Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (1)

Kaupunkiym­päristölau­takun­ta on ollut neljän päivän opin­tomatkalla Toron­tossa. Toron­to on nopeasti kas­va­va kaupun­ki. Sel­l­ais­ten koke­muk­si­in kan­nat­taa tutus­tua, kos­ka Helsinki­inkin kohdis­tuu vah­va paine kas­vaa nyky­istä selvästi nopeammin.

Ihmi­nen oppii parhait­en virheistä. Edullis­in­ta on oppia tois­t­en virheistä. On Toron­tossa paljon hyväkin, mut­ta pääl­lim­mäisek­si opetuk­sek­si nousi se, että jos pelisään­nöt eivät toi­mi, lop­putu­los on huono, vaik­ka päätök­siä tekevät oli­si­vat kuin­ka hyviä. 

Toron­tossa näitä pelisään­tövirheitä on paljon:

Aluet­ta johtaa 44 pää­toimisen val­tu­ute­tun kaupung­in­val­tu­us­to. Hei­dät on valit­tu yhden hen­gen vaalipi­ireistä enem­mistö­vaalil­la. Use­aan ker­taan nousi esille, etteivät val­tu­ute­tut ajat­tele kaupun­gin etua vaan vaalipi­irin­sä etua. Tämä vinout­taa päätök­sen­tekoa pahasti. Tämä johtaa myös jär­jestelmäl­liseen nim­by­i­lyyn, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko kaupunki.

[Lisäys 21.5: Tähän liit­tyy urbaanin kehi­tyk­sen kannal­ta toinenkin ongel­ma. Kun kaupun­ki kas­vaa vaalipi­irien rajat eivät muu­tu. Jotkut val­tu­ute­tu­ista edus­ta­vat 40 000 asukas­ta ja toiset 100 000 asukas­ta — luon­nol­lis­es­ti niin, että ylisu­uret väk­ilu­vut ja siis aliedus­tus löy­tyy sieltä, mis­sä väki kas­vaa eli ker­rostaloalueil­ta ja keskus­tan tuntumasta.]

 

Yli 80 % Toron­ton pin­ta-alas­ta on varat­tu pien­taloa­sumiselle. Kaupunkia kiertää Green belt, vyöhyke, jol­la suo­jel­laan maat­alout­ta ja jonne ei saa rak­en­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Poli­it­ti­nen jär­jestelmä taas suosii noiden omako­tialuei­den suo­jelua. Niin­pä ne alueet, joi­hin eri syistä saa rak­en­taa ker­rostalo­ja, raken­netaan sit­ten aivan tolkut­toma­l­la tehokku­udel­la, 26 – 70 ker­roksisi­na asuin­torneina. Euroop­palaista 5–6 ‑ker­roksista umpiko­rt­telia taas ei näe mis­sään. Tämä asetel­ma, jos­sa on joko aivan mata­laa tai järkyt­tävän korkeaa – ja usein suo­raan tois­t­en­sa naa­pureina – ei vaiku­ta hyvältä. 

Tämä kuva on otet­tu 200 metrin päästä edellisestä.

Kaupungilla on omat kaupunkisu­un­nit­teli­jansa, mut­ta sen lisäk­si maan­omis­ta­jat saa­vat tehdä aloit­tei­ta omis­ta­mansa maan kaavoituk­ses­ta.  Luvan siihen antaa aivan eri elin. Kun maan­omis­ta­ja pyytää lupaa rak­en­taa, kan­nat­taa pyytää mah­dol­lisim­man paljon. Sik­si Toron­tossa on siel­lä tääl­lä – osit­tain aivan sat­un­naisen tun­tuis­es­ti, kórkei­ta (25 – 70 ker­rosta) raken­nuk­sia. Tätä maan­omis­ta­jan aloiteoikeut­ta EK halu­aa myös Suomeen. 

Jotain on perus­teel­lis­es­ti vial­la myös taloudel­li­sis­sa pelisään­nöis­sä, kun 5 – 8 ker­roksisia talo­ja ei näe missään.

27 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (1)”

  1. Euroop­palaiset pelisään­nö eivät pelaa, mut­ta noil­la pelisään­nöil­lä saadaan aikaisek­si pien­taloaluei­ta ja ker­rostalu­aluei­ta. Ei sel­l­aista seka­sotkua, mitä Helsin­gin päät­täjät saa­vat aikaisek­si. Jos jotain halu­taan oppia, niin se on juuri eriyt­tämi­nen: pien­taloalueet ovat pien­taloaluei­ta ja ker­rostaloalueet raken­netaan kaupunki­mais­es­ti. Ei sel­l­aista liian har­vaan tehtyä seka­sotkua, mitä Helsingis­sä tehdään täl­lä hetkellä.

