taa vain kat­soa jär­ke­väm­mäk­si pitää pään­sä kiin­ni. Yksi syy lie­nee tur­hau­tu­mi­nen – fak­toil­la ei kes­kus­te­lus­sa ole mitään mer­ki­tys­tä vaan ideo­lo­gia jyrää kai­ken alleen. Temp­pe­lin har­jal­le on koho­tet­tu jouk­ko ylim­piä asian­tun­ti­joi­ta, joi­den sana totuus – vain keret­ti­läi­nen menee omin päin tutus­tu­maan tut­ki­mus­tu­lok­siin ja rie­naa Oike­aa Totuut­ta ilkein kysy­myk­si. Perin­tei­sen tie­teen­teon sijaan on siir­ryt­ty puh­taa­seen auk­to­ri­teet­tius­koon, jos­sa jokai­seen kape­aan eri­tyis­asian­tun­ti­juu­den sii­loon mah­tuu vain yksi guru opetuslapsineen.


    Tie­teel­li­nen sivis­tys oppi­nei­den kes­kuu­des­sa ei ole enää uusiin asioi­hin pereh­ty­mis­tä vaan oman sii­lon sisäl­le sulkeutumista.

    Erin­omai­nen kom­ment­ti kai­kes­sa humo­ris­ti­suu­des­san, mel­kein tie­to­ko­nee­ni sai nenän kaut­ta teh­dyn kah­vispray­maa­lauk­sen. Hatun­nos­to ja kumarrus.

  59. Pek­ka T.: Vaan eivät­hän sivis­ty­neet, kou­lu­te­tut ihmi­set nor­maa­lis­ti noin toi­mi. Aina toki löy­tyy yksit­täi­siä ihmi­siä, “eli­tis­tien­kin” puo­lel­la, jot­ka moi­seen sor­tu­vat, mut­ta enim­mäk­seen hei­dän syn­tin­sä lie­nee pikem­min­kin tiet­ty kova­kor­vai­suus monien kan­sa­lais­ten tun­noil­le. Opet­ta­ja­mai­nen asen­ne, ettei noin saa ajatella.

    Totuu­den vää­ris­te­lyn nykyi­nen suo­sio läh­tee kyl­lä siel­tä popu­lis­tien puo­lel­ta. Sitä, mik­si he eivät luo­ta omaan asi­aan­sa niin pal­jon, että perus­tai­si­vat poli­tiik­kan­sa tosi­asioil­le, onkin sit­ten mie­len­kiin­toi­nen kysymys.

    Sen sijaan suu­ri osa kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä uskoo objek­tii­vi­seen tie­toon ja ylei­seen suvait­se­vai­suu­teen, ihan aidos­ti ja vil­pit­tö­mäs­ti. Sehän on vähän niin kuin koko ideo­lo­gian ydin.

    Mut­ta kun vali­tet­ta­vas­ti hyvin moni kou­lu­tet­tu­kin ihmi­nen sivuut­taa fak­tat mie­li­pi­tei­den­sä muo­dos­ta­mi­ses­sa. Tär­keäm­pää on olla äly­käs ja tie­dos­ta­va. Muis­tan itse­kin nuo­rem­pa­na aina sil­loin täl­löin esit­tä­nee­ni kom­ment­ti­ni sii­nä muo­dos­sa kuin kuvit­te­lin saa­va­ni kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­ta­ni suu­rim­mat ylis­tyk­set — vaik­ka asia­si­säl­tö ei oli­si­kaan vas­tan­nut syvim­piä tuntojani.

    Yhtä tyy­pil­lis­tä on tuon toi­sen kap­pa­lee­si sisäl­tö: en minä, mut­ta kun ne kaik­ki muut.

    Vii­mei­sen kap­pa­leen aja­tuk­ses­ta olen täy­sin samaa miel­tä. Ikä­vä kyl­lä inhi­mil­li­syys tulee hyvin usein kor­kei­den aat­tei­den tielle.

  60. Ei uut­ta aurin­gon alla.
    Äärioi­keis­to­lai­sek­si sano­tun 612-soih­tu­kul­ku­een ympä­ril­lä tutuk­si tul­lut “vas­tak­kai­na­set­te­lu” näyt­tää saa­van lisä­buus­tia samal­le toril­le ihan sat­tu­moi­sin samaan ilta­pi­meän aikaan jär­jes­te­tys­tä pupu-alpak­ka-las­ten­ta­pah­tu­mas­ta jon­ka polii­si on ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä kehot­ta­nut siir­tä­mään muualle.
    Sata­vuo­tis­juh­lan vie­tol­le sopii huo­nos­ti klik­ki­me­dian revit­te­ly täs­tä­kin epi­so­dis­ta jon­ka ilmei­se­nä tulok­se­na on taas vähän vähem­män tol­kun ihmi­siä ja vähän enem­män nii­tä jot­ka eivät näe kuin yhden ääripään.
    Eikö sadan vuo­den takai­ses­ta muka muis­te­ta sitä mur­heel­li­sin­ta seu­raus­ta kan­san kii­hot­ta­mi­ses­ta toi­si­aan vastaan?

  61. mjo­ki: Mut­ta kun vali­tet­ta­vas­ti hyvin moni kou­lu­tet­tu­kin ihmi­nen sivuut­taa fak­tat mie­li­pi­tei­den­sä muo­dos­ta­mi­ses­sa. Tär­keäm­pää on olla äly­käs ja tie­dos­ta­va. Muis­tan itse­kin nuo­rem­pa­na aina sil­loin täl­löin esit­tä­nee­ni kom­ment­ti­ni sii­nä muo­dos­sa kuin kuvit­te­lin saa­va­ni kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­ta­ni suu­rim­mat ylis­tyk­set – vaik­ka asia­si­säl­tö ei oli­si­kaan vas­tan­nut syvim­piä tuntojani.

    Yhtä tyy­pil­lis­tä on tuon toi­sen kap­pa­lee­si sisäl­tö: en minä, mut­ta kun ne kaik­ki muut.

    Epäi­le­mät­tä moni kou­lu­tet­tu ihmi­nen sivuut­taa fak­tat mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­ses­sa. Ja yhtä epäi­le­mät­tä vie­lä useam­pi ei-kou­lu­tet­tu sen tekee. Tämä on ikä­vä jut­tu, mut­ta kovin inhimillistä.

    On kui­ten­kin pal­jon ihmi­siä, jot­ka muo­dos­ta­vat mie­li­pi­teen­sä saa­ta­vis­sa ole­van tie­don poh­jal­ta. Toki muis­taen, ettei kukaan ole abso­luut­ti­sen ratio­naa­li­nen. Ja että monil­la mene­vät arvot ja tosi­asiat sekaisin.

    Usko tosi­asioi­hin on sil­ti voi­mak­kaim­mil­laan kou­lu­tet­tu­jen paris­sa, arvois­ta riip­pu­mat­ta, ja sitä aja­tus­maa­il­maa on nyt popu­lis­mi nous­sut haas­ta­maan. On taval­laan ove­la sil­män­kään­tö­temp­pu, että popu­lis­tit syyt­tä­vät mui­ta niis­tä käy­tän­nöis­tä, kuten tosi­asiat ohit­ta­vis­ta asen­teis­ta, joi­ta he itse kaik­kein voi­mal­li­sim­min itse harrastavat.

    Eri­lai­set kuplat ja kup­pi­kun­nat eivät kos­kaan ker­ro ihmi­sis­tä koko totuut­ta. Niin­pä voi­si toi­voa, että me kaik­ki, olim­me asiois­ta mitä miel­tä tahan­sa, oppi­sim­me arvos­ta­maan tosi­asioi­ta kes­kus­te­lun läh­tö­koh­ta­na. Hyväk­syen sen, että tosia­sia ei ole sel­lai­nen kuin haluai­sim­me sen ole­van, vaan sel­lai­nen kuin se on.

  62. Pek­ka T.: Epäi­le­mät­tä moni kou­lu­tet­tu ihmi­nen sivuut­taa fak­tat mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­ses­sa. Ja yhtä epäi­le­mät­tä vie­lä useam­pi ei-kou­lu­tet­tu sen tekee. Tämä on ikä­vä jut­tu, mut­ta kovin inhimillistä.

