Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018

Aivan gigant­ti­nen lista. Sen läpilukemiseen meni niin paljon aikaa, että tama selostus jäi vähän ylimalkaiseksi

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

(Pöy­dältä)

Näin ei voi jatkaa. Jätkäsaaren pitäisi kuitenkin olla ennen kaikkea asuinalue. On hin­tao­h­jauk­sel­la siir­ret­tävä osa kumipyöräli­iken­teestä Vuosaareen.

Töölön­tullin kort­telin 520 asemakaava

(Pöy­dältä)

Tässä ongel­mana ovat ton­tit, jot­ka on jätet­ty kaa­van ulkop­uolelle. Joko tämä palaute­taan ja kehote­taan lititämään ne tähän kaavaan tai sit­ten – mitä kan­natan – kiire­hdimme niitä pois jätet­tyjä tontteja.

Pak­i­lan ja Tuo­marinkylän aluesuunnitelma

Pöy­dältä

En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle

Puot­in­har­jun Puhok­sen varaami­nen NSF Finlandille

Han­kala jut­tu. Vähem­mistöosakkaat pelkäävät kohtaloaan. Toisaal­ta kaupun­gin on vähän vaikea puut­tua yhtiön sisäiseen päätök­sen­tekoon. Eikä tätä kiin­teistöä voi jät­tää paikalleen lahomaankaan. Var­maankin uud­estaan pöydälle.

Öster­sun­domin raken­nuskiel­lon jatkaminen

Maan­omis­ta­jat ovat ymmär­ret­tävästi raivois­saan, kos­ka alue on ollut rak­enuskiel­los­sa pitkään. Toisaal­ta on vähän vaikea myön­tää raken­nuslu­pa alueelle, jos­ta talot joudut­taisi­in koh­ta purka­maan pois. Öster­sun­domin kaavoitus on jämähtänyt pahasti paikalleen, kos­ka met­ros­ta ei saa kan­nat­tavaa mitenkään.

Mäkelänkadun liiken­nesu­un­nitel­ma

Katu menee remont­ti­in. Siinä yhtey­dessä sinne tehdään pyöräti­et ja ratikkapysäkke­jä pois­te­taan ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Vaik­ka remont­ti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tul­laan taas syyt­tämään niin kuin Mechelininkadullakin.

Van­ho­jen omakoti­talo­jen vuokrankorotukset

Ton­tin vuokrat ovat olleet paikoin kiin­teistöveroa alem­mat. Nyt niitä nos­te­taan sit­ten kun­nol­la. Ei kuitenkaan lähellekään tasoa, jota peruste­taan uud­is­rak­en­tamiselta. Tässä on vlaitet­tu siitä, että suo­jelukaavas­sa ton­tin arvo ei tosi­asi­as­sa ole yhtä hyvä kuin vapaasti käytet­tävässä ja että toteu­tuneen raken­nus­pin­ta-alan mit­taamises­sa on ongelmia. Ja sit­ten ei pide­tä vuokran kohoamis­es­ta noin ylipäänsä.

Käpyläläiset ovat ihme­telleet, mik­si hei­dän maan­vuokransa on mui­ta korkeampi. Se johtuu siitä, että toteu­tuneis­sa asun­tokaupois­sa alue on osoit­tau­tunut mui­ta arvokkaammaksi.

Kohoa­van maan­vuokran on san­ot­tu edesaut­ta­van gen­tri­fi­gaa­tio­ta. Ain­oa tapa tais­tel­la sitä vat­saan on hin­tasään­nöste­ly ja se, että asun­non myyn­ti annetaan kaupun­gin tehtäväk­si. Siinä taas on mui­ta ongelmia. Mitä alem­pi ton­tin­vuokra, sitä korkeam­mat myyn­ti­hin­nat. Sekin kar­sii pien­i­t­u­loiset pois.

Tätä kuitenkin vielä makustellaan.