    Sinän­sä on mie­lenki­inoista, ettei 6 ker­rosta tiivi­is­sä umpiko­rt­telis­sa kiin­nos­ta tuol­la. Sen tiede­tään Euroopas­sa tuo­ta­van hyvää tulosta. Ei liian väljästi raken­net­tuna, kuten Helsingis­sä tehdään täl­lä hetkellä.

    Eikös muuten Toron­to ole juuri se Kanadan kaupungeista, joka on kyen­nyt hoita­maan maa­han­muut­ton­sa esimerkil­lis­es­ti? Siel­lähän suosi­taan voimakas­ta seg­re­gaa­tio­ta yhteisöi­hin, joil­la on oma leima, mut­ta samal­la vah­va kanadalainen identiteetti.

  2. Jos vaan annet­taisi­in kaikille maan­omis­ta­jille oikeus rak­en­taa ihan mitä lystää? Tuskin kaik­ki rak­en­taisi­vat kuitenkaan niitä 50-kerroksisia.

    1. Sepi:
      Jos vaan annet­taisi­in kaikille maan­omis­ta­jille oikeus rak­en­taa ihan mitä lystää? Tuskin kaik­ki rak­en­taisi­vat kuitenkaan niitä 50-kerroksisia.

      Wikipedi­an mukaan Paler­mossa kokeili­vat tätä, seu­rauk­se­na oli tiivistä ker­rostalolähiötä, jotkut sanovat jopa että slum­mia. Kun ei oikein yhdenkään maan­omis­ta­jan intres­sis­sä ole kaavoit­taa ton­tilleen puis­toa, koulua, päivähoitoa, ter­veysase­maa jne., yms., tai välit­tää mis­tään muus­takaan mitään. Ja mis­sä USAn tul­vakaupungis­sa men­ti­in samal­la hyväl­lä ‘omis­ta­ja kaavoit­taa’ peri­aat­teel­la, ja lop­ul­ta oli ne pato­jen vara-alueet raken­net­tu pien­taloaalueik­si mitkä vähän korkeampi tul­va sit­ten peitti.

      1. antti: Ja mis­sä USAn tul­vakaupungis­sa men­ti­in samal­la hyväl­lä ‘omis­ta­ja kaavoit­taa’ peri­aat­teel­la, ja lop­ul­ta oli ne pato­jen vara-alueet raken­net­tu pien­taloaalueik­si mitkä vähän korkeampi tul­va sit­ten peitti.

        Hous­tonis­sa ei tosi­aan ole ase­makaavo­ja, ja siel­lä oli taan­noin isot tul­vatuhot. Mut­ta varoalueasi­aan ei kaavoit­ta­mat­to­muudel­la ollut vaiku­tus­ta, kos­ka siitä Hous­tonis­sa oli määräyk­set. Hous­tonin määräys­ten mukaan rak­en­tamiskiel­los­sa oli­vat alueet, joil­la tul­van las­ket­ti­in esi­in­tyvän ker­ran 100 vuodessa, korotet­tuna jal­ka siitä rajas­ta var­muu­den vuok­si ylöspäin. Esi­in­tynyt tul­va oli korkeampi kuin mihin kaupun­gin määräyk­sis­sä oli varaudut­tu. Lisäk­si pienenä ongel­mana oli se, että alueet, joi­hin täyt­tyvistä padoista piti laskea vet­tä, oli­vat kaupungis­sa voimas­sa ollei­den määräys­ten vas­tais­es­ti tulleet osin raken­ne­tuik­si, ilman että asi­aan oli puu­tut­tu. Hous­ton on valmis­tel­lut muu­tok­set määräyk­si­in­sä. Uuden esi­tyk­sen mukaan jatkos­sa rak­en­tamiskiel­los­sa on ker­ran 500 vuodessa tul­vi­vat alueet 2 jalal­la korotet­tuna. Kaavaa kaupunki­in ei aio­ta edelleenkään tehdä, vaan Hous­tonin maankäytön suun­nit­telua johde­taan määräyk­sil­lä, jot­ka säätävät siitä, mitä saa minkäkin­lai­sis­sa tilanteis­sa tehdä ja mitä ei. Esimerkik­si tul­via koske­vat määräys­muu­toslu­on­nok­set löy­tyvät tästä: https://drive.google.com/file/d/16dNAZS_Wr1uIqT6k08AHAiRJ0aX8aGge/view

