Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018

Aivan gigant­ti­nen lista. Sen läpilukemiseen meni niin paljon aikaa, että tama selostus jäi vähän ylimalkaiseksi

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

(Pöy­dältä)

Näin ei voi jatkaa. Jätkäsaaren pitäisi kuitenkin olla ennen kaikkea asuinalue. On hin­tao­h­jauk­sel­la siir­ret­tävä osa kumipyöräli­iken­teestä Vuosaareen.

Töölön­tullin kort­telin 520 asemakaava

(Pöy­dältä)

Tässä ongel­mana ovat ton­tit, jot­ka on jätet­ty kaa­van ulkop­uolelle. Joko tämä palaute­taan ja kehote­taan lititämään ne tähän kaavaan tai sit­ten – mitä kan­natan – kiire­hdimme niitä pois jätet­tyjä tontteja.

Pak­i­lan ja Tuo­marinkylän aluesuunnitelma

Pöy­dältä

En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle

Puot­in­har­jun Puhok­sen varaami­nen NSF Finlandille

Han­kala jut­tu. Vähem­mistöosakkaat pelkäävät kohtaloaan. Toisaal­ta kaupun­gin on vähän vaikea puut­tua yhtiön sisäiseen päätök­sen­tekoon. Eikä tätä kiin­teistöä voi jät­tää paikalleen lahomaankaan. Var­maankin uud­estaan pöydälle.

Öster­sun­domin raken­nuskiel­lon jatkaminen

Maan­omis­ta­jat ovat ymmär­ret­tävästi raivois­saan, kos­ka alue on ollut rak­enuskiel­los­sa pitkään. Toisaal­ta on vähän vaikea myön­tää raken­nuslu­pa alueelle, jos­ta talot joudut­taisi­in koh­ta purka­maan pois. Öster­sun­domin kaavoitus on jämähtänyt pahasti paikalleen, kos­ka met­ros­ta ei saa kan­nat­tavaa mitenkään.

Mäkelänkadun liiken­nesu­un­nitel­ma

Katu menee remont­ti­in. Siinä yhtey­dessä sinne tehdään pyöräti­et ja ratikkapysäkke­jä pois­te­taan ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Vaik­ka remont­ti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tul­laan taas syyt­tämään niin kuin Mechelininkadullakin.

Van­ho­jen omakoti­talo­jen vuokrankorotukset

Ton­tin vuokrat ovat olleet paikoin kiin­teistöveroa alem­mat. Nyt niitä nos­te­taan sit­ten kun­nol­la. Ei kuitenkaan lähellekään tasoa, jota peruste­taan uud­is­rak­en­tamiselta. Tässä on vlaitet­tu siitä, että suo­jelukaavas­sa ton­tin arvo ei tosi­asi­as­sa ole yhtä hyvä kuin vapaasti käytet­tävässä ja että toteu­tuneen raken­nus­pin­ta-alan mit­taamises­sa on ongelmia. Ja sit­ten ei pide­tä vuokran kohoamis­es­ta noin ylipäänsä.

Käpyläläiset ovat ihme­telleet, mik­si hei­dän maan­vuokransa on mui­ta korkeampi. Se johtuu siitä, että toteu­tuneis­sa asun­tokaupois­sa alue on osoit­tau­tunut mui­ta arvokkaammaksi.

Kohoa­van maan­vuokran on san­ot­tu edesaut­ta­van gen­tri­fi­gaa­tio­ta. Ain­oa tapa tais­tel­la sitä vat­saan on hin­tasään­nöste­ly ja se, että asun­non myyn­ti annetaan kaupun­gin tehtäväk­si. Siinä taas on mui­ta ongelmia. Mitä alem­pi ton­tin­vuokra, sitä korkeam­mat myyn­ti­hin­nat. Sekin kar­sii pien­i­t­u­loiset pois.

Tätä kuitenkin vielä makustellaan.

Sil­tasaaren­portin suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu­ja kiin­teistö­jen myymi­nen HYY-kiinteistölle

HYY voit­ti kil­pailun mie­lenki­in­toisel­la ehdo­tuk­sel­la, jon­ka toimin­nal­lisu­us (tutk­i­ja­hotel­li mm.) palveluee tarkoi­tus­ta hyvin.

Asun­to­tont­tien varaustilanne

Asun­to­tont­te­ja on varat­tuna todel­la paljon, mut­ta niitä ei saa­da kovinkaan nopeasti rakennuskelpoisiksi.

Falkul­lan kiilan katusu­un­nitel­man hyväksyminen

Tässä raken­netaan umpeen väylä, jota pitkin joskus suun­nitelti­in Helsin­ki – Sipoo –Por­voo –Kot­ka rataa. Itse kaa­va on hyväksyt­ty aiemmin.

 

Tat­tar­i­har­jun eritasoliittymä

Tämä tuli lausun­noil­ta, jot­ka eivät tuot­ta­neet merkit­täviä muutoksia.

Retkeil­i­jänkatu 11–15 ase­makaa­va Vuosaaressa

Tyhjilleen ole­va toim­i­ti­la­raken­nus sekä pysäköin­ti­tont­ti ote­taan hyö­tykäyt­töön . Asun­to­ja opiske­li­joille ja muil­lakin, yhteen­sä 220 uut­ta vuosaarelaista.

Puoti­lan ostoskeskuk­sen varaami­nen ja myyminen/vuokraaminen Lumo-asun­noille (omaa sukua VVO)

Van­ho­ja ostare­i­ta katoaa oikein vauhdil­la. Kysymyk­seen, miten tämä nyt Kojamolle (VVO) meni, löy­tyy listal­ta seli­tys. Kojamo on han­kkin­ut yhtiön osake-enemmistön.

 

 

 

Kaupunpunkiympäristölautakunnan lista 5.6.2018

En mene kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee, kos­ka tekoä­lyyn liit­tyvät asi­at veivät aikani, enkä ehtinyt kun­nol­la paneu­tu­maan mit­tavaan esi­tys­lis­taan. Sik­si selostus on aika kur­sori­nen. En selosta pöy­däl­lä ole­via asioi­ta uudelleen.

Lausun­to asun­to-osakey­htiölain muu­tok­ses­ta, joka mah­dol­lis­taa purka­van saneer­auk­sen määräenemmistöpäätöksellä

Lob­basimme tätä muu­tos­ta Ris­to Rauta­van kanssa voij­makkaasti viime kaudel­la (Myl­ly­puro!), joten me tietysti kan­natamme tätä muu­tos­ta. Vaiku­tus on Helsingis­sä merkittävä.

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

Tämä jäi pöy­dälle. Kos­ka asia on peri­aat­teessa merk­i­tyk­selli­nen ja tästä tul­laan åänestämään, kom­men­toin tätä kuitenkin ja sanon, että on päätet­tävä kon­ser­ni­ta­sol­la, että Tallinnan kumipyöräli­iken­net­tä on ohjat­ta­va enem­män Vuosaa­reen. Mei­dän lau­takun­tamme ei voi mitään Sata­man osaop­ti­moin­nille, muit­ta kaupung­in­hal­li­tus ja sen kon­serni­jaos­to voivat.

