Linkolan ohjelmasta 30 vuotta myöhemmin

Pent­ti Linko­la kir­joit­ti 30 vuot­ta sit­ten ehdo­tuk­sen­sa vihreän liik­keen ohjel­mak­si. Sitä ei voitu käsitel­lä asial­lis­es­ti, kun mies ker­toi samanaikaises­ti ihail­e­vansa esimerkik­si Bad­er-Mein­hof-ryh­män terroristeja.

Ohjel­ma meni tiivis­tet­tynä näin:

On lopetet­ta­va met­sien raiskaami­nen ekol­o­gis­es­ti köy­hik­si puu­pel­loik­si. On vähen­net­tävä sekä kulu­tus­ta että väk­ilukua radikaal­isti. Ihmisen kuu­luu raataa elan­ton­sa eteen ja hylätä työtä säästävä teknolo­gia. Kaupungeista tulee muut­taa maalle peruselinkeino­jen pari­in. Kansa on lyhyt­näköistä, joten demokra­ti­as­ta ei ole muu­tos­ta toteut­ta­maan. Tarvi­taan ekol­o­giseen pelas­tuk­seen sitoutunut dik­ta­tori­nen maailmanhallitus.

 

Ter­ror­ipuheet osoi­tus älyl­lis­es­tä umpikujasta

Oliko Linko­la tosis­saan ter­ror­is­min kanssa, vai oliko kyse kir­jal­lis­es­ta tehokeinosta?

Ainakaan vira­nomaiset eivät uskoneet hänen ole­van tosis­saan. Vähem­mästäkin olisi joutunut tekemiseen virkaval­lan kanssa.

Minus­ta ter­ror­ipuheet oli­vat osoi­tus älyl­lis­es­tä umpiku­jas­ta. Linko­la ymmär­si, ettei voisi saavut­taa halu­a­maansa muu­tos­ta demokra­t­ian ja keinoin, mut­ta ei poht­in­ut vai­h­toe­hdon realistisuutta.

Miten pieni val­is­tunei­den joukko pysty­isi kaap­paa­maan val­lan? Armei­jas­takaan ei siihen olisi, kos­ka meil­lä on asevelvollisuusarmeija.

Linko­la oli loogis­es­ti oike­as­sa siinä, ettei maail­maa uhkaa eli­itin ker­skaku­lu­tus vaan mas­so­jen vauras­tu­mi­nen. Tuskin hän kuitenkaan olisi saanut ajatuk­selle kan­na­tus­ta Bad­er-Mein­hof ‑ryh­mältä.

Dik­tatu­urin ja ter­ror­in tie oli vielä pahem­min tukossa.

 

Maail­man pelas­tu­mi­nen ei riip­pu­vainen Linkolan elämänarvoista

Oliko Linkolan ohjel­ma ain­oa tie vält­tää maail­man tuhou­tu­mi­nen, mut­ta maail­ma vihreät mukaan luet­tuna val­it­si tuhoutumisen?

Linkolan teesit jakau­tu­i­v­at kah­teen osaan, kulu­tuk­sen alen­tamiseen ja käsi­tyk­seen hyvästä elämästä. Jälkim­mäisessä oli kyse hänen elämä­nar­vois­taan, ei maail­man pelastamisesta.

Linkolan mielestä ihmi­nen voi kokea aitoa nautin­toa vain raskaan­työpäivän päät­teek­si. Pitk­iä pyörä­matko­ja tekevänä ymmär­rän, mis­tä hän puhuu. Pitkän päivä­matkan jäl­keen hyvä illalli­nen on elämän aidoimpia nautin­to­ja. Raatamisen ihanu­ud­es­ta voi silti olla perustel­lusti tois­takin mieltä.

Linkolan kaipuu men­neeseen työn­tää ajoit­tain maail­man pelas­tamisen taka-alalle. Hän löysi pyörä­matkallaan 30-luvun idyllin paikalleen jämähtäneestä Puo­las­ta. Aika suuret päästöt ilmake­hään ja Itämereen hän oli valmis anta­maan anteeksi.

Matkalla Niz­za­an pyöräilin 20 vuot­ta myöhem­min Puolan maaseudun läpi. Idyl­listä naut­ti­maan oli jäänyt vain vanhuksia.

Jos hyväksytään mod­erni teknolo­gia, saataisi­in vaa­ti­mat­tomas­ta kulu­tuk­ses­ta kor­vauk­sek­si läh­es täy­delli­nen vapau­tus työstä. 1930-luvun elin­ta­son eteen ei tarvit­sisi tehdä työtä kuin muu­ta­ma tun­ti viikos­sa. Sel­l­ainen olisi edes vähän helpom­min markkinoitavissa.

Eikä elin­ta­soakaan tarvit­sisi laskea yhtä alas. Ruuan lait­ta­mi­nen öljy­lam­pun val­os­sa puuhel­lal­la on haaskausta.

 

Met­siä olisi kan­nat­tanut säästää

Linko­la esit­ti joskus, että met­sä­te­ol­lisu­us saisi puo­let met­sistä ja toinen puoli suo­jeltaisi­in kokon­aan. Ei huono ajatus.

Olisiko Suo­mi elinkelvo­ton, jos met­säalamme olisi alun perin ollut puo­let pienem­pi? On silkkaa ahneut­ta, että eteläisessä Suomes­sa on met­sästä jäl­jel­lä vain pari pros­ent­tia. Ekol­o­gis­es­ti ja visuaalis­es­ti köy­hä puu­pel­to muis­tut­taa met­sää yhtä vähän kuin vehnäpel­to luon­non niittyä.

Nyt on kui­h­tu­van maaseudun oljenko­r­rek­si otet­tu ”bio­talous”, eli met­sien entistäkin tehokkaampi par­tur­oin­ti sel­l­ukat­tiloiden kitaan. Se suret­taa min­ua suuresti.

 

Väestöräjähdys on ohi, vaan ei Afrikassa 

Linkolan tavoin pidin 1970-luvul­la väestöräjähdys­tä kaikkien ympäristöon­gelmien äit­inä. Ennus­teet johti­vat sil­loin apoka­lyp­tiseen tule­vaisu­u­teen. Maail­ma olisi paljon parem­pi paik­ka sekä ihmiselle että muulle luon­nolle, jos meitä olisi kolme eikä kahdek­san miljardia.

Syn­tyvyys on sit­tem­min laskenut läh­es kaikissa vau­rais­sa mais­sa tasolle, joka johtaa väestön pienenemiseen.

Linkolankin on myön­net­tävä, että vauras, mut­ta pienenevä väestö on ajan mit­taan parem­pi kuin köy­hä mut­ta ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kasvava.

Väestökysymys on ratkaistu läh­es kaikkial­la muual­la, mut­ta ei Afrikas­sa. Afrikan väk­iluku on min­un eli­naikanani nelink­er­tais­tunut mil­jardi­in asukkaaseen ja sen ennuste­taan nou­se­van tämän vuo­sisadan aikana neljään miljardiin.

Linko­la ennuste väki­val­taisia kan­sain­vael­luk­sista on mitä ajanko­htaisin. En ymmär­rä, että tähän suh­taudu­taan niin rauhal­lis­es­ti. Vaikea uskoa, että vuo­teen 2050 men­nessä ylikan­soitet­tu Euroop­pa ottaisi Afrikas­ta mil­jar­di siir­to­laista. Jo satamiljoon­aa tun­tuu paljolta.

 

Syväekologi­nen talous­poli­ti­ik­ka perus­tu­isi raa­ka-aine- ja energiaveroihin

Syväekol­o­giselta liik­keeltä puut­tuu talouden osaami­nen. Sik­si esitetään kaikkea hölmöä alka­en henkilöko­htai­sista hiilikiintiöistä

Jos halu­amme vähen­tää radikaal­isti luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta, vero­tamme työn sijas­ta ener­giaa ja uusi­tu­mat­to­mia raa­ka-ainei­ta niin, että niiden hin­nat vähin­tään kym­menker­tais­tu­vat. Kaik­ki se mitä kalli­ista raa­ka-aineista tehtäisi­in, olisi laadukas­ta ja pitkäaikaista. Se toimisi ja siihen voitaisi­in siir­tyä asteittain.

Ainee­ton elin­ta­so, vaikka­pa hyvä kir­jal­lisu­us, palveluelinkenot ja kaikki­nainen kanssakäymi­nen kukois­taisi. Se olisi eri­laista elin­ta­soa, mut­ta ei vält­tämät­tä huonompaa.

Sel­l­aista ei ehdo­ta, jos vihaa mukavaa ja help­poa elämää.

 

Inspi­raa­tion tähän kir­joituk­seen antoi Riit­ta Kylän­pään kir­joit­ta­ma tieto fin­lan­di­an ansai­tusti voit­tanut kir­ja Pent­ti Linko­la – ihmi­nen ja legenda. 

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

110 vastausta artikkeliin “Linkolan ohjelmasta 30 vuotta myöhemmin”

  1. Luin joskus 80-luvul­la Pent­ti Linkolan ja Osmo Soin­in­vaaran keskustelukir­jan Linkolan ohjel­mas­ta ja luk­isin sen ker­naasti uudelleenkin. 

    Onko­han sitä jostain saatavis­sa? Voisi olla myös uus­in­ta­pain­ok­sen paik­ka, nyt kun Linko­la on elämäk­er­ran (jon­ka muuten luin suurel­la mie­lenki­in­nol­la) joh­dos­ta taas kovin ajanko­htainen. Ja keskustelun aihe on tietysti aina sekä tärkeä että ajanko­htainen, nyt ehkä vielä enem­män kuin silloin.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ul­la on niitä kolme kap­pale­ta ja min­ul­la on kolme las­ta. Jos löy­dän lisää, panen myyntiin.

        Kiitos, olen valmis osta­maan jos sat­tuu löytymään.

      2. Pekka T.: Kiitos, olen valmis osta­maan jos sat­tuu löytymään.

        Muis­taak­seni mul­la kir­ja hyllyssä, mut­ta en voi nyt tseka­ta. Voin siitä luop­ua vaik­ka kympillä.

        Kir­joitin sen perus­teel­la, pros­em­i­naar­i­työn aikoinaan. Muis­tan yhden väliot­sikon: Ihmiset kuin peip­poset. Linko­la­han piti ihmisiä eläim­inä — tai lin­tu­i­hin ver­rat­tavina kos­ka oli innos­tunut lin­nuista — ja kult­tuuria lähin­nä eläimel­lisyy­den tuot­ta­mana pintakiiltona.

        Luin Linkolan muutkin kir­jat, kos­ka oli­ha hän aika lois­ta­va kirail­i­ja, esseisti. Mut­ta mitä enemän luin, sen vas­ten­mielisem­miltä hänen ajatuk­sen­sa tuntuivat. 

        Tulin siihen lop­putu­lok­seen, kuten käsit­tääk­seni Osmokin nyt, että ihmi­nen ei ole eläin, kun­han on tarpeek­si vauras toteut­ta­maan omia miel­tymyk­siään. Esimerkik­si naiset — tai miehet — eivät halua tehdä kuin pari las­ta, kun­han tra­di­tio ja ehkäisyn puute ei heitä estä toteut­ta­mas­ta itseään.

      3. Kiitos Tom­mi Uschanoville ja Atom­istille vas­tauk­sista. Antik­vaar­ilinkin kap­pale oli jo myy­ty, mut­ta seu­rataan tilan­net­ta. Olen edelleen halukas kir­jan osta­maan, vaikka­pa tuo­hon kympin hintaan.

  2. Ovatko henkilöko­htaiset hiiliki­in­tiöt niin huono vai­h­toe­hto pitkäl­lä tähtäimel­lä? Jos näitä hiiliki­in­tiöitä voisi vapail­la markki­noil­la myy­dä muille ihmisille ja yri­tyk­sille, ne voisi­vat toimia erään­laise­na globaali­na perus­tu­lona? Toki voi olla että, hiil­iöki­in­tiöis­sä pysymi­nen on tehokkain­ta hoitaa val­tio­jo­htois­es­ti, kuten EU:ssa.
    Joka tapauk­ses­sa uumoilen, että kehit­tyvätkin maat saadaan mukaan keskitet­ty­i­hin ja sitovi­in päästövähen­nys­toimi­in vain jos kaikil­la mail­la on jonkin siir­tymäkau­den jäl­keen sama määrä päästöoikeuk­sia per capi­ta per vuosi. Tämä olisi reilu tie ver­rat­tuna EU:n nykyiseen ”grandfathering”-mentaliteettiin, jos­sa päästöoikeudet sitä suurem­pia mitä enem­män on his­to­ri­as­sa päästet­ty. Ihmisen keskimääräisen päästömäärän pitää muu­ta­man vuosikymme­nen päästä olla niin pieni, että elämisen mah­dol­lis­tavas­ta vält­tämät­tömästä päästömäärästä pitää tul­la ihmisoikeus.

    Samaa mieltä mitä vero­tuk­seen tulee, mut­ta tun­tuu että edes vihreiltä ei juurikaan ole tul­lut ulostu­lo­ja hiilid­iok­sidi­vero­jen korottamiseta/laajentamisesta tai EU:n päästö­tavoit­tei­den kiristämis­es­tä, tai sit­ten ovat vaan men­neet tutkan alta. Oli­si­vat paljon tehokkaampia keino­ja kuin esim. uusi­u­tu­vien tuet, joista tuor­eim­mat voivat sataa korkeapäästöisen bioen­er­gian laari­in. https://yle.fi/uutiset/3–10217620

    1. Henkilöko­htaiset hiiliki­in­tiöt ovaty aivan huuhaa­ta. Jokaies­sa ostok­ses­sa, ostat vaik­ka näkkileipää kau­pas­sa, pitäisi antaa hiilikupon­ti, joka kttaa pait­si näkkileivän valmis­tuk­seen kulu­va hiil­imäärän myös kul­je­tuk­seen ja kau­pan valais­tuk­seen ja sen läm­mit­tämiseen kuluvan.
      Saisiko köy­hä kansalainen myy­dä osan hiiliki­in­tiöstä, jos ei sitä oikeasti tarvitse, mut­ta tarvi­tee ruokaa, vaat­tei­ta? Jos saisi myy­dä, paljon yksinker­taisem­pi olisi hiiliv­ero ja sen palau­tuk­se­na perus­tu­lo, joka vataisi hiiliv­eroa kiin­tiön mukaises­ta päästöstä.
      Jos siis päästö on X kiloa ja hiiliv­ero Y euroa/kilo, kaikel­la tuotan­nol­la olisi tuo päästövero Y ja jokainen saisi hiiliv­erostaan palau­tus­ta määrän XY. Pljon yksinker­taisem­paa kuin jokaisen osotk­sen yhtey­dessä annet­ta­vat hiilikupongit.

      1. Päästövero­tusa­ja­tusten käytän­nön toteu­tus on ainakin tois­taisek­si ollut myöskin huuhaa­ta niin näkkileip­i­en kuin vaikka­pa kalankin osalta. Suomen nykyi­nen ener­giavero on erään­lainen hiiliv­ero. Mut­ta kun ylitetään Suomen raja, niin toim­inta muut­tuukin verot­tomak­si. Vero­jär­jestelmän val­u­viko­jen esimerkik­si kalan­jalostuk­ses­sa voi olla kan­nat­tavaa ensin kalas­taa loh­ta Nor­jas­sa ja lähet­tää kalat sit­ten laival­la usei­den tuhan­sien päähän ruo­to­jen pois­toon vaikka­pa Aasi­aan, ja sieltä jalostuk­sen jäl­keen lähet­tää sit­ten taas tuhan­sien kilo­me­trien päähän Suomen kaup­poi­hin jol­lain hal­pamerkil­lä. Merikul­je­tus on puoli-ilmaista, kun se on säädet­ty kokon­aan verot­tomak­si, eikä jalostus­mais­sakaan vero­ja juuri per­itä. Nykyi­nen vero­jär­jestelmä kan­nus­taa globaali­in mater­ian siirte­lyyn pitk­iäkin matko­ja, kun se on halvem­paa kuin mater­ian siirte­ly huo­mat­tavasti lyhyem­män matkaa vero­tuk­sen piiris­sä ole­vien aluei­den sisäl­lä. Sama tilanne on teol­lisu­u­den aloista aika mon­es­sa. Päästöt siir­retään kunkin maan omien maara­jo­jen ulkop­uolelle, ja sit­ten voidaan kuvitel­la, että on tehty omat velvoitteet.

    2. Ensin pitäisi kaik­ki tuotan­to saa­da ympäristökir­jan­pidon alaiseksi.

      Sen jäl­keen pitäisi ympäristöhai­tat lait­taa verolle, ja tämä vero ulot­taa talousalueen rajalle. Talousalueen rajal­la sille tuon­nille jol­la ei ole ympäristökir­jan­pidol­lista ser­ti­fikaat­tia pitäisi lisätä ympäristörikos­tul­li päälle.
      Suo­ma­lais­ten kulu­tuk­ses­sa­han pahim­mat ympäristöpäästöt on jo ulkois­tet­tu Kiinaan. Kiinas­sa siis aiheutuu ympäristöhait­to­ja jot­ta suo­ma­laiset saa­vat vim­paimen­sa, ja täl­lä het­kel­lä päästövähen­nys­vaa­timuk­setkin kohdis­te­taan valmis­tus­maan mukaan joka on erit­täin epäoikeu­den­mukainen ratkaisu.
      Voisin veika­ta, että jos samat tuot­teet valmis­tet­taisi­in kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa automaat­tite­htais­sa tiukan ympäristönormin puit­teis­sa, kun ympäristöhai­tat on huomioitu oli­si­vat tuot­teet oikeas­t­aan aika halpo­ja valmis­taa näin…

      Vaik­ka mielel­läni näk­isin ympäristökir­jan­pidon lop­putu­lok­sen kaup­pakuitis­sa, vaik­ka ALVin alla, olisi turhaa aset­taa henkilöki­in­tiöt. Ympäristövero on selkeä ja tehokas ratkaisu.

  3. Mis­sään ei ole niin paljoa mustikoi­ta ja mustikan­syöjiä kuin mustikkatyypin met­sässä kakkoshar­ven­nuk­sen jäl­keen. Min­ua suret­taa suuresti ettei ihmiset tuon ver­taa met­sistä ymmär­rä. Päin­vas­toin, ovat valmi­ita tuhoa­maan maan met­sä­te­ol­lisu­u­den jonkun puu­pel­toku­vitel­mansa takia.

    1. antti:
      Mis­sään ei ole niin paljoa mustikoi­ta ja mustikan­syöjiä kuin mustikkatyypin met­sässä kakkoshar­ven­nuk­sen jäl­keen. Min­ua suret­taa suuresti ettei ihmiset tuon ver­taa met­sistä ymmär­rä. Päin­vas­toin, ovat valmi­ita tuhoa­maan maan met­sä­te­ol­lisu­u­den jonkun puu­pel­toku­vitel­mansa takia.

      Ekol­o­gisen tuhon jäl­keen usein joku yksit­täi­nen laji lev­iää syn­tyneeseen tyhjiöön hyvin voimakkaasti. Se että muu­ta­ma laji men­estyy syömäl­lä mustikoi­ta on hyt­ty­sen ininää ver­rat­tuna siihen että kaik­ki hyön­teiset, lin­nut ja pien­nisäkkäät katoa­vat kun jäl­jel­lä ei ole laho- tai pesäpuita.
      Hyvin hoidet­tu talous­met­sä vas­taa ekol­o­giselta mon­imuo­toisu­udeltaan autiomaata.

    2. Kakkoshar­ven­nus­ta seu­raa koh­ta pääte­hakkuu, selkok­ielel­lä aukko­hakkuu. Siitä ryteiköstä ei enää löy­dy varvun varpua.

      1. Veikko Kekko­nen:
        Kakkoshar­ven­nus­ta seu­raa koh­ta pääte­hakkuu, selkok­ielel­lä aukko­hakkuu. Siitä ryteiköstä ei enää löy­dy varvun varpua.

