Mietteitä EU:n maataloustuesta

Olen ajat sit­ten havain­nut, että ihmi­sen on mah­do­ton ymmär­tää maa­ta­lous­pol­tiik­kaa ja eri­tyi­ses­ti maa­ta­lous­tu­kea. Täs­tä­kin huo­li­mat­ta ajat­te­lin kir­joit­taa, mitä aja­tuk­sia uuti­set EU:n maa­ta­lous­tues­ta aiheuttavat.

Maa­ta­lous­tuot­tei­den maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat nouse­vat euroi­na las­ket­tui­na tren­din­omai­ses­ti, kun maa­il­man väki­lu­ku nousee ja  pel­toa­laa mene­te­tään kau­pun­kien, eroo­sion ja kui­vuu­den vuok­si, Aasian val­ta­vat väes­töt vau­ras­tu­vat ja alka­vat syö­dä enem­män lihaa ja kun valuut­to­jen osto­voi­mat vapaa­kau­pan myö­tä lähes­ty­vät toi­si­aan. Niin­pä voi­si aja­tel­la, että maa­ta­lous tar­vit­si­si Euroo­pas­sa pik­ku­hil­jaa vähem­män tukea. Eri­tyi­ses­ti, kos­ka maa­ta­lous­väes­tön mää­rä vähe­nee, mut­ta maa­ta­lous­tuo­tan­to ei vähe­ne, joten tuo­tan­to vil­je­li­jää koh­den nousee.

Maa­ta­lous­tu­ki ei täy­si­mää­räi­ses­ti näy vil­je­li­jän tuke­na, kos­ka se kapi­ta­li­soi­tuu pel­lon hin­taan. Tämän seu­rauk­se­na pel­lon hin­ta on jopa tääl­lä rau­koil­la rajoil­la huo­mat­ta­van kor­kea. Pel­lon hin­ta on vil­je­li­jäl­le meno, kos­ka vil­je­li­jä jou­tuu kol­me ker­taa vuo­si­sa­das­sa osta­maan tilan sisa­ril­taan. Tosin val­tio mak­saa täs­tä osan niin, että maa­ti­lan koh­dal­la perin­tö­ve­ro on oikeas­taan nega­tii­vi­nen. Kau­pun­kiin muut­ta­nut sisa­rus sen sijaan hyö­tyy tues­ta täy­si­mää­räi­ses­ti. Suu­ri osa vil­jel­tä­väs­tä pin­ta-alas­ta on vuo­krat­tu­ja pel­to­ja. Nii­den osal­ta maa­ta­lous­tuen nousu tai las­ku menee pel­lon omis­ta­jal­le eikä vil­je­li­jäl­le. Jos heh­taa­ri­tu­ki nousee sata­sel­la, pel­lon vuo­kra nousee sata­sel­la – tai niin sii­nä pitäi­si käydä.

Esi­tys tila­koh­tai­ses­ta katos­ta mer­kit­see samal­la ylä­ra­jaa maa­ti­lan kool­le. Suo­mes­sa vil­je­li­jöi­den tulo on puol­ta pie­nem­pi kuin mak­set­tu maa­ta­lous­tu­ki, eli itse vil­je­lyn tuot­ta­ma tulo on vah­vas­ti nega­tii­vi­nen. Täs­sä hie­man yllät­tä­väs­sä tilas­to­lu­vus­sa saat­taa olla taka­na verot­ta­jan aika pit­kä­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen maa­ta­lou­den vero­tet­ta­vaan tuloon.

Suo­men maa­ta­lous on yli­voi­mai­ses­ti riip­pu­vai­sin tues­ta koko Euroo­pas­sa. Ainoa­na maa­na tuki on suu­rem­pi kuin maa­ta­lous­tu­lo, elin vil­je­lyn arvo on vah­vas­ti nega­tii­vi­nen. Tämä kuva on kaa­pat­tu Mik­ko Kie­se­läi­sen puheen­vuo­ro-kir­joi­tuk­ses­ta Uudes­sa Suomessa.

Jos tilal­la on yli­mää­räi­siä heh­taa­re­ja, jot­ka jää­vät tuen ulko­puo­lel­le, nii­tä ei kan­na­ta vil­jel­lä vaan jakaa tila kah­dek­si tai useam­mak­si tilak­si tai vuo­kra­ta osa pel­lois­ta napu­ril­le. Tuo 60 000 euron kat­to tulee vas­taan aika pian. Heh­taa­ri­tu­ki on luok­kaa 1000 €/ha/vuosi, joten kat­to tulee vas­taan jo 60 heh­taa­rin koh­dal­la, poh­joi­ses­sa aikai­sem­min kuin ete­läs­sä. Vil­ja­ti­loil­la tuki on noin 600 €/ha, joten kat­to tulee vas­taan 100 ha:n koh­dal­la, nuo­ril­la vil­je­li­jöil­lä vähän aikai­sem­min. [Lisät­ty vil­ja­ti­lo­ja kos­ke­va lisäys] Suo­mes­sa on pyrit­ty sel­väs­ti tätä suu­rem­piin tiloi­hin.  Kun maa­ta­lous­tuen osuus tilan tulok­ses­ta on Suo­mes­sa sel­väs­ti suu­rem­pi kuin muu­al­la EU:ssa (siis lähes 200%), tuo kat­to mer­kit­see sel­väs­ti alem­pa­na ole­vaa kat­toa vil­je­li­jän vuo­si­tu­loil­le. Siel­lä, mis­sä tuen osuus on vain 25 % tulois­ta, sal­li­taan siis 240 000 euron vuo­si­tu­lot, meil­lä vain 30 000 €, jos tuo­hon euros­ta­tin tilas­toon on uskominen.

Laki­teks­tiä luke­mal­la on täy­sin mah­do­ton ymmär­tää, miten maa­ta­lous­tu­ki muo­dos­tuu. Täs­sä on tau­luk­ko vuo­den 2017 maa­ta­lous­tues­ta niin kuin sii­tä vil­je­li­jöil­le tie­do­te­taan. Tämä on suun­nat­tu Kau­ha­van viljelijöille.

Teo­rias­sa kat­to on kui­ten­kin 100 000 €, mut­ta kos­ka maa­ta­lous­tu­lo on meil­lä niin voi­mak­kaas­ti riip­pu­vais­ta tues­ta, aika huo­nos­ti toi­mi­vat mark­ki­nat, jos joku vil­je­lee tilaa niin, että tuki on jos­sain 60 000 €:n ja 100 000€:n välil­lä eikä vuo­kraa pel­to­jaan naa­pu­ril­le, jol­la on kiin­tiös­sä vie­lä vähän tilaa. Mut­ta se naapurisopu!

Jos tuki on vain 25 % maa­ta­lous­tu­los­ta, kuten Rans­kas­sa, on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta jat­kaa vil­je­lyä, vaik­ka tuen raja on tul­lut vastaan.

Mak­si­mi­koon aset­ta­mi­nen tiloil­le tar­koit­taa, ettei olla­kaan enää tuke­mas­sa oma­va­rais­ta tuo­tan­toa vaan elä­män­muo­toa. Mak­si­mi­ko­ko myös sellutehtaalle?

On sanot­tu, että maa­ta­lous­tu­ki ei ole tukea vil­je­li­jäl­le vaan kulut­ta­jal­le. Totuus lie­nee jos­sain tuos­sa välis­sä. Oli­si pal­jon parem­paa tukea vähä­va­rais­ten kulu­tus­ta tulon­siir­roil­la kuin ruu­an hin­nan subventoinnilla.

Suo­men vil­je­ly­alas­ta 70 % tukee kotie­läin­tuo­tan­toa ja vain 30 % ihmis­ten suo­raan syö­miä kas­vik­sia.  Kun tue­taan vil­je­lyä, tul­laan samal­la tuke­neek­si myös lihan syö­mis­tä. Nau­dan­li­ha­na syö­tyä kalo­ria tue­taan monin­ker­tai­ses­ti enem­män kuin peru­na­na syötyä.Ilmasto ei kiitä.