Töölön­tullin kort­telin asemakaava

Tässä kaavas­sa kiista kos­kee tont­tia, joka on jätet­ty kaavas­ta pois. HS kir­joit­ti asi­as­ta tänään näyt­tävästi. Tuolle pois jätetylle ton­tille halut­taisi­in myös asum­ista – aika paljon – eikä viras­to hyväksy sitä, van puoltaa hotel­lia tai toimis­to­ja. Tämä joko palaute­taan niin, että pois jätet­ty tont­ti liitetään kaavaan tai lau­takun­ta ohjeis­taa sen ton­tin osalta.  Virkamiehet ovat aika mil­i­tant­te­ja puo­lus­taes­saan toimis­to­ja, vaik­ka niitä on tyhjil­lään aika paljon  ja kehi­tys menee siihen, että toimis­toti­laa on henkeä kohden puo­let vähem­män kuin ennen.

Kort­telis­sa on mm. uima­hal­li ja Työter­veyslaitok­sen van­hat tilat.

Melkin­lai­turin kaava

Jätkäsaaren kaavoitus ete­nee 2 300 asukkaal­la. Tämä nou­dat­taa aiem­min lukkoon lyö­tyjä peri­aat­tei­ta. Tässä rak­en­t­a­mi­nen madal­tuu kohti rantaa. Toisinkin olisi voitu menetel­lä (vrt. Merikatu), mut­ta täl­lä nyt mennään.

Pak­i­lan ja tuo­marinkylän aluesuunnitelma

Alueelle on suun­nitel­tu jonkin ver­ran rak­en­tamista, mut­ta tässä keski­tytään suo­jelu­un. Kur­sorisel­la tutus­tu­misel­la vaikut­taa ole­van kun­nos­sa. Kok­ouk­seen osal­lis­tu­vat saa­vat tästä parem­paa tietoa.

Puot­in­har­jun Puhok­sen varaami­nen kiinteistökehittäjälle

Han­kala jut­tu. Van­has­sa ostaris­sa on maa­han­muut­ta­jien omis­tamia tilo­ja, jot­ka ovat nyt vaaras­sa. He ovat ilmeis­es­ti mak­sa­neet niistä yli­hin­taa ymmärtämät­tä raken­nuk­sen mit­tavaa kor­jausvelkaa ja maan­vuokra­sopimuk­sen päät­tymistä. Jokin kohtu­ulli­nen ratkaisu tähän on löy­det­tävä. Ei sen voi antaa pystyynkään hajota.

Myl­ly­puron perusk­oulun kaava

Koulua vähän laa­jen­netaan. Entisen yhteisk­oulun raken­nus suojellaan.

Vuokraus­pe­rus­teet kuninkaantammessa

Vuokra vapaara­hoit­tei­sis­sa ton­teis­sa 2,3 €/m2/kk (asuin­neliö)  ja Hitas- sekä Ara-ton­teis­sa vas­taavasti vähemmän.

Maankäyt­tö­sopimus: Pöl­lölaak­so asuinkäyttöön

Kaupungille 6,7 M€:n rahalli­nen kor­vaus kaavoitushyödys­tä ja 1 200 neliötä maata.

 

 

Mietteitä EU:n maataloustuesta

Olen ajat sit­ten havain­nut, että ihmisen on mah­do­ton ymmärtää maat­alous­polti­ikkaa ja eri­tyis­es­ti maat­alous­tukea. Tästäkin huoli­mat­ta ajat­telin kir­joit­taa, mitä ajatuk­sia uutiset EU:n maat­aloustues­ta aiheuttavat.

Maat­alous­tuot­tei­den maail­man­markki­nahin­nat nou­se­vat euroina las­ket­tuina trendi­no­mais­es­ti, kun maail­man väk­iluku nousee ja  pel­toalaa menetetään kaupunkien, eroo­sion ja kuiv­u­u­den vuok­si, Aasian val­ta­vat väestöt vauras­tu­vat ja alka­vat syödä enem­män lihaa ja kun val­u­ut­to­jen ostovoimat vapaakau­pan myötä läh­estyvät toisi­aan. Niin­pä voisi ajatel­la, että maat­alous tarvit­sisi Euroopas­sa pikkuhil­jaa vähem­män tukea. Eri­tyis­es­ti, kos­ka maat­alousväestön määrä vähe­nee, mut­ta maat­alous­tuotan­to ei vähene, joten tuotan­to vil­jeli­jää kohden nousee.

Maat­alous­tu­ki ei täysimääräis­es­ti näy vil­jeli­jän tuke­na, kos­ka se kap­i­tal­isoituu pel­lon hin­taan. Tämän seu­rauk­se­na pel­lon hin­ta on jopa tääl­lä raukoil­la rajoil­la huo­mat­ta­van korkea. Pel­lon hin­ta on vil­jeli­jälle meno, kos­ka vil­jeli­jä joutuu kolme ker­taa vuo­sisadas­sa osta­maan tilan sis­ar­il­taan. Tosin val­tio mak­saa tästä osan niin, että maati­lan kohdal­la per­in­tövero on oikeas­t­aan negati­ivi­nen. Kaupunki­in muut­tanut sis­arus sen sijaan hyö­tyy tues­ta täysimääräis­es­ti. Suuri osa vil­jeltävästä pin­ta-alas­ta on vuokrat­tu­ja pel­to­ja. Niiden osalta maat­aloustuen nousu tai lasku menee pel­lon omis­ta­jalle eikä vil­jeli­jälle. Jos hehtaar­itu­ki nousee satasel­la, pel­lon vuokra nousee satasel­la – tai niin siinä pitäisi käydä.

Esi­tys tilako­htais­es­ta katos­ta merk­it­see samal­la ylära­jaa maati­lan koolle. Suomes­sa vil­jeli­jöi­den tulo on puol­ta pienem­pi kuin mak­set­tu maat­alous­tu­ki, eli itse vil­je­lyn tuot­ta­ma tulo on vah­vasti negati­ivi­nen. Tässä hie­man yllät­tävässä tilas­tolu­vus­sa saat­taa olla takana verot­ta­jan aika pitkämieli­nen suh­tau­tu­mi­nen maat­alouden verotet­tavaan tuloon.

Suomen maat­alous on ylivoimais­es­ti riip­pu­vaisin tues­ta koko Euroopas­sa. Ain­oana maana tuki on suurem­pi kuin maat­alous­tu­lo, elin vil­je­lyn arvo on vah­vasti negati­ivi­nen. Tämä kuva on kaa­p­at­tu Mikko Kieseläisen puheen­vuoro-kir­joituk­ses­ta Uudessa Suomessa.