        Avo­hakku­ta seu­raa taimet­tumi­nen, nuoren met­sän kasvu, ykköshar­ven­nus, kakkoshar­ven­nus jne. Pitää paikkansa että suuri osa niin san­o­tu­ista luon­non ystävistä tun­tee met­sä­talouden menetelmiä häm­mästyt­tävän huonos­ti. Sep­po Vuokko; https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli‑1.239892

  4. heit­etään­pä radikaali aja­tus: uni­ver­saali oikeu­tus eutanasi­aan. Kenelle tahansa maail­man kansalaiselle oikeus eutanasi­aan. Kuinka­han moni lähtisi?

    1. Kysymys pitäisi var­maankin muo­toil­la ennem­min elin­vu­osi­na, eli kuin­ka paljon eutanasian valin­neet kuol­e­vat ennen odotet­tua kuole­maansa ilman eutanasiaa.
      En usko, että vaiku­tus olisi suuri. Nyky­isin suurin osa eutanasian valin­neista on jo läh­estymässä kuole­maa muutenkin.

      Vaiku­tus vaikeasti sairaina elin­vu­osi­na sen sijaan voisi olla merkit­tävä. Jos vaikka­pa 1% kuole­maa läh­estyvistä val­it­sisi eutanasian noin vuot­ta ennen odotet­tavis­sa ole­van eli­na­jan lop­pua, elin­vu­osi­na kokon­aisu­udessaan muu­tos olisi pieni mut­ta kaik­ki eutanasian valin­neet oli­si­vat vaikeasti sairai­ta. Muu­tos elämän­laadullis­es­ti elämän ehtoop­uolel­la voisi olla huo­mat­ta­van positiivinen.

      1. Ismo:
        Kysymys pitäisi var­maankin muo­toil­la ennem­min elin­vu­osi­na, eli kuin­ka paljon eutanasian valin­neet kuol­e­vat ennen odotet­tua kuole­maansa ilman eutanasiaa.
        En usko, että vaiku­tus olisi suuri. Nyky­isin suurin osa eutanasian valin­neista on jo läh­estymässä kuole­maa muutenkin.

        Vaiku­tus vaikeasti sairaina elin­vu­osi­na sen sijaan voisi olla merkit­tävä. Jos vaikka­pa 1% kuole­maa läh­estyvistä val­it­sisi eutanasian noin vuot­ta ennen odotet­tavis­sa ole­van eli­na­jan lop­pua, elin­vu­osi­na kokon­aisu­udessaan muu­tos olisi pieni mut­ta kaik­ki eutanasian valin­neet oli­si­vat vaikeasti sairai­ta. Muu­tos elämän­laadullis­es­ti elämän ehtoop­uolel­la voisi olla huo­mat­ta­van positiivinen.

        No keskustelu elämän mielekkyy­destä on jos­sain määrin tabu. Uskoisin itse, että myös aivan ter­veis­sä ja toim­intakyky­i­sis­sä olisi maail­man­laa­juis­es­ti suh­teel­lisen paljon lähti­jöitä. Itse­murhan voisi tehdä myös altru­is­tis­es­ti, voisi pois­taa oman kuor­man maail­malle muiden ja tule­vien sukupolvien hyväksi.

    2. Tuo­hon on help­po vas­ta­ta. Nuorem­pana mul­la oli tapana mit­tail­la masen­nuk­sen astet­ta kysymäl­lä itseltäni. “jos olisi täysin tuska­ton itse­murhapil­leri, käyt­täisinkö sen heti?”. Nuorem­pana oli tuo­hon valmis joka kol­mas päivä, mut­ta nykyään ker­ran vuodessa. Olisin jo kuol­lut siis. Enkä ole mitenkään eri­tyisen masen­tunut, vaik­ka 70-luvul­la jotain ter­api­aa ehdotelti­inkin. Arvioisin siis lonkalta että noin kol­ma­sosa ihmiskun­nas­ta pois­tu­isi paikalta melko­lail­la heti, ainakin jos pil­leri olisi tar­jol­la myös nuo­rille miehille ns. “nuoren wertherin kärsimyksiin”.

      Itse­murhapil­lerin kyl­lä halu­aisin fikkaan, en nimit­täin halu­aisi eri­tyisem­min ruve­ta kipupoti­laak­si suomes­sa. Hih­hulilääkäre­itä on liikaa. Eikä niistä ole mitään julk­ista rek­ister­iä, jot­ta osaisi varoa ennakolta.

      1. sep­po ryväs: Arvioisin siis lonkalta että noin kol­ma­sosa ihmiskun­nas­ta pois­tu­isi paikalta melko­lail­la heti, ainakin jos pil­leri olisi tar­jol­la myös nuo­rille miehille ns. “nuoren wertherin kärsimyksiin”. 

        Itse­murhamenetelmiä on luke­mat­to­mia, eikä itse­murha tai sen yri­tys ole ollut rikos enää pitkään aikaan. Lisäk­si itse­murhan voi tehdä vaik­ka käsikaup­palääkkeil­lä, jos vain val­it­see sopi­van lääk­keen ja annostuksen.

        Niin­pä min­un on vaikea eläy­tyä ajatuk­seen, että on val­ta­va määrä ihmisiä, joille ain­oa syy olla tekemät­tä itse­murhaa on se, että käytet­tävis­sä ei ole jotain tiet­tyä pil­ler­iä X.

      2. Tom­mi Uschanov:
        Lisäk­si itse­murhan voi tehdä vaik­ka käsikaup­palääkkeil­lä, jos vain val­it­see sopi­van lääk­keen ja annostuksen. 

        Ker­ro heti lisää näistä lääkkeistä ja annos­tuk­sista. Niinkuin mainitsin olisi kiva olla valmi­ina äkkilähtö, jos näyt­tää siltä, että pääsen ansait­se­maan taiva­s­paikkaa kär­simäl­lä vuosia letkuis­sa sängynpohjalla.

      3. sep­po ryväs: Ker­ro heti lisää näistä lääkkeistä ja annos­tuk­sista. Niinkuin mainitsin olisi kiva olla valmi­ina äkkilähtö, jos näyt­tää siltä, että pääsen ansait­se­maan taiva­s­paikkaa kär­simäl­lä vuosia letkuis­sa sängynpohjalla. 

        KVG. Minä en rupea avus­ta­maan kenenkään itse­murhavalmis­telu­ja, vaik­ka sit­ten kuin­ka välillisesti.

        Sitä pait­si tuo ei ollut pää­point­ti­ni vaan tämä: Kun Suomes­sa ylipään­sä tapah­tuu itse­murhia, ja vieläpä aikamoinen (joskin vähenevä) määrä, niin se on itsessään osoi­tus siitä, että toimivia äkkilähtömenetelmiä on niitä halu­aville käytet­tävis­sä jo nyt — oli­vat­pa ne sit­ten lääkkeitä tai jotain muuta.

  5. Suurin ihme­teltävä asia on se, miten Suomes­sa ylipään­sä on nähty ja näköjään edelleen nähdään Pent­ti Linko­la henkilönä, jol­la olisi jotain eri­ty­is­laa­tu­ista tietoa maail­man tilas­ta ja kehi­tyk­ses­tä. Maail­man tilaa­han ei voi havai­ta omas­ta mök­ki-ikku­nas­ta, eikä edes retkeilemäl­lä. Pitäisi pere­htyä kaiken­laisi­in tilas­toi­hin sekä tieteel­lisi­in tutkimuk­si­in ja keskustelui­hin, ja han­kkia paljon tietoa siitä miten “maail­ma” (talous, ekosys­teemit, teknolo­gia, jne) toimii. Syn­teesin tekem­i­nen on itse asi­as­sa todel­la haas­ta­va moni­ti­eteinen ja mon­en­laista koke­mus­ta edel­lyt­tävä tehtävä. 

    Onko evi­denssiä, että Linko­la olisi käyt­tänyt merkit­tävästi aikaansa tieteel­lis­ten artikkelei­den lukemiseen esimerkik­si ilmas­to- ja väestöti­eteistä? Entä han­kkin­ut tietoa ener­giatekni­ikas­ta? Onko ympäristö­taloustiede läpi per­at­tua kau­raa hänelle? Onko hänel­lä käytän­nön tietoa jäte- ja kier­rä­tys­markki­noiden toimin­nas­ta sekä niitä koske­van sääte­lyn haasteista ja mahdollisuuksista?

    Käsit­tääk­seni täl­laista pere­htymis­es­tä hän ei ole tehnyt. Mielip­i­teet ovat siis yhtä tuke­val­la poh­jal­la kuin kenen tahansa kor­pi- tai keit­tiö­filosofin tai iltapäiväle­hden mielipi­dekir­joit­ta­jan. Mik­si hän­tä kuitenkin pide­tään ympäristöa­siois­sa jol­lain taval­la “ikäviä totuuk­sia” ker­to­vana henkilönä? Onko muu­ta seli­tys­tä kuin se, että toimit­ta­jat ovat sulaa vahaa täl­laisen eri­tyisen karis­maat­tisen ja kie­lenkäyt­täjänä taita­van tyypin edessä? Ja että tiedeosaamisen taso on Suomes­sa surkea, kun täl­lainen humpuu­ki menee läpi? 

    Surkeaa on, että edes täl­laiset poikkeuk­sel­lisen ihmisvi­hamieliset ja kam­mot­ta­vat mielip­i­teet eivät ole saa­neet toimit­ta­jia ja kus­tan­ta­jia potki­maan renkai­ta ja tark­ista­maan, mitä tämä henkilö täs­mälleen ottaen oikeasti tietää maail­mas­ta. Yksinker­taisil­la kysymyk­sil­lä asia olisi seu­ran­nut nopeasti: mil­loin olet viimek­si lukenut Sci­ence-lehteä? Miten seu­raat ilmas­to­tutkimus­ta? Voisitko sanoa, mitä tilas­tot ker­to­vat maail­man met­säpeit­teen kehi­tyk­ses­tä? Mil­laista reg­u­laa­tio­ta ympäristö­taloustiede suosit­telee ilmas­ton­muu­tok­sen tehokkaak­si tor­ju­misek­si ja mitä mieltä olet näistä keinoista, ja miksi?

    1. Aki:
      Suurin ihme­teltävä asia on se, miten Suomes­sa ylipään­sä on nähty ja näköjään edelleen nähdään Pent­ti Linko­la henkilönä, jol­la olisi jotain eri­ty­is­laa­tu­ista tietoa maail­man tilas­ta ja kehityksestä.

      Ääni tälle.

      Linkolan oikea kat­e­go­ria pitäisi olla “suurten ajat­telijoiden” sijaan sama kuin esim. “beet­ta-soi­h­tu” ja “sähköeet­teripyörre” ‑tyyp­pi­en.

      1. Eli aikaansa edel­lä ole­va visionääri, jon­ka vain muu­ta­mat aikaansa edel­lä ole­vat toimit­ta­jat tun­nis­ti­vat tule­vana suu­ruute­na ja todenpuhujana? 😉

    2. Aki:
      Suurin ihme­teltävä asia on se, miten Suomes­sa ylipään­sä on nähty ja näköjään edelleen nähdään Pent­ti Linko­la henkilönä, jol­la olisi jotain eri­ty­is­laa­tu­ista tietoa maail­man tilas­ta ja kehi­tyk­ses­tä. Maail­man tilaa­han ei voi havai­ta omas­ta mök­ki-ikku­nas­ta, eikä edes retkeilemäl­lä. Pitäisi pere­htyä kaiken­laisi­in tilas­toi­hin sekä tieteel­lisi­in tutkimuk­si­in ja keskustelui­hin, ja han­kkia paljon tietoa siitä miten “maail­ma” (talous, ekosys­teemit, teknolo­gia, jne) toimii. Syn­teesin tekem­i­nen on itse asi­as­sa todel­la haas­ta­va moni­ti­eteinen ja mon­en­laista koke­mus­ta edel­lyt­tävä tehtävä. 

      Täl­laisil­la väit­teil­lä Linkolan ajat­telu usein pyritään mitätöimään. Linko­la­han on “mökin ukkona” laa­jasti lukenut ja sivistynyt ihmi­nen, vaik­ka ei tietenkään mikään varsi­nainen tiedemies. Hänen ajat­telun­sa on parhaim­mil­laan viiltävän selvänäköistä, vaik­ka toki hänel­läkin on heikot kohtansa. Syn­teesin tek­i­jänä hän on eri­tyisen vaikuttava.

      Ikäv­in­tä on, että hänen ajat­telun­sa kovaa ydin­tä, ihmiskun­nan toim­intaa elinympäristöään tuhoaval­la taval­la ja sen katas­tro­faal­isia seu­rauk­sia, en ole näh­nyt kenenkään pystyvän perustel­lusti kiistämään. Yleen­sä hänen ajat­telun­sa vain inhoten tor­ju­taan. Toiv­ot­tavasti tämä ei tarkoi­ta sitä, että hän on oikeassa.

      Yksit­täi­sis­sä asiois­sa Linkolan voi toki osoit­taa näkevän sup­peasti. Yhden täl­laisen Osmo Soin­in­vaarakin nos­taa esi­in: välil­lä hän puo­lus­taa enem­män omia elämä­nar­vo­jaan kuin analysoi maail­man tilaa.

      1. Kuinkako­han moni “mökin ukko” viet­ti lap­suuten­sa esim. Kaisaniemen kasvi­ti­eteel­lisessä puutarhassa?

        Pohjim­mil­taan tässä Pent­ti­in liit­tyvässä sekoilus­sa on ollut kyse siitä, että osa näkee hänet edelleen virheel­lis­es­ti jol­lakin taval­la poli­it­tise­na henkilönä. 

        Tosikoil­ta suo­ma­laisil­ta meni samal­la täysin ohi se, kuin­ka lois­ta­va seu­ramies ja suuri ihmi­nen hän kaiken toisi­na­jat­telun­sa keskel­lä oli.

        yt. A

  6. Globaal­ista väestönkasvus­ta 82% tulee Afrikas­ta tämän vuo­sisadan aikana. Afrikan sisäl­lä väestönkasvun kon­tribuu­tio keskit­tyy myös muu­ta­maan maa­han: Nige­ria, Con­go, Etiopia, Tan­za­nia, Ugan­da. Näis­sä mais­sa väestön kes­ki-ikä on 17–18 vuot­ta. Ver­tailun vuok­si Egyp­tis­sä ja Etelä-Afrikas­sa se on jo 25–26 vuotta. 

    Ehkä merkit­tävin kysys­mys liit­tyy ruuan saatavu­u­teen (huom. ei riit­tävyys). Etelä-Afrik­ka taitaa olla ain­oa Afrikan maa joka on ruokao­mavarainen. Vil­jatuot­teet kuten vehnä ovat globaale­ja markki­nahyödykkeitä. Ne menevät sinne mis­tä niistä saa parhaan hin­nan. Kun ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen tuo lisää katovu­osia, meil­lä län­si­mais­sa ihmisil­lä on varaa ruokkia lem­mik­it ja lihakar­ja samaan aikaan ihmis­ten kuol­lessa nälkään Afrikassa. 

    Tähän asti nälän­hädät eivät ole hidas­ta­neet merkit­tävästi väestönkasvua, mut­ta tule­vaisu­udessa tilanne voi olla toinen. Afrikan ruokatur­val­lisu­us jälleen alka­nut heiken­tyä. Kun nälän­hätä seu­raa­van ker­ran iskee, se vaikut­taa suurem­paan osaan ihmisiä. 

    Kiinan nälän­hätä 1959–61 tap­poi 15- 40 miljoon­aa ihmistä. Kon­gon sota+nälänhätä 5 miljoon­aa. Entä jos tule­vaisu­u­den nälän­hädät tap­pa­vat 150 — 400 miljoon­aa vuosikymmenessä?

    1. N/A:

      Tähän asti nälän­hädät eivät ole hidas­ta­neet merkit­tävästi väestönkasvua, mut­ta tule­vaisu­udessa tilanne voi olla toinen. Afrikan­ruokatur­val­lisu­us jälleen alka­nut heiken­tyä. Kun nälän­hätä seu­raa­van ker­ran iskee, se vaikut­taa suurem­paan osaan ihmisiä. 

      Afrikan nälähädät ovat käytän­nössä kokon­aan johtuneet autori­taaris­ten val­tioiden sor­to­toimista ja hallinnon tehot­to­muud­es­ta. Enti­nen Rhode­sia on lois­toes­imerk­ki ruuan­tuotan­non rom­ah­dut­tamis­es­ta hallinnol­lisin keinoin — ja ilmeis­es­ti Etelä-Afrik­ka on seu­raa­mas­sa samaa polkua.

      Demokra­tia ja kansalaisy­hteiskun­nat kehit­tyvät Afrikas­sa hitaasti, mut­ta sil­lä välin suurin toi­vo olisi kasvi­taute­ja ja tuho­hyön­teisiä kestävis­sä sekä kuiv­u­ut­ta ja suo­laan­tunut­ta maaperää kestävis­sä GMO-kasveis­sa. Tämä jälkim­mäi­nen tie näyt­tää kuitenkin vaikeal­ta, kos­ka “ympäristöjär­jestö­jen” liekan­uo­ras­sa ole­va EU uhkailee kehi­tys­mai­ta sank­tioil­la GMO-kasvien käyttöönotosta.

    2. Toimi­va tapa hidas­taa väestönkasvua on tyt­tö­jen koulu­tuk­sen paran­t­a­mi­nen. Se kuitenkin vaatii panos­tuk­sia niin mail­ta joil­la on tar­jo­ta osaamista koulu­tuk­ses­sa kuin mail­ta jois­sa sitä tarvi­taan. Suomelle opet­ta­jak­oulu­tus ja koulu­osaamisvi­en­ti ovat toki hyvää kehi­tys­a­pua, mut­ta edelleen tarvi­taan se vas­taan­ot­ta­van maan panos jatku­vu­u­den, pysyvyy­den takaamiseen.

      Sekin on hidas keino. Vaiku­tuk­set tun­tu­vat kun­nol­la 50 vuo­den päässä. Mut­ta parem­paakaan keinoa en tunne.

      Muut keinot käytän­nössä tarkoit­ta­vat ihmis­ten tap­pamista. Miljoonin, lop­ul­ta mil­jardein. Ehkä se keino ote­taan käyt­töön jos­sain vai­heessa, mut­ta edel­lyt­tää varsin suur­ta muu­tos­ta maail­mas­sa. Toki epä­suo­rasti tätä käytetään jo, nälän­hädät tap­pa­vat ihmisiä. Valitet­tavasti vain tavoit­tei­den kannal­ta vääriä ihmisiä — niitä heikoimpia.

      1. Ismo:
        Muut keinot käytän­nössä tarkoit­ta­vat ihmis­ten tappamista. 

        Keinon käyt­täjä on aina val­tio itse (sen väestö tai hal­lit­se­va eli­it­ti). Suo­mi ei käytä keino­ja Nige­ri­as­sa, eikä Nige­ria käytä keino­ja Suomes­sa. Suomen tehtävä on 1) toimia yht­enä esimerkkinä, jos­ta muut voivat halutes­saan ottaa mallia, ja 2) kun­nioit­taa toisen suvereenin val­tion val­taa ja vas­tu­u­ta itses­tään. Jos jokin kansa ylikan­soit­taa oman alueen­sa ja kulut­taa alueen­sa resurssit lop­pu­un, sil­loin kansa oppii kan­tapään kaut­ta, kri­isin kaut­ta, ja niin kult­tuurien evoluu­tio ete­nee. (Suo­ma­lais­ten kult­tuuri on nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä menos­sa kohti sukupu­ut­toa, mut­ta suun­ta saat­taa hyvinkin kään­tyä jo seu­raa­van sadan vuo­den aikana.)