Sil­tasaaren­portin suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu­ja kiin­teistö­jen myymi­nen HYY-kiinteistölle

HYY voit­ti kil­pailun mie­lenki­in­toisel­la ehdo­tuk­sel­la, jon­ka toimin­nal­lisu­us (tutk­i­ja­hotel­li mm.) palveluee tarkoi­tus­ta hyvin.

Asun­to­tont­tien varaustilanne

Asun­to­tont­te­ja on varat­tuna todel­la paljon, mut­ta niitä ei saa­da kovinkaan nopeasti rakennuskelpoisiksi.

Falkul­lan kiilan katusu­un­nitel­man hyväksyminen

Tässä raken­netaan umpeen väylä, jota pitkin joskus suun­nitelti­in Helsin­ki – Sipoo –Por­voo –Kot­ka rataa. Itse kaa­va on hyväksyt­ty aiemmin.

 

Tat­tar­i­har­jun eritasoliittymä

Tämä tuli lausun­noil­ta, jot­ka eivät tuot­ta­neet merkit­täviä muutoksia.

Retkeil­i­jänkatu 11–15 ase­makaa­va Vuosaaressa

Tyhjilleen ole­va toim­i­ti­la­raken­nus sekä pysäköin­ti­tont­ti ote­taan hyö­tykäyt­töön . Asun­to­ja opiske­li­joille ja muil­lakin, yhteen­sä 220 uut­ta vuosaarelaista.

Puoti­lan ostoskeskuk­sen varaami­nen ja myyminen/vuokraaminen Lumo-asun­noille (omaa sukua VVO)

Van­ho­ja ostare­i­ta katoaa oikein vauhdil­la. Kysymyk­seen, miten tämä nyt Kojamolle (VVO) meni, löy­tyy listal­ta seli­tys. Kojamo on han­kkin­ut yhtiön osake-enemmistön.

 

 

 

30 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018”

  1. Tuos­sa Taka-Töölön kaavas­sa­han ei ole mil­lään muul­la väliä kuin tasaver­taisu­udel­la. Eri kiinyeistön­o­mis­ta­jia on kohdelta­va samoin. Jos YIT on saanut luvan muut­taa oman kiin­teistön­sä toim­i­tiloista asuinkäyt­töön tietyin ehdoin, on kohtu­ullista että saman kort­telin tai saman alueen muut kiin­teostön­o­mis­ta­jat saa­vat muut­taa omien kiin­teistö­jen­sä käyt­tö­tarkoi­tus­ta samoin ehdoin.

    Kaik­ki muu johtaa mieli­v­al­taan ja lop­ul­ta korruptioon.

    Onko sit­ten erikoista vai ei, että markki­na­t­alout­ta vas­ta opet­tel­evas­sa Suomes­sa täl­läiset yksinker­taiset hallintokäytän­töi­hin liit­tyvät asi­at ovat välil­lä usko­mat­toman vaikeita.

    1. j‑lu:
      Tuos­sa Taka-Töölön kaavas­sa­han ei ole mil­lään muul­la väliä kuin tasaver­taisu­udel­la. Eri kiinyeistön­o­mis­ta­jia on kohdelta­va samoin. Jos YIT on saanut luvan muut­taa oman kiin­teistön­sä toim­i­tiloista asuinkäyt­töön tietyin ehdoin, on kohtu­ullista että saman kort­telin tai saman alueen muut kiin­teostön­o­mis­ta­jat saa­vat muut­taa omien kiin­teistö­jen­sä käyt­tö­tarkoi­tus­ta samoin ehdoin.

      Kaik­ki muu johtaa mieli­v­al­taan ja lop­ul­ta korruptioon.

      Onko sit­ten erikoista vai ei, että markki­na­t­alout­ta vas­ta opet­tel­evas­sa Suomes­sa täl­läiset yksinker­taiset hallintokäytän­töi­hin liit­tyvät asi­at ovat välil­lä usko­mat­toman vaikeita.