    On kui­ten­kin pal­jon ihmi­siä, jot­ka muo­dos­ta­vat mie­li­pi­teen­sä saa­ta­vis­sa ole­van tie­don poh­jal­ta. Toki muis­taen, ettei kukaan ole abso­luut­ti­sen ratio­naa­li­nen. Ja että monil­la mene­vät arvot ja tosi­asiat sekaisin.

    Var­si­nai­nen ongel­ma pii­lee sii­nä, että moni (suu­rin osa?) kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä on lais­ka tie­don­met­säs­tä­jä — fak­toik­si hyväk­sy­tään väit­tei­tä puh­taas­ti nii­den esit­tä­jän auk­to­ri­tee­tin vuok­si. Lisäk­si tähän tun­tuu usein liit­ty­vän nai­vi käsi­tys tie­tees­tä ja ihmis­ten motii­veis­ta tyy­liin “tie­de on oikeas­sa” + “tut­ki­ja tekee tie­det­tä” -> “tut­ki­jan esit­tä­mät väit­teet ovat tot­ta”.

    Tämä jopa kään­tyy niin, että jos joku keh­taa epäil­lä yksit­täi­sen arvos­sa­pi­de­tyn tut­ki­jan yksit­täis­tä väi­tet­tä, niin kysees­sä on ikään kuin koko tie­teel­li­sen meto­din kiis­tä­mi­nen — ja siten tun­nus­tau­tu­mi­nen kuu­lu­mi­ses­ta samaan jen­giin 9/11-sala­liit­to­teo­ree­tik­ko­jen, krea­tio­nis­tien yms. kanssa.

    Äärim­mäi­nen esi­merk­ki johon itse on tör­män­nyt on erään tyy­pin tun­nus­tus sii­tä, että vaik­ka hänel­lä oli­si tar­vit­ta­vat perus­tie­dot ymmär­tää tie­tyn asian X tut­ki­muk­sia, niin hän ei edes yri­tä vaan hän uskoo sii­hen mitä hänel­le on ker­rot­tu. No, saa­han täl­lä tie­tys­ti lakais­tua siis­tis­ti maton alle sen, ettei kaik­ki ole­kaan ihan niin miten Suu­ri Tari­na jul­ki­suu­des­sa antaa ymmär­tää — ja samal­la voi hyvin mie­lin kiel­täy­tyä kai­kes­ta keskustelusta.

    Sinän­sä joten­kin häm­men­tää jon­ki­lai­nen tut­ki­joi­den glo­ri­fioin­ti — aivan kuin tie­tyn­lai­sen vih­ki­myk­sen jäl­keen tut­ki­ja oli­si puh­das kai­kis­ta inhi­mil­li­sis­tä heik­kouk­sis­ta ja että hän omis­tau­tui­si täy­sin pyy­tet­tö­mäs­ti ja vil­pit­tö­mäs­ti totuu­den tavoit­te­luun. Käy­tän­nös­sä­hän tilan­ne on kui­ten­kin lähes täy­sin päin­vas­tai­nen ja tais­te­lu kuk­ku­lan kunin­kaan pai­kas­ta pal­jas­taa mones­ta kaik­ki inhi­mil­li­syy­den mus­tat puolet…

    1. Minul­la ei ole kykyä — tai ei aina­kaan aikaa eikä motiv­baa­tio­ta — pereh­tyä sii­hen, onko suh­teel­li­suus­teo­rias­sa mitään perää vai pitäi­si­kö sit­ten­kin tyy­tyä New­to­nin meka­niik­kaan — vaan olen koke­nut vii­sam­mak­si luot­taa täs­sä asias­sa auk­to­ri­teet­tei­hin. Inhi­mil­li­nen sivis­tys ei oli­si mah­dol­lis­ta, jos ei voi­si uskoa mui­ta ihmi­siä vaan pitäi­si tar­kois­taa jokai­nen fak­ta itse.

  63. ksee: Var­si­nai­nen ongel­ma pii­lee sii­nä, että moni (suu­rin osa?) kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä on lais­ka tie­don­met­säs­tä­jä – fak­toik­si hyväk­sy­tään väit­tei­tä puh­taas­ti nii­den esit­tä­jän auk­to­ri­tee­tin vuok­si. Lisäk­si tähän tun­tuu usein liit­ty­vän nai­vi käsi­tys tie­tees­tä ja ihmis­ten motii­veis­ta tyy­liin “tie­de on oikeas­sa” + “tut­ki­ja tekee tie­det­tä” -> “tut­ki­jan esit­tä­mät väit­teet ovat tot­ta”.

    Tämä jopa kään­tyy niin, että jos joku keh­taa epäil­lä yksit­täi­sen arvos­sa­pi­de­tyn tut­ki­jan yksit­täis­tä väi­tet­tä, niin kysees­sä on ikään kuin koko tie­teel­li­sen meto­din kiis­tä­mi­nen – ja siten tun­nus­tau­tu­mi­nen kuu­lu­mi­ses­ta samaan jen­giin 9/11-sala­liit­to­teo­ree­tik­ko­jen, krea­tio­nis­tien yms. kanssa.

    Äärim­mäi­nen esi­merk­ki johon itse on tör­män­nyt on erään tyy­pin tun­nus­tus sii­tä, että vaik­ka hänel­lä oli­si tar­vit­ta­vat perus­tie­dot ymmär­tää tie­tyn asian X tut­ki­muk­sia, niin hän ei edes yri­tä vaan hän uskoo sii­hen mitä hänel­le on ker­rot­tu. No, saa­han täl­lä tie­tys­ti lakais­tua siis­tis­ti maton alle sen, ettei kaik­ki ole­kaan ihan niin miten Suu­ri Tari­na jul­ki­suu­des­sa antaa ymmär­tää – ja samal­la voi hyvin mie­lin kiel­täy­tyä kai­kes­ta keskustelusta.

    Sinän­sä joten­kin häm­men­tää jon­ki­lai­nen tut­ki­joi­den glo­ri­fioin­ti – aivan kuin tie­tyn­lai­sen vih­ki­myk­sen jäl­keen tut­ki­ja oli­si puh­das kai­kis­ta inhi­mil­li­sis­tä heik­kouk­sis­ta ja että hän omis­tau­tui­si täy­sin pyy­tet­tö­mäs­ti ja vil­pit­tö­mäs­ti totuu­den tavoit­te­luun. Käy­tän­nös­sä­hän tilan­ne on kui­ten­kin lähes täy­sin päin­vas­tai­nen ja tais­te­lu kuk­ku­lan kunin­kaan pai­kas­ta pal­jas­taa mones­ta kaik­ki inhi­mil­li­syy­den mus­tat puolet…

    Yksit­täi­sen tut­ki­jan näke­myk­seen on perus­tel­tua suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti, ja eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun hän ottaa kan­taa oman osaa­mi­sa­lu­een­sa ulko­puo­lel­ta. Sen sijaan tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus (käy­tän­nös­sä lähes kon­sen­sus, sil­lä aina on yksit­täi­siä toi­si­na­jat­te­li­joi­ta) on hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikeas­sa, aina­kin suu­ris­sa lin­jois­sa. Ja jos ei ole, tie­deyh­tei­sö kor­jaa sen­kin vir­heen ajan myö­tä. Juu­ri täs­sä­hän on tie­teen voima.

    Tot­ta kai tut­ki­jat­kin ovat ihmi­siä kaik­ki­ne sii­hen kuu­lu­vi­ne hyvi­ne ja huo­noi­ne puo­li­neen. Eri­tyi­ses­ti muis­sa kuin luon­non­tie­teis­sä hei­dän hen­ki­lö­koh­tai­set arvon­sa pak­kaa­vat näky­mään myös kan­na­no­tois­sa. Tätä puol­ta ei sil­ti kan­na­ta lii­oi­tel­la — kyl­lä tut­ki­jan tie­teel­li­nen näke­mys on kes­ki­mää­rin aivan eri tasol­la kuin maal­li­kon usein tun­tee­seen poh­jau­tu­va asen­ne. Samat inhi­mil­li­set omi­nai­suu­det kun löy­ty­vät myös maal­li­koil­ta, joil­ta lisäk­si puut­tuu se tieto.

