En pääse kokoukseen, koska olen pähkimässä tekoälyä. Mikko Särelä menee taas.
Budjetin toteutumisennuste
Investointitulot. Myyntitavoite oli 135 M€, mutta maata ja rakennuksia saatiin myydyksi peräti 175 M€. Olen iloinen, kun rakennuksia saadaan myydyksi, koska kaupungilla on paljon rakennuksia, jotka ovat aika heikossa käytössä tai peräti tyhjillään, mutta maata minun mielestäni pitäisi vuokrata eikä myydä – noin pääsääntöisesti.
Investointimenot Käytettävissä olisi ollut rahaa 354,4M€ mutta saadaan käytetyksi vain 285.4 M€. Tällainen ”säästö” on lähinnä paha asia, koska se osoittaa, ettei tuotantopuoli oikein toimi ja jäädään jälkeen kaupungin rakentamisessa.
Tonttien luovuttaminen Pitäisi saada luovutetuksi 380 000 k‑m2, mutta tästä jäädään jälkeen 80 000 k‑m2, eli 2 000 asukasta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotannossa, jossa tontteja ei saada luovutetuksi, koska rakentamiskustannukset ylittävät Aran hyväksymän.
Tattarisillan eritasoliittymän kaava
Pöydältä. Lautakunnassa oli vielä haluja tutustua asiaan. Kunnossa. Kunpa muutkin eritasoliittymät saataisiin näin pieneen tilaan.
Topeliuksenkatu 16 (Soc. och Kom)
Pöydältä
Tässä pannaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta betonia murskeeksi, koska arvorakennukselle (jolle ei enää myönnettäiksi rakennuslupaa ympäristöönsä soveltumattomana) ei ole löytynyt käyttöä. Tilalle korkeahkoa kerrostalorakentamista. Kerroskorkeudet otettu kadun toiselta puolelta. Korttelin muissa osissa matalampaa. Kerrostalot sopivat Töölöön.
Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma
Tässä on lähinnä kiistaa kaavaan merkityn tien toteuttamisesta. Molempi pahempi. Tie pilaa luontoa, mutta koiraharrastajien lisääntyvä autoilu tekee nykyisestä tiestä kovin vaarallisen.
Helsinki Garden ‑hanke mielii saada parkkihallin HJK:n kuplahallin paikalle.
Minusta jääkiekko ei saisi jyrätä paljon enemmän harrastettua jalkapalloa. Jokin kohtuullinen sopimus HJK:n kanssa pitäisi saada.
Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma
Pöydältä. Tällainen ohjelma on oltava, jotta voi hakua EU-rahoitusta. En tiedä, miksi tämäkin pöydättiin
Katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet
Pöydältä.
Nopeusrajoituksia lähinnä alennetaan. Tämä voi lisätä jonkun matka-aikoja muutamalla kymmenellä sekunnilla. Liikenneturvallisuus paranee olennaisesti ja katumelu vähenee. Tästä kuitenkin varmaankin äänestetään. Huomattakoon, että nämä nopeusrajoitukset koskevat myös fillareita.
Töölön sairaalan tilalle asuntoja
HUS lopettaa Töölön sairaalan. Sen tilalle tehdään tiivistä lähes umpikorttelirakentamista, 7- ja 8‑kerroksista asuintaloa. Punaisenristin sairaalaa ei pureta vaan suojellaan, mutta sille esitetään uutta käyttöä. Uusia asukkaita noin 750.
Herttoniemen teollisuusalueelle 3400 uutta asukasta
Läheltä metroasemaa teollisuusaluetta muutetaan asunnoksi, varsin hyvällä tehokkuudella. Uutta asuntopinta-alaa 136 000k‑m2 Herttoniemen teollisuusaluetta voisi ottaa asumiseen laajemminkin, mutta hyvä että edes tämä.
Yleiskaavan toteuttamisjärjestys
Tämä on aivan keskeinen asiakirja. Kannattaa katsoa ennen kaikkea noita tumman sinisiä, ensimmäisenä aloitettavia kohteita. Aloitetaan helpoimmasta päästä ja ilmeisimistä kohteista: Malmin lentokenttä, Jokerirata ja Laajasalon bulevardi sekä Vihdin bulevardin eteläosa Munkkivuoren ja Pitäjänmäen tienoilla. Seuraavaksi tuleekin hankalampia kohteita.
Kantakaupungin liikennejärjestelmän kehittäminen
Pikaratikoita tulossa. Niille on tulossa omat standardinsa ja kantakaupungin hidasratikoille omansa. Tarkoitus on, että bussiliikenne kantakaupungissa vähenee olennaisesti ja busseista siirrytään pikaratikoihin ja juniin esimerkiksi Käpylän aseman lähettyvillä
Lausunto Malmin lentoaseman suojeluesityksestä
Esitys on, ettei suojella kuin rakennukset.
Hotellitontti Lemminkäiselle Itä-Pasilasta
Viraston mielestä tämä on Vallilassa. Tontti on Teollisuuskadun, Aleksis Kiven kadun ja Ratapihantien risteyksessä. Kaavoitettu toimistokäyttöön, joten vaatii poikkeamisluvan. Meneekö näin iso muutos poikkeamisluvalla?
Kiinteistösijoittajien Helsinki Garden hanke mielii rakentaa parkkihallin HJK:n kuplahallin paikalle. Uuden jäähallin varjolla toteutettavaksi aiottu valtaisa Kampin keskuksen kokoinen liikerakentamishanke on kuin käenpoika urheilupuistossa, se haluaa heittää muut poikaset pesästä.
Tarkkaan ottaen kyse ei ole edes mistään mittelystä jääkiekon ja jalkapallon välillä. Pallokentän perinteiset nurmialueet ovat osa Olympiastadionia ympäröivää urheilupuistoa, eikä mitään rakentamisen reservialueita. Vihreät avarat pelikentät kuuluvat Pallokentän ja Stadionin maisemaan. Myöskään tuo kammottava kuplahalli ei sinne kuulu ja se onkin siellä vain viiden vuoden tilapäisluvalla.