Pari viik­koa sit­ten Län­si­väy­lä leh­des­sä ker­rot­tiin, että suu­ri­ko­koi­sen koi­ran hii­li­ja­lan­jäl­ki on suu­rem­pi kuin city-maas­tu­rin. En ole käy­nyt las­kel­maa läpi. Tätä­kin me siis tuemme.

 

 

206 vastausta artikkeliin “Mietteitä EU:n maataloustuesta”

  1. Mark­ki­na­ta­lous pelas­tai­si maa­ta­lou­den kepu­lois­ten käsistä.

    1. Maa­ta­lous on glo­baa­lia. Maa­ta­lout­ta tue­taan jota­kuin­kin kaik­kial­la. Ken­ties pai­kal­li­nen tuki voi­tai­siin hoi­taa siten, että tuon­nil­le ase­tet­tai­siin tul­lit jot­ka vas­tai­si­vat läh­tö­maan tukien tasoa, mut­ta en ole vakuut­tu­nut sen onnis­tu­mi­ses­ta. Ja sil­loin­kin jäi­si­vät jäl­jel­le tuet EU:n jäsenmaissa.
      Jon­kin­lai­nen huol­to­var­muus tar­vi­taan edel­leen, joten jotain tukia jäi­si. Jol­loin tul­lit tuon­nil­le eivät vält­tä­mät­tä oli­si mah­dol­li­sia WTO, kauppasopimukset).

      Jos kei­not hoi­taa tuki todel­la­kin rajal­la tul­laa­mal­la läh­tö­maan tuet maa­han­tuon­nin hin­taan ja näin saat­taa mark­ki­nat tasa­ve­roi­sik­si, kui­ten­kin huol­to­var­muu­den vaa­ti­ma koti­mai­nen tuo­tan­to säi­lyt­täen, kan­na­tan kyl­lä. Tie­täen, että hin­nat nousisivat.

      1. Ismo:
        Maa­ta­lous on glo­baa­lia. Maa­ta­lout­ta tue­taan jota­kuin­kin kaik­kial­la. Ken­ties pai­kal­li­nen tuki voi­tai­siin hoi­taa siten, että tuon­nil­le ase­tet­tai­siin tul­lit jot­ka vas­tai­si­vat läh­tö­maan tukien tasoa, mut­ta en ole vakuut­tu­nut sen onnistumisesta. 

        Jos muut halua­vat mak­saa ruo­an mei­dän puo­les­tam­me, niin mik­si ihmees­sä sitä pitäi­si tul­leil­la estää? Var­sin­kin kun maa­ta­lous­tu­ki ja tuon­ti­tul­lit vie­lä tehok­kaas­ti estä­vät usei­den kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­den tehos­tu­mis­ta, ja joh­taa nälän­hä­tiin ja konflik­tei­hin, jot­ka hei­jas­tu­vat meil­le­kin pako­lai­si­na ja kehitysapukustannuksina.

        Minun on vai­kea näh­dä mitään hyvää nyky­muo­toi­sis­sa maa­ta­lous­tuis­sa ja tuon­ti­tul­leis­sa. Riit­tä­vän tiuk­ka laa­dun­val­von­ta riit­tää aivan hyvin yhteis­kun­nan roo­lik­si elintarvikemarkkinoilla.

      2. ark­ki­teh­ti: Jos muut halua­vat mak­saa ruo­an mei­dän puo­les­tam­me, niin mik­si ihmees­sä sitä pitäi­si tul­leil­la estää? Var­sin­kin kun maa­ta­lous­tu­ki ja tuon­ti­tul­lit vie­lä tehok­kaas­ti estä­vät usei­den kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­den tehos­tu­mis­ta, ja joh­taa nälän­hä­tiin ja konflik­tei­hin, jot­ka hei­jas­tu­vat meil­le­kin pako­lai­si­na ja kehitysapukustannuksina.

        Minun on vai­kea näh­dä mitään hyvää nyky­muo­toi­sis­sa maa­ta­lous­tuis­sa ja tuon­ti­tul­leis­sa. Riit­tä­vän tiuk­ka laa­dun­val­von­ta riit­tää aivan hyvin yhteis­kun­nan roo­lik­si elintarvikemarkkinoilla.

        Olet­ko­han sit­ten kuul­lut mui­den­kin teol­li­suu­den alo­jen vien­ti ja tuon­ti tul­leis­ta? Mik­si nii­tä ei pureta?

      3. Ismo:
        Jon­kin­lai­nen huol­to­var­muus tar­vi­taan edel­leen, joten jotain tukia jäisi. 

        Minus­ta jon­kun pitäi­si ensin osoit­taa, että maa­ta­lous­tuet jol­lain taval­la aut­ta­vat huoltovarmuuteen.

        Kuten osmo sanoo, val­tao­sa vil­je­lys­tä menee rehuk­si. Jos meil­lä oli­si krii­sin­ja elin­tar­vi­ke­sään­nös­te­ly, niin eten­kin nau­dan­li­han tuo­tan­toa vähen­net­täi­siin rajus­ti ja täten edes puo­lit­tu­nut maa­ta­lous­tuo­tan­to ei vält­tä­mät­tä juu­ri­kaan hei­ken­täi­si suo­men kalo­ri­ta­set­ta kriisiajalla.

        Toki nau­dan sisä­fi­let­tä ei syö­täi­si, mut­ta ei kai kukaan sitä oikeas­ti ole­ta sotao­lois­sa syötävän?

        Pitää myös muis­taa, että Göte­bor­gin sata­mas­ta on rai­deyh­teys Tor­nioon ja se on tiu­kas­ti kah­den meil­le hyvin­kin ystä­väl­lis­mie­li­sen NATO-maan puristuksissa.

        Minun on vai­kea näh­dä min­kään tahon pys­ty­vän kat­kai­se­maan ruo­an tuon­tia kan­sain­vä­li­sen lipun alla pur­jeh­ti­via rah­ti­lai­vo­ja upot­ta­mal­la kym­me­nin kilo­met­rien pääs­sä NATO mai­den rajoista…

      4. Sepi: Minus­ta jon­kun pitäi­si ensin osoit­taa, että maa­ta­lous­tuet jol­lain taval­la aut­ta­vat huoltovarmuuteen.

        Kuten osmo sanoo, val­tao­sa vil­je­lys­tä menee rehuk­si. Jos meil­lä oli­si krii­sin­ja elin­tar­vi­ke­sään­nös­te­ly, niin eten­kin nau­dan­li­han tuo­tan­toa vähen­net­täi­siin rajus­ti ja täten edes puo­lit­tu­nut maa­ta­lous­tuo­tan­to ei vält­tä­mät­tä juu­ri­kaan hei­ken­täi­si suo­men kalo­ri­ta­set­ta kriisiajalla.

        Toki nau­dan sisä­fi­let­tä ei syö­täi­si, mut­ta ei kai kukaan sitä oikeas­ti ole­ta sotao­lois­sa syötävän?

        Pitää myös muis­taa, että Göte­bor­gin sata­mas­ta on rai­deyh­teys Tor­nioon ja se on tiu­kas­ti kah­den meil­le hyvin­kin ystä­väl­lis­mie­li­sen NATO-maan puristuksissa.

        Minun on vai­kea näh­dä min­kään tahon pys­ty­vän kat­kai­se­maan ruo­an tuon­tia kan­sain­vä­li­sen lipun alla pur­jeh­ti­via rah­ti­lai­vo­ja upot­ta­mal­la kym­me­nin kilo­met­rien pääs­sä NATO mai­den rajoista…

        Tuo olet­ta­muk­se­si tuon­nin autuu­des­ta juon­taa sii­hen, että ruo­an tuon­nin häi­riö joh­tui­si sota­ti­las­ta. Suu­rim­mat näl­kä­ka­ta­stro­fit ovat kui­ten­kin joh­tu­neet luon­no­no­lois­ta. Tilan­teis­ta, jois­sa ruo­an­tuo­tan­to häi­riin­tyy jopa maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Mitä suu­rem­pi on maa­il­man väki­lu­ku, sen alt­tiim­pia tuol­lai­sil­le kol­huil­le ollaan.

