Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018

Aivan gigant­ti­nen lis­ta. Sen läpi­lu­ke­mi­seen meni niin pal­jon aikaa, että tama selos­tus jäi vähän ylimalkaiseksi

Jät­kä­saa­ren­lai­tu­rin liikennesuunnitelma

(Pöy­däl­tä)

Näin ei voi jat­kaa. Jät­kä­saa­ren pitäi­si kui­ten­kin olla ennen kaik­kea asui­na­lue. On hin­taoh­jauk­sel­la siir­ret­tä­vä osa kumi­pyö­rä­lii­ken­tees­tä Vuosaareen.

Töö­lön­tul­lin kort­te­lin 520 asemakaava

(Pöy­däl­tä)

Täs­sä ongel­ma­na ovat ton­tit, jot­ka on jätet­ty kaa­van ulko­puo­lel­le. Joko tämä palau­te­taan ja keho­te­taan liti­tä­mään ne tähän kaa­vaan tai sit­ten – mitä kan­na­tan – kii­reh­dim­me nii­tä pois jätet­ty­jä tontteja.

Paki­lan ja Tuo­ma­rin­ky­län aluesuunnitelma

Pöy­däl­tä

En tie­dä, mik­si tämä pyy­det­tiin pöydälle

Puo­tin­har­jun Puhok­sen varaa­mi­nen NSF Finlandille

Han­ka­la jut­tu. Vähem­mis­tö­osak­kaat pel­kää­vät koh­ta­lo­aan. Toi­saal­ta kau­pun­gin on vähän vai­kea puut­tua yhtiön sisäi­seen pää­tök­sen­te­koon. Eikä tätä kiin­teis­töä voi jät­tää pai­kal­leen laho­maan­kaan. Var­maan­kin uudes­taan pöydälle.

Öster­sun­do­min raken­nus­kiel­lon jatkaminen

Maa­no­mis­ta­jat ovat ymmär­ret­tä­väs­ti rai­vois­saan, kos­ka alue on ollut rake­nus­kiel­los­sa pit­kään. Toi­saal­ta on vähän vai­kea myön­tää raken­nus­lu­pa alu­eel­le, jos­ta talot jou­dut­tai­siin koh­ta pur­ka­maan pois. Öster­sun­do­min kaa­voi­tus on jämäh­tä­nyt pahas­ti pai­kal­leen, kos­ka met­ros­ta ei saa kan­nat­ta­vaa mitenkään.

Mäke­län­ka­dun liikennesuunnitelma

Katu menee remont­tiin. Sii­nä yhtey­des­sä sin­ne teh­dään pyö­rä­tiet ja ratik­ka­py­säk­ke­jä pois­te­taan rati­koi­den kulun nopeut­ta­mi­sek­si. Vaik­ka remont­ti ei joh­du pyö­rä­teis­tä, nii­tä sii­tä tul­laan taas syyt­tä­mään niin kuin Mechelininkadullakin.

Van­ho­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen vuokrankorotukset

Ton­tin vuo­krat ovat olleet pai­koin kiin­teis­tö­ve­roa alem­mat. Nyt nii­tä nos­te­taan sit­ten kun­nol­la. Ei kui­ten­kaan lähel­le­kään tasoa, jota perus­te­taan uudis­ra­ken­ta­mi­sel­ta. Täs­sä on vlai­tet­tu sii­tä, että suo­je­lu­kaa­vas­sa ton­tin arvo ei tosia­sias­sa ole yhtä hyvä kuin vapaas­ti käy­tet­tä­väs­sä ja että toteu­tu­neen raken­nus­pin­ta-alan mit­taa­mi­ses­sa on ongel­mia. Ja sit­ten ei pide­tä vuo­kran kohoa­mi­ses­ta noin ylipäänsä.

Käpy­lä­läi­set ovat ihme­tel­leet, mik­si hei­dän maan­vuo­kran­sa on mui­ta kor­keam­pi. Se joh­tuu sii­tä, että toteu­tu­neis­sa asun­to­kau­pois­sa alue on osoit­tau­tu­nut mui­ta arvokkaammaksi.

Kohoa­van maan­vuo­kran on sanot­tu ede­saut­ta­van gent­ri­fi­gaa­tio­ta. Ainoa tapa tais­tel­la sitä vat­saan on hin­ta­sään­nös­te­ly ja se, että asun­non myyn­ti anne­taan kau­pun­gin teh­tä­väk­si. Sii­nä taas on mui­ta ongel­mia. Mitä alem­pi ton­tin­vuo­kra, sitä kor­keam­mat myyn­ti­hin­nat. Sekin kar­sii pie­ni­tu­loi­set pois.