Nykyinen kuplahalli osoittaa kuitenkin hyvin, miltä tienoot alkavat näyttää, jos ahtaaseen paikkaan vanhan jäähallin ja Stadionin väliin yritetään ahtaa moninkertainen määrä erilaista rakentamista uuden jäähallin varjolla. Tällaiset rakennusmassat eivät alueelle mahdu, eikä niitä sinne myöskään tarvita.
Viheralueiden keskellä sijaitseva Olympiastadion ja Eläintarhan urheilupuiston ja Pallokentän ympäristö on osa Helsingin kulttuurihistoriallista maisemaa, ja sellaisena se pitäisi myös osata säilyttää.
Lemminkäisen havittelema hotellitontti Vallilassa Konepajan alueen kärjessä eroaa norjalaisgrynderien hotelleista siinä, että norjalaismiljonäärien hotellit ovat aina kaupungin rannoilla tai puoliksi meren päällä.
Yleiskaavan toteuttamisjärjestys näyttää oikein järkevältä. Yksi huomio seuraavan tason hankkeista, että Ruoholahdesta on aivan järjettömän kokoinen alue uhrattuna Länsiväylän ja Porkkalankadun eritasoliittymille. Mm. Salmisaaren liittymä on aika pienellä käytöllä, mutta tuhlaa maapinta-alaa erinomaisen lahjakkaasti.
“Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma
Tässä on lähinnä kiistaa kaavaan merkityn tien toteuttamisesta. Molempi pahempi. Tie pilaa luontoa, mutta koiraharrastajien lisääntyvä autoilu tekee nykyisestä tiestä kovin vaarallisen.”
En ymmärrä, miksi Uutelan nykyinen tie olisi kovin vaarallinen. Jokaiseen kohteeseen on jo olemassa erilliset reitit kevyelle liikenteelle eli kenenkään ei ole pakko kävellä tai pyöräillä kyseisellä tiellä.
Luontoa vievän uuden tien perustelu nykyisen tien uskotellulla vaarallisuudella on sikälikin kummallista, että Vuosaaressakin on asuinalueita, joilta jalkakäytävät tai kävely- ja pyörätiet puuttuvat kokonaan. Tällaisia alueita ovat ainakin Ramsinranta ja Rastilan pientaloalue ja vastaavia löytyy myös muualta Helsingistä, ainakin Tapaninkylästä, Myllypurosta ja Marjaniemestä. Miksi siis Uutelantie yhtäkkiä olisi ongelma, kun jalkakäytävän puute ei näytä huolettavan suunnittelijoita ja päättäjiä alueilla, joilla lapset joutuvat kävelemään tai pyöräilemään kouluun autoteitä pitkin?
Jos Uutelantiellä autoilu huolettaa koiranulkoiluttajaa, hän voi pysäköidä autonsa kanavan tuntumaan ja kävelyttää koiransa puistoon (joka tosin piti lakkauttaa uuden valmistuttua). Jos pyöräilijä tai kävelijä on huolestunut tiellä liikkumisesta, hän voi valita jonkin kevyeen liikkumiseen tarkoitetuista reiteistä, kuten useimmat meistä jo muutenkin teemme.
Lopun hotellisuunnitelmat kiinnostavat kun ihan naapurissa asutaan. Onko niistä jossain lisätietoa? Hotelli oletettuine ravintoloineen todennäköisesti olisi kyllä kivempi kuin toimisto.
Niin ja ymmärtääkseni tämä Konepajan alue Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun välissä on Vallilaa. Toki juuri Ratapihantien päässä ollaan aika tiiviisti Alppiharjun ja Pasilan puristuksessa.
“Tarkoitus on, että bussiliikenne kantakaupungissa vähenee olennaisesti ja busseista siirrytään pikaratikoihin ja juniin esimerkiksi Käpylän aseman lähettyvillä”
Onhan tarkoitus, että vastaavasti myös henkilöautoliikenne kantakaupungissa vähenee olennaisesti?
Ei ole mitään perusteita sille, että busseilla liikkuvat laitetaan vaihtamaan kulkuneuvoa kesken matkan, mutta henkilöautoilla körötellään entiseen tapaan perille asti ilman vaihtoa.
Jääkiekkojoukkueen grynderit näyttävät pitävän vanhan jäähallin ja Stadionin välistä aluetta omana takapihanaan. Totta on, että Stadionin ympäristöt ovat tällä hetkellä yhtä rakennustyömaata, mutta kunhan Stadionin remontti valmistuu, ympäristö pitää saattaa ennalleen. Siihen eivät kuulu kuplahallit eikä massiivinen lisärakentaminen.
Varoittava esimerkki lisärakentamisesta alueella on vuonna 2000 valmistunut jalkapallostadion, joka sopii huonosti ahtaaseen paikkaansa Urheilukadun varressa. Samaa virhettä ei pitäisi toistaa Pallokentän toisella reunalla.
Moninkertaisesti suurempi kiinteistösijoitushanke vanhan jäähallin nurkalla tukkisi umpeen koko alueen ja rikkoisi samalla koko Stadionin ympäristön maisemat. Nyt Nordenskiöldinkadun vartta hallitsee suvereenisti vanha legendaarinen jäähalli, joka olisi kuin vanha rukkanen uuden taivaita tavoittelevan liikekeskittymän varjossa.
Vanha jäähalli tulisikin kunnostaa. Nykyisen hallin kapasiteetti riittää hyvin kiekkojoukkueelle. Hotelleja, kauppakeskuksia ja asuntoja voidaan rakentaa muuallekin kuin urheilupuistoon.
Lisätietoa hotellihankkeesta löytyi LKH-ryhmän kautta: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017–004205/
Varsin hyvältä vaikuttaa! Toivomuslistalle vielä avoin ja kutsuva alakerta ravintoloineen, katolle terassikahvila/baari/ravintola sekä pari kerrosta lisää nykyisen 15 päälle.
Yleensä jotain polttoainetta käyttävistä busseista siirtyminen ratikoihin kuulostaa kyllä hyvältä. Osaatko sanoa miten monista ratikkalinjoista on kyse ja millä aikataululla?
Lemminkäisen hotellihakemuksen mukaan tarkoituksena on tuoda yksi maailman suurimmista hotelliketjuista Helsinkiin sekä lisätä ja monipuolistaa Helsingin hotellihuonetarjontaa.
