Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (2) Liikenne

Toron­to on joukkoli­iken­teen kehit­tämisessä jälk­i­ju­nas­sa, mut­ta yrit­tää paran­taa tapo­jaan. Se on kuitenkin poli­it­ti­sista suh­dan­teista kiin­ni. Liiken­nesu­un­nit­teli­jat pelkäävät syksyn vaale­ja, jot­ka voivat nos­taa oikeistopop­ulistin osaval­tion johtoon. Hänen vel­jen­sä – sit­tem­min kuol­lut huumei­den käyt­täjä – val­taan tul­lessaan lakkaut­ti jo aloite­tun metron­työ­maan ja määräsi var­muu­den vuok­si jo kaive­tun tun­nelin täytettäväksi.
Tekeil­lä ja suun­nit­teil­la on usei­ta poikit­taisia ja säteit­täisiä pikaratikkalin­jo­ja. Niiden var­relle keskitetään erit­täin tehokas­ta asum­ista, jopa yli 50 kerrokseen.
Toron­to toimii lähin­nä yksi­ty­isautoil­la, mut­ta ydinkeskus­taan töi­hin tule­vista 80 % tulee joukkoliikenteellä.
Tääl­läkin halut­ti­in muut­taa keskus­taa halko­va moot­tori­tie taval­lisek­si kaduk­si – ei bule­vardis­oi­da, kuten meil­lä san­o­taan vaan nor­mal­isoi­da kaduk­si. Val­taos­altaan kaupunkia ympäröivää omako­ti­mat­toa edus­ta­va val­tu­us­to hylkäsi han­kkeen. Liiken­nesu­un­nit­teli­jat oli­vat tästä todel­la katk­e­ria. Olisi hidas­tanut mat­ka-aikaa kolmel­la min­uu­til­la samal­la kun kaupun­gin toimivu­us olisi paran­tunut paljon
Toron­to on pois­tanut autopaikkanormin. Se on siis mah­dol­lista. Keskus­tan tun­tu­mas­sa asuvil­la on vähän auto­ja, kos­ka kaupungis­sa autoa ei tarvitse mihinkään ja jos joskus tarvit­see, sen voi vuokrata.

Täl­lainen kaupun­gin hal­ki kulke­va moot­tori­tie ei ole mikään kaupunkiku­valli­nen hel­mi. Kuvitelkaa täl­lainen ympäristö vaik­ka Espalle. Moot­tori­tie raken­net­ti­in pilareille, kos­ka maan­ta­sol­la ei ollut tilaa. Vähän keskus­tan ulkop­uolel­la on käyn­nis­sä pro­jek­ti ottaa tämä moot­tori­tien alla ole­va tila hyö­tykäyt­töön. Sen virk­istyskäyt­töä hait­taa kuitenkin kova melu.

Jotkut asuin­taloista on raken­net­tu peri­aat­teel­la, että jos tarvit­sette autoa, älkää tulko tänne, kos­ka meil­lä ei ole pysäköin­tipaikko­ja. 50-ker­roksisen tornin kel­lari­in suo­ma­laisen normin mukainen määrä autopaikko­ja mak­saisi niin tolkut­tomasti, ettei niitä kan­na­ta tehdä. Kukaan ei valit­tanut siitä, että autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on jätet­ty markki­noiden vastuulle.
Mon­et nuoret ovat hylän­neet lap­su­u­denkotin­sa elämän­tyylin ja muut­ta­neet keskus­tan tun­tu­maan käve­ly­matkan päähän työ­paikoil­taan. He eivät han­ki autoa, ja sik­si on mah­dol­lista rak­en­taa autopaikko­ja olen­nais­es­ti vähem­män kuin niitä vaa­di­taan meillä.
Ensim­mäi­nen (?) joukkoli­iken­nekatukin on keskus­tas­sa otet­tu käyt­töön. Kings Road on muutet­tu joukkoli­iken­teen käyt­töön samal­la taval­la kuin Hämeen­tie on päätet­ty muut­taa meil­lä. Autol­la saa ajaa, mut­ta ei risteyk­ses­tä suo­raan vaan on kään­nyt­tävä. Näin yritetään saa­da ratikoille vapaa­ta tilaa.

Olin ais­ti­vani, että liiken­nepoli­it­tiset asen­teet ovat polarisoitumassa.

