En mene kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee, kos­ka tekoä­lyyn liit­tyvät asi­at veivät aikani, enkä ehtinyt kun­nol­la paneu­tu­maan mit­tavaan esi­tys­lis­taan. Sik­si selostus on aika kur­sori­nen. En selosta pöy­däl­lä ole­via asioi­ta uudelleen.

Lausun­to asun­to-osakey­htiölain muu­tok­ses­ta, joka mah­dol­lis­taa purka­van saneer­auk­sen määräenemmistöpäätöksellä

Lob­basimme tätä muu­tos­ta Ris­to Rauta­van kanssa voij­makkaasti viime kaudel­la (Myl­ly­puro!), joten me tietysti kan­natamme tätä muu­tos­ta. Vaiku­tus on Helsingis­sä merkittävä.

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

Tämä jäi pöy­dälle. Kos­ka asia on peri­aat­teessa merk­i­tyk­selli­nen ja tästä tul­laan åänestämään, kom­men­toin tätä kuitenkin ja sanon, että on päätet­tävä kon­ser­ni­ta­sol­la, että Tallinnan kumipyöräli­iken­net­tä on ohjat­ta­va enem­män Vuosaa­reen. Mei­dän lau­takun­tamme ei voi mitään Sata­man osaop­ti­moin­nille, muit­ta kaupung­in­hal­li­tus ja sen kon­serni­jaos­to voivat.

Töölön­tullin kort­telin asemakaava

Tässä kaavas­sa kiista kos­kee tont­tia, joka on jätet­ty kaavas­ta pois. HS kir­joit­ti asi­as­ta tänään näyt­tävästi. Tuolle pois jätetylle ton­tille halut­taisi­in myös asum­ista – aika paljon – eikä viras­to hyväksy sitä, van puoltaa hotel­lia tai toimis­to­ja. Tämä joko palaute­taan niin, että pois jätet­ty tont­ti liitetään kaavaan tai lau­takun­ta ohjeis­taa sen ton­tin osalta.  Virkamiehet ovat aika mil­i­tant­te­ja puo­lus­taes­saan toimis­to­ja, vaik­ka niitä on tyhjil­lään aika paljon  ja kehi­tys menee siihen, että toimis­toti­laa on henkeä kohden puo­let vähem­män kuin ennen.

Kort­telis­sa on mm. uima­hal­li ja Työter­veyslaitok­sen van­hat tilat.

Melkin­lai­turin kaava

Jätkäsaaren kaavoitus ete­nee 2 300 asukkaal­la. Tämä nou­dat­taa aiem­min lukkoon lyö­tyjä peri­aat­tei­ta. Tässä rak­en­t­a­mi­nen madal­tuu kohti rantaa. Toisinkin olisi voitu menetel­lä (vrt. Merikatu), mut­ta täl­lä nyt mennään.

Pak­i­lan ja tuo­marinkylän aluesuunnitelma

Alueelle on suun­nitel­tu jonkin ver­ran rak­en­tamista, mut­ta tässä keski­tytään suo­jelu­un. Kur­sorisel­la tutus­tu­misel­la vaikut­taa ole­van kun­nos­sa. Kok­ouk­seen osal­lis­tu­vat saa­vat tästä parem­paa tietoa.

Puot­in­har­jun Puhok­sen varaami­nen kiinteistökehittäjälle

Han­kala jut­tu. Van­has­sa ostaris­sa on maa­han­muut­ta­jien omis­tamia tilo­ja, jot­ka ovat nyt vaaras­sa. He ovat ilmeis­es­ti mak­sa­neet niistä yli­hin­taa ymmärtämät­tä raken­nuk­sen mit­tavaa kor­jausvelkaa ja maan­vuokra­sopimuk­sen päät­tymistä. Jokin kohtu­ulli­nen ratkaisu tähän on löy­det­tävä. Ei sen voi antaa pystyynkään hajota.

Myl­ly­puron perusk­oulun kaava

Koulua vähän laa­jen­netaan. Entisen yhteisk­oulun raken­nus suojellaan.

Vuokraus­pe­rus­teet kuninkaantammessa

Vuokra vapaara­hoit­tei­sis­sa ton­teis­sa 2,3 €/m2/kk (asuin­neliö)  ja Hitas- sekä Ara-ton­teis­sa vas­taavasti vähemmän.

Maankäyt­tö­sopimus: Pöl­lölaak­so asuinkäyttöön

Kaupungille 6,7 M€:n rahalli­nen kor­vaus kaavoitushyödys­tä ja 1 200 neliötä maata.

Lista näyt­ti ensin val­taval­ta pon­nis­tuk­selta lukui­sine kaavoineen, mutte ne ovatkin jo ker­taalleen käsitel­tyjä ja nähtävil­lä olon jäl­keen uudelleen tullei­ta. Mihinkään niistä ei esitetä kovin merkit­täviä muutoksia.

Asun­to­tuotan­topääl­likön valinta

Esit­telijän esi­tys ei näköjään ole julki­nen, joten se ei ole julki­nen myöskään täl­lä blogilla.

Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueen suunniteluperiaatteet

Pöy­dältä. Olen selostanut tämän asian viime kok­ouk­sen yhteydessä.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin suunnitteluperiaatteet

On makua­sia, onko tämä bule­vardeista ensim­mäi­nen. Laa­jasa­lon­tie, Man­ner­heim­intie Tilka­s­ta pohjoiseen ja Viilar­in­tie kisaa­vat myös ensim­mäisen bule­vardin tit­telistä. Suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ovat sel­l­aisia, joista on ollut puhe ennenkin.

Mikko Särelä huo­maut­ti ongel­mas­ta kytkeä bule­vardi­in liit­tyvä kaupunki­rakenne mukaan. Ne on tehty lähiömäis­es­ti niin, että katu­verkko on puumainen, pääka­tu­i­hin perus­tu­va, jos­sa puun yhdestä haaras­ta toiseen joutuu kulke­maan pitkän kier­to­tien kaut­ta, kun taas kan­takaupungis­sa on ruu­tukaa­va, jos­sa jokaises­ta paikas­ta pääsee jokaiseen kohta­laisen suo­raan. Autoille voisi jät­tää tuon lähiö­tyyp­pisen katu­verkon, mut­ta jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den liikku­mi­nen pitäisi “kan­takaupunki­mais­taa.”

Malmin lentoase­man raken­nusten asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta. Siihen on tehty vähäisiä muu­tok­sia (varaus Helen sähköverkon muun­toase­malle ja museovi­ras­ton lausun­topy­yn­nön muo­toilu) Raken­nuk­set suo­jel­laan ja kaa­va sal­lii melkein minkä käyt­tö­tarkoituk­sen tahansa. Ei kuitenkaan lentotoimintaa.

Hert­toniemen metroase­man luo 1700 asukasta

Tämä kaa­va oli meil­lä 28.11.2017 eikä lausun­tok­ier­ros ole tuot­tanut siihen merkit­täviä muu­tok­sia. Tämä on niitä asioi­ta, joista edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti toisin kuin virkamiehet esit­tivät. Siis toi tänne merkit­tävän määrän asun­to­ja, kun viras­to puol­si työpaikka-aluetta.

Töölön sairaalan alueel­la asun­to­ja ja toimitilaa

HUS ehti jo myy­dä tämän, mut­ta hin­ta las­kee, jos emme hyväksy tätä kaavaa. Tämäkin oli meil­lä 28.11.2017, eikä siihen ole tehty kovin olen­naisia muu­tok­sia. Kuu­sisa­taa asukas­ta. Kaupun­ki perii tästä kaavas­ta läh­es 10 M€ kaavoitushyö­dyn leikkaamisena.

Jakomäen sydä­men tark­istet­tu asemakaava

Tämä oli meil­lä joukuku­un 12. päivä. Lausun­to­jen joh­dos­ta raken­nu­soikeuk­sia on vähän muutet­tu (lähin­nä ylöspäin) mut­ta ei niin paljon, että kaa­va pitäisi pan­na uud­estaan nähtäville, eikä tähänkään ole lausun­to­jen joh­dos­ta tehty merkit­täviä muutoksia.

Kaup­pa­torin ympäriltä ote­taan 200 pysäköin­tipaikkaa hyötykäyttöön 

Moni on ihme­tel­lyt maankäytön jär­jet­tömyyt­tä kaup­pa­torin ympäril­lä, kun kaupun­gin arvokkaim­mat ran­nat on otet­tu pysäköin­tiken­tik­si. Nyt kokeil­laan vuo­den ver­ran sitä, että 200 paikkaa vähen­netään ja aluet­ta käytetään esimerkik­si terassikahviloina.

Kaup­pa­hallin kaup­pi­aat ehtivät jo kir­jelmöimään asi­as­ta ja vas­tus­ti­vat, kos­ka asi­akkaat eivät pääse autol­la hal­li­in. Väit­täisin, että he laske­vat väärin. Se, että ranta on uhrat­tu pysäköin­tiken­tik­si, eristää kaup­pa­hallin ihmisvir­roista. Jos ranta avataan ihmis­ten käyt­töön, Kaup­pa­hal­li­in tulee ihan var­masti enem­män asi­akkai­ta. Eri­tyisen outoa oli, että kir­jelmässä vedot­ti­in siihen, että tur­is­tit ovat löytäneet Kaup­pa­hallin. Autol­lako ne tur­is­tit Helsinki­in tule­vat? Kiinas­ta on pitkä mat­ka autolla.

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

Paisu­van Tallinnan liiken­teen kanssa ajaudu­taan yhä ahtaam­malle. Jokin aika sit­ten meille esitet­ti­in suun­nitel­ma, jos­sa autoli­iken­net­tä suju­voite­taan pois­ta­mal­la joukko suo­jateitä, mut­ta tämä on osoit­tau­tunut simu­loin­neis­sa hyödyt­tömäk­si ja siitä luovu­taan. Nyt tutkikaan ratikan siirtämistä pois niin, että se kulk­isikin Selkämerenkat­ua Ruo­ho­lah­den puolelle. Ain­oa hyvä asia tässä hidas­tavas­sa mutkas­sa on, että Jätkäsaares­ta tulisi parem­pi yhteys metroon.