Nyt pitäisi enää tietää, miten tuo suuren hotelliketjun hotelli monipuolistaa Helsingin hotellihuonetarjontaa.
Nyt haukutaan väärää puuta. Ratikat ovat toki kaikkein parasta joukkoliikennettä, mutta eivät bussitkaan ole pahoja. Tuoreessa tutkimuksessa, jossa mitatiin lähes 200 000 ajoneuvon päästöt kaupunkiolosuhteissa ajon aikana todettiin, että raskaalla liikenteellä Euro-normitus on tehonnut tavoitteden mukaisesti: typenoksidipäästöt ovat laskeneet radikaalisti ja ovat nykyisin vaadittavalla Euro6-tasolla murto-osa vuosikymmenen takaisesta Euro2 — Euro3 tasosta. Samaan aikaan henkilöautojen typenoksidipäästöt ovat jopa hieman kasvaneet, Euro6-tason henkilöautojen päästöt eivät todellisessa käytössä eroa mitenkään Euro2-tason autoista. Tämä on kieltämättä uskomaton (ja suorastaan järkyttävä) tulos.
Kun bussit kaiken tämän jälkeen saadaan kulkemaan sähköllä, ei niiden päästöillä ole enää juuri käytännön merkitystä kaupunki-ilman laatuun. Kun verrataan henkilöautoihin. Jotka lisäksi hiovat nastarenkailla katuja pölyksi puolet vuodesta.
Tilanne on vastaava kuin voimalaitospuolella. Hanasaaren hiilivoimalassa on niin tehokkaat savukaasupuhdistimet, että vaikka savukaasumäärät ovat valtavia, sitä suuremman haitan ilmanlaadulle aiheuttavat takat ja vastaavat pientaloalueiden pienet tulipesät, joissa pakokaasuille ei ole mitään puhdistusta.
Minusta ainakin nuo stadikan ja vanhan jäähallin ympäristön parkkikentät pitäisi rakentaa umpeen jotain muuta kuin parkkipaikkaa.
Se, että onko se uusi monitoimiareena, toimistoja, hotelleja, kauppakeskusta ja asuintaloja vai mikä kombinaatio noista on mielestäni vähän toissijaista.
Parkkitalon/pari voisi varmaan rakentaa, jotta maan käyttö järkevöityy. Joskin julkisilla kulkemista noille urheilupaikoille tulee tukea, sillä autot tukkivat muuten koko alueen.
Malmin kenttä pomppaa kummallisesti ulos muusta aikataulurakenteesta.
Se sijaitsee ainoana ykkösalueena Kehä I:n ulkopuolella ja on irrallaan nykyisistä raskaista raiteista (metro, lähirata). Esitetyt ”pika”ratikat ovat aivan epäuskottavia, nopein yhteys Cityyn tulisi olemaan kuitenkin Malmin aseman kautta.
Kentän rakentaminen söisi nykyisen tiivistyvän Malmin asemakeskuksen kapasiteettia ja gravitaatiota. Keskusrakenne hajoaisi ikävästi.
Kts. Walter Cristaller
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuspaikkateoria
Mutta koskeeko tämä myös landebusseja eikä pelkästään HSL:n sinisiä? Isoimmilla kaduilla “linja-autot” ovat aika iso osa bussiliikennettä
Budjetin kohdasta Liikuntapaikat ja ulkoilualueet. Pari miljoonaa jätetty käyttämättä. Meneppä ehdottamaan lähiön hiekkakentän päällystämistä tekonurmella niin saat kuulla että kaksikymmentä samanlaista on jo jonossa, että jonon jatkoksi vaan. Ja sitten toteutustahti ja ‑tahto on tällaista. Kyllä nyt on kaupungin parannettava.
Jos Nordenskiöldinkadun vanha jäähalli kunnostettaisiin, hallin nykyiselle parkkipaikalle voitaisiin rakentaa maltillinen urheilupuistoon sopeutuva matala hallia palveleva uusi lisärakennus ravintolatiloineen, jossa sijaitsisivat parkkipaikat ja maanalainen yhteys vanhaan halliin. Nythän maan alla on jo olemassa harjoitushalli ja muita tiloja.
“Investointimenot Käytettävissä olisi ollut rahaa 354,4M€ mutta saadaan käytetyksi vain 285.4 M€. Tällainen ”säästö” on lähinnä paha asia, koska se osoittaa, ettei tuotantopuoli oikein toimi ja jäädään jälkeen kaupungin rakentamisessa.”
Jos saan ehdottaa, niin 0,05 % tuosta säästöstä käytetään kuoppaisen kotihiekkatiemme päällystämiseen. 24 vuoden aikana on tuota kiinteistöveroa (nyt yli 1000€/v) tullut aika lailla maksetuksi ja samoja kuoppia edelleen väistellään. Eli olis ihan kiva saada edes vähän vastinetta veroilleen.
Oikeasti pitää olla tyytyväinen jos kaikkia määrärahoja ei tuhlata ja mitään välttämätöntä ei ole jäänyt tekemättä. Mitali säästön synnyttäjälle! Säästynyt summahan taitaa olla samaa luokkaa kuin ehdotettu kunnallisveron alennus.
os:
“Pikaratikoita tulossa. Niille on tulossa omat standardinsa ja kantakaupungin hidasratikoille omansa. Tarkoitus on, että bussiliikenne kantakaupungissa vähenee olennaisesti ja busseista siirrytään pikaratikoihin ja juniin esimerkiksi Käpylän aseman lähettyvillä”
Nähtävästi raideliikennedogmaatikot eivät ole oppinet yhtään Länsimetrosta. Bussin etu on siinä, että se on pikaratikka kantakaupungista eteenpäin. Ja että sillä pääsee mukavasti (työpaikka / kotia) lähellä olevalle pysäkille. Sähköbusseilla saavutetaan hiljaisempi kulku, sekä sisällä että ulkona-
Pikaratikalla väistämättä pysäkkivälit ovat pitkät.
Muuten se ei voisi olla pikaratikka.
“Tonttien luovuttaminen Pitäisi saada luovutetuksi 380 000 k‑m2, mutta tästä jäädään jälkeen 80 000 k‑m2, eli 2 000 asukasta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotannossa, jossa tontteja ei saada luovutetuksi, koska rakentamiskustannukset ylittävät Aran hyväksymän.”