    Kriit­ti­nen kan­sa­lai­nen oppii vähi­tel­len arvioi­maan mihin medioi­hin ja kei­hin toi­mit­ta­jiin ja tut­ki­joi­hin voi yleen­sä luot­taa. Ja luot­taa pitää, tie­tyl­lä varauk­sel­la, sil­lä ei kukaan voi eikä halua tar­kis­taa kaik­kea. Kriit­ti­syy­des­sä aut­taa myös jouk­ko­ä­ly, joka kes­kus­te­lun kaut­ta vähi­tel­len pal­jas­taa vää­rät ja epä­mää­räi­set tie­dot. Sik­si niin jär­kyt­tä­vil­tä tun­tu­vat­kin nämä “vaih­toeh­toi­set totuu­det”, jot­ka pro­pa­gan­dis­ti­sen tie­toi­ses­ti pyr­ki­vät sot­ke­maan tätä avoin­ta pyr­ki­mys­tä totuuteen.

    Toi­nen asia on sit­ten se, että monil­le, ja eri­tyi­ses­ti maal­li­koil­le, on vai­kea hyväk­syä, että tie­teen ja objek­tii­vi­sen tie­don­vä­li­tyk­sen tulok­set eivät aina vas­taa hei­dän ennak­koa­sen­tei­taan. Sil­loin on hou­ku­tus käper­tyä sisään­päin ja kiel­tää tie­teen tulokset.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­la ei ole kykyä – tai ei aina­kaan aikaa eikä motiv­baa­tio­ta – pereh­tyä sii­hen, onko suh­teel­li­suus­teo­rias­sa mitään perää vai pitäi­si­kö sit­ten­kin tyy­tyä New­to­nin meka­niik­kaan – vaan olen koke­nut vii­sam­mak­si luot­taa täs­sä asias­sa auk­to­ri­teet­tei­hin. Inhi­mil­li­nen sivis­tys ei oli­si mah­dol­lis­ta, jos ei voi­si uskoa mui­ta ihmi­siä vaan pitäi­si tar­kois­taa jokai­nen fak­ta itse.

    Tot­ta, kukaan ei voi hal­li­ta kaik­kia tie­teen tai elä­män osa-aluei­ta. Kui­ten­kin Kseen point­ti on mie­les­tä­ni hie­man eri: erään mää­ri­tel­män mukaan tie­de on itse­ään kor­jaa­va jär­jes­tel­mä; tie­de on läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin luul­ta­vas­ti vir­heel­li­nen approk­si­maa­tio todel­li­suu­des­ta ja pitää sen vuok­si korjata. 

    Yleen­sä­kin tie­tees­tä puhut­taes­sa on hyvä muis­tel­la his­to­ri­aa. Vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa rotuop­pi oli kovaa tie­det­tä, ja vain taan­tu­muk­sel­li­set ajat­te­li­jat yrit­ti­vät sön­köt­tää jotain kuin­ka me kaik­ki olem­me luo­tu­ja Juma­lan kuvak­si tms. Nyky­ään roo­lit ovat vaihtuneet.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­la ei ole kykyä – tai ei aina­kaan aikaa eikä motiv­baa­tio­ta – pereh­tyä sii­hen, onko suh­teel­li­suus­teo­rias­sa mitään perää vai pitäi­si­kö sit­ten­kin tyy­tyä New­to­nin meka­niik­kaan – vaan olen koke­nut vii­sam­mak­si luot­taa täs­sä asias­sa auk­to­ri­teet­tei­hin. Inhi­mil­li­nen sivis­tys ei oli­si mah­dol­lis­ta, jos ei voi­si uskoa mui­ta ihmi­siä vaan pitäi­si tar­kois­taa jokai­nen fak­ta itse.

    No, kai­pa se riip­puu vähän yksi­lös­tä mitä kukin pitää “riit­tä­vä­nä syy­nä” uskoa jon­kun väit­teen paik­kaan­sa pitä­vyy­teen. En minä­kään läh­de kaik­kea pen­ko­maan pie­nem­mis­tä detal­jeis­ta läh­tien, mut­ta onhan jokun (sup­peam­man) suh­teel­li­suus­teo­rian paik­kan­sa­pi­tä­vyy­des­tä aika help­po vakuut­tua run­sai­den (ja ymmär­ret­tä­vien) todis­tei­den myötä.

    Monil­la muil­la aloil­la — kuten vaik­ka ravit­se­muk­sen ja sai­rauk­sien yhteyk­sien tapauk­ses­sa — fak­to­jen tar­kis­ta­mis­ta hel­pot­taa meta­tut­ki­muk­siin tutus­tu­mi­nen jne. Eli en näki­si, että väit­tei­den uskot­ta­vuu­den tar­kis­ta­mi­nen oli­si miten­kään mah­do­ton­ta — aina­kaan tär­keim­mis­sä ja itseä kiin­nos­ta­vis­sa asioissa.

    Suu­rim­pa­na ongel­ma­na näen kui­ten­kin ne, jot­ka näke­vät tie­teen ikään kuin jonain eso­tee­ri­se­na sala­seu­ra­me­no­na, jos­sa yhden alan tut­ki­mus­ten ymmär­tä­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta vain juu­ri kysei­sen alan joh­ta­vil­le tut­ki­joil­le. Eli vaik­ka itsel­le riit­täi­si jon­kun toi­sen sana jos­tain fak­tas­ta, niin pitäi­si hyväk­syä se, että joku muu kai­paa myös todis­tei­ta väit­teen tuek­si — ja ymmär­tää myös se, että tut­ki­jat­kin teke­vät vir­hei­tä (jot­kut jopa tietoisesti).

  66. Kai­kes­sa mis­sä emme itse voi teh­dä empii­ri­siä kokei­ta joil­la oma­koh­tai­ses­ti tode­taan jon­kin asian toi­min­ta luo­tam­me auktoriteetteihin.

    Kou­lus­sa luo­tam­me opet­ta­jiin ja kou­lu­kir­jo­jen kir­joit­ta­jiin (ja kus­tan­ta­jiin). Jos­kus täy­den­ne­tään tie­to­kir­jal­li­suu­des­ta, jol­loin luo­te­taan tie­to­kir­jo­jen kir­joit­ta­jiin (ja kus­tan­ta­jiin). Kir­jat vetoa­vat auk­to­ri­teet­tei­hin jot­ka opi­taan tun­te­maan tie­teen merk­ki­hen­ki­löi­nä. Kou­lun jäl­keen kaik­ki tie­däm­me Eins­tei­nin ja kun jos­sain lukee, että Eins­tei­nin mukaan , luo­tam­me siihen.

    Sama kos­kee mui­ta­kin alo­ja. Moni­ko on luke­nut Pla­toa? Moni­ko tie­tää Pla­ton? Moni­ko “tie­tää”, että kun Pla­ton mukaan X niin jo mui­nai­set kreik­ka­lai­set ja hom­ma on selvä?

    Täs­sä ei sinän­sä ole mitään vikaa. Näin toi­mi­taan jot­ta voi­daan seis­tä jät­ti­läis­ten har­teil­la. Jos jokai­nen aloit­tai­si tie­teel­li­sen uran­sa tois­ta­mal­la tuhan­sia kokei­ta, kovin har­va ehti­si teh­dä mitään tut­ki­mus­ta. Saa­ti nii­den osal­ta jot­ka eivät edes täh­tää kysei­sen alan tie­teel­li­sel­le huipulle.
    Niin kau­an kuin ne kokeet on teh­ty, tois­tet­tu, rapor­toi­tu, jul­kais­tu, koe­me­ne­tel­mät arvioi­tu usean tahon toi­mes­ta, ja muu­ten­kin tie­teel­lis­tä menet­te­lyä ja hyviä käy­tän­tö­jä ja tapo­ja nou­da­tet­tu, voim­me luot­taa lopputulokseen.