      2. Aika ajatel­la: Keinon käyt­täjä on aina val­tio itse (sen väestö tai hal­lit­se­va eliitti).

        En näe mitään syytä mik­si mas­si­ivisia kan­sain­vael­luk­sia ei edessä olisi. Ei Nige­ria tule estämään kansalais­ten­sa lähtöä maas­ta. Ei val­ti­ol­la ole siel­lä mitään syytä yrit­tää estää ihmis­ten lähtöä.

        Miten miljoonien, kym­me­nien miljoonien, sato­jen miljoonien ihmis­ten vael­luk­set kohti aluet­ta jos­sa ken­ties olisi parem­mat olot estetään? Oletet­tavasti jos­sain vai­heessa rajoil­la ale­taan yksinker­tais­es­ti ampumaan läh­estyviä ihmisjoukko­ja? Vai katkaistaanko kaik­ki matkus­tus­re­itit ensin ja tor­pe­doidaan mah­dol­liset tun­nista­mat­tomat pin­ta-aluk­set? Tai ken­ties Euroopas­sa varuste­taan tarpeel­liset sota­joukot otta­maan hal­tu­un ne Afrikan val­tiot joista lähtevät joukot saat­taisi­vat olla uhka, ja val­tion hal­tu­uno­ton jäl­keen estetään val­tios­ta poistuminen?

        En tiedä mitä tulee tapah­tu­maan. Mut­ta kan­nat­taa miet­tiä vas­tauk­sia ym. kysymyk­si­in: mil­lä tapaa aiomme tap­paa ihmisiä.

      3. Ismo:
        Miten miljoonien, kym­me­nien miljoonien, sato­jen miljoonien ihmis­ten vael­luk­set kohti aluet­ta jos­sa ken­ties olisi parem­mat olot estetään? Oletet­tavasti jos­sain vai­heessa rajoil­la ale­taan yksinker­tais­es­ti ampumaan läh­estyviä ihmisjoukkoja? 

        Käyt­tämäl­lä riit­täviä voimakeino­ja. Esimerkik­si niin, että jokainen oikeudet­ta rajan ylit­tänyt laite­taan ensin 1 viikok­si putkaan ja sen jäl­keen toimite­taan takaisin sinne, mis­tä on tul­lut; toisel­la ker­ral­la 2 viikok­si putkaan ja sen jäl­keen takaisin; sit­ten 4 viikok­si, 8 viikok­si jne. Virkaval­lan vas­tus­tamis­es­ta saa koven­net­tua. Nol­la­tol­er­anssi. Selvät yksinker­taiset sään­nöt jois­sa pysytään, kuin kel­lon kone. 

        En ymmär­rä, mik­si täl­laises­sa yhdessä puhutaan välit­tömästi ihmis­ten ampumis­es­ta. Ei kovil­la ampumiseen ole tarvet­ta, ellei vas­tas­sa ole väki­val­taa käyt­tävä, mah­dol­lis­es­ti aseis­tau­tunut viholli­nen. Kyynelka­a­su ja kumilu­odit toki saat­ta­vat olla sopivia joukko­jen hallinnan apuvälineitä.

        Oleel­lista on osoit­taa, että omaa aluet­ta puo­lus­te­taan niin suurel­la voimal­la, kuin on tarvet­ta, mut­ta ei yhtään enem­mäl­lä. Val­in­ta jää näin tunkeutujalle.

      4. “Toimi­va tapa hidas­taa väestönkasvua on tyt­tö­jen koulu­tuk­sen paran­t­a­mi­nen. Se kuitenkin vaatii panos­tuk­sia niin mail­ta joil­la on tar­jo­ta osaamista koulu­tuk­ses­sa kuin mail­ta jois­sa sitä tarvi­taan. Suomelle opet­ta­jak­oulu­tus ja koulu­osaamisvi­en­ti ovat toki hyvää kehi­tys­a­pua, mut­ta edelleen tarvi­taan se vas­taan­ot­ta­van maan panos jatku­vu­u­den, pysyvyy­den takaamiseen.”

        Veikkaan, että toi on “fem­i­nisti­nen harha”. Tyt­tö­jen ja nais­ten hyv­in­voin­ti­han on kaikkien eka pri­or­i­teet­ti, jos ei löy­dy vah­vaa vas­tus­ta­jaa (kuten vaik­ka met­al­li­työväen­li­it­toa tai imaame­ja). Se ei kuitenkaan tarkoitaa, että tyt­tö­jen ja nais­ten aut­ta­mi­nen olisi vält­tämät­tä rationaalista.

        Yritän perustel­la, vaik­ka se onkin vaikeaa kos­ka ihmiset ovat niin vahasti eläy­tyneet nar­rati­ivi­in, jon­ka mukaan ei ole hyvä ihmi­nen, jos ei halua aut­taa tyt­töjä ja naisia.

        Ensinäkin pitää ymmärtää että maail­mas­sa on tuhan­sia tyt­tö­jen ja nais­ten avus­tusjär­jestöjä ja mui­ta insti­tuu­tioi­ta. Suomen kehi­tystyönkin pain­opiste on tyt­tö­jen ja nais­ten aut­ta­mi­nen. Poikien ja miesten kohdal­la ei tietenkään ole mitään vastaavaa.

        Joskus tää pain­opiste per­sutel­laan sil­lä, että naisia ja vain naisia aut­ta­mal­la yhteiskun­nas­sa tapah­tuu myön­teisä asioi­ta. Naiset muka aut­ta­vat yhteiskun­taa kehit­tymään moninker­tais­es­ti parem­min kuin miehet. Näitä väit­teitä löy­tyy YK:n, EU:n, Suomen, Amestyn, Planin jne. viral­li­sista julkaisuista.

        Mut­ta mikä on totuus?

        Jonkin­laista fak­tapo­h­jaa ratio­naaliselle argu­men­taa­ti­olle haetaan his­to­ri­as­ta sil­loin kun ei voi asa­iaa tiukan tieteel­lis­es­ti todis­taa. Onko siis niin, että mail­man vau­rais­sa mais­sa naiset ovat nos­ta­neet talouden siihen lentoon, joka maista on tehnyt vau­rai­ta? Jos näin on käyn­nyt, tot­ta kai on järkevää panos­taa nimeno­maan tyt­tö­jen ja nais­ten koulutukseen.

        Niin­pä.

        Käsit­tääk­seni kuitenkin pitäisi löytää tapa nos­taa kehi­tys­maaa köy­hyy­destä, kos­ka sil­loin kaikille avau­tuu uusia väyliä toteut­taa itseään esierkik­si las­tan­hank­in­nan suh­teen. Eli tehdä se pari las­ta, joka on selvästi las­ten han­kkimiseen kykenevien tavoite. 

        Ja jos se pari las­ta toteu­tuu, väs­es­tö vähenee.

        PS. Suomen koul­u­laitos on sukupuo­leten suh­teen maail­man epä­tasa-arvoisimpia, joten sitä kantsii suositel­la kai lähin­nä vihol­lisille. Tai feministeille.

      5. Atom­isti:
        Mut­ta mikä on totuus?

        Paras tietämäni kuva aiheesta:
        https://ourworldindata.org/grapher/womens-educational-attainment-vs-fertility?country=DZA+BEN+BWA+BDI+CMR+CAF+COG+CIV+COD+EGY+GAB+GMB+GHA+KEN+LSO+LBR+LBY+MWI+MLI+MRT+MUS+MAR+MOZ+NAM+NER+REU+RWA+SEN+SLE+ZAF+SDN+SWZ+TZA+TGO+TUN+UGA+ZMB+ZWE

        Muu­ta­ma poikkeus löy­tyy, mut­ta aika vah­val­ta tuo tren­di näyt­tää. Muu­tos on niin voimakas ja toteu­tunut niin mon­es­sa maas­sa, että nähdäk­seni sitä on syytä kokeil­la lopuis­sakin maissa.

        Mitä olen jut­tu­ja nais­ten köy­hyy­destä nos­tamisen ja koulu­tuk­sen tiimoil­ta lukenut, on nais­ten vas­tuu per­heen toimeen­tu­losta tois­tunut mon­esti, samat­en vas­tu­ullisu­us rahan käytön kanssa.

        Voi olla, että kyse on jostain muus­ta, ei siis nais­ten vas­tu­ullis­es­ta rahankäytöstä ja koulu­tuk­sen ja vau­rau­den myötä mah­dol­lis­tu­vas­ta oikeud­es­ta omaan kehoonsa ja ehkäisyyn. Mut­ta pyytäisin kyl­lä jotain tutkimus­ta aiheesta niiltä jot­ka epäilevät asian ole­van toisin.

      6. Ismo: Paras tietämäni kuva aiheesta:
        https://ourworldindata.org/grapher/womens-educational-attainment-vs-fertility?country=DZA+BEN+BWA+BDI+CMR+CAF+COG+CIV+COD+EGY+GAB+GMB+GHA+KEN+LSO+LBR+LBY+MWI+MLI+MRT+MUS+MAR+MOZ+NAM+NER+REU+RWA+SEN+SLE+ZAF+SDN+SWZ+TZA+TGO+TUN+UGA+ZMB+ZWE

        Muu­ta­ma poikkeus löy­tyy, mut­ta aika vah­val­ta tuo tren­di näyt­tää. Muu­tos on niin voimakas ja toteu­tunut niin mon­es­sa maas­sa, että nähdäk­seni sitä on syytä kokeil­la lopuis­sakin maissa.

        Mitä olen jut­tu­ja nais­ten köy­hyy­destä nos­tamisen ja koulu­tuk­sen tiimoil­ta lukenut, on nais­ten vas­tuu per­heen toimeen­tu­losta tois­tunut mon­esti, samat­en vas­tu­ullisu­us rahan käytön kanssa.

        Voi olla, että kyse on jostain muus­ta, ei siis nais­ten vas­tu­ullis­es­ta rahankäytöstä ja koulu­tuk­sen ja vau­rau­den myötä mah­dol­lis­tu­vas­ta oikeud­es­ta omaan kehoonsa ja ehkäisyyn. Mut­ta pyytäisin kyl­lä jotain tutkimus­ta aiheesta niiltä jot­ka epäilevät asian ole­van toisin.

        Kaik­ki vauras­tuneet maat ovat vauras­tuneet ensisi­jas­sa miesten työl­lä ja yrit­teliäisyy­del­lä, minkä jäl­keen syn­tyvyys on vähen­tynyt. Tää oli point­ti aika pitkässä kir­joituk­ses­sani mut­ta se ilmeis­es­ti meni ohi, 

        Mut­ta se nar­rati­ivi, joka ei halua tätä tosi­asi­aa ottaa huomioon, on niin vank­ka, että mielu­um­min veden­paisumus ja niin pois päin. 

        Toki tyt­töjä kantsii koulut­taa sin­nä kuin poiki­akin. Nykyään tosin taitaa olla niin päin, että tyt­töjä koulute­taan enem­män kehi­tys­mais­sakin saati kehit­tyneis­sä maissa.

      7. Atom­isti:
        “Toimi­va tapa hidas­taa väestönkasvua on tyt­tö­jen koulu­tuk­sen paran­t­a­mi­nen. Se kuitenkin vaatii panos­tuk­sia niin mail­ta joil­la on tar­jo­ta osaamista koulu­tuk­ses­sa kuin mail­ta jois­sa sitä tarvi­taan. Suomelle opet­ta­jak­oulu­tus ja koulu­osaamisvi­en­ti ovat toki hyvää kehi­tys­a­pua, mut­ta edelleen tarvi­taan se vas­taan­ot­ta­van maan panos jatku­vu­u­den, pysyvyy­den takaamiseen.”

        Veikkaan, että toi on “fem­i­nisti­nen harha”. Tyt­tö­jen ja nais­ten hyv­in­voin­ti­han on kaikkien eka pri­or­i­teet­ti, jos ei löy­dy vah­vaa vas­tus­ta­jaa (kuten vaik­ka met­al­li­työväen­li­it­toa tai imaame­ja). Se ei kuitenkaan tarkoitaa, että tyt­tö­jen ja nais­ten aut­ta­mi­nen olisi vält­tämät­tä rationaalista.

        Yritän perustel­la, vaik­ka se onkin vaikeaa kos­ka ihmiset ovat niin vahasti eläy­tyneet nar­rati­ivi­in, jon­ka mukaan ei ole hyvä ihmi­nen, jos ei halua aut­taa tyt­töjä ja naisia.

        Ensinäkin pitää ymmärtää että maail­mas­sa on tuhan­sia tyt­tö­jen ja nais­ten avus­tusjär­jestöjä ja mui­ta insti­tuu­tioi­ta. Suomen kehi­tystyönkin pain­opiste on tyt­tö­jen ja nais­ten aut­ta­mi­nen. Poikien ja miesten kohdal­la ei tietenkään ole mitään vastaavaa.

        Joskus tää pain­opiste per­sutel­laan sil­lä, että naisia ja vain naisia aut­ta­mal­la yhteiskun­nas­sa tapah­tuu myön­teisä asioi­ta. Naiset muka aut­ta­vat yhteiskun­taa kehit­tymään moninker­tais­es­ti parem­min kuin miehet. Näitä väit­teitä löy­tyy YK:n, EU:n, Suomen, Amestyn, Planin jne. viral­li­sista julkaisuista.

        Mut­ta mikä on totuus?

        Jonkin­laista fak­tapo­h­jaa ratio­naaliselle argu­men­taa­ti­olle haetaan his­to­ri­as­ta sil­loin kun ei voi asa­iaa tiukan tieteel­lis­es­ti todis­taa. Onko siis niin, että mail­man vau­rais­sa mais­sa naiset ovat nos­ta­neet talouden siihen lentoon, joka maista on tehnyt vau­rai­ta? Jos näin on käyn­nyt, tot­ta kai on järkevää panos­taa nimeno­maan tyt­tö­jen ja nais­ten koulutukseen.

        Niin­pä.

        Käsit­tääk­seni kuitenkin pitäisi löytää tapa nos­taa kehi­tys­maaa köy­hyy­destä, kos­ka sil­loin kaikille avau­tuu uusia väyliä toteut­taa itseään esierkik­si las­tan­hank­in­nan suh­teen. Eli tehdä se pari las­ta, joka on selvästi las­ten han­kkimiseen kykenevien tavoite. 

        Ja jos se pari las­ta toteu­tuu, väs­es­tö vähenee.

        PS. Suomen koul­u­laitos on sukupuo­leten suh­teen maail­man epä­tasa-arvoisimpia, joten sitä kantsii suositel­la kai lähin­nä vihol­lisille. Tai feministeille.

        Tai mitä jos olisit mies ja lopet­taisit tuon säälit­tävän uhri­u­tu­mis­man­tran viljelyn?

      8. LK: Tai mitä jos olisit mies ja lopet­taisit tuon säälit­tävän uhri­u­tu­mis­man­tran viljelyn?

        Mites ajat­telit, että Con­gon miehet saa­vat tämän nerokkaan viestisi sisäis­tet­tyä. 😀 (Tää tekin mieli sanoa, mut­ta mihinkään jatkokom­men­toin­ti­in en enää suos­tu. Joku taso sentään 😀 )

  7. Linko­la on oival­tanut ihmis­mas­so­jen lyhyt­näköisen (kollek­ti­ivisen) hedo­nis­min aiheut­ta­man uhan maa­pal­lolle. Oival­luk­sen­sa Linko­la on kär­jistänyt ja voimasanoittanut. 

    Afgan­istanis­sa ja Syyr­i­as­sakin väestön tuplaan­tu­mi­sai­ka on noin 40 vuot­ta. Väestönkasvu ei ole ongel­ma läh­eskään pelkästään Afrikassa. 

    Ratkaisu ongel­maan on sen hyväksymi­nen, että jokaisel­la suveree­nil­la val­ti­ol­la on sekä val­ta että vas­tuu omas­ta väestöstään ja omas­ta alueestaan. 

    Niger­ian on itse kan­net­ta­va vas­tuu väestönkasvus­taan. Euroop­paan suun­tau­tu­vien kan­sain­vael­luk­sien hyväksymi­nen ja niihin mukau­tu­mi­nen olisi väärän­lainen kannuste. 

    Yhtä lail­la haitallis­ten päästö­jen suh­teen jokaisen val­tion on toimit­ta­va niin, että ei aiheuta hait­taa muille. Jos uskomme kasvi­huonepäästö­jen haitallisu­u­teen, tämä tarkoit­taa sitä, että jokaisen maan on nieltävä omat päästön­sä. Jos ei niele, on mak­set­ta­va kor­vaus sille, joka nielee puolesta. 

    Nup­piko­htainen päästö­jen tai kulu­tuk­sen laskem­i­nen olisi väärä kan­nuste. Se ei rankai­sisi val­tioi­ta, jot­ka anta­vat väestön­sä kas­vaa tai jot­ka eivät ylläpidä hiilinielujaan. 

    Ratkaisu siis on. Puut­tuu yhteinen tah­to tart­tua ratkaisuun.

    1. Aika ajatel­la:

      Afgan­istanis­sa ja Syyr­i­as­sakin väestön tuplaan­tu­mi­sai­ka on noin 40 vuotta. 

      Syyr­i­an väestö on n. viisinker­tais­tunut n. 4 miljoonas­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen, Suomen väk­ilu­vun pysyessä suun­nilleen samana. Kuitenkin medi­as­sa syynä Syyr­i­an sisäl­lis­so­taan tar­jo­taan aina ilmas­ton­muu­tos­ta (Ilmeis­es­ti sadot ovat rom­ah­ta­neet mur­to-osaan?) tai “moni­ta­hoista ongelmaa”.

      Syy Linkolan pysymiseen pin­nal­la on se, että hänelle on ulkois­tet­tu erit­täin tärkeän ja ilmeisen ongel­mallisen mut­ta puheenai­heena miinoite­tun väestönkasvun tuomi­nen keskustelu­un: Jos uskomme Linko­laa… (Emme tietenkään usko, kos­ka olemme suvait­se­vaisia ja sivistyneitä ihmisiä.)

      1. Olli S: Syyr­i­an väestö on n. viisinker­tais­tunut n. 4 miljoonas­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen, Suomen väk­ilu­vun pysyessä suun­nilleen samana. 

        Todel­lisu­udessa Suomen väk­iluku on noin puoli­tois­tak­er­tais­tunut toisen maail­man­so­dan jälkeen.

        Kuitenkin medi­as­sa syynä Syyr­i­an sisäl­lis­so­taan tar­jo­taan aina ilmas­ton­muu­tos­ta (Ilmeis­es­ti sadot ovat rom­ah­ta­neet mur­to-osaan?) tai “moni­ta­hoista ongelmaa”. 

        Voitko antaa linkin muu­ta­maan medi­a­jut­tuun, jois­sa syyk­si Syyr­i­an sisäl­lis­so­taan tar­jo­taan ilmas­ton­muu­tos­ta? Vaik­ka seu­raan medi­aa aika akti­ivis­es­ti, niin en muista näh­neeni yhtään. Siis kir­jaimel­lis­es­ti yhtään.

      2. Voitko antaa linkin muu­ta­maan medi­a­jut­tuun, jois­sa syyk­si Syyr­i­an sisäl­lis­so­taan tar­jo­taan ilmas­ton­muu­tos­ta? Vaik­ka seu­raan medi­aa aika akti­ivis­es­ti, niin en muista näh­neeni yhtään. Siis kir­jaimel­lis­es­ti yhtään.

        Minä olen näh­nyt usei­ta, ja Google “syr­ia cli­mate change” toi heti mon­ta sivullista täl­laisia artikkelei­ta. Eri asia sit­ten onko Syyr­i­an sota nimeno­maan ilmas­ton­muu­tok­sen syytä. Sel­l­ainen päätelmä lie­nee parhaim­mil­laankin kuitenkin rank­ka yksinkertaistus.

      3. Olli S: Syyr­i­an väestö on n. viisinker­tais­tunut n. 4 miljoonas­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen, Suomen väk­ilu­vun pysyessä suun­nilleen samana. Kuitenkin medi­as­sa syynä Syyr­i­an sisäl­lis­so­taan tar­jo­taan aina ilmas­ton­muu­tos­ta (Ilmeis­es­ti sadot ovat rom­ah­ta­neet mur­to-osaan?) tai “moni­ta­hoista ongelmaa”.