Jos tilal­la on ylimääräisiä hehtaare­ja, jot­ka jäävät tuen ulkop­uolelle, niitä ei kan­na­ta vil­jel­lä vaan jakaa tila kahdek­si tai use­am­mak­si tilak­si tai vuokra­ta osa pel­loista napurille. Tuo 60 000 euron kat­to tulee vas­taan aika pian. Hehtaar­itu­ki on luokkaa 1000 €/ha/vuosi, joten kat­to tulee vas­taan jo 60 hehtaarin kohdal­la, pohjoises­sa aikaisem­min kuin etelässä. Vil­jatiloil­la tuki on noin 600 €/ha, joten kat­to tulee vas­taan 100 ha:n kohdal­la, nuo­ril­la vil­jeli­jöil­lä vähän aikaisem­min. [Lisät­ty vil­jatilo­ja koske­va lisäys] Suomes­sa on pyrit­ty selvästi tätä suurem­pi­in tiloi­hin.  Kun maat­aloustuen osu­us tilan tulok­ses­ta on Suomes­sa selvästi suurem­pi kuin muual­la EU:ssa (siis läh­es 200%), tuo kat­to merk­it­see selvästi alem­pana ole­vaa kat­toa vil­jeli­jän vuosi­t­u­loille. Siel­lä, mis­sä tuen osu­us on vain 25 % tuloista, sal­li­taan siis 240 000 euron vuosi­t­u­lot, meil­lä vain 30 000 €, jos tuo­hon euro­statin tilas­toon on uskominen.

Lakitek­stiä luke­mal­la on täysin mah­do­ton ymmärtää, miten maat­alous­tu­ki muo­dos­tuu. Tässä on taulukko vuo­den 2017 maat­aloustues­ta niin kuin siitä vil­jeli­jöille tiedote­taan. Tämä on suun­nat­tu Kauha­van viljelijöille.

Teo­ri­as­sa kat­to on kuitenkin 100 000 €, mut­ta kos­ka maat­alous­tu­lo on meil­lä niin voimakkaasti riip­pu­vaista tues­ta, aika huonos­ti toimi­vat markki­nat, jos joku vil­jelee tilaa niin, että tuki on jos­sain 60 000 €:n ja 100 000€:n välil­lä eikä vuokraa pel­to­jaan naa­purille, jol­la on kiin­tiössä vielä vähän tilaa. Mut­ta se naapurisopu!

Jos tuki on vain 25 % maat­alous­tu­losta, kuten Ran­skas­sa, on tietysti mah­dol­lista jatkaa vil­je­lyä, vaik­ka tuen raja on tul­lut vastaan.

Mak­simikoon aset­ta­mi­nen tiloille tarkoit­taa, ettei ollakaan enää tuke­mas­sa omavaraista tuotan­toa vaan elämän­muo­toa. Mak­simikoko myös sellutehtaalle?

On san­ot­tu, että maat­alous­tu­ki ei ole tukea vil­jeli­jälle vaan kulut­ta­jalle. Totu­us lie­nee jos­sain tuos­sa välis­sä. Olisi paljon parem­paa tukea vähä­varais­ten kulu­tus­ta tulon­si­ir­roil­la kuin ruuan hin­nan subventoinnilla.

Suomen vil­jelyalas­ta 70 % tukee kotieläin­tuotan­toa ja vain 30 % ihmis­ten suo­raan syömiä kasviksia.  Kun tue­taan vil­je­lyä, tul­laan samal­la tuke­neek­si myös lihan syömistä. Nau­dan­li­hana syö­tyä kalo­ria tue­taan moninker­tais­es­ti enem­män kuin perunana syötyä.Ilmasto ei kiitä.

Pari viikkoa sit­ten Län­siväylä lehdessä ker­rot­ti­in, että suurikokoisen koiran hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin city-maas­turin. En ole käynyt laskel­maa läpi. Tätäkin me siis tuemme.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (4) Korkea rakentaminen

Jos on suun­nit­tele­mas­sa kokon­aan uut­ta kaupunkia keskelle ei mitään, ei kan­na­ta suun­nitel­la sinne korkei­ta toimis­to- tai asuin­torne­ja. Paljon parem­paan tulok­seen pääsee euroop­palaisel­la umpiko­rt­telirak­en­tamisel­la, 5 – 8 ker­rosta. Tuot­taa osa­puilleen saman aluete­hokku­u­den (tornien väli­in on jätet­tävä tilaa) ja parem­man asuinympäristön.

Tor­nit ovat yhtä surkeaa asuinympäristöä kuin pis­te­talot, joiden väli­in jäävä alue on ei kenenkään maa­ta. Pieniä lap­sia ei esimerkik­si voi yksin ulos leikkimään toisin kuin tur­val­lises­sa umpiko­rt­telin pihassa.

Toimis­to­jen osalta korkeat tor­nit ovat vähän eri asia. Sil­lä las­ten leikkip­i­hal­la ei ole niin väliä ja yri­tyk­sen sisäi­nen logis­ti­ik­ka toimii parem­min yhdessä 70-ker­roksises­sa tor­nissa kuin 14:ssä viisikerroksisessa.

Jos kan­takaupun­ki (down­town ‑alue) on täy­teen raken­net­tu ja satatuhat­ta ihmistä halu­aisi muut­taa sinne, se on mah­dol­lista vain rak­en­ta­mal­la todel­la korkei­ta asuin­torne­ja. Tornien on olta­va todel­la korkei­ta ennen kuin tiiveys voit­taa nor­maalin umpikorttelin.

On tietysti toinenkin mah­dol­lisu­us: purkaa van­ha, tehot­tomasti raken­net­tu (e<0,8) ja kor­va­ta se kaupunki­maisem­mal­la (e= 1,5 – 2), mut­ta tähän liit­tyy se purkami­nen. Jois­sakin onnekkaissa tapauk­sis­sa on mah­dol­lista tiivistää ole­mas­sa ole­vaa ilman, että siitä tulee kovin keinotekoisen näköistä.

Jos siluet­ti puhkaistaan ympäristöä korkeam­mal­la raken­nuk­sel­la, on velvol­lisu­us rak­en­taa todel­la hienoa. Helsingis­sä on jo kahdesti käynyt niin, että kaavaan merkit­ty hieno torni toteu­tuukin hal­pana rumiluk­se­na.  Ensin Cir­ruk­sen torni Vuosaa­res­sa ja nyt tämä SRV:n valkois­es­ta likaisen har­maak­si muut­tunut Kalasa­ta­mas­sa. (Tänään se muuten näyt­ti laske­van auringon val­os­sa läh­es valkoiselta.) Nämä vähen­tävät huo­mat­tavasti toden­näköisyyt­tä sille, että Helsingis­sä kaavoitet­taisi­in lisää korkeaa rak­en­tamista. Min­un on myös vaikea ymmärtää, että kaupun­gin virkamiehet myön­tävät tuos­ta vain raken­nus­lu­van merkit­tävälle raken­nuk­selle, joka rikkoo kaavamääräyksiä.

Van­cou­veris­sa opimme, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on järkevää vain keskus­tas­sa, jos­sa asukkaat saa­vat kor­vauk­se­na korkean rak­en­tamisen haitoista kaiken sen, mitä asum­i­nen keskus­tas­sa tarjoaa.