  3. Mitä talo­jen tun­tu­maan ym.? Sat­uit­teko huo­maa­maan näköala­tor­nista alas kat­soes­sanne pienkonei­den lento­ken­tän ihan keskus­tan tun­tu­mas­sa. Toiv­ot­tavasti pere­hdytte kaupun­gin hal­lit­semisen his­to­ri­aan. Se on ollut retu­peräl­lä keskenkasvuis­ten hal­lites­sa kaupunkia. Tuli mieleen Helsin­ki. — Olen ymmärtänyt, että Toron­toa pide­tään viihty­isänä kaupunk­i­na. Helsinki­in muut­tanut tut­tavamme kaipaa Toron­ton henkistä ilmapi­ir­iä ja kaupunkikulttuuria.
    —Toron­tossa oli pyrit­ty saa­maan vihreää mah­dol­lisim­man paljon kaupunki­ti­laan, mm. jalka­käytävil­lä oli laat­to­ja, joiden välis­sä kasvoi ruo­hoa ja kasvil­lisu­us ja pui­ta oli suo­jel­tu niin, että niille oli taat­tu suo­tu­isat kasvuolo­suh­teet. — Meil­lä Helsingis­sähän on meneil­lään asfal­toin­ti kor­vaa kasvil­lisu­u­den ja puut/pensaat ‑buu­mi.
    Helsin­gin logi­ikkaa kaupunkisu­un­nit­telus­sa on vaikea ymmärtää. Rahaa syy­de­tään pyörätei­hin, joi­ta käytetään hyvin pieni osa vuodes­ta ja sil­loinkin polkupyörät tunkeu­tu­vat mihin sat­tuu eikä teitä merk­itä. Viihtyvyys Helsingis­sä vähe­nee, pait­si ”villeil­lä”, jot­ka halu­a­vat yötä päivää rillumareitä.

  4. “Aluet­ta johtaa 44 pää­toimisen val­tu­ute­tun kaupung­in­val­tu­us­to. Hei­dät on valit­tu yhden hen­gen vaalipi­ireistä enem­mistö­vaalil­la. Use­aan ker­taan nousi esille, etteivät val­tu­ute­tut ajat­tele kaupun­gin etua vaan vaalipi­irin­sä etua. Tämä vinout­taa päätök­sen­tekoa pahasti. Tämä johtaa myös jär­jestelmäl­liseen nim­by­i­lyyn, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko kaupunki.”

    Pitäisiköhän tämän vuok­si myös eduskun­tavaaleis­sa luop­ua vaalipi­ireistä? Jäisi ehkä sil­tarumpuilu vähem­mälle. (Ahve­nan­maan kohdal­la tosin lie­nee pakko tehdä poikkeus.)

    1. Ossi Sare­so­ja:
      Pitäisiköhän tämän vuok­si myös eduskun­tavaaleis­sa luop­ua vaalipi­ireistä? Jäisi ehkä sil­tarumpuilu vähem­mälle. (Ahve­nan­maan kohdal­la tosin lie­nee pakko tehdä poikkeus.)

      Muis­taak­seni Soin­in­vaara on kir­joit­tanut tääl­lä vaalipi­ir­i­u­ud­is­tuk­ses­ta. Se oli askel oikeaan suun­taan, mut­ta jäi puoli­tiehen. Itä-Suomen tilanne parani, pohjoisen ei. Siis parani val­takun­nal­lisen tasaver­taisu­u­den ja käytän­nön äänikyn­nyk­sen suh­teen, val­i­tu­ista edus­ta­jista en sano mitään.

    2. Ossi Sare­so­ja:
      “Aluet­ta johtaa 44 pää­toimisen val­tu­ute­tun kaupung­in­val­tu­us­to. Hei­dät on valit­tu yhden hen­gen vaalipi­ireistä enem­mistö­vaalil­la. Use­aan ker­taan nousi esille, etteivät val­tu­ute­tut ajat­tele kaupun­gin etua vaan vaalipi­irin­sä etua. Tämä vinout­taa päätök­sen­tekoa pahasti. Tämä johtaa myös jär­jestelmäl­liseen nim­by­i­lyyn, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko kaupunki.”

      Kaupun­gin nykyi­nen hallinto­muo­to on seu­raus­ta vuo­den tapah­tu­mista, joiden myötä nykyi­nen Toron­to on muo­dostet­tu. Viimeisin kun­tara­ja­muu­tos oli 1998, kun alueen 7 kun­taa yhdis­tet­ti­in kun­tali­itok­sel­la yhdek­si uudek­si Toron­ton kun­naksi. Siinä yhtey­dessä halut­ti­in taa­ta, etteivät kaik­ki kaupung­in­val­tu­ute­tut keski­ty jollekin alueel­la, vaan että van­hoil­la alueil­lakin on edus­tus­ta uuden Toron­ton joh­dos­sa. Tuo vaal­i­ta­pa takaa alueel­lisen edus­tavu­u­den kaupung­in­val­tu­us­tossa. Toron­ton kaupun­gin alueen kaupunkisu­un­nit­telullis­es­ta vai­htele­vu­ud­es­ta osa johtuu siitä, että alue on men­neisyy­dessä koos­t­unut monista paikkakun­nista omine keskuksi­neen ja reuna-aluei­neen. Kun­tara­jat ovat liikkuneet siel­lä aika mon­een ker­taan. Lyhyt kat­saus kaupun­gin rajo­jen his­to­ri­aan löy­tyy tästä: https://en.wikipedia.org/wiki/Amalgamation_of_Toronto