        Joskus vuosia sit­ten tutus­tu­in tutkimuk­seen, jon­ka väite oli, että nuorten miesten suh­teelli­nen osu­us alueel­la oli tilas­tol­lis­es­ti sodan syt­tymistä ennus­ta­va väestölli­nen indikaat­tori. Etenkin sisäl­lis­so­dat syt­tyvät yleen­sä alueille, jois­sa van­husväestöä on vähän, ja nuo­ria miehiä sen sijaan on eri­tyisen paljon. Ilmeis­es­ti van­hus­ten run­sas ja näkyvä läs­näo­lo rauhoit­taa nuori­son sisäl­lis­so­ta-aikei­ta varsin tehokkaasti. Mut­ta jos van­husväestö puut­tuu, niin sit­ten pitäisi olla joku muu estävä tek­i­jä, jot­ta sisäl­lis­so­tia saisi ehkäistyä.

  8. Olisi kan­nus­tavaa ‚jos Osmol­la olisi joitakin ehdo­tuk­sia afrikan väestönkasvu­un. Siinä vai­heessa kun elin­ta­son nousu hillit­see lisään­tymistä peli taitaa olla pelat­tu. Jos jokaiselle sukukyp­sälle naiselle
    mak­set­taisi­in vaikka­pa Yk.n toimes­ta Euro päivässä niin kauan kuin hän pitäy­tyy yhdessä lapsessa,
    ja kak­si, mikäli luop­uu val­lan jälkikasvus­ta voisi äärim­mäis­es­tä köy­hyy­destä selvitä ilmat suurta
    lap­sikar­ras­ta. Ei mitenkään mah­dot­toman kallis ratkaisu.
    Tietysti ehkäisyn pitäisi olla ilmaista ja kat­tavaa. Suomenkin kehi­tys­a­pu saat­taisi olla tehokkainta
    kon­domien muodossa.

    Esa Parkat­ti
    Porvoo

  9. On tot­ta, että Linkolan ter­ror­ipuheet oli­vat erään­lainen älylli­nen umpiku­ja. En osaa kuvitel­la, että hänen esit­tämän­sä ratkaisut voisi­vat toimia, ainakaan nyky­maail­mas­sa. On tosin mah­dol­lista, että älylli­nen umpiku­ja johtuu siitä, että ihmiskun­ta on todel­la ajanut itsen­sä umpiku­jaan suh­teessa elinympäristöön­sä. Toimivia ratkaisu­ja ei ehkä edes ole?

    Siinä Linko­la on täysin oike­as­sa, että väestönkasvu on ihmiskun­nan ehkä suurin ongel­ma. Tot­ta on, että väestönkasvun pahin kär­ki on tait­tunut muual­la kuin Afrikas­sa, mut­ta yhtä hyytävän tot­ta on sekin, että jo nykyi­nen ihmis­määrä aiheut­taa globaal­isti koko ajan lisään­tyviä ongelmia. En ymmär­rä pohdiskelu­ja siitä kuin­ka paljon ihmisiä maa­pal­lo voi enim­mil­lään kestää, kun ei sel­l­ainen ihmis­määrä kuitenkaan voi elää ihmis­ar­voista elämää.

    Osu­vasti on san­ot­tu, että Linko­la on taitavampi häly­tyskel­lo­jen soit­ta­jana kuin ratkaisu­jen esit­täjänä. Min­un ajat­telu­u­ni hän on vaikut­tanut paljon osoit­ta­mal­la, että mon­et itses­tään selv­inä pide­tyt totu­udet eivät ehkä olekaan totta.

    1. Pekka T.:
      On tot­ta, että Linkolan ter­ror­ipuheet oli­vat erään­lainen älylli­nen umpiku­ja. En osaa kuvitel­la, että hänen esit­tämän­sä ratkaisut voisi­vat toimia, ainakaan nyky­maail­mas­sa. On tosin mah­dol­lista, että älylli­nen umpiku­ja johtuu siitä, että ihmiskun­ta on todel­la ajanut itsen­sä umpiku­jaan suh­teessa elinympäristöön­sä. Toimivia ratkaisu­ja ei ehkä edes ole? 

      Miten ter­ror­is­mi määritel­lään? Syyr­i­as­sa eri tahot aseis­ti­vat eri­laisia ryh­mit­tymiä ja sai­vat aikaan täy­del­lisen katas­trofin, ruumis­määrä taitaa olla 0.5M luokkaa jo. Yhdys­val­loil­la on pitkä his­to­ria asel­lis­ten kon­flik­tien liet­somis­es­ta ympäri maail­maa, Syyr­i­aan rah­dat­ti­in asei­ta myös euroop­palais­ten val­tioiden toimes­ta, toki myös Venäjän ja mus­lim­i­maid­en taholta. 

      Syyr­i­an tapah­tu­mat ovat olleet pahim­man luokan val­tioter­ro­r­ia use­al­ta suunnal­ta mut­ta ketään ei tun­nu kiinnostavan.

      Ja samaa tulee toden­näköis­es­ti tapah­tu­maan jatkos­sa Afrikas­sa, ja ruumi­it las­ke­taan miljoonis­sa, jopa kym­menis­sä miljoonis­sa. Sudanis­sa taitaa olla täl­läkin het­kel­lä nälän­hätää ja väki­val­taisuuk­sia. Paras arvauk­seni on että Euroopan rajo­ja kiris­tetään jatkos­sakin, ja tule­vaisu­udessa ihmisvir­rat etelästä pado­taan taval­la tai toisel­la. Jos ei muuten niin konekivääreil­lä ja muureilla.

      Jos joku asia pelas­taa tule­vaisu­udessa sodil­ta ja väestöräjähdyk­siltä, niin var­maankin se liit­tyy ”tekoä­lyn” ja viestin­täte­knolo­gian kehit­tymiseen ja niihin liit­tyvi­in sovel­luk­si­in. Afrikan tulee itse ratkaista ongel­mansa paikan päällä.

  10. Apok­latyi­nen näky 30–40 vuot­ta sit­ten oli 10 mil­jar­sia inmistä maa­pal­lol­la. Muisa maanosis­sa väestönkasvu on läh­es tasaan­tunut, mut­ta — kuten Ode oikien huo­maut­ti- Afrikas­sa se jatkuu ja nopeaa muu­tos­ta ei näy.

    Kun olin 15-vuo­tias. maa­pal­lol­la oli 3,5 mil­jar­dia asukas­ta. Nyt sen kaksinker­tais­tunut 50 vuodessa. Kun olin koulus­sa, Egyp­tis­säö taisi olla 30 miljoon­aa asukas­ta. Nyt läes 100 ja suurin ‚osa nuo­ria vail­la tulevaisuutta…

    1. Markku af Heurlin:
      Apok­latyi­nen näky 30–40 vuot­ta sit­ten oli 10 mil­jar­sia inmistä maa­pal­lol­la. Muisa maanosis­sa väestönkasvu on läh­es tasaan­tunut, mut­ta – kuten Ode oikien huo­maut­ti- Afrikas­sa se jatkuu ja nopeaa muu­tos­ta ei näy.

      Pitää muis­taa että pro­ji­sio ei ole sama kuin ennuste. Yhteiskun­nal­liset muu­tok­set voivat pudot­taa syn­tyvyyt­tä aivan yhdessä sukupolves­sa. Suomes­sa syn­tyvyys putosi 1900-luvun alus­sa 30 vuo­den aikana alle puoleen — eikä siihen tarvit­tu e‑pillereitä tai sek­suaal­ista val­lanku­mous­ta. Vielä dra­maat­tisem­pi esimerk­ki on Iran, jos­sa 20 vuodessa syn­tyvyys putosi kol­man­nek­seen. Eli käytän­nössä Soma­lian lukemista Suomen lukemi­in, aivan tuos­ta vain. Tietenkin siihen vaikut­ti Irakia vas­taan käy­ty sota jos­sa kuoli paljon miehiä, mut­ta ei ne syn­tyvyys­luke­mat ole siitä toipuneet sittemminkään.
      Eli todel­lisu­udessa me emme voi mitenkään ennus­taa paljonko Afrikas­sa on väkeä 100 vuo­den kuluttua.

  11. Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdyk­sen syy on kult­tuuris­sa ja uskon­nos­sa. Tyt­tö­jen ja nais­ten koulut­ta­mi­nen olisi toimin­ut viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Nyt aut­taa ain­oas­taan vasek­to­mia. Linkolan ajat­telun lähtöko­h­ta oli eloke­hän säi­lyt­tämi­nen ja siitä loogis­es­ti seu­raa­va ihmis­ten hävit­tämi­nen sille tasolle, jos­sa eloke­hä säi­lyy. Nykyi­nen poli­ti­ik­ka on tässäkin pikkusievää näperte­lyä, jos­sa pros­entin osia siir­rel­lään paikas­ta toiseen, ettei kenellekään tule paha mieli. Nouseeko pop­ulis­mi tästä kyvyttömyydestä?

    1. Eero Kär­ki: Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdyk­sen syy on kult­tuuris­sa ja uskonnossa. 

      Miten ihmeessä sit­ten Iranin syn­tyvyys on rom­ah­tanut alle uusi­u­tu­mis­ra­jan ja krsi­ti­tyn Etiopi­an syn­tyvyys ylit­tää Egyptin?

      1. Sylt­ty: Miten ihmeessä sit­ten Iranin syn­tyvyys on rom­ah­tanut alle uusi­u­tu­mis­ra­jan ja krsi­ti­tyn Etiopi­an syn­tyvyys ylit­tää Egyptin? 

        Viit­ta­mas­sasi viestis­sä ei itse asi­as­sa otet­tu kan­taa siihen mis­sä uskon­nos­sa se vika tässä tapuk­ses­sa on. Kir­jot­ta­jan ajatuk­sia en voi kuin heikosti arvailla.

        (Toki, Italia ei sit­ten ole kovin kato­li­nen maa, jos arvio tehdään syn­ny­tysosas­to­jen perusteella)

  12. No mut­ta eihän ihmiskun­ta ole vielä edes pistänyt kovia paukku­ja sisään tämän pla­nee­tan kan­tokyvyn optimoimiseksi.

    Ote­taan­pa esimerkik­si val­tameret. Suurin osa val­tame­rien bio­mas­sas­ta on ran­nikkovesis­sä. Mitä siis tarvi­taan? No lisää ran­nikkovesiä. Miten niitä saadaan? Rak­en­ta­mal­la vapaasti kel­lu­via keino­ri­ut­to­ja. Eri­tyis­es­ti etelä­na­pa­man­tereen vesil­lä on pelkkää tyhjää tilaa ja rav­in­teikkaat vedet. 

    Meris­sä tup­paa käymään niin, että upotet­ti­in­pa sinne mitä tahansa, niin elämä tart­tuu siihen kiinni.

    Täy­tyy rak­en­taa ketju, jos­sa keino­ri­u­toil­la on plank­to­nia, pikkukalaa ja lopuk­si isom­paa kalaa, joka kalaste­taan ihmis­ten tarpeisiin.

    Toki on vielä myös lev­ät, joiden kas­va­tus­ta ihmis­ravin­nok­si ei ole isos­sa mit­takaavas­sa edes juuri tutkittu.

    Meret ovat maa­pal­lon val­tateitä, joten noil­ta vapaasti kel­luvil­ta keino­ri­u­toil­ta kala kul­kee ran­nikoille halvasti.

    Meret ovat myös maa­pal­lon suurimpia aavikoita.

    Aivan äsket­täin julka­isti­in tutkimus, jon­ka mukaan ylivoimais­es­ti suurin osa maa­pal­lon bio­mas­sas­ta on kasveis­sa. Siis maal­la. Kuitenkin maa­ta maa­pal­losta on vain neljä­sosa. Osaamme kyl­lä kalas­taa meret tyhjik­si, mut­ta väitän, että osaisimme myös opti­moi­da merien bio­mas­san tuotannon.

    Sit­ten tule­vat mukaan aavikot. Ydin­reak­tori ran­nikolle aurinkovoiman avus­ta­mana ran­nikolle pois­ta­maan suo­laa merivedestä ja kasteluputket aavikolle. Ja kyl­lä on taas lisää ruokaa ja luontoa.

    Lopuk­si vielä kaupun­git ja uudet menetelmät tuot­taa ruokaa, kuten syn­teet­ti­nen liha, uudet kasvipro­tei­ini­tuot­teet, uudet kasvatusmentelmät..

    Väitän, että ihmiskun­nan koko voi olla luokkaa 20 mil­jar­dia, eikä edes tee kipeää.

    Luon­non­ti­eteil­i­jät, insinöörit ja matemaatikot tämän pla­nee­tan pelas­ta­vat. He kek­sivät ratkaisut, jol­la hiilenkier­to saadaan opti­moitua ja ilmas­to tas­apain­otet­tua. He kek­sivät ratkaisut jol­la aavikot Saharaa myöten saadaan kukoistamaan.

    On toki selvää, että ihmiskun­nan lukumäärän kasvu tait­tuu myös Afrikas­sa, kos­ka naiset eivät vain tule ole­maan ikuis­es­ti 4–10 lapsen syn­ny­tyskoneina. Siis, vaik­ka teknolo­gia kehit­ty­isikin, niin että ruokaa riit­täisi 20 mil­jardille, niin ei kuitenkaan koskaan tule käymään.

    Suurem­pi ongel­ma tulee hyvin ole­maan se, että naiset ylipäätään halu­a­vat han­kki­u­tua raskaak­si ja syn­nyt­tää. Väitän, että jo täl­lä vuo­sisadal­la tulemme näkemään keskustelua siitä, että miten raskaud­es­ta voidaan luop­ua ja ihmisalkiot kas­va­vat kohdun ulkop­uolel­la “syn­ny­tyk­seen” saakka.

    Minäkin elän naisen kanssa, joka ei halua kokea raskaut­ta, eikä syn­ny­tys­tä. Enkä ihmettele yhtään.

    1. Luin joskus 1970 neu­vos­toli­it­to­laisen aka­teemikon kir­jan Ihmiskun­na elin­varat. Hän osoitit mielestään vaku­ut­tavasti, että maa­pal­lo pystyy elät­tämään 100 mil­jardin asukkaan väestöä.

      Keino­ri­u­tat kuu­losta­vat hienol­ta ajatuk­selta, kunnes lukee trop­pi­sista hir­mumyrsky­istä. Ran­nikon läheisyy­dessä mer­estä nousee ylös veteen rav­in­tei­ta. Ja niitä tule myös jok­ien kautta.

      Mie­lenki­in­toista: Jared Dia­mondin mukaan — jos oikein muis­tan — meri Aus­tralian ympäril­lä on hyvin köy­hää rav­in­teista, eikä alueel­la ole suuria kalamääriä. (Suuren Val­lir­i­u­ran elämistön määrästä min­ul­la ei ole käsitystä.) 

      Toinen tieto tut­taval­ta, tark­istam­a­ton: Saha­ras­ta Euroop­pan kulkeu­tu­va pöly on hyvin ravin­nepi­toista ja lan­noit­taa maata.

      1. Markku af Heurlin:

        Keino­ri­u­tat kuu­losta­vat hienol­ta ajatuk­selta, kunnes lukee trop­pi­sista hir­mumyrsky­istä. Ran­nikon läheisyy­dessä mer­estä nousee ylös veteen ravinteita.

        Troop­pisia hir­mumyrskyjä harvem­min esi­in­tyy korkeil­la lev­eysasteil­la… Niin, tätä kut­su­taan kumpuamiseksi.

        Kyse on tietenkin struk­tu­urista, jon­ka kel­luk­keet ovat pin­nal­la, mut­ta varsi­nainen osas­truk­tu­uri, johon elämä kiin­nit­tyy on pin­nan alla.

        Keino­ri­u­tan tarkoi­tus ei siis ole olla mikään kalankas­va­tus­pus­si vaan _riutta_.

        Jos kat­so­taan tätä pla­neet­taa eteläisen Tyy­nen­meren yltä, niin näkyy vain mer­ta. Kun läh­estytään Etelä­man­ner­ta, niin pin­nan yllä alkaa olla aika hirveät olot, mut­ta meri kuhisee elämää.

        Keino­ri­ut­to­ja kan­nat­taisi jät­tää ajele­hti­maan noille vesille, jos­sa ei ole juurikaan laivali­iken­net­tä. Ain­oas­taan kalas­tus­laivas­tot kävi­sivät kalas­ta­mas­sa sovi­tu­in kiintiöin.

        Onnis­tu­isi­pa tuo kalan­tuotan­non moninker­tais­t­a­mi­nen muutenkin. Esimerkik­si Saha­ras­sa olisi tilaa kier­tovesivil­jelmille ja mer­estä saa vet­tä. Aurinkoen­er­giaa on yllin kyllin, ja ydin­voimal­la hoituu loput.

    2. Future Mat­ters:
      No mut­ta eihän ihmiskun­ta ole vielä edes pistänyt kovia paukku­ja sisään tämän pla­nee­tan kan­tokyvyn optimoimiseksi.

      Luon­non­ti­eteil­i­jät, insinöörit ja matemaatikot tämän pla­nee­tan pelas­ta­vat. He kek­sivät ratkaisut, jol­la hiilenkier­to saadaan opti­moitua ja ilmas­to tas­apain­otet­tua. He kek­sivät ratkaisut jol­la aavikot Saharaa myöten saadaan kukoistamaan.

      On tot­ta, että teknolo­gian avul­la maa­pal­lon ihmiskan­tokykyä voidaan lisätä. Mut­ta mik­si ihmeessä mei­dän pitäisi sitä mak­si­moi­da? Tapah­tu­isiko se muun luon­non kus­tan­nuk­sel­la? Mikä olisi moi­sen toimen­piteen idea?

      Kyl­lä ihmiskun­ta peri­aat­teessa pysty­isi nykyiset ongel­mansa ratkaise­maan. Niis­sä ei ole mitään sel­l­aista mihin ihmisen tekni­nen osaami­nen ei riitä. Esteet ovat psykol­o­gisia ja sitä kaut­ta siis ehkä sitäkin suurempia.

      Jokaisen, joka on huolis­saan maa­pal­lon tilas­ta, kan­nat­taa muuten (Linkolan lisäk­si) lukea Esko Val­tao­jan uusin kir­ja “Kohti ikuisu­ut­ta”. Hän myön­tää maa­pal­lon ongel­mat, esimerkik­si ilmas­ton­muu­tok­sen, mut­ta uskoo että ihmiskun­ta pystyy ne ratkaise­maan. Minä en ikävä kyl­lä Val­tao­jan opti­mis­mi­in osaa yhtyä, mut­ta tosi­asi­at hänel­lä ovat kohdallaan.

      1. Pekka T.: On tot­ta, että teknolo­gian avul­la maa­pal­lon ihmiskan­tokykyä voidaan lisätä. Mut­ta mik­si ihmeessä mei­dän pitäisi sitä mak­si­moi­da? Tapah­tu­isiko se muun luon­non kus­tan­nuk­sel­la? Mikä olisi moi­sen toimen­piteen idea?

        Tähän voidaan vas­ta­ta samal­la mital­la: mik­si mei­dän pitäisi min­i­moi­da maa­pal­lon kantokyky?

        Ihmis­ten määräl­lä ei ole mitään väliä.

      2. Future Mat­ters: Tähän voidaan vas­ta­ta samal­la mital­la: mik­si mei­dän pitäisi min­i­moi­da maa­pal­lon kantokyky?

        Ihmis­ten määräl­lä ei ole mitään väliä.

        Tämä vas­taus ei aukea min­ulle ollenkaan.