Tätä kui­ten­kin vie­lä makustellaan.

Sil­ta­saa­ren­por­tin suun­nit­te­lu- ja toteu­tus­kil­pai­lu­ja kiin­teis­tö­jen myy­mi­nen HYY-kiinteistölle

HYY voit­ti kil­pai­lun mie­len­kiin­toi­sel­la ehdo­tuk­sel­la, jon­ka toi­min­nal­li­suus (tut­ki­ja­ho­tel­li mm.) pal­ve­lu­ee tar­koi­tus­ta hyvin.

Asun­to­tont­tien varaustilanne

Asun­to­tont­te­ja on varat­tu­na todel­la pal­jon, mut­ta nii­tä ei saa­da kovin­kaan nopeas­ti rakennuskelpoisiksi.

Fal­kul­lan kii­lan katusuun­ni­tel­man hyväksyminen

Täs­sä raken­ne­taan umpeen väy­lä, jota pit­kin jos­kus suun­ni­tel­tiin Hel­sin­ki – Sipoo –Por­voo –Kot­ka rataa. Itse kaa­va on hyväk­syt­ty aiemmin.

 

Tat­ta­ri­har­jun eritasoliittymä

Tämä tuli lausun­noil­ta, jot­ka eivät tuot­ta­neet mer­kit­tä­viä muutoksia.

Ret­kei­li­jän­ka­tu 11–15 ase­ma­kaa­va Vuosaaressa

Tyh­jil­leen ole­va toi­mi­ti­la­ra­ken­nus sekä pysä­köin­ti­tont­ti ote­taan hyö­ty­käyt­töön . Asun­to­ja opis­ke­li­joil­le ja muil­la­kin, yhteen­sä 220 uut­ta vuosaarelaista.

Puo­ti­lan ostos­kes­kuk­sen varaa­mi­nen ja myyminen/vuokraaminen Lumo-asun­noil­le (omaa sukua VVO)

Van­ho­ja osta­rei­ta kato­aa oikein vauh­dil­la. Kysy­myk­seen, miten tämä nyt Koja­mol­le (VVO) meni, löy­tyy lis­tal­ta seli­tys. Koja­mo on hank­ki­nut yhtiön osake-enemmistön.

 

 

 

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018”

  1. Tuos­sa Taka-Töö­lön kaa­vas­sa­han ei ole mil­lään muul­la väliä kuin tasa­ver­tai­suu­del­la. Eri kii­ny­eis­tö­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va samoin. Jos YIT on saa­nut luvan muut­taa oman kiin­teis­tön­sä toi­mi­ti­lois­ta asuin­käyt­töön tie­tyin ehdoin, on koh­tuul­lis­ta että saman kort­te­lin tai saman alu­een muut kiin­teos­tö­no­mis­ta­jat saa­vat muut­taa omien kiin­teis­tö­jen­sä käyt­tö­tar­koi­tus­ta samoin ehdoin.

    Kaik­ki muu joh­taa mie­li­val­taan ja lopul­ta korruptioon.

    Onko sit­ten eri­kois­ta vai ei, että mark­ki­na­ta­lout­ta vas­ta opet­te­le­vas­sa Suo­mes­sa täl­läi­set yksin­ker­tai­set hal­lin­to­käy­tän­töi­hin liit­ty­vät asiat ovat välil­lä usko­mat­to­man vaikeita.

    1. j‑lu:
      Tuos­sa Taka-Töö­lön kaa­vas­sa­han ei ole mil­lään muul­la väliä kuin tasa­ver­tai­suu­del­la. Eri kii­ny­eis­tö­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va samoin. Jos YIT on saa­nut luvan muut­taa oman kiin­teis­tön­sä toi­mi­ti­lois­ta asuin­käyt­töön tie­tyin ehdoin, on koh­tuul­lis­ta että saman kort­te­lin tai saman alu­een muut kiin­teos­tö­no­mis­ta­jat saa­vat muut­taa omien kiin­teis­tö­jen­sä käyt­tö­tar­koi­tus­ta samoin ehdoin.

      Kaik­ki muu joh­taa mie­li­val­taan ja lopul­ta korruptioon.

      Onko sit­ten eri­kois­ta vai ei, että mark­ki­na­ta­lout­ta vas­ta opet­te­le­vas­sa Suo­mes­sa täl­läi­set yksin­ker­tai­set hal­lin­to­käy­tän­töi­hin liit­ty­vät asiat ovat välil­lä usko­mat­to­man vaikeita.