      Suomes­sa ei ole todis­te­tusti kor­rup­tio­ta. Sen sijaan esimerkik­si Ruot­sis­sa on todis­te­tusti paljon kor­rup­tio­ta liit­tyen asun­torak­en­tamiseen tois­t­en rahoil­la, eli ns. sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon. Niin paljon, että paikallisil­la demareil­la on välil­lä ollut vaikea löytää puheen­jo­hta­jaa ja on ollut pakko laina­ta LO:sta. Mut­ta kuten todet­ti­in, Suomes­sa ei ole korruptiota.

  2. Jätkäsaaren­lai­turin liiken­nesu­un­nitel­ma on tärkeä aihe. Toiv­ot­tavasti saat­te palautet­tua tämän valmis­telu­un, ja saa­maan lisähuomio­ta sille, miten Län­sisa­ta­man toimin­nas­ta saisi vähem­män autoli­iken­teelle perus­tu­vaa. Tila lop­puu kesken, ja nyt jopa laite­taan kevyt liikenne ja autoli­ikenne kamp­paile­maan tilasta.

    1. Rolle:
      Jätkäsaaren­lai­turin liiken­nesu­un­nitel­ma on tärkeä aihe. Toiv­ot­tavasti saat­te palautet­tua tämän valmis­telu­un, ja saa­maan lisähuomio­ta sille, miten Län­sisa­ta­man toimin­nas­ta saisi vähem­män autoli­iken­teelle perus­tu­vaa. Tila lop­puu kesken, ja nyt jopa laite­taan kevyt liikenne ja autoli­ikenne kamp­paile­maan tilasta.

      Tun­netusti maanti­eteelle emme mah­da mitäään. Ja Helsin­ki on n iemellä.

      Tosi­a­sia valitet­tavasti on, että Jätkäsaaren matkus­ta­jalaivali­iken­nett­tä ei oikein voi siirtää muualle. Jätkäsaari muuten on Rautatiease­mas­ta suun­nillen yhtä kaukana kuin Vär­tan Cen­tral­sta­tion­ista Onko­han sinne ahne­hdit­tu liikaa asutusta?

      1. Markku af Heurlin: Tun­netusti maanti­eteelle emme mah­da mitäään. Ja Helsin­ki on n iemellä.

        Onko­han sinne ahne­hdit­tu liikaa asutusta?

        Ruuhkat johtu­vat 99-pros­ent­tis­es­ti auto­lau­toista. Jätkäsaa­reen raken­ne­tu­il­la taloil­la ei tässä asi­as­sa ole paljoakaan merk­i­tys­tä, kun ongel­ma on auto­jen saami­nen Ruo­ho­lah­den (raken­net­tu 90-luvul­la) läpi. Pul­lonkaulat ovat Län­sisa­ta­mankadun ja Itämerenkadun risteys sekä Jätkäsaaren­lai­turin ja Meche­lininkadun risteys.

        Ongel­man ydin on siinä, että varus­ta­mot ovat itse ahneuspäis­sään tilan­neet laut­to­ja, joiden kyyti­in mah­tuu luokkaa 500–800 autoa, vaik­ka tiesivät, ettei kaupungilla ole mitään taikakon­s­tia, jol­la sato­ja auto­ja ker­ral­laan voitaisi­in tele­por­ta­ta Ruo­ho­lah­den ja Salmisaaren liiken­neval­o­jen läpi Län­siväylälle. Varus­ta­mo­jen näkökul­mas­ta maail­ma päät­tyy sata­ma-alueen rajalle, joten vas­tuu koite­taan sysätä kaupun­gin niskoille. Järkevässä maail­mas­sa kaupun­ki ei alis­tu­isi kiris­tet­täväk­si, vaan ongel­ma ratkaistaisi­in jono­tut­ta­mal­la auto­ja sata­ma-alueen sisäl­lä ja päästämäl­lä niitä katu­verkkoon sen ver­ran pienis­sä eris­sä, ettei paho­ja ruuhkia pääse syn­tymään. Täl­löin hai­tat kohdis­tu­isi­vat oikein. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä jonkin­lainen tun­neli­ratkaisu voisi olla hyvä, mut­ta mielestäni varus­ta­mo­jen pitäisi osal­lis­tua sen maksamiseen.