Sompasaaressa oli juuri myynnissä Hitas-talo, jossa keskineliöhinta on noin 5200 €/m2. Siis vuokratontilla hintasäänneltynä!
Noin 200 metrin päähän valmistui vajaa 4 vuotta sitten Hitas-talo jossa keskineliöhinta oli alle 3800 €/m2. Hintataso siis noussut 37%. Kun huomioidaan vielä autopaikkojen määristä johtuva ero on nousu yli 40%
Miten tällainen hintojen nousu voi tapahtua hintasäännellyssä tuotannossa? Onko tilanne kuumentunut rakentamisessa todellakin niin paljon, että alle viiden tonnin neliöhinnalla ei vuokratontillekaan saada asuntoja Helsingissä rakennettua? Tämä ei pääty hyvin.
Kavahdan uutta tietä luontoalueen kylkeen Uutelan hyvin säilyneeseen maatilatilamaisemaan. Nykyisen koirapuiston pohjoispuolella on linturannan vieressä satumetsä, jonka läpi uusi tie tulisi.
Jos uuden tien tarve johtuu ensi sijassa koirapuistosta ja sen laajentamisesta, lienee järkevintä osoittaa koiraihmisille toinen paikka. Lääniä kaupungilla on Vuosaaren kartanon ja liikuntapuiston alueella runsaasti.
Äkkiseltään voisi ajatella, ettei luonnonsuojelun, luonnon virkistyskäytön ja koiraharrastuksen välillä olisi suurta ristiriitaa, mutta karu tosiasia lienee, ettei “koiraihmisillä” laajalti ottaen ole erityistä herkkyyttä luontoarvoille. Tämä koskee erityisesti heitä, jotka harjoittavat lemmikkejään joillain temppuradoilla ensin monsteriautolla paikalle porhallettuaan. Näin tämä sinänsä sallittava harrastus ei kuulu luonnon- tai maisemansuojelualueen keskelle.
Saisikos linkin tutkimukseen. Lienee tehty samalla tavalla ohikulkevasta liikenteestä mitaten kuin Göteborgin päästötutkimus jossa mukana 30 000 autoa.
Mutta Göteborgissa päätelmät olivat hiukan toisia vaikkakin käytännön Nox — päästöt ovat reilusti yli standardin:
“Measurements on more than 6,000 diesel passenger cars reveal that the real driving emissions of NOX from Euro 6 diesel cars on average have been reduced by about 60% from pre-Euro 6 levels, e.g. Euro 5.”
“For NOX emissions, an almost identical pattern as for diesel passenger cars was observed for both diesel light-duty commercial vehicles and diesel heavy-duty vehicles (trucks and buses), i.e. virtually no change in real-world emissions between Euro 2 and Euro 5, followed by a major drop in emissions for Euro 6.”
Mutta nyt henkilöautoinhossa kannatta muistaa se että bensiinikäyttöisen ajoneuvojen osuus on vajaa 70%. Valtaosa henkilöautoista on siis varsin puhtaita.
Sitten kannattaa muistaa se että yhtälailla kuin bussit sähköistyvät myös henkilöautot. Siinä taas olennaista on sähkön tuottamisen tapa. Helenin kivihiilellä tuotettu sähkö tekee sähköautoilusta jopa fossiilisia moottoreita saastuttavampaa. (https://yle.fi/uutiset/3–8034654). Sama toki pätee busseihin.
Nastojen käyttö voidaan kieltää mutta on hyvä tiedostaa että se tarkoittaa lisää hiekoitusta ja suolausta ja lisää niistä aiheutuvaa pölyä. Nastattomat renkaat vaativat liikenteeseen sekaan nastoja, muuten erityisesti risteykset kiillottuvat liukkaiksi.
Mutta nastat eivät ole mikään pysyvä ilmiö, ne voidaan kyllä kieltää poliittisella päätöksellä.
Sitten ei jääkään paljoa jäljelle reaalimaailman aineksia autovihaan.
Jos HIFK kumppaneineen rahoittaa tuon projektinsa itse, vaikka sitten myyntivoitoilla, niin ei mitään syytä mennä rajoittamaan sen kokoa. Mitä enemmän asuntoja sen parempi. Ei se Stadion mäkensä päällä jää jalkoihin jos projekti toteutuu esiteltyjen suunnitelmien mukaisena. Olisi ihmeellistä rajoittaa rakentamista noin hyvällä sijainnilla sen jälkeen kun on vuosia valitettu asuntopulaa ja sitä että juuri kalliille alueelle pitää rakentaa jos haluaa vastata oikeaan kysyntään, eikä vain rakennella määrää pusikkoon. Eikö HJK:lle voisi vuokrata sitten vaikka Jätkäsaaresta kentän tai tontin sellaiselle?
Koti-isä:
Kun bussit kaiken tämän jälkeen saadaan kulkemaan sähköllä, ei niiden päästöillä ole enää juuri käytännön merkitystä kaupunki-ilman laatuun. Kun verrataan henkilöautoihin. Jotka lisäksi hiovat nastarenkailla katuja pölyksi puolet vuodesta.
Katuliikenne ei muutu päästöttömäksi, vaikka pakokaasut muuttuisivat päästöttömiksi. Karkea nyrkkisääntö on viime vuosina ollut, että liikenteen hengitysilmaan tulevista hiukkaspäästöistä noin puolet tulee pakokaasusta ja puolet renkaiden ja tienpinnan välisestä vuorovaikutuksesta. Tienpinnasta, renkaista ja jarruista irtoaa pienhiukkasia, vaikka auto kulkisi sähköllä. Renkaiden osalta päästöjen vähentäminen tarkoittaisi sitä, että renkaista pitäisi tehdä vähemmän kuluvia, tai ideaalitapauksessa kuluvilta osiltaan biohajoavia niin, että renkaan kuluessa siitä lähtevät osat eivät jää pysyvästi luontoon, vaan hajoavat jossain vaiheessa pois. Rengasvalmistajilla ei ole ollut ihan hirveän suuria luontaisia intressejä kehittää renkaita sellaiseen suuntaan.
