Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa(3) Pienlentokenttä

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa(3) Pienlentokenttä”

1. Jos tuol­lainen tekosaari on vai­h­toe­hto niin eikö olisi kuitenkin hel­vetin paljon viisaam­paa rak­en­taa se asuinalue sinne 50 hehtaar­ille meren äärelle — ja jät­tää Mal­mi lentokentäksi.

   Lope­ta se type­r­än dog­maat­tisen suolle rak­en­tamisen puo­lus­t­a­mi­nen. Vihreätkin tekevät virheitä, tois­t­en mielestä paljon (jopa sys­temaat­tis­es­ti) — mut­ta tosi vihreät myös myön­tävät ne, kun ne virheet ovat selviä, vaik­ka hieno­ja argu­ment­te­ja virheen puo­lus­tamisek­si olisi arsenaalissa.

   Viisaampi antaa periksi.

   Vastaa

   1. Viisaam­paa rak­en­taa se asuinalue sinne 50 hehtaar­ille meren äärelle – ja jät­tää Mal­mi lentokentäksi.

      Siis hei haloo. Malmin lento­ken­tän kohdal­la on kyse 300 hehtaarista, kos­ka sen melu- ja muu rajoi­tusalue on maan pääl­lä. Rak­en­t­a­mi­nen “suolle” on var­masti halvem­paa kuin keinosaarelle.

      Vastaa

      1. Malmin lento­ken­tän kaa­va-alue on 330 hehtaaria. Varsi­nainen kent­tä on 138 hehtaaria ja täl­lä het­kel­lä lento­toimin­nan käytösssä 39 hehtaaria. Fak­toista voisi pitää kiin­ni vaikkei asia muuten sydä­na­sia olisikaan.

      2. Olen­naista ei ole se tila, joka jää kiitora­to­jen alle vaan se tila, joka eri syistä estyy rak­en­tamiselta lento­ken­tän takia. Kun lento­kent­tä pois­tuu, alueelle voidaan rak­en­taa asun­not 25000 asukkalle, nyt ei voi­da. Tämä on se fak­ta. Kai sen nyt jokainen ymmärtää, ettei kiitoradan päähän voi rak­en­taa kym­menker­roksista taloa, Finnavia pitää suo­ma­laisia lentäjiä niin taita­mat­tom­i­na, ettei edes Jakomä­keen saanut rak­en­ta korkeaa taloa. Se lausun­to oli sitova

   2. Vihreä: Viisaampi antaa periksi.

      Mik­si tyh­mem­män pitäisi saa­da tah­ton­sa läpi (kun kyseessä on vaka­va asia eikä mikään tyhjän­päiväi­nen pikkujuttu)?

      Vastaa

2. 1. “Suur-Toron­ton asukasluku on vähän suurem­pi kuin Suomen mut­ta kuitenkin Suomes­sa on enem­män lento­kent­tiä kuin Suur-Torontossa.”
   Aina oppii jotain uut­ta tästä blo­gista. En tien­nytkään, että Toron­ton pin­ta-ala on sama kuin Suomen.
   2. “Jos Helsin­gin seudulle halu­taan pien­len­to­kent­tä, se pitää rak­en­taa niin, että melu­alue on meren pääl­lä. Siis saarelle. Kos­ka Helsin­ki on tar­jon­nut ilmaisek­si maa­ta tähän tarkoituk­seen yli 80 vuo­den ajan, nyt on Espoon vuoro. Yksi huvi­la-asu­tus­saari lentokentäksi.”
   Miten olisi tuo San­ta­hami­ina? Sieltähän on jo valmi­ik­si julki­nen liikenne Helsin­gin keskus­taan. Ja kun saadaan se käsit­tämätön kävely/raitovaunusilta Laa­jasa­loon, niin yhtey­det sen kun vaan “para­nee”.

   Vastaa

   1. San­ta­ham­i­na olisi lois­ta­va paik­ka lento­ken­tälle. En usko, että Helsin­ki aset­tuisi asi­as­sa vas­taan. Pelas­tushe­likoptere­i­ta on sinne jo ehdotettukin.