        Tär­kein asia oli­si tie­ten­kin riit­tä­vät var­muus­va­ras­tot. Riit­tä­vät tar­koit­ta­vat näil­lä levey­sas­teil­la esi­mer­kik­si Kana­dan kal­tais­ta vii­den vuo­den vil­ja­va­ras­toa. Nykyi­sin Suo­mes­sa pela­taan tuon suh­teen mel­kois­ta seik­kai­lu­po­li­tiik­kaa. Eri­tyi­sen pahas­sa tilan­tees­sa yksi­kään vil­ja­lai­va ei tule Tans­kan sal­mien läpi suo­meen. Ne inter­noi­daan vah­vem­man oikeu­del­la vii­meis­tään siel­lä. Lie­vem­mäs­sä­kin ske­naa­rios­sa ruo­kaa saa, mut­ta sen hin­ta onkin sit­ten ihan jotain muu­ta, kuin täl­lä hetkellä.

        Ja mitä tulee sii­hen sota­ti­lan­tee­seen­kin, ilman omaa tuo­tan­toa oli­sim­me tiu­kas­ti sen ottees­sa, joka kaup­pa­reit­te­jä hal­lit­see. Vii­mek­si tääl­lä kär­sit­tiin näl­kää vuon­na 1942. Se vah­va liit­to­lai­nen, Sak­sa, ei suin­kaan ollut mikään jovi­aa­li ruo­an­ja­ke­li­ja, vaan esit­ti tiuk­ko­ja vaa­ti­muk­sia ehdok­si viljakuljetuksille. 

        On ihan äärim­mäi­sen romant­ti­nen aja­tus, että ruo­an maa­il­man­mark­ki­nat ja kaup­pa­so­pi­muk­set päti­si­vät poik­keus­o­lois­sa ja käyt­täy­dyt­täi­siin her­ras­mies­mäi­ses­ti. Reaa­li­maa­il­mas­sa niin ei ole käy­nyt kos­kaan ja poik­keus­o­lo­ja tulee aivan var­mas­ti jatkossakin.

      5. Gona­mies: Tär­kein asia oli­si tie­ten­kin riit­tä­vät var­muus­va­ras­tot. Riit­tä­vät tar­koit­ta­vat näil­lä levey­sas­teil­la esi­mer­kik­si Kana­dan kal­tais­ta vii­den vuo­den vil­ja­va­ras­toa. Nykyi­sin Suo­mes­sa pela­taan tuon suh­teen mel­kois­ta seikkailupolitiikkaa. […] 

        Tar­vit­tai­siin myös val­mius­suun­ni­tel­ma krii­sia­jan tuo­tan­toa var­ten. Kuten Sepi tote­si, vähen­tä­mäl­lä lihan­tuo­tan­toa krii­sio­lois­sa ihmis­ten käyt­töön saa­tai­siin tuo­tet­tua nykyis­tä pal­jon enem­män ravin­toa samaa maa-alaa käyt­täen. Varas­tois­sa pitäi­si olla riit­tä­väs­ti eri­lai­sia kas­vi­la­jik­kei­ta sie­me­nek­si, jot­ta nii­tä voi­tai­siin käyt­tää, jos kas­vi­sai­rau­det, tuho­hyön­tei­set tms. tuhoa­vat nykyi­sin käy­tös­sä ole­via lajik­kei­ta. Ehkä pitäi­si varau­tua myös sisä­ti­lois­sa kas­va­tuk­seen ja lähi­tuo­tan­toon (kun esim. hai­tal­li­sen aineen las­keu­ma pilaa ulko­na ole­van tuo­tan­non tai lii­ken­ne- tai logis­tiik­kain­fra­struk­tuu­riin tul­le syys­tä tai toi­ses­ta pit­kä­kes­toi­nen häiriö).

      6. Gona­mies: Tuo olet­ta­muk­se­si tuon­nin autuu­des­ta juon­taa sii­hen, että ruo­an tuon­nin häi­riö joh­tui­si sota­ti­las­ta. Suu­rim­mat näl­kä­ka­ta­stro­fit ovat kui­ten­kin joh­tu­neet luon­no­no­lois­ta. Tilan­teis­ta, jois­sa ruo­an­tuo­tan­to häi­riin­tyy jopa maailmanlaajuisesti. 

        Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa­han oma­kin tuo­tan­to häi­riin­tyi­si, joten sii­tä ei oli­si apua.

        Gona­mies: Tär­kein asia oli­si tie­ten­kin riit­tä­vät varmuusvarastot.

        Täs­tä olen samaa mieltä.

      7. Ossi Sare­so­ja: Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa­han oma­kin tuo­tan­to häi­riin­tyi­si, joten sii­tä ei oli­si apua.

        Täs­tä olen samaa mieltä.

        Aivan. Juu­ri sik­si var­muus­va­ras­tot ovat huol­to­var­muu­den a ja o. Tai siis oli­si­vat, mut­ta ne on ajet­tu alas. Täl­lä het­kel­lä ravin­non osal­ta var­muus­va­ras­tot tai­ta­vat olla kol­me kuu­kaut­ta. Se tar­koit­taa sitä, että jos nyt tus­sah­taa, syk­syl­lä näh­dään nälkää.

        Viral­li­sen seli­tyk­sen mukaan yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den varas­tot paik­kaa­vat aukon. Tuon seli­tyk­sen anta­neen kan­nat­tai­si tar­kis­taa tie­ton­sa kau­pan logis­tii­kan kehi­tyk­ses­tä. Mil­lään yksi­tyi­sel­lä toi­mi­jal­la ei ole vuo­si­kausien raa­ka-aine­va­ras­to­ja jemmassa. 

        Se sota­ti­la taas on se, mis­sä tar­vi­taan omaa tuo­tan­toa. Var­muus­va­ras­to ei rii­tä, sil­lä vil­ja­sii­lo on iso maa­li. Oma tuo­tan­to on vähän kuin armei­ja. Sitä ei pol­kais­ta pys­tyyn het­kes­sä, jos se ker­ran aje­taan alas. Asi­aa voi kysyä ruotsalaisilta.

        Mikä­li sit­ten luo­te­taan sii­hen, että kyl­lä joku toi­mit­taa, saa­daan taas seu­raa­van­kin konflik­tin jäl­keen­kin lukea ajo­puu­teo­rias­ta. Tuos­sa tilan­tees­sa voi­daan hyvin­kin kir­jai­mel­li­ses­ti jäl­leen huo­ma­ta, että kenen lei­pää syöt, sen lau­lu­ja laulat.

      8. Gona­mies:
        Se sota­ti­la taas on se, mis­sä tar­vi­taan omaa tuo­tan­toa. Var­muus­va­ras­to ei rii­tä, sil­lä vil­ja­sii­lo on iso maa­li. Oma tuo­tan­to on vähän kuin armei­ja. Sitä ei pol­kais­ta pys­tyyn het­kes­sä, jos se ker­ran aje­taan alas. Asi­aa voi kysyä ruotsalaisilta.

        Toi on toi­saal­ta ihan tot­ta, mut­ta ihan yhtä lail­la meil­lä on ongel­ma sii­nä, että mei­dän nykyi­nen tuo­tan­to on niin vah­vas­ti kiin­ni lihan tuo­tan­non tuke­mi­ses­sa. Ei sen kään­tä­mi­nen tuot­ta­maan ruo­kaa ihmi­sil­le ole yhtään sen nopeam­pi jut­tu (var­sin­kin, kun Suo­men ilmas­to on mitä on ja fak­ti­ses­ti nyt oli­si jo lii­an myö­häis­tä teh­dä mitään tämän vuo­den sadol­le). Unoh­ta­mat­ta tie­ten­kään sitä, että ilmei­ses­ti tämän vuo­den hyvien säi­den vuok­si tämän vuo­den sados­ta leik­kau­tuu pois joi­den­kin arvioi­den mukaan vii­den­nes, mikä oli­si sota­ti­lan­tees­sa pak­ko kat­taa ulko­mai­sel­la tuonnilla.