Renkaista lähtee ehkä kilon verran massaa pois elinkaarensa aikana, joka on saastaa sekä ympäristön että terveyden kannalta. Kaduilta se päätyy sadevesiviemäreihin tai ojiin, ja siitä edelleen vesistöihin, käymättä välissä jätevedenpuhdistamojen kautta. Norjalaistutkijat ovat väittäneet, että nimenomaan autojen renkaisiin liittyvät päästöt olisivat meriin kertyvän mikromuovin päälähde.
Sokea Reettakin saa asunnot kaupaksi hyvällä hinnalla tuolla paikalla. Kuten tällä blogilla on monesti todettu, kysymys kuuluu, että miksi rakennusoikeus pitäisi lahjoittaa HIFKille? “Myyntivoitolla rahoittaminen” on tässä puhtaasti julkista subventiota.
Tämä siis ottamatta kantaa siihen, onko uusi halli ja kauppakeskus hyvä idea vai ei. Rahoituksen olisi voinut järjestää myös läpinäkyvästi.
Tekisi mieli aloittaa samalla kommentilla kuin sinä väärien puiden haukkumisesta, koska en viitannut mihinkään muuhun kuin siihen, että sähköllä kulkeva ratikka on absoluuttisesti parempi kuin jotain polttoainetta polttava linja-auto. Sähköntuotanto voidaan tehdä uusiutuvilla ja vaikka tehtäisiinkin jollain uusiutumattomalla (esimerkiksi Hanasaaressa olevalla kehumallasi voimalalla), siellä voidaan optimoida tuotettu teho per tuotettu hiilidioksiditonni, kun taas käytettäessä dieseliä tai maakaasua moottori on usein optimin ulkopuolella joko ajossa tai joutokäynnissä.
Missään vaiheessa en siinä viestissä sanonut yhtään mitään henkilöautojen paremmuudesta tai linja-autojen huonoudesta: totesin vain ja ainoastaan, että sähköllä kulkevat ratikat kuulostavat paremmilta, minkä itsekin ensimmäisenä lauseenasi myönnät. Itse kuljen nykyisin vain ja ainoastaan länsimetrolla ja se vaan on absoluuttisesti parempi kuin se edellinen kulkuvälineeni, joka oli linja-auto, vaikka matka-aikaa pikkuisen lisää tulikin.
Ilmanlaadun pilaaminen, melu sekä rajallisen kaupunkitilan tehoton kulutus ja siitä aiheutuvat lieveilmiöt (esimerkiksi juuri nyt käsiteltävä ratikoiden liikennevaloetuuksien jarrutus) ovat henkilöautoilun merkittävimmät paikalliset haittavaikutukset. Laajemmassa mittakaavassa henkilöautoilu kuluttaa paljon rajallisia resursseja ja on maapallon kestokyvyn kannalta liian resurssitehoton liikkumismuoto. Aivan erityisesti se ei ole kestävää kaupunkiliikkumista. Lisäksi autoilu passivoi, kun taas sen vaihtoehdot aina sisältävät myös omin voimin tapahtuvaa liikkumista.
Ydinkysymys on, miten paljon yhteisiä resursseja ollaan valmiita vuodesta toiseen uhraamaan siihen, että pieni vähemmistö eli 15% liikkumissuoritteesta tapahtuu mukavuusautoilun muodossa.
Viime vuosikymmenet vakiona pysynyttä perusasetelmaa kuvaa hyvin se, että ratikoiden liikennevaloetuuksia ei haluta saattaa kuntoon, turhiksi todistetuilla nastoilla hiotaan tälläkin hetkellä pölyksi yhteisillä varoilla pinnoitettuja sulia teitä, tai että keskelle Uutelan ulkoilumetsää vedetään uusi autotie koirien ulkoiluttamista varten.
Onkohan noin? Autoilija, jonka ainoa kuntoilumuoto on kaasupolkimen painaminen, koska ei tarvitse kävellä edes matkaa ratikkapysäkille, lihoo, sairastuu diabetekseen ja kuolee nuorena ja säästää näin paljon luonnonvaroja. 🙂
Eiväthän nämä grynderit kumppaneineen rahoita mitään itse, vaan kaupunki järjestää näille kaupungin tontteja hyviltä paikoilta puistoista ja merenrannoilta. Eivät asunnot ja liikekeskukset kuulu urheilupuistoon.
Kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämisselvitys ei tarjoa juuri mitään kehitystä kantakaupungin joukkoliikenteelle. Osa busseista korvautuu pikaratikoilla, mutta nämä eivät tarjoa parempaa palvelutasoa: Hämeentien suunnasta pikaratikat jäävät edelleen rautatientorille bussien tapaan ja päämäärään jatkaminen vaatii kävelyä tai vaihtamista 10 km/h kulkevaan hidasratikkaan. Päämäärässä yleensä on kutakuinkin samaan aikaan riippumatta siitä, käveleekö vai matkustaako ratikalla. Jonnekin Punavuoreen matka mistä tahansa kantakaupungin ulkopuolelta kestää lähes tunnin. Tällöin matka-ajasta 30–40% kuluu parin viimeisen kilometrin taittamiseen hitaalla ratikalla, vaihtoihin liittyviin pitkiin kävelymatkoihin keskustassa ja ratikan odotteluun.
Kun kerran joukkoliikenteen runko ollaan rakentamassa pikaratikoiden ympärille, pitäisikö koko ratikkaliikenne miettiä uudestaan, sen sijaan että yritettäisiin änkeä pikaratikoita jo ruuhkaiseen nykyratikkaverkkoon. Eli suunnitellan koko kantakaupungin kattava pikaratikkaverkko ensin ja täydennetään sitä vanhoilla ratikkalinjoilla siten ettei pikaratikoiden toimivuus kärsi. Esimerkiksi Malmin ratikalle toinen päätepiste olisi luonnollisesti Hernesaari.