      Vastaa

      1. San­ta­ham­i­na on soti­lasalue ja sul­jet­tu sivi­ileiltä. Peri­aat­tes­sa saari ei ole osa Helsinkiä eikä kuu­lu Helsin­gin val­tu­ute­tu­ille kuu­lu­vi­in asioi­hin ehdotel­la sinne mitään. 

         Pait­si tietenkin, jos tarkoituk­se­na on heiken­tää Suomen turvallisuutta.

      2. Vihreä:
         San­ta­ham­i­na on soti­lasalue ja sul­jet­tu sivi­ileiltä. Peri­aat­tes­sa saariei ole osa Helsinkiä eikä kuu­lu Helsin­gin val­tu­ute­tu­ille kuu­lu­vi­in asioi­hin ehdotel­la sinne mitään. 

         Pait­si tietenkin, jos tarkoituk­se­na on heiken­tää Suomen turvallisuutta. 

         Suomen tur­val­lisu­u­den kannal­ta San­ta­ham­i­nal­la ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, varsinkin kun ran­nikko­tyk­istöä ollaan lähivu­osi­na aja­mas­sa lop­ullis­es­ti alas. Varus­mi­esten koulu­tus voi tapah­tua muual­lakin. Jos on mah­dol­lista, että armei­ja luop­uu alueesta, Helsin­gin val­tu­utet­tu­jen on ihan hyvä miet­tiä alueen käyt­töä tulevaisuudessa.

      3. Ville: Suomen tur­val­lisu­u­den kannal­ta San­ta­ham­i­nal­la ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, varsinkin kun ran­nikko­tyk­istöä ollaan lähivu­osi­na aja­mas­sa lop­ullis­es­ti alas. Varus­mi­esten koulu­tus voi tapah­tua muual­lakin. Jos on mah­dol­lista, että armei­ja luop­uu alueesta, Helsin­gin val­tu­utet­tu­jen on ihan hyvä miet­tiä alueen käyt­töä tulevaisuudessa.

         San­ta­ham­i­nas­sa on pait­si varuskun­ta myös maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulu, ampumara­ta, varas­to­ja, harjoitusalueita…Suomessa ei ole jouti­laina kor­vaavia tilo­ja vaan kaik­ki nämä pitäisi jostain taikoa esi­in jos armei­ja muut­taa sieltä pois. Tulee sama kysymys kuin Malmin kor­vaamises­sa — mis­tä kor­vaa­va alue ja kuka sen maksaa?

         Kaikkea­han voi toki tehdä jos joku vaan mak­saa viulut.

   2. San­ta­ham­i­na on Puo­lus­tusvoimien käytössä ja sen siirtämi­nen muuhun toim­intaan kohtaisi samo­ja ongelmia kuin Malmin osalta, eli kor­vaavien aluei­den löy­tymi­nen alku­peräiselle käyt­täjälle ja suojeluarvot.
      Useim­mat Espoon huvi­lasaaret taita­vat olla liian pieniä lento­ken­tälle. Epäilen myös että useim­mat luon­non­suo­je­lu­ta­hot vas­tus­taisi­vat aja­tus­ta ken­tän rak­en­tamis­es­ta saaristoon.
      Helsin­ki kuitenkin tarvit­sisi kakkosken­tän sekä tilaus- että pelas­tuslen­to­toim­intaa varten.

      Vastaa

3. Turha espoolaisia syyl­listää tästä. Kun Mal­mi sul­je­taan tule­vat espoolaiset ilmailun­har­ras­ta­jat siir­tymään käyt­tämään Num­me­lan kent­tää joka on puolen tun­nin ajo­matkan päässä Espoos­ta, ja sinne sopisi helsinkiläis­tenkin menevän.

   Jotkut ultra­kevyet koneet voisi­vat mun puoles­ta lentää Tal­in golfkentältä.

   Vastaa

4. Helsin­ki-Tallinna-tun­neli­hanke edel­lyt­tää tekosaar­ta jon­nekin kasu­unin tun­tu­maan. Sinne sit­ten myös kenttä.