        Unoh­ta­mat­ta sitä, että nykyi­nen koneis­tet­tu maa­ta­lous tar­vit­see pait­si säh­köä myös hyvin pal­jon polt­toai­net­ta konei­den­sa kul­jet­ta­mi­seen. Säh­kön osal­ta emme ole täl­lä het­kel­lä oma­va­rai­sia emme­kä myös­kään polt­toai­neen osal­ta ja sen­kin var­muus­va­ras­toil­le löy­tyy käyt­töä muu­al­ta­kin kuin maan­vil­je­li­jöi­den jou­kos­ta sota­ti­lan­tees­sa. Kun tätä pala­pe­liä näin mie­tin, sitä sel­vem­pää mie­les­tä­ni on, että tapah­tuu mitä tahan­sa Suo­mi on ulko­mai­sen avun ja tuon­nin tar­pees­sa, jos kan­sain­vä­li­set kova­pan­osam­mun­nat alka­vat. Sik­si tun­tuu vaa­ral­li­sen naii­vil­ta tai suo­ra­nai­sel­ta valeh­te­le­mi­sel­ta väit­tää, että suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den mer­kit­tä­vä tuke­mi­nen oli­si joten­kin kes­kei­ses­sä roo­lis­sa vähen­tä­mäs­sä tätä riippuvuutta.

        Kiva­han se on, jos rah­ti­lai­vas­sa tar­vi­taan pari kont­tia vähem­män peru­noi­ta, kun rehun kas­vat­ta­mi­sen sijaan poh­joi­sen pel­lot (jot­ka ovat siel­lä, kos­ka nykyi­nen tuki­jär­jes­tel­mä kan­nus­taa kas­vat­ta­maan mie­luum­min huo­noil­la alueil­la kuin hyvil­lä) on muun­net­tu peru­na­pel­loik­si konflik­tin aika­na, mut­ta se ei tule estä­mään mei­dän jou­tu­mis­ta ajo­puuk­si kuvai­le­mal­la­si taval­la. Var­sin­kaan, kun kaik­ki maa­ta­lou­den toi­met istut­ta­mi­ses­ta, pel­lon kyn­tä­mi­ses­tä, lan­noit­ta­mi­ses­ta ja kerää­mi­ses­tä läh­tien jou­du­taan teke­mään ihmis- / hevos­voi­min kai­ken lii­ke­ne­vän polt­toai­neen men­nes­sä armeijalle.

        Itse asias­sa nyt kun mie­tin niin kuin­ka hyvä val­mius tyy­pil­li­sel­lä suo­ma­lai­sel­la maa­ti­lal­la oikeas­ti on toi­mia ilman die­se­liä, jos konflik­ti nyt syt­tyi­si? Löy­tyi­si­kö hevo­sen vedet­tä­vät kyn­tö­au­rat tai muut tar­vik­keet jos­tain ladon nur­kas­ta vai voi­si­ko jopa olla niin, että mitään ei saa­tai­si konflik­tis­sa teh­tyä ja tämä kovas­ti mai­nos­tet­tu huol­to­var­muus pal­jas­tuu vain suu­rek­si puhallukseksi?

  2. Jos­pa jos­kus ihmi­set ymmär­täi­si­vät, että pois­ta­mal­la maa­ta­lous­tuet myös vero­tus las­ki­si ja voi­si itse sit­ten sääs­ty­neil­lä rahoil­la ostaa sitä ruo­kaa mitä halu­aa. Nyt Suo­mes­sa tämä on men­nyt ihan nau­ret­ta­vak­si, kun pap­pa­rais­ten har­ras­tus­ta tuo­taan kym­me­nil­lä tuhan­sil­la per ukko, tai enem­mäl­lä­kin, ja kau­pun­geis­sa sit­ten aje­taan ihmi­siä ahdin­koon leik­kaa­mal­la jo ruo­ka­ra­hois­ta. Sit­ten kepu keh­taa väit­tää että täs­sä maas­sa maa­seu­tua sor­re­taan! Ihan kuin joku yrit­tä­jä sai­si jotain saman­lais­ta elä­män­ta­pa­tu­kea loput­to­miin kaupungissa! 

    Maa­ta­lous­tuet ovat myös ver­rat­ta­vis­sa jouk­ko­tu­hoa­sei­siin, kos­ka köy­hä Afrik­ka ei pär­jää nii­tä vas­taan ja saa omaa tuo­tan­toa kun­toon. Kepua voi­kin syyt­tää kai­ken muun lisäk­si mil­joo­nis­ta kuol­leis­ta afrik­ka­lai­sis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti seu­raa­va hal­li­tus kos­taa kepun sato­jen mil­joo­nien euro­jen ryös­tön Hel­sin­gil­tä sil­lä, että kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet lope­te­taan. Kokoo­mus on täs­sä­kin ihan nau­ret­ta­va sak­ki joka kul­kee kepun peräs­sä tuhoa­mas­sa vau­raut­ta täs­sä maas­sa. Kos­ka­ko­han täs­sä maas­sa joku polii­tik­ko ja puo­lue uskal­tai­si nous­ta tätä nau­ret­ta­vaa tuho­työ­tä vas­taan? Tätä EU:n uut­ta leik­kaus­lis­taa pitäi­si juh­lia toreil­la, eikä itkeä sitä että type­räl­tä tap­piol­li­sel­ta toi­min­nal­ta leikataan.

    1. Muu­ta osaa maa­ta­lous­tues­ta voi vie­lä joten­kin perus­tel­la hul­to­var­muu­del­la, mut­ta se, että soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­ly on suun­nil­leen tue­tuin vil­je­muo­to Suo­mes­sa, jos­sa soke­rin tuo­tan­to on yhtä perus­tel­tua kuin banaa­nin vil­je­ly, tämä on todel­lis­ta var­kaut­ta — varas­te­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afri­kan mail­ta. Soke­ri säi­lyy var­muus­va­ras­tos­sa pitkään.

      1. Soke­ri on niin hal­paa, ja sitä tar­vit­see ostaa niin har­voin, että ostai­sin suo­ma­lais­ta juu­ri­kas­so­ke­ria, vaik­ka sen hin­ta oli­si kol­min­ker­tai­nen. Veik­kaan tosin, että vähem­mis­tö ajat­te­lee näin, joten voi olla että soke­rin tuo­tan­to ei Suo­mes­sa kan­nat­tai­si pel­käs­tään mei­tä var­ten, jot­ka ostai­si­vat har­voin mut­ta kalliillakin.

      2. Tuo­mas O:
        Soke­ri on niin hal­paa, ja sitä tar­vit­see ostaa niin har­voin, että ostai­sin suo­ma­lais­ta juu­ri­kas­so­ke­ria, vaik­ka sen hin­ta oli­si kol­min­ker­tai­nen. Veik­kaan tosin, että vähem­mis­tö ajat­te­lee näin, joten voi olla että soke­rin tuo­tan­to ei Suo­mes­sa kan­nat­tai­si pel­käs­tään mei­tä var­ten, jot­ka ostai­si­vat har­voin mut­ta kalliillakin. 

        Täl­lä perus­teel­la sen vil­je­lyä ei tar­vi­si­si siis tukea lain­kaan, sil­lä ihmi­set ostai­si­vat ilman tukea­kin vaik­ka hin­ta vähän kovem­pi olisikin.

      3. Maa­ta­lous­tu­kia perus­tel­laan aina huol­to­var­muu­del­la. Eikös 3–5 vuo­den var­muus­va­ras­tot hoi­da huoltovarmuuden?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Muu­ta osaa maa­ta­lous­tues­ta voi vie­lä joten­kin perus­tel­la hul­to­var­muu­del­la, mut­ta se, että soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­ly on suun­nil­leen tue­tuin vil­je­muo­to Suo­mes­sa, jos­sa soke­rin tuo­tan­to on yhtä perus­tel­tua kuin banaa­nin vil­je­ly, tämä on todel­lis­ta var­kaut­ta – varas­te­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afri­kan mail­ta. Soke­ri säi­lyy var­muus­va­ras­tos­sa pitkään.

        Entä koris­te­kas­vien ja mink­kien kas­va­tuk­sen tukeminen?

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Muu­ta osaa maa­ta­lous­tues­ta voi vie­lä joten­kin perus­tel­la hul­to­var­muu­del­la, mut­ta se, että soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­ly on suun­nil­leen tue­tuin vil­je­muo­to Suo­mes­sa, jos­sa soke­rin tuo­tan­to on yhtä perus­tel­tua kuin banaa­nin vil­je­ly, tämä on todel­lis­ta var­kaut­ta – varas­te­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afri­kan mail­ta. Soke­ri säi­lyy var­muus­va­ras­tos­sa pitkään.