      2. Kysymys on, mis­sä autot varas­toidaan sik­si aikaa kun ne purkau­tu­vat liiken­teen­pul­lonkaulo­jen läpi. Ne pitäisi varas­toi­da siihen laivaan, kos­ka sin­nehän ne mah­tu­vat. Pure­taan ne laivoista vähän hitaam­min ulos ja ongel­ma on ratkaistu. Voisi ehkä johtaa myös siihen, että käyt­tävät pienem­piä laivo­ja — tai siis laivo­ja, joi­hin mah­tuu vähem­män auto­ja ja vievät paljon auto­ja kul­jet­ta­vat lai­vat Vuosaa­reen. Porkkala olisi myös hyvä paik­ka. Se veisi Helsingiltä sata­mat­u­lo­ja, mut­ta kaupungille nämä auto­lau­tat ovat kyl­lä tap­pi­ol­lisia, kos­ka ulkoishai­tat ovat niin suuria. Jos tuo­ta varten joudu­taan rak­en­ta­maan puolen mil­jardin euron tun­neli, aika kauan saadaan sata­ma­mak­su­ja per­iä, ennen kuin se on maksettu.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos tuo­ta varten joudu­taan rak­en­ta­maan puolen mil­jardin euron tun­neli, aika kauan saadaan sata­ma­mak­su­ja per­iä, ennen kuin se on maksettu. 

        Tehdään sen sijaan Tallinnan tun­neli. Mak­saa paljon enem­män, mut­ta Tallinnan-laivoil­ta vapau­tu­via sata­ma-aluei­ta voidaan myy­dä tont­ti­maak­si, mikä tuot­taa kaupungille hyvät tulot- ja päästään eroon ulkoishaitoista.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Kysymys on, mis­sä autot varas­toidaan sik­si aikaa kun ne purkau­tu­vat liiken­teen­pul­lonkaulo­jen läpi. 

        Eikö siel­lä sata­mas­sa ole valmi­ik­si laa­nia use­am­mallekin autokannelliselle?

        Jos olisin per­su, ehdot­taisin ratkaisuk­si sisära­jatark­istusten palaut­tamista. Se ainakin tuot­taisi katu­verkkoon hyvin sään­nöstel­tyä liikennevirtaa.

      5. Pert­sa:

        …Ongel­man ydin on siinä, että varus­ta­mot ovat itse ahneuspäis­sään tilan­neet laut­to­ja, joiden kyyti­in mah­tuu luokkaa 500–800 autoa, vaik­ka tiesivät, ettei kaupungilla ole mitään taikakon­s­tia, jol­la sato­ja auto­ja ker­ral­laan voitaisi­in tele­por­ta­ta Ruo­ho­lah­den ja Salmisaaren liiken­neval­o­jen läpi Länsiväylälle… 

        Kat­so kar­tas­ta, ei tuom ratkaisu niin vaikeaa olisi, jos se halut­taisi­in ratkaista.

      6. Kalle: Kat­so kar­tas­ta, ei tuom ratkaisu niin vaikeaa olisi, jos se halut­taisi­in ratkaista.

        Lope­ta salailu ja ker­ro ratkais­usi. Olen minä kart­taan kat­sonut. Arvaan, että ehdo­tat jotain todel­la kallista tun­neli- tai siltaratkaisua.

      7. Pertza: Lope­ta salailu ja ker­ro ratkais­usi. Olen minä kart­taan kat­sonut. Arvaan, että ehdo­tat jotain todel­la kallista tun­neli- tai siltaratkaisua.

        Itseasi­as­sa, kun hal­paa kak­sik­er­rosratkaisua ei enää voi­da tehdä, niin tehdään suo­ra bule­var­di länkkärille. Pari taloa joudu­taan pakkol­u­nas­ta­maan, mut­ta se ei mak­sa mal­tai­ta. Jalankulku kadun ali ja auto­jen kään­tymi­nen vain oikealle, eli ratkaisut joi­ta käytetään paljon esimerkik­si Pari­i­sis­sa. Ain­oa haaste on Porkkalankadun risteys, mitä sille tehdään.