Liiken­teen ren­gas­menu oli huo­mat­ta­van hil­jaista. Ei nas­to­ja, hil­jaisen asfaltin käyt­tö mah­dol­lista. Tämä ei koskenut kakkia katu­ja. Betonipäällyste oli yhtä meluisaa kuin mei­dän asfalttimme.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (2) Liikenne”

  1. Muis­tut­taa aika paljon Helsinkiä. Kesken­eräisiä han­kkei­ta vino pino, päätök­sen­teon kyvyn puute.

  2. https://yle.fi/uutiset/3–10206804

    Uutises­sa todetaan:“Taloustutkimuksen tutkimus­pääl­likkö Juho Rahko­nen muis­tut­taa, että oikeis­to­lainen ajat­telu on Suomes­sa aika harv­inaista – vajaa kymme­nen pros­ent­tia suo­ma­lai­sista on tutkimusten mukaan ajatuk­sil­taan oikeis­to­laisia. Enem­män val­lit­see hyv­in­voin­ti­val­tiokeskeinen ajattelu.”

    Tämä on keskeinen ongel­ma, että sosial­is­mis­sa lop­puu rahat. Hieno esimerk­ki on kun val­tio velka­an­tuu noususuh­dan­teessa ja poli­itikot näpertelevät Torontossa.

  3. “Liiken­teen ren­gas­menu oli huo­mat­ta­van hil­jaista. Ei nas­to­ja, hil­jaisen asfaltin käyt­tö mahdollista.”

    Toron­tossa on siis saman tyyp­pinen talvi kuin täällä.

    Täl­lä het­kel­lä taas asvalt­tikoneet höyryävät täyt­tä vauh­tia. Veron­mak­sajien rahaa jyrätään katu­i­hin huikei­ta sum­mia, ensi tal­ve­na nas­toil­la pölyk­si hiot­tavak­si. Lisäk­si vain autokai­stat pin­noite­taan, vier­essä ole­vaan, halkeamia täyn­nä ole­vaan kevyen liiken­teen väylään ei kosketa.

    Kuka päät­tää, mitkä väylät pin­noite­taan? Kaupungis­sa, jos­sa yksi­ty­isautoilu on pri­or­isoitu vihovi­imeisek­si liikkumismuotovaihtoehdoksi.

  4. Onko Toron­tossa sama ongel­ma kuin Helsingis­sä? Vaik­ka kuin­ka liiken­neval­o­ja ohjel­moidaan, niin aina joku auto onnis­tuu pääsemään läpi.

  5. Jos ja kun autopaikkanormeista lop­ul­ta joskus luovu­taan, sen olisi paras johtaa välit­tömästi korkeampi­en ker­rostalo­jen rak­en­tamiseen Helsin­gin kan­takaupungis­sa aina tilaisu­u­den tullen (ja mik­sei muual­lakin). Kivi­jalka­kau­pat ja muu kiva pöhinä ei pär­jää ilman iso­ja poten­ti­aal­isia asi­akas­määriä ja täl­lä het­kel­lä se toteu­tuu vain paikois­sa, jonne tul­laan muual­takin kuin siitä välit­tömästä ympäristöstä -> johtaa niiden aluei­den kivi­jalko­jen näivet­tymiseen, kos­ka poten­ti­aal­i­sista asi­akkaista liian suuri osa vie ostovoimansa muualle. Muutenkin asukasti­hey­den kas­vat­ta­mi­nen lait­ta­mal­la asun­not päällekkäin tekee mah­dol­lisek­si pitää viher­alueet ennal­laan ja tilaa jää vielä eri­laisille kulkuväylillekin.

  6. Hesarin tosikot ja veitikat, eli mielipi­de­pal­stan elämänk­oul­u­laiset, ovat men­neet ilois­es­ti sekaisin bule­var­di-sanas­ta. Ihme­tel­lään, että kuka kum­ma halu­aisi muka asua tuol­laisel­la kum­mallisel­la ulko­maan ihmeel­lä. Eli keskustelu bule­vardis­oimis­es­ta harhaut­taa ihmiset luule­maan, että puhutaan jostain uud­es­ta jutus­ta, vaik­ka Helsin­ki nyt on raken­net­tu ennen Aal­lon ajan alkua sel­l­ais­ten katu­jen var­sille jos­ta nyt puhutaan sit­ten tässä keskustelus­sa bule­vardeina, eli katu jota reunus­taa ker­rostalot ja keskel­lä vir­taa liikenne. Kun kat­soo mis­sä ihmiset omas­ta vapaas­ta tah­dostaan mak­sa­vat korkeimpia hin­to­ja asumis­es­taan, niin voisi väit­tää että moni halu­aa asua tuol­laisel­la kum­mal­la bulevardilla.

  7. Kuka Toron­tossa teille on tuol­laisia väit­teitä autopaikkanormista esit­tänyt? Siis tyyli­in, että “Toron­to on pois­tanut autopaikkanormin. Se on siis mah­dol­lista.”? Väite ei nimit­täin pidä paikkaansa.