Toron­tossa oli kuitenkin siel­lä tääl­lä muu­ta­man tornin ryp­päitä keskel­lä ei mitään. Kun ympäril­lä oli hyvin tilaa, olisi tun­tunut loogisem­mal­ta toteut­taa rak­en­tamien euroop­palaisit­tain. Tähän täy­tyy olla jokin mikro­taloudelli­nen syy. Esimerkik­si se, että devoloperi halu­aa tietyn määrän rak­en­tamista oma­lle maalleen ja sitä on vähän. Naa­puris­sa olisi hyvin tilaa, mut­ta sen omis­taa joku toinen.

Nämä maan­omis­ta­jave­toiset han­kkeet johta­vat tällaiseen.

Tästä on kyse myös Pauli­gin tule­vis­sa torneis­sa Vuosaa­res­sa. Vuosaa­res­sa olisi kyl­lä tilaa, mut­ta Paulig ei omista sitä. Kat­so­taan, mitä siitä tulee.

Toron­tossa näki paljon ohui­ta ja siro­ja torne­ja. Suomes­sa sel­l­aista ei saa rak­en­taa, kos­ka on olta­va kak­si rap­pukäytävää tuli­palon var­al­ta. Palo­tur­val­lisu­us on Kanadas­sa korkeam­mal­la tasol­la kuin Suomes­sa, joten jokin teo­ria niil­lä on olta­va siitä, miten kapea tor­ni­ta­lo tehdään turvallisesti.

Mut­ta tor­nit voivat olla myös kauniita

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.5.2018

Lista näyt­ti ensin val­taval­ta pon­nis­tuk­selta lukui­sine kaavoineen, mutte ne ovatkin jo ker­taalleen käsitel­tyjä ja nähtävil­lä olon jäl­keen uudelleen tullei­ta. Mihinkään niistä ei esitetä kovin merkit­täviä muutoksia.

Asun­to­tuotan­topääl­likön valinta

Esit­telijän esi­tys ei näköjään ole julki­nen, joten se ei ole julki­nen myöskään täl­lä blogilla.

Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueen suunniteluperiaatteet

Pöy­dältä. Olen selostanut tämän asian viime kok­ouk­sen yhteydessä.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin suunnitteluperiaatteet

On makua­sia, onko tämä bule­vardeista ensim­mäi­nen. Laa­jasa­lon­tie, Man­ner­heim­intie Tilka­s­ta pohjoiseen ja Viilar­in­tie kisaa­vat myös ensim­mäisen bule­vardin tit­telistä. Suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ovat sel­l­aisia, joista on ollut puhe ennenkin.

Mikko Särelä huo­maut­ti ongel­mas­ta kytkeä bule­vardi­in liit­tyvä kaupunki­rakenne mukaan. Ne on tehty lähiömäis­es­ti niin, että katu­verkko on puumainen, pääka­tu­i­hin perus­tu­va, jos­sa puun yhdestä haaras­ta toiseen joutuu kulke­maan pitkän kier­to­tien kaut­ta, kun taas kan­takaupungis­sa on ruu­tukaa­va, jos­sa jokaises­ta paikas­ta pääsee jokaiseen kohta­laisen suo­raan. Autoille voisi jät­tää tuon lähiö­tyyp­pisen katu­verkon, mut­ta jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den liikku­mi­nen pitäisi “kan­takaupunki­mais­taa.”

Malmin lentoase­man raken­nusten asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta. Siihen on tehty vähäisiä muu­tok­sia (varaus Helen sähköverkon muun­toase­malle ja museovi­ras­ton lausun­topy­yn­nön muo­toilu) Raken­nuk­set suo­jel­laan ja kaa­va sal­lii melkein minkä käyt­tö­tarkoituk­sen tahansa. Ei kuitenkaan lentotoimintaa.

Hert­toniemen metroase­man luo 1700 asukasta

Tämä kaa­va oli meil­lä 28.11.2017 eikä lausun­tok­ier­ros ole tuot­tanut siihen merkit­täviä muu­tok­sia. Tämä on niitä asioi­ta, joista edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti toisin kuin virkamiehet esit­tivät. Siis toi tänne merkit­tävän määrän asun­to­ja, kun viras­to puol­si työpaikka-aluetta.

Töölön sairaalan alueel­la asun­to­ja ja toimitilaa

HUS ehti jo myy­dä tämän, mut­ta hin­ta las­kee, jos emme hyväksy tätä kaavaa. Tämäkin oli meil­lä 28.11.2017, eikä siihen ole tehty kovin olen­naisia muu­tok­sia. Kuu­sisa­taa asukas­ta. Kaupun­ki perii tästä kaavas­ta läh­es 10 M€ kaavoitushyö­dyn leikkaamisena.

Jakomäen sydä­men tark­istet­tu asemakaava

Tämä oli meil­lä joukuku­un 12. päivä. Lausun­to­jen joh­dos­ta raken­nu­soikeuk­sia on vähän muutet­tu (lähin­nä ylöspäin) mut­ta ei niin paljon, että kaa­va pitäisi pan­na uud­estaan nähtäville, eikä tähänkään ole lausun­to­jen joh­dos­ta tehty merkit­täviä muutoksia.

Kaup­pa­torin ympäriltä ote­taan 200 pysäköin­tipaikkaa hyötykäyttöön 

Moni on ihme­tel­lyt maankäytön jär­jet­tömyyt­tä kaup­pa­torin ympäril­lä, kun kaupun­gin arvokkaim­mat ran­nat on otet­tu pysäköin­tiken­tik­si. Nyt kokeil­laan vuo­den ver­ran sitä, että 200 paikkaa vähen­netään ja aluet­ta käytetään esimerkik­si terassikahviloina.

Kaup­pa­hallin kaup­pi­aat ehtivät jo kir­jelmöimään asi­as­ta ja vas­tus­ti­vat, kos­ka asi­akkaat eivät pääse autol­la hal­li­in. Väit­täisin, että he laske­vat väärin. Se, että ranta on uhrat­tu pysäköin­tiken­tik­si, eristää kaup­pa­hallin ihmisvir­roista. Jos ranta avataan ihmis­ten käyt­töön, Kaup­pa­hal­li­in tulee ihan var­masti enem­män asi­akkai­ta. Eri­tyisen outoa oli, että kir­jelmässä vedot­ti­in siihen, että tur­is­tit ovat löytäneet Kaup­pa­hallin. Autol­lako ne tur­is­tit Helsinki­in tule­vat? Kiinas­ta on pitkä mat­ka autolla.

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

Paisu­van Tallinnan liiken­teen kanssa ajaudu­taan yhä ahtaam­malle. Jokin aika sit­ten meille esitet­ti­in suun­nitel­ma, jos­sa autoli­iken­net­tä suju­voite­taan pois­ta­mal­la joukko suo­jateitä, mut­ta tämä on osoit­tau­tunut simu­loin­neis­sa hyödyt­tömäk­si ja siitä luovu­taan. Nyt tutkikaan ratikan siirtämistä pois niin, että se kulk­isikin Selkämerenkat­ua Ruo­ho­lah­den puolelle. Ain­oa hyvä asia tässä hidas­tavas­sa mutkas­sa on, että Jätkäsaares­ta tulisi parem­pi yhteys metroon.

