Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.5.2018

Lista näyt­ti ensin val­taval­ta pon­nis­tuk­selta lukui­sine kaavoineen, mutte ne ovatkin jo ker­taalleen käsitel­tyjä ja nähtävil­lä olon jäl­keen uudelleen tullei­ta. Mihinkään niistä ei esitetä kovin merkit­täviä muutoksia.

Asun­to­tuotan­topääl­likön valinta

Esit­telijän esi­tys ei näköjään ole julki­nen, joten se ei ole julki­nen myöskään täl­lä blogilla.

Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueen suunniteluperiaatteet

Pöy­dältä. Olen selostanut tämän asian viime kok­ouk­sen yhteydessä.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin suunnitteluperiaatteet

On makua­sia, onko tämä bule­vardeista ensim­mäi­nen. Laa­jasa­lon­tie, Man­ner­heim­intie Tilka­s­ta pohjoiseen ja Viilar­in­tie kisaa­vat myös ensim­mäisen bule­vardin tit­telistä. Suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ovat sel­l­aisia, joista on ollut puhe ennenkin.

Mikko Särelä huo­maut­ti ongel­mas­ta kytkeä bule­vardi­in liit­tyvä kaupunki­rakenne mukaan. Ne on tehty lähiömäis­es­ti niin, että katu­verkko on puumainen, pääka­tu­i­hin perus­tu­va, jos­sa puun yhdestä haaras­ta toiseen joutuu kulke­maan pitkän kier­to­tien kaut­ta, kun taas kan­takaupungis­sa on ruu­tukaa­va, jos­sa jokaises­ta paikas­ta pääsee jokaiseen kohta­laisen suo­raan. Autoille voisi jät­tää tuon lähiö­tyyp­pisen katu­verkon, mut­ta jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den liikku­mi­nen pitäisi “kan­takaupunki­mais­taa.”

Malmin lentoase­man raken­nusten asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta. Siihen on tehty vähäisiä muu­tok­sia (varaus Helen sähköverkon muun­toase­malle ja museovi­ras­ton lausun­topy­yn­nön muo­toilu) Raken­nuk­set suo­jel­laan ja kaa­va sal­lii melkein minkä käyt­tö­tarkoituk­sen tahansa. Ei kuitenkaan lentotoimintaa.

Hert­toniemen metroase­man luo 1700 asukasta

Tämä kaa­va oli meil­lä 28.11.2017 eikä lausun­tok­ier­ros ole tuot­tanut siihen merkit­täviä muu­tok­sia. Tämä on niitä asioi­ta, joista edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti toisin kuin virkamiehet esit­tivät. Siis toi tänne merkit­tävän määrän asun­to­ja, kun viras­to puol­si työpaikka-aluetta.

Töölön sairaalan alueel­la asun­to­ja ja toimitilaa

HUS ehti jo myy­dä tämän, mut­ta hin­ta las­kee, jos emme hyväksy tätä kaavaa. Tämäkin oli meil­lä 28.11.2017, eikä siihen ole tehty kovin olen­naisia muu­tok­sia. Kuu­sisa­taa asukas­ta. Kaupun­ki perii tästä kaavas­ta läh­es 10 M€ kaavoitushyö­dyn leikkaamisena.

Jakomäen sydä­men tark­istet­tu asemakaava

Tämä oli meil­lä joukuku­un 12. päivä. Lausun­to­jen joh­dos­ta raken­nu­soikeuk­sia on vähän muutet­tu (lähin­nä ylöspäin) mut­ta ei niin paljon, että kaa­va pitäisi pan­na uud­estaan nähtäville, eikä tähänkään ole lausun­to­jen joh­dos­ta tehty merkit­täviä muutoksia.

Kaup­pa­torin ympäriltä ote­taan 200 pysäköin­tipaikkaa hyötykäyttöön 

Moni on ihme­tel­lyt maankäytön jär­jet­tömyyt­tä kaup­pa­torin ympäril­lä, kun kaupun­gin arvokkaim­mat ran­nat on otet­tu pysäköin­tiken­tik­si. Nyt kokeil­laan vuo­den ver­ran sitä, että 200 paikkaa vähen­netään ja aluet­ta käytetään esimerkik­si terassikahviloina.