Ei tule mieleen toista Helsingin kokoluokan kaupunkia, jonka julkinen liikenne perustuisi siihen että lähes kaikkien joukkoliikennelinjojen pääteasemat ovat pienellä alueella ydinkeskustassa. Lähinnä tällaista ratkaisua yleensä pyritään välttämään, koska kääntyvät liikennevälineet vievät tilaa, ja pakottavat ihmiset vaihtoihin, jotka olisivat vältettävissä keskustan lävistävillä heilurilinjoilla. Mitä enemmän päätepysäkkejä on, sitä enemmän myös vaihdot vaativat kävelyä, koska tilaa kuluu kääntyville liikennevälineille. Pikaratikkalinjojen päättäminen rautatieasemalle syö aika tehokkaasti kaikki ne edut, joita ratikkaverkoston laajentaminen voisi tuoda.
Mikä pyhä lehmä se urheilupuisto on? Tai paremminkin niin päin, että olkoon urheilupuisto alueena pyhä lehmä, mutta miksi säilyttää vanhoja ja käyttötarkoitukseensa kelpaamattomia rakennuksia siellä ja muuttaa se urheilupuisto ulkoilmamuseoksi?
Tämä on tietenkin jo myöhäistä valitusta kun Olympiastadionin remontin kanssa jo virhe tehtiin, mutta ei sitä virhettä silti tarvitse toistaa kerta toisensa jälkeen. Urheilupuiston henki ja idea on se, että se on urheiluun varattu alue stadissa. Sen henki ja idea ei ole siinä, että se on kaupunkialue, joka tuli rakennettua valmiiksi jo vuosikymmeniä sitten. Jos olisi, niin siellä voitaisiin yhtä hyvin ajaa kilpa-ajoja edelleen koska minkäänlainen muutos ei ole sallittua.
Onpas aika kapea maailmankatsomus. Aika monet tarvitsevat autoa päästäkseen kulkemaan liikuntapaikkoihin tai kuljettaakseen urheiluvälineitä. Kuvailemiasi yksioikoisia zombeja on yleensä vain jenkkiläisissä hirviöleffoissa. Oikeat ihmiset ovat usein ihan täysjärkisiä tyyppejä.
On meillä Suomessakin sellainen korrelaatio, että ylipainoa on enemmän siellä, missöä pääliikkumismuoto on auto, siis kaupunkien ulkopuolisella pendelöimisalueilla.
Osmo, sinulla on kohtuullinen putkinäkö kaikessa, mikä koskee henkilöautoa. 😀
Henkilöautoilin tänään 1.5 km kunnan uimahallille. Ei viitsinyt enkä olisi jaksanutkaan kävellä ja talvifillari on vielä juniorin kontissa. Kovasti oli henkilöautoja siellä parkkipaikalla. — Välillä tosin toivon, että tuoni veisi minut pois enempää kuluttamasta luonnonvaroja ja lähimmäisteni ja omia hermojani. Mutta taidan kyllä vielä aika pitkään olla letkuissa.
Kuten Westendissä vai, ai niin, siellähän kaikilla talouksilla on kolme autoa ja kuitenkin ovat hoikempia, pitkäikäisimpiä ja terveempiä kuin ratikkavyöhykkeen asukkaat. Jos kuitenkin korrelaatio olisikin enemmän varallisuuden tai tulojen ja terveyden suhteen?
Raikas järjen ääni, joka kertoo, millaista liikkuminen oikeasti on kantakaupungissa. Mistään ei pääse mihinkään ilman vaihtoja, kaikkeen liikkumiseen julkisilla joutuu varaamaan tunnin, iankaikkista odottelua pysäkeillä, pitkiä vaihtomatkoja pysäkiltä toiselle.
Tilanne on huonontunut radikaalisti alle 5 vuodessa, kun kaikki poikittaislinjat on tapettu ja bussit kerätään taas Rautatientorille aivan kuten ennen metron tuloa. Sinne vielä sekaan pari ylimittaista “pikaratikkaa”, niin täydellinen jumi on saavutettu.
Helsinki yrittää kovasti olla metropoli, mutta liikennesuunnittelu on kuin kirkonkylästä.
Samaa voi sanoa pyöräilijästä joka ajamisestaan huolimatta käyttää kannabista, juo punaviiniä, syö rasvaista pikaruokaa ja harrastaa suojaamatonta seksiä useiden kumppanien kanssa. Ei hymiötä.
Helsingin raideliikenne kehittyy koko ajan. Tulevaisuudessa Pasilasta Rautatieasemalle pääsee bussien, raitiovaunujen ja kaupunkipyörien lisäksi lähijunilla, pikaraitiotievaunuilla, Pisararadalla, metrolla ja Tallinnan tunnelia pitkin.
Tämähän on loistava tieto kaikille niille, jotka sattuvat asumaan Rautatieasemalla tai käymään töissä siellä. Muut käyvät siellä tietysti edelleen vaihtamassa johonkin muuhun liikennevälineeseen päästäkseen siihen kohteeseen, johon he oikeasti ovat menossa.
Myös hiekan ja soran mureneminen raitiovaunujen alla aiheuttaa pölyä. Luultavasti ei niin paljon kuin vastaava bussikapasiteetti.
En ymmärrä, miksi toimiva ja valmiiksi asuinalueille haarautuva bussilinjasto pitää lyhyellä loppumatkalla korvata pikaratikalla. Semminkin kun matkustaja voi halutessaan Kurvissa siirtyä metroon.
Vaihto vie aina aikaa ja myös aiheuttaa vaivaa. Ihmisen ajantaju on logaritminen. Siksi ihmisen subjektiivisessa ajassa kaksi 15 minuutin osuutta on pidempi kuin 30 minuutin matka. Semminkin kun yhtenäisen matka-ajan voi paremmin käyttää hyödykseen.’
Olisi parempi mietitä, miten busseja saadaan hiljaisemmiksi ja miellyttävämmiksi.
Koko Länsimetron investointikustannus on siinä 2 mrd. egua. Pääomakustannus siis on, vähän korkokannasta riippuen 80 – 100 Me/vuosi. Tällä hynällä voisi ostaa vuosittain siinä 260 – 330 upouutta sähköbussia. Siis koko kalusto uusittaisiin neljässä vuodessa.
Mitä höpiset. Se on kovassa käytössä, eikä se ole mikään eritasoliittymä.
Mutta kannattavan joukkoliikenteen edellytys, kaupunkimainen yhdyskuntarakenne ei kehity. Eli käytetään rutkasti rahaa ei mihinkään.