Lin­navuoren­puis­toon 87 siirtolapuutarhamökkiä

Minä olen aina suh­tau­tunut vähän nir­sosti ajatuk­seen aida­ta yleisessä käytössä ole­via virk­istysaluei­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueik­si, mut­ta kun ympäristön asukkaat tun­tu­vat tämän hyväksyvän ja olen ajatuksi­neni vähem­mistössä, menköön. Tämä ei ilmeis­es­ti katkaise luon­taisia käve­lyre­it­te­jä niin kuin yleen­sä tapahtuu.

Soc & komin raken­nuk­sen tilalle asun­to­ja 120:lle

Tämä oli meil­lä 21.11.2017, eikä siihen ole lausun­to­jen takia tehty olen­naisia muu­tok­sia. Osa paikalli­sista asukkai­ta vas­tus­taa mielestään liian korkeaa rakentamista

 

Lisäk­si joukko puis­to­su­un­nitelmia ja katupi­irus­tuk­sia ja ton­tin vuokraus­ta ja myymistä.

.

Linkolan ohjelmasta 30 vuotta myöhemmin

Pent­ti Linko­la kir­joit­ti 30 vuot­ta sit­ten ehdo­tuk­sen­sa vihreän liik­keen ohjel­mak­si. Sitä ei voitu käsitel­lä asial­lis­es­ti, kun mies ker­toi samanaikaises­ti ihail­e­vansa esimerkik­si Bad­er-Mein­hof-ryh­män terroristeja.

Ohjel­ma meni tiivis­tet­tynä näin:

On lopetet­ta­va met­sien raiskaami­nen ekol­o­gis­es­ti köy­hik­si puu­pel­loik­si. On vähen­net­tävä sekä kulu­tus­ta että väk­ilukua radikaal­isti. Ihmisen kuu­luu raataa elan­ton­sa eteen ja hylätä työtä säästävä teknolo­gia. Kaupungeista tulee muut­taa maalle peruselinkeino­jen pari­in. Kansa on lyhyt­näköistä, joten demokra­ti­as­ta ei ole muu­tos­ta toteut­ta­maan. Tarvi­taan ekol­o­giseen pelas­tuk­seen sitoutunut dik­ta­tori­nen maailmanhallitus.

 

Ter­ror­ipuheet osoi­tus älyl­lis­es­tä umpikujasta

Oliko Linko­la tosis­saan ter­ror­is­min kanssa, vai oliko kyse kir­jal­lis­es­ta tehokeinosta?

Ainakaan vira­nomaiset eivät uskoneet hänen ole­van tosis­saan. Vähem­mästäkin olisi joutunut tekemiseen virkaval­lan kanssa.

Minus­ta ter­ror­ipuheet oli­vat osoi­tus älyl­lis­es­tä umpiku­jas­ta. Linko­la ymmär­si, ettei voisi saavut­taa halu­a­maansa muu­tos­ta demokra­t­ian ja keinoin, mut­ta ei poht­in­ut vai­h­toe­hdon realistisuutta.

Miten pieni val­is­tunei­den joukko pysty­isi kaap­paa­maan val­lan? Armei­jas­takaan ei siihen olisi, kos­ka meil­lä on asevelvollisuusarmeija.

Linko­la oli loogis­es­ti oike­as­sa siinä, ettei maail­maa uhkaa eli­itin ker­skaku­lu­tus vaan mas­so­jen vauras­tu­mi­nen. Tuskin hän kuitenkaan olisi saanut ajatuk­selle kan­na­tus­ta Bad­er-Mein­hof ‑ryh­mältä.

Dik­tatu­urin ja ter­ror­in tie oli vielä pahem­min tukossa.

 

Maail­man pelas­tu­mi­nen ei riip­pu­vainen Linkolan elämänarvoista

Oliko Linkolan ohjel­ma ain­oa tie vält­tää maail­man tuhou­tu­mi­nen, mut­ta maail­ma vihreät mukaan luet­tuna val­it­si tuhoutumisen?

Linkolan teesit jakau­tu­i­v­at kah­teen osaan, kulu­tuk­sen alen­tamiseen ja käsi­tyk­seen hyvästä elämästä. Jälkim­mäisessä oli kyse hänen elämä­nar­vois­taan, ei maail­man pelastamisesta.

Linkolan mielestä ihmi­nen voi kokea aitoa nautin­toa vain raskaan­työpäivän päät­teek­si. Pitk­iä pyörä­matko­ja tekevänä ymmär­rän, mis­tä hän puhuu. Pitkän päivä­matkan jäl­keen hyvä illalli­nen on elämän aidoimpia nautin­to­ja. Raatamisen ihanu­ud­es­ta voi silti olla perustel­lusti tois­takin mieltä.

Linkolan kaipuu men­neeseen työn­tää ajoit­tain maail­man pelas­tamisen taka-alalle. Hän löysi pyörä­matkallaan 30-luvun idyllin paikalleen jämähtäneestä Puo­las­ta. Aika suuret päästöt ilmake­hään ja Itämereen hän oli valmis anta­maan anteeksi.

Matkalla Niz­za­an pyöräilin 20 vuot­ta myöhem­min Puolan maaseudun läpi. Idyl­listä naut­ti­maan oli jäänyt vain vanhuksia.

Jos hyväksytään mod­erni teknolo­gia, saataisi­in vaa­ti­mat­tomas­ta kulu­tuk­ses­ta kor­vauk­sek­si läh­es täy­delli­nen vapau­tus työstä. 1930-luvun elin­ta­son eteen ei tarvit­sisi tehdä työtä kuin muu­ta­ma tun­ti viikos­sa. Sel­l­ainen olisi edes vähän helpom­min markkinoitavissa.

Eikä elin­ta­soakaan tarvit­sisi laskea yhtä alas. Ruuan lait­ta­mi­nen öljy­lam­pun val­os­sa puuhel­lal­la on haaskausta.

 

Met­siä olisi kan­nat­tanut säästää

Linko­la esit­ti joskus, että met­sä­te­ol­lisu­us saisi puo­let met­sistä ja toinen puoli suo­jeltaisi­in kokon­aan. Ei huono ajatus.

Olisiko Suo­mi elinkelvo­ton, jos met­säalamme olisi alun perin ollut puo­let pienem­pi? On silkkaa ahneut­ta, että eteläisessä Suomes­sa on met­sästä jäl­jel­lä vain pari pros­ent­tia. Ekol­o­gis­es­ti ja visuaalis­es­ti köy­hä puu­pel­to muis­tut­taa met­sää yhtä vähän kuin vehnäpel­to luon­non niittyä.

Nyt on kui­h­tu­van maaseudun oljenko­r­rek­si otet­tu ”bio­talous”, eli met­sien entistäkin tehokkaampi par­tur­oin­ti sel­l­ukat­tiloiden kitaan. Se suret­taa min­ua suuresti.