    Ongel­mia syn­tyy kun käsi­tel­lään asioi­ta joi­den osal­ta on riit­tä­väs­ti eri suun­tiin vetä­vää tut­ki­mus­ta. Tai ei vält­tä­mät­tä edes tut­ki­mus­ta, vaan tut­ki­muk­sen tul­kin­taa. Popsci artik­ke­lei­ta jot­ka esit­tä­vät oman näke­myk­sen­sä sii­tä, mitä teh­ty tut­ki­mus tar­koit­taa jon­kin asian suh­teen. Mel­ko­lail­la kai­kes­ta on jos jon­kin­lais­ta näke­mys­tä, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta asias­ta on tehty.

    Jos teks­ti on vakuut­ta­vaa (ja jos se tukee omaa maa­il­man­ku­vaa eikä sii­nä ole räi­kei­tä ongel­mia niin onhan se), har­va läh­tee teks­tin taus­taa tut­ki­maan. Mik­si läh­ti­si, johan asia on selitetty?

    Mut­ta niil­le jot­ka tun­te­vat ongel­man ja ymmär­tä­vät sitä, kai­kes­ta tulee vai­keam­paa. Tie­dän etu­kä­teen, että on monia asioi­ta jois­ta ei vain voi kes­kus­tel­la jär­ke­väs­ti. Jos minul­la onkin vakaa käsi­tys sii­tä, miten asiat ovat, miten perus­te­len sen? Eteen lyö­dään läjä link­ke­jä joi­den mukaan tut­ki­tus­ti olen vää­räs­sä. Voin joko ohit­taa tämän, jol­loin peli on mene­tet­ty, tai tuo­da esiin vie­lä vakuut­ta­vam­mat lin­kit joi­den mukaan olen oikeas­sa. En voi kumo­ta jokais­ta argu­ment­tia, sil­lä meni­si ihmi­si­kä pel­käs­tään sel­vit­tää esi­tet­ty­jen “fak­to­jen” toden­pe­räi­syys, ja toi­saal­ta vas­tak­kais­ta miel­tä ole­val­la hen­ki­löl­lä on aina muu­ta­ma auk­to­ri­teet­ti joi­den mukaan esit­tä­mä­ni on väärin.

    Jos en tie­täi­si tai välit­täi­si ihmi­sen luon­tai­ses­ta halus­ta yllä­pi­tää maa­il­man­ku­vaan­sa ja näin vali­ta fak­tat ensi­si­jai­ses­ti maa­il­man­ku­van­sa ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti tie­teel­li­sen päte­vyy­den poh­jal­ta, luul­ta­vas­ti vain tote­ai­sin monen ole­van täy­sin vää­räs­sä, jää­rä­päi­nen, tyh­mä, maa­il­mas­ta mitään ymmärtämätön…

    Mut­ta jos tie­dän ja hyväk­syn ihmis­luon­teen, jou­dun totea­maan, että osa näis­tä­kin ihmi­sis­tä on ihan fik­su­ja, heil­lä vaan on vakaa käsi­tys maa­il­mas­ta ja näi­nol­len jois­sain asiois­sa jär­käh­tä­mä­tön näke­mys jota ei voi muuttaa.

    Joten ehkä parem­pi, että ohi­tan kes­kus­te­lu­ja. Meni­si pal­jon aikaa ja vai­vaa, eikä mikään muuttuisi.

  67. mjo­ki: Tot­ta, kukaan ei voi hal­li­ta kaik­kia tie­teen tai elä­män osa-aluei­ta. Kui­ten­kin Kseen point­ti on mie­les­tä­ni hie­man eri: erään mää­ri­tel­män mukaan tie­de on itse­ään kor­jaa­va jär­jes­tel­mä; tie­de on läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin luul­ta­vas­ti vir­heel­li­nen approk­si­maa­tio todel­li­suu­des­ta ja pitää sen vuok­si korjata. 

    Tähän lisään vie­lä: val­tao­sil­taan tie­de on oikeas­sa ole­va approk­si­maa­tio todel­li­suu­des­ta. Mitä vakiin­tu­neem­pi jokin tie­tee­na­la on, sen var­mem­min se on kohdallaan.

    Eni­ten vir­heel­li­syyt­tä löy­tyy uusis­ta teo­riois­ta ja, itses­tään sel­väs­ti, ole­muk­sel­taan epä­mää­räi­sem­mis­tä huma­nis­ti­sis­ta tie­tee­na­lois­ta, jois­sa tut­ki­jan arvo­maa­il­ma pää­see hel­pos­ti vai­kut­ta­maan tul­kin­taan. Tyy­pil­li­nen esi­merk­ki on taloustiede.

    Sil­ti kan­nat­taa muis­taa: jopa uudet tie­tee­na­lat ovat hyvin toden­nä­köi­ses­ti aina­kin suun­taa anta­vas­ti oikeas­sa sil­loin, kun tut­ki­joi­den enem­mis­tö pää­tyy niis­tä samanmielisyyteen.

    Näis­sä tapauk­sis­sa, mikä­li tätä kon­sen­sus­ta joku epäi­lee, näy­tön paik­ka on epäi­li­jäl­lä. Näy­tök­si ei rii­tä maal­li­kon vah­va epä­luu­lo tulok­sia koh­taan eikä edes valis­tu­neen maal­li­kon tavan­omai­set hei­tot tie­teen his­to­rian vir­heis­tä tai tie­de­maa­il­man ylei­ses­tä raa­dol­li­suu­des­ta (jot­ka sinän­sä pitä­vät yksit­täis­ta­pauk­si­na paik­kan­sa, mut­ta joi­ta ei voi yleis­tää kaik­kea tie­det­tä koskeviksi).

    Tie­teen ylei­ses­ti hyväk­sy­tyt tulok­set voi kumo­ta vain parem­min oikeas­sa ole­val­la tie­teel­lä, vaik­ka ihmi­sil­lä on tai­pu­mus pyr­kiä kiel­tä­mään epä­mu­ka­vat tulok­set pel­käl­lä epäi­le­väl­lä asen­teel­la ja löy­säl­lä argu­men­toin­nil­la asian liepeiltä.

  68. ksee: (sup­peam­man) suh­teel­li­suus­teo­rian paik­kan­sa­pi­tä­vyy­des­tä aika help­po vakuut­tua run­sai­den (ja ymmär­ret­tä­vien) todis­tei­den myötä.

    Mis­tä tie­dät että todis­teet pitä­vät paik­kan­sa, olet­ko itse veri­fioi­nut ne tai tois­ta­nut kokeet? Vai luo­tat­ko vain tie­deyh­tei­söön että näin on tehty? 

    Itse olen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kokeil­la tode­nut vain sen, että valo on aaltoliikettä.

  69. ksee:

    Suu­rim­pa­na ongel­ma­na näen kui­ten­kin ne, jot­ka näke­vät tie­teen ikään kuin jonain eso­tee­ri­se­na sala­seu­ra­me­no­na, jos­sa yhden alan tut­ki­mus­ten ymmär­tä­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta vain juu­ri kysei­sen alan joh­ta­vil­le tut­ki­joil­le. Eli vaik­ka itsel­le riit­täi­si jon­kun toi­sen sana jos­tain fak­tas­ta, niin pitäi­si hyväk­syä se, että joku muu kai­paa myös todis­tei­ta väit­teen tuek­si – ja ymmär­tää myös se, että tut­ki­jat­kin teke­vät vir­hei­tä (jot­kut jopa tietoisesti).

    Tie­ten­kään tie­det­tä ei pidä pitää sala­seu­ra­na, vaan tie­teen­teon luon­tee­seen kuu­luu ja pitää kuu­lua avoin keskustelu.

