Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (4) Korkea rakentaminen

Jos on suun­nit­tele­mas­sa kokon­aan uut­ta kaupunkia keskelle ei mitään, ei kan­na­ta suun­nitel­la sinne korkei­ta toimis­to- tai asuin­torne­ja. Paljon parem­paan tulok­seen pääsee euroop­palaisel­la umpiko­rt­telirak­en­tamisel­la, 5 – 8 ker­rosta. Tuot­taa osa­puilleen saman aluete­hokku­u­den (tornien väli­in on jätet­tävä tilaa) ja parem­man asuinympäristön.

Tor­nit ovat yhtä surkeaa asuinympäristöä kuin pis­te­talot, joiden väli­in jäävä alue on ei kenenkään maa­ta. Pieniä lap­sia ei esimerkik­si voi yksin ulos leikkimään toisin kuin tur­val­lises­sa umpiko­rt­telin pihassa.

Toimis­to­jen osalta korkeat tor­nit ovat vähän eri asia. Sil­lä las­ten leikkip­i­hal­la ei ole niin väliä ja yri­tyk­sen sisäi­nen logis­ti­ik­ka toimii parem­min yhdessä 70-ker­roksises­sa tor­nissa kuin 14:ssä viisikerroksisessa.

Jos kan­takaupun­ki (down­town ‑alue) on täy­teen raken­net­tu ja satatuhat­ta ihmistä halu­aisi muut­taa sinne, se on mah­dol­lista vain rak­en­ta­mal­la todel­la korkei­ta asuin­torne­ja. Tornien on olta­va todel­la korkei­ta ennen kuin tiiveys voit­taa nor­maalin umpikorttelin.

On tietysti toinenkin mah­dol­lisu­us: purkaa van­ha, tehot­tomasti raken­net­tu (e<0,8) ja kor­va­ta se kaupunki­maisem­mal­la (e= 1,5 – 2), mut­ta tähän liit­tyy se purkami­nen. Jois­sakin onnekkaissa tapauk­sis­sa on mah­dol­lista tiivistää ole­mas­sa ole­vaa ilman, että siitä tulee kovin keinotekoisen näköistä.

Jos siluet­ti puhkaistaan ympäristöä korkeam­mal­la raken­nuk­sel­la, on velvol­lisu­us rak­en­taa todel­la hienoa. Helsingis­sä on jo kahdesti käynyt niin, että kaavaan merkit­ty hieno torni toteu­tuukin hal­pana rumiluk­se­na.  Ensin Cir­ruk­sen torni Vuosaa­res­sa ja nyt tämä SRV:n valkois­es­ta likaisen har­maak­si muut­tunut Kalasa­ta­mas­sa. (Tänään se muuten näyt­ti laske­van auringon val­os­sa läh­es valkoiselta.) Nämä vähen­tävät huo­mat­tavasti toden­näköisyyt­tä sille, että Helsingis­sä kaavoitet­taisi­in lisää korkeaa rak­en­tamista. Min­un on myös vaikea ymmärtää, että kaupun­gin virkamiehet myön­tävät tuos­ta vain raken­nus­lu­van merkit­tävälle raken­nuk­selle, joka rikkoo kaavamääräyksiä.

Van­cou­veris­sa opimme, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on järkevää vain keskus­tas­sa, jos­sa asukkaat saa­vat kor­vauk­se­na korkean rak­en­tamisen haitoista kaiken sen, mitä asum­i­nen keskus­tas­sa tarjoaa.

Toron­tossa oli kuitenkin siel­lä tääl­lä muu­ta­man tornin ryp­päitä keskel­lä ei mitään. Kun ympäril­lä oli hyvin tilaa, olisi tun­tunut loogisem­mal­ta toteut­taa rak­en­tamien euroop­palaisit­tain. Tähän täy­tyy olla jokin mikro­taloudelli­nen syy. Esimerkik­si se, että devoloperi halu­aa tietyn määrän rak­en­tamista oma­lle maalleen ja sitä on vähän. Naa­puris­sa olisi hyvin tilaa, mut­ta sen omis­taa joku toinen.

Nämä maan­omis­ta­jave­toiset han­kkeet johta­vat tällaiseen.

Tästä on kyse myös Pauli­gin tule­vis­sa torneis­sa Vuosaa­res­sa. Vuosaa­res­sa olisi kyl­lä tilaa, mut­ta Paulig ei omista sitä. Kat­so­taan, mitä siitä tulee.

Toron­tossa näki paljon ohui­ta ja siro­ja torne­ja. Suomes­sa sel­l­aista ei saa rak­en­taa, kos­ka on olta­va kak­si rap­pukäytävää tuli­palon var­al­ta. Palo­tur­val­lisu­us on Kanadas­sa korkeam­mal­la tasol­la kuin Suomes­sa, joten jokin teo­ria niil­lä on olta­va siitä, miten kapea tor­ni­ta­lo tehdään turvallisesti.