   Vastaa

5. Kiitos Osmo, että jak­sat edelleen häm­mästyt­tävän kär­siväl­lis­es­ti vään­tää rauta­lan­gas­ta, oikoa (osit­tain tahal­lisia?) väärinkäsi­tyk­siä ja sietää vastapuolen jatku­via argu­men­toin­tivirheitä, tämänkin asian kanssa. Yleen­säkin blo­gisi ansait­sisi jonkin (kaupunki)politiikan tiedonväl­i­tys­palkin­non tänä valeuutis­ten aikakaut­e­na: fak­tat ovat läh­es poikkeuk­set­ta kun­nos­sa ja otat luon­nol­lis­es­ti myös kan­taa, mut­ta nämä kak­si eivät mene sekaisin. Tämä kom­ment­ti ei nyt vält­tämät­tä liity juuri tähän kir­joituk­seen, mut­ta nos­ti­pa­han jälleen ajatuk­sen pintaan.

   Vastaa

   1. Ulla, tark­ista fak­tat — saatat yllätyä.

      Vastaa

   2. Ulla:
      Kiitos Osmo, että jak­sat edelleen häm­mästyt­tävän kär­siväl­lis­es­ti vään­tää rauta­lan­gas­ta, oikoa (osit­tain tahal­lisia?) väärinkäsi­tyk­siä ja sietää vastapuolen jatku­via argu­men­toin­tivirheitä, tämänkin asian kanssa. Yleen­säkin blo­gisi ansait­sisi jonkin (kaupunki)politiikan tiedonväl­i­tys­palkin­non tänä valeuutis­ten aikakaut­e­na: fak­tat ovat läh­es poikkeuk­set­ta kun­nos­sa ja otat luon­nol­lis­es­ti myös kan­taa, mut­ta nämä kak­si eivät mene sekaisin. Tämä kom­ment­ti ei nyt vält­tämät­tä liity juuri tähän kir­joituk­seen, mut­ta nos­ti­pa­han jälleen ajatuk­sen pintaan.

      Niin, no tässä kir­joituk­ses­sa on kyl­lä aika paljon vai­h­toe­htoista fak­taa ja argumentointivirheitä.

      Vastaa

6. Tässä lista alueen lento­ken­tistä. Nyt kyl­lä ontuu nämä ver­tauk­set. Mal­mi on lähin­nä pienkonekent­tä joi­ta Toron­ton alueel­la on usei­ta. Kv kent­tien laskeu­tu­mis­mak­sut ovat sitä luokkaa että pienkoneet (pois lukien busi­ness jetit) käyt­tävät alueen mui­ta kent­tiä. Ja tämä tieto perus­tuu siihen että olen työsken­nel­lyt alueel­la pienkonepilottina. 

   https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_airports_in_the_Greater_Toronto_Area

   Vastaa

   1. Osmo­han nimeno­maan sanoi, ettei tuo itse Toron­tossa ole­va pienkonekent­tä ole ver­ran­nolli­nen Malmin kent­tään, eikä sitä sik­si voi käyt­tää perustelu­na Malmin ken­tän säilyttämiselle.

      Kyl­lä tuol­laisia pienkonekent­tiä voi Uudel­la­maal­lakin pitää, mut­tei mielum­min itse Hesas­sa, mis­sä maan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on aika kova.

      Vastaa

7. Mik­si muuten pitää men­nä näille “tutus­tu­mis­matkoille” näin eri­laisi­in paikkoi­hin? Nyt taitaa olla Van­cou­ver, Toron­to ja Sin­ga­pore käy­ty. Kysymys on retorinen. 

   Toiv­ot­tavasti lennätte tärkeinä ihmis­inä businek­sessä että jak­sat­te tehdä teräviä havain­to­janne pirteinä miljoon­akaupunkien ja Helsin­gin eroista ja että talo­ja on tosi­aan eri korkuisia.

   Ovatko muuten matkaku­lunne ja ‑laskunne julk­isia, jos ei, niin mik­si ei?

   Vastaa

   1. Soisin kyl­lä täysin bis­neslen­not täl­laiselle matkalle, joka toki saat­taa olla miel­lyt­tävä ja kiin­nos­ta­va, mut­ta taku­ul­la on myös raskas lentoi­neen ja kotoa pois­saoloi­neen. Älytön­tä, että nykyään työ­matkoil­la ei saisi käyt­tää bis­neslen­to­ja. Pres­i­dent­tikin econ­o­mys­sa, ettei tule kateut­ta. Ei kukaan työk­seen matkus­ta­va tykkää niistä lennoista, jet lag­ista puhu­mat­takaan, joten on inhimil­listä antaa jotain helpo­tus­ta. Ja 100% var­masti nämä kaupun­gin­su­un­nit­telumatkalaiset eivät lennä bis­nek­sessä. Kar­valakki­huone hyvässä hotel­lis­sa voi olla, sitä ei nykyäänkään niin tuomita.