      Suo­mes­sa ei ole todis­te­tus­ti kor­rup­tio­ta. Sen sijaan esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa on todis­te­tus­ti pal­jon kor­rup­tio­ta liit­tyen asun­to­ra­ken­ta­mi­seen tois­ten rahoil­la, eli ns. sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon. Niin pal­jon, että pai­kal­li­sil­la dema­reil­la on välil­lä ollut vai­kea löy­tää puheen­joh­ta­jaa ja on ollut pak­ko lai­na­ta LO:sta. Mut­ta kuten todet­tiin, Suo­mes­sa ei ole korruptiota.

  2. Jät­kä­saa­ren­lai­tu­rin lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma on tär­keä aihe. Toi­vot­ta­vas­ti saat­te palau­tet­tua tämän val­mis­te­luun, ja saa­maan lisä­huo­mio­ta sil­le, miten Län­si­sa­ta­man toi­min­nas­ta sai­si vähem­män auto­lii­ken­teel­le perus­tu­vaa. Tila lop­puu kes­ken, ja nyt jopa lai­te­taan kevyt lii­ken­ne ja auto­lii­ken­ne kamp­pai­le­maan tilasta.

    1. Rol­le:
      Jät­kä­saa­ren­lai­tu­rin lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma on tär­keä aihe. Toi­vot­ta­vas­ti saat­te palau­tet­tua tämän val­mis­te­luun, ja saa­maan lisä­huo­mio­ta sil­le, miten Län­si­sa­ta­man toi­min­nas­ta sai­si vähem­män auto­lii­ken­teel­le perus­tu­vaa. Tila lop­puu kes­ken, ja nyt jopa lai­te­taan kevyt lii­ken­ne ja auto­lii­ken­ne kamp­pai­le­maan tilasta.

      Tun­ne­tus­ti maan­tie­teel­le emme mah­da mitäään. Ja Hel­sin­ki on n iemellä.

      Tosia­sia vali­tet­ta­vas­ti on, että Jät­kä­saa­ren mat­kus­ta­ja­lai­va­lii­ken­nett­tä ei oikein voi siir­tää muu­al­le. Jät­kä­saa­ri muu­ten on Rau­ta­tie­a­se­mas­ta suun­nil­len yhtä kau­ka­na kuin Vär­tan Cent­rals­ta­tio­nis­ta Onko­han sin­ne ahneh­dit­tu lii­kaa asutusta?

      1. Mark­ku af Heur­lin: Tun­ne­tus­ti maan­tie­teel­le emme mah­da mitäään. Ja Hel­sin­ki on n iemellä.

        Onko­han sin­ne ahneh­dit­tu lii­kaa asutusta?

        Ruuh­kat joh­tu­vat 99-pro­sent­ti­ses­ti auto­lau­tois­ta. Jät­kä­saa­reen raken­ne­tuil­la taloil­la ei täs­sä asias­sa ole pal­joa­kaan mer­ki­tys­tä, kun ongel­ma on auto­jen saa­mi­nen Ruo­ho­lah­den (raken­net­tu 90-luvul­la) läpi. Pul­lon­kau­lat ovat Län­si­sa­ta­man­ka­dun ja Itä­me­ren­ka­dun ris­teys sekä Jät­kä­saa­ren­lai­tu­rin ja Mec­he­li­nin­ka­dun risteys.

        Ongel­man ydin on sii­nä, että varus­ta­mot ovat itse ahneus­päis­sään tilan­neet laut­to­ja, joi­den kyy­tiin mah­tuu luok­kaa 500–800 autoa, vaik­ka tie­si­vät, ettei kau­pun­gil­la ole mitään tai­ka­kons­tia, jol­la sato­ja auto­ja ker­ral­laan voi­tai­siin tele­por­ta­ta Ruo­ho­lah­den ja Sal­mi­saa­ren lii­ken­ne­va­lo­jen läpi Län­si­väy­läl­le. Varus­ta­mo­jen näkö­kul­mas­ta maa­il­ma päät­tyy sata­ma-alu­een rajal­le, joten vas­tuu koi­te­taan sysä­tä kau­pun­gin nis­koil­le. Jär­ke­väs­sä maa­il­mas­sa kau­pun­ki ei alis­tui­si kiris­tet­tä­väk­si, vaan ongel­ma rat­kais­tai­siin jono­tut­ta­mal­la auto­ja sata­ma-alu­een sisäl­lä ja pääs­tä­mäl­lä nii­tä katu­verk­koon sen ver­ran pie­nis­sä eris­sä, ettei paho­ja ruuh­kia pää­se syn­ty­mään. Täl­löin hai­tat koh­dis­tui­si­vat oikein. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä jon­kin­lai­nen tun­ne­li­rat­kai­su voi­si olla hyvä, mut­ta mie­les­tä­ni varus­ta­mo­jen pitäi­si osal­lis­tua sen maksamiseen.