Mut­ta tor­nit voivat olla myös kauniita

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (4) Korkea rakentaminen”

  1. Hesarin jutus­ta käsitin, että Kalasa­ta­man tornin värivirhe johtuu alku­peräisen suun­nitel­man toteu­tuskelvot­to­muud­es­ta. Lasiele­men­tit eivät pysy kasas­sa ilman run­sa­ta määrää har­mai­ta alu­mi­inilis­to­ja ja ikku­nala­seista tulee ajatel­tua tum­mem­mat (val­is­tunut veikkauk­seni on, että kirkkaampi lasi olisi tarkoit­tanut piinaa­van korkei­ta sisäläm­pötilo­ja). En tunne raken­nus­valvon­nan päätän­tä­val­taa tilanteessa, jos­sa lupa on myön­net­ty suun­nitel­malle, mut­ta suun­nitel­maa joudu­taan toteu­tus­su­un­nit­telu­vai­heessa kor­jaa­maan — enkä tietysti tiedä, olisiko jol­lain rahamääräl­lä saatu tehtyä toimi­va, valkoinen torni ko. suun­nitelmien poh­jal­ta. Ilmeistä kuitenkin on, että luvan jät­tö­vai­heessa ollaan voitu olla hyvässä uskos­sa tornin värin suhteen. 

    Torne­ja­han tulee Kalasa­ta­maan use­ampia, miten­hän vakaal­la poh­jal­la muiden väri­maail­ma on.

    1. Lasiele­men­tit eivät pysy kasas­sa ilman run­sa­ta määrää har­mai­ta alumiinilistoja

      Niitäkö ei olisi voin­ut maala­ta valkoisek­si? Rak­en­ta­ja vaan on pihi ja virkamies nössö kun ei vaadi.

    2. Erno P: Hesarin jutus­ta käsitin, että Kalasa­ta­man tornin värivirhe johtuu alku­peräisen suun­nitel­man toteu­tuskelvot­to­muud­es­ta. Lasiele­men­tit eivät pysy kasas­sa ilman run­sa­ta määrää har­mai­ta alumiinilistoja

      Kyl­lä pysyy. Kysymys on vain siitä, että run­saal­la määräl­lä har­mai­ta alu­mi­inilis­to­ja lasi­seinä saadaan pysymään kasas­sa halvem­mal­la, mikä on tietysti raken­nut­ta­jan intressien mukaista.

      1. arkkite­hti: Kyl­lä pysyy. Kysymys on vain siitä, että run­saal­la määräl­lä har­mai­ta alu­mi­inilis­to­ja lasi­seinä saadaan pysymään kasas­sa halvem­mal­la, mikä on tietysti raken­nut­ta­jan intressien mukaista.

        Ainakin tääl­lä syr­jem­mäl­lä on aivan nor­maali tapa, että lupa haetaan sel­l­aiselle ratkaisulle, joka menee nopeasti läpi. Työt saadaan alku­un ja sen jäl­keen aloite­taan “kau­pankäyn­ti” lupavi­ra­nomaisen kanssa. Esimerkissä mainit­tu “suun­nitel­man toteu­tuskelvot­to­muus” on aivan tyyp­illi­nen argu­ment­ti. Raha ja kesti­tys on myös vah­va argumentti.

      2. K‑Veikko: Esimerkissä mainit­tu “suun­nitel­man toteu­tuskelvot­to­muus” on aivan tyyp­illi­nen argumentti. 

        Virkavelvol­lisuuten­sa täyt­tävä virkamies peruisi raken­nus­lu­vat välit­tömästi ja peru­ut­ta­mat­tomasti ja palaut­taisi lupa­pros­essin alku­un­sa, jos rak­en­ta­ja argu­men­toi suun­nitel­man ole­van toteu­tuskelvo­ton. Jak­saa ihme­tyt­tää, mitä porukkaa noin tärkeään paikkaan oikein on palkat­tu ja etenkin kuka on palkan­nut ja mitä varten.

    3. Olisi kyl­lä hienoa kuul­la kaupung­in­val­tu­utet­tu Soin­in­vaaran mielipi­de, miten on mah­dol­lista, että Kalasa­ta­maan voidaan rak­en­taa täysin valkois­t­en havain­neku­vien vas­tainen har­maa Mer­i­ha­ka 2.0? Miten tähän ei muka voi­da mitenkään enää vaikut­taa? Onhan talo­ja kaiketi maalat­tu kaut­ta aikojen.

  2. Korkealle rak­en­t­a­mi­nen sovel­tuu kaikki­in niihin paikkoi­hin, jois­sa on hyvät liiken­ney­htey­det (hissil­lä raitei­den ääreen ja kaup­paan), ei pelkästään keskus­taan — sivuhuomiona hissit ja liuku­por­taat ovat itsessään erit­täin toimi­va joukkoli­iken­teen muoto.

    Samaa mieltä siitä, että korkei­den talo­jen on tärkeää olla esteet­tis­es­ti miellyttäviä.