 

Väestöräjähdys on ohi, vaan ei Afrikassa 

Linkolan tavoin pidin 1970-luvul­la väestöräjähdys­tä kaikkien ympäristöon­gelmien äit­inä. Ennus­teet johti­vat sil­loin apoka­lyp­tiseen tule­vaisu­u­teen. Maail­ma olisi paljon parem­pi paik­ka sekä ihmiselle että muulle luon­nolle, jos meitä olisi kolme eikä kahdek­san miljardia.

Syn­tyvyys on sit­tem­min laskenut läh­es kaikissa vau­rais­sa mais­sa tasolle, joka johtaa väestön pienenemiseen.

Linkolankin on myön­net­tävä, että vauras, mut­ta pienenevä väestö on ajan mit­taan parem­pi kuin köy­hä mut­ta ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kasvava.

Väestökysymys on ratkaistu läh­es kaikkial­la muual­la, mut­ta ei Afrikas­sa. Afrikan väk­iluku on min­un eli­naikanani nelink­er­tais­tunut mil­jardi­in asukkaaseen ja sen ennuste­taan nou­se­van tämän vuo­sisadan aikana neljään miljardiin.

Linko­la ennuste väki­val­taisia kan­sain­vael­luk­sista on mitä ajanko­htaisin. En ymmär­rä, että tähän suh­taudu­taan niin rauhal­lis­es­ti. Vaikea uskoa, että vuo­teen 2050 men­nessä ylikan­soitet­tu Euroop­pa ottaisi Afrikas­ta mil­jar­di siir­to­laista. Jo satamiljoon­aa tun­tuu paljolta.

 

Syväekologi­nen talous­poli­ti­ik­ka perus­tu­isi raa­ka-aine- ja energiaveroihin

Syväekol­o­giselta liik­keeltä puut­tuu talouden osaami­nen. Sik­si esitetään kaikkea hölmöä alka­en henkilöko­htai­sista hiilikiintiöistä

Jos halu­amme vähen­tää radikaal­isti luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta, vero­tamme työn sijas­ta ener­giaa ja uusi­tu­mat­to­mia raa­ka-ainei­ta niin, että niiden hin­nat vähin­tään kym­menker­tais­tu­vat. Kaik­ki se mitä kalli­ista raa­ka-aineista tehtäisi­in, olisi laadukas­ta ja pitkäaikaista. Se toimisi ja siihen voitaisi­in siir­tyä asteittain.

Ainee­ton elin­ta­so, vaikka­pa hyvä kir­jal­lisu­us, palveluelinkenot ja kaikki­nainen kanssakäymi­nen kukois­taisi. Se olisi eri­laista elin­ta­soa, mut­ta ei vält­tämät­tä huonompaa.

Sel­l­aista ei ehdo­ta, jos vihaa mukavaa ja help­poa elämää.

 

Inspi­raa­tion tähän kir­joituk­seen antoi Riit­ta Kylän­pään kir­joit­ta­ma tieto fin­lan­di­an ansai­tusti voit­tanut kir­ja Pent­ti Linko­la – ihmi­nen ja legenda. 

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa(3) Pienlentokenttä

Blo­gin kom­men­toi­jat ovat huo­maut­ta­neet, että Toron­tossa on lähialueen matkus­ta­jakonei­ta varten city-lento­kent­tä. Tässä on eräitä ero­ja Malmin lentokenttään.

  • Tämän lento­ken­tän tarkoituk­se­na on palvel­la reit­tili­iken­net­tä, jota Malmil­la ei ole eikä tule. Lähialueen lentoli­ikenne, joka siis palvelee kym­me­nien miljoonien asukkaid­cen talousaluet­ta, tuot­taa tätä lyhyen matkan liiken­net­tä enem­män kuin koko Suomen liikenne tuot­taisi. Ja koko Suomen matkus­ta­jali­ikenne mah­tuu kyl­lä Vantaalle.
  • Suur-Toron­ton asukasluku on vähän suurem­pi kuin Suomen mut­ta kuitenkin Suomes­sa on enem­män lento­kent­tiä kuin Suur-Torontossa.
  • Tärkein ero näkyy kuitenkin tuos­sa kuvas­sa. Tuo saarelle raken­net­tu kent­tä vie tilaa korkein­taan 50 hehtaaria kun taas Mal­mi vie yli 300 hehtaaria, kos­ka sen melu­alueet ja nousua varten varatut alueet ovat maan päällä.

Jos Helsin­gin seudulle halu­taan pien­len­to­kent­tä, se pitää rak­en­taa niin, että melu­alue on meren pääl­lä. Siis saarelle. Kos­ka Helsin­ki on tar­jon­nut ilmaisek­si maa­ta tähän tarkoituk­seen yli 80 vuo­den ajan, nyt on Espoon vuoro. Yksi huvi­la-asu­tus­saari lentokentäksi.

Van­taa saa vapau­tuk­sen, kos­ka silä ei ole saaria.

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (2) Liikenne

Toron­to on joukkoli­iken­teen kehit­tämisessä jälk­i­ju­nas­sa, mut­ta yrit­tää paran­taa tapo­jaan. Se on kuitenkin poli­it­ti­sista suh­dan­teista kiin­ni. Liiken­nesu­un­nit­teli­jat pelkäävät syksyn vaale­ja, jot­ka voivat nos­taa oikeistopop­ulistin osaval­tion johtoon. Hänen vel­jen­sä – sit­tem­min kuol­lut huumei­den käyt­täjä – val­taan tul­lessaan lakkaut­ti jo aloite­tun metron­työ­maan ja määräsi var­muu­den vuok­si jo kaive­tun tun­nelin täytettäväksi.
Tekeil­lä ja suun­nit­teil­la on usei­ta poikit­taisia ja säteit­täisiä pikaratikkalin­jo­ja. Niiden var­relle keskitetään erit­täin tehokas­ta asum­ista, jopa yli 50 kerrokseen.
Toron­to toimii lähin­nä yksi­ty­isautoil­la, mut­ta ydinkeskus­taan töi­hin tule­vista 80 % tulee joukkoliikenteellä.
Tääl­läkin halut­ti­in muut­taa keskus­taa halko­va moot­tori­tie taval­lisek­si kaduk­si – ei bule­vardis­oi­da, kuten meil­lä san­o­taan vaan nor­mal­isoi­da kaduk­si. Val­taos­altaan kaupunkia ympäröivää omako­ti­mat­toa edus­ta­va val­tu­us­to hylkäsi han­kkeen. Liiken­nesu­un­nit­teli­jat oli­vat tästä todel­la katk­e­ria. Olisi hidas­tanut mat­ka-aikaa kolmel­la min­uu­til­la samal­la kun kaupun­gin toimivu­us olisi paran­tunut paljon
Toron­to on pois­tanut autopaikkanormin. Se on siis mah­dol­lista. Keskus­tan tun­tu­mas­sa asuvil­la on vähän auto­ja, kos­ka kaupungis­sa autoa ei tarvitse mihinkään ja jos joskus tarvit­see, sen voi vuokrata.

