Lista näytti ensin valtavalta ponnistukselta lukuisine kaavoineen, mutte ne ovatkin jo kertaalleen käsiteltyjä ja nähtävillä olon jälkeen uudelleen tulleita. Mihinkään niistä ei esitetä kovin merkittäviä muutoksia.
Asuntotuotantopäällikön valinta
Esittelijän esitys ei näköjään ole julkinen, joten se ei ole julkinen myöskään tällä blogilla.
Roihupellon teollisuusalueen suunniteluperiaatteet
Pöydältä. Olen selostanut tämän asian viime kokouksen yhteydessä.
Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet
On makuasia, onko tämä bulevardeista ensimmäinen. Laajasalontie, Mannerheimintie Tilkasta pohjoiseen ja Viilarintie kisaavat myös ensimmäisen bulevardin tittelistä. Suunnitteluperiaatteet ovat sellaisia, joista on ollut puhe ennenkin.
Mikko Särelä huomautti ongelmasta kytkeä bulevardiin liittyvä kaupunkirakenne mukaan. Ne on tehty lähiömäisesti niin, että katuverkko on puumainen, pääkatuihin perustuva, jossa puun yhdestä haarasta toiseen joutuu kulkemaan pitkän kiertotien kautta, kun taas kantakaupungissa on ruutukaava, jossa jokaisesta paikasta pääsee jokaiseen kohtalaisen suoraan. Autoille voisi jättää tuon lähiötyyppisen katuverkon, mutta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkuminen pitäisi “kantakaupunkimaistaa.”
Malmin lentoaseman rakennusten asemakaava
Tämä on tullut lausunnoilta. Siihen on tehty vähäisiä muutoksia (varaus Helen sähköverkon muuntoasemalle ja museoviraston lausuntopyynnön muotoilu) Rakennukset suojellaan ja kaava sallii melkein minkä käyttötarkoituksen tahansa. Ei kuitenkaan lentotoimintaa.
Herttoniemen metroaseman luo 1700 asukasta
Tämä kaava oli meillä 28.11.2017 eikä lausuntokierros ole tuottanut siihen merkittäviä muutoksia. Tämä on niitä asioita, joista edellinen kaupunkisuunnittelulautakunta päätti toisin kuin virkamiehet esittivät. Siis toi tänne merkittävän määrän asuntoja, kun virasto puolsi työpaikka-aluetta.
Töölön sairaalan alueella asuntoja ja toimitilaa
HUS ehti jo myydä tämän, mutta hinta laskee, jos emme hyväksy tätä kaavaa. Tämäkin oli meillä 28.11.2017, eikä siihen ole tehty kovin olennaisia muutoksia. Kuusisataa asukasta. Kaupunki perii tästä kaavasta lähes 10 M€ kaavoitushyödyn leikkaamisena.
Jakomäen sydämen tarkistettu asemakaava
Tämä oli meillä joukukuun 12. päivä. Lausuntojen johdosta rakennusoikeuksia on vähän muutettu (lähinnä ylöspäin) mutta ei niin paljon, että kaava pitäisi panna uudestaan nähtäville, eikä tähänkään ole lausuntojen johdosta tehty merkittäviä muutoksia.
Kauppatorin ympäriltä otetaan 200 pysäköintipaikkaa hyötykäyttöön
Moni on ihmetellyt maankäytön järjettömyyttä kauppatorin ympärillä, kun kaupungin arvokkaimmat rannat on otettu pysäköintikentiksi. Nyt kokeillaan vuoden verran sitä, että 200 paikkaa vähennetään ja aluetta käytetään esimerkiksi terassikahviloina.
Kauppahallin kauppiaat ehtivät jo kirjelmöimään asiasta ja vastustivat, koska asiakkaat eivät pääse autolla halliin. Väittäisin, että he laskevat väärin. Se, että ranta on uhrattu pysäköintikentiksi, eristää kauppahallin ihmisvirroista. Jos ranta avataan ihmisten käyttöön, Kauppahalliin tulee ihan varmasti enemmän asiakkaita. Erityisen outoa oli, että kirjelmässä vedottiin siihen, että turistit ovat löytäneet Kauppahallin. Autollako ne turistit Helsinkiin tulevat? Kiinasta on pitkä matka autolla.
Jätkäsaarenlaiturin liikennesuunnitelma
Paisuvan Tallinnan liikenteen kanssa ajaudutaan yhä ahtaammalle. Jokin aika sitten meille esitettiin suunnitelma, jossa autoliikennettä sujuvoitetaan poistamalla joukko suojateitä, mutta tämä on osoittautunut simuloinneissa hyödyttömäksi ja siitä luovutaan. Nyt tutkikaan ratikan siirtämistä pois niin, että se kulkisikin Selkämerenkatua Ruoholahden puolelle. Ainoa hyvä asia tässä hidastavassa mutkassa on, että Jätkäsaaresta tulisi parempi yhteys metroon.