  3. > Esimerkik­si se, että devoloperi halu­aa tietyn
    > määrän rak­en­tamista oma­lle maalleen ja sitä
    > on vähän.

    Hallinnol­lis­es­ti kat­soen kaupun­ki on staat­ti­nen. Se mikä on hyvää ja mikä pahaa, äänestetään neljän vuo­den välein aina uud­estaan. Ja taas muute­taan kaupunkia parem­mak­si! Edes ja takaisin, mut­ta aina parem­mak­si kuin ennen.

    Kaupun­gin fyy­sisen rak­en­teen tarkastelus­sa pitäisi aina olla men­neisyys, tämä päivä ja tule­vaisu­us läs­nä. Kaik­ki yhtä aikaa. Ja pidem­mälle kuin neljäk­si vuodek­si. — Kiin­teistösi­joit­ta­mi­nen on vedonlyön­tiä pitkäaikaisen tule­vaisu­u­den puoles­ta; (tois­t­en omis­tamien) resurssien jakamista tämän päivän ja huomisen kesken. Jokainen sijoit­ta­ja arvioi tule­vaisu­u­den eri­laisek­si. Ilman monipuolista sijoit­ta­jaraken­net­ta päätös­val­ta tule­vaisu­ud­es­ta jää yksin kaupungille; yri­tys­ten ja kansalais­ten val­in­tavai­h­toe­hdot vähenevät ja sopeu­tu­miskyky yllät­täväänkin tule­vaisu­u­teen heikkenee.

  4. Kyl­lä kaikissa tor­ni­talois­sa joka puolel­la maail­maa on kak­si por­ras­ta tuli­palon var­al­ta. Sirouden vaikutel­maan vaikut­taakin lähin­nä tornin korkeus: Esimerkik­si New Yorki­in raken­net­tu Park Avenue 432 on mit­ta­suhteil­taan hukean hoik­ka, mut­ta on siinäkin sivun pitu­us 28 metriä, kun esimerkik­si Vuosaaren Cir­rus on “vain” 22 metriä lev­eä; kyl­lä sinne hyvin mah­tuu kak­si por­ras­ta tuli­palon varalta.

    Jos Suomeen raken­net­taisi­in satametris­ten sijaan 400 metrisiä torne­ja, ulkonäkö olisi aivan toinen.

  5. Kylmän har­maa dystopia noista kuvista tulee mieleen, jos vielä jät­tää nuo puis­tot pois näköken­tästä. Samaa har­maa­ta lasipölkkyä koko näkymä. Eikä Kalasa­ta­man tor­nissa pahin­ta mielestäni ole har­maus valkoisu­u­den sijal­la, vaan se että se on niin kar­valakki­mallia. Se ker­too myös kaupun­gin hier­arki­as­ta taval­laan, kos­ka sen pohjois­puolen julk­i­sivu on selvästi surkein johon on jopa heit­et­ty ilman­vai­h­topönt­töjä kauneuspilkuik­si. Aivan kuin jol­lkekin olisi tul­lut mieleen, että keskus­taan päin torni pitää edes yrit­tää lavas­taa vähän parem­mak­si, mut­ta pohjoisen kar­valakkivä­ki saa ansait­se­maansa, vaik­ka se on tien­puoleinen julk­i­sivu. Ei tuol­laista paskaa raken­neta muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Mis­sään ei ole sal­lit­tu noin hal­van näköistä julk­i­sivu­ratkaisua. Tukhol­ma ja Göte­borg rak­en­taa torne­ja ihan eri tasol­la. Myös esimerkik­si Oslos­sa Helsinki­in ver­rat­tavis­sa ole­via ranta-aluei­ta on raken­net­tu ihan eri kun­ni­an­hi­mol­la. Mik­si tääl­lä ei ymmär­retä, että arkkite­htu­urin taso ratkaisee asun­to­jen hin­nat tule­vaisu­udessa ja myös sen miten palvelu­ala tulee kas­va­maan. Helsin­gin van­ha keskus­ta tulee nos­ta­maan arvos­tus­taan suh­teessa muuhun ihan jär­jet­tömälle tasolle, kos­ka raken­nuk­set ovat paljon kau­ni­impia, ympäristöön kuten puis­toi­hin on panos­tet­tu ihan eri taval­la, itse asun­not ovat paljon parem­min suun­nitel­tu­ja tiloil­taan ja talot itsessään paljon parem­min raken­net­tu­ja. Ja tuskin nämä uudet alueet tule­vat merkit­tävästi laa­jen­ta­maan sitä aluet­ta joka houkut­taa turisteja.

    1. Oslos­sa vierailu tekee Helsinkiläiselle pahan mie­len jo rautatiease­malle saa­pues­sa, Oslos­sa odot­taa hauskan näköi­nen Bar­code kom­plek­si ja Helsingis­sä taas jonkun ankean varas­toalueen näköi­nen lät­tänä kort­teli ase­man länsipuolella.
      Ei voi kuin ihme­tel­lä kenen mielestä tuo Töölön­lah­den kort­teli paikkansa ansain­nut, hal­van­näköistä lähiörak­en­tamista kaupun­gin ykköspaikalla.