      1. komm: Tuo vaal­i­ta­pa takaa alueel­lisen edus­tavu­u­den kaupunginvaltuustossa.

        Itse en pidä alueel­lista edus­tavu­ut­ta yleen­sä ottaen kauhean tärkeänä. Ainakin tässä Toron­ton tapauk­ses­sa hai­tat näyt­tävän ole­van mah­dol­lisia hyö­tyjä (onko niitä, jos kat­so­taan tehtyjä päätök­siä) suurem­pia, mikäli Osmoa on uskominen.

        Tietenkin täl­lai­sis­sa yhteen­li­it­tymi­sis­sä täy­tynee ainakin alku­un sopia jonkin­lais­es­ti alue­jaos­ta, että yhdis­tymis­es­tä ylipäätään onnis­tu­taan sopi­maan. Sil­loinkin olisi ehkä parem­pi, ettein olisi täl­laisia pieniä yhden edus­ta­jan vaalipi­ire­jä vaan muu­ta­ma isom­pi, ettei NIM­BY­i­ly mene niin pitkälle.

      2. Viimeisin kun­tara­ja­muu­tos oli 1998, kun alueen 7 kun­taa yhdis­tet­ti­in kun­tali­itok­sel­la yhdek­si uudek­si Toron­ton kun­naksi. Siinä yhtey­dessä halut­ti­in taa­ta, etteivät kaik­ki kaupung­in­val­tu­ute­tut keski­ty jollekin alueel­la, vaan että van­hoil­la alueil­lakin on edus­tus­ta uuden Toron­ton johdossa. 

        Brit­tiläi­nen enem­mistö­vaal­i­ta­pa on kyl­lä muu­ta­masa­taa vuot­ta van­hempi. Se on siinä mielessä epäde­mop­kraat­ti­nen, ettei vaalipi­irien koko ole sama tai siis ei vaalipi­irien koko ei seu­raa asukaslu­vun muu­tos­ta. Näin pien­talo­val­taisil­la alueil­la asu­vien paino voi olla enem­män kuin kaksinkertainen.

      3. Wikipedi­an mukaan Kanadas­sa on kun­tata­sol­la sekä “ward” ‑tyyp­pisiä että “at-large” ‑tyyp­pisiä sys­teeme­jä, joista siis jälkim­mäisessä edus­ta­jia ei ole jaet­tu millekään maanti­eteel­lisille alueille, mut­ten tarkem­min tiedä, miten vaalit siinä tapauk­ses­sa toimi­vat. Tosin ilmeis­es­ti isot kaupun­git (Van­cou­ve­ria luku­unot­ta­mat­ta) tup­paa­vat yleen­sä käyt­tämään “ward” ‑tyyp­pistä systeemiä.

  5. Aika has­sua, että Toron­tossa on kovas­ta tont­tip­u­las­ta huoli­mat­ta päätet­ty jät­tää keskelle kaupunkia, parhaalle ranta­ton­tille Bil­ly Bish­op Toron­to City Air­port, vaik­ka pääkent­tä Toron­to Pear­son Inter­na­tion­al Air­port on vain parinkymme­nen kilo­metrin päässä ja Toron­ton ympäristössä on vielä kahdek­san muu­takin kent­tää https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_airports_in_the_Greater_Toronto_Area . Ehkä halu­at­te kysyä Toron­ton päät­täjiltä, mil­lä kikalla Helsinkiä huo­mat­tavasi tiheäm­min raken­netul­la alueel­la on pystyt­ty asun­torak­en­tamisen paineista huoli­mat­ta huole­hti­maan myös ilmailu­alan kehi­tys­mah­dol­lisuuk­sien turvaamisesta.