Kaup­pa­hallin kaup­pi­aat ehtivät jo kir­jelmöimään asi­as­ta ja vas­tus­ti­vat, kos­ka asi­akkaat eivät pääse autol­la hal­li­in. Väit­täisin, että he laske­vat väärin. Se, että ranta on uhrat­tu pysäköin­tiken­tik­si, eristää kaup­pa­hallin ihmisvir­roista. Jos ranta avataan ihmis­ten käyt­töön, Kaup­pa­hal­li­in tulee ihan var­masti enem­män asi­akkai­ta. Eri­tyisen outoa oli, että kir­jelmässä vedot­ti­in siihen, että tur­is­tit ovat löytäneet Kaup­pa­hallin. Autol­lako ne tur­is­tit Helsinki­in tule­vat? Kiinas­ta on pitkä mat­ka autolla.

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

Paisu­van Tallinnan liiken­teen kanssa ajaudu­taan yhä ahtaam­malle. Jokin aika sit­ten meille esitet­ti­in suun­nitel­ma, jos­sa autoli­iken­net­tä suju­voite­taan pois­ta­mal­la joukko suo­jateitä, mut­ta tämä on osoit­tau­tunut simu­loin­neis­sa hyödyt­tömäk­si ja siitä luovu­taan. Nyt tutkikaan ratikan siirtämistä pois niin, että se kulk­isikin Selkämerenkat­ua Ruo­ho­lah­den puolelle. Ain­oa hyvä asia tässä hidas­tavas­sa mutkas­sa on, että Jätkäsaares­ta tulisi parem­pi yhteys metroon.

Lin­navuoren­puis­toon 87 siirtolapuutarhamökkiä

Minä olen aina suh­tau­tunut vähän nir­sosti ajatuk­seen aida­ta yleisessä käytössä ole­via virk­istysaluei­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueik­si, mut­ta kun ympäristön asukkaat tun­tu­vat tämän hyväksyvän ja olen ajatuksi­neni vähem­mistössä, menköön. Tämä ei ilmeis­es­ti katkaise luon­taisia käve­lyre­it­te­jä niin kuin yleen­sä tapahtuu.

Soc & komin raken­nuk­sen tilalle asun­to­ja 120:lle

Tämä oli meil­lä 21.11.2017, eikä siihen ole lausun­to­jen takia tehty olen­naisia muu­tok­sia. Osa paikalli­sista asukkai­ta vas­tus­taa mielestään liian korkeaa rakentamista

 

Lisäk­si joukko puis­to­su­un­nitelmia ja katupi­irus­tuk­sia ja ton­tin vuokraus­ta ja myymistä.

.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.5.2018”

  1. Onko jos­sain kuvaa mis­tä ratikan siir­rossa Selkämerenkadulle on kyse? Minkä lin­jo­jen olisi tarkoi­tus sieltä kiertää?

  2. Sata­ma olisi kyl­lä nyt pis­tet­tävä ruo­tu­un! Eikö iso­ja auto­ja voisi siirtää kulke­maan Vuosaa­reen? Sin­nehän tämä sata­ma oli suun­nitel­tu. Jol­lain mak­sul­la ohjaus menisi sil­lä tavoin järkevästi, että hait­taa verotettaisiin.

  3. Lähiöis­sä toteu­tuu usein sekin, että jalankulku ja pyöräli­ikenne saa­vat kulkea suorem­min kuin autoli­ikenne. Tästä kuitenkin seu­raa poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden hajaan­tu­mista eri reit­eille. Mil­lään reit­il­lä ei sil­loin vält­tämät­tä riitä poten­ti­aalia palveluille ja kau­pal­lisil­la toim­i­joil­la on ollut taipumus­ta vali­ta ne autoli­iken­teen reitit. Sik­si suh­taudun varauk­sel­la eriyt­tämiseen. Siis huoli­mat­ta siitä, että val­taosa kulk­i­joista var­masti liikkuu muul­la kuin autolla.

  4. Sata­ma veloit­taa edelleen laivay­htiöitä jokaises­ta matkus­ta­jas­ta, mut­ta ajoneu­voista läh­es poikkeuk­set­ta ei mitään. Tot­ta kai täl­laises­sa mallis­sa ajoneu­voli­ikenne kas­vaa, ja kaupun­ki asukkaineen mak­saa ulkoishaitat. 