  6. Yksi vai­h­toe­hto on kort­te­likaupun­gin ja tor­ni­talo­jen yhdis­telmä mallia hotel­li Torni.

  7. Helsin­gin on turha ottaa mallia Toron­tos­ta tai muista mon­en miljoo­nan asukkaan kaupungista vaan ennem­min Tukhol­mas­ta, Köpik­ses­tä, Oslosta, Tallinnas­ta tai Riias­ta. Näis­sä tor­nit on ripotel­tu niin että niiden väli­mat­ka on ainakin kilo­metri. Tor­nit aut­ta­vat viera­s­paikkakun­ta­laisia suun­nistamises­sa„ tarkkasilmäi­nen osa kyl­lä erot­taa ne toi­sis­taan. Tämä on ihan itse koet­tu jut­tu, joka paikkaan kun ei halua kulkea tak­sil­la, vaan kokea kaupun­ki ihan kävellen ja julk­isil­la ajellen.

    Helsinki­in olisi voitu ihan hyvin rak­en­taa Kamp­pi­in tai Töölön­lahdelle 20–25 ker­roksi­nen torni, mut­ta jokin type­rä “nor­mi” on estänyt.

  8. Ikävää huo­ma­ta, että Toron­toon tehdys­tä tutus­tu­mis­matkas­ta huoli­mat­ta blo­gisti joutuu tässä blogi­postauk­ses­sa kahdessa paikas­sa speku­loimaan sen sijaan, että siel­lä olisi siel­lä ollessaan saanut vas­tauk­set näi­hin kysymyksiin:
    1. Mik­si osas­sa Toron­toa on raken­net­tu pis­temäis­es­ti korkei­ta raken­nuk­sia eikä yhtä tehokkai­ta umpikortteleita?
    2. Miten korkeis­sa talois­sa on siel­lä hoidet­tu pois­tu­mi­nen, kos­ka Suomes­sa palomääräyk­set vaa­ti­vat kah­ta rappukäytävää?

    Ehkä sit­ten seu­raaval­la ker­ral­la, kun pääsette Atlantin toiselle puolen, tulee vas­tauk­set näi­hinkin kysymyksiin 😉

    1. “Van­cou­veris­sa opimme, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on järkevää vain keskus­tas­sa, jos­sa asukkaat saa­vat kor­vauk­se­na korkean rak­en­tamisen haitoista kaiken sen, mitä asum­i­nen keskus­tas­sa tarjoaa.”

      Mik­si asia olisi noin? Korkean rak­en­tamisen hait­to­ja­han ker­tyy keskus­tan ulkop­uolel­la suh­teessa vähem­män, kos­ka ihmisiä, joi­hin korkea rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa haitallis­es­ti (esim. var­jostaen yms.) on vähem­män. Olin joskus sel­l­aises­sa kaupungis­sa, jos­sa oli keskus­ta euroop­palaisel­la umpiko­rt­telirak­en­tamisel­la sen ulkop­uolel­la pil­ven­pi­irtäjäkeskit­tymä. Näi­den välil­lä kul­ki metro. Ratkaisuna se ei peri­aat­teessa ollut has­sumpi. His­to­ri­al­lisen keskus­tan näkymiä eivät pil­ven­pi­irtäjät pilan­neet, eivätkä var­josta­neet, kun taas pil­ven­pi­irtäjäkeskit­tymäalueel­la ei ollut mitään his­to­ri­al­lista ja museoitavaa, vaan se oli sit­ten tehty tietois­es­ti ihan eri aikakau­den näköisek­si paikak­si. Pil­ven­pi­irtäjiä ei kovin mon­taa tarvitse olla lähekkäin, niin ne jo keskenään tuot­ta­vat aika ison osan niistä hyödy­istä, mitä keskus­tas­sa asum­i­nen tar­joaa. Esimerkik­si jos on 20 pil­ven­pi­irtäjää, joista puo­let on toimis­to­ja tai hotelle­ja, ja toinen puoli asun­to­ja, niin siinä on jo jo mon­en keskikokoisen kaupun­gin kan­takaupun­gin ver­ran asu­tus­ta ja palvelui­ta. Jos nämä on vielä keskitet­ty joukkoli­iken­nere­itin vaikka­pa yhden pääkadun var­teen sen molem­min puolin, niin siinä saa aika hyvin jär­jestet­tyä joukkoli­iken­nepalve­lutkin. Tyhjää tilaa jää kyl­lä talo­jen ympärille, mut­ta siitä saa sit­ten esim. puis­tom­aista ympäristöä.