    Toron­tossa on yhä parkkipaikkanor­mit, vieläpä erit­täin yksi­tyisko­htaiset sel­l­aiset. Siel­läkin on halut­tu estää raken­nut­ta­jien vapaa­matkus­t­a­mi­nen ja autopaikko­jen kokon­aan tekemät­tä jät­tämi­nen. Mut­ta asuin­raken­nuk­sis­sa parkkipaikkanor­mit eivät ole siel­lä kovin tiukat. Toron­ton autopaikkanor­mi on asuin­raken­nuk­sis­sa alim­mil­laan vain 1 autopaik­ka 10 asun­toa kohti. Toron­ton nykyiset autopaikkanor­mit löy­tyvät tästä:

    https://www.toronto.ca/zoning/bylaw_amendments/ZBL_NewProvision_Chapter200.htm

    1. Yksiautoaikka/10 asun­toa on jok­seenkin sama kuin se, ettei ole normia lainkaan. Ilmeiesti tuostakin saa poikkeuk­sen, kos­ka meille esitelti­in korkea, täysin autopaka­ton talo.

  8. Toron­tossa määrät­ti­in jo aloitet­tu metrotyö­maa lakkautet­tavak­si ja jo kaivet­tu tun­neli täytet­täväk­si. Espoos­sa taas määrät­ti­in ase­malai­tu­rit lyhen­net­täviksi. Syyl­lisiä ei ole vielä saatu kiinni.

    1. Mallia Toron­tos­ta:

      Toron­tossa määrät­ti­in jo aloitet­tu metrotyö­maa lakkautet­tavak­si ja jo kaivet­tu tun­neli täytet­täväk­si. Espoos­sa taas määrät­ti­in ase­malai­tu­rit lyhen­net­täviksi. Syyl­lisiä ei ole vielä saatu kiinni.

      Lueske­lin Toron­ton Scar­bor­ough-metro­hankkeesta. Ilmeis­es­ti siinä kävi niin, että bud­jet­ti pomp­pasi ylöspäin. Bud­jet­ti­na vielä vuon­na 2013 oli ilmeis­es­ti noin 1,5 mil­jar­dia dol­lar­ia. Sit­ten alet­ti­in puhua reilun 2 mil­jardin dol­lar­in bud­jetista, ja viime vuon­na speku­laa­tiot kus­tan­nuk­sista koho­si­vat noin 5 mil­jardi­in dol­lari­in. Kus­tan­nusten noustes­sa kus­tan­nuk­sia esitet­ti­in alen­net­ta­van vähen­tämäl­lä uusien pysäkkien määrää kolmes­ta yhteen. Mut­ta sen taas on arvioitu vähen­tävän han­kkeen hyö­tyjä. Scar­bor­ough­in metro on ilmeis­es­ti tulos­sa poli­itikko­jen työpöy­dälle takaisin lähivu­osi­na, kun­han han­kkeen kus­tan­nus­laskelmia on huo­mat­tavasti tarkennettu:
      https://www.thestar.com/news/city_hall/2017/12/05/is-the-scarborough-subway-good-value-for-money.html
      https://en.wikipedia.org/wiki/Line_3_Scarborough

    2. Mallia Toron­tos­ta:
      Toron­tossa määrät­ti­in jo aloitet­tu metrotyö­maa lakkautet­tavak­si ja jo kaivet­tu tun­neli täytet­täväk­si. Espoos­sa taas määrät­ti­in ase­malai­tu­rit lyhen­net­täviksi. Syyl­lisiä ei ole vielä saatu kiinni.

      Kyl­lähän tämä rois­to tiede­tään. Seu­raavak­si tuomit­ti­in kor­rup­tios­ta, mut­ta espoolaiset päät­tivät vielä mak­saa rois­ton oikeu­denkäyn­tiku­lut. Kuoli onnek­si pois pian eläk­keelle jäätyään.

  9. Onko Toron­tossa yksit­täisiä kaupun­gin omis­tamia toim­into­ja, jot­ka pom­pot­ta­vat kaupunkia ja kaupunki­laisia men­nen tullen, kuten Helsingis­sä Helsin­gin sata­ma? Viimeisin veto Helsin­gin sata­mal­ta on ollut jät­tää aamun laut­to­ja odot­tavien rekko­jen pysäköin­ti kaduille ja pihoille.

    Sata­ma ei enää Helsingis­sä vas­taa asukkaiden kri­ti­ikki­in, ja sata­man hal­li­tus toimii lähin­nä sata­man lob­bauskana­vana vaa­tia lisää kaisto­ja sata­maan ja korkeampia nopeuk­sia sata­maan johtaville teille.

  10. Pedant­tia imagoa ylläpitämään pyrkivä Soin­in­vaara puhuu Kanadan osavaltioista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.