    Keskus­tasa­tamien ajoneu­vo­mak­sut ovat teknis­es­ti äärim­mäisen yksinker­tainen, hal­pa, täysin kaupun­gin päätet­tävis­sä ole­va ja talousti­eteel­lis­es­ti ilmeinen tapa ratkaista ruuhkau­tu­mi­nen. Onkin perin kum­maa ettei aja­tus herätä minkään­laista vas­takaikua päätök­sen­tekokoneis­tol­ta, joka samaan aikaan suun­nit­telee teknistaloudel­lis­es­ti paljon han­kalampia ruuhkamaksuja.

  5. Jätkäsaaren lai­turil­la ehdote­taan nyt sata­man aiheut­tamien ruuhkien vuok­si ihan älyt­tömiä muu­tok­sia. Julkisel­la liiken­teel­lä sata­maan matkaavalle lisäkiemu­rat ratikas­sa ovat läp­sy poskelle eikä ratik­ka vält­tämät­tä edes mah­tu­isi kään­tymään Välimerenkadul­ta Selkämerenkadulle. Jätkäsaaren­lai­turin jalka­käytävä jo nykyisel­lään liian kapea (lev­eim­mil­lään 1,7 m). Ennem­min kol­mas ryh­mit­tymiskaista pitäisi pois­taa ja lähteä rak­en­ta­maan kun­non rantaväylää kulke­maan Jätkäsaaren itäran­taa satamaan.

    Näis­sä suun­nitelmis­sa on kaikissa lähtöko­h­ta ihan vinos­sa, miten saa­da autot mah­dol­lisim­man nopeasti ulos auto­lau­tal­ta, eikä minkään­laista pohd­in­taa, miten sata­man aiheut­tamia ruuhkia oikeasti saa helpotet­tua. Helsin­gin tulee nyt nopeasti edel­lyt­tää sata­maa pistämään hin­nat kohdalleen keskus­tan satamia käyt­täville henkilöau­toille ja rekoille, ja sitä kaut­ta vaikut­taa liikennemääriin.

    1. Rolle:
      Jätkäsaaren lai­turil­la ehdote­taan nyt sata­man aiheut­tamien ruuhkien vuok­si ihan älyt­tömiä muu­tok­sia. Julkisel­la liiken­teel­lä sata­maan matkaavalle lisäkiemu­rat ratikas­sa ovat läp­sy poskelle eikä ratik­ka vält­tämät­tä edes mah­tu­isi kään­tymään Välimerenkadul­ta Selkämerenkadulle. Jätkäsaaren­lai­turin jalka­käytävä jo nykyisel­lään liian kapea (lev­eim­mil­lään 1,7 m). Ennem­min kol­mas ryh­mit­tymiskaista pitäisi pois­taa ja lähteä rak­en­ta­maan kun­non rantaväylää kulke­maan Jätkäsaaren itäran­taa satamaan.

      Näis­sä suun­nitelmis­sa on kaikissa lähtöko­h­ta ihan vinos­sa, miten saa­da autot mah­dol­lisim­man nopeasti ulos auto­lau­tal­ta, eikä minkään­laista pohd­in­taa, miten sata­man aiheut­tamia ruuhkia oikeasti saa helpotet­tua. Helsin­gin tulee nyt nopeasti edel­lyt­tää sata­maa pistämään hin­nat kohdalleen keskus­tan satamia käyt­täville henkilöau­toille ja rekoille, ja sitä kaut­ta vaikut­taa liikennemääriin.

      Eikö ruuhkien helpot­tamisek­si juuri pyritä saa­maan ne autot ulos mah­dol­lisim­man nopeasti sieltä lau­tal­ta? Jos auto­jen määrää ei saa­da leikat­tua, on niiden mah­dol­lisim­man nopea liike ainakin nopeasti mietit­tynä ain­oa tapa estää niitä ruuhkautumasta.

      1. Risteyk­set ei vedä enem­pää auto­ja, on niitä ennen miten mon­ta kaistaa tahansa. Ain­oa mitä ehdote­tu­il­la toimen­piteil­lä saadaan aikaan, on julkisen ja kevyen liiken­teen han­kaloit­ta­mi­nen, ja auto­jen jonot­ta­mi­nen Jätkäsaaren kaduil­la sen sijaan, että ne odot­ta­vat lau­tan sisäl­lä risteyk­sen aukeamista.