      2. Kysy­mys on, mis­sä autot varas­toi­daan sik­si aikaa kun ne pur­kau­tu­vat lii­ken­teen­pul­lon­kau­lo­jen läpi. Ne pitäi­si varas­toi­da sii­hen lai­vaan, kos­ka sin­ne­hän ne mah­tu­vat. Pure­taan ne lai­vois­ta vähän hitaam­min ulos ja ongel­ma on rat­kais­tu. Voi­si ehkä joh­taa myös sii­hen, että käyt­tä­vät pie­nem­piä lai­vo­ja — tai siis lai­vo­ja, joi­hin mah­tuu vähem­män auto­ja ja vie­vät pal­jon auto­ja kul­jet­ta­vat lai­vat Vuo­saa­reen. Pork­ka­la oli­si myös hyvä paik­ka. Se vei­si Hel­sin­gil­tä sata­ma­tu­lo­ja, mut­ta kau­pun­gil­le nämä auto­lau­tat ovat kyl­lä tap­piol­li­sia, kos­ka ulkois­hai­tat ovat niin suu­ria. Jos tuo­ta var­ten jou­du­taan raken­ta­maan puo­len mil­jar­din euron tun­ne­li, aika kau­an saa­daan sata­ma­mak­su­ja periä, ennen kuin se on maksettu.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tuo­ta var­ten jou­du­taan raken­ta­maan puo­len mil­jar­din euron tun­ne­li, aika kau­an saa­daan sata­ma­mak­su­ja periä, ennen kuin se on maksettu. 

        Teh­dään sen sijaan Tal­lin­nan tun­ne­li. Mak­saa pal­jon enem­män, mut­ta Tal­lin­nan-lai­voil­ta vapau­tu­via sata­ma-aluei­ta voi­daan myy­dä tont­ti­maak­si, mikä tuot­taa kau­pun­gil­le hyvät tulot- ja pääs­tään eroon ulkoishaitoista.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kysy­mys on, mis­sä autot varas­toi­daan sik­si aikaa kun ne pur­kau­tu­vat lii­ken­teen­pul­lon­kau­lo­jen läpi. 

        Eikö siel­lä sata­mas­sa ole val­miik­si laa­nia useam­mal­le­kin autokannelliselle?

        Jos oli­sin per­su, ehdot­tai­sin rat­kai­suk­si sisä­ra­ja­tar­kis­tus­ten palaut­ta­mis­ta. Se aina­kin tuot­tai­si katu­verk­koon hyvin sään­nös­tel­tyä liikennevirtaa.

      5. Pert­sa:

        …Ongel­man ydin on sii­nä, että varus­ta­mot ovat itse ahneus­päis­sään tilan­neet laut­to­ja, joi­den kyy­tiin mah­tuu luok­kaa 500–800 autoa, vaik­ka tie­si­vät, ettei kau­pun­gil­la ole mitään tai­ka­kons­tia, jol­la sato­ja auto­ja ker­ral­laan voi­tai­siin tele­por­ta­ta Ruo­ho­lah­den ja Sal­mi­saa­ren lii­ken­ne­va­lo­jen läpi Länsiväylälle… 

        Kat­so kar­tas­ta, ei tuom rat­kai­su niin vai­ke­aa oli­si, jos se halut­tai­siin ratkaista.

      6. Kal­le: Kat­so kar­tas­ta, ei tuom rat­kai­su niin vai­ke­aa oli­si, jos se halut­tai­siin ratkaista.

        Lope­ta salai­lu ja ker­ro rat­kai­susi. Olen minä kart­taan kat­so­nut. Arvaan, että ehdo­tat jotain todel­la kal­lis­ta tun­ne­li- tai siltaratkaisua.

      7. Pertza: Lope­ta salai­lu ja ker­ro rat­kai­susi. Olen minä kart­taan kat­so­nut. Arvaan, että ehdo­tat jotain todel­la kal­lis­ta tun­ne­li- tai siltaratkaisua.

        Itsea­sias­sa, kun hal­paa kak­si­ker­ros­rat­kai­sua ei enää voi­da teh­dä, niin teh­dään suo­ra bule­var­di länk­kä­ril­le. Pari taloa jou­du­taan pak­ko­lu­nas­ta­maan, mut­ta se ei mak­sa mal­tai­ta. Jalan­kul­ku kadun ali ja auto­jen kään­ty­mi­nen vain oikeal­le, eli rat­kai­sut joi­ta käy­te­tään pal­jon esi­mer­kik­si Parii­sis­sa. Ainoa haas­te on Pork­ka­lan­ka­dun ris­teys, mitä sil­le tehdään.