    Ymmär­rän sil­ti tie­de­mies­ten tur­hau­tu­mi­sen, kun hei­dät pan­naan tele­vi­sioon kes­kus­te­le­maan ikään kuin tasa­ver­tai­si­na asian­tun­ti­joi­na eri­lai­siin ilmei­siin hum­puu­kei­hin usko­vien maal­li­koit­ten kans­sa. Vaik­ka­pa hopea­ve­si­hoi­dois­ta. Näil­lä maal­li­koil­la kun ei vält­tä­mät­tä ole mitään tie­toa, pelk­kää uskoa, ja sil­ti ase­tel­ma esit­tää kes­kus­te­li­jat kat­so­jan sil­mis­sä vähän niin kuin sama­nar­voi­si­na mut­ta vain eri miel­tä ole­vi­na asiantuntijoina.

    Tie­teet ovat maal­li­kon suh­teen myös ymmär­ret­tä­vyy­den kan­nal­ta hyvin eri­lai­sia. Jokai­nen asioi­hin vähän­kin pereh­ty­nyt voi osal­lis­tua kes­kus­te­luun esi­mer­kik­si his­to­rian tul­kin­nois­ta (jos­kin sil­loin­kin oli­si pai­kal­laan osa­ta erot­taa tosi­asiat arvois­ta), mut­ta hyvin vaa­ti­vaa mate­ma­tiik­kaa edel­lyt­tä­vä kvant­ti­teo­reet­ti­nen tut­ki­mus käy lähes kai­kil­la yli ymmärryksen.

  70. Ismo:

    Jos en tie­täi­si tai välit­täi­si ihmi­sen luon­tai­ses­ta halus­ta yllä­pi­tää maa­il­man­ku­vaan­sa ja näin vali­ta fak­tat ensi­si­jai­ses­ti maa­il­man­ku­van­sa ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti tie­teel­li­sen päte­vyy­den poh­jal­ta, luul­ta­vas­ti vain tote­ai­sin monen ole­van täy­sin vää­räs­sä, jää­rä­päi­nen, tyh­mä, maa­il­mas­ta mitään ymmärtämätön…

    Mut­ta jos tie­dän ja hyväk­syn ihmis­luon­teen, jou­dun totea­maan, että osa näis­tä­kin ihmi­sis­tä on ihan fik­su­ja, heil­lä vaan on vakaa käsi­tys maa­il­mas­ta ja näi­nol­len jois­sain asiois­sa jär­käh­tä­mä­tön näke­mys jota ei voi muuttaa.

    Hyvä kir­joi­tus. Olen osal­li­tu­nut tähän kes­kus­te­luun ahke­ras­ti, sil­lä pidän aihet­ta tavat­to­man tär­keä­nä. Lisäk­si minun tie­too­ni ei ole suo­tu (täs­sä­kään asias­sa) lopul­lis­ta totuut­ta, joten kes­kus­te­lu aut­taa koet­taes­sa­ni hah­mot­taa maa­il­man monimutkaisuutta.

    On epäi­le­mät­tä juu­ri näin: ihmis­ten näke­myk­siin vai­kut­taa oikeas­ti pal­jon enem­män hei­dän ennak­koa­sen­teen­sa ja arvo­maa­il­man­sa kuin tie­teel­li­set tosi­asiat, vaik­ka perus­te­lut yleen­sä pyri­tään­kin puke­maan tie­teel­li­seen muotoon. 

    Arvois­sa ei ole mitään pahaa eikä minul­la ole vai­keuk­sia hyväk­syä sitä, että ihmi­sil­lä on eri­lai­sia arvo­ja. Ylei­sen kans­sa­käy­mi­sen ja yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­seen pyr­ki­vän kes­kus­te­lun kan­nal­ta oli­si kui­ten­kin toi­vot­ta­vaa, että ihmi­set osai­si­vat erot­taa toi­sis­taan arvot ja tosiasiat.

    Sik­si­kin on niin surul­lis­ta tämä kehi­tys, jos­sa ihmis­ten mie­lis­sä lon­kal­ta hei­te­tyt asen­teet ja ärhä­kät mie­li­pi­teet, kai­ken maa­il­man vaih­toeh­toi­set totuu­det, tun­tu­vat saa­van yhä enem­män suo­sio­ta. Moi­ses­ta ei hyvä seu­raa tulevaisuudessa.

  71. Pek­ka T.: Yksit­täi­sen tut­ki­jan näke­myk­seen on perus­tel­tua suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti, ja eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun hän ottaa kan­taa oman osaa­mi­sa­lu­een­sa ulko­puo­lel­ta. Sen sijaan tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus (käy­tän­nös­sä lähes kon­sen­sus, sil­lä aina on yksit­täi­siä toi­si­na­jat­te­li­joi­ta) on hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikeas­sa, aina­kin suu­ris­sa lin­jois­sa. Ja jos ei ole, tie­deyh­tei­sö kor­jaa sen­kin vir­heen ajan myö­tä. Juu­ri täs­sä­hän on tie­teen voima.

    Juu, kun­han vain muis­taa, ettei tie­deyh­tei­sön käsi­tys asias­ta vält­tä­mät­tä vas­taa sitä kuvaa, jota medias­sa koi­te­taan kau­pi­tel­la. Monas­ti val­lit­se­vat ole­tuk­set tup­paa­vat muut­tu­maan Tie­teel­li­sik­si Fak­toik­si — vaik­ka var­si­nai­nen tie­teel­li­nen tie­to asias­ta oli­si vie­lä kovin­kin epä­var­maa ja haja­nais­ta. Näin tup­paa käy­mään var­sin­kin aiheis­sa, joi­hin liit­tyy Jalo­ja Syitä.

    Tie­tys­ti tie­de näis­sä­kin tapauk­sis­sa ennen pit­kää oikai­see mah­dol­li­set vir­heet, mut­ta kyl­lä täl­lai­ses­ta tulee nyky­maa­il­mas­sa ongel­mia­kin — jul­ki­suu­teen pää­se­vät hel­poim­min omas­ta ereh­ty­mät­tö­myy­des­tään var­mat jyrää­jät ja todel­lis­ten tai kuvi­tel­tu­jen ongel­mien peräs­sä juok­se­vat polii­ti­kot ryn­täi­le­vät kuin päät­tö­mät kanat tut­ki­mus­ra­ha­säk­kien­sä kans­sa aina kovim­paan ääneen huu­ta­jan luo.

    Tie­tys­ti yhteis­kun­nan kan­nal­ta suu­rem­mak­si ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että ole­te­tun “tie­teel­li­sen kon­sek­suk­sen” poh­jal­ta läh­de­tään teke­mään kal­liit­ta, yhteis­kun­taa rasit­ta­via päätöksiä.

  72. Ismo: Jos teks­ti on vakuut­ta­vaa (ja jos se tukee omaa maa­il­man­ku­vaa eikä sii­nä ole räi­kei­tä ongel­mia niin onhan se), har­va läh­tee teks­tin taus­taa tut­ki­maan. Mik­si läh­ti­si, johan asia on selitetty?

    Muis­te­len, että ifor­maa­tio­teo­rias­sa väi­te­tään, että tilan muut­ta­mi­seen 0 -> A tar­vi­taan tiet­ty mää­rä infor­maa­tio­ta, mut­ta tilan muut­ta­mi­seen A -> ‑A sitä tar­vi­taan sata­ker­tai­ses­ti enemmän.

    Saat­taa olla huu­haa-teo­ria, mut­ta kovin on arki­ko­ke­mus­ten mukainen.

  73. Pek­ka T.: Yksit­täi­sen tut­ki­jan näke­myk­seen on perus­tel­tua suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti, ja eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun hän ottaa kan­taa oman osaa­mi­sa­lu­een­sa ulko­puo­lel­ta. Sen sijaan tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus (käy­tän­nös­sä lähes kon­sen­sus, sil­lä aina on yksit­täi­siä toi­si­na­jat­te­li­joi­ta) on hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikeas­sa, aina­kin suu­ris­sa lin­jois­sa. Ja jos ei ole, tie­deyh­tei­sö kor­jaa sen­kin vir­heen ajan myö­tä. Juu­ri täs­sä­hän on tie­teen voima.