        Kyse on kuitenkin pohjim­mil­taan ruodot­toman huonos­ta suun­nit­telus­ta. Kun poli­itikot anta­vat väärät lähtöar­vot (sata­man siir­to) pitää virkami­esten kyetä silti suun­nit­tele­maan toimi­va ratkaisu.

      8. Pari taloa joudu­taan pakkol­u­nas­ta­maan, mut­ta se ei mak­sa maltaita. 

        Via Balti­can lin­jaamista Jätkäsaaren kaut­ta perustel­laan sil­lä, että olisi kalli­im­paa kul­jet­taa kumipyöräli­ikenne Vuosaa­reen. Oletko laskenut, kuin­ka tuo raken­net­tu­jen talo­jen purkami­nen suh­tau­tuu tuo­hon laivay­htiöi­den hin­traeroon. Mikä pitäisi olla lisä­mak­su Jätkäsaaren kaut­ta kul­jetet­tavas­ta autos­ta, että tuo ratkais­usi saadaan sil­lä rahoite­tuk­si? Sil­lä et kai kuvit­tele, että sen mak­sami­nen kuu­luisi jollekin muulle?

  3. “Mäkelänkadun liiken­nesu­un­nitel­ma
    Kato menee remont­ti­in. Siinä yhtey­dessä sinne tehdään pyöräti­et ja ratikkapysäkke­jä pois­te­taan ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Vaik­ka remont­ti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tul­laan taas syyt­tämään niin kuin Mechelininkadullakin.”

    “Tat­tar­i­har­jun eritasoliittymä
    Tämä tuli lausun­noil­ta, jot­ka eivät tuot­ta­neet merkit­täviä muutoksia.”

    Auto­jen eri­ta­soli­it­tymiä, tun­nelei­ta (Sörnäi­nen 160 miljoon­aa) tai kadun siir­to­ja (Pasi­la 120 miljoon­aa) raken­nel­laan men­nen tullen eikä kukaan kyseenalaista mitään, vaik­ka ne hyödyt­tävät pelkästään autoil­e­vaa vähem­mistöä kun­nal­lisveron mak­sajista ja hait­taa­vat kaikkia mui­ta. Sit­ten kun raken­netaan jotain, joka vähänkin liit­tyy pyöräi­lyyn, alkaa val­ta­va huu­to, vaik­ka hin­ta­lap­pu on kymme­ne­sosa autoin­vestoin­neista ja käytän­nössä kaik­ki kaupunki­laiset pyöräilevät.

    Vaikut­taisi sille, että myös lau­takun­ta soveltaa tätä yleistä käytän­töä. Helsingis­sä yksi­ty­isautoilu onkin vihovi­imeinen liikku­mis­muo­to ain­oas­taan paper­il­la, investoin­neista päätet­täessä se on aina ensimmäisenä.

  4. “Kohoa­va tont­tivuokra edis­tää gen­tri­fikaa­tio­ta.” Gen­tri­fikaa­tioko on nyky­isin se peruste, jol­la yritetään pitää kiin­ni omista eduista? Ei ole mielestäni gen­tri­fikaa­tion hidas­tamista, että joillekin onnekkaille nyt vaan lyödään halvem­mat vuokrat kuin toisille varsinkin, kun valikoi­tu­mista onnekkaiden kesku­udessa ei ole todel­lisu­udessa tehty vaan näi­den onnekkaiden joukos­sa on myös niitä gen­tri­fikaa­tion vas­tus­ta­jien veriv­i­hol­lisia: ylem­män keskilu­okan tai ylälu­okan edus­ta­jia, jot­ka voivat ihan hyvin mak­saa myös markki­navuokran tontistaan.