      1. Tai siis, jos on vaikka­pa 3000 asukkaan pil­ven­pi­irtäjiä 10 kap­palet­ta, jois­sa kaikissa asun­not suun­nilleen täyn­nä, niin siitä ker­tyy 30 000 asukas­ta, jot­ka ovat pienessä keskit­tymässä. Ja jos päälle on saman ver­ran tilaa työ­paikko­ja ja hotelle­ja, niin palvelu­jen kysyn­tää (ja tar­jon­taa) voi äkkiä pil­ven­pi­irtäjäkeskit­tymässä olla sen ver­ran, mitä keskikokoisen kaupun­gin kan­takaupungis­sa tyyp­il­lis­es­ti on.

      2. komm: .”

        Mik­si asia olisi noin? Korkean rak­en­tamisen hait­to­ja­han ker­tyy keskus­tan ulkop­uolel­la suh­teessa vähem­män, kos­ka ihmisiä, joi­hin korkea rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa haitallis­es­ti (esim. var­jostaen yms.) on vähem­män. Olin joskus sel­l­aises­sa kaupungissa

        Ja nuo 3000 asukkaan esimerk­it tarkoit­ta­vat huo­mat­ta­van suuria talo­ja. Suurim­mat nykyiset talot, joiden tieto­ja olen netistä lukenut, taita­vat olla olleet jotain 6000 asukkaan suuruusluokkaa.

  9. Mitäs nämä maini­tut Pauli­gin tor­nit ovat? Men­nyt min­ul­ta ohi. Onko vas­ta suun­nit­telu­vai­heessa vai var­masti tulossa?

    Hesaris­sa oli kuva Kalasa­ta­man tornin raken­nustyö­maal­ta. Näköala oli huikai­se­va. Kyl­lä siitä kan­nat­taa mak­saa aika kova pre­emio. Rantaan raken­netus­ta omakoti­talosta ja sen maise­mas­ta pääsee naut­ti­maan vain yksi per­he, mut­ta tor­ni­talon mer­inäköalas­ta aika moni. Umpiko­rt­teleis­sa on puolen­sa, mut­ta niin on pil­ven­pi­irtäjis­säkin. Helsin­gin ongel­ma on tähän asti ollut vai­h­toe­hdot­to­muus. Toiv­ot­tavasti se ongel­ma ei tule takaisin ja jatkos­sakin voidaan rak­en­taa korkei­ta taloja.

  10. Kalasa­ta­man Majak­ka-tor­ni­talon itä­seinäl­lä näyt­tää ole­van muu­ta­ma selvästi vaaleampi, voisi melkein sanoa valkoinen julk­i­sivu­pa­neeli. Ne saa­vat muut har­maat pin­nat näyt­tämään entistä synkem­miltä. Onko jol­lain tietoa mikä tässä on takana?

  11. Lon­toon sky­linestä tuli dokkari joku aika sit­ten. Lon­toohan oli erään­lainen maail­man pääkaupun­ki vielä 1900-luvun alus­sa mut­ta sky­line oli surkean mata­la. Oikeas­t­aa ei ollut mitään sky­lineä. Syy oli vetelä maaperä. Sit­ten tilanne alkoi tun­tua niin sietämät­tömältä — kun Pari­isikin alkoi näyt­tää Sang­hail­ta — joskus 1990-luvul­la, että päät­tivät rak­en­taa Cityyn. Nyt Lon­toon sky­line näyt­tää tältä: http://www.chambersstudent.co.uk/media/1198/the_city_london.jpg.

    Yksi korkean rak­en­tamisen pää­pointeista on näyt­tää, että kyl­lä meil­läkin. Jopa Tukhol­man keskus­taan on annaet­tu lupa rak­en­taa jo aiko­ja sit­ten mod­ernin ja dynaamisen mieliku­van tönöjä. Tallinnas­ta puhumatta.

    1. Atom­isti:

      Yksi korkean rak­en­tamisen pää­pointeista on näyt­tää, että kyl­lä meil­läkin. Jopa Tukhol­man keskus­taan on annaet­tu lupa rak­en­taa jo aiko­ja sit­ten mod­ernin ja dynaamisen mieliku­van tönöjä. Tallinnas­ta puhumatta.

      Tukhol­mas­sa on osit­tain kadut­tu suuresti van­han keskus­tan hävit­tämistä. Asi­as­ta on oikein doku­men­tääri­fil­mi “Staden i mitt hjär­ta”, joka on karua katseltavaa.

      Noin muuten ihme­tyt­tää Kalas­tus­sa­ta­man korkei­den raken­nusten hype. Lehtiar­tikke­lis­sakin kehut­ti­in, miten uut­ta täl­lainen rak­en­t­a­mi­nen ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Artikke­li oli hie­man säälit­tävä, kos­ka muual­la korkea rak­en­t­a­mi­nen on pitkälti toista sataa vuot­ta van­ha asia. 

      Mik­si pil­ven­pi­irtäjiä ei voi ostaa avaimet käteen peri­aat­teel­la joltain ulko­maiselta, vaikka­pa amerikkalaiselta suun­nit­teli­jal­ta ja rakennuttajalta?