      Dis­claimer: en ole koskaan saanut työ­nan­ta­jal­ta busi­ness-luokan lento­ja, enkä juuri tee työ­matko­ja ulkomaille.

      Vastaa

      1. Lensimme halvim­mil­la mah­dol­lisil­la lennoil­la econ­o­my-luokas­sa Reyk­javikin kaut­ta. Lipun hin­taan ei sisäl­tynyt edes ate­ri­oi­ta, vaan ne piti mak­saa itse.

      2. Tuo­mas O: Soisin kyl­lä täysin bis­neslen­not täl­laiselle matkalle, joka toki saat­taa olla miel­lyt­tävä ja kiin­nos­ta­va, mut­ta taku­ul­la on myös raskas lentoi­neen ja kotoa pois­saoloi­neen. Älytön­tä, että nykyään työ­matkoil­la ei saisi käyt­tää bis­neslen­to­ja. Pres­i­dent­tikin econ­o­mys­sa, ettei tule kateutta. 

         Samaa mieltä. Kyl­lä sitä jotain mukavuuk­sia saa olla, kun voivat olla ihan tarpeel­lisi­akin. Se että min­is­ter­it ja kanis­ter­it lentävät tur­is­tilu­okas­sa on väärää vaa­ti­mat­to­muut­ta, pahim­mil­laan henkilökultin luomista.

   2. hup­sis:
      Mik­si muuten pitää men­nä näille “tutus­tu­mis­matkoille” näin eri­laisi­in paikkoi­hin? Nyt taitaa olla Van­cou­ver, Toron­to ja Sin­ga­pore käy­ty. Kysymys on retorinen. 

      Vas­ta kävivät Berli­inis­sä (tosin eri kokoon­panol­la). Oliko liian tyl­sä ja läheinen matkako­hde? Pitäisikö opin­tomatko­jen suun­tau­tua Turku­un, Tam­pereelle ja Seinäjoelle, siel­lä kyl­lä tiede­tään miten metropole­ja täy­tyy suunnitella?

      En ymmär­rä tätä iänikuista val­i­tus­ta matkaku­luista. Onko tosi­aan niin, että kun ollaan tekemässä mil­jar­di­en ja kym­meniä vuosia vaikut­tavia päätök­siä, muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni matkaku­lui­hin ja jokunen työpäivä matkoi­hin on aivan liikaa? 

      (kun­han reis­sut ovat työreis­su­ja, eikä mitään ryyppäjäisiä).

      Vastaa

      1. Sylt­ty: Onko tosi­aan niin, että kun ollaan tekemässä mil­jar­di­en ja kym­meniä vuosia vaikut­tavia päätök­siä, muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni matkaku­lui­hin ja jokunen työpäivä matkoi­hin on aivan liikaa?

         Mil­jar­di on niin iso luku, että se menee yli ymmär­ryk­sen, mut­ta kaik­ki me olemme osta­neet matkalip­pu­ja, niistä pystymme ole­maan jotain mieltä.

      2. anon­il­li: Mil­jar­di on niin iso luku, että se menee yli ymmär­ryk­sen, mut­ta kaik­ki me olemme osta­neet matkalip­pu­ja, niistä pystymme ole­maan jotain mieltä.

         Työ­matkat on erik­seen. Itse olen näitä tehnyt paljonkin businek­sessä lentäen ja tiedän hyvinkin kuin­ka rankkaa ja “hauskaa” se on.

         Tutus­tu­mis­matko­jen tarpeel­lisu­ud­es­ta tässä on kyse. Miten veron­mak­sa­jan elämä paran­tuu siitä että nämä lau­takun­nat reis­saa­vat maail­mal­la “tutus­tu­mas­sa” ihan eri­laisi­in kaupunkei­hin ihan eri­lai­sis­sa ympäristöis­sä. Met­ro­pol­it on tietysti vih­er­nu­likoiden haaveis­sa, mut­ta tosi­aan Tam­pere olisi paljon rel­e­vantimpi tutus­tu­misko­hde kuin Toronto.