        Kyse on kui­ten­kin poh­jim­mil­taan ruo­dot­to­man huo­nos­ta suun­nit­te­lus­ta. Kun polii­ti­kot anta­vat vää­rät läh­tö­ar­vot (sata­man siir­to) pitää vir­ka­mies­ten kye­tä sil­ti suun­nit­te­le­maan toi­mi­va ratkaisu.

      8. Pari taloa jou­du­taan pak­ko­lu­nas­ta­maan, mut­ta se ei mak­sa maltaita. 

        Via Bal­tican lin­jaa­mis­ta Jät­kä­saa­ren kaut­ta perus­tel­laan sil­lä, että oli­si kal­liim­paa kul­jet­taa kumi­pyö­rä­lii­ken­ne Vuo­saa­reen. Olet­ko las­ke­nut, kuin­ka tuo raken­net­tu­jen talo­jen pur­ka­mi­nen suh­tau­tuu tuo­hon lai­vayh­tiöi­den hint­rae­roon. Mikä pitäi­si olla lisä­mak­su Jät­kä­saa­ren kaut­ta kul­je­tet­ta­vas­ta autos­ta, että tuo rat­kai­susi saa­daan sil­lä rahoi­te­tuk­si? Sil­lä et kai kuvit­te­le, että sen mak­sa­mi­nen kuu­lui­si jol­le­kin muulle?

  3. Mäke­län­ka­dun liikennesuunnitelma
    Kato menee remont­tiin. Sii­nä yhtey­des­sä sin­ne teh­dään pyö­rä­tiet ja ratik­ka­py­säk­ke­jä pois­te­taan rati­koi­den kulun nopeut­ta­mi­sek­si. Vaik­ka remont­ti ei joh­du pyö­rä­teis­tä, nii­tä sii­tä tul­laan taas syyt­tä­mään niin kuin Mechelininkadullakin.”

    Tat­ta­ri­har­jun eritasoliittymä
    Tämä tuli lausun­noil­ta, jot­ka eivät tuot­ta­neet mer­kit­tä­viä muutoksia.”

    Auto­jen eri­ta­so­liit­ty­miä, tun­ne­lei­ta (Sör­näi­nen 160 mil­joo­naa) tai kadun siir­to­ja (Pasi­la 120 mil­joo­naa) raken­nel­laan men­nen tul­len eikä kukaan kysee­na­lais­ta mitään, vaik­ka ne hyö­dyt­tä­vät pel­käs­tään autoi­le­vaa vähem­mis­töä kun­nal­lis­ve­ron mak­sa­jis­ta ja hait­taa­vat kaik­kia mui­ta. Sit­ten kun raken­ne­taan jotain, joka vähän­kin liit­tyy pyö­räi­lyyn, alkaa val­ta­va huu­to, vaik­ka hin­ta­lap­pu on kym­me­nes­osa autoin­ves­toin­neis­ta ja käy­tän­nös­sä kaik­ki kau­pun­ki­lai­set pyöräilevät.

    Vai­kut­tai­si sil­le, että myös lau­ta­kun­ta sovel­taa tätä yleis­tä käy­tän­töä. Hel­sin­gis­sä yksi­tyi­sau­toi­lu onkin viho­vii­mei­nen liik­ku­mis­muo­to ainoas­taan pape­ril­la, inves­toin­neis­ta pää­tet­täes­sä se on aina ensimmäisenä.

  4. Kohoa­va tont­ti­vuo­kra edis­tää gent­ri­fi­kaa­tio­ta.” Gent­ri­fi­kaa­tio­ko on nykyi­sin se perus­te, jol­la yri­te­tään pitää kiin­ni omis­ta eduis­ta? Ei ole mie­les­tä­ni gent­ri­fi­kaa­tion hidas­ta­mis­ta, että joil­le­kin onnek­kail­le nyt vaan lyö­dään hal­vem­mat vuo­krat kuin toi­sil­le var­sin­kin, kun vali­koi­tu­mis­ta onnek­kai­den kes­kuu­des­sa ei ole todel­li­suu­des­sa teh­ty vaan näi­den onnek­kai­den jou­kos­sa on myös nii­tä gent­ri­fi­kaa­tion vas­tus­ta­jien veri­vi­hol­li­sia: ylem­män kes­ki­luo­kan tai ylä­luo­kan edus­ta­jia, jot­ka voi­vat ihan hyvin mak­saa myös mark­ki­na­vuo­kran tontistaan.