      Joka tapauk­ses­sa Hel­vetin alim­mat piir­it on varat­tu Helsinkiläisille kaupun­gin­su­un­nit­telus­ta vas­taav­ille, joiden älyn­väläyk­si­in kuu­luu mm. “Helsin­ki on päätet­ty pitää mata­lana” ym. paskaa.

  12. Miten tässä kir­joituk­ses­sa esite­tyt kir­joit­ta­jan näkökan­nat suh­teu­tu­vat lau­takun­nan juuri tuoreeltaan viime tal­ve­na hyväksymään Aromiku­jan ase­makaavaan (maini­tut Pauli­gin tule­vat tornit)?

    “Jos on suun­nit­tele­mas­sa kokon­aan uut­ta kaupunkia keskelle ei mitään, ei kan­na­ta suun­nitel­la sinne korkei­ta toimis­to- tai asuin­torne­ja. Paljon parem­paan tulok­seen pääsee euroop­palaisel­la umpiko­rt­telirak­en­tamisel­la, 5 – 8 ker­rosta. Tuot­taa osa­puilleen saman aluete­hokku­u­den (tornien väli­in on jätet­tävä tilaa) ja parem­man asuinympäristön.”

    Vuosaaren keskus­taa ollaan kehit­tämässä kokon­aisuute­na (juuri tuore suun­nit­teluk­il­pailu) ja Aromiku­jan ase­makaa­va-alueen (joka halut­tu päät­tää eril­lisenä kuin muu Vuosaaren keskus­ta) aivan viereen on raken­net­tu, ja raken­netaan parhail­laan, juuri tuo­ta umpiko­rt­telirak­en­tamista 5–8 kerrosta.

    Kir­joit­ta­ja kir­joit­taa: “Kat­so­taan, mitä siitä tulee.” viitat­en Aromiku­jan ase­makaa­va-alueeseen. Onpa hyvä suh­tau­tu­mi­nen päät­täjältämme hyvin pitkälle näkyvästä korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta joka pysyväk­si kaupunki­ti­lak­si. Kokeilukulttuuria?

    Mik­si Vuosaa­res­sa pitäisi kokeil­la miltä Toron­ton opit korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta näyt­täi­sivät Helsin­gin laitamilla?

  13. Suo­ma­laiset omakoti­taloalueen kan­nat­taisi rak­en­taa umpikortteleiksi.

    Nykyisel­lään talot ovat keskel­lä pihaa ja ympäril­lä on piha, jol­la juuri kukaan ei enää nykyaikana vietä aikaa edes kesällä. 

    Pihan tulisi olla aidat­tu talol­la ja pihan keskel­lä tulisi olla sisäpi­ha, jol­loin sisäpi­ha voisi olla käytössä ympäri vuo­den esimerkik­si liikutelta­van val­okat­teen avulla.

  14. Pidän tuo­ta Kalasa­ta­man torneista syn­tynyt­tä porua vähän tarkoi­tushakuise­na, siinä Hesari taas pääsee kri­ti­soimaan virkamiehiä. Kaikki­han oikeasti tietävät, että raken­nuk­set eivät näytä havain­neku­vis­sa samal­ta kuin todel­lisu­udessa. Vaik­ka torneista otet­taisi­in val­oku­va, niiden väri riip­puu ympäröivästä val­osta, sen väristä ja suun­nas­ta. Eri­laiset psykol­o­giset seikatkin vaikut­ta­vat värin kokemiseen. Näke­mis­säni havain­neku­vis­sa val­on suun­ta on asetet­tu siten että har­maa seinä näyt­tää valkoiselta. Jos video­pro­jek­to­ril­la pro­jisoi kuvan valkoiselle seinälle, valkoinen näyt­tää, jos ei aivan mustal­ta, niin ainakin tum­man har­maal­ta, jos se on sitä myös pro­jek­torin seinälle heit­tämässä kuvas­sa. Samoin har­maakin näyt­tää valkoiselta, jos siihen osuu valo ja taus­ta on tum­mem­pi. Ikku­nat joka tapauk­ses­sa ovat tum­mia päiväsaikaan.

    Olisi var­maan syytä ymmärtää ettei kuva ole eikä koskaan voi olla todel­lisu­u­den objek­ti­ivi­nen kuvaus. Objek­ti­ista kuvaus­ta varten raken­nut­ta­ja voi toimit­taa virkamiehille tiedot vaik­ka raken­nuk­sen pin­ta­ma­te­ri­aalin reflek­tanssista ja kiillosta.

    Asuin­noik­si raken­netut tor­nit harvem­min ovat mitään arkkite­htu­urin helmiä ulko­mail­lakaan. Ikkunoiden sijoit­telua ym. määrit­telee pitkälti muut seikat kuin arkkite­htu­uri. Toimis­to­tor­nit ovat ihan oma lukun­sa, mut­ta niille ei näytä ole­van hirveästi kysyntää.

    1. Kyse ei ole haiain­neku­van ja todel­lisu­ue­den vö´älisestä ris­tiri­idas­ta vaan ase­makaa­van ja todel­lisu­u­den välis­es­tä ristiriidasta.