Pitää lisätä, että joukkoliikenteen suunnitelmat näyttävät erittäin hyviltä alueella joka jää kehä ykkösen ja Eläintarhan väliin, eli sinne minne suurin osa rakentamisesta uudessa yleiskaavassa sijoittuu. Luvassa on parempia vaihtomahdollisuuksi ja nopeita tiheävuoroisia runkoyhteyksiä. Hyvä!
Keskustassa sen sijaan pelkästään toisen sisäänkäynnin saaminen Helsingin yliopiston metroasemalle tuntuu ylivoimaiselta. Länsimetrossa esimerkiksi on useita kahdella sisäänkäynnillä varustettua asemaa. Takana lienee jokin vääristynyt hyöty/kustannus-suhdeajattelu, jossa keskustaan tulevat käyttävät joka tapauksessa julkista liikennettä, joten sen kehittämiseen ei kannata panostaa. Keskustassa ei ole myöskään mahdollisuuksia mihinkään suurempaan lisärakentamiseen. Samalla unohtuu se, mikä merkitys toimivalla julkisella liikenteellä on kaupungin toimivuuteen, houkuttelevuuteen ja vetovoimaan yleensä.
Jatkossa siis suorat bussiyhteydet keskustaan vähenevät ja pohjois- ja koilis-Helsingin asukkailla on kaksi mahdollisuutta kulkea keskustaan: Bussi-juna-yhteys rautatieasemalle ja bussi-pikaratikka-yhteys, myös rautatieasemalle. Jos haluaa matkustaa muualle kuin Rautatientorille tai pikaratikan reitin varteen, on tyydyttävä bussi-juna-ratikka-yhteyteen ja varautua vaihtojen yhteydessä useamman sadan metrin kävelymatkoihin ja liikennevaloristeysten ylittämiseen. Samalla kaupunki yrittää väkisin estää saavutettavuudeltaan toivottomiin paikkoihin jääneiden toimistotalojen muuttamisen asunnoiksi.
Ylipainoisuus on tutkimusten mukaan yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä, kuten matalammin koulutetuilla. Sama ilmiö näkyy myös lapsissa: matalammin koulutettujen vanhempien lasten ylipainoisuusriski on korkeammin koulutettuja suurempi. Keskituloiltaan heikkotuloisissa kunnissa ihmiset ovat ylipainoisempia kuin keskituloiltaan parempituloisissa kunnissa.
Ylipaino korreloi mahdollisesti myös omistetun auton iän kanssa siten, että iäkkäiden autojen omistajat ovat keskimääräistä ylipainoisempia. Uusien autojen omistajat puolestaan ovat yleensä hyvätuloisia, ja keskimääräistä vähemmän ylipainoisia.
Yhdysvalloista julkaistiin Journal of Urban Health ‑lehden numerossa 5 vuonna 2009 tutkimus, jossa tutkittiin auton omistamisen ja pikaruokalatarjonnan yhteisvaikutuksen yhteyttä ihmisten painoon. Kevyimpiä olivat ihmiset, joilla ei ollut autoa, eikä pikaruokaloita asuinpaikkansa lähellä. Auton omistajat, joilla ei ollut pikaruokaloita lähellä olivat keskimäärin 3,9 kg painavampia ja sellaiset auton omistajat, joilla oli pikaruokaloita lähellään olivat 4,3 samaa vertailukohtaa painavampia. Korkein paino oli autottomilla, joilla oli suuri konsentraatio pikaruokaloita asuinpaikan lähellä. Heidän painonsa oli 5,5 kg korkeampi. Tuloksena oli se, että autottomuus merkitsee alempaa painoa — paitsi jos autoton asuu pikaruokaloiden luona.
Lienee yksinkertaisesti kyse siitä, että uusien aseminen ympäristössä rakennetaan uutta ja kaupunki kerää maankäyttö/kaavoitusmaksuja ja tonttien myynti- ja vuokratuloja, eli tuottoa metroinvestoinnista puhtaasti kuntataloudellisessa mielessä. Kaisaniemen aseman ympäristössä lienee kaavoitetut kerrosneliöt aika maksimissa, jolloin investointi asemaan tuottaa vain vaikeammin mitattavia ja päättäjille myytäviä hyötyjä. Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että on aika absurdia, että Koivusaaren haamuasemalla on kaksi sisäänkäyntiä, mutta Ruoholahdessa ja Kaisaniemessä ei.
Salmisaarenkadulle tulevat rampit ovat ihan turhat. Tai siis koko Salmisaarenkatu on turha, kunhan Porkkalankadun ja Länsiväylän risteys muutetaan tavalliseksi T‑risteykseksi. Tosin liikennealuetta ja liikennevihreää isompi tilarohmu on voimalaitos parkkipaikkoineen ym. Miten siitä päästäisiin eroon?
Tämä on taas vain yksi hyvä syy lisää sille, miksi kaupungin pitäisi kattaa investointien kulut mieluummin (markkinahintaan perustuvalla) kiinteistöverolla kuin maanmyyntituloilla. Jos metron saavutettavuuden parantaminen nostaa kiinteistöjen arvoa, kaupunki saisi osansa arvonnoususta suoraan kiinteistöveron kautta.
Nykymallilla nykyisten asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen ei kannata investoida yhtään mitään.
Keskustan joukkoliikenteen uudelleenjärjestelyn ei edes tarvitsisi maksaa mitenkään erityisen paljon. Pitäisi vain luopua ajatuksesta että (lähes) kaikkien raitiovaunulinjojen tulee kulkea Kaivokadun ja Mannerheimintien kautta ja siirtyä verkkoajatteluun. Nykyjärjestelmä perustuu vaihtoihin Rautatientori-Stockmann-Kamppi ‑alueella. Vaihtomatkoista tulee pitkiä koska terminaalit vievät tilaa. Verkkomaisessa linjastossa vaihdot levittäytyvät ympäri kaupunkia ja vaihtomatkat lyhenevät, koska niiden ei tarvitse tapahtua samassa paikassa terminaalien kanssa.
Verkkomaisessa linjastossa vain käytetyimmät linjat (=pikaraitiotielinjat) kulkevat ydinkeskustan kautta ja hiljaisemmat linjat kulkevat reunoilla. Kaivokadun, Mannerheimintien ja Aleksin varaisin pikaratikoille. Linjat 2, 3, 5, 7 ja 9 kulkisivat jatkossa kehämäisesti ydinkeskustan reunoilla.