  5. Kato menee remont­tiin. Sii­nä yhtey­des­sä sin­ne teh­dään pyö­rä­tiet ja ratik­ka­py­säk­ke­jä pois­te­taan rati­koi­den kulun nopeut­ta­mi­sek­si. Vaik­ka remont­ti ei joh­du pyö­rä­teis­tä, nii­tä sii­tä tul­laan taas syyt­tä­mään niin kuin Mechelininkadullakin.”

    Mik­töä rati­kak­py­sä­kit pois­te­taan. ja mitä todel­lis­ta hyö­tyä sii­tä on? Suo­raan snaoen kuu­loos­taa höl­mö­läis­ten peitonpidentämiseltä.

    1. Mark­ku af Heur­lin:

      Mik­töä rati­kak­py­sä­kit pois­te­taan. ja mitä todel­lis­ta hyö­tyä sii­tä on? Suo­raan snaoen kuu­loos­taa höl­mö­läis­ten peitonpidentämiseltä.

      No nyt aio­taan pois­taa esi­mer­kik­si Lau­ta­tar­han­ka­dun pysäk­ki, kun sil­lä on niin vähän käyt­tä­jiä. Aika mie­len­kiin­tois­ta, kos­ka Mec­he­li­nin­ka­dul­ta pois­te­taan vilk­kain eli Calo­niuk­sen­ka­dun pysäk­ki. Se hidas­ti pahan­lai­ses­ti ratik­ka­lii­ken­net­tä (5 sekun­tia), kun sil­lä oli niin pal­jon käyt­tä­jiä. Näin jous­ta­vaa on vih­reä kaupunkisuunnittelu.

      1. Calo­niuk­sen­ka­dun pysäk­ki. Se hidas­ti pahan­lai­ses­ti ratik­ka­lii­ken­net­tä (5 sekuntia)

        Sor­ry nyt, mut­ta jokin raja vää­ris­te­lyl­lä­kin. Vaik­ka ratik­ka kär­si­si vain stop and go ran­gais­tuk­sen, se vdei­si enem­män kui vii­si sekuntia.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sor­ry nyt, mut­ta jokin raja vää­ris­te­lyl­lä­kin. Vaik­ka ratik­ka kär­si­si vain stop and go ran­gais­tuk­sen, se vdei­si enem­män kui vii­si sekuntia. 

        Lii­ken­ne­va­lois­sa menee minuut­te­ja, etuu­det eivät toimi.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sor­ry nyt, mut­ta jokin raja vää­ris­te­lyl­lä­kin. Vaik­ka ratik­ka kär­si­si vain stop and go ran­gais­tuk­sen, se vdei­si enem­män kui vii­si sekuntia.

        Has­su jut­tu, mut­ta tie­to 5 sekun­nis­ta on peräi­sin tääl­tä sinun blo­gil­ta­si. Sitä ennen puhut­tiin hur­jas­ta 12 sekun­nin seisahtumisesta.

      4. Pysäh­dys jar­ru­tuk­si­neen ja kiih­dy­tyk­si­neen vie pal­jon enem­män kuin 12 sekun­tia. Tuo 12 sekun­tia sisäl­tää ilmei­ses­ti vain sen ajan, jon­ka ratik­ka sei­soo. Lisäk­si pysäk­ki ennen valo­ja saa aikaan sen, ettei rati­kal­le voi­da antaa tark­ko­ja valoe­tuuk­sia, kos­ka valo ei voi tie­tää, mil­loin ratik­ka on val­mis jat­ka­maan matkaa.