      1. Maankäyt­tö ja raken­nus­lain 135 § sanoo “Raken­nus­lu­van myön­tämisen edel­ly­tyk­senä ase­makaa­va-alueel­la on, että:
        1) raken­nushanke on voimas­sa ole­van ase­makaa­van mukainen;
        jne

        Eli voimme haas­taa Raken­nus­valvon­nan virkamiehet oikeu­teen? Hehän eivät saa lain mukaan myön­tää lupaa ase­makaa­van vas­taiselle raken­nuk­selle, kuten Osmon mukaan Kalasa­ta­mas­sa on tapahtunut. 

        Ryhtyykä Kapunkiym­päristölau­takun­ta asi­as­sa toimepiteisi­in raken­nus­valvon­taa kohtaan kun näin ilmeinen lain vas­tainen toim­inta on lau­takun­nan jäse­nen toimes­ta havaittu?

      2. Käytän­nössä kyse voi olla joko siitä, että raken­nus­lu­van myön­tänyt vira­nomainen on tulkin­nut har­maan värin riit­tävän vähäisek­si poikkea­mak­si kaavas­ta että lupa on voitu myön­tää, tai sit­ten har­maa väri on päätet­ty vas­ta luvan myön­tämisen jäl­keen, ja luvan myön­tänyt vira­nomainen on tulkin­nut aikaisem­mas­ta lupa­päätök­ses­tä poikkeamisen riit­tävän vähäiseksi.

        Ulkonäköa­siois­sa on aika vaikea perustel­la mikä on vähäistä ja mikä ei, tai mil­loin raken­nus täyt­tää MkRL:n 12§ vaa­timuk­sen “esteet­tis­es­ti tas­apain­ois­es­ta ympäristöstä”. Käytän­nössä mikään oikeu­sis­tu­in ei suos­tu­isi tuomit­se­maan virkamiehiä lain rikkomis­es­ta. Sik­si olisikin selkein­tä kir­ja­ta maankäyt­tö- ja raken­nus­laki­in yksiselit­teis­es­ti että _kaikki_ ulkonäköön liit­tyvät raken­nuslu­pakysymyk­set on hyväksytet­tävä val­tu­us­tol­la, ja että val­tu­us­to voi val­tu­ut­taa tähän tehtävään myös ulkop­uolisen tahon, esimerkik­si kaupunkiku­va­toimikun­nan (tai lupavi­ra­nomaisen). Täl­löin viimekäti­nen vas­tuu ja val­ta kaupunkiku­vas­ta lankeaisi täysin yksiselit­teis­es­ti kun­nan­val­tu­ute­tu­ille, eikä enää tarvit­sisi ihme­tel­lä, että mik­si tässä nyt taas pääsi käymään näin. Jos edelleen raken­net­taisi­in paskaa, niin siitä voisi syyt­tää suo­raan poliitikkoja.

      3. arkkite­hti: Sik­si olisikin selkein­tä kir­ja­ta maankäyt­tö- ja raken­nus­laki­in yksiselit­teis­es­ti että _kaikki_ ulkonäköön liit­tyvät raken­nuslu­pakysymyk­set on hyväksytet­tävä val­tu­us­tol­la, ja että val­tu­us­to voi val­tu­ut­taa tähän tehtävään myös ulkop­uolisen tahon, esimerkik­si kaupunkiku­va­toimikun­nan (tai lupaviranomaisen). 

        Voitaisi­in myös jät­tää kaavoista pois tulkin­nan­varaiset sana­muodot kuten “yleisilmeeltään”, “pääasial­lis­es­ti”, “olen­nais­es­ti” yms. Valvon­tavi­ra­nomaisel­la on kuitenkin val­ta poike­ta kaavamääräyk­sistä tapausko­htais­es­ti, joten voitaisi­in sanoa julk­i­sivu­jen on olta­va “valkoiset” eikä “yleisilmeeltään valkoiset”, eikä silti olisi mah­do­ton­ta, että julk­i­sivuista tulee harmaat.

  15. Onko torni arkkite­hdin silmää miel­lyt­tävä tai jotain muu­ta, sen ratkaisee rahoit­ta­ja eli siis asun­non osta­ja. Kalasa­ta­man tor­nitkin pitää saa­da myy­dyk­si. 15v sit­ten oli tor­ni­talo­ja kohtaan vas­tar­in­taa. Nyt ei liene. Kiva asua tor­ni­talos­sa. Onhan se, jos ei asu alak­er­roksis­sa. Kivaa on myös, jos yläk­er­roksista on vapaa maise­ma. Korkeista tor­ni­taloista puheenollen, ne ovat ns. “haas­teel­lisia” rak­en­taa. Mitä “haas­teel­lisem­pi”, sitä kalli­im­paa ja haas­teel­lisem­paa on myös kor­jaami­nen joskus. Arkkite­hdit piirustel­e­vat mielel­lään mitä ihmeel­lisem­piä raken­nuk­sia. Ei tarvitse ajatel­la myöhempiä kor­jauskus­tan­nuk­sia. Korkea tor­ni­ta­lo Suomen ilmas­to-olo­suhteis­sa on haas­teelli­nen. Har­va on vielä kokenut talvimyrskyn tor­ni­talos­sa ylhääl­lä. Tuulen nopeus yläk­er­ras­sa on 2–3 ker­tainen maan tasoon ver­rat­tuna. Se aset­taa omat rajoituk­set rak­en­tamiselle. Tai ainakin pitäisi.