        Miten Suo­ma­lai­nen juus­to voi mak­saa ulko­mail­la alle 4 euroa kilo? Siis oikeas­ti. Kan­noin suo­meen suo­ma­lais­ta juus­toa hin­nal­la, jol­la tääl­lä saa Puo­la­lais­ta. Mis­sä logiik­ka? Mak­saa­ko suo­mi jotain vien­ti­tu­kea lisäk­si juus­tol­le, jot­ta voi­daan ruok­kia koti­mai­sin vero­ra­hoin muun maa­il­man kansalaiset?

  3. En ymmär­rä mitä toi arvon­li­sä tos­sa tar­koit­taa. Sen­hän voi tul­ki­ta niin, että maan­vil­je­li­jä saa heh­taa­ri­tu­kea €1000, mut­ta jos viel­jee sen heh­taa­rin, tulot tip­puu 500 euroon. Vai mitä nyt en ymmärrä?

    1. Suo­mes­sa yhteen­las­ket­tu maa­ta­lous­tu­lo (sisäl­tää tuen) on noin puo­let yhteen­las­ke­tus­ta maa­ta­lous­tues­ta. Kun maa­ta­lous­tu­lo on vil­je­lyn arvon­li­säys + maa­ta­lous­tu­ki, on tun vil­je­lybn tuot­ta­man arvon­li­sä­tyk­sen olta­va vah­vas­ti nega­tii­vi­nen. Tai olis siis kysei­se­nä vuotena.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­mes­sa yhteen­las­ket­tu maa­ta­lous­tu­lo (sisäl­tää tuen) on noin puo­let yhteen­las­ke­tus­ta maa­ta­lous­tues­ta. Kun maa­ta­lous­tu­lo on vil­je­lyn arvon­li­säys + maa­ta­lous­tu­ki, on tun vil­je­lybn tuot­ta­man arvon­li­sä­tyk­sen olta­va vah­vas­ti nega­tii­vi­nen. Tai olis siis kysei­se­nä vuotena.

        Tuo tilas­to ei kuvaa sitä, mitä yllä on kuvi­tel­tu sen kuvaa­van. Suo­men tuo­rein kan­sal­li­nen tilas­to aihees­ta on jul­kais­tu maa­lis­kuus­sa 2018 ja kos­kee vuo­den 2016 luku­ja. Se löy­tyy täs­tä: https://tilastokeskus.fi/til/mmtal/2016/mmtal_2016_2018-03–21_kat_001_fi.html

        Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan maa­ta­lous­yri­tys­ten myyn­ti­tu­lo oli 2 608 mil­joo­naa euroa, maa­ta­lous­yri­tys­ten yhteen­las­ket­tu tulos oli 980 mil­joo­naa euroa ja tuet oli­vat 1 772 mil­joo­naa euroa.

        Euros­tas­tin luvut las­ke­taan täl­lais­ten luku­jen poh­jal­ta. Ongel­ma­na suo­rien tilas­tol­lis­ten pää­tel­mien teon kan­nal­ta näi­den luku­jen poh­jal­ta on se, että maa­ta­lous­yri­tys­ten yhteen­las­ket­tu tulos ei kuvaa kovin hyvin maa­ta­lou­den arvon­li­säys­tä ja että tuki­me­not koh­dis­tu­vat osin muu­hun­kin kuin maatalousyrityksiin.

        Asi­aa voi havain­nol­lis­taa tuo­reim­mal­la lis­tal­la suu­rim­mis­ta maa­ta­lous­tu­kien saajista:
        https://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826185_ta.shtml
        Lis­tan kär­jes­sä ovat val­tion omis­ta­mat Luon­non­va­ra­kes­kus ja Suo­men met­sä­kes­kus. Kum­pi­kaan ei ole maa­ta­lous­yri­tyk­siä, eli nii­den saa­mat menot tilas­toi­daan maa­ta­lous­tuik­si, mut­ta arvon­li­säys ei tilas­toi­du maa­ta­lous­yri­tyk­sil­le, kos­ka val­tio ei ole maa­ta­lous­yri­tys. Lis­tan sijal­ta 5 löy­tyy Valio, joka saa kyl­lä maa­ta­lous­tu­kia, mut­ta joka tilas­toi­daan elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den yri­tyk­sek­si. Eli sen arvon­li­sä tilas­toi­daan myös­kin jok­si­kin muuk­si kuin maa­ta­lou­den arvon­li­säk­si. Suu­rim­pien maa­ta­lous­tu­kien saa­jien jou­kos­ta löy­ty­vät myös muun muas­sa Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lu, Hel­sin­gin yli­opis­to ja Turun yli­opis­to, joi­den maa­ta­lous­tuo­tan­non arvon­li­säys ei tilas­toi­du maa­ta­lous­yri­tys­ten arvon­li­säyk­se­nä, kos­ka maa­ta­lous­tuen haki­ja ei ole yri­tys. Edel­lä mai­ni­tut ovat vain esi­merk­ke­jä, mut­ta havain­nol­lis­ta­vat suo­ma­lai­sen tilas­ton ongel­maa, joka tulee vas­taan, jos näi­tä kah­ta eri taval­la kerät­tä­vää tilas­toa suh­teu­te­taan keskenään.

        Met­sä­ta­lou­den arvon­li­sä tilas­toi­daan maa­ta­lou­den arvon­li­säyk­sek­si vain sil­loin, kun met­sän myyn­ti vero­te­taan maa­ta­lous­yri­tyk­sen kaut­ta, eikä esim. hen­ki­lö­koh­tai­se­na pää­oma­tu­lo­na — mut­ta tuet tilas­toi­daan maa­ta­lous­tuik­si myös mui­den met­sä­no­mis­ta­jien osal­ta. Esim. met­sä­ta­lou­den osal­ta tuol­lai­nen tilas­toin­ti­ta­pa joh­taa her­käs­ti rei­lus­ti nega­tii­vi­sen näköi­siin tilas­toi­hin, jois­sa arvon­li­säys on sel­väs­ti alle tuki­mää­rien — kos­ka tuet huo­mioi­daan tilas­tos­sa täy­si­mää­räi­ses­ti, mut­ta tulot vain pie­nel­tä osin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­mes­sa yhteen­las­ket­tu maa­ta­lous­tu­lo (sisäl­tää tuen) on noin puo­let yhteen­las­ke­tus­ta maa­ta­lous­tues­ta. Kun maa­ta­lous­tu­lo on vil­je­lyn arvon­li­säys + maa­ta­lous­tu­ki, on tun vil­je­lybn tuot­ta­man arvon­li­sä­tyk­sen olta­va vah­vas­ti nega­tii­vi­nen. Tai olis siis kysei­se­nä vuotena. 

        Sovel­lan esi­mer­kin vuok­si vas­taa­vaa tar­kas­te­lu­ta­paa asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­keen. Jon­kun koti­ta­lou­den yhteen­sä saa­ma tuki olkoot vaik­ka­pa 700 €/kk. Vuo­kra­nan­ta­jan tulo on se, mitä hän verot­ta­jal­le kaik­kien vähen­nys­ten jäl­keen ilmoit­taa. Eli esi­mer­kik­si 250 €/kk (sisäl­tää tuen). 700 €/kk on 450 € /kk suu­rem­pi kuin vuo­kra­nan­ta­jan verot­ta­jal­le rapor­toi­ma 250 €/kk. Eli asu­mi­sen tuot­ta­ma arvon­li­sä on täl­lai­sen tar­kas­te­lu­ta­van mukaan negatiivinen.

  4. Heh­taa­ri­tu­ki luok­kaa 1000 euroa vuo­si? Jos se oikeas­ti on 500–600 onko se sil­loin luok­kaa 1000, sano­pa se. Voi­sit­ko sen ver­ran vai­vau­tua paneu­tu­maan asi­aan, että hom­mai­sit oikeat fak­tat käyt­töö­si. Nämä lon­kal­ta vään­ne­tyt teks­tit on niin miel­tä rasit­ta­via. Vähän kuin fake news osastoa.
    Just muu­ten luin, että Sak­sas­sa mak­se­taan tukea 44 miljardia…

    1. Lisä­sin tau­lu­kon vuo­den 2017 hah­tee­ri­tues­ta. Myön­ne­tään, vil­ja­ti­loil­la se on alem­pi, noin 600 €/ha, pait­si “nuo­ril­la” vil­je­li­jöil­lä. Kana­nat­taa huo­ma­tya soke­ri­juu­rik­kaan todel­la avo­kä­ti­nen tukeminen.