  5. “Kato menee remont­ti­in. Siinä yhtey­dessä sinne tehdään pyöräti­et ja ratikkapysäkke­jä pois­te­taan ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Vaik­ka remont­ti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tul­laan taas syyt­tämään niin kuin Mechelininkadullakin.”

    Mik­töä ratikakpysäk­it pois­te­taan. ja mitä todel­lista hyö­tyä siitä on? Suo­raan snaoen kuu­loost­aa hölmöläis­ten peitonpidentämiseltä.

    1. Markku af Heurlin:

      Mik­töä ratikakpysäk­it pois­te­taan. ja mitä todel­lista hyö­tyä siitä on? Suo­raan snaoen kuu­loost­aa hölmöläis­ten peitonpidentämiseltä.

      No nyt aio­taan pois­taa esimerkik­si Lau­tatarhankadun pysäk­ki, kun sil­lä on niin vähän käyt­täjiä. Aika mie­lenki­in­toista, kos­ka Meche­lininkadul­ta pois­te­taan vilkkain eli Calo­niuk­senkadun pysäk­ki. Se hidasti pahan­lais­es­ti ratikkali­iken­net­tä (5 sekun­tia), kun sil­lä oli niin paljon käyt­täjiä. Näin jous­tavaa on vihreä kaupunkisuunnittelu.

      1. Calo­niuk­senkadun pysäk­ki. Se hidasti pahan­lais­es­ti ratikkali­iken­net­tä (5 sekuntia)

        Sor­ry nyt, mut­ta jokin raja vääris­te­lyl­läkin. Vaik­ka ratik­ka kär­sisi vain stop and go ran­gais­tuk­sen, se vdeisi enem­män kui viisi sekuntia.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry nyt, mut­ta jokin raja vääris­te­lyl­läkin. Vaik­ka ratik­ka kär­sisi vain stop and go ran­gais­tuk­sen, se vdeisi enem­män kui viisi sekuntia. 

        Liiken­neval­ois­sa menee min­u­ut­te­ja, etu­udet eivät toimi.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry nyt, mut­ta jokin raja vääris­te­lyl­läkin. Vaik­ka ratik­ka kär­sisi vain stop and go ran­gais­tuk­sen, se vdeisi enem­män kui viisi sekuntia.

        Has­su jut­tu, mut­ta tieto 5 sekun­nista on peräisin täältä sin­un blogiltasi. Sitä ennen puhut­ti­in hur­jas­ta 12 sekun­nin seisahtumisesta.

      4. Pysähdys jar­ru­tuksi­neen ja kiihdy­tyksi­neen vie paljon enem­män kuin 12 sekun­tia. Tuo 12 sekun­tia sisältää ilmeis­es­ti vain sen ajan, jon­ka ratik­ka seisoo. Lisäk­si pysäk­ki ennen val­o­ja saa aikaan sen, ettei ratikalle voi­da antaa tarkko­ja val­oe­tuuk­sia, kos­ka valo ei voi tietää, mil­loin ratik­ka on valmis jatka­maan matkaa.