    1. Juha Krapino­ja:
      Aika has­sua, että Toron­tossa on kovas­ta tont­tip­u­las­ta huoli­mat­ta päätet­ty jät­tää keskelle kaupunkia, parhaalle ranta­ton­tille Bil­ly Bish­op Toron­to City Air­port, vaik­ka pääkent­tä Toron­to Pear­son Inter­na­tion­al Air­port on vain parinkymme­nen kilo­metrin päässä ja Toron­ton ympäristössä on vielä kahdek­san muu­takin kent­tää https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_airports_in_the_Greater_Toronto_Area . Ehkä halu­at­te kysyä Toron­ton päät­täjiltä, mil­lä kikalla Helsinkiä huo­mat­tavasi tiheäm­min raken­netul­la alueel­la on pystyt­ty asun­torak­en­tamisen paineista huoli­mat­ta huole­hti­maan myös ilmailu­alan kehi­tys­mah­dol­lisuuk­sien turvaamisesta. 

      Ehdotan yksi­tyiskoneil­mailun kehi­tyssmah­dol­lisuuk­sien tur­vaamisek­si Helsingis­sä että raken­netaan Tal­in golfken­tälle kiitora­ta ultra­kevy­itä sähkö­len­tokonei­ta varten. Gol­faa­jat voivat keskeyt­tää pelin­sä parik­si min­uu­tik­si kun jonkun kiireisen liikemiehen kone laskeu­tuu tai nousee.

  6. Toron­tossa kan­nat­taa käy­dä hake­mas­sa mallia Helsin­gin kaup­su­un talvel­la. PATH ei ole nyt kovin kiin­nos­ta­va nähtävyys, mut­ta mar­rasku­us­sa sen arvon huomaa.

  7. “Ossi Sare­so­ja” taisi men­nä sanomaan pointin mut­ta sanom­pa sen yleisem­mässä muodossa.

    itse kun olen poli­ti­ikkaa seu­ran­nut ja enim­mäk­seen usa:sta. olen tul­lut siihen tulok­seen että kaik­ki vaalipi­ir­it jois­sa tulee vain yksi val­i­tuk­si pitäisi pois­taa, mukaan lukien pres­i­dent­ti ja vas­taa­vat johtajat.

    ote­taan esimerkik­si usa:n con­gressin edus­ta­jain­huone, jos­sa on noin 400 edus­ta­jaa joista jokainen edus­taa omaa vaalipi­ir­iä yksin. edus­ta­jain­huone kuitenkin edus­taa usa:ta kokon­aisu­udessaan ja tarvit­see enem­mistän edus­ta­jista tehdäk­seen päätök­sen, nämä päätök­set on koko usa:lle. edus­ta­ja ei pysty yksin tekemään mitään oma­lle vaalipi­ir­ille, jol­loin se johtaa kom­pro­mis­sei­hin, kom­pro­mis­sit on sinän­sä hyväksyt­täviä mut­ta kun johtaa lehmänkaup­poi­hin perustuen noi­hin vaalipi­irei­hin. lop­putu­lok­se­na epäop­ti­maal­isia, mon­imutkaisia päätök­siä. käytän­nössä jokaisin edus­ta­jan olisi edustet­ta­va aluet­taan samal­la tasol­la kuin mitä elin edus­taa, eli edus­ta­ja edus­taa koko usa:ta jos edus­ta­jain­huone tekee päätök­siä koko usa:lle.

    käytän­nössä esim. suomes­sa vaalipi­ir­it eduskun­ta vaaleista pitäisi pois­taa ja myös ahve­nan­maa pitäisi liit­tää suomeen (sanon vain pointin miten pitäisi men­nä). eli siis yksi vaalipi­iri. ongel­ma ei ole niin paha yhden johta­jan paikois­sa jois­sa johta­jal­la on suo­ra päätän­tö­val­ta kyseiseen alueeseen, esim pres­i­dent­ti, kuvernööri ja pormes­tar­it (usa:ssa). mut­ta en tykkää kuitenkaan yhden johta­jan mallista näis­säkään tapauk­ses­sa kos­ka melkein puolen äänistä menee hukkaan ja yksi voit­ta­ja edus­taa noin vähä yli puol­ta äänestäjistä.

    epä­suo­rat johta­jat kuten esim päämin­is­teri val­i­taan eduskun­nan toimes­ta ja edus­taa aluet­ta eduskun­nan kaut­ta ja näin ollen en näe ongel­maa näissä.

    huomioina vielä sanois­in että pitää ottaa huomioon päät­tävä alue, esim kun­nan val­tu­us­to tekee päätök­siä vain kun­nan­ra­jan alueel­la. vaalipi­irien pitää olla sama kuin päät­tävä alue.