    Näin­hän se menee ja on vaan pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että ne toi­si­na­jat­te­li­jat­kin saa­vat äänen­sä kuu­lu­viin, jot­ta tämä kor­jaa­mi­nen­kin voi tapah­tua. Suu­rin osa toi­si­na­jat­te­li­jois­ta on var­mas­ti met­säs­sä, mut­ta jou­kos­sa voi joku Gali­leo aina välil­lä olla ja sik­si täs­sä ket­jus­sa mui­den esiin­nos­ta­ma rahoi­tuk­sen poi­sot­ta­mi­nen ja ris­ti­rii­tais­ten näke­mys­ten esit­tä­mi­sen vält­tä­mi­nen on ongelma.

    Tie­de (tai tie­teel­li­nen meto­di) on minun kir­jois­sa­ni ihmis­kun­nan suu­rin saa­vu­tus, joten yri­te­tään pitää huol­ta, että sitä ei tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen met­säs­tä­mi­sen yhtey­des­sä men­nä vahin­gos­sa pilaa­maan tule­vil­le suku­pol­vil­le. Tästä(kin) ongel­mas­ta iso taak­ka tulee kai­ken poli­ti­soi­tu­mi­sel­le, joka tun­tuu ole­van nyky­maa­il­mas­sa kaik­kial­le tun­ke­va ilmiö. Vali­tet­ta­vas­ti tie­deyh­tei­sö ei näy­tä ole­van sil­le immuuni.

    Pek­ka T.:

    Toi­nen asia on sit­ten se, että monil­le, ja eri­tyi­ses­ti maal­li­koil­le, on vai­kea hyväk­syä, että tie­teen ja objek­tii­vi­sen tie­don­vä­li­tyk­sen tulok­set eivät aina vas­taa hei­dän ennak­koa­sen­tei­taan. Sil­loin on hou­ku­tus käper­tyä sisään­päin ja kiel­tää tie­teen tulokset.

    Vaik­ka tämä mones­sa pai­kas­sa pitää­kin paik­kan­sa, on rehel­lis­tä tun­nus­taa, että osa ongel­mas­ta tulee myös sii­tä, että tie­teen ja objek­tii­vi­sen tie­don­vä­li­tyk­sen tulok­set eivät vas­taa hei­dän hen­ki­lö­koh­tai­sia koke­muk­si­aan. Suo­mi on isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa hyö­ty­nyt suun­nat­to­mas­ti glo­ba­li­saa­tios­ta ja minä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eri­tyi­ses­ti, mut­ta jou­kos­sa on myös ihmi­siä, joil­le näin ei ole käynyt.

    Suo­men maa­seu­dul­la tai jen­keis­sä jon­kun pik­ku­kau­pun­gin ainoan teh­taan sul­keu­tues­sa on vaan fak­ta, että kysei­sen alu­een asuk­kail­le glo­ba­li­saa­tio näyt­täy­tyy hyvin voi­mak­kaan nega­tii­vi­se­na ilmiö­nä. Glo­ba­li­saa­tion hyviä puo­lia sil­loin toi­tot­ta­va objek­tii­vi­nen tie­don­vä­li­tys tai tut­ki­ja näyt­täy­tyy joko ymmär­tä­mät­tö­mä­nä tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa aktii­vi­sen viha­mie­li­se­nä ja omal­le hädäl­le ilk­ku­va­na tahona.

    Osak­si täs­tä syys­tä olen vähän huo­lis­sa­ni tie­teen uuti­soin­nis­ta yleen­sä, kos­ka sen on pak­ko pitäy­tyä isois­sa lin­jois­sa ja har­ja­ta tut­ki­mus­ten tulok­sis­ta ne rosot pois, jot­ta saa­daan leh­dis­tö­tie­dot­tee­seen sopi­va tari­na pin­taan. Tämän pro­ses­sin lop­pu­tu­lok­se­na tulee otsik­ko: “Suo­mi glo­ba­li­saa­tion voit­ta­jia!”, vaik­ka tut­ki­muk­ses­sa itses­sään tari­na oli­si ker­rot­tu­kin pal­jon tar­kem­min ja monisyisemmin.

  74. Sylt­ty: Mis­tä tie­dät että todis­teet pitä­vät paik­kan­sa, olet­ko itse veri­fioi­nut ne tai tois­ta­nut kokeet? Vai luo­tat­ko vain tie­deyh­tei­söön että näin on tehty? 

    Täs­sä vaih­toeh­toi­na oli­si joko uskoa maa­il­man­laa­jui­seen sala­liit­toon tai sit­ten luot­taa sii­hen, että toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mat tois­tot ovat luotettavia.

    Oleel­li­nen point­ti lie­nee kui­ten­kin sii­nä, että voi­si olla ihan ter­veel­lis­tä tar­kis­taa, että onko onnis­tu­nei­ta kokei­ta yleen­sä­kään teh­ty, saa­vat­ko muut saman­lai­sia tulok­sia — vai onko kysees­sä ennem­min tut­ki­jan toi­vea­jat­te­lus­ta ja popsci-leh­den toi­mit­ta­jan vilk­kaas­ta mielikuvituksesta.

  75. Pek­ka T.:

    Ymmär­rän sil­ti tie­de­mies­ten tur­hau­tu­mi­sen, kun hei­dät pan­naan tele­vi­sioon kes­kus­te­le­maan ikään kuin tasa­ver­tai­si­na asian­tun­ti­joi­na eri­lai­siin ilmei­siin hum­puu­kei­hin usko­vien maal­li­koit­ten kans­sa. Vaik­ka­pa hopea­ve­si­hoi­dois­ta. Näil­lä maal­li­koil­la kun ei vält­tä­mät­tä ole mitään tie­toa, pelk­kää uskoa, ja sil­ti ase­tel­ma esit­tää kes­kus­te­li­jat kat­so­jan sil­mis­sä vähän niin kuin sama­nar­voi­si­na mut­ta vain eri miel­tä ole­vi­na asiantuntijoina.

    Tie­tys­ti epä­li­jän pitää pys­tyä perus­te­le­maan epäi­lyn­sä ja yleen­sä sii­hen vaa­di­taan enem­män kom­pe­tens­sia kuin ihan kes­ki­ver­to­ka­dun­kul­ki­jal­ta löytyy.

    Minä olen huo­lis­sa­ni tilan­teis­sa, jois­sa esim. tilas­tol­lis­ten mene­tel­mien käyt­töön pereh­ty­neet asian­tun­ti­jat osoi­ta­vat jol­lain tie­tyl­lä alal­la val­lit­se­vien mene­tel­mien heik­kou­det — tul­lak­seen vain tyr­mä­tyk­si sil­lä, ettei­vät ole juu­ri kysei­sen alan eri­kois­asian­tun­ti­joi­ta. Onhan sel­lai­sia­kin perus­te­lu­ja näh­ty, että omat mene­tel­mät ovat taa­tus­ti oikei­ta, kun ne löy­tä­vät “fysi­kaa­li­sen sig­naa­lin”. Kara­vaa­ni kul­kee, vaik­ka koi­rat räk­syt­tä­vät arte­fak­teis­ta ja muis­ta kummallisuuksista…

  76. Pek­ka T.:
    Vie­lä tuos­ta EU:sta. On kiel­tä­mät­tä eri­kois­ta miten huo­no ima­go EU:lla on.

    Tilan­tees­sa, jos­sa monet asiat vaa­ti­vat kan­sal­li­set rajat ylit­tä­vää pää­tök­sen­te­koa, on orga­ni­saa­tios­ta, joka sel­lai­seen pyr­kii, tul­lut ylei­nen sylkykuppi.

    Voi­han EU:ta toki perus­tel­lus­ti­kin mones­sa suh­tees­sa kri­ti­soi­da, mut­ta ei se tie­ten­kään ole sel­lai­nen kai­ken huo­non tuo­ja ja hyvän tyreh­dyt­tä­jä kuin jois­sain puheis­sa. Monil­la tun­ne voit­taa tosi­asiat kun EU:sta puhu­taan. Sääli.