Tämä toki tarkoittaa vaihtoja niille, jotka näillä linjoilla kulkevat ytimeen, mutta vaihtoihin ovat saaneet tottua kantakaupungin ulkopuoliset asukkaat.
Kalliimpi vaihtoehto olisi sitten laittaa pikaratikat tunneliin keskustassa, jolloin vanhat ratikat voisivat kulkea vanhoilla linjoillaan.
Kömpelöt raitiovaunut jumittavat jo nyt Helsingin keskustassa, mutta silti kaupunki aikoo työntää sinne vielä lisää uusia raitiovaunulinjoja samaan sumppuun Laajasalosta siltoja pitkin. Kaiken lisäksi näille aiotaan rakentaa vielä päätepysäkit Kaivokadulle Rautatieaseman eteen, mikä on jo valmiiksi kaupungin ruuhkaisin paikka.
Idän suunnan joukkoliikenne pitäisi perustua pääsääntöisesti metroon eikä raitiovaunuihin, koska metro sinne kerran on rakennettu ja valittu aikanaan itä-länsisuunnan runkoratkaisuksi.
Salmisaarenkadulle tulevat rampit ovat ihan turhat. Tai siis koko Salmisaarenkatu on turha, kunhan Porkkalankadun ja Länsiväylän risteys muutetaan tavalliseksi T‑risteykseksi. Tosin liikennealuetta ja liikennevihreää isompi tilarohmu on voimalaitos parkkipaikkoineen ym. Miten siitä päästäisiin eroon?
Voimalaitos ei oikeastaan vie enää kovinkaan paljon tilaa, mutta liikuntakeskuksen ympäristö on jäänyt vähän joutomaaksi, suurelta osin juuri Salmisaarenkadun ramppien vuoksi. Voimalan polttoainevarastot ovat maan alla siiloissa. Voimala on myös Helsingin lämmöntarpeen kannalta hyvässä paikassa. Tiettyjä uhkia kyllä tilankäytölle aiheuttaa bio-vouhkaajien ajatus, että hiili pitäisi korvata Helsingissä puulla, mikä tarkoittaisi järkyttävän suuria puukasoja Helsingin keskustaan.
Salmisaarenkadun liittymästä juurikin samaa mieltä. Nimimerkki “e” ei ilmeisesti ole käynyt koskaan kohteessa, kun ei ole huomannut paikan kiertoliittymiä ja siltoja. Liittymän ainoa aktiivikäyttö on rekkojen suunnatessa kohti Länsisatamaa, ja sinne rekoilla pitäisi muutenkaan olla mitään asiaa.
Sitä sanotaan liikenneverkoksi. Helsingin julkinen liikenne on verrattavissa 50-luvun pikkukaupunkiin (mitä Helsinki onkin) jossa kaikki bussilinjat päättyvät kirkolle. Julkisen liikenteen virheellisesti suuniteltu reitistö on yksi syy siihen, ettei Helsinki kehity kaupunkina.
Asenteellinen, henkilöautovihamielinen suunnittelupolitiikka on toinen kehityksen jarru. Helsingin keskustan kaupunkimaisesti rekennettu alue on niin pieni, ettei se elätä itseään (vrt. suuret ja keskisuuret kaupungit). Helsinkiin tulevaa henkilöautoilijaa sanotaan maksavaksi asiakkaaksi. Bussimatkustajasta on muita nimityksiä.
Juuri siis ei näin. Kantakaupungin aluetta tulee kasvattaa ja pitää se elinvoimaisena syöttämällä alueelle ostovoimaa niin raskaalla raiteella kuin henkilöautoillakin. Siinä olet oikeassa, ettei pikaraitioteitä kannata tuoda keskustaan, jollei niitä joko nosteta toiseen kerrokseen tai paineta kadun pinnan alle.
Käytän julkista liikennettä lähes jokainen arkipäivä keskustassa. Ongelman syy ovat lähes poikkeuksetta bussit, jotka ajavat risteykset täyteen. Kun turha bussiliikenne poistetaan, keskusta toimii.
Ottamatta kantaa siihen, kuinka turha investointi metro on Helsingin kokoisessa kaupungissa, olet tässä täysin oikeassa. Muualla maailmassa raskasta raidetta syötetään busseilla ja kevyellä raideliikenteellä. Syötöt ovat lyhyitä ja tehokkaita. Esimerkiksi busseissa ei ole kuin muutama istumapaikka vanhuksille, invalideille ja raskaana oleville, jolloin niiden pysäkillä olo aika voidaan minimoida.
Jotta Itä-Helsigin liikenneongelmat saadaan ratkaistua kestävästi, on kuitenkin ensin hoidettava kaavoitus. Nyt tehdyt kaavat ovat kaupunkimaisen kaavoituksen irvikuvia.
Paitsi että tällä hetkellä ilmeisesti lähinnä toteutumista oleva (Vesterbackan kiinalaisten One belt, one road ‑rahoilla junailema) Tallinnan tunnelihanke olisi Suomen päässä kovasti menossa Keilaniemi–Helsinkivantaa-akselille eli sivuuttaisi keskustan kokonaan. Onkohan tästä vielä kukaan huomannut älähtää kunnolla?
Se liittymähän on siinä ennen kaikkea odottamassa keskustatunnelia… Ei se eritaso nyt ihan täysin turha ole, sitä kautta välttää suht kätevästi Itämerenkatua Laruun päin fillaroidessa länärin pään liikennevalot ja niissä lähes pakollisen parin minuutin odotuksen, vaikkei se nyt sitä varten olekaan olemassa. (Vielä kun länärille kääntyvät autoilijat tajuaisivat olevansa väistämisvelvollisia…)
HIFK:n hallihankkeen puuhamiehillä on kaupungilta suunnitteluvaraus valtavalle kiinteistösijoitushankkeelle vanhan jäähallin kulmalla. Suunnitelmat ovatkin edenneet ilmeisen vauhdikkaasti. Hankkeen suunnittelijat julkistivat eilen, että hallikompleksin ravintoloitsijaksi on valittu Royal Ravintolat.