  8. Ymmär­rän täysin että vasem­mis­ton edus­ta­jille tuot­taa tuskaa kun­nioit­taa yksi­ty­i­somis­tus­ta ja sen seu­rauk­se­na sosial­istin silmi­in kum­mallisia yhteiskun­nal­lisia lop­putu­lok­sia kuten vaikka­pa tor­ni­talo­jen ja moot­toritei­den sekamel­skaa. Sitä en ymmär­rä, miten vasem­mis­to­laisen on niin vaikea ymmärtää oikeis­to­laisen aja­tus­maail­maa, jos­sa kun­nioite­taan omis­tu­soikeut­ta, aseenkan­toa ja vähem­män kun­nioite­taan enem­mistön tyran­ni­aan nojaavaa demokratiaa.

    Myön­nän että tämä on ollut itsel­leni kun pitkä tie opetel­la ymmärtämään pohjo­is­maiseen sosi­aalidemokra­ti­aan ja luon­non oikeuk­si­in perus­tu­vien yhteiskun­nal­lis­ten jär­jestelmien ero­ja. Vas­ta nyt aikuisem­mal­la iäl­lä olen oival­tanut, että kehdos­ta hau­taan insti­tuu­tioiden ja lain­säädän­nön ohjauk­ses­sa kulke­val­la suo­ma­laisel­la on hyvin kapea itselu­ot­ta­mus. Meil­lä oikeasti ihmiset eivät halua sanan­va­paut­ta, yksilön­va­paut­ta tai uskon­non­va­paut­ta. Meil­lä halu­taan rajoituk­sia ja sään­te­lyä. Ja sitä halu­taan myös muille — niillekin jot­ka sitä eivät tarvitse.

    Olisi hienoa jos Osmon kaltainen super­su­osit­tu poli­itikko osaisi jakaa arvos­tus­ta niille toron­to­lais­ten hyville puo­lille. Piru­ako sinne lentämään jos kaik­ki asi­at ovat meil­lä paremmin.

    1. Urakoit­si­ja: miten vasem­mis­to­laisen on niin vaikea ymmärtää oikeis­to­laisen aja­tus­maail­maa, jos­sa kun­nioite­taan omis­tu­soikeut­ta, aseenkan­toa ja vähem­män kun­nioite­taan enem­mistön tyran­ni­aan nojaavaa demokratiaa. 

      Blogikir­joituk­sen kohteena on Kana­da. Val­tio, joka esimerkik­si keskimääräisen yhdys­val­ta­laisen oikeis­to­laisen mielestä on nimeno­maan vasem­mis­to­lais-sosial­isti­nen maan­päälli­nen hel­vetti, jos­sa ei ole omis­tus- eikä aseenkan­to-oikeut­ta mut­ta on enem­mistön tyrannia.

      Näi­den tähä­nas­tis­ten Toron­to-kir­joi­tusten kom­men­tit ovat masen­ta­van kaukana tämän blo­gin nor­maalin tason ala­puolel­la. Taas tääl­lä pitävät eri­laisia yksin­puhelu­jaan “kes­ki-ikäiset miehet, jot­ka kuvit­tel­e­vat tietävän­sä taloud­es­ta sitä enem­män mitä oikeis­to­laisem­pia hei­dän mielip­i­teen­sä ovat”, Putte Wil­helmssonin van­haa lois­tavaa kitey­tys­tä lainatakseni.

      1. Olen kes­ki-ikäi­nen valkoinen het­eromies (jon­ka kesämökin tiet­skan­näp­päimistössä on näem­mä leivän­mu­RU­JA). Mitä van­hem­mak­si tuun sitä oikeis­to­laisem­min ajat­te­len. Eikö tästä oo joku sanon­takin, hmm, lapse­na kaik­ki miehet ovat vasem­mis­to­laisia, kos­ka heil­lä on sydän. Van­hem­miten kaik­ki miehet on oieis­to­laisa, jos heil­lä on myös jär­ki. Tai jotain.

        Joo, tot­ta kai on vaikea ymmärtää miehiä, jota sekot­ta­vat jär­jen änkyröintiin. 

        Mut­ta kes­ki-ikäis­ten valkois­t­en het­eromis­ten halvek­sun­ta on liian help­poa. Muis­taak­seni he loi­vat tämän län­si­maisen kult­tuurin jos­ta me kai­ki nyt nau­timme — esimerkik­si tääl­lä kesämökil­lä tiet­s­ka sylis­sä.. Vaik­ka nyt näp­päimistössä onkin leivän­muu­ja. Pitänee kaivaa esi­inn pölyni­uri … joka muuten oli kes­ki-ikäisen miehen keksin­tö, kuten melkein kaik­ki muutkin keksin­nöt kaut­ta aikain.

        Ja nyt halon­hakku­useen. Kevät on hieno mut­ta win­ter is coming.