Linnavuorenpuistoon 87 siirtolapuutarhamökkiä
Minä olen aina suhtautunut vähän nirsosti ajatukseen aidata yleisessä käytössä olevia virkistysalueita siirtolapuutarha-alueiksi, mutta kun ympäristön asukkaat tuntuvat tämän hyväksyvän ja olen ajatuksineni vähemmistössä, menköön. Tämä ei ilmeisesti katkaise luontaisia kävelyreittejä niin kuin yleensä tapahtuu.
Soc & komin rakennuksen tilalle asuntoja 120:lle
Tämä oli meillä 21.11.2017, eikä siihen ole lausuntojen takia tehty olennaisia muutoksia. Osa paikallisista asukkaita vastustaa mielestään liian korkeaa rakentamista
Lisäksi joukko puistosuunnitelmia ja katupiirustuksia ja tontin vuokrausta ja myymistä.
.
Onko jossain kuvaa mistä ratikan siirrossa Selkämerenkadulle on kyse? Minkä linjojen olisi tarkoitus sieltä kiertää?
Satama olisi kyllä nyt pistettävä ruotuun! Eikö isoja autoja voisi siirtää kulkemaan Vuosaareen? Sinnehän tämä satama oli suunniteltu. Jollain maksulla ohjaus menisi sillä tavoin järkevästi, että haittaa verotettaisiin.
Lähiöissä toteutuu usein sekin, että jalankulku ja pyöräliikenne saavat kulkea suoremmin kuin autoliikenne. Tästä kuitenkin seuraa potentiaalisten asiakkaiden hajaantumista eri reiteille. Millään reitillä ei silloin välttämättä riitä potentiaalia palveluille ja kaupallisilla toimijoilla on ollut taipumusta valita ne autoliikenteen reitit. Siksi suhtaudun varauksella eriyttämiseen. Siis huolimatta siitä, että valtaosa kulkijoista varmasti liikkuu muulla kuin autolla.
Satama veloittaa edelleen laivayhtiöitä jokaisesta matkustajasta, mutta ajoneuvoista lähes poikkeuksetta ei mitään. Totta kai tällaisessa mallissa ajoneuvoliikenne kasvaa, ja kaupunki asukkaineen maksaa ulkoishaitat.
Keskustasatamien ajoneuvomaksut ovat teknisesti äärimmäisen yksinkertainen, halpa, täysin kaupungin päätettävissä oleva ja taloustieteellisesti ilmeinen tapa ratkaista ruuhkautuminen. Onkin perin kummaa ettei ajatus herätä minkäänlaista vastakaikua päätöksentekokoneistolta, joka samaan aikaan suunnittelee teknistaloudellisesti paljon hankalampia ruuhkamaksuja.
Jätkäsaaren laiturilla ehdotetaan nyt sataman aiheuttamien ruuhkien vuoksi ihan älyttömiä muutoksia. Julkisella liikenteellä satamaan matkaavalle lisäkiemurat ratikassa ovat läpsy poskelle eikä ratikka välttämättä edes mahtuisi kääntymään Välimerenkadulta Selkämerenkadulle. Jätkäsaarenlaiturin jalkakäytävä jo nykyisellään liian kapea (leveimmillään 1,7 m). Ennemmin kolmas ryhmittymiskaista pitäisi poistaa ja lähteä rakentamaan kunnon rantaväylää kulkemaan Jätkäsaaren itärantaa satamaan.
Näissä suunnitelmissa on kaikissa lähtökohta ihan vinossa, miten saada autot mahdollisimman nopeasti ulos autolautalta, eikä minkäänlaista pohdintaa, miten sataman aiheuttamia ruuhkia oikeasti saa helpotettua. Helsingin tulee nyt nopeasti edellyttää satamaa pistämään hinnat kohdalleen keskustan satamia käyttäville henkilöautoille ja rekoille, ja sitä kautta vaikuttaa liikennemääriin.
Eikö ruuhkien helpottamiseksi juuri pyritä saamaan ne autot ulos mahdollisimman nopeasti sieltä lautalta? Jos autojen määrää ei saada leikattua, on niiden mahdollisimman nopea liike ainakin nopeasti mietittynä ainoa tapa estää niitä ruuhkautumasta.
Risteykset ei vedä enempää autoja, on niitä ennen miten monta kaistaa tahansa. Ainoa mitä ehdotetuilla toimenpiteillä saadaan aikaan, on julkisen ja kevyen liikenteen hankaloittaminen, ja autojen jonottaminen Jätkäsaaren kaduilla sen sijaan, että ne odottavat lautan sisällä risteyksen aukeamista.
Tässä on ihan selvä juoni, Tallink haluaa autot ulos lautalta nopeasti, ja sataman tukemana vaatii kaupunkia ottamaan tilaa muilta sataman autoparkiksi katutilan muodossa.
Ehkä pitäisi harkita sataman purkuliikenteelle etuoikeutta liikennevaloihin? Kaikki muu liikenne voi kulkea vaihtoehtoisia reittejä, mutta liikenne laivasta on pakotettu kulkemaan sieltä missä laiva on. Autovirtaan voisi suhtautua niin kuin junaan: liikenne poikki ja puomit alas kunnes juna laivasta on ajanut tarpeellisten risteysten läpi ja hajaantunut katuverkkoon muun liikenteen sekaan.