    2. Juu­pa juu:
      Heh­taa­ri­tu­ki luok­kaa 1000 euroa vuo­si? Jos se oikeas­ti on 500–600onko se sil­loin luok­kaa 1000, sano­pa se. Voi­sit­ko sen ver­ran vai­vau­tua paneu­tu­maan asi­aan, että hom­mai­sit oikeat fak­tat käyt­töö­si. Nämä lon­kal­ta vään­ne­tyt teks­tit on niin miel­tä rasit­ta­via. Vähän kuin fake news osastoa.
      Just muu­ten luin, että Sak­sas­sa mak­se­taan tukea 44 miljardia…

      Ja mis­tä­kö­hän luit tuon 44 miljardia?

  5. Oli­si pal­jon parem­paa tukea vähä­va­rais­ten kulu­tus­ta tulon­siir­roil­la kuin ruu­an hin­nan subventoinnilla.”

    Ja suh­tees­sa mui­hin hyö­dyk­kei­siin ruo­an hin­taa sub­ven­toi­daan jo rei­lus­ti alen­ne­tun alv:n kautta.

    Muu­ta osaa maa­ta­lous­tues­ta voi vie­lä joten­kin perus­tel­la hul­to­var­muu­del­la, mut­ta se, että soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­ly on suun­nil­leen tue­tuin vil­je­ly­muo­to Suomessa”

    No peri­aat­tees­sa huol­to­var­muu­den kan­nal­ta par­hai­ta tuot­tei­ta ovat juu­ri jos­sain mää­rin säi­ly­vät tuot­teet, mut­ta ihan tot­ta, voi ne soke­ri­va­ras­tot ostaa maa­il­mal­ta­kin täy­teen. Huol­to­var­muu­del­la perus­tel­laan myös erit­täin ongel­mal­li­sen lihan­tuo­tan­non tuke­mis­ta, vaik­ka huol­to­var­muus­mie­les­sä pal­jon parem­pia pro­teii­ni­läh­tei­tä ovat pavut ja muut kas­vis­pe­räi­set pro­teii­nit. Ehkä lihan­tuo­tan­non­kaan koh­dal­la ei kyse ole huol­to­var­muu­des­ta vaan lihan­syön­nin tuke­mi­ses­ta elämäntapana…

  6. Täs­tä kai­kes­ta tulee mie­leen, että ilmas­to- ja ympä­ris­tö­asioi­ta ei ote­ta riit­tä­väs­ti, siis lähi­main­kaan riit­tä­väs­ti, huo­mioon pää­tök­sen­teos­sa. Muu­tos on kyl­lä alka­nut, mut­ta vie­lä on pal­jon matkaa.

  7. Kol­mas­osa EU:n bud­je­tis­ta kuluu suo­raan maa­ta­lous­tu­keen. Yli 350 mil­jar­dia euroa, seu­raa­van seit­se­män vuo­den aika­na. Sii­hen vie­lä kan­sal­li­set tuet pääl­le. Aivan jär­je­tön­tä ja suo­ras­taan sairasta!

    Suo­mes­sa on 2,8 mil­joo­naa heh­taa­ria pel­toa, pää­asias­sa kou­lut­ta­mat­to­mien ja tai­ta­mat­to­mien käsissä.

    Minä väi­tän, että ympä­ri­vuo­ti­sel­la kas­va­tuk­sel­la, moder­neil­la kas­va­tus­tek­no­lo­gioil­la ja teko­ä­lyn avul­la tuo pin­ta-ala puo­lit­tui­si jos­kin helposti.

    Perin­tei­nen maa­ta­lous on äärim­mäi­sen teho­ton­ta vaik­ka ener­gia saa­daan­kin ilmai­se­na tai­vaal­ta. Tuo­tan­to on altis sää­oloil­le, kas­vi­tau­deil­le, tuho­hyön­tei­sil­le ja tuo­tan­toa­lu­eet eli pel­lot sijait­se­vat ns hevon kuuses­sa. Lisäk­si ruo­kaa tuo­te­taan tar­koi­tuk­sel­la hävi­kin ja Tal­vi­so­ta-neu­roo­sin vuoksi.

    Se mikä voi­te­taan ilmai­sel­la aurin­gon pais­teel­la, hävi­tään äärim­mäi­sen tehot­to­mas­sa tuotantoketjussa.

    Tuo sama yli 350 mil­jar­dia euroa pitäi­si suun­na­ta suo­raan yri­tyk­sil­le, jot­ka kehit­tä­vät ruu­an­tuo­tan­toa ympä­ri­vuo­ti­siin olo­suh­tei­siin kaupungeissa.

    Väi­tän, että yksi seit­se­män vuo­den kausi riit­täi­si kehit­tä­mään tek­no­lo­gi­aa riit­tä­väs­ti, jot­ta perin­tei­nen maa­ta­lous tapettaisiin.

    Kas­vien jalos­tuk­ses­sa pitäi­si eri­tyi­ses­ti sal­lia gee­ni­ma­ni­pu­loin­ti, jot­ta ruo­ka­kas­ve­ja saa­daan muo­kat­tua tehok­kaam­min sel­lai­sik­si, että ne sopi­vat ahtaam­piin oloihin.

    Esi­mer­kik­si vil­ja­kas­vit tuh­laa­vat ener­gi­aa kas­vaak­seen kor­keik­si, ennen kuin olen­nai­set osat eli jyvät alka­vat kas­va­maan. Jos pel­lol­la vil­ja­kas­vi on jopa 2 met­ri­nen, niin moder­nis­sa tuo­tan­to­lai­tok­ses­sa sen kor­keu­dek­si riit­täi­si 20 cm. Mie­lui­ten sitä vart­ta ei tar­vi­ta ollenkaan.

    Jopa tut­ki­ja­ta­sol­la on häm­mäs­tyt­tä­vää epäym­mär­rys­tä, kun mie­li­ku­vis­sa yri­te­tään istut­taa perin­tei­siä laje­ja labo­ra­to­rio­ta­son tuo­tan­to­lai­tok­siin. Ei. Kas­vit tulee muo­ka­ta sii­nä mis­sä tuotantomenetelmätkin.

    Ker­ros­ta ker­rok­sen pääl­le, ilma­kas­va­tus­ta, vesi­kas­va­tus­ta, ver­ti­kaa­li­kas­va­tus­ta, auto­maa­tio­ta ja kor­kei­ta tor­ne­ja, jois­sa kas­vua­lus­tat vain kier­tä­vät. Istu­tuk­sen het­kel­lä kas­vua­lus­ta on alhaal­la, jos­ta se siir­tyy hil­jal­leen ylem­mäk­si ja “sato­kau­den” saa­pues­sa kas­vua­lus­ta onkin jo siir­ty­nyt takai­sin alas, jos­sa sato korjataan.

    Sata met­riä ker­taa sata met­riä on heh­taa­ri. Pris­mat­kin ovat suu­rem­pia pin­ta-alal­taan. Sii­hen kas­va­tus­ker­ros met­rin välein niin sata met­ri­ses­sä tor­nis­sa on sata hehtaaria.

    Raken­nus­tek­ni­ses­ti kyse ei ole mis­tään ult­ra­hy­per­me­ga­hie­nois­ta raken­teis­ta. Syy­nä tähän on se, ettei näis­sä raken­nuk­sis­sa ole tar­koi­tus olla ihmisiä.

    Suo­ma­lai­nen puu­ker­ros­ta­lo­tek­no­lo­gia yhdis­tet­ty­nä pak­sui­hin eris­tei­siin kävi­si mai­nios­ti ruu­an­tuo­tan­to­tor­nien raken­ta­mi­seen ja samal­la varas­toi­tai­siin hiil­tä ilmakehästä.