         Blo­gin perus­teel­la tulok­set ovat kovin lai­hat. Todet­ti­in että on eri korkuisia talo­ja ja yritetään ilmeisen kyseenalaisin argu­mentein edelleen puo­lus­taa Mal­mi päätöstä (jos­ta min­ul­la ei ole mielipi­det­tä, ihan sama) ja tietysti halvek­si­vasti viita­ta Espooseen.

         Se että tämä palvelusvä­ki (poli­itikot) saa­vat päät­tää suurista sum­mista ei ole minkään­lainen perustelu huoli­mat­toma­lle rahankäytölle, päin­vas­toin hei­dän pitäisi olla kansalais­ten eri­tyisen tarkan silmän alla. 

         Tiedän että aja­tus on vieras hyv­in­voivan val­tion hallintoalamaisille.

8. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Suur-Toron­ton asukasluku on vähän suurem­pi kuin Suomen mut­ta kuitenkin Suomes­sa on enem­män lento­kent­tiä kuin Suur-Torontossa.”

   Suur-Toron­ton asukasluku on tosi­aankin vähän suurem­pi kuin Suomen, mut­ta kos­ka Suomen pin­ta-ala on 47-ker­tainen Suur-Toron­toon ver­rat­tuna, Suomes­sa kuu­luu mielestäni ollakin enem­män lento­kent­tiä kuin Suur-Toron­tossa. Ei ehkä kuitenkaan 47-ker­taista määrää. Suur-Toron­ton alueel­la lie­nee yhteen­sä kahdek­san (8) lento­kent­tää. Lie­neekö määrä sopi­va? Jos Suomes­sa olisi pin­ta-alaan näh­den yhtä paljon lento­kent­tiä, niin niitä olisi 380 kappaletta.

   Ja nyt seu­raa kysymys: Osmo Soin­in­vaara, mik­si argu­men­taa­tiosi on näin harhaan­jo­htavaa? Tosin onhan tämä lin­jas­saan sen näke­myk­sesi kanssa, että Suomen pitäisi ottaa liiken­nepoli­ti­ikas­sa mallia Singaporesta.

   Vastaa

   1. Suur-Toron­ton asukasluku on tosi­aankin vähän suurem­pi kuin Suomen, mut­ta kos­ka Suomen pin­ta-ala on 47-ker­tainen Suur-Toron­toon ver­rat­tuna, Suomes­sa kuu­luu mielestäni ollakin enem­män lento­kent­tiä kuin Suur-Torontossa.

      Olisi näköjään pitänyt lait­taa hymiö tuon argu­mentin perään. Halusin vain sanoa, että on vähän eri asia vaa­tia kah­ta matkus­ta­jali­iken­nekent­tää pie­neen kuin suureen kaupunki­in — eri­tyis­es­ti, kun potkurikone-etäisyy­del­lä asuu kym­meniä miljoo­nia ihmisiä. Jos Malmille laitet­taisi­in valmius koti­maan matkus­ta­jali­iken­teelle, yksikään reit­ti ei ohjau­tu­isi sinne, kos­ka suuri osa koti­maan matkus­ta­jista jatkaa ulkomaanreiteille.

      Vastaa

9. 1) Mil­lä kaaval­la saat Malmin pin­ta-alan 300ha
   2) Kun suh­tau­tat asukaslukua lento­kent­tien määrään, etkä pin­ta-alaan, niin ver­taatko mielestäsi omenoi­ta omenoihin?
   3) Edus­taako se aitoa vihreyt­tä, kun ehdo­tat lento­ken­tän sijoitet­tavak­si saaristoon?

   Vastaa

   1. Se alue, jon­ka ken­tänm pois­tu­mi­nen on vapaut­tanut kaavoituk­seen on yli 300 hehtaaria. Myöäs tämän alueen ulkop­uol­lel­la, esimerkik­si Jakomäessä, on raken­nusten korkeuk­sista joudut­tu tin­kimään. Lento­kent­tä pilaa ympäristöä mis­sä tahansa. Sik­si yksikään kun­ta ei sitä riesak­seen halua. 