  6. Ton­tin­vuokrien suu­ru­den yhdek­si perus­tak­si kaupun­ki esit­tää ker­rosa­lo­ja. Lähtöko­htais­es­ti ok, mut­ta aset­taa asukkaat eri­ar­voiseen ase­maan seu­raav­ista syistä:
    ‑kaupun­ki ei voi huomioi­da luvat­ta tehtyjä kel­lare­i­ta tai ullakoi­ta, mut­ta aikoo rokot­taa kipeäm­min luvan hak­enei­ta. Kel­lari voi kas­vat­taa asun­non käyt­töalaa ja samal­la vuokraa hel­posti 50%. Pelkkä lupaku­vista löy­tyvä asuinala ei voi olla vuokran peruste.
    ‑ker­rosalalasken­nas­sa tulee soveltaa suo­raan ympäristömin­is­ter­iön ohjet­ta pin­ta-aloista. Nyt asi­akir­jois­sa on lisälista poikkeuk­sista, joi­ta tässä tapauk­ses­sa las­ket­taisi mukaan: ulko­seinät, por­taat ja aukot kaikissa ker­roksis­sa jne. Ei voi olla niin että lak­isääteistä ker­rosalan käsitet­tä tulk­i­taan ahneuk­sis­sa toisin.
    ‑vaik­ka suo­jeluko­hteet ovat hieno­ja ja arvostet­tu­ja, vuokran­määri­tyk­sessä pitää ottaa huomioon, että niitä ei saa­da ”teknis­es­ti” ikinä uuden­ver­taisik­si juuri suo­jelun vuok­si. Esimerkik­si kaikki­in tiloi­hin yläk­er­rois­sa ja kel­lareis­sa ei saa ava­ta säädösten­muk­sisia ikkunoi­ta, lisäläm­möner­istys­tä ei voi saa­da nyky­ta­solle (huo­mat­ta­vat ener­giaku­lut) jne. On val­he väit­tää että raken­nuk­set oli­si­vat itsessään arvokkaampia kuin muual­la, alueet kokon­aisuute­na voivat olla arvostet­tu­ja. Toteu­tunei­den kaup­pahin­to­jen tiirailu ei avaa edel­läku­vat­tua haastet­ta suo­je­lu­talo­hen pitämisessä.

    1. Jus­si:
      Ton­tin­vuokrien suu­ru­den yhdek­si perus­tak­si kaupun­ki esit­tää ker­rosa­lo­ja. Lähtöko­htais­es­ti ok, mut­ta aset­taa asukkaat eri­ar­voiseen ase­maan seu­raav­ista syistä:
      ‑kaupun­ki ei voi huomioi­da luvat­ta tehtyjä kel­lare­i­ta tai ullakoi­ta, mut­ta aikoo rokot­taa kipeäm­min luvan hak­enei­ta. Kel­lari voi kas­vat­taa asun­non käyt­töalaa ja samal­la vuokraa hel­posti 50%. Pelkkä lupaku­vista löy­tyvä asuinala ei voi olla vuokran peruste.
      ‑ker­rosalalasken­nas­sa tulee soveltaa suo­raan ympäristömin­is­ter­iön ohjet­ta pin­ta-aloista. Nyt asi­akir­jois­sa on lisälista poikkeuk­sista, joi­ta tässä tapauk­ses­sa las­ket­taisi mukaan: ulko­seinät, por­taat ja aukot kaikissa ker­roksis­sa jne. Ei voi olla niin että lak­isääteistä ker­rosalan käsitet­tä tulk­i­taan ahneuk­sis­sa toisin.
      ‑vaik­ka suo­jeluko­hteet ovat hieno­ja ja arvostet­tu­ja, vuokran­määri­tyk­sessä pitää ottaa huomioon, että niitä ei saa­da ”teknis­es­ti” ikinä uuden­ver­taisik­si juuri suo­jelun vuok­si. Esimerkik­si kaikki­in tiloi­hin yläk­er­rois­sa ja kel­lareis­sa ei saa ava­ta säädösten­muk­sisia ikkunoi­ta, lisäläm­möner­istys­tä ei voi saa­da nyky­ta­solle (huo­mat­ta­vat ener­giaku­lut) jne. On val­he väit­tää että raken­nuk­set oli­si­vat itsessään arvokkaampia kuin muual­la, alueet kokon­aisuute­na voivat olla arvostet­tu­ja. Toteu­tunei­den kaup­pahin­to­jen tiirailu ei avaa edel­läku­vat­tua haastet­ta suo­je­lu­talo­hen pitämisessä.

      Tässä nim­imerk­ki Jussin kom­men­tis­sa on paljon ter­mi- ja asi­avirheitä. Eri laa­ju­ustiedoille on tarkat omat ter­min­sä ja lasken­tasään­tön­sä. Tässä kom­men­tis­sa nuo sotke­taan pahasti.

      1. JV:n sopii kor­ja­ta asi­avirheet, sekä tutus­tua hul­lunkuriseen ehdo­tuk­seen, jos­sa ker­rosalaa las­ket­taisi ihan omil­la sään­nöil­lä. Point­ti asukkaiden epä­tasa-arvos­ta edel­li­sis­sä tapauk­sis­sa on hyvin validi.