Lin­navuoren­puis­toon 87 siirtolapuutarhamökkiä

Minä olen aina suh­tau­tunut vähän nir­sosti ajatuk­seen aida­ta yleisessä käytössä ole­via virk­istysaluei­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueik­si, mut­ta kun ympäristön asukkaat tun­tu­vat tämän hyväksyvän ja olen ajatuksi­neni vähem­mistössä, menköön. Tämä ei ilmeis­es­ti katkaise luon­taisia käve­lyre­it­te­jä niin kuin yleen­sä tapahtuu.

Soc & komin raken­nuk­sen tilalle asun­to­ja 120:lle

Tämä oli meil­lä 21.11.2017, eikä siihen ole lausun­to­jen takia tehty olen­naisia muu­tok­sia. Osa paikalli­sista asukkai­ta vas­tus­taa mielestään liian korkeaa rakentamista

Lisäk­si joukko puis­to­su­un­nitelmia ja katupi­irus­tuk­sia ja ton­tin vuokraus­ta ja myymistä.

.

Kaupunkiym­päristölau­takun­ta on ollut neljän päivän opin­tomatkalla Toron­tossa. Toron­to on nopeasti kas­va­va kaupun­ki. Sel­l­ais­ten koke­muk­si­in kan­nat­taa tutus­tua, kos­ka Helsinki­inkin kohdis­tuu vah­va paine kas­vaa nyky­istä selvästi nopeammin.

Ihmi­nen oppii parhait­en virheistä. Edullis­in­ta on oppia tois­t­en virheistä. On Toron­tossa paljon hyväkin, mut­ta pääl­lim­mäisek­si opetuk­sek­si nousi se, että jos pelisään­nöt eivät toi­mi, lop­putu­los on huono, vaik­ka päätök­siä tekevät oli­si­vat kuin­ka hyviä. 

Toron­tossa näitä pelisään­tövirheitä on paljon:

Aluet­ta johtaa 44 pää­toimisen val­tu­ute­tun kaupung­in­val­tu­us­to. Hei­dät on valit­tu yhden hen­gen vaalipi­ireistä enem­mistö­vaalil­la. Use­aan ker­taan nousi esille, etteivät val­tu­ute­tut ajat­tele kaupun­gin etua vaan vaalipi­irin­sä etua. Tämä vinout­taa päätök­sen­tekoa pahasti. Tämä johtaa myös jär­jestelmäl­liseen nim­by­i­lyyn, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko kaupunki.

[Lisäys 21.5: Tähän liit­tyy urbaanin kehi­tyk­sen kannal­ta toinenkin ongel­ma. Kun kaupun­ki kas­vaa vaalipi­irien rajat eivät muu­tu. Jotkut val­tu­ute­tu­ista edus­ta­vat 40 000 asukas­ta ja toiset 100 000 asukas­ta — luon­nol­lis­es­ti niin, että ylisu­uret väk­ilu­vut ja siis aliedus­tus löy­tyy sieltä, mis­sä väki kas­vaa eli ker­rostaloalueil­ta ja keskus­tan tuntumasta.]

Yli 80 % Toron­ton pin­ta-alas­ta on varat­tu pien­taloa­sumiselle. Kaupunkia kiertää Green belt, vyöhyke, jol­la suo­jel­laan maat­alout­ta ja jonne ei saa rak­en­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Poli­it­ti­nen jär­jestelmä taas suosii noiden omako­tialuei­den suo­jelua. Niin­pä ne alueet, joi­hin eri syistä saa rak­en­taa ker­rostalo­ja, raken­netaan sit­ten aivan tolkut­toma­l­la tehokku­udel­la, 26 – 70 ker­roksisi­na asuin­torneina. Euroop­palaista 5–6 ‑ker­roksista umpiko­rt­telia taas ei näe mis­sään. Tämä asetel­ma, jos­sa on joko aivan mata­laa tai järkyt­tävän korkeaa – ja usein suo­raan tois­t­en­sa naa­pureina – ei vaiku­ta hyvältä. 

Kaupungilla on omat kaupunkisu­un­nit­teli­jansa, mut­ta sen lisäk­si maan­omis­ta­jat saa­vat tehdä aloit­tei­ta omis­ta­mansa maan kaavoituk­ses­ta.  Luvan siihen antaa aivan eri elin. Kun maan­omis­ta­ja pyytää lupaa rak­en­taa, kan­nat­taa pyytää mah­dol­lisim­man paljon. Sik­si Toron­tossa on siel­lä tääl­lä – osit­tain aivan sat­un­naisen tun­tuis­es­ti, kórkei­ta (25 – 70 ker­rosta) raken­nuk­sia. Tätä maan­omis­ta­jan aloiteoikeut­ta EK halu­aa myös Suomeen. 

Jotain on perus­teel­lis­es­ti vial­la myös taloudel­li­sis­sa pelisään­nöis­sä, kun 5 – 8 ker­roksisia talo­ja ei näe missään.