Täl­lainen kaupun­gin hal­ki kulke­va moot­tori­tie ei ole mikään kaupunkiku­valli­nen hel­mi. Kuvitelkaa täl­lainen ympäristö vaik­ka Espalle. Moot­tori­tie raken­net­ti­in pilareille, kos­ka maan­ta­sol­la ei ollut tilaa. Vähän keskus­tan ulkop­uolel­la on käyn­nis­sä pro­jek­ti ottaa tämä moot­tori­tien alla ole­va tila hyö­tykäyt­töön. Sen virk­istyskäyt­töä hait­taa kuitenkin kova melu.

Jotkut asuin­taloista on raken­net­tu peri­aat­teel­la, että jos tarvit­sette autoa, älkää tulko tänne, kos­ka meil­lä ei ole pysäköin­tipaikko­ja. 50-ker­roksisen tornin kel­lari­in suo­ma­laisen normin mukainen määrä autopaikko­ja mak­saisi niin tolkut­tomasti, ettei niitä kan­na­ta tehdä. Kukaan ei valit­tanut siitä, että autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on jätet­ty markki­noiden vastuulle.
Mon­et nuoret ovat hylän­neet lap­su­u­denkotin­sa elämän­tyylin ja muut­ta­neet keskus­tan tun­tu­maan käve­ly­matkan päähän työ­paikoil­taan. He eivät han­ki autoa, ja sik­si on mah­dol­lista rak­en­taa autopaikko­ja olen­nais­es­ti vähem­män kuin niitä vaa­di­taan meillä.
Ensim­mäi­nen (?) joukkoli­iken­nekatukin on keskus­tas­sa otet­tu käyt­töön. Kings Road on muutet­tu joukkoli­iken­teen käyt­töön samal­la taval­la kuin Hämeen­tie on päätet­ty muut­taa meil­lä. Autol­la saa ajaa, mut­ta ei risteyk­ses­tä suo­raan vaan on kään­nyt­tävä. Näin yritetään saa­da ratikoille vapaa­ta tilaa.

Olin ais­ti­vani, että liiken­nepoli­it­tiset asen­teet ovat polarisoitumassa.

Liiken­teen ren­gas­menu oli huo­mat­ta­van hil­jaista. Ei nas­to­ja, hil­jaisen asfaltin käyt­tö mah­dol­lista. Tämä ei koskenut kakkia katu­ja. Betonipäällyste oli yhtä meluisaa kuin mei­dän asfalttimme.

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (1)

Kaupunkiym­päristölau­takun­ta on ollut neljän päivän opin­tomatkalla Toron­tossa. Toron­to on nopeasti kas­va­va kaupun­ki. Sel­l­ais­ten koke­muk­si­in kan­nat­taa tutus­tua, kos­ka Helsinki­inkin kohdis­tuu vah­va paine kas­vaa nyky­istä selvästi nopeammin.

Ihmi­nen oppii parhait­en virheistä. Edullis­in­ta on oppia tois­t­en virheistä. On Toron­tossa paljon hyväkin, mut­ta pääl­lim­mäisek­si opetuk­sek­si nousi se, että jos pelisään­nöt eivät toi­mi, lop­putu­los on huono, vaik­ka päätök­siä tekevät oli­si­vat kuin­ka hyviä. 

Toron­tossa näitä pelisään­tövirheitä on paljon:

Aluet­ta johtaa 44 pää­toimisen val­tu­ute­tun kaupung­in­val­tu­us­to. Hei­dät on valit­tu yhden hen­gen vaalipi­ireistä enem­mistö­vaalil­la. Use­aan ker­taan nousi esille, etteivät val­tu­ute­tut ajat­tele kaupun­gin etua vaan vaalipi­irin­sä etua. Tämä vinout­taa päätök­sen­tekoa pahasti. Tämä johtaa myös jär­jestelmäl­liseen nim­by­i­lyyn, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko kaupunki.

[Lisäys 21.5: Tähän liit­tyy urbaanin kehi­tyk­sen kannal­ta toinenkin ongel­ma. Kun kaupun­ki kas­vaa vaalipi­irien rajat eivät muu­tu. Jotkut val­tu­ute­tu­ista edus­ta­vat 40 000 asukas­ta ja toiset 100 000 asukas­ta — luon­nol­lis­es­ti niin, että ylisu­uret väk­ilu­vut ja siis aliedus­tus löy­tyy sieltä, mis­sä väki kas­vaa eli ker­rostaloalueil­ta ja keskus­tan tuntumasta.]

 

Yli 80 % Toron­ton pin­ta-alas­ta on varat­tu pien­taloa­sumiselle. Kaupunkia kiertää Green belt, vyöhyke, jol­la suo­jel­laan maat­alout­ta ja jonne ei saa rak­en­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Poli­it­ti­nen jär­jestelmä taas suosii noiden omako­tialuei­den suo­jelua. Niin­pä ne alueet, joi­hin eri syistä saa rak­en­taa ker­rostalo­ja, raken­netaan sit­ten aivan tolkut­toma­l­la tehokku­udel­la, 26 – 70 ker­roksisi­na asuin­torneina. Euroop­palaista 5–6 ‑ker­roksista umpiko­rt­telia taas ei näe mis­sään. Tämä asetel­ma, jos­sa on joko aivan mata­laa tai järkyt­tävän korkeaa – ja usein suo­raan tois­t­en­sa naa­pureina – ei vaiku­ta hyvältä. 

Tämä kuva on otet­tu 200 metrin päästä edellisestä.

Kaupungilla on omat kaupunkisu­un­nit­teli­jansa, mut­ta sen lisäk­si maan­omis­ta­jat saa­vat tehdä aloit­tei­ta omis­ta­mansa maan kaavoituk­ses­ta.  Luvan siihen antaa aivan eri elin. Kun maan­omis­ta­ja pyytää lupaa rak­en­taa, kan­nat­taa pyytää mah­dol­lisim­man paljon. Sik­si Toron­tossa on siel­lä tääl­lä – osit­tain aivan sat­un­naisen tun­tuis­es­ti, kórkei­ta (25 – 70 ker­rosta) raken­nuk­sia. Tätä maan­omis­ta­jan aloiteoikeut­ta EK halu­aa myös Suomeen. 

Jotain on perus­teel­lis­es­ti vial­la myös taloudel­li­sis­sa pelisään­nöis­sä, kun 5 – 8 ker­roksisia talo­ja ei näe missään.

Lisääkö välilasku aina lentomatkan päästöjä

Kir­joitin twit­teris­sä, että en ole lainkaan var­ma, että ohje suosia suo­ria lento­ja välilaskullis­ten lento­jen sijaan on ilmas­ton ja päästö­jen kannal­ta oikea. Twi­it­ti herät­ti val­tavasti kom­ment­te­ja. Eräs niitä lukenut sanoi min­ulle, että vain yksi kom­men­toi­jista oli ymmärtänyt mitä tarkoitin. Yritän uudestaan.