        Tässä on ihan selvä juoni, Tallink halu­aa autot ulos lau­tal­ta nopeasti, ja sata­man tuke­m­ana vaatii kaupunkia otta­maan tilaa muil­ta sata­man autoparkik­si katu­ti­lan muodossa.

      2. Rolle:
        Risteyk­set ei vedä enem­pää auto­ja, on niitä ennen miten mon­ta kaistaa tahansa. Ain­oa mitä ehdote­tu­il­la toimen­piteil­lä saadaan aikaan, on julkisen ja kevyen liiken­teen han­kaloit­ta­mi­nen, ja auto­jen jonot­ta­mi­nen Jätkäsaaren kaduil­la sen sijaan, että ne odot­ta­vat lau­tan sisäl­lä risteyk­sen aukeamista.

        Tässä on ihan selvä juoni, Tallink halu­aa autot ulos lau­tal­ta nopeasti, ja sata­man tuke­m­ana vaatii kaupunkia otta­maan tilaa muil­ta sata­man autoparkik­si katu­ti­lan muodossa.

        Ehkä pitäisi harki­ta sata­man purkuli­iken­teelle etuoikeut­ta liiken­neval­oi­hin? Kaik­ki muu liikenne voi kulkea vai­h­toe­htoisia reit­te­jä, mut­ta liikenne laivas­ta on pakotet­tu kulke­maan sieltä mis­sä lai­va on. Autovir­taan voisi suh­tau­tua niin kuin junaan: liikenne poik­ki ja puomit alas kunnes juna laivas­ta on ajanut tarpeel­lis­ten risteysten läpi ja hajaan­tunut katu­verkkoon muun liiken­teen sekaan.

        Pohjim­mil­taan ongel­ma on tietysti siinä, että matkus­ta­jasa­ta­ma ja asuinalue on halut­tu tunkea samaan tilaan. Tämän on joku joskus suun­nitel­lut ja suun­nitel­mat joku hyväksynyt. On siis saatu se mitä on halut­tu ja kaik­ki toimii kuten pitääkin.

      3. Peter: Ehkä pitäisi harki­ta sata­man purkuli­iken­teelle etuoikeut­ta liiken­neval­oi­hin? Kaik­ki muu liikenne voi kulkea vai­h­toe­htoisia reit­te­jä, mut­ta liikenne laivas­ta on pakotet­tu kulke­maan sieltä mis­sä lai­va on. Autovir­taan voisi suh­tau­tua niin kuin junaan: liikenne poik­ki ja puomit alas kunnes juna laivas­ta on ajanut tarpeel­lis­ten risteysten läpi ja hajaan­tunut katu­verkkoon muun liiken­teen sekaan.

        Ei asukkail­la ole mitään vai­h­toe­htoisia reit­te­jä käytössä. Tässä on muutenkin pri­or­i­teetit aivan nurinkuriset, kun ehdote­taan, että päivit­täin alueel­la liikku­vien asukkaiden ja työssäkävi­jöi­den pitäisi väistää ja odot­taa, että auto­lau­tal­la sat­un­nais­es­ti matkus­ta­vat viinan­ham­straa­jat ja huvi­matkail­i­jat pää­si­sivät mah­dol­lisim­man nopeasti ulos sata­mas­ta. Minus­ta on selvää, että asukkaille ja muille alueel­la liikkuville aiheutu­va päivit­täi­nen hait­ta on suurem­pi ongel­ma kuin ris­teily­tur­istien koke­ma jono­tus, kos­ka se tois­tuu hyvin har­voin. Kuinka­han suuri osu­us laut­ta­matkus­ta­jista joutuu kär­simään tuos­ta jono­tuk­ses­ta use­am­min kuin esimerkik­si ker­ran kuukaudessa? Voisin veika­ta, että alle 10 %.

        Järkev­in­tä olisi pitää laival­ta purkau­tu­vien auto­jen jono­tus kokon­aan sata­ma-alueen sisäl­lä ja päästää niitä katu­verkkoon sen ver­ran pienis­sä eris­sä, ettei ruuhkia pääse syn­tymään. Autol­la matkus­tavien ris­teily­tur­istien jono­tu­sai­ka hie­man kas­vaisi, mut­ta kuten san­ot­tua, val­taos­alle heistä hait­ta kohdis­tuu hyvin harvoin.