        Aiheesta vielä kuitenkin sen ver­ran, että viime syksynä 15 000 tieteen­tek­i­jää varoit­ti ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den ole­van vaaras­sa, jos kulu­tusy­hteiskun­ta ja väestönkasvu jatku­vat nykyisel­lä tahdil­la. Tämä hätähu­u­to on, taas ker­ran, ohitet­tu ainakin suo­ma­laises­sa keskustelus­sa olan kohau­tuk­sel­la, vaik­ka nimeno­maan tieteil­i­jöi­den lausun­nol­la luulisi ole­van enem­män pain­oar­voa kuin mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten tuntemuksilla.

    3. Future Mat­ters: Luon­non­ti­eteil­i­jät, insinöörit ja matemaatikot tämän pla­nee­tan pelas­ta­vat. He kek­sivät ratkaisut, jol­la hiilenkier­to saadaan opti­moitua ja ilmas­to tas­apain­otet­tua. He kek­sivät ratkaisut jol­la aavikot Saharaa myöten saadaan kukoistamaan.

      How to do it? Kyl­lä nör­tit hoitaa!

      Maat­alouden kokon­ais­tuotan­toa on his­to­ri­an aikana moniker­tais­tet­tu jo mon­een otteeseen. Viimeistään nyt on ilmen­nyt, ettei täl­lainen ratkaisu väestönkasvu­un ole siinä mielessä kestävä, että se ei vaatisi jatkos­sa uusia mon­imutkaisem­pia ja kalli­impia ratkaisu­ja tuotan­non lisäämisek­si jälleen. Nyt pitää kokeil­la jotain uutta.

      Util­i­taris­tises­sakaan tarkastelus­sa väk­ilu­vun kas­vat­tamises­sa ei ole mieltä: tule­vaisu­udessa tekni­ik­ka ja elin­ta­so ovat korkeampia, jol­loin resurs­seista saadaan suurem­pi hyö­ty kuin nyt. Eli väk­ilukua kan­nat­taa siirtää tule­vaisu­u­teen, joka on tehokaampi tuot­ta­maan hyö­tyä öljys­tä, hiilestä ja uraanista (jos joku vielä osaa ydin­myl­lyjä tehdä).

      Väk­ilu­vun kasvu ei nopeu­ta teknolo­gian kehi­tys­tä mil­lään väk­ilu­vun kasvun ongelmi­in ja mui­hin teknolo­gianke­hi­tys­tek­i­jöi­hin näh­den merkit­täväl­lä vauhdil­la. Esimerk­ki: olisiko väk­ilu­vun äkilli­nen viisinker­tais­tu­mi­nen 1800-luvun lop­ul­la nopeut­tanut sähköistymistä ja polt­to­moot­tor­ei­hin siir­tymistä 5x? Edes 2x?

      Nyky­is­ten 23M syyr­i­alaisen pään pääl­lä taitaa palaa täl­lä het­kel­lä vähem­män lamp­pu­ja kuin nuoruuteni 15M syyr­i­alaisen.

  13. Eräs keino vähen­tää ongelmia Afrikan mais­sa olisi kieltää moniavioisuus.

    Se on yksi han­kalim­mista eri­ar­voisu­u­den muodoista, kos­ka ihmiskun­ta jakaan­tuu eri sukupuoli­in melko tasais­es­ti — jos rikkaal­la miehel­lä on 50 autoa se ei tarkoi­ta että köy­hän tarvit­sisi kävel­lä. Moni­avioisu­u­den suh­teen tilanne on toinen. 

    Tämä argu­ment­ti ei ole omani, vaan perus­tuu The Econ­o­mistin artikke­li­in “The link between polygamy and war” jouluku­un 19. päivä 2017. Artikke­lis­sa mainit­ti­in, että moni­avioisu­u­den sal­l­li­vat maat ovat selkeästi yliedustet­tuina maail­man kri­isipesäkkei­den joukos­sa ja siihen liit­tyviä ongelmia hyö­dyn­tävät myös ter­ror­is­ti­jär­jestöt rekrytöinnissään.

    1. Tero Tolo­nen:
      Eräs keino vähen­tää ongelmia Afrikan mais­sa olisi kieltää moniavioisuus.

      Se on yksi han­kalim­mista eri­ar­voisu­u­den muodoista, kos­ka ihmiskun­ta jakaan­tuu eri sukupuoli­in melko tasais­es­ti – jos rikkaal­la miehel­lä on 50 autoa se ei tarkoi­ta että köy­hän tarvit­sisi kävel­lä. Moni­avioisu­u­den suh­teen tilanne on toinen. 

      Tämä argu­ment­ti ei ole omani, vaan perus­tuu The Econ­o­mistin artikke­li­in “The link between polygamy and war” jouluku­un 19. päivä 2017. Artikke­lis­sa mainit­ti­in, että moni­avioisu­u­den sal­l­li­vat maat ovat selkeästi yliedustet­tuina maail­man kri­isipesäkkei­den joukos­sa ja siihen liit­tyviä ongelmia hyö­dyn­tävät myös ter­ror­is­ti­jär­jestöt rekrytöinnissään.

      Mie­lenk­in­ntoista kyl­lä, moni­avioi­sis­sa per­heis­sä on äitiä kohti vähem­män lap­sia. Täl­lä on selvä demografine merkitys.Kenian ens. pre­dis­ent­ti Yomo Keny­at­ta oli moni­avioinen; sta­tussym­boli. Kenia ei liene kri­is­pesäk­keenä pahim­mas­ta päästä.

    2. Tero Tolo­nen: Eräs keino vähen­tää ongelmia Afrikan mais­sa olisi kieltää moniavioisuus.

      Se on yksi han­kalim­mista eri­ar­voisu­u­den muodoista, kos­ka ihmiskun­ta jakaan­tuu eri sukupuoli­in melko tasais­es­ti – jos rikkaal­la miehel­lä on 50 autoa se ei tarkoi­ta että köy­hän tarvit­sisi kävel­lä. Moni­avioisu­u­den suh­teen tilanne on toinen.

      Tässä kyl­lä sekoit­tuvat syy ja seuraus.Moniavioisuu johtuu sodista .Kun miehiä kuolee paljon nuo­ri­na niin syn­tyy nais­ten yli­jäämä ja moni­avioisu­us ratkaisee yli­jäämä­nais­ten sosi­aalisen ongelman. 

      Afrikan suurimpia ongelmia ovat pääo­mavir­rat, sil­lä taloudet eivät ole päässeet eroon siir­tomaa-aiko­jen rahan ulosvir­tauk­ses­ta eli pääo­mat katoa­vat veroparati­i­sei­hin. Kehi­tysavul­la yritetään kor­va­ta vajet­ta, mut­ta kyseessä on poh­ja­ton ämpäri.

      Seu­rauk­se­na on, etti Afrikas­sa ole pääo­mia infran rak­en­tamiseen. Afrikkalaisen vil­jeli­jän tuot­teet eivät pääse kylän toria pidemmälle.Lisäksi Eun tul­li­ra­ja ja län­si­mait­ten maat­alous­tu­ki estävät vien­nin ja itse asi­as­sa län­si­maisia elin­tarvikkei­ta dumpataan Afrikkaan ja oma maat­alous näivettyy

      Lännestä tuo­daan sec­ond had vaatet­ta ja niin­pä Afrikan vaat­e­valmis­tus on loppunut.

      Lis­taa voisi jatkaa lisääkin

  14. Paljon keskustel­laan Afrikan väestöke­hi­tyk­ses­tä ja ihan syys­tä. Min­un silmi­i­ni ei ole osunut juuri mitään kir­joi­tus­ta siitä mitä afrikkalaiset itse ajat­tel­e­vat tai keskustel­e­vat asi­as­ta. Onhan Afrikas­sa jo ole­mas­sa jonkin­lainen koulu­ja käynyt keskilu­ok­ka joka kyke­nee seu­raa­maan maail­man menoa, mm. omia val­taapitäviään. Onko Afrikan val­taapitävien kesku­udessa aiko­mus­ta tehdä jotain väestönkasvun suhteen ?
    Ain­oan tähän aiheeseen liit­tyvän afrikkalaisen val­tion edus­ta­jan kom­mentin, jon­ka olen lehdis­töstä näh­nyt, sisältö oli se että EU:n tulisi helpot­taa Afrikan siir­to­lais­ten pääsyä sinne. Kom­men­tista sai sen käsi­tyk­sen että edelleen laa­jalti afrikkalaiset katso­vat asi­aa siltä kan­til­ta että siir­to­lais­ten koti­mai­hin­sa lähet­tämät rahasi­ir­rot ovat muka­va tulon­lähde Afrikan valtioille.

  15. Linko­la on erit­täin tun­teisi­in vetoa­va ja taita­va kir­joit­ta­ja, mut­ta fak­tat eivät pidä läh­eskään aina paikkaansa. Kir­joituk­sista huo­maa että hän on helsinkiläi­nen her­raspen­s­ka joka luuli 30- luvun suomen met­siä ja luon­toa luon­non­ti­laisik­si ja ver­taa nykyti­lan­net­ta tuo­hon aikaan. Oikeasti met­sät oli­vat tuo­hon aikaan kaukana luon­non­ti­las­ta kaskeamisen ja harsin­ta­hakkuiden jäljiltä. Niis­sä elävä lajis­to oli kas­ket­tu­jen ja har­sit­tu­jen met­sien lajis­toa, ei luon­non­ti­laisen met­sän lajistoa. 

    Linko­la väit­ti jos­sakin kir­jas­saan että Suomen met­sien inven­toin­ti tulok­sia vääris­tel­lään, kos­ka puumäärä ei voi kas­vaa kun met­siä hakataan niin paljon. Suomes­sa kuitenkin on todel­lisu­udessa nyt puu­ta enem­män kuin koskaan on tilas­toitu, ja ensi vuon­na taas enem­män kuin nyt. Lisään­tyvistä hakkuista huoli­mat­ta. Se että tääl­lä ver­rataan talous­met­siä puu­pel­toon tai autiomaa­han osoit­taa että kir­joit­ta­ja ei ymmär­rä asi­as­ta. Talous­met­sis­sä on rikas eläin­la­jis­to. Kun vielä lahop­u­un määrää saadaan lisät­tyä voi hakkui­ta lisätäkin. Suosit­te­len tutus­tu­maan sel­l­aisi­in asioi­hin kuin met­sälain 10 § kohteet, met­säser­ti­fioin­ti ja met­so- ohjel­ma. Siitä se tieto ja ymmär­rys lisääntyy.

  16. Mielestäni Osmo Soin­in­vaara on oikeil­la jäljil­lä, enkä oikeas­t­aan kyseenalaista tätä näkökul­maa vaan kom­men­toin sitä miten kult­tur­is­ten toim­i­joiden luon­to­suh­teet ovat muut­tuneet 30-vuo­den takai­sista ajoista. 

    Maa­pal­lon tule­vaisu­u­den vas­takkainaset­telus­sa oli­vat 70-luvun ympäristöli­ik­keen perus­tamisen aikoina utl­i­taristi­nen luon­non mak­si­maa­li­nen hyväk­sikäyt­tö ja prim­i­tivisti­nen Linko­lalainen näke­mys. Linko­lalaiset prim­i­tivis­tiset dystopi­at oli­vat selkeästi human­is­min arvo­ja vas­taa. Ny vihreä human­is­mi ottaa huomioon Linko­lalaisu­u­den kri­ti­ikin ja muo­dostaa tästä käsin posthu­man­is­mistisen (sus­pend­ed human­ism) näkökul­man, joka tun­nus­taa sen tosi­asian että ihmiset ovat itse vas­tu­us­sa luon­nolle aiheut­tamis­taan katas­tro­feista. Human­isti Esko Val­tao­jan mukaan tur­val­lien superä­lyn sin­gu­lar­i­teet­ti tulee tuot­ta­maan tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä hyv­in­voin­tia, joka säästää ihmiskun­nan hikeä ja kyyneileitä. 

    Mei­dän viimeinen z‑sukupolvemme (1995- 2010) on aikaisem­pi­in sukupolvi­i­in ver­rat­tuna kaikkein post-mate­ri­al­is­tisin tarkoit­taen sitä etteivät he kerää ympärilleen mate­ri­aa täy­del­listämään omaa egoaan. Mielestäni tämän nuoren sukupol­ven tietoisu­u­teen pitäisi vaikut­taa edelleen akti­ivis­es­ti, eikä jät­tää tätä 70- luvun radikalis­min muis­ton varaan.

    1. Tekoä­lyn jälkeistä maail­maa kut­su­taan (epäon­nis­tuneesti) sin­gu­lar­i­teeteik­si, kos­ka sen jälkeistä maail­maan on oikeas­t­aan mah­do­ton­ta ennus­taa. Pelisään­nöt eivät enää päde.

      Mus­ta tun­tuu, että näin käy. Mut­ta ennus­taa en pysty. 😀 

      Mut­ta jos nyt kuitenkin sanon vaik­ka sen, että uni­ver­sum­ista ei ehkä ole löy­tynyt älykästä elämää, kos­ka sin­gu­lar­i­teetin jäl­keen älykäs elämä siir­tyy elämään vir­tu­aal­i­maail­maan. Mik­si elää tuskien täyt­tämää elämää kun voi elää miel­lyt­tävässä vir­tu­aaliym­päristössä. ja ehkä ikuisesti.

  17. Pent­ti Linko­laa pide­tään kai yleis­es­ti(?) terävänä ajat­teli­jana ja inho­re­al­isti­na, jon­ka pre­mis­sit ovat kun­nos­sa vaik­ka epämiel­lyt­täviä. Ja vain johtopäätök­set ainakin osit­tain vääriä.
    Noin ajat­tel­e­vat, saat­te suo­da tämän anteek­si, mut­ta minus­ta PL ei ole edes ajat­telun­sa lähtöko­hdil­ta kirkas ja fiilik­set hylkäävä.
    Muis­tan jo 60–70-lukujen vai­h­teesta hänen — etten sanoisi vuo­datuk­sen­sa — Suomen Kuvale­hdestä, jos­sa hän syyt­ti suo­ma­laisia naisia halut­to­muud­es­ta lapsen­tekoon (luitte oikein) ja että jos he joskus lapsen tekevät, tämä on “suloinen mus­tasilmä” (tark­ka sitaat­ti) jon­ka isä on ulkomaalainen.
    Taivaal­lisen rauhan auki­ol­la 1989 ammu­tut mie­lenosoit­ta­jat oli­vat Linko­lalle “ulvo­va kita”. Sil’viisii.
    Per­sian­lah­den sodan alus­sa iltapäiväle­hdet väit­tivät Linkolan sanoneen “Toivon että tapah­tuu merkit­tävää tap­pamista”. Noh, tosin kysyin henk.koht. asi­aa Odelta, joka ker­toi Linkolan sanoneen hänelle, että sitaat­ti ei pitänyt paikkaansa. 

    Muutenkin Linkolan kir­joituk­set hei­jas­ta­vat minus­ta usein jostain muus­ta kuin luon­non­suo­jelun tarpeesta kumpuavaa pahaa oloa. Tai hel­mi kir­jas­ta Miet­teitä ja muis­to­ja van­has­ta sivistyneistöstä(sic!): “Ei demokra­ti­aa, taivaan täh­den, ei demokra­ti­aa! Ei yleistä äänioikeut­ta, ei ikinä! Ei, ei, ei!”.
    Point­ti­ni ei tässä ole nyt “hyvä vas­taan paha, paha, paha!” (vaik­ka tuol­lainen tympi­ikin) vaan toteut­tamiskelvot­to­muus. Ei todel­li­nen inho­re­al­isti kir­joi­ta tuollaisia.

    Yllät­tävä ver­taus: Tuos­sa on jotain samaa kuin Ayn Ran­dis­sa ja kir­jas­saan Atlas Shrugged. Kuinka­han kauan tai ainakaan mon­ta polvea ne valioyk­silöt oli­si­vat siel­lä Shangri-La’as­san voineet asua ennen kuin esimerkik­si alueen yli­työl­lis­tet­ty­jen ja ali­palkat­tu­jen var­ti­joiden lah­jakkaim­mat pen­skat oli­si­vat pan­neet huli­naksi? Sama (toki todel­la mon­ta muutet­tavaa muut­taen) Linkolan visioiden toteu­tuskelpoisu­u­den kanssa. Voihan tuol­laisia kehitel­lä, mut­ta dystopi­at ovat yleen­sä aivan yhtä hul­lunkurisia kuin utopiatkin.

    1. Juk­ka Siren:
      Pent­ti Linko­laa pide­tään kai yleis­es­ti(?) terävänä ajat­teli­jana ja inho­re­al­isti­na, jon­ka pre­mis­sit ovat kun­nos­sa vaik­ka epämiel­lyt­täviä. Ja vain johtopäätök­set ainakin osit­tain vääriä.

      Linkolan ajatuk­set tor­ju­taan yleisim­min kai juuri sik­si, että ne ovat niin epämiel­lyt­täviä ja sik­si moni ei ajat­tele niitä sen enem­pää. Ne eivät todel­lakaan vas­taa suvait­se­vaisen lib­er­aalin näke­myk­siä. Älyl­lis­es­tä lähtöko­hdas­ta totu­ut­ta etsivä ei kuitenkaan voi tyy­tyä näin löysään tor­jun­taan. Olen­naise­na kysymyk­senä säi­lyy se, että onko hän ydin­näke­myk­sessään oike­as­sa? Tai ainakin se, että mis­sä määrin hän on oikeassa? 

      Linkolan ajat­telu ei kaadu myöskään siihen, että sieltä löy­tyy yksit­täisiä virheitä, epätäs­mäl­lisyyk­siä tai out­o­ja asen­tei­ta. Toivomme tietysti kaik­ki, että hän olisi väärässä, mut­ta pahoin pelkään ettei tai­da olla. Ainakaan minä en osaa tor­jua hänen logi­ikkaansa, enkä ole näh­nyt muidenkaan sitä peru­songel­man osalta tekevän.

  18. Olen 61 v. Kun liikun (etelä-kes­ki-) suomes­sa , en näe reit­ti­ni var­rel­la laisinkaan itseäni vanhempia
    met­siä. Näen vain “met­siä”. Kak­si tai kolme vart­tuneen­paa puusukupolvea on val­lan kadonnut.
    On itsepetos­ta puhua puun määräs­ta, ja sen kas­vamis­es­ta, jos käsi­tys suo­ma­lais­es­ta metsästä
    on hukas­sa. Met­sässä on taimia, nuo­ria pui­ta ja täy­den kukois­tuk­seen­sa saavut­tanei­ta. On myös
    pikkuhil­jaa hiipu­via, kuollei­ta ja maatu­via lahopökkelöitä.
    Kehi­tys on tapah­tunut varsin nopeasti, mut­ta ymmär­rän silti, että jonkun, ehkä nuoremman,
    käsi­tys met­sästä on nykyi­nen tasaikäi­nen met­sä, tai hakku­u­rau­nion pusikko.
    Pent­ti Linkolan Luon­non­per­in­tösäätiö koet­taa pelas­taa viimeisiä rippeitä sel­l­ais­es­ta metsästä,
    jos­sa itsekin sain lap­su­udessani kulkea. Te, jot­ka Linko­laa demon­isoitte, menkää joskus Metsään.

    Ps.Julistan nimiehdo­tuskil­pailun tasaikäiselle ja yksi­la­jiselle met­sälle. Sel­l­aista ei suomenkielen
    muu­toin rikkaas­sa sananstossa ole. Oma ohdo­tuk­seni on Metsähkö.

    Esa Parkat­ti
    Porvoo

    1. Esa Parkat­ti: Olen 61 v. Kun liikun (etelä-kes­ki-) suomes­sa , en näe reit­ti­ni var­rel­la laisinkaan itseäni vanhempia
      met­siä. Näen vain “met­siä”. Kak­si tai kolme vart­tuneen­paa puusukupolvea on val­lan kadonnut.

      Kan­nat­taa men­nä autol­la itära­jan yli, Laa­tokan ympäristössä näkee vielä paljon koske­mat­to­mia ikimet­siä ja sel­l­aisia Etelä-Suomea vas­taavas­sa ilmas­tossa kas­vanei­ta suurista puista koos­t­u­via met­siä, jot­ka ovat Suomes­ta läh­es hävinneet.

    2. Esa Parkat­ti:
      Olen 61 v. Kun liikun (etelä-kes­ki-) suomes­sa , en näe reit­ti­ni var­rel­la laisinkaan itseäni vanhempia
      met­siä. Näen vain“metsiä”. Kak­si tai kolmevart­tuneen­paa puusukupolvea on val­lan kadonnut.
      On itsepetos­ta puhua puun määrästa,ja sen kasvamisesta,jos käsi­tys suo­ma­lais­es­ta metsästä
      on hukas­sa. Met­sässä on taimia, nuo­ria puita­ja täy­den kukois­tuk­seen­sa saavut­tanei­ta. On myös
      pikkuhil­jaa hiipu­via, kuollei­ta ja maatu­via lahopökkelöitä. Kehi­tys on tapah­tunut varsin nopeasti, mut­ta ymmär­rän silti, että jonkun, ehkä nuoremman,
      käsi­tys met­sästä onnykyi­nen­ta­saikäi­nen met­sä, tai hakku­u­rau­nion pusikko.Pentti Linkolan Luon­non­per­in­tösäätiö koet­taa pelas­taa viimeisiä rippeitä sel­l­ais­es­ta metsästä,
      jos­sa itsekin sain­lap­su­udessani kulkea. Te, jot­ka Linko­laa demon­isoitte, menkää joskus Metsään.

      Ps.Julistan nimiehdo­tuskil­pailun tasaikäiselle ja yksi­la­jiselle met­sälle. Sel­l­aista ei suomenkielen
      muu­toin rikkaas­sa sananstossa ole. Oma ohdo­tuk­seni on Metsähkö.

      Esa Parkat­ti
      Porvoo

      Tämä on hyvä kom­ment­ti ! Pait­si että Linko­lalle kyl­lä sopii eko­fa­sistin leima.

      Min­un on häpeäk­seni myön­net­tävä että olin varsin kyp­sässä iässä jo, kun hif­fasin että Suomen met­sät eivät ole met­siä vaan puu­pel­to­ja. Olisi mielestäni ihan syytä tehdä tutkimus kuin­ka moni suo­ma­lainen tämän tajuaa.

    3. Esa Parkat­ti:
      Olen 61 v. Kun liikun (etelä-kes­ki-) suomes­sa , en näe reit­ti­ni var­rel­la laisinkaan itseäni vanhempia
      met­siä. Näen vain“metsiä”. Kak­si tai kolmevart­tuneen­paa puusukupolvea on val­lan kadonnut.
      On itsepetos­ta puhua puun määrästa,ja sen kasvamisesta,jos käsi­tys suo­ma­lais­es­ta metsästä
      on hukas­sa. Met­sässä on taimia, nuo­ria puita­ja täy­den kukois­tuk­seen­sa saavut­tanei­ta. On myös
      pikkuhil­jaa hiipu­via, kuollei­ta ja maatu­via lahopökkelöitä. Kehi­tys on tapah­tunut varsin nopeasti, mut­ta ymmär­rän silti, että jonkun, ehkä nuoremman,
      käsi­tys met­sästä onnykyi­nen­ta­saikäi­nen met­sä, tai hakku­u­rau­nion pusikko.Pentti Linkolan Luon­non­per­in­tösäätiö koet­taa pelas­taa viimeisiä rippeitä sel­l­ais­es­ta metsästä,
      jos­sa itsekin sain­lap­su­udessani kulkea. Te, jot­ka Linko­laa demon­isoitte, menkää joskus Metsään.

      Ps.Julistan nimiehdo­tuskil­pailun tasaikäiselle ja yksi­la­jiselle met­sälle. Sel­l­aista ei suomenkielen
      muu­toin rikkaas­sa sananstossa ole. Oma ohdo­tuk­seni on Metsähkö.

      Esa Parkat­ti
      Porvoo

      Suomes­sa on vaik­ka kuin­ka paljon pieniä met­säsaarekkei­ta, joi­ta ei kan­na­ta edes har­ven­taa, kos­ka har­ven­nuk­ses­ta joutuu mak­samaan. Sel­l­ai­sis­sa kun vaeltaa mustikoi­ta poim­i­mas­sa, ei se nyt niin ihmeel­lis­es­ti poikkea muista met­sistä. Laho­ja pui­ta on enem­män, mikä tiet­ty on hyvä jut­tu. Mut­ta esteet­ti­nen koke­mus on aika sama kuin sään­nöl­lis­es­ti har­ven­netus­sa metsässä.

      Mut­ta minähän olenkin kaupunki­lainen, joten ehkä sit­ten mis­saan jotain..

  19. Minus­ta ter­ror­ipuheet oli­vat osoi­tus älyl­lis­es­tä umpikujasta. 

    Niin minus­takin. Ter­ror­isti­nen väki­val­ta ei ole ratkaisu, eikä edes nahis­telu mie­lenosoituk­sis­sa. Tuo­hon väki­val­lan umpiku­jaan ver­rat­tavis­sa ole­via umpiku­jia ovat kuitenkin myös mon­et muut polut, kuten usko siihen että yksilöi­den arkipäivässään tekemän vihreäm­mät valin­nat ovat ratkaisu, tai usko siihen että suuret kok­ouk­set ja niis­sä annetut suuret julk­i­lausi­mat ovat ratkaisu, tai usko siihen että tekni­ikan kehi­tys lop­ul­ta pelas­taa kaiken.

    Miten pieni val­is­tunei­den joukko pysty­isi kaap­paa­maan vallan? 

    On väitet­ty, että Suomen puolueis­sa val­taa pitää tilatak­si­in mah­tu­va johtoeli­it­ti. Koko maa­ta hal­lit­see jo nyt siis ehkä kolme tilatak­sil­lista. Soti­laalli­nen val­lanku­mous ei kuitenkaan ehkä toimisi Suomes­sa, kos­ka armei­ja ei lähtisi leikki­in mukaan. Total­i­taris­mi­in siir­tymistä voi yrit­tää myös henkisen yliot­teen ja poli­isi­toimen kaut­ta, vaikka­pa kieltämäl­lä viha­puheena kaik­ki val­i­tus­ta lin­jas­ta poikkea­va puhe. Kol­mas polku (ei enää val­lanku­mouk­selli­nen) olisi sel­l­aisen kon­sen­sus­poli­ti­ikan omak­sum­i­nen, jota kansa sietää niin hyvin, ettei ylly äänestämään mui­ta kuin vuoroon val­las­sa ole­via kon­sen­sus­puoluei­ta. Kan­natan tuo­ta kol­mat­ta “kaap­paus­vai­h­toe­htoa”.

    Hän löysi pyörä­matkallaan 30-luvun idyllin paikalleen jämähtäneestä Puo­las­ta. Aika suuret päästöt ilmake­hään ja Itämereen hän oli valmis anta­maan anteeksi. 

    Käsi­tys ilmas­toon liit­tyvistä riskeistä oli tuol­loin kai vielä toinen.

    Matkalla Niz­za­an pyöräilin 20 vuot­ta myöhem­min Puolan maaseudun läpi. Idyl­listä naut­ti­maan oli jäänyt vain vanhuksia. 

    Linko­la ymmär­si kai jo tuol­loin, että useim­mat nuoret val­it­se­vat kulut­tamisen ja makean elämän työn­täyteisen arjen sijaan, jos vain saa­vat vapaasti valita.

    Jos hyväksytään mod­erni teknolo­gia, saataisi­in vaa­ti­mat­tomas­ta kulu­tuk­ses­ta kor­vauk­sek­si läh­es täy­delli­nen vapau­tus työstä. 1930-luvun elin­ta­son eteen ei tarvit­sisi tehdä työtä kuin muu­ta­ma tun­ti viikos­sa. Sel­l­ainen olisi edes vähän helpom­min markkinoitavissa. 

    Tässä kaavailusi ovat järkevämpiä kuin Linkolan. Ei ihmisen tarvitse raataa van­hen­tunein keinoin, jos koneetkin on kek­sit­ty. Har­mit­to­mia har­ras­tuk­sia voi kek­siä lisää, vaik­ka kulut­tavim­mat jäävätkin pois.

    Linko­la esit­ti joskus, että met­sä­te­ol­lisu­us saisi puo­let met­sistä ja toinen puoli suo­jeltaisi­in kokon­aan. Ei huono ajatus. 

    Hyvä suun­ta. Itse antaisin vain mur­to-osan suo­raan teol­lisu­udelle vapaasti käytet­täväk­si. Muual­la (suo­jelu­aluei­den ulkop­uolel­la) met­sä­talouden tulisi toimia niin, että muutkin luon­toar­vot säi­lyvät puun tuotan­non ohes­sa. Nykyti­lanteessa täl­lainen muu­tos vaatii kyl­lä aikaa (met­sien palau­tu­miseen) ja rahaa (lunas­tuk­si­in).

    Nyt on kui­h­tu­van maaseudun oljenko­r­rek­si otet­tu ”bio­talous”, eli met­sien entistäkin tehokkaampi par­tur­oin­ti sel­l­ukat­tiloiden kitaan. Se suret­taa min­ua suuresti. 

    Tätä vihreät ja kepu ovat tosi­aan aja­neet, eivätkä muutkaan puolueet ole vas­tus­ta­neet (pait­si vihreät tietenkin aina kepun tapaa tehdä bio­talout­ta, ja muutkin puolueet tois­t­en­sa tapo­ja). Helsinkikin on suun­nitel­lut puun tuomista muista maista, kun Suomen omat met­sä­varat eivät sen kulu­tuk­seen kuulem­ma riitä.

    Väestöräjähdys on ohi, vaan ei Afrikassa 

    Eikä toden tot­ta Helsingis­sä. Tästä ei heru kiitos­ta kasvuki­ihkoiselle OS:lle.

    Jos halu­amme vähen­tää radikaal­isti luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta, vero­tamme työn sijas­ta ener­giaa ja uusi­tu­mat­to­mia raa­ka-ainei­ta niin, että niiden hin­nat vähin­tään kymmenkertaistuvat. 

    Ener­giaa sinän­sä ei tarvitse verot­taa. Se riit­tää, että asete­taan hait­tavero­ja (ja tarvit­taes­sa arvio­tulle­ja) uusui­t­u­mat­tomille ja saas­tut­taville (ener­gian ja muille) raa­ka-aineille (ja vas­taav­ille luon­toa häir­it­seville teoille). Riit­tää siis kohdis­taa sään­te­ly ongelmien juurisy­i­hin. Markki­navoimia voi tämän jäl­keen käyt­tää aiem­paa luon­non­mukaisem­man talouden pyörit­tämiseen, ilman suur­ta byrokraat­tista pain­o­las­tia ja nippelisäädöksiä.

    1. Väestöräjähdys on ohi, vaan ei Afrikassa 

      Eikä toden tot­ta Helsingis­sä. Tästä ei heru kiitos­ta kasvuki­ihkoiselle OS:lle.

      Helsingis­sä keskimääräi­nen lap­siluku on 1,3 las­ta per nainen. Siitä ei oikein ole väestöräjähdykseksi.

      1. Tarkoi­tan han­ket­tanne kas­vat­taa kaupun­gin väestömäärää. Muis­te­len että sanoit joskus, että uut­ta väkeä ei ole tarkoi­tus siirtää maakun­nista niin, että väkimäärä muual­la Suomes­sa vähenisi vas­taavasti (tosi­asi­as­sa­han jok­seenkin kaik­ki Suomen kun­nat yrit­tävät kas­vat­taa väkimäärään­sä, mut­ta har­vat pystyvät siihen Helsin­gin tasois­es­ti). Näin jäl­jelle jäävät luon­nolli­nen kasvu ja maa­han­muut­to. Maa­han­muu­ton voi laskea muiden maid­en kanssa yhteistyössä tehtäväk­si väestön kas­vat­tamisek­si (sil­lä tässäkään tarkoi­tus ei ole autioit­taa mitään maa­pal­lon kolkkaa).

        Lop­putu­los on siis se, että Helsin­gin, ja kai Suomenkin väkimäärä kas­vaa. Onko Helsingillä arvio­ta kasvuk­er­toimista tai kasvu­vauhdista? Ainakin sato­ja tuhan­sia on kai suun­nit­teil­la. Mikä on väestön kokon­aiskasvun ker­roin, vaikka­pa yhden sukupol­ven ajan­jak­solle? Onko perustelu­ja sille, mik­si ei tyy­dyt­täisi väestönkasvun pysäyt­tämiseen (Helsingis­sä ja Suomessa)?

        Jos maail­man jokainen kyn­nelle kykenevä kaupun­ki ottaa Helsin­gin tavoin itselleen erkois­va­pauk­sia suh­teessa väestön kas­vat­tamiseen (olet­taen kai, että muut vas­taavasti pienen­tävät väkimäärään­sä???), maa­pal­lonkin väestö kyl­lä kas­vaa kas­vamis­taan, siitä riip­pumat­ta, mikä lap­siluku Helsingis­sä sat­tuu täl­lä het­kel­lä olemaan.

      2. Kun ihmiset muut­ta­vat muual­ta Suomeen, hei­dän syn­tyvyyten­sä ale­nee ja kun he muut­ta­vat Suomen sisäl­lä Helsinki­in, hei­dänki­un syn­tyvyyten­sä ale­nee. Kaupungis­tu­mi­nen on siis keino pysäyt­tää väestöräjähdys. Jos meil­lä on kun­tias, jois­sa väestön medi­aani-ikä on 60 vuot­ta, on selvä, että niis­sä väk­iluku tulee vähen­emään, vaik­ka klukaan ei muut­taisi kun­nas­ta toiseen. 

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun ihmiset muut­ta­vat muual­ta Suomeen, hei­dän syn­tyvyyten­sä ale­nee ja kun he muut­ta­vat Suomen sisäl­lä Helsinki­in, hei­dänki­un syn­tyvyyten­sä ale­nee. Kaupungis­tu­mi­nen on siis keino pysäyt­tää väestöräjähdys. Jos meil­lä on kun­tias, jois­sa väestön medi­aani-ikä on 60 vuot­ta, on selvä, että niis­sä väk­iluku tulee vähen­emään, vaik­ka klukaan ei muut­taisi kun­nas­ta toiseen. 

        Fak­ta on kuitenkin kai se, että Helsin­ki aikoo noin puoli­tois­tak­er­tais­taa väkimäärän­sä. Ja ehkä jatkaa eteen­päin, kun­han puoli­tois­tak­er­taisu­us on saavutet­tu. Jos yksi kas­vaa, pitäisi olla seli­tys sille, miten muut jäävät kas­va­mat­ta. Muuten maa­pal­lo paukah­taa käsiin.

        En usko että kaupungis­t­a­mi­nen on ratkaisu väestönkasvuon­gel­maan. Afrikas­sakin kaupungis­tu­mista tapah­tunee aivan siinä mis­sä Suomes­sa. Jos kymme­neen lapseen tot­tuneet muun­maalaiset saa­vat Suomes­sa vain viisi las­ta, ja lähtö­maas­sa ole­vat edelleen kymme­nen, se ei paljon auta, vaan toden­näköisem­min jopa tukee väestönkasvua. Suomes­sa kaupungis­tamista tehokkaam­paa voisi olla vaikka­pa lesta­di­o­laisu­u­den kieltämi­nen. Ehkä ajat­telet, että luop­u­vat uskostaan siir­tyessään kaupunkei­hin. Lap­sil­isien pois­t­a­mi­nen kol­man­sil­ta lap­sil­ta voisi myös auttaa.

        Jos­sain kohdas­sa yhtälösi ei toi­mi. Jos Suomes­sa kaik­ki yli kymme­nen­tuhan­nen paikkakun­nat onnis­tu­vat puoli­tois­tak­er­tais­ta­maan väestön­sä, pien­impi­en kui­h­tu­mi­nen ei yhtälössä paljon lohdu­ta. Ehdotan uudek­si tavoit­teek­sesi Suomen väestönkasvun pysäyt­tämistä. Helsinginkin väestönkasvu rajat­taisi­in niin, että se päät­tää kas­vaa vain sen ver­ran kuin muual­la Suomes­sa väestömäärä vähe­nee. Viisi miljoon­aa asukas­ta riit­tää meille hyvin.

        Ole­tan että et kan­na­ta maa­pal­lon kui­h­dut­tamista ihmis­määrää kas­vat­ta­mal­la, etkä tosis­sasi usko, että maail­man kaikkien suurten kaupunkien (>100 000) jaku­va (vapaa ja tavoitel­tu) kasvu yhdis­tet­tynä väestön­si­ir­toi­hin automaat­tis­es­ti pysäyt­täisi väestönkasvun maail­mas­sa. Helsin­gin kasvupoli­ti­ik­ka ei ole ter­veil­lä raiteil­la maail­man väestönkasvun näkökul­mas­ta kat­sot­tuna. Se ruokkii väestönkasvua, eikä suinkaan vähen­nä sitä. Kyse on kai enem­män muista haluista kas­vat­taa omaa kokoa.

      4. Juho Laatu: Ehdotan uudek­si tavoit­teek­sesi Suomen väestönkasvun pysäyttämistä.

        “Helsin­gin kasvupoli­ti­ik­ka ei ole ter­veil­lä raiteil­la maail­man väestönkasvun näkökul­mas­ta kat­sot­tuna. Se ruokkii väestönkasvua, eikä suinkaan vähen­nä sitä. ”

        Kos­ka syn­tyvyyteme on jo alle uusi­u­tu­mis­ra­jan ja väestö kas­vaa vain maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na (viime vuon­na kuollei­ta oli enem­män kuin elävänä syn­tyneitä), ain­oa loogi­nen johtopäätös on että kan­natat maa­han­muu­ton lopet­tamista ja aivan eri­tyis­es­ti maa­han­muu­ton totaal­ista lopet­tamista kehitysmaista.

        Hom­mafoo­ru­mil­ta löy­tynee hyvinkin paljon kan­na­tus­ta tälle älyt­tömälle ajatukselle.

      5. Sylt­ty: “Helsin­gin kasvupoli­ti­ik­ka ei ole ter­veil­lä raiteil­la maail­man väestönkasvun näkökul­mas­ta kat­sot­tuna. Se ruokkii väestönkasvua, eikä suinkaan vähen­nä sitä. ”

        Kos­ka syn­tyvyyteme on jo alle uusi­u­tu­mis­ra­jan ja väestö kas­vaa vain maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na (viime vuon­na kuollei­ta oli enem­män kuin elävänä syn­tyneitä), ain­oa loogi­nen johtopäätös on että kan­natat maa­han­muu­ton lopet­tamista ja aivan eri­tyis­es­ti maa­han­muu­ton totaal­ista lopet­tamista kehitysmaista.

        Hom­mafoo­ru­mil­ta löy­tynee hyvinkin paljon kan­na­tus­ta tälle älyt­tömälle ajatukselle.

        En ottanut tarkoituk­sel­la kan­taa siihen, mil­lainen eri väestönkasvu- tai vähen­tämistapo­jen suhde tulisi olla. Mihin peru­s­tat olet­ta­muk­sesi, että suo­sisin yhtä tapaa hillitä väestönkasvua yli tois­t­en? Itse asi­as­sa en suosi yhtään noista kolmes­ta väestönkas­vat­tamis­tavas­ta. En siis syn­tyvyy­den lisäämistä, ihmis­ten rah­taamista muual­ta Suomes­ta Helsinki­in, enkä muual­ta maail­mas­ta (kehi­tys­maista tai keht­tyneistä maista) Helsinki­in. Paras­ta olisi hyväksyä se, että ihmisiä on maail­mas­sa jo tarpeek­si, ja luon­toa on helpom­pi suo­jel­la, jos emme tähtää väkimäärän jatku­vaan kas­vat­tamiseen. Kri­ti­ikki­ni oli tarkoitet­tu ehkä lähin­nä Helsin­gin vihreille, joiden kak­si­jakoista suh­tau­tu­mista maail­man ja Helsin­gin väestön kas­vat­tamiseen en oikein ymmär­rä ja hyväksy.