      2. Atom­isti: Olen kes­ki-ikäi­nen valkoinen het­eromies (jon­ka kesämökin tiet­skan­näp­päimistössä on näem­mä leivän­mu­RU­JA). Mitä van­hem­mak­si tuun sitä oikeis­to­laisem­min ajattelen. 

        Minä olen suu­nilleen niin oikeal­la kuin mah­dol­lista, mut­ta ei se tee silti jär­jetön­tä tapaa rak­en­taa kaupunkia jär­jel­lisek­si. Kaupunke­ja ei voi rak­en­taa hyviksi siihen malli­in kuin Urakoit­si­ja ehdot­taa. Yksi­tyi­nen kil­pailu ei tässä tapauk­ses­sa toi­mi ihan noin näppärästi. 

        Olen huo­man­nut, että mei­dän oikeis­to­lais­ten pahin sudenkuop­pa on kaupunkisu­un­nit­telu. Se on oikeasti sem­moinen ala, jos­sa julkisen sek­torin johta­ma suun­nitel­mat­alous vetää pidem­män kor­ren markki­na­t­aloud­es­ta. Sik­si se on han­kala rasti oikeis­to­laiselle, kos­ka kaupunkisu­un­nit­telus­sa selkäy­d­in­reak­tio “kil­pailua, vapai­ta markki­noi­ta ja yksi­ty­i­somista” vie metsään.

        Ja lopuk­si sanon vielä, että uskon­non­va­paud­es­ta ja ase­laista mouhot­ta­mi­nen Suomes­sa ker­too lähin­nä, että kaveri on menet­tänyt olen­nais­es­ti kos­ke­tus­pin­taa todellisuuteen.

      3. Sylt­ty: Minä olen suu­nilleen niin oikeal­la kuin mah­dol­lista, mut­ta ei se tee silti jär­jetön­tä tapaa rak­en­taa kaupunkia jär­jel­lisek­si. Kaupunke­ja ei voi rak­en­taahyviksi siihen malli­in kuin Urakoit­si­ja ehdot­taa. Yksi­tyi­nen kil­pailu ei tässä tapauk­ses­sa toi­mi ihan noin näppärästi. 

        Olen määritel­lyt itseni perus­sitou­tu­mat­tomak­si. Se tarkoit­taa mm. sitä, että pidän markki­na­t­alout­ta talousjär­jestelmistä yliv­er­taise­na, kuten oikeis­to sanoo, mut­ta ymmär­rän sen vaa­ti­van jonkin var­ran sääte­lyä, kuten vasem­mis­to sanoo (ja tiedän maail­man tilan vaa­ti­van luon­non­suo­jelua, kuten vihreät sanovat).

        Mon­et ovat kuitenkin niin syväl­lä ide­ol­o­gi­sis­sa poterois­saan, etteivät näe sieltä lainkaan toisin ajat­tele­vien perustelu­ja. En tarkoi­ta tietenkään Sylt­tyä, jos­ta en tiedä ollenkaan mikä hän on miehiään (tai naisi­aan?), mut­ta joka on yllä olev­as­ta itsease­moin­nistaan huoli­mat­ta tämän blo­gin terävimpiä ja ter­ve­järk­isimpiä keskustelijoi­ta. Minkä yllä ole­va huomiokin osoittaa.

    2. Urakoit­si­ja sai markki­na­t­alouden näyt­tämään aika epära­tionaaliselta ja tehot­toma­l­ta jär­jestelmältä, joka ei sovel­lu kaupunkien rak­en­tamiseen lainkaan, kos­ka lop­putu­lok­se­na on huono kaupun­ki. Kyse on vähän samas­ta asi­as­ta kuin siinä, että Aus­tralias­sa on seit­semän eri­laista raideleveyt­tä, kos­ka vas­tusteti­in val­ti­ol­lista ohjaus­ta. Pitäisikö täl­laista jär­jet­tömyyt­tä vielä ihailla?
      Matem­ati­ikas­sa opete­taan, että osaop­ti­moin­neille ei pääse lähellekään kokonaisoptimia.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Matem­ati­ikas­sa opete­taan, että osaop­ti­moin­neille ei pääse lähellekään kokonaisoptimia.

        Joo, ja sit­ten kun tehdään asioi­ta käytän­nössä eikä teo­ri­as­sa ei yri­tyk­selle keskite­tys­tä kokon­aisop­ti­min haus­ta löy­dy kovin paljon kan­na­tus­ta kos­ka se ei toimi.