Pohjimmiltaan ongelma on tietysti siinä, että matkustajasatama ja asuinalue on haluttu tunkea samaan tilaan. Tämän on joku joskus suunnitellut ja suunnitelmat joku hyväksynyt. On siis saatu se mitä on haluttu ja kaikki toimii kuten pitääkin.
Ei asukkailla ole mitään vaihtoehtoisia reittejä käytössä. Tässä on muutenkin prioriteetit aivan nurinkuriset, kun ehdotetaan, että päivittäin alueella liikkuvien asukkaiden ja työssäkävijöiden pitäisi väistää ja odottaa, että autolautalla satunnaisesti matkustavat viinanhamstraajat ja huvimatkailijat pääsisivät mahdollisimman nopeasti ulos satamasta. Minusta on selvää, että asukkaille ja muille alueella liikkuville aiheutuva päivittäinen haitta on suurempi ongelma kuin risteilyturistien kokema jonotus, koska se toistuu hyvin harvoin. Kuinkahan suuri osuus lauttamatkustajista joutuu kärsimään tuosta jonotuksesta useammin kuin esimerkiksi kerran kuukaudessa? Voisin veikata, että alle 10 %.
Järkevintä olisi pitää laivalta purkautuvien autojen jonotus kokonaan satama-alueen sisällä ja päästää niitä katuverkkoon sen verran pienissä erissä, ettei ruuhkia pääse syntymään. Autolla matkustavien risteilyturistien jonotusaika hieman kasvaisi, mutta kuten sanottua, valtaosalle heistä haitta kohdistuu hyvin harvoin.
Vetää kyllä sanattomaksi tuo Jätkäsaarisohlaus. Ja on myös malliesimerkki siitä, miksi taloustieteilijä voi joissain tapauksissa olla parempi kaupunkisuunnittelija kuin insinööri.
Haitoista pääsee helpoiten hinnoittelemalla, ei tarjoamalla haitoille lisää tilaa/väylää/kapasiteettia.
Satama ei ehkä ole kaupunkympäristölautakunnan alaisuudessa, mutta te siellä olette poliitikkoja, edustatte puolueita, joten kyllä siellä pitäisi olla edellytykset muodostaa kokonaiskuva asiasta ja toimia sen mukaisesti, eikä niin, että yhdessä lautakunnassa maksimoidaan satamabisnestä ja toisessa joudutaan tekemään miljoonainvestointeja satamabisneksen vuoksi.
Ja jos yhteisymmärrystä ei löydy, niin ainakin te pystytte kaupunkiympäristölautakunnassa poistamaan ruuhkat rajoittamalla kapasiteettia. Miettikööt sitten satama, että miten toimivat.
Valtakunnan tasolla kuvio alkaa tukineen ja viinaralleineen olla niin älytön, että olisi epäuskottava jopa hölmöläistarinaksi.
Jätkäsaarelaisten metroyhteyden helpottaminen on kyllä hyvä idea, vaikka se nyt tapahtuukin vähän kömpelösti ja ilmeisesti pakotettuna. Se on nykyisin metron näkökulmasta harmittava pussinperä erityisesti uudeksi asuinalueeksi, joka on kuitenkin hyvin lähellä metrolinjaa.
Jätkäsaarenlaituri => 1,7m leveä jalkakäytävä joka toiselta puolelta rajautuu suoraan mereen, toiselta muuriin. Tässä eivät paljoa lastenvaunut tai pyörätuolit ohittele toisiaan?!?
Lisäksi rakentamisajan haitat tulevat olemaan jalankululle merkittävät, koska Tyynenmerenkadun toisen puolen jalkakäytävä (ja pyörätie) suljettiin juuri Woodcityn rakentamisen alta. Käytännössä tuhannet päivittäiset käyttäjät laitettaisiin kiertämään reilu lenkki Laivapojankujan kautta.
Jos liikenteelliset hyödyt ovat vielä vähäisiä, tämä kannattaisi parkata odottamaan Jätkäsaarenkannaksen leventämistä, ja tehdä silloin kunnollinen ratkaisu.
Kauppahallin suurin ongelma on se, että siitä ei ulkoapäin tiedä mikä se on. Missään ei ole mitään kylttiä tai mitään. Suuri osa turisteista kävelevät ohi tai eivät edes kurvaa Kauppatorilta sinne, kun eivät tiedä mikä se on ja että se on avoin kaikille. Korostuu vain hiljaisimpina aikoina, kun ei ole liikennettä ovilla.
Jätkäsaaren kaavoituksen luovuttaminen firmoille, joille valtio heittää vielä miljoonia jotta voivat tarjota vielä 40 pinnan alennuksia, on malliesimerkki siitä, että poliitikot ovat luovuttaneet korruptiolle. Kukaan ei edes vaadi mitään, vaan selkä kumarassa palvelevat kitiseviä firmoja joista on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Kalasatama on selvä voittaja, kun se jättimoskeijakin kaatui ja Hakaniemi kehittyy.