        Entä oma kan­nan­ot­tosi? Lisää vai ei? Helsinki­in vs. mui­hin Suomen kaupunkei­hin ja maaseudulle? Entä mil­lä taval­la ja mis­tä, jos lisää pitää saa­da? Mitkä kaupun­git, maat ja kun­nat vähen­tävät, jos Helsin­ki lisää? Onko eri han­kkimis­tavoil­la vaiku­tus­ta väestön kasvun kannalta?

      6. Juho Laadun logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos hän on sitä mieltä, että ihmisiä on liikaa, sil­loin ain­oa vas­taus tähän on syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen. Se, että väestö keskit­tyy alueel­lis­es­ti, on luon­non kannal­ta hyvä, ei huono asia. Koko Suomen kansa mah­tu­isi Helsin­gin kan­takaupunki­in Hongkon­gion tehokku­udel­la. VBalkoselätik­ka kiit­täisi. Tässä ratkais­us­sa on mui­ta ongelmia, mut­ta on vähän has­sua sanoa, että väestön mut­ta­mi­nen kaupunkei­hin olisi väestön kasvua. Eri­tyis­er­sti, kos­ka hedelmäl­lisyys las­kee kaupunkei­hin muutettaessa.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Juho Laadun logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos hän on sitä mieltä, että ihmisiä on liikaa, sil­loin ain­oa vas­taus tähän on syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen. Se, että väestö keskit­tyy alueel­lis­es­ti, on luon­non kannal­ta hyvä, ei huono asia. Koko Suomen kansa mah­tu­isi Helsin­gin kan­takaupunki­in Hongkon­gion tehokku­udel­la. VBalkoselätik­ka kiit­täisi. Tässä ratkais­us­sa on mui­ta ongelmia, mut­ta on vähän has­sua sanoa, että väestön mut­ta­mi­nen kaupunkei­hin olisi väestön kasvua. Eri­tyis­er­sti, kos­ka hedelmäl­lisyys las­kee kaupunkei­hin muutettaessa.

        Vas­tavuorois­es­ti en oikein ymmär­rä sin­un logi­ikkaasi. Tiedät että Suomenkin väk­iluku kas­vaa koko ajan, puhu­mat­takaan maail­man väk­ilu­vus­ta. Ehdo­tat väk­ilu­vun kas­vat­tamista Helsingis­sä, etkä esitä mitään sel­l­aista ske­naar­i­o­ta, joka tähän yhdis­tet­tynä vähen­täisi kokon­aisväkimäärää Suomes­sa tai maailmassa.

        Esität vain joitain yksi­tyisko­htia, kuten Helsin­gin lap­siluku­un liit­tyvää tilas­toti­etoa, mikä ei vielä mitenkään takaa väestön kasvun pysähtymistä. Tämä kuu­lostaa korvis­sani oljenko­r­teen tak­er­tu­miselta ja toivea­jat­telul­ta, kun tietää, että kasvua kuitenkin tapah­tuu, eikä väki vähene muual­la Helsin­gin kasvua vas­taavasti. Myös aja­tus kulu­tuk­sen vähen­e­mis­es­tä väestön keskit­tyessä on epä­var­ma arvio (maito ja sähkö eivät tule seinästä), eikä sekään mil­lään muo­toa oikeu­ta väestönkasvun tavoit­telua. Valkoselkätik­ka ja var­puset voivat elää myös ihmisen kanssa. Luon­non­mukainen elämän­ta­pa ei edel­lytä ihmisen hävit­tämistä luonnosta.

        Minus­ta tilanne näyt­tää kuvaile­maasi väestön vähen­e­miseen tähtäävän väestön kas­vat­tamisen sijaan enem­män siltä, että läh­es kaik­ki kaupun­git ja kun­natkin Suomes­sa ja maail­mal­la yrit­tävät kas­vaa kil­pakump­paneitaan nopeam­min taloudessa ja koos­sa. Tuon kasvuopin takana ei suinkaan ole ensisi­jais­es­ti mitään väestönkasvun vähen­tämiseen tähtääviä moti­ivei­ta, vaan ihan iki­aikaista oman vahvu­u­den puo­lus­tamista ja oman kult­tuurin ja elämän­ta­van edis­tämistä. Kos­kee myös Helsinkiä, ja kos­kee myös vihre­itä, ja paljolti kai sinuakin.

        Siitä olen samaa mieltä, että kokon­aisuute­na maa­pal­lon väestöon­gel­man toiv­ot­ta­va (ei valitet­tavasti ain­oa) ratkaisu on syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen. Mui­ta vai­h­toe­hto­ja ovat esimerkik­si väki­val­ta, sodat, tau­dit ja pahim­mil­laan vaikka­pa ilmastokatastrofi.

        Olen samaa mieltä myös siitä, että väestön muut­ta­mi­nen kaupunkei­hin ei ole väestönkasvua. Se on kuitenkin väesönkasvua, jos väkeä muut­taa jatku­vasti kaupunkei­hin ilman, että väki vas­taavasti vähenisi muual­la. Tältä nykyti­lanteen fak­tal­ta näytät ummis­ta­van silmäsi, kun vaa­dit väestönkasvua Helsinki­in, tarkkailemat­ta vakavis­sasi muiden vas­taavien tuhan­sien (suo­ma­lais­ten ja muiden) kaupunkien vas­taavia kasvupyrkimyk­siä, tai maail­man haja-asu­tusaluei­den tilannetta.

      8. Juho Laatu. En ymmär­rä matem­ati­ikkaasi. Jos joku muut­taa Sotkamos­ta tai vaik­ka Keni­as­ta Suomeen, miten se nos­taa maa­pal­lon väkilukua?

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Juho Laatu. En ymmär­rä matem­ati­ikkaasi. Jos joku muut­taa Sotkamos­ta tai vaik­ka Keni­as­ta Suomeen, miten se nos­taa maa­pal­lon väkilukua?

        Muut­ta­mi­nen ei tosi­aan lisää väkeä, pait­si jos muu­ton jär­jestää kat­to­haikara. 🙂 Helsin­ki ei ilmeis­es­ti kieltäy­dy mis­tään väestöä lisäävästä keinos­ta. Sotkamos­ta muut­ta­mi­nen on neu­traalia, jos olete­taan, että Sotkamo samal­la autioituu, eikä se saa kor­vaavaa muut­toli­iket­tä, eikä syn­tyvyys lisään­ny. Keni­as­sa syn­tyvyys on kai suur­ta, joten sieltä ehkä riit­tää ammen­net­tavaa Sotkamoa enem­män, ilman että Ken­ian väestönkasvu siitä paljon kär­sii. Jois­sain mais­sa muut­to toisi­in mai­hin voi pelas­taa nälkäkuole­mal­ta tai köy­hyy­deltä. Tässä kuvios­sa ongel­ma on se, että kokon­aisväkimäärä kas­vaa, ja kulu­tus per henkilö kasvaa.

        Matem­ati­ikkani sanoo, että Helsin­gin väestö kas­vaa suun­nitelmien mukaan rajusti, eikä tiedos­sa ole, mis­sä tapah­tu­isi vas­taa­va lasku väkimäärässä. Jokainen kyn­nelle kykenevä kun­ta yrit­tää (Helsin­gin tavoin) kas­vaa, joten vapaae­htois­t­en vähen­täjien löytämi­nen on vaikeaa.

        Helsin­ki voisi näyt­tää mallia, vai voisiko? Ehkä olisi parem­pi, jos väkeä kerät­täisi­in pohjoisen Suomen sijaan vaikka­pa ilmas­toltaan ener­giat­aloudel­lisem­paan Kes­ki-Euroop­paan, ja Helsin­ki siir­ty­isi väestön luovut­ta­jien joukkoon. 🙂

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Juho Laadun logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos hän on sitä mieltä, että ihmisiä on liikaa, sil­loin ain­oa vas­taus tähän on syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen. Se, että väestö keskit­tyy alueel­lis­es­ti, on luon­non kannal­ta hyvä, ei huono asia. Koko Suomen kansa mah­tu­isi Helsin­gin kan­takaupunki­in Hongkon­gion tehokku­udel­la. VBalkoselätik­ka kiit­täisi. Tässä ratkais­us­sa on mui­ta ongelmia, mut­ta on vähän has­sua sanoa, että väestön mut­ta­mi­nen kaupunkei­hin olisi väestön kasvua. Eri­tyis­er­sti, kos­ka hedelmäl­lisyys las­kee kaupunkei­hin muutettaessa.

        Oike­as­sa olet. Suomes­sa kan­nat­taisi pyrk­iä asut­ta­maan väestö ran­nikkoseuduille. Tämä sik­si, että ran­nikkokaupungis­sa on suo­ra yhteys maail­man tärkeim­pään kaup­pare­it­ti­in eli mereen, mer­estä saa kalaa, maat­alous hyö­tyy meren läheisyy­destä, ja Suomes­sa ran­nikot ovat ylipäätään leu­doimpia aluei­ta, joka edesaut­taa ener­gianku­lu­tuk­sen vähentämistä.

        Sen lisäk­si ran­nikot tar­joa­vat eri­no­maiset mah­dol­lisu­udet ydinen­er­gian hyö­dyn­tämiseen, ja Suomen kalliop­erä tar­joaa ran­nikoil­la mah­dol­lisu­u­den myös geot­er­miseen lämpöön.

        Tam­pereen kasvu on tässä mielessä “tuhoon tuomit­tu”, kos­ka Tam­pere on sisämaassa.

        Luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämi­nen sisä­maas­sa ei oikeas­t­aan edes nykyään vaatisi kaupunkien ole­mas­saoloa. Kul­je­taan sitä lentäen öljyn­po­raus­lau­toillekin töihin.

        Luon­to kukois­taisi, luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämis­es­tä riip­pumat­ta, mikäli suo­ma­laiset siir­ty­i­sivät asumaan rannikkoseuduille.

        Pääkaupunkiseu­tu tulisi yhdis­tää Helsin­gin metropo­lialueek­si, ja tätä kan­nat­taisi pyrk­iä levit­tämään itään ja län­teen, eikä mis­sään nimessä sisämaahan.

      11. Future Mat­ters: Oike­as­sa olet. Suomes­sa kan­nat­taisi pyrk­iä asut­ta­maan väestö ran­nikkoseuduille. Tämä sik­si, että ran­nikkokaupungis­sa on suo­ra yhteys maail­man tärkeim­pään kaup­pare­it­ti­in eli mereen, mer­estä saa kalaa, maat­alous hyö­tyy meren läheisyy­destä, ja Suomes­sa ran­nikot ovat ylipäätään leu­doimpia aluei­ta, joka edesaut­taa ener­gianku­lu­tuk­sen vähentämistä.

        Sen lisäk­si ran­nikot tar­joa­vat eri­no­maiset mah­dol­lisu­udet ydinen­er­gian hyö­dyn­tämiseen, ja Suomen kalliop­erä tar­joaa ran­nikoil­la mah­dol­lisu­u­den myös geot­er­miseen lämpöön.

        Tam­pereen kasvu on tässä mielessä “tuhoon tuomit­tu”, kos­ka Tam­pere on sisämaassa.

        Luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämi­nen sisä­maas­sa ei oikeas­t­aan edes nykyään vaatisi kaupunkien ole­mas­saoloa. Kul­je­taan sitä lentäen öljyn­po­raus­lau­toillekin töihin.

        Luon­to kukois­taisi, luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämis­es­tä riip­pumat­ta, mikäli suo­ma­laiset siir­ty­i­sivät asumaan rannikkoseuduille.

        Pääkaupunkiseu­tu tulisi yhdis­tää Helsin­gin metropo­lialueek­si, ja tätä kan­nat­taisi pyrk­iä levit­tämään itään ja län­teen, eikä mis­sään nimessä sisämaahan.

        Pari mietet­tä eri kaupunkien / asuin­paikko­jen eduista.

        Tam­pereel­la naa­pu­rus­toa on 360° (mii­nus järvet), joten kaupun­ki toimii tiivi­im­min kuin Helsin­ki, jos­sa naa­pu­rus­toa on vain 180°.

        Ydin­voimalan sähkö kul­kee kevyesti myös sisä­maa­han. Ran­nikol­la kaupungeil­la on se etu, että ne voivat ottaa läm­pön­sä ydin­voimalas­ta (hukkaläm­pö hyödyk­si). Helsin­ki kieltäy­tyi tästä mah­dol­lisu­ud­es­ta (kai polt­taa mielu­um­min fos­si­ilei­ta ja Suomen ja lähi­maid­en metsiä).

        Ihmis­ten asum­i­nen maaseudul­la tai sisä­maas­sa ei vielä tuhoa luon­toa. Huonot kulu­tus­tot­tumuk­set ja tuotan­to (asuin­paikas­ta riip­pumat­to­mia) ovat tärkein uhka luonnolle.

      12. Osmo Soin­in­vaara:
        Juho Laadun logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos hän on sitä mieltä, että ihmisiä on liikaa, sil­loin ain­oa vas­taus tähän on syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen. Se, että väestö keskit­tyy alueel­lis­es­ti, on luon­non kannal­ta hyvä, ei huono asia. Koko Suomen kansa mah­tu­isi Helsin­gin kan­takaupunki­in Hongkon­gion tehokku­udel­la. VBalkoselätik­ka kiit­täisi. Tässä ratkais­us­sa on mui­ta ongelmia, mut­ta on vähän has­sua sanoa, että väestön mut­ta­mi­nen kaupunkei­hin olisi väestön kasvua. Eri­tyis­er­sti, kos­ka hedelmäl­lisyys las­kee kaupunkei­hin muutettaessa.

        Mil­lä taval­la se vähen­tää raken­nus­pu­un ja paperin käyt­töä jos kaik­ki muut­ta­vat kaupunkei­hin? Kaupungis­tu­mi­nen tosi­asi­as­sa lisää tarvet­ta metsänhakkuisiin.

      13. Suomes­sa vankin syy met­sien te3hostettuun par­tur­oin­ti­in on tarve saa­da työ­paikko­ja syrjäseuduille.

      14. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomes­sa vankin syy met­sien te3hostettuun par­tur­oin­ti­in on tarve saa­da työ­paikko­ja syrjäseuduille.

        Uudet tehdas­in­vestoin­nit on tehty liike­taloudel­lisin perustein, met­sä­talous ei pyöri tuki­ais­ten varas­sa toisin kuin maat­alous. yhtään kalikkaa ei myy­dä jos ei niille ole markkinoita. 

        Suurin syy lisään­tyvälle luon­non­va­ro­jen käytölle on kiihtyvä kaupungis­tu­mi­nen uusien raken­nusten ja parem­man elin­ta­son takia. Jos siis vihreät halu­at­te vähen­tää luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta, jar­rut­takaa kaupunkien kasvamista.

      15. met­sä­talous ei pyöri tuki­ais­ten varas­sa toisin kuin maatalous. 

        Har­ven­nushakkui­ta tue­taan mak­samal­la sub­ven­tio­ta metsähakkeelle.

      16. Osmo Soin­in­vaara: Har­ven­nushakkui­ta tue­taan mak­samal­la sub­ven­tio­ta metsähakkeelle.

        Met­sän­o­mis­ta­jan tuloista suurin osa tulee tukkipu­un myyn­nistä, sit­ten kuitupu­un (sel­lu). Jos on epäon­nis­tunut met­sän­hoi­dos­sa ja päästänyt met­sän pusikoi­tu­maan joutuu myymään puut met­sä ener­giak­si, jon­ka kor­juu on teho­ton­ta ja kallista (sik­si sub­ven­tio). Met­sä­talous olisi kan­nat­tavaa vaik­ka val­tion tuet lopetet­taisi­in. Toki tuet akti­ivi­su­ut­ta var­maan lisäävät. 

        Kyl­lä ne uudet bio­tuotete­htaatkin on suun­nitel­tu sel­l­un varaan jon­ka kysyn­tä on kas­vanut. Met­säen­er­gia on ainakin täl­lä het­kel­lä vielä pienessä roolis­sa. Maail­man vauras­tu­vat ja kas­va­vat kaupunkiseudut tarvit­se­vat pakkauskar­tonkia, pape­ria ja raken­nus ja huonekalupu­u­ta. Ja ener­giaa. On kaksi­nais­moral­is­mia vihreiltä pahek­sua met­sän­hakkui­ta vaik­ka ajat­te kaupunkien kasvupoli­ti­ikkaa, joka tuo­ta luon­non­va­ro­jen käyt­töä ruokkii.

      17. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomes­sa vankin syy met­sien te3hostettuun par­tur­oin­ti­in on tarve saa­da työ­paikko­ja syrjäseuduille.

        Yleinen halu saa­da rahaa taitaa olla edelleen keskeisem­pi syy. Vihre­itä arvo­jakin on puo­lus­tet­tu risupaketeilla.

      18. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomes­sa vankin syy met­sien te3hostettuun par­tur­oin­ti­in on tarve saa­da työ­paikko­ja syrjäseuduille.
        Suurin syy nykyiselle puun käytön kasvulle (sel­l­uin­vestoin­neille) löy­tynee lähin­nä globaal­ista kaupungis­tu­mis­es­ta ja siihen liit­tyvästä elin­ta­son kasvus­ta. Elin­tarvikkei­den ynnä muun kul­jet­ta­mi­nen kaupunkei­hin on han­kalaa ilman jonkin sortin pakkaamista. Taita­vat ne vihreätkin ostaa mehun­sa ja kau­raryynin­sä kar­tonkipakkauk­sis­sa. Samoin paperi­s­ten hygien­iatuot­tei­den (esim. WC-paperi) kulu­tus kas­vaa kaupungis­tu­misen ja elin­ta­son kasvun myötä. Kuin­ka yleistä esim. WC-paperin käyt­tö on vihrei­den kesku­udessa? Toiv­ot­tavasti vähäistä. On hie­man erikoista, että “kiro­taan” met­sien hakkaamista ja toisaal­ta omil­la kulu­tus­tot­tumuk­sil­la tue­taan samal­la sel­l­u­te­ol­lisu­u­den tuotantoa.

      19. Jone: Mil­lä taval­la se vähen­tää raken­nus­pu­un ja paperin käyt­töä jos kaik­ki muut­ta­vat kaupunkei­hin? Kaupungis­tu­mi­nen tosi­asi­as­sa lisää tarvet­ta metsänhakkuisiin.

        Yksi ris­ki on se, että muu­tamien kansal­lispuis­to­jen ulkop­uolelle jäävästä maaseudus­ta tehdään met­sä­talouden puure­servi. Jos met­sä ei ole juuri kenenkään lähimet­sä, se on pois­sa mielestä ja jää hel­posti (kaupunkien?) talouden resurssin ase­maan. Minus­ta luon­toa on koko Suo­mi, eivät vain erikoiskohteet.

      20. Osmo Soin­in­vaara:
        Juho Laadun logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos hän on sitä mieltä, että ihmisiä on liikaa, sil­loin ain­oa vas­taus tähän on syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen. Se, että väestö keskit­tyy alueel­lis­es­ti, on luon­non kannal­ta hyvä, ei huono asia. Koko Suomen kansa mah­tu­isi Helsin­gin kan­takaupunki­in Hongkon­gion tehokku­udel­la. VBalkoselätik­ka kiit­täisi. Tässä ratkais­us­sa on mui­ta ongelmia, mut­ta on vähän has­sua sanoa, että väestön mut­ta­mi­nen kaupunkei­hin olisi väestön kasvua. Eri­tyis­er­sti, kos­ka hedelmäl­lisyys las­kee kaupunkei­hin muutettaessa.