  7. Autop­uolue päät­ti sit­ten Jätkäsaa­res­sa, että käveli­jöi­den olo­suhtei­ta voidaan huonon­taa entis­es­tään vain, jot­ta sata­man liikenne voisi jonot­taa 50 metriä pidem­mäl­lä kaistal­la. Katu on jopa lau­takun­nan itse hyväksymien jalankulku­pain­ot­teise­na kehitet­tävien katu­jen listalla. 

    Mil­loinko­han tämä hul­lu­us ymmär­retään lopet­taa myös kokoomuk­ses­sa ja demareis­sa. Urbaa­nia elämää arvostavien äänet voivat kado­ta entis­es­tään seu­raavis­sa kun­tavaaleis­sa. Vink­ki kaikille, jot­ka eivät halua seu­raavak­si vihreää pormes­taria: lopet­takaa autoli­iken­net­tä pyhänä pitävä politiikka.

    1. Johannes:
      Autop­uolue päät­ti sit­ten Jätkäsaa­res­sa, että käveli­jöi­den olo­suhtei­ta voidaan huonon­taa entis­es­tään vain, jot­ta sata­man liikenne voisi jonot­taa 50 metriä pidem­mäl­lä kaistal­la. Katu on jopa lau­takun­nan itse hyväksymien jalankulku­pain­ot­teise­na kehitet­tävien katu­jen listalla. 

      Mil­loinko­han tämä hul­lu­us ymmär­retään lopet­taa myös kokoomuk­ses­sa ja demareis­sa. Urbaa­nia elämää arvostavien äänet voivat kado­ta entis­es­tään seu­raavis­sa kun­tavaaleis­sa. Vink­ki kaikille, jot­ka eivät halua seu­raavak­si vihreää pormes­taria: lopet­takaa autoli­iken­net­tä pyhänä pitävä politiikka.

      Ongel­ma on ihan itse aiheutet­tu. Fik­su suun­nit­teli­ja olisi tehnyt vetävän väylän Länkkäriltä sata­maan. Kuka­han ne on suunnitellut?

      1. Suun­nitel­ma perus­tui alun perin siihen, että sata­ma siir­retään Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen. Oli pieni ylläri, että sata­ma päät­ti siirtää sen takaisin Jätkäsaareen.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Suun­nitel­ma perus­tui alun perin siihen, että sata­ma siir­retään Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen. Oli pieni ylläri, että sata­ma päät­ti siirtää sen takaisin Jätkäsaareen.

        Sekin on mon­elle pieni ylläri, että Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­ma Helsin­gin sata­ma onkin suvereeni kuningaskun­ta, jon­ka päätök­si­in eivät val­tu­ute­tut voi vaikuttaa.

      3. Sekin on mon­elle pieni ylläri, että Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­ma Helsin­gin sata­ma onkin suvereeni kuningaskun­ta, jon­ka päätök­si­in eivät val­tu­ute­tut voi vaikuttaa.

        Äänin 7–6 julis­tet­ti­in suvereeniksi kuningaskunnaksi.

      4. Kalle: Ongel­ma on ihan itse aiheutet­tu. Fik­su suun­nit­teli­ja olisi tehnyt vetävän väylän Länkkäriltä sata­maan. Kuka­han ne on suunnitellut?

        Mitä reit­tiä tämä fik­sun suun­nit­teli­jan tekemä väylä olisi kulkenut? Kysyn mielenkiinnosta.

  8. Kaupun­gin maan­omis­tus on ongel­ma. Se häir­it­see markki­noi­ta sitä enem­män, mitä läpinäkymät­tömäm­pää se on. Ongel­ma­ton­ta se ei ole koskaan, mut­ta vuokra­tont­tien osalta se on hyvin ongel­mallista. Paras keino on kieltää kun­nil­ta maan­omis­tus pl. kun­nal­liset toiminnot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *