Kaupunpunkiympäristölautakunnan lista 5.6.2018

15 vastausta artikkeliin “Kaupunpunkiympäristölautakunnan lista 5.6.2018”

1. Poli­itikko­jen on nyt pakko pistää virkamiehille luu kurkku­un ja antaa rak­en­taa asun­to­ja Töölössä. Ei teil­lä ole mitään oikeut­ta sit­ten enää edes aset­tua ehdolle vaaleis­sa, jos puheet ja lupauk­set asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta ei konkreti­soidu. Ihan jär­jet­tömiä tyyppe­jä Helsingis­sä virkamiehinä, kun yritetään pakot­taa käyt­tämään omaisu­ut­taan tehot­tomasti ja kaupunginkin etua vas­taan. Sit­ten vielä YIT mukana virkami­esten lel­likkinä. Ei mitään yllät­tävää kun Pasi­lakin annet­ti­in heille ilman kil­pailua ja laatu­vaatei­ta. Virkamiehet ovat sulaa vahaa näi­den jät­tien edessä ja muut saa­vat kärsiä.

   Vastaa

   1. Antero Umpimieli:
      Poli­itikko­jen on nyt pakko pistää virkamiehille luu kurkku­un ja antaa rak­en­taa asun­to­ja Töölössä. Ei teil­lä ole mitään oikeut­ta sit­ten enää edes aset­tua ehdolle vaaleis­sa, jos puheet ja lupauk­set asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta ei konkreti­soidu. Ihan jär­jet­tömiä tyyppe­jä Helsingis­sä virkamiehinä, kun yritetään pakot­taa käyt­tämään omaisu­ut­taan tehot­tomasti ja kaupunginkin etua vas­taan. Sit­ten vielä YIT mukana virkami­esten lel­likkinä. Ei mitään yllät­tävää kun Pasi­lakin annet­ti­in heille ilman kil­pailua ja laatu­vaatei­ta. Virkamiehet ovat sulaa vahaa näi­den jät­tien edessä ja muut saa­vat kärsiä. 

      Töölöläisenä en pidä siitä, että Töölöstä on tulos­sa nukku­malähiö työ­paikko­jen kaikotes­sa. Se tietää samal­la palvelu­jen heikken­e­mistä ja vähitellen kur­jis­tu­vaa kier­ret­tä. Oleel­lista on päästä eroon type­r­i­stä paikoi­tus­normeista, jot­ka siirtävät työ­paikat Kehä I:n varteen.

      Tallinnan kumipyöräli­ikenne voi ihan hyvin tul­la Jätkäsaa­reen. Sen ajat­ta­mi­nen Meche­lininkadulle on hölmöä, kun se voitaisi­in ajat­taa suo­raan Länkkärille. 

      Jätkäsaari on muutenkin liian har­vaan kaavoitet­tu ja jos vielä ran­nat raken­netaan mata­laa, niin tehokku­us ei riitä palvelu­iden syn­tymiseen. Onko koko alueen tehokku­us 10 000 m², joka lie­nee min­i­mi järkevälle suunnittelulle?

      Vastaa

      1. Kalle: Töölöläisenä en pidä siitä, että Töölöstä on tulos­sa nukku­malähiö työ­paikko­jen kaikotes­sa. Se tietää samal­la palvelu­jen heikken­e­mistä ja vähitellen kur­jis­tu­vaa kier­ret­tä. Oleel­lista on päästä eroon type­r­i­stä paikoi­tus­normeista, jot­ka siirtävät työ­paikat Kehä I:n varteen.

         Kan­takaupun­ki ei (enää) ole ideaa­li­nen sijain­tipaik­ka isoille toimis­to­työ­paikoille, joten ei niitä kan­na­ta väk­isin yrit­tää siel­lä säi­lyt­tää. Sen sijaan kan­nat­taisi lieven­tää sääte­lyä, jol­loin mah­dol­lis­tet­taisi­in muun­lais­ten työ­paikko­jen syn­tymi­nen. Mik­si työ- ja asuin­ti­lat pitää erotel­la niin tarkasti toi­sis­taan? Van­hois­sa talois­sa on niitä molem­pia samanaikaisesti.

      2. Kan­takaupungis­sa on toimis­toti­laa tyhjil­lään paljon vähem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la, joten ei se ihan surkeakaan paik­ka toimis­toille ole.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         Kan­takaupungis­sa on toimis­toti­laa tyhjil­lään paljon vähem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la, joten ei se ihan surkeakaan paik­ka toimis­toille ole. 

         Toisaal­ta kan­takaupungis­sa lie­nee muutet­tu toim­i­ti­laa muuhun käyt­töön paljon enem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la, eli tar­jon­ta on vähen­tynyt. Ydinkeskus­tas­sa ja Ruo­ho­lahdessa kysyn­tä on voimakas­ta, mut­ta markki­nahin­to­jen perus­teel­la sen jäl­keen Keilanie­mi onkin jo muu­ta kan­takaupunkia houkuttelevampi.

      4. Ville: Toisaal­ta kan­takaupungis­sa lie­nee muutet­tu toim­i­ti­laa muuhun käyt­töön paljon enem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la, eli tar­jon­ta on vähen­tynyt. Ydinkeskus­tas­sa ja Ruo­ho­lahdessa kysyn­tä on voimakas­ta, mut­ta markki­nahin­to­jen perus­teel­la sen jäl­keen Keilanie­mi onkin jo muu­ta kan­takaupunkia houkuttelevampi.

         Kan­takaupun­gin toimis­to­jen ongel­ma on yleen­sä paikoi­tusti­lan puute, jota pahen­netaan hölmöl­lä normis­tol­la. Jäi­hän SOK:kin kaupunki­in, kun sai halu­a­mansa paikoituksen.

      5. Mielestäni on myös hyvä tun­nistaa toimis­toti­lan ulkois­vaiku­tuk­set, jot­ka tulisi ottaa huomioon tont­tien hin­noit­telua pohdit­taes­sa. Ainakin liiken­n­ev­erkon sym­metrisem­pi kuor­mi­tus ja palve­lu­tar­jon­nan parane­m­i­nen ovat vaiku­tuk­sia joiden perus­teel­la voi pitää perustel­tuna toimis­to­jen pakot­tamista asuinaluei­den sekaan, vaik­ka se aiheut­taisikin ton­tin arvon alen­e­mista suh­teessa pelkkään asuinrakentamiseen.

         Sekoit­tunut kaupunki­rakenne on kaikkein paras­ta kaupunki­raken­net­ta. Ei hehtaarin kokoinen puis­tokaan ole yhtään minkään arvoinen, jos se on jos­sain korves­sa met­sän ympäröimänä.

         Sinän­sä tehokkain­ta kaupunki­raken­net­ta olisi liiketilo­jen, tomis­to­jen ja asun­to­jen päällekkäisyys. Katu­ta­sos­sa liiketi­laa, liiketi­lan yläpuolel­la muu­ta­ma ker­ros toimis­to­ja, ja huipuil­la asun­to­ja lähim­pänä val­oa ja kauim­pana katupölystä ja ‑melus­ta.

      6. arkkite­hti:
         Sinän­sä tehokkain­ta kaupunki­raken­net­ta olisi liiketilo­jen, tomis­to­jen ja asun­to­jen päällekkäisyys. Katu­ta­sos­sa liiketi­laa, liiketi­lan yläpuolel­la muu­ta­ma ker­ros toimis­to­ja, ja huipuil­la asun­to­ja lähim­pänä val­oa ja kauim­pana katupölystä ja ‑melus­ta.

         Tuo kek­sit­ti­in 100 vuot­ta sit­ten Wienis­sä ja var­maan jo sitä ennen muuallakin.
         Mik­si eri toimin­not eivät saisi sijoit­tua vapaasti? Jotkut toimin­not ehkä kasaan­tu­isi­vat ja syn­ty­isi seg­re­gaa­tio­ta, kos­ka se syn­nyt­tää lisäar­voa, mut­ta joillekin toimin­noille sekoit­tunut ja monikäyt­tö-kaupunki­rakenne sopisi.

      7. Ville: Tuo kek­sit­ti­in 100 vuot­ta sit­ten Wienis­sä ja var­maan jo sitä ennen muuallakin.
         Mik­si eri toimin­not eivät saisi sijoit­tua vapaasti? Jotkut toimin­not ehkä kasaan­tu­isi­vat ja syn­ty­isi seg­re­gaa­tio­ta, kos­ka se syn­nyt­tää lisäar­voa, mut­ta joillekin toimin­noille sekoit­tunut ja monikäyt­tö-kaupunki­rakenne sopisi.

         Sen takia, ettei tarpeet­tomillavirkamiehillä eikä val­lan­haluisil­la poli­itikoil­la enää olisi hiekkalaatikkoa päteä.

2. Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

   Eri­no­maista! Jätkäsaaren alue kär­sii jatku­vasti pienistä ruu­vauk­sista, joil­la sata­man liiken­teen helpot­tamisek­si kaikelta muul­ta ote­taan tilaa. Nyt viimeisim­pänä päätös­esi­tyk­senä tämä Jätkäsaaren jo muutenkin liian kapean rantare­itin kaven­t­a­mi­nen lisäkaistan saamisek­si. Van­ho­jen ja tule­vien syn­tien lista on pitkä, mm.
   — päätös nos­taa nopeusra­joituk­sia Jätkäsaaren kaduil­la kun kaikkial­la muual­la Helsingis­sä niitä las­ke­taan tur­val­lisu­u­den vuoksi
   — Tyy­nen­merenkadun rekkakaistan rak­en­t­a­mi­nen, jol­la alun­perin kak­sikaistaisek­si (plus ratikat) suun­nitel­tu Tyy­nen­merenkatu leven­net­ti­in kolmekaistaisek­si ja kiin­ni van­hoi­hin sata­ma­makasi­inei­hin, jot­ta laivoil­ta saadaan rekat nopeam­min ulos
   — „,

   Vastaa

3. Virkamiehet ovat aika mil­i­tant­te­ja puo­lus­taes­saan toimis­to­ja, vaik­ka niitä on tyhjil­lään aika paljon ja kehi­tys menee siihen, että toimis­toti­laa on henkeä kohden puo­let vähem­män kuin ennen.

   Kamp­is­sa remon­toiti­in 5 vuot­ta sit­ten isol­la rahal­la van­ha talo toimis­toik­si, kuten kaa­van mukainen käyt­tö­tarkoi­tus on. Nyt kiin­teistö-oy meni nurin, kun toim­inta on ollut tap­pi­ol­lista — aiko­muk­se­na on tehdä asun­to­ja tilalle. Annetaanko­han tähän lupa?

   Vastaa

4. Jätkäsaaren osalta olisi hyvä päät­tää pitkäl­lä tähtäimel­lä, halu­taanko lisää sata­maa vai asuinaluei­ta. Liian mas­si­ivisi­na ne eivät liiken­tei­neen samaan paikkaan mahdu.

   Vastaa

5. Mik­si kaavoituk­ses­sa pitää päät­tää, tuleeko tuolle ton­tille toimis­to­ja vai asun­to­ja? Kaavoitus on ehkä tarpeen, jot­ta mm. raken­nusten ulkois­vaiku­tuk­set voidaan huo­moi­da, mut­ta luulisi, että markki­nat kuitenkin kykeni­sivät sen­tään päät­tämään hyvän suh­teen toimis­to­jen ja asun­to­jen määrälle.

   Vastaa

   1. Ossi Sare­so­ja:
      Mik­si kaavoituk­ses­sa pitää päät­tää, tuleeko tuolle ton­tille toimis­to­ja vai asun­to­ja? Kaavoitus on ehkä tarpeen, jot­ta mm. raken­nusten ulkois­vaiku­tuk­set voidaan huo­moi­da, mut­ta luulisi, että markki­nat kuitenkin kykeni­sivät sen­tään päät­tämään hyvän suh­teen toimis­to­jen ja asun­to­jen määrälle.

      Kaavoituk­ses­sa pitää päät­tää paljon muu­takin, kuten katon muo­to ja talon värikin, kos­ka miten muuten poli­itikot ja valmis­tel­e­vat virkamiehet voisi­vat tun­tea käyt­tävän­sä valtaa?

      Vastaa

6. Onko­han tuos­ta lain­säädän­nön muu­tok­ses­ta sit­tenkään mitään hyö­tyä Helsingissä.
   Purka­va kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on jo juridis­es­ti täysin mah­dol­lista yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien omis­tamille yhtiöille, siis sel­l­ai­sis­sa jois­sa osak­keet ovat yhden tai use­am­man ammat­ti­maisen tahon hal­lus­sa. Omis­ta­jat tiedosta­vat kor­jausve­lan määrän ja päätös yhtiön purkamis­es­ta on help­po tehdä.

   Kaupun­gin virkamiehet kuitenkin edel­lyt­tävät kaava­hankkeis­sa MAL sopimuk­seen viitat­en että 30–50 % ton­tin raken­nu­soikeud­es­ta tulee luovut­taa yleishyödyl­liselle toim­i­jalle ARA tuotan­toon (korko­tu­ki tai väli­malli). Tyyp­il­lis­es­ti raken­nu­soikeu­den määrä kas­vaa kaava­hankkeessa kaksinker­taisek­si, toim­i­ja saa siis kaavoit­taa omis­ta­malleen ton­tille ARA raken­nuk­sen ja pitää itsel­lään jo aiem­min omis­ta­mansa määrän raken­nu­soikeut­ta. Ei vaiku­ta kovinkaan viisaal­ta ja yhden­mukaisu­us­pe­ri­aat­teen kannal­ta sama vaa­timus tulee tietysti osoit­taa yksi­ty­isille Asunto-osakeyhtiöille.
   Yhtiökok­ouk­ses­sa tulee mie­lenki­in­toisia keskustelu­ja, “mis­täs jos pure­taan talo ja kaavoite­taan HEKA:lle tai A‑kruunulle vuokrat­a­lo mei­dän pihalle, halukkaat saa muut­taa van­han raken­nuk­sen tilalle raken­net­tavaan uuteen kerrostaloon.”

   Vastaa