  9. Melkoisen heikko­ta­soisia nuo lasitor­nit tänä päivänä. Näyt­tää enem­män synkältä dystopi­al­ta kuin utopis­tiselta kaupunki­t­ule­vaisu­udelta jota pitäisi tuo­da Helsinki­in. Toron­to lie­nee parhai­ta paikko­ja kat­soa kuin­ka monot­o­n­ista ja mitään­sanoma­ton­ta syn­tyy kuin tehdään liikaa torne­ja, ja ylipäätään lasir­aken­nuk­sia, jot­ka eivät sit­ten ero­tu toi­sis­taan. Lon­too ja New York myös saman­laisen lasitor­nit­tamisen uhreina, ja meil­lä toki kaup­sun nilk­it juok­see perässä, mut­ta kun­ni­an­hi­mon puute antaa luvan tehdä vielä enem­män hal­paa bulkkia, jota sit­ten myy­dään toki kalli­il­la. Tuskin moni väit­tää vas­taan, jos sanoo että parhaat tor­nit ovat ajal­ta ennen toista maail­man­rähinää. NY sal­lii sen­tään julk­i­sivut kivestä ja sinne nousee yhä art decos­ta lainaavia torne­ja. Tääl­lä vis­si­in pääl­likkö­ta­so kieltää torneis­sakin kaiken mihin tarvit­taisi­in arkkite­hdin luovu­ut­ta. Kun ker­ta seilori­hotel­li on liian jugend, kos­ka se ehkä lainaa hitusen siitä ja ei ole täysi palik­ka, niin tuskin nähdään Pasi­lan torneis­sakaan mitään mikä ei näyt­täisi venytetyltä lähiötalolta.

  10. “Olisi hienoa jos Osmon kaltainen super­su­osit­tu poli­itikko osaisi jakaa arvos­tus­ta niille toron­to­lais­ten hyville puo­lille. Piru­ako sinne lentämään jos kaik­ki asi­at ovat meil­lä paremmin.”

    Olin vuo­den­vai­h­teessa pitkään Sin­ga­pores­sa ja näin 20 vuo­den tauon jäl­keen eläkeläisenä oli aikaa tutus­tua sys­teemi­in paremmin.TVssäkin sat­tui tule­maan asiao­hjelmia, jois­sa selostet­ti­in Sin­ga­poren his­to­ri­aa, ide­olo­giaa ja asuntopolitiikkaa

    Sin­ga­pore on umpikap­i­tal­isti­nen ja oikeis­to­lainen ‚mut­ta on häm­mästyt­tävää kuin­ka val­tio­jo­htoista on perus­in­fran ylläpito.

    Esim asun­noista val­tio rak­en­taa /rakennuttaa 85 % ja lop­un 15 % yksi­tyiset niille , joil­la on varaa luk­suk­seen. Poli­ti­ikan luo­ja piti val­tion roo­lia tärkeänä, sil­lä pienel­lä maa-alal­la kävisi kuin Suomes­sa eli köy­hä on rahastet­tu kalli­il­la asumisel­la köy­häk­si. Ja Sin­ga­pores­sa lähdet­ti­in siitä, etti ihmisä saa tunkea kanikoppei­hin vaan pien­impi­en asun­to­jen pin­ta-ala pitää olla vähin­tään 30 m² 

    Sama kos­kee Sin­ga­poren liiken­net­tä, se suosii julk­ista liikennettä.Se on hal­paa ja yksi­ty­isau­ton ajo-oikeud­es­ta pitää mak­saa maltaita.Niinpä julki­nen liikenne ja tak­sitkin ovat suh­teel­lisen halpoja.

    Kun ter­vy­den­hoitokin on hal­paa niin se on köy­hän onnela

    Kun tähän liitetään hal­pa ruo­ka niin Sin­ga­pores­sa pär­jää mukavasti 1000–1500 euron tuloil­la ilman tukiaisia

    Näin siis maas­sa, jota pide­tään oikeis­to­laise­na ja talouden vapu­den mallimaana

    Nyt yhteiskun­nas­sa käyti­in keskut­selua työelämän puut­teista. Maasa on n 1, 5 miljoon­aa vierastyöläistä eikä hei­dän työolo­jaan kyetä kontrolloimaan.Avuski huudet­ti­in ay-liiket­tä, mut­ta se on kuo­hit­tu ja liit­toi­hin kuu­luu n 400000 jäsen­tä, joten ei sekään kykene valvo­maan hyväskikäyt­töä ja oarjakauppaa

    1. Liian van­ha:
      Kun tähän liitetään hal­pa ruo­ka niin Sin­ga­pores­sa pär­jää mukavasti 1000–1500 euron tuloil­la ilman tukiaisia

      Nyt yhteiskun­nas­sa käyti­in keskut­selua työelämän puut­teista. Maasa on n 1, 5 miljoon­aa vierastyöläistä eikä hei­dän työolo­jaan kyetä kontrolloimaan.

      Noil­la on ehkä jotain tekemistä tois­t­en­sa kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.