    Ei mikään impe­riu­mi tai dik­ta­tuu­ri tai val­tio ole kos­kaan ollut kai­ken huo­non tuo­ja ja hyvän tyreh­dyt­tä­jä. Ei Neu­vos­to­liit­to eikä Hit­le­rin Saksakaan. 

    ksee: Puti­nin lusik­ka on täs­sä­kin sopassa…

    Itse kyl­lä luu­len, että vai­kut­ta­mis­ta tai aina­kin yri­tyk­siä sii­hen on ollut jo iät ja ajat ole­mas­sa. Ehkä nyky­ai­kai­nen tek­no­lo­gia tekee vai­kut­ta­mis­yri­tyk­set hel­pom­mik­si, mut­ta mie­leen on kyl­lä tul­lut, että etsi­tään­kö täs­sä enem­min kaik­kia mah­dol­li­sia ulkoi­sia syi­tä “kie­ron Hila­ryn” epä­on­nis­tu­mi­sel­le – vai mitä…

    Sinän­sä kum­mas­tut­taa demo­kraat­tien avoin tuki mus­tien liik­keil­le ja Hila­ryn jul­ki­set esiin­ty­mi­set black lives mat­ter yms. tilai­suuk­sis­sa – aina­kin moi­nen on tul­kit­ta­vis­sa kyvyt­tö­myy­dek­si (tai halut­to­muu­dek­si) tun­nis­taa enem­mis­tön pelot rotu­ris­ti­rii­to­jen lietsomiseen.

    No, voi­han sii­nä tun­tea ole­van­sa oikeal­la asial­la, mut­ta ei sil­lä vaa­le­ja voi­te­ta – vaan ennem­min kar­koi­te­taan myös osa kes­ki­luok­kais­tu­neis­ta vähem­mis­tö­jen edustajista.

    Kyl­lä­hän Neu­vos­to­liit­to oli aktii­vi­nen toi­mi­ja suh­tees­sa Black Pant­her ja Weat­her Underground liik­kei­siin mui­den muas­sa. Rahoi­tus­ta hoi­det­tiin ja soti­laal­lis­ta kou­lu­tus­ta sai Kuu­bas­sa. Ja sama tie­tys­ti Euroo­pas­sa ja Suo­mes­sa­kin rahoi­tet­tiin kom­mu­nis­te­ja niin pirus­ti samal­la kun CIA tuki ilmei­ses­ti demareita. 

    Sosi­aa­li­nen media on toki tuo­nut Venä­jän trol­lit eri taval­la näky­vik­si, mut­ta oikeas­ti­han nyt ollaan hyvin kau­ka­na sii­tä mitä se mei­nin­ki on kun ihan oikeas­ti yri­te­tään muut­taa yhteiskuntia.

  77. Peter: Ei mikään impe­riu­mi tai dik­ta­tuu­ri tai val­tio ole kos­kaan ollut kai­ken huo­non tuo­ja ja hyvän tyreh­dyt­tä­jä. Ei Neu­vos­to­liit­to eikä Hit­le­rin Saksakaan. 

    Tämä on tie­tys­ti täy­sin tot­ta ja nos­taa esiin mie­len­kiin­toi­sen kysy­myk­sen sii­tä mis­sä mää­rin his­to­rian­kä­si­tyk­sem­me on vääristynyt.

    His­to­rian kir­joit­ta­vat voit­ta­jat ja sik­si näem­me Hit­le­rin Sak­san yksi­no­maan kiel­tei­ses­sä valos­sa. Pal­jon pahaa­han se toki teki­kin, mut­ta sil­ti kuva on aivan lii­an yksioikoinen. 

    Sama pätee myös Neu­vos­to­liit­toon, mut­ta sii­nä lisä­maus­teen antoi suu­ri ideo­lo­gioi­den väli­nen kamp­pai­lu, joten mei­dän näke­mys­täm­me värit­ti myös kuu­lu­mi­nen ideo­lo­gi­ses­ti län­ti­seen lei­riin. Edel­leen suh­tau­tu­mi­seem­me Venä­jään vai­kut­taa se, että maa­il­man­ku­vaam­me muok­kaa niin voi­mak­kaas­ti angloa­me­rik­ka­lai­nen ajatusmaailma.

    Myös suh­tau­tu­mi­nen EU:hun on pit­käl­ti mie­li­ku­vien välis­tä kamp­pai­lua. EU on kovin huo­nos­ti onnis­tu­nut mark­ki­noi­maan kaik­kea sitä hyvää, jon­ka se on saa­nut aikai­sek­si, ja niin­pä mie­li­ku­via hal­lit­se­vat koros­te­tus­ti vas­tus­ta­jien esit­tä­mät väit­teet. Epä­ta­sa­pai­noa lisää se, että kan­sal­li­sil­la hal­li­tuk­sil­la on aina kiusaus ottaa saa­vu­tuk­sis­ta kun­nia itsel­leen, mut­ta kaa­taa vai­keuk­sien syyt EU:n kontolle.

    Ehkä tule­vai­suu­den his­to­rian­kir­joi­tus, mikä­li sel­lai­nen vapaa­na sal­li­taan, tasa­pai­not­taa näi­tä vää­ris­ty­miä. Ihmis­kun­nan hyvin­voin­nin kan­nal­ta oli­si sil­ti suo­ta­vaa, että myös näis­sä asiois­sa pyr­ki­mys totuu­teen oli­si kes­kus­te­lun lähtökohta.

  78. Juk­kis:

    Vaik­ka tämä mones­sa pai­kas­sa pitää­kin paik­kan­sa, on rehel­lis­tä tun­nus­taa, että osa ongel­mas­ta tulee myös sii­tä, että tie­teen ja objek­tii­vi­sen tie­don­vä­li­tyk­sen tulok­set eivät vas­taa hei­dän hen­ki­lö­koh­tai­sia koke­muk­si­aan. Suo­mi on isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa hyö­ty­nyt suun­nat­to­mas­ti glo­ba­li­saa­tios­ta ja minä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eri­tyi­ses­ti, mut­ta jou­kos­sa on myös ihmi­siä, joil­le näin ei ole käynyt.

    Suo­men maa­seu­dul­la tai jen­keis­sä jon­kun pik­ku­kau­pun­gin ainoan teh­taan sul­keu­tues­sa on vaan fak­ta, että kysei­sen alu­een asuk­kail­le glo­ba­li­saa­tio näyt­täy­tyy hyvin voi­mak­kaan nega­tii­vi­se­na ilmiö­nä. Glo­ba­li­saa­tion hyviä puo­lia sil­loin toi­tot­ta­va objek­tii­vi­nen tie­don­vä­li­tys tai tut­ki­ja näyt­täy­tyy joko ymmär­tä­mät­tö­mä­nä tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa aktii­vi­sen viha­mie­li­se­nä ja omal­le hädäl­le ilk­ku­va­na tahona.

    Tot­ta, ja glo­ba­li­saa­tio on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Se on ilmiö, jol­la on sekä hyvät että huo­not puo­len­sa ja joka muut­taa maa­il­ma voimakkaasti. 

    Sen sijaan, että vas­tus­tai­sim­me (tai kan­nat­tai­sim­me) sitä yksioi­koi­ses­ti, kan­nat­tai­si tie­tys­ti miet­tiä miten hyö­dyn­näm­me hyviä puo­lia ja vähin­tään­kin lie­ven­näm­me huo­no­ja. Ymmär­täen toki samal­la, että nämä asiat eivät ole yksi­kä­sit­tei­siä, vaan riip­pu­vat myös ihmis­ten arvoista.

    Suu­ri osa län­si­mais­sa nyt tapah­tu­vas­ta popu­lis­mis­ta ja poliit­ti­sen elii­tin vas­tus­ta­mi­ses­ta joh­tuu juu­ri täs­tä — suur­ten muu­tos­ten aiheut­ta­mas­ta tyy­ty­mät­tö­myy­des­tä siel­lä, mis­sä muu­tok­set koe­taan kielteisinä.