      Vastaa

10. Lento­ken­tän lisäk­si voisi huo­maut­taa, että Toron­tossa näyt­täisi ole­van kaupunkialueel­la nopean google maps ‑vilka­isun mukaan n. 20 golfkent­tää. Näistä vielä viisi on Toron­ton kaupun­gin omis­tamia kun­nal­lisia kent­tiä, jot­ka eivät arvostelu­jen mukaan näytä ole­van mitään palo­heiniä vaan ilmeisen eri­no­maisia kenttiä.

    Ehkä Toron­tossa olisi kan­nat­tanut kysyä myös sitä, miten he ovat saa­neet sovitet­tua lukuisia golfkent­tiä kaupunkialueelle?

    Vastaa

11. Olen joutunut hylkäämään aika suuren määrän vieste­jä, jois­sa halu­tan Toron­ton sijas­ta keskustel­la Malmin ken­tästä, joka on aika kaukana Toron­tos­ta. Kuten olen aiem­min sanonut, en jat­ka keskustelua Malmin ken­tästä täl­lä blogilla, vaan kehotan siitä kiin­nos­tunei­ta käyt­tämään mui­ta kanavia, joi­ta heil­lä on run­saasti tar­jol­la. Olen kyl­lästynyt Malmin puo­lus­ta­jien tapaan keskustel­la käyt­täen henkilöön käyvää argu­men­toin­tia ja vies­nti­tuo­jan kivittämistä.

    Vastaa

    1. Mielestäni ver­t­a­sit ihan itse Malmin kent­tää ja tuo­ta Toron­ton yleisil­mailukent­tää toisi­in­sa. Jos me Malmin puo­lus­ta­jat halu­amme myös ver­ra­ta niitä tai Helsin­gin ja Toron­ton lento­kent­tä­tarpei­ta yleisem­minkin toisi­in­sa, niin ei kai se ole vedä­tys­tä tai aasin­sil­ta toiseen aiheeseen? On tot­ta, että Toron­to on kaukana Helsingistä, mut­ta kai niil­lä jotain yhteistäkin on? Ei kai Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­teli­jat muuten sinne matkus­taisi opintomatkalle?

       Vastaa

       1. Aika paljon olenkin hyväksynyt, mnut­ta en esimerkik­si esi­tys­tä, että Malmille suun­ntel­tu rak­en­t­a­mi­nen pitää siirtää Öster­sun­domi­in kos­ka eihän mil­jar­di ole Helsin­gin rahoisa mitään, jäi julkaise­mat­ta, kos­ka tälle idioot­ti­maiseu­udelle ei löy­tynyt vastinet­ta Torontossa.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          Aika paljon olenkin hyväksynyt, mnut­ta en esimerkik­si esi­tys­tä, että Malmille suun­ntel­tu rak­en­t­a­mi­nen pitää siirtää Öster­sun­domi­in kos­ka eihän mil­jar­di ole Helsin­gin rahoisa mitään, jäi julkaise­mat­ta, kos­ka tälle idioot­ti­maiseu­udelle ei löy­tynyt vastinet­ta Torontossa.

          Meikäläisen viesti ilmeis­es­ti jäi har­avaan, minkä ymmär­rän, kos­ka se ei ehkä osu blo­gin aiheeseen. Jos ja kun kuitenkin mainit­set aikaisem­min tässä blogikir­joituk­ses­sa toises­sa kom­men­tis­sa miten Fina­vian sito­va lausun­to aiheut­taa Malmin lento­ken­tän tapauk­ses­sa rajoituk­sia paljon kauem­mas kuin vain ilmeisel­lä alueel­la, niin kokeilen kysyä tois­tamiseen: Jos ja kun Japanis­sa saa rak­en­taa asuin­talo­ja ihan kiin­ni luoti­ju­nan kiskoi­hin, pitäisikö Suomes­sakin ottaa vähän ren­nom­min näi­den rajoi­tusten kanssa ja sitä kaut­ta vapaut­taa lisää rak­en­tamisalaa hyö­tykäyt­töön pääkaupunkiseudulla?