  6. Ton­tin­vuo­krien suu­ru­den yhdek­si perus­tak­si kau­pun­ki esit­tää ker­ro­sa­lo­ja. Läh­tö­koh­tai­ses­ti ok, mut­ta aset­taa asuk­kaat eriar­voi­seen ase­maan seu­raa­vis­ta syistä:
    ‑kau­pun­ki ei voi huo­mioi­da luvat­ta teh­ty­jä kel­la­rei­ta tai ulla­koi­ta, mut­ta aikoo rokot­taa kipeäm­min luvan hake­nei­ta. Kel­la­ri voi kas­vat­taa asun­non käyt­tö­alaa ja samal­la vuo­kraa hel­pos­ti 50%. Pelk­kä lupa­ku­vis­ta löy­ty­vä asui­na­la ei voi olla vuo­kran peruste.
    ‑ker­ro­sa­la­las­ken­nas­sa tulee sovel­taa suo­raan ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön ohjet­ta pin­ta-alois­ta. Nyt asia­kir­jois­sa on lisä­lis­ta poik­keuk­sis­ta, joi­ta täs­sä tapauk­ses­sa las­ket­tai­si mukaan: ulko­sei­nät, por­taat ja aukot kai­kis­sa ker­rok­sis­sa jne. Ei voi olla niin että laki­sää­teis­tä ker­ro­sa­lan käsi­tet­tä tul­ki­taan ahneuk­sis­sa toisin.
    ‑vaik­ka suo­je­lu­koh­teet ovat hie­no­ja ja arvos­tet­tu­ja, vuo­kran­mää­ri­tyk­ses­sä pitää ottaa huo­mioon, että nii­tä ei saa­da ”tek­ni­ses­ti” iki­nä uuden­ver­tai­sik­si juu­ri suo­je­lun vuok­si. Esi­mer­kik­si kaik­kiin tiloi­hin ylä­ker­rois­sa ja kel­la­reis­sa ei saa ava­ta sää­dös­ten­muk­si­sia ikku­noi­ta, lisä­läm­mö­ne­ris­tys­tä ei voi saa­da nyky­ta­sol­le (huo­mat­ta­vat ener­gia­ku­lut) jne. On val­he väit­tää että raken­nuk­set oli­si­vat itses­sään arvok­kaam­pia kuin muu­al­la, alu­eet koko­nai­suu­te­na voi­vat olla arvos­tet­tu­ja. Toteu­tu­nei­den kaup­pa­hin­to­jen tii­rai­lu ei avaa edel­lä­ku­vat­tua haas­tet­ta suo­je­lu­ta­lo­hen pitämisessä.

    1. Jus­si:
      Ton­tin­vuo­krien suu­ru­den yhdek­si perus­tak­si kau­pun­ki esit­tää ker­ro­sa­lo­ja. Läh­tö­koh­tai­ses­ti ok, mut­ta aset­taa asuk­kaat eriar­voi­seen ase­maan seu­raa­vis­ta syistä:
      ‑kau­pun­ki ei voi huo­mioi­da luvat­ta teh­ty­jä kel­la­rei­ta tai ulla­koi­ta, mut­ta aikoo rokot­taa kipeäm­min luvan hake­nei­ta. Kel­la­ri voi kas­vat­taa asun­non käyt­tö­alaa ja samal­la vuo­kraa hel­pos­ti 50%. Pelk­kä lupa­ku­vis­ta löy­ty­vä asui­na­la ei voi olla vuo­kran peruste.
      ‑ker­ro­sa­la­las­ken­nas­sa tulee sovel­taa suo­raan ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön ohjet­ta pin­ta-alois­ta. Nyt asia­kir­jois­sa on lisä­lis­ta poik­keuk­sis­ta, joi­ta täs­sä tapauk­ses­sa las­ket­tai­si mukaan: ulko­sei­nät, por­taat ja aukot kai­kis­sa ker­rok­sis­sa jne. Ei voi olla niin että laki­sää­teis­tä ker­ro­sa­lan käsi­tet­tä tul­ki­taan ahneuk­sis­sa toisin.
      ‑vaik­ka suo­je­lu­koh­teet ovat hie­no­ja ja arvos­tet­tu­ja, vuo­kran­mää­ri­tyk­ses­sä pitää ottaa huo­mioon, että nii­tä ei saa­da ”tek­ni­ses­ti” iki­nä uuden­ver­tai­sik­si juu­ri suo­je­lun vuok­si. Esi­mer­kik­si kaik­kiin tiloi­hin ylä­ker­rois­sa ja kel­la­reis­sa ei saa ava­ta sää­dös­ten­muk­si­sia ikku­noi­ta, lisä­läm­mö­ne­ris­tys­tä ei voi saa­da nyky­ta­sol­le (huo­mat­ta­vat ener­gia­ku­lut) jne. On val­he väit­tää että raken­nuk­set oli­si­vat itses­sään arvok­kaam­pia kuin muu­al­la, alu­eet koko­nai­suu­te­na voi­vat olla arvos­tet­tu­ja. Toteu­tu­nei­den kaup­pa­hin­to­jen tii­rai­lu ei avaa edel­lä­ku­vat­tua haas­tet­ta suo­je­lu­ta­lo­hen pitämisessä.

      Täs­sä nimi­merk­ki Jus­sin kom­men­tis­sa on pal­jon ter­mi- ja asia­vir­hei­tä. Eri laa­juus­tie­doil­le on tar­kat omat ter­min­sä ja las­ken­ta­sään­tön­sä. Täs­sä kom­men­tis­sa nuo sot­ke­taan pahasti.

      1. JV:n sopii kor­ja­ta asia­vir­heet, sekä tutus­tua hul­lun­ku­ri­seen ehdo­tuk­seen, jos­sa ker­ro­sa­laa las­ket­tai­si ihan omil­la sään­nöil­lä. Point­ti asuk­kai­den epä­ta­sa-arvos­ta edel­li­sis­sä tapauk­sis­sa on hyvin validi.