  6. Vetää kyl­lä sanat­tomak­si tuo Jätkäsaarisohlaus. Ja on myös mallies­imerk­ki siitä, mik­si talousti­eteil­i­jä voi jois­sain tapauk­sis­sa olla parem­pi kaupunkisu­un­nit­teli­ja kuin insinööri.

    Haitoista pääsee helpoiten hin­noit­tele­mal­la, ei tar­joa­mal­la haitoille lisää tilaa/väylää/kapasiteettia.

    Sata­ma ei ehkä ole kaupunkym­päristölau­takun­nan alaisu­udessa, mut­ta te siel­lä olette poli­itikko­ja, edus­tat­te puoluei­ta, joten kyl­lä siel­lä pitäisi olla edel­ly­tyk­set muo­dostaa kokon­aisku­va asi­as­ta ja toimia sen mukaises­ti, eikä niin, että yhdessä lau­takun­nas­sa mak­si­moidaan satam­abisnestä ja toises­sa joudu­taan tekemään miljoon­ain­vestoin­te­ja satam­abis­nek­sen vuoksi.

    Ja jos yhteisym­mär­rystä ei löy­dy, niin ainakin te pystytte kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa pois­ta­maan ruuhkat rajoit­ta­mal­la kap­a­siteet­tia. Miet­tikööt sit­ten sata­ma, että miten toimivat. 

    Val­takun­nan tasol­la kuvio alkaa tuki­neen ja viinar­allei­neen olla niin älytön, että olisi epäuskot­ta­va jopa hölmöläistarinaksi.

  7. Jätkäsaare­lais­ten metroy­htey­den helpot­ta­mi­nen on kyl­lä hyvä idea, vaik­ka se nyt tapah­tuukin vähän köm­pelösti ja ilmeis­es­ti pakotet­tuna. Se on nyky­isin metron näkökul­mas­ta har­mit­ta­va puss­in­perä eri­tyis­es­ti uudek­si asuinalueek­si, joka on kuitenkin hyvin lähel­lä metrolinjaa.

  8. Jätkäsaaren­lai­turi => 1,7m lev­eä jalka­käytävä joka toiselta puolelta rajau­tuu suo­raan mereen, toiselta muuri­in. Tässä eivät paljoa las­ten­vaunut tai pyörä­tuolit ohit­tele toisiaan?!?

    Lisäk­si rak­en­tamisa­jan hai­tat tule­vat ole­maan jalanku­l­ulle merkit­tävät, kos­ka Tyy­nen­merenkadun toisen puolen jalka­käytävä (ja pyörätie) sul­jet­ti­in juuri Wood­c­i­tyn rak­en­tamisen alta. Käytän­nössä tuhan­net päivit­täiset käyt­täjät laitet­taisi­in kiertämään reilu lenk­ki Laivapo­janku­jan kautta.

    Jos liiken­teel­liset hyödyt ovat vielä vähäisiä, tämä kan­nat­taisi parka­ta odot­ta­maan Jätkäsaarenkan­naksen lev­en­tämistä, ja tehdä sil­loin kun­nolli­nen ratkaisu.

  9. Kaup­pa­hallin suurin ongel­ma on se, että siitä ei ulkoapäin tiedä mikä se on. Mis­sään ei ole mitään kylt­tiä tai mitään. Suuri osa tur­is­teista kävelevät ohi tai eivät edes kur­vaa Kaup­pa­to­ril­ta sinne, kun eivät tiedä mikä se on ja että se on avoin kaikille. Koros­tuu vain hil­jaisimp­ina aikoina, kun ei ole liiken­net­tä ovilla. 

    Jätkäsaaren kaavoituk­sen luovut­ta­mi­nen fir­moille, joille val­tio heit­tää vielä miljoo­nia jot­ta voivat tar­jo­ta vielä 40 pin­nan alen­nuk­sia, on mallies­imerk­ki siitä, että poli­itikot ovat luovut­ta­neet kor­rup­ti­olle. Kukaan ei edes vaa­di mitään, vaan selkä kumaras­sa palvel­e­vat kiti­se­viä fir­mo­ja joista on paljon enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Kalasa­ta­ma on selvä voit­ta­ja, kun se jät­ti­moskei­jakin kaa­tui ja Hakanie­mi kehittyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.