    Sitä tär­keäm­pää oli­si, että näi­tä asioi­ta käsi­tel­täi­siin sekä medias­sa että poliit­ti­sis­sa kes­kus­te­luis­sa mah­dol­li­si­masn avoi­mes­ti ja tosi­asiat läh­tö­koh­dik­si tun­nus­taen. Myös huo­not puo­let myön­täen. Täs­sä meil­lä oli­si vie­lä pal­jon parannettavaa.

  79. ano­nyy­mi: Toi­vot­ta­vas­ti Suo­mes­sa ollaan hereil­lä ylei­söön, koti­maa­han ja EU:hun vai­kut­ta­mi­ses­ta, puo­luei­den tekemisistä

    Ehkä mei­dän pitäi­si ottaa mal­lia itäi­sis­tä “ohja­tuis­ta” demo­kra­tiois­ta kuten Venä­jä ja Unkari.

    Itse lait­tai­sin ensim­mäi­se­nä lapun Amc­ha­min ja Hana­saa­ren luukuille.

    Kaik­ki tie­tä­vät, miten ulkoaoh­jau­tu­va Kokoo­mus nyky­ään on. Mikä estää mei­tä pane­mas­ta koko pul­jua jäi­hin ja Supon tutkittavaksi?

  80. Taval­li­sen ihmi­sen vink­ke­lis­tä tie­de ja uskon­not vaa­ti­vat molem­mat usko­mis­ta auk­to­ri­teet­tei­hin ja ovat sii­nä mie­les­sä sama­nar­voi­sia, mut­ta tie­de ei ole (ehkä jotain ilmas­to­muu­tos­ta lukuu­not­ta­mat­ta) niin dog­maat­ti­nen kuin uskon­not, ja kor­jaa koko ajan omia vää­rik­si osoit­tau­tu­nei­ta käsityksiään.
    Kui­ten­kin tie­de tuo koko ajan lisää aineel­lis­ta hyvää ja sen voi hyvil­lä mie­lin uskoa todek­si niin kau­an kun kän­ny­kät kan­ta­vat maa­il­man toi­sel­le puo­lel­le ja ydin­oh­juk­set osu­vat tar­kas­ti maa­liin­sa bal­lis­ti­sia rato­jaan pitkin.

  81. Tie­de ei ole auk­to­ri­teet­ti, eikä myös­kään uskon asia.

  82. LK:
    Tie­de ei ole auk­to­ri­teet­ti, eikä myös­kään uskon asia.

    No ei var­si­nai­ses­ti, mut­ta taval­li­sel­le möl­liäi­sel­le se on uskon asia, kos­ka kaik­ki ovat ehdot­to­man var­mo­ja että esim. maa­pal­lo on pyö­reä, vaik­ka eivät pys­ty sitä miten­kään osoittamaan.
    Samoin kaik­ki usko­vat ehdot­to­man var­mas­ti että kän­ny­kän sig­naa­lit välit­tää säh­kö­mag­neet­ti­nen sätei­ly eikä eet­te­ri kuten ennen tiedettiin.

  83. Ei tai­da men­nä vah­vas­ti Oikea­mie­lis­ten Hei­mol­la­kaan omas­sa kuplassaan:

    USA:n media ja Donald Trump: Usei­ta jät­ti­mo­kia viikossa

    Ame­rik­ka­lai­set tie­do­tus­vä­li­neet kom­pas­te­le­vat pahas­ti pre­si­den­tin uutisoinnissa.”

    Ei Trum­pis­ta tar­vit­se pitää tai hänen poli­tiik­kaan­sa hyväk­syä, mut­ta kan­nat­tai­si ehkä varoa ettei inno­kas “uuti­soin­ti” ala näyt­tää ajojahdilta…

  84. ksee:
    Ei tai­da men­nä vah­vas­ti Oikea­mie­lis­ten Hei­mol­la­kaan omas­sa kuplassaan:

    USA:n media ja Donald Trump: Usei­ta jät­ti­mo­kia viikossa

    Ame­rik­ka­lai­set tie­do­tus­vä­li­neet kom­pas­te­le­vat pahas­ti pre­si­den­tin uutisoinnissa.”

    Ei Trum­pis­ta tar­vit­se pitää tai hänen poli­tiik­kaan­sa hyväk­syä, mut­ta kan­nat­tai­si ehkä varoa ettei inno­kas “uuti­soin­ti” ala näyt­tää ajojahdilta…

    Hoh­hoi­jak­kaa, jäl­leen ker­ran ksee antaa ymmär­tää, että trum­put­te­li­jat ja muu vale­me­dia on itsea­sias­sa ihan ekvi­va­lent­tia taval­li­sen median kans­sa. Tämä­hän on ihan täyt­tä hölynpölyä.

    Mitä tulee vir­hei­siin, niin täy­tyy muis­taa Trum­pin hal­lin­non valeh­te­le­vat täy­sin sie­kai­le­mat­to­mas­ti, mut­ta samaan aikaan vuo­ta­van kuin seu­la. Lisäk­si Trum­pin kam­pan­ja­tii­min toi­met ovat polii­si­tut­kin­nan koh­tee­na, eikä tut­kin­ta ole julkista. 

    Täl­lai­sen hal­lin­non teke­mi­sien seu­raa­mi­ses­sa tulee aivan pakos­ta­kin pal­jon vir­hei­tä kos­ka hal­lin­to pyr­kii salaa­maan toi­men­sa sekä käyt­tä­mään mak­si­maa­li­ses­ti savua ja pei­le­jä. Sitä mukaa kun media havait­see vir­hei­tä, se oikai­see ne.

    Sen­si­jaan Breit­bart ja muut disin­fon välit­tä­jät eivät kos­kaan kor­jaa vir­hei­tään vaik­ka jäi­si­vät kiin­ni valeh­te­lus­ta housut kintuissa.

    LK:lle:
    Tie­dän valon dua­lis­ti­sen luo­neen, mut­ta sen hiuk­ka­so­mi­nai­suu­det jäi­vät aina­kin omien muis­ti­ku­vie­ni mukaan tes­taa­mat­ta. Sen hiuk­kas­luon­teen tie­tä­mi­nen perus­tuu minun koh­dal­la­ni puh­taas­ti auktoriteetteihin.

  85. Sylt­ty: Hoh­hoi­jak­kaa, jäl­leen ker­ran ksee antaa ymmär­tää, että trum­put­te­li­jat ja muu vale­me­dia on itsea­sias­sa ihan ekvi­va­lent­tia taval­li­sen median kans­sa. Tämä­hän on ihan täyt­tä hölynpölyä.

    Näin­kö sinä asian tul­kit­sit? No, ehkä pitäi­si paran­taa ulos­an­ti­aan tai aina­kin lisä­tä jokai­seen vies­tiin disklai­me­ri lop­puun kiis­tä­mään ilmei­sim­mät virhetulkinnat.

    Tosia­sia on kui­ten­kin se, että taval­li­nen media on kovin kärk­kääs­ti läh­te­nyt mukaan levit­tä­mään kai­ken­maa­il­man huhu­ja ilman kovin­kaan kum­moi­sia fak­to­jen tar­kis­tuk­sia — päin­vas­toin saa hel­pos­ti sen vai­ku­tel­man, että huhu­ja vie­lä mie­lum­min maus­te­taan omil­la tul­kin­noil­la tai jopa spekuloinneilla.

    Jos ja kun “taval­li­sen median” luo­tet­ta­vuus kysee­na­lais­te­taan vale­me­dian ja popu­lis­tien voi­min, niin luu­li­si, ettei oli­si varaa läh­teä mukaan loka­kamp­pan­joi­hin vaan ennem­min kan­nat­tai­si koros­taa fak­ta­poh­jais­ta tie­don­vä­li­tys­tä. Sinän­sä reak­tiot ovat toki olleet oikean­suun­tai­sia — eli pahim­pia sam­ma­koi­ta suus­taan pääs­tel­leet toi­mit­ta­jat ovat pää­ty­neet joko hui­li­maan tai kilo­met­ri­teh­taal­le. Vali­tet­ta­vas­ti vain moni epä­mää­räi­nen väi­te tai suo­ra­nai­nen val­he jää oikai­suis­ta huo­li­mat­ta elä­mään — jopa uutisissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.