Lentoli­iken­teen kokon­ais­päästöt riip­pu­vat läh­es kokon­aan siitä, paljonko koneil­la lennetään ja mon­tako nousua niil­lä tehdään, eivät juuri lainkaan siitä, paljonko matkus­ta­jia koneessa on.  Jos kone lentää joka tapauk­ses­sa, sil­lä, että sinä olet siinä kyy­dis­sä, on siis aika vähän vaiku­tus­ta mihinkään.

En nyt kuitenkaan keho­ta ketään pesemään käsiään sil­lä, että lentäisi­hän se kone joka tapauk­ses­sa. (Ne jot­ka halu­a­vat suosia lentoli­iken­net­tä paljon pahempia Ruotsin laivo­ja, tur­vau­tu­vat herkästi tähän perus­teeseen, vaik­ka eivät ne lai­vat pitkään kulk­isi, jos niis­sä ei olisi matkus­ta­jia.) Sat­a­paikkaises­sa koneessa 99 matkus­ta­jaa voi väit­tää, että kone olisi lentänyt muutenkin ja yksi on laukaissut sen, että kone ylipään­sä lentää ja saa päälleen kaik­ki syn­nit . Sitä, kuka se näistä sadas­ta oli, emme voi tietää, joten on ymmär­ret­tävää jakaa kokon­ais­päästö kaikkien matkus­ta­jien kesken. Kut­sun tätä jako­lasku­un perus­tu­vak­si malliksi.

Jos ostat lentoy­htiöltä kolmel­lakymmenel­lä eurol­la paikan tun­tia ennen koneen lähtöä, voit hyväl­lä syyl­lä sanoa, että kone olisi lentänyt muutenkin. Peru­u­tu­s­paikko­jen met­sästäjät eivät aiheuta kovinkaan suuria päästöjä.Toinen poikkeus oli­vat Finnairin muinaiset vapaa kakkoset, henkilökun­nan vapaaliput, joil­la ei saanut vara­ta paikkaa, vaan mukaan pääsi jos tilaa oli.

Jos saamme aikaan muu­tok­sen, jon­ka ansios­ta lentokonei­den täyt­töaste nousee 50 pros­en­tista 80 pros­ent­ti­in, emme lisää lentoli­iken­teen päästöjä juuri lainkaan, vaik­ka lentomatko­jen määrä lisään­tyy. (Nois­sa jako­lasku­un perus­tu­vis­sa laskelmis­sa tämä näkyy niin, että jokaisen matkus­ta­jan päästöt vähenevät)

Lentoli­iken­teen nykyi­nen dynaami­nen hin­noit­telu tähtää siihen, että koneet myy­dään jok­seenkin täy­teen. Tämä toimii todel­la hyvin.

 Tuo dynaami­nen hin­noit­telu johtaa ajoit­tain siihen, että on halvem­paa lentää Helsingistä Roomaan vaikka­pa Münchenin kaut­ta kuin suo­raan. Se johtuu siitä, että nois­sa Münchenin kaut­ta kulke­vis­sa koneis­sa on vapai­ta paikko­ja. Eivät ne liput tietenkään muuten olisi halvem­pia, sil­lä tuot­taisi­vathan nuo kak­si lyhyem­pää lentoa keskimäärin enem­män kus­tan­nuk­sia kuin yksi pitkä. Tuo jako­lasku­un perus­tu­va malli ker­too, että välilaskun valin­nut tuot­taa enem­män päästöjä, mut­ta jos nämä todel­la oli­vat ylimääräisiä paikko­ja, päästöjä ei tul­lut juuri lainkaan.

Aivan näin hyvin tuo dynaami­nen hin­noit­telu ei kuitenkaan toi­mi, sil­lä lentoy­htiötkään eivät ole pul­mu­sia. Jotkut näyt­tävät yli­hin­noit­tel­e­van suo­rat yhtey­det lähin­nä sik­si, että matkus­ta­jat ovat valmi­it mak­samaan parem­mas­ta palve­lu­ta­sos­ta enem­män. Täl­lainen hin­noit­telu tuot­taa aiheet­to­mia ja siis haitallisia välilaskuja.

Jos meil­lä olisi erilli­nen tun­tu­va ilmastope­rusteinen välilasku­vero, tämä saat­taisi kas­vat­taa lentoli­iken­teen päästöjä kahdes­ta syystä.

Jos nyt esimerkik­si kaik­il­ta Suomen lento­ken­tiltä pitäisi olla lentoy­htey­det kaikkialle Euroop­paan – esimerkik­si Kajaanista Mar­seilleen – joudut­taisi­in lentämään aika pie­nil­lä koneil­la. Iso kone on matkus­ta­jaa kohden selvästi vähäpäästöisem­pi kuin pieni. On aivan järkevää, että Suomen ulko­maany­htey­det on keskitet­ty läh­es kokon­aan Helsinki­in, vaik­ka se tuot­taakin välilaskuja.

Lievem­pi vaa­timus olisi, että suo­ria yhteyk­siä pitää käyt­tää sil­loin, kun sel­l­ainen on, mut­ta ei vaa­dit­taisin suorien yhteyk­sien määrän kas­vat­tamista. Hyväksyt­täisi­in, että mat­ka Kajaanista Mar­seilleen edel­lyt­tää kak­si välilaskua.

Mut­ta ei sekään ole selvää, että tuot­taa pienem­män määrän päästöjä, jos kieltäisimme välilaskullisen yhtey­den, jos suo­ra yhteys on olemassa.

Väitän, että koneet lentäi­sivät sil­loin keskimäärin selvästi tyh­jemp­inä, kos­ka aivan stokasti­sista syistä olisi vaikea myy­dä konei­ta täy­teen. Jos välilasku­ja on vähem­män, se las­kee päästöjä mut­ta vas­taavasti huonom­pi täyt­töaste nos­taa niitä. 

Sen selvit­tämi­nen, nos­ta­vatko vai laske­vatko päästöt kokon­aisu­udessaan välilaskukiel­lon ansios­ta, ei käy kir­joi­tus­pöy­dän äärel­lä speku­loimal­la. Pitäisi simuloida. 

Simu­loimat­takin on selvää, että vai­h­toy­htey­den kor­vaami­nen junal­la kan­nat­taa. Loma­len­nol­ta tule­van tam­pere­laisen jatko­len­to Tam­pereelle kan­nat­taa kor­va­ta junal­la ja Mar­seilleen matkalla ole­va voi vai­h­taa Pari­i­sis­sa luoti­ju­naan ja olla per­il­lä suun­nilleen yhtä nopeasti.

Luulen, että lähempänä totu­ut­ta on peri­aate, jon­ka mukaan matkus­ta­ja kas­vat­taa sitä enem­män lentoli­iken­teen volyymia, mitä enem­män lentoli­pus­taan maksaa. 

Lentoli­iken­teestä pitäisi mak­saa rehellistä päästö­mak­sua, jol­loin hin­tamekanis­mi ohjaisi käyt­täy­tymään oikein.