    Jos 2,8 mil­joo­naa heh­taa­ria kor­vat­tai­siin sata­met­ri­sil­lä kuu­tioil­la, niin nii­tä tar­vit­tai­siin 28 000 tuhat­ta. Ver­tai­lun vuok­si, Suo­mes­sa on noin 60 000 ker­ros­ta­loa asuinkäyttöön.

    Mut­ta kun 2,8 mil­joo­nan heh­taa­rin avo­maa­vil­je­lyn kor­vaa­mi­seen ei tar­vi­ta 2,8 mil­joo­naa sisä­vil­je­ly­heh­taa­ria. Ei ole kato­vuo­sia, ei ole tuho­hyön­tei­siä, ei kas­vi­tau­te­ja, ja ruo­kaa kas­va­te­taan tar­peen mukaan ja tämän tar­peen algo­rit­mit meil­le ennustavat.

    Puu­ele­men­teis­tä kasat­tu 100x100x100 met­ri­nen kuu­tio, eris­tei­neen ja kas­va­tus­tek­no­lo­gioi­neen ei ole miten­kään mer­kit­tä­vän kal­lis. Se voi olla niil­lä sijoil­laan vaik­ka sata vuot­ta. Ehkä jopa pidem­pään. Ei se mene miksikään.

    Kun ote­taan ihmi­nen pois tuos­ta kuvios­ta, niin myös kas­va­tus­tek­no­lo­gia tulee hal­vem­mak­si, kun ei tar­vit­se raken­taa ihmi­sel­le tur­val­li­sia alueita.

    Ainoa paik­ka, jos­sa ihmi­siä tois­tai­sek­si tar­vi­taan on tuon kuu­tion alao­sas­sa, jos­sa sato kyl­ve­tään ja korjataan.

    Jos olet­te jos­kus näh­neet auto­ma­ti­soi­dun logis­tiik­ka­kes­kuk­sen, niin ymmär­rät­te mitä tar­koi­tan. Auto­maat­tit­ru­kit kus­kaa­vat paket­te­ja auto­no­mi­ses­ti algo­rit­mien ohjaa­mi­na. Aivan samoin auto­maa­tio ja algo­rit­mit ohjai­si­vat kas­va­tusa­lus­to­ja oikeil­le pai­koil­leen. Raken­nusau­to­maa­tio pitää olo­suh­teet optimaalisina.

    Tämä on maa­ta­lou­den viho­vii­mei­nen vuo­si­sa­ta. Hyvä niin.

  8. Lisään vie­lä, että kun ruu­an­tuo­tan­to siir­tyy pel­loil­ta näi­hin kas­va­tus­kuu­tioi­hin, niin pel­lot vapau­tu­vat ener­gian­tuo­tan­toon. Tule­vai­suu­des­sa pel­to­jen tilal­la on pelk­kää aurin­ko­pa­nee­lia ja tuulimyllyä.

  9. Uusi See­lan­ti lopet­ti tuen 80-luvul­la ja juu­ri muu­ta kuin hei­dän lam­mas­taan ei tääl­lä­kään syö­dä. Mark­ki­na­ta­lous siis toi­mii. Lopet­ta­kaa sil­ti Kepun syyl­lis­tä­mi­nen, asu­mis­tu­ki Kehä I sisäl­lä on kepu­lais­ten mie­les­tä vih­rei­den ja dema­rei­den ver­sio perus­teet­to­mas­ta tues­ta ja kenen­kään on tur­ha väit­tää ettei­kö se vää­ris­täi­si markkinaa.

    Ter­vei­sin Net­to-net­to-vero maksaja

    1. Tek­ni­ses­ti asia on noin, mut­ta käy­tän­nös­sä ihan eri taval­la. Tutus­tuin jos­kus Uuden-See­lan­nin tuki­jär­jes­tel­miin. Siel­lä maa­ta­lous­tuot­tei­den vien­tiä tue­taan huo­mat­ta­vas­ti. Mut­ta ei maa­ta­lous­tu­ki ‑nimel­lä, vaan mui­den minis­te­riöi­den kaut­ta. Vien­tiä tue­taan monin tavoin. Sil­tä osin kuin esim. elin­tar­vik­kei­ta vie­dään ulko­mail­le, koko tuo­tan­to­ket­ju saa mm. arvon­li­sä­ve­ro­me­non­sa yksin­ker­tai­sel­la taval­la takai­sin. Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki. Maa­ta­lou­den yksi pää­me­nois­ta on ener­gia. Uusi-See­lan­ti on ainoi­ta mai­ta, jois­sa maa­ta­lous on vapau­tet­tu koko­naan ener­gia­ve­rois­ta. Kuten OECD on Uuden-See­lan­nin osal­ta toden­nut: ” Taxes paid on the fuels used for agricul­tu­re and fis­hing are ful­ly refunded.”
      https://www.oecd.org/tax/tax-policy/taxing-energy-use-2018-new%20zealand.pdf

      Mut­ta tek­ni­ses­ti maas­sa ei tosi­aan maa­ta­lous­tu­kia juu­ri­kaan esiin­ny. Käy­tän­nös­sä puo­les­taan Uuden-See­lan­nin maa­ta­lous saa huo­mat­ta­vaa hin­tae­tua mui­den mai­den maa­ta­lous­tuo­tan­toon näh­den vero­jen peri­mät­tö­myy­des­tä ja ylei­sis­tä vientituista.

      1. Sil­tä osin kuin esim. elin­tar­vik­kei­ta vie­dään ulko­mail­le, koko tuo­tan­to­ket­ju saa mm. arvon­li­sä­ve­ro­me­non­sa yksin­ker­tai­sel­la taval­la takaisin. 

        Euroo­pas­sa kaik­ki vien­ti saa arvon­li­sä­ve­ron takai­sin kokom ket­jun­osal­ta. Ei vain maatalous.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Euroo­pas­sa kaik­ki vien­ti saa arvon­li­sä­ve­ron takai­sin kokom ket­jun­osal­ta. Ei vain maatalous.

        Noin on vain sil­loin, jos koko ket­ju on arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­lis­ta. Esim. Suo­mes­sa ALV-raja on 10 000 €/vuosi. Uudes­sa-See­lan­nis­sa se on 0 euroa. Jos arvon­li­sä­ket­jus­sa on ALV-vel­vol­li­suu­den omaa­mat­to­mia osioi­ta, ne jou­tu­vat mak­sa­maan menois­taan ALVit, joi­ta ne eivät saa takai­sin. Jos esim. maa­ta­lou­den har­joit­ta­ja on eriyt­tä­nyt ris­kien­hal­lin­ta­syis­tä tai muis­ta syis­tä toi­min­to­jaan usean yri­tyk­sen alle, osas­sa voi ALV-raja täyt­tyä ja osas­sa ei.

        Ylei­ses­ti ottaen vero­suun­nit­te­lusyis­tä toi­min­to­ja kan­nat­taa hajaut­taa Suo­mes­sa usein niin, että läpi vir­taa­vat menot ovat ALV-vel­vol­li­sia ja vaik­ka­pa oman työn myyn­ti on aina­kin jos­sain fir­mois­ta ALV-vel­vol­li­suu­den ulko­puo­lel­la alle 10 000 euroon asti vuo­des­sa. Uudes­sa-See­lan­nis­sa vas­taa­va vero­syis­tä teh­tä­vä jär­jes­te­ly ei kan­na­ta, kos­ka arvon­li­sä­ve­ro­tus toi­mii siel­lä eri tavoin.

      3. komm: Noin on vain sil­loin, jos koko ket­ju on arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­lis­ta. Esim. Suo­mes­sa ALV-raja on 10 000 €/vuosi.

        Rajan alla­kin voi ilmoi­taut­tua halu­tes­saan ALV-vel­vol­li­sek­si. Se voi kan­nat­taa, jos myyn­ti tapah­tuu ALV-vel­vol­li­sel­le tahol­le eikä kuluttajille.

      4. Uudes­sa-See­lan­nis­sa­kin arvon­li­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mä sinän­sä on sama lähes kai­kes­sa toi­min­nas­sa. Tai nime­no­maan siel­lä se on sama lähes kai­kes­sa toi­min­nas­sa. Suo­mes­sa alv-jär­jes­tel­mään on luo­tu monen­lai­sia auk­ko­ja, jot­ka moni­mut­kais­ta­vat vero­jen palautuskysymystä.