          Malmin kent­tä kan­nat­ta­nee pois­taa joka tapauk­ses­sa, mut­ta sen aiheut­tamia hait­tavaiku­tuk­sia rak­en­tamiseen muual­la olisi voitu ainakin yrit­tää vält­tää lob­baa­mal­la näitä rajoituk­sia vas­taan jo kauan ennen itse ken­tän pois­tamisen onnis­tu­mista. Itse olisin ainakin toiv­ot­tanut ter­ve­tulleek­si tämänkaltaisen toimin­nan Vihreiltä, joka on valitet­tavasti pro­filoitunut pikem­minkin sään­te­lyn lisäämisen kan­nat­ta­jak­si kuin sen vähen­täjäk­si (viimek­si alko­ho­lilain uud­is­tamisen yhtey­dessä, mikä oli kyl­lä mielestäni tarpee­ton oma maali).

    2. Osmo Soin­in­vaara:
       Olen joutunut hylkäämään aika suuren määrän vieste­jä, jois­sa halu­tan Toron­ton sijas­ta keskustel­la Malmin ken­tästä, joka on aika kaukana Toron­tos­ta. Kuten olen aiem­min sanonut, en jat­ka keskustelua Malmin ken­tästä täl­lä blogilla, vaan kehotan siitä kiin­nos­tunei­ta käyt­tämään mui­ta kanavia, joi­ta heil­lä on run­saasti tar­jol­la. Olen kyl­lästynyt Malmin puo­lus­ta­jien tapaan keskustel­la käyt­täen henkilöön käyvää argu­men­toin­tia ja vies­nti­tuo­jan kivittämistä.

       Ver­t­a­sit Toron­ton keskus­tan ja Malmin lento­kent­tää tosisi­in­sa. Ja kesksute­limme Mlamin lento­ken­täsn mielekkyydestä.

       Lie­nee paras­ta, että kys­myk­ses­tä kek­sutel­laan täl­lä monipuolisel­la pal­stal­la kuin että asian­har­ras­ta­jat siir­tyvät omi­in kupliinsa.

       En huo­mat­tanut muu­ta henkilöön menevää, ekuin että argu­men­tosin­tisi on väl­itä epä-älyl­listä ja sisältää tiet­tyä Espoo-kau­naa. Ainakin piikke­jä olen huomaavinanani.

       Yst. terv. MH Län­si-Helsin­gin Nuorista Liberaaleista

       Vastaa

12. “Kos­ka Helsin­ki on tar­jon­nut ilmaisek­si maa­ta tähän tarkoituk­seen yli 80 vuo­den ajan, nyt on Espoon vuoro.”

    Oso­mol­la paras perustelu mik­si nyt on Espoon vuoro. 😀

    Vastaa

13. Mik­si tuo­ta lento­kent­tää kut­su­taan pien­len­to­ken­täk­si? Minus­ta se näyt­tää ihan täysikokoiselta ken­tältä kaikkine toim­intoi­neen. Vaik­ka Odekin on alle aikuis­ten keskip­itu­u­den, ei min­ulle tulisi mieleenkään kut­sua hän­tä kaupunkisu­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneen­sa pien­pop­ulis­tik­si! Tosin näistä täysin kom­pe­tenssin ulkop­uoli­sista lento­kent­täkom­menteista ja fanaat­tis­es­ta Helsin­gin ilmailun mah­dol­lisuuk­sien kuris­tamis­es­ta johtuen, tar­joisin mielel­läni mah­dol­lisu­u­den tutus­tua pien‑, yleis‑, koulu­tus- ja urheiluil­mailu­un (en tosin Torontossa).

    Vastaa

14. Itse olen joten­sakin antivihreä, mut­ta Osmon kanssa Malmin ken­tän suh­teen kyl­lä tasan samoil­la lin­joil­la. Mopopoikien kort­teliräl­läys asu­tuk­sen keskel­lä kun on syys­täkin jo bän­nät­ty, niin aivan samoin perustein voidaan myös lopet­taa ikuis­es­ti tei­ni-ikäis­ten paap­pa­rais-lapsinero­jen uli­se­va pil­lu­ral­li tuol­la 100 metriä kat­to­jen yläpuolellakin. 

    Joten ei kun äkkiä kiin­ni ja niitä kipeästi kai­vat­tu­ja kämp­piä tilalle, sil­vublee. Kon­ser­vati­iv­ina kannatan.

    Vastaa