  7. Auto­puo­lue päät­ti sit­ten Jät­kä­saa­res­sa, että käve­li­jöi­den olo­suh­tei­ta voi­daan huo­non­taa enti­ses­tään vain, jot­ta sata­man lii­ken­ne voi­si jonot­taa 50 met­riä pidem­mäl­lä kais­tal­la. Katu on jopa lau­ta­kun­nan itse hyväk­sy­mien jalan­kul­ku­pai­not­tei­se­na kehi­tet­tä­vien katu­jen listalla. 

    Mil­loin­ko­han tämä hul­luus ymmär­re­tään lopet­taa myös kokoo­muk­ses­sa ja dema­reis­sa. Urbaa­nia elä­mää arvos­ta­vien äänet voi­vat kado­ta enti­ses­tään seu­raa­vis­sa kun­ta­vaa­leis­sa. Vink­ki kai­kil­le, jot­ka eivät halua seu­raa­vak­si vih­re­ää por­mes­ta­ria: lopet­ta­kaa auto­lii­ken­net­tä pyhä­nä pitä­vä politiikka.

    1. Johan­nes:
      Auto­puo­lue päät­ti sit­ten Jät­kä­saa­res­sa, että käve­li­jöi­den olo­suh­tei­ta voi­daan huo­non­taa enti­ses­tään vain, jot­ta sata­man lii­ken­ne voi­si jonot­taa 50 met­riä pidem­mäl­lä kais­tal­la. Katu on jopa lau­ta­kun­nan itse hyväk­sy­mien jalan­kul­ku­pai­not­tei­se­na kehi­tet­tä­vien katu­jen listalla. 

      Mil­loin­ko­han tämä hul­luus ymmär­re­tään lopet­taa myös kokoo­muk­ses­sa ja dema­reis­sa. Urbaa­nia elä­mää arvos­ta­vien äänet voi­vat kado­ta enti­ses­tään seu­raa­vis­sa kun­ta­vaa­leis­sa. Vink­ki kai­kil­le, jot­ka eivät halua seu­raa­vak­si vih­re­ää por­mes­ta­ria: lopet­ta­kaa auto­lii­ken­net­tä pyhä­nä pitä­vä politiikka.

      Ongel­ma on ihan itse aiheu­tet­tu. Fik­su suun­nit­te­li­ja oli­si teh­nyt vetä­vän väy­län Länk­kä­ril­tä sata­maan. Kuka­han ne on suunnitellut?

      1. Suun­ni­tel­ma perus­tui alun perin sii­hen, että sata­ma siir­re­tään Jät­kä­saa­res­ta Vuo­saa­reen. Oli pie­ni yllä­ri, että sata­ma päät­ti siir­tää sen takai­sin Jätkäsaareen.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suun­ni­tel­ma perus­tui alun perin sii­hen, että sata­ma siir­re­tään Jät­kä­saa­res­ta Vuo­saa­reen. Oli pie­ni yllä­ri, että sata­ma päät­ti siir­tää sen takai­sin Jätkäsaareen.

        Sekin on monel­le pie­ni yllä­ri, että Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­ma Hel­sin­gin sata­ma onkin suve­ree­ni kunin­gas­kun­ta, jon­ka pää­tök­siin eivät val­tuu­te­tut voi vaikuttaa.

      3. Sekin on monel­le pie­ni yllä­ri, että Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­ma Hel­sin­gin sata­ma onkin suve­ree­ni kunin­gas­kun­ta, jon­ka pää­tök­siin eivät val­tuu­te­tut voi vaikuttaa.

        Äänin 7–6 julis­tet­tiin suve­ree­nik­si kuningaskunnaksi.

      4. Kal­le: Ongel­ma on ihan itse aiheu­tet­tu. Fik­su suun­nit­te­li­ja oli­si teh­nyt vetä­vän väy­län Länk­kä­ril­tä sata­maan. Kuka­han ne on suunnitellut?

        Mitä reit­tiä tämä fik­sun suun­nit­te­li­jan teke­mä väy­lä oli­si kul­ke­nut? Kysyn mielenkiinnosta.

  8. Kau­pun­gin maa­no­mis­tus on ongel­ma. Se häi­rit­see mark­ki­noi­ta sitä enem­män, mitä läpi­nä­ky­mät­tö­mäm­pää se on. Ongel­ma­ton­ta se ei ole kos­kaan, mut­ta vuo­kra­tont­tien osal­ta se on hyvin ongel­mal­lis­ta. Paras kei­no on kiel­tää kun­nil­ta maa­no­mis­tus pl. kun­nal­li­set toiminnot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.