  16. Tun­netusti ensin suun­nit­tel­laan jotain a sial­lisen näköistä, jon­ka jäl­keen “kus­tan­nuk­si­in” vedoten se vai­hde­taan ihan ele­ment­tite­htaan stan­dard­i­tuot­teeseen. Menee aina äpi.

    Pil­ven­pi­irtäjäkeskus­ket ovat usein taval­li­sis­sa kaupungeis­sa toimis­tokeskit­tymiä, yleen­sä siinä paikas­sa mis­sä ovat järke­vim­mät julkiset löi­iken­ney­htey­det (metro, juna tai vas­taa­va). Näis­sä haaste on, että illal­la on hie­man tyhjää ja autio­ta. Katu­ta­son liiketilo­ja ei niihin oikein näytä syn­tyneen. Määrä­tyn­lainen palvelukeskit­tymän jär­ki niis­sä on juuri toimistorakennuksina.

    Toinen hyvä idea on, että jäähal­li raken­netaan osak­si ostoskeskus­ta ja metroase­man yhtey­teen. Sil­loin jää on käytössä har­joit­telu­un. Kat­so­moiden rav­in­to­lat ja muut palve­lut toimi­vat päivisin kaup­pak­sek­sen osana ja illal­la osana jäähal­lia. HIFK:n hallin paik­ka olisi ollut Pasi­las­sa, mut­ta näke­myk­setön kaup­pamies halusi vain saa­da ilmaisen arvo­ton­tin kaupungi­la ja paikkaan joka liikkeille typerä.

    Elävän kaupun­gin syn­nyt­tämi­nen Suomes­sa on hie­man heikois­sa kan­timis­sa ainakin kaavavi­ras­to­jen osaamises­sa. Aiem­min kaupunkien keskuk­sia täyt­tivät pankit, kunnes tuli pankkikri­isi. Nyt on ymmär­rys, että ostok­sille poike­taan jalan. Hyvä yhdis­telmä toimis­to­ja, liikkeitä, rav­in­toloi­ta ja iltavi­ihde­paikko­ja mah­dol­lis­taa, että paikalla on liiket­tä aamu seit­semästä aamyöhön asti. Luon­nol­lis­es­ti se vaatii myös järkevän joukkoliikenteen.

    Miten pis­ara-rata saadaan takasin suun­nit­telu­un? Jos raideli­iken­net­tä avataan kil­pailulle, sen kap­a­siteet­ti tuylee enstistä täkeäm­mäk­si. Samal­la sen kaut­ta pää­sisi HIFK-halliin.

  17. Järkevä torni­rak­en­t­a­mi­nen korkea asum­isvi­ihtyvyys huomioitu­na, toteu­tuu mielestäni aika hyvin Dubais­sa, JLT (Jumeirah Lake Tow­ers)- alueel­la. Var­masti saman­laisia aluei­ta on maail­ma pul­lol­laan, annet­takoon vain yksi esimerk­ki. Alueel­la asuu 35000 ihmistä ja työsken­telee 15000 (myön­netään, eihän se ole yksi­no­maan asuinalue). Korkeat tor­nit (voisi­vat kyl­lä olla vielä korkeampia), hyvät palve­lut lähel­lä, aika iso puis­to käve­lyetäisyy­del­lä. Mielestäni paljon miel­lyt­tävämpi asuinalue, kuin yksikään umpiko­rt­teli. Ja ehkä se on kat­so­jan silmässä, mut­ta ei ne tor­nit nyt kovin rumia ole allekir­joit­ta­neen mielestä. Tietysti se, että suo­ma­laiset lafkat rak­en­taa halv­in­ta ja ruminta, jos vain tilaisu­us annetaan, on ihan oma tari­nansa suo­ma­lais­es­ta asuntomarkkinasta.

    1. ML:
      Tietysti se, että suo­ma­laiset lafkat rak­en­taa halv­in­ta ja ruminta, jos vain tilaisu­us annetaan, on ihan oma tari­nansa suo­ma­lais­es­ta asuntomarkkinasta.

      Ei “suo­ma­laisu­us” selitä sinän­sä mitään. Joku tai joitain ero­ja sään­telyssä ja sitä kaut­ta markki­nois­sa on kai olta­va, jos muis­sa euroop­palai­sis­sa raken­netaan hienom­pia raken­nuk­sia? Tietääkö joku, mitä ne voivat olla? Esim. Viroon tai Nor­jaan nähden?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.