        Yritän vielä lyhyesti sel­ven­tää logi­ikkaani. En kan­na­ta väestön kas­vat­tamista, ja uskon että Helsin­gin väestönkasvu­un tähtäävä poli­ti­ik­ka enem­mänkin lisää Suomen ja maail­man väkimäärää kuin vähen­tää sitä (siitä huoli­mat­ta, että jotkin pienet yksi­tyisko­h­dat, kuten Helsin­gin lap­silu­vun suh­teelli­nen pienu­us, voivatkin vetää hie­man myös toiseen suun­taan). Jos kaikil­la Suomen ja maail­man kaupungeil­la on sama moraali kuin Helsingillä, väk­iluku var­mas­tikin kas­vaa. Suomen sisäl­lä väestön siirtäme­nen syr­jäseuduil­ta Helsinki­in ei ole järkevä tapa vähen­tää lap­silukua (helpom­piakin keino­ja on).

      21. Juho Laatu: Kri­ti­ikki­ni oli tarkoitet­tu ehkä lähin­nä Helsin­gin vihreille, joiden kak­si­jakoista suh­tau­tu­mista maail­man ja Helsin­gin väestön kas­vat­tamiseen en oikein ymmär­rä ja hyväksy.

        Juho Laatu näkee kiitet­tävän kirkkaasti väestönkasvun globaalin tuhoisu­u­den. Sen sijaan jonkin­lainen Helsin­ki-vas­taisu­us tun­tuu sumen­ta­van hänen ajatteluaan.

        Vähäisel­lä väestömääräl­lä maaseu­tu- tai pienkaupunki­a­sum­i­nen saat­taisi olla ympäristöys­täväl­lisin tai ainakin ihmis­läheisin asum­is­muo­to. Nykyisel­lä väestömääräl­lä sen sijaan tun­tuu, että ympäristöys­täväl­lisin tapa on paka­ta kaik­ki nämä ihmiset kaupunki­in, ympäristön­suo­jelu huomioiden, ja yrit­tää tehdä siitä sit­ten mah­dol­lisim­man inhimilli­nen paikka. 

        Varsi­nainen tavoite olisi tietysti saa­da väestönkasvu ensin pikaises­ti pysähtymään ja sen jäl­keen ihmis­määrä vähen­emään nykyis­es­tä. Ja tämä tietysti mielel­lään niin inhimil­lisin keinoin kuin vain mah­dol­lista. Jo nyt väestönkasvu on vähin­tään osatek­i­jänä monis­sa maail­man ongelmista.

        Siinä Juho Laatu on tietysti oike­as­sa, että liian mon­en poli­itikon tavoite on vain saa­da Helsinki­in lisää pöhinää väkimäärää kas­vat­ta­mal­la ilman minkään­laista näke­mys­tä väestönkasvun globaal­ista ongelmallisuudesta.

      22. Pekka T.: Juho Laatu näkee kiitet­tävän kirkkaasti väestönkasvun globaalin tuhoisu­u­den. Sen sijaan jonkin­lainen Helsin­ki-vas­taisu­us tun­tuu sumen­ta­van hänen ajatteluaan.

        Vähäisel­lä väestömääräl­lä maaseu­tu- tai pienkaupunki­a­sum­i­nen saat­taisi olla ympäristöys­täväl­lisin tai ainakin ihmis­läheisin asum­is­muo­to. Nykyisel­lä väestömääräl­lä sen sijaan tun­tuu, että ympäristöys­täväl­lisin tapa on paka­ta kaik­ki nämä ihmiset kaupunki­in, ympäristön­suo­jelu huomioiden, ja yrit­tää tehdä siitä sit­ten mah­dol­lisim­man inhimilli­nen paikka. 

        Varsi­nainen tavoite olisi tietysti saa­da väestönkasvu ensin pikaises­ti pysähtymään ja sen jäl­keen ihmis­määrä vähen­emään nykyis­es­tä. Ja tämä tietysti mielel­lään niin inhimil­lisin keinoin kuin vain mah­dol­lista. Jo nyt väestönkasvu on vähin­tään osatek­i­jänä monis­sa maail­man ongelmista.

        Siinä Juho Laatu on tietysti oike­as­sa, että liian mon­en poli­itikon tavoite on vain saa­da Helsinki­in lisää pöhinää väkimäärää kas­vat­ta­mal­la ilman minkään­laista näke­mys­tä väestönkasvun globaal­ista ongelmallisuudesta.

        Näis­sä väestönkasvukysymyk­sis­sä tiet­ty Helsin­ki-vas­taisu­us tulee siitä, että Helsin­ki on ylivoimais­es­ti suurin väestön kas­vat­ta­ja Suomes­sa. Se näyt­tää myös esimerkkiä muille. Helsin­ki on vihrei­den päälin­nake, joten luulisi, että väestönkasvu huo­let­taa. Mut­ta vihreät näyt­tävät kek­sivän jos jonkin­laisia perustelu­ja sille, mik­si juuri hei­dän kaupunk­in­sa tulee kuitenkin kas­vaa (ja muiden kai ei).

        Maal­la asum­i­nen ei tai­da olla sen epävihreäm­pää kuin kaupungis­sakaan. Molem­mil­la omat hyvät ja huonot puolen­sa. Luon­non kannal­ta tuo ero on mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna niihin mah­dol­lisuuk­si­in, joi­ta muu kulu­tuk­sen järkeistämi­nen tar­joaa (esim. fos­si­ilien polt­ta­mi­nen, väestönkasvun rajaami­nen, maankäytön muu­tok­set, tehomet­sä­talous, muut päästöt). Muut­toli­ike lisää betoni­rak­en­tamista eli päästöjä.

      23. Juho Laatu:

        Maal­la asum­i­nen ei tai­da olla sen epävihreäm­pää kuin kaupungis­sakaan. Molem­mil­la omat hyvät ja huonot puolen­sa. Luon­non kannal­ta tuo ero on mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna niihin mah­dol­lisuuk­si­in, joi­ta muu kulu­tuk­sen järkeistämi­nen tar­joaa (esim. fos­si­ilien polt­ta­mi­nen, väestönkasvun rajaami­nen, maankäytön muu­tok­set, tehomet­sä­talous, muut päästöt). Muut­toli­ike lisää betoni­rak­en­tamista eli päästöjä.

        Yksi olen­nainen ympäristöä rasit­ta­va tek­i­jä on liikenne. Mitä hajanaisem­min ihmiset nykyisen kaltaises­sa yhteiskun­nas­sa asu­vat, sitä pitem­piä ovat matkat ja sitä enem­män ne rasit­ta­vat ympäristöä.

        Kan­nat­taa myös muis­taa, että mitä laa­jem­malle alalle ihmi­nen toim­intansa levit­tää, sitä enem­män hän sen alle peit­tää vihreää luontoa.

        Kaikki­in näi­hin ihmisen aiheut­tami­in ympäristöon­gelmi­in on tietysti yksi tehokas ratkaisu: ihmis­määrän vähen­tämi­nen. Human­isti­na olen sitä mieltä, että se olisi syytä tehdä mah­dol­lisim­man hark­i­tusti ja inhimil­lis­es­ti. Muuten se hel­posti tapah­tuu rajusti ja väki­val­tais­es­ti, suun­nat­tomasti kär­simys­tä tuottaen.

      24. Pekka T.: Yksi olen­nainen ympäristöä rasit­ta­va tek­i­jä on liikenne. Mitä hajanaisem­min ihmiset nykyisen kaltaises­sa yhteiskun­nas­sa asu­vat, sitä pitem­piä ovat matkat ja sitä enem­män ne rasit­ta­vat ympäristöä.

        Kan­nat­taa myös muis­taa, että mitä laa­jem­malle alalle ihmi­nen toim­intansa levit­tää, sitä enem­män hän sen alle peit­tää vihreää luontoa.

        Kaikki­in näi­hin ihmisen aiheut­tami­in ympäristöon­gelmi­in on tietysti yksi tehokas ratkaisu: ihmis­määrän vähen­tämi­nen. Human­isti­na olen sitä mieltä, että se olisi syytä tehdä mah­dol­lisim­man hark­i­tusti ja inhimil­lis­es­ti. Muuten se hel­posti tapah­tuu rajusti ja väki­val­tais­es­ti, suun­nat­tomasti kär­simys­tä tuottaen.

        Kul­je­tus­matkatkin merk­it­sevät, mut­ta nekin ovat mutkikkai­ta. Maal­la porkkana voi tul­la pöytään takapi­hal­ta, ja polt­toainet­ta ei kulu liiken­neval­ois­sa ja ruuhkissa. Keskimääräi­nen työ­matkan pitu­us ja aika voi olla maaseudul­la keskimäärin aika alhainenkin. Mon­et asu­vat nykyään pikku­paikko­jen keskus­to­jen liepeil­lä. Pitkä pen­delöin­ti lie­nee vähäisem­pää kuin Helsin­gin seudul­la. Hyvä tapa mitoit­taa liikenne oikean kokoisek­si on per­iä polt­toaineista saasteveroa sopi­va määrä ja antaa markki­noiden päät­tää, minne ihmiset, asun­not, maati­lat ja tehtaat sijoit­tuvat (ja mil­loin ihmiset muut­ta­vat, ja miten kaavoitetaan).

        Luon­toa ei pitäisi enää mas­si­ivis­es­ti peit­tää. Jos väkimäärä pysyy ennal­laan tai las­kee hie­man, nykyiset asun­not ja ton­tit voivat riit­tää. Helsingis­sä viher­aluei­den täy­teen rak­en­tamisen voisi lopet­taa (ehkä Var­tiosaari ja muut pelas­tu­i­v­at jo?). Maaseudul­lakin kun­takeskuk­si­in keskit­tymi­nen on johtanut uusien asuinaluei­den rakentamiseen.

        Ihmis­määrän vähen­tämi­nen tai kasvun pysäyt­tämi­nen ei ole tosi­aan help­po yhtälö. Halu­aisin mak­saa lap­sil­isiä, jot­ta lap­sil­la olisi hyvä kasvuym­päristö, mut­ta toisaal­ta halu­aisin lopet­taa ne, kos­ka ne voivat kan­nus­taa lap­si­tuotan­toon. Val­tio voisi rahal­lis­es­ti tai muuten kan­nus­taa per­heen lap­simäärän pitämiseen pienenä. Se ei ole reilua, jos jotkut uskon­tokun­nat katso­vat oikeudek­seen tai velvol­lisu­udek­seen lisään­tyä rajat­ta, kun muut yrit­tävät sitä vält­tää. Myös kehi­tys­maid­en tilanne on ongel­malli­nen. Voimme pelas­taa ihmishenkiä ja paran­taa taloudel­lisia eli­nolo­suhtei­ta otta­mal­la osan vaikeuk­sis­sa olev­as­ta väestöstä Suomeen. Mut­ta yhtälö on tietenkin han­kala, jos kyse on jatku­vas­ta lisään­tymisautomaatista, jon­ka tuo­tok­sia sijoite­taan ikuis­es­ti muualle. Täl­laises­sa tilanteessa pitäisi ehkä keskit­tyä enem­män paikallisi­in ratkaisui­hin, kuten nais­ten koulut­tamiseen, lapset­tomien eläkeläis­ten tukemiseen ja ehkä myös vähälap­sisu­u­den idean yhdis­tämiseen kehi­tyshankkeisi­in. Nuo lienevät parem­pia keino­ja kuin liikakan­soituk­sen aiheut­ta­mat sodat, tau­dit ja muu väki­val­ta. Sitä usein vihrei­den toimes­ta esitet­tyä aja­tus­ta en allekir­joi­ta, että ennuste­tun väestönkasvukäyrän loiven­tu­mi­nen antaisi oikeu­den olla kiin­nit­tämät­tä enää huomio­ta väestönkasvuun.

      25. Juho Laatu: Kul­je­tus­matkatkin merk­it­sevät, mut­ta nekin ovat mutkikkaita.

        Sitä usein vihrei­den toimes­ta esitet­tyä aja­tus­ta en allekir­joi­ta, että ennuste­tun väestönkasvukäyrän loiven­tu­mi­nen antaisi oikeu­den olla kiin­nit­tämät­tä enää huomio­ta väestönkasvuun.

        Kuten tämäkin keskustelu osoit­taa, ovat nämä kysymyk­set ylipäätään kaikessa moni­ta­hoisu­udessaan mutkikkai­ta. Tärkeää olisi, näin ensi alku­un, että nämä asi­at otet­taisi­in edes huomioon kaikessa päätöksenteossa. 

        Olen samaa mieltä siitä, että vihreät(kään) eivät kun­nol­la näe väestönkasvun tuhoisu­ut­ta. Muut puolueet eivät toki senkään vertaa.

      26. Sylt­ty: “Helsin­gin kasvupoli­ti­ik­ka ei ole ter­veil­lä raiteil­la maail­man väestönkasvun näkökul­mas­ta kat­sot­tuna. Se ruokkii väestönkasvua, eikä suinkaan vähen­nä sitä. ”

        Kos­ka syn­tyvyyteme on jo alle uusi­u­tu­mis­ra­jan ja väestö kas­vaa vain maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na (viime vuon­na kuollei­ta oli enem­män kuin elävänä syn­tyneitä), ain­oa loogi­nen johtopäätös on että kan­natat maa­han­muu­ton lopet­tamista ja aivan eri­tyis­es­ti maa­han­muu­ton totaal­ista lopet­tamista kehitysmaista.

        Hom­mafoo­ru­mil­ta löy­tynee hyvinkin paljon kan­na­tus­ta tälle älyt­tömälle ajatukselle.

        Saatko sel­ven­net­tyä mik­si ko. aja­tus olisi älytön?

      27. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä keskimääräi­nen lap­siluku on 1,3 las­ta per nainen. Siitä ei oikein ole väestöräjähdykseksi.

        Väestönkasvun leikkaa Suomen ja PKSn asun­topoli­ti­ik­ka ja työelämän laadun huonone­m­i­nen. Kun asun­not ovat kanikoppe­ja ja kun toimeen­tu­lo on epä­var­maa ei näi­hin oloi­hin halu­ta lapsia

      28. Liian van­ha: Väestönkasvun leikkaa Suomen ja PKSn asun­topoli­ti­ik­ka ja työelämän laadun huononeminen. 

        Kaik­ki veivaa­vat aina tätä samaa tari­naa, mut­ta samaan aikaan mikään mit­tari ei oikein vaiku­ta, että oikeasti näin olisi. 

        Ja jos kat­so­taan vaikka­pa kuole­maan johtanei­ta työ­ta­p­atur­mia, vuorotyötä teke­vien osu­ut­ta koko työvoimas­ta tai vak­i­tuisen työakan vuos­i­työaikaa, niin työelämän laatu on aika olen­nais­es­ti paran­tunut sit­ten . Edes vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa ole­vien osu­us ei ole laskenut viimeisen 20-vuo­den aikana.

        Nyky­ih­mi­nen tuke­h­tu­isi 70-luvun tupakansavuises­sa toimis­tossa ja tehdashallin puolel­la hän ihmettelisi, mik­si kukaan ei käytä edes kuu­lo­suo­jaimia. On tot­ta että mon­es­sa paikas­sa työ­tahti on kas­vanut, mut­ta mielum­min jätän mod­ernisti työ­paikalla per­jan­taip­ul­lon juo­mat­ta kuin asen­nan hienol­la 70-luvul­la asbestia.

  20. Parahin nim­imerk­ki “Future Matters”

    Olet var­maan ylpeä itses­täsi, kun olet löytänyt linkin, jos­sa osoite­taan, että Suomes­sa on Euroopan
    laa­jim­mat van­hat met­sät. Jopa Suominei­don päälael­lakin aarniomet­sät kukoistavat.
    Minä luotan siihen, mitä omat silmäni näkevät. Mene sinäkin Metsään.

    Esa Parkat­ti
    Porvoo

    1. Esa Parkat­ti:
      Parahin nim­imerk­ki “Future Matters”

      Olet var­maan ylpeä itses­täsi, kun olet löytänyt linkin, jos­sa osoite­taan, että Suomes­sa on Euroopan
      laa­jim­mat van­hat met­sät. Jopa Suominei­don päälael­lakin aarniomet­sät kukoistavat.
      Minä luotan siihen, mitä omat silmäni näkevät. Mene sinäkin Metsään.

      Esa Parkat­ti
      Porvoo

      Niin, no tuos­sa oleel­lista on se ver­tailuko­h­ta. Suomes­sa arvioiti­in noi­ta van­ho­ja met­siä ole­van 2,9% pin­ta-alas­ta. Seu­raavak­si tulleil­la luku oli 0,5%. Met­sät ovat yleis­es­ti aika vähissä Venäjän ulkop­uolises­sa Euroopassa.

  21. Jos ihmi­nen ei muu­tu ela­mansa aikana samat asi­at tois­tu­vat uud­estaan ja uud­estaan hanen ela­mas­saan. Samat suut­tumiset, artyneisyy­det, masen­nuk­set, ilot ja surut, ja emme nay­ta oppi­van mitaan niista. Sama nayt­taa pat­e­van ihmiskun­taa, samat kon­flik­tit, sodat, pako­laiset, jne, sukupolvest toiseen. Jalkikasvu elaa lah­es samaa ela­maa kuin van­hempansa, samat asi­at sukupolves­ta toiseen, aiheutamme saman­laisia ongelmia oppi­mat­ta mitaan. 

    Jonkun teo­ri­an tai dog­man seu­raamista tai siihen uskomista ei tai­da ratkaista mitaan. Tulk­i­taan maail­maa ja ela­maa sen dog­man tai teo­ri­an kaut­ta ja se tiede­taan jo etta ei toi­mi. Ihmista ohjaa­vat sukupuoles­ta toiseen samat ahneudet, ylpey­det ja omahy­vaisyy­det. Ne nayt­ta­vat ole­van uni­ver­saale­ja ja toimi­vat jokaisen uskon­non, moraali, nake­myk­sen tau suun­tau­tu­misen kaut­ta. Jopa yksilolli­nen aly alis­te­taan toim­i­maan niiden puit­teis­sa. Nain olleen tulemme puhu­maan samoista asioista 10 vuo­den kulut­tua kuin mita Soin­in­vaara ja Linko­la puhui­v­at 30 vuot­ta sit­ten ratkaise­mat­ta mitaan.

  22. Linko­la vähän yleistää oma tunne-elämään­sä mui­hin. Suurin osa kokee vahvo­ja tun­tei­ta ihan taval­li­sis­sa tilanteis­sa, onnea myös. Siihen ei tarvi­ta mitään eri­ty­is­rääkke­jä. Jos taas on tot­tunut esim. ratio­nal­isoimaan kaik­ki ikävät tun­teet pois ja mie­len­sä lat­teak­si niin ei sit­ten jää paljon onneakaan.

    1. Onnel­lisu­us ei voi olla ole­mas­sa ilman kon­tras­tia eli epaon­nea, samoin kun lam­po ja kylmyys, saman ener­gian eri ilmentymat. 

      Sama patee ratio­nal­isoinille. Sil­la perustel­laan vaik­ka minkalaises­sa hul­luuk­sia kun ratio­nal­isoinin keinot ovat opit­tu­ja ja tarpeek­si har­joitel­tu­ja. Eparstion­aal­isu­us ei pois­te­ta rationaalisuudella
      Se on mah­dot­to­muus. Tässäpä sitä ollaan, samo­jen ongelmien paris­sa kuin 200 tai 1000 vuot­ta sitten. 

      Näyt­tää siitä että sekoita­mme jatku­vasti ajat­telu ja tunteja
      Lop­ul­ta emme tunne mitään ja ajat­telemme kaiken­laista vaik­ka toisin uskomme.

  23. Sijoit­takaa met­sä­te­ol­lisu­u­teen. Se on tule­vaisu­u­den ala, kos­ka sel­l­un muun­tokuiduista tulee muovikuitu­jen ja puuvil­lan kor­vaa­ja näi­den suun­nat­tomien ympäristöhait­to­jen takia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.