      5. komm: Suo­mes­sa alv-jär­jes­tel­mään on luo­tu monen­lai­sia auk­ko­ja, jot­ka moni­mut­kais­ta­vat vero­jen palautuskysymystä.

        Kai nyt Suo­mes­sa­kin palau­te­taan vien­tiin mene­vien tuot­tei­den tai pal­ve­lui­den ALV:t? Sil­lä­lail­la­han se ALV suun­nil­leen kaik­kial­la toimii.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Euroo­pas­sa kaik­ki vien­ti saa arvon­li­sä­ve­ron takai­sin kokom ket­jun­osal­ta. Ei vain maatalous.

        Arvon­li­sä­ve­ro, tai siis sen takai­sin­saan­ti, vien­nis­sä tun­tuu ole­van mm. Trum­pin talou­del­li­sil­le neu­vo­nan­ta­jil­le täy­sin mah­do­ton­ta ymmärtää. 

        Tot­ta­kai alv pitää saa­da takai­sin vien­nis­sä, muu­ten­han se ker­tau­tui­si, mikä­li tuo­te kul­ki­si eri mai­den kautta.

      7. komm: Sil­tä osin kuin esim. elin­tar­vik­kei­ta vie­dään ulko­mail­le, koko tuo­tan­to­ket­ju saa mm. arvon­li­sä­ve­ro­me­non­sa yksin­ker­tai­sel­la taval­la takaisin.

        Ei tämä ole mitään tukea. Kuten Osmo­kin sanoo, sama pätee kaik­keen vien­tiin (mel­kein) kaik­kial­la, mis­sä on käy­tös­sä ALV tai vas­taa­va vero.

        Lisäk­si myös sii­nä maas­sa, jon­ne tuot­teet vie­dään, ei tuot­tei­ta osta­va fir­ma voi vähen­tää ALV:a, joka on palau­tet­tu, joten koko ALV tulee edel­leen mak­se­tuk­si (mut­ta koko­nai­suu­des­saan maa­han, jos­sa tuot­teet lopul­ta kulutetaan).

        Vapau­tus ener­gia­ve­ros­ta taas lie­nee todel­li­nen tuki maa­ta­lou­del­le. Luu­li­sin sil­ti, että sen­kin huo­mioi­den tukien taso on huo­mat­ta­vas­ti EU:n tason alapuolella.

  10. Ismo on oikeil­la lin­joil­la: “Jos kei­not hoi­taa tuki todel­la­kin rajal­la tul­laa­mal­la läh­tö­maan tuet maa­han­tuon­nin hin­taan ja näin saat­taa mark­ki­nat tasa­ve­roi­sik­si, kui­ten­kin huol­to­var­muu­den vaa­ti­ma koti­mai­nen tuo­tan­to säi­lyt­täen, kan­na­tan kyl­lä.” Mut­ta Ismo­kin vai­kut­taa usko­van “tasa­ve­rois­ten mark­ki­noi­den” autuuteen.

    Kaik­ki eivät tun­nu ymmär­tä­vän pro­tek­tio­nis­min hyö­ty­jä. Huol­to­var­muu­den yllä­pi­tä­mi­sen lisäk­si pro­tek­tio­nis­mi on tar­peel­li­nen pus­ku­ri elin­kei­noe­lä­män mur­rok­sis­sa. Elin­kei­nos­ta ei kan­na­ta luo­pua vain sen vuok­si, että tuot­teen saa ulko­mail­ta edul­li­sem­min. Luo­pu­mi­nen kan­nat­taa vas­ta, kun elin­kei­non har­joit­ta­jil­le on tar­jo­ta tilal­le vähin­tään yhtä tuot­ta­vaa työ­tä. Mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mit eivät sel­lai­se­naan näy­tä onnis­tu­van täl­lai­ses­sa kokonaisoptimoinnissa.

    1. Aika aja­tel­la:
      Ismo on oikeil­la lin­joil­la: “Jos kei­not hoi­taa tuki todel­la­kin rajal­la tul­laa­mal­la läh­tö­maan tuet maa­han­tuon­nin hin­taan ja näin saat­taa mark­ki­nat tasa­ve­roi­sik­si, kui­ten­kin huol­to­var­muu­den vaa­ti­ma koti­mai­nen tuo­tan­to säi­lyt­täen, kan­na­tan kyl­lä.” Mut­ta Ismo­kin vai­kut­taa usko­van “tasa­ve­rois­ten mark­ki­noi­den” autuuteen.

      Kaik­ki eivät tun­nu ymmär­tä­vän pro­tek­tio­nis­min hyö­ty­jä. Huol­to­var­muu­den yllä­pi­tä­mi­sen lisäk­si pro­tek­tio­nis­mi on tar­peel­li­nen pus­ku­ri elin­kei­noe­lä­män mur­rok­sis­sa. Elin­kei­nos­ta ei kan­na­ta luo­pua vain sen vuok­si, että tuot­teen saa ulko­mail­ta edul­li­sem­min. Luo­pu­mi­nen kan­nat­taa vas­ta, kun elin­kei­non har­joit­ta­jil­le on tar­jo­ta tilal­le vähin­tään yhtä tuot­ta­vaa työ­tä. Mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mit eivät sel­lai­se­naan näy­tä onnis­tu­van täl­lai­ses­sa kokonaisoptimoinnissa.

      Jos elin­kei­no tuot­taa net­to­tap­pio­ta, kuten maa­ta­lous suo­mes­sa kor­kei­den tukien takia tuot­taa, niin lope­tus lisäi­si välit­tö­mäs­ti maam­me bruttokansantuotetta. 

      Nyt maa­ta­lous­tuet toi­mi­vat kar­keas­ti ottaen niin, että lähe­täm­me sete­li­paa­le­ja maa­ti­loil­le jot­ka polt­ta­vat sete­lit ja lan­noit­ta­vat sete­li­tuh­kal­la pel­to­ja. Pel­loil­ta saa­ra­van tuo­tan­non arvo on kar­keas­ti puo­let lan­noit­teek­si käy­te­tyn sete­li­paa­lin arvosta.

      1. Jos tukia­set lop­pui­si­vat, joko ruo­an hin­ta nousi­si kym­me­niä jol­lei sato­ja pro­sent­te­ja tai maan­vil­je­lys Suo­mes­sa lop­pui­si suunn­nil­leen koko­naan. Aina­kin niin pit­kään kun mer­kit­tä­vä osa myy­tä­vis­tä elin­tar­vik­keis­ta on koti­mais­ta tuo­tan­toa, luu­li­si kulut­ta­jal­le ole­van jol­lei yksi lys­ti ei pal­jon muu­ta­kaan mak­se­taan­ko ruo­ka verois­sa vai kau­pan kas­sal­la. Itse asias­sa luu­li­si, että Vih­rei­den ja Vasem­mis­ton luu­li­si pitä­vän maa­ta­lous­tu­kiai­sis­ta, ne kui­ten­kin ovat osin tulon­siir­to matalatuloisille.

      2. Mar­kus Vars­ta:
        Jos tukia­set lop­pui­si­vat, joko ruo­an hin­ta nousi­si kym­me­niä jol­lei sato­ja pro­sent­te­ja tai maan­vil­je­lys Suo­mes­sa lop­pui­si suunn­nil­leen koko­naan. Aina­kin niin pit­kään kun mer­kit­tä­vä osa myy­tä­vis­tä elin­tar­vik­keis­ta on koti­mais­ta tuo­tan­toa, luu­li­si kulut­ta­jal­le ole­van jol­lei yksi lys­ti ei pal­jon muu­ta­kaan mak­se­taan­ko ruo­ka verois­sa vai kau­pan kas­sal­la. Itse asias­sa luu­li­si, että Vih­rei­den ja Vasem­mis­ton luu­li­si pitä­vän maa­ta­lous­tu­kiai­sis­ta, ne kui­ten­kin ovat osin tulon­siir­to matalatuloisille. 

        Kuin­ka vää­räs­sä ihmi­nen voi olla?

        Ensin­nä­kin, mikä­li kulut­ta­jal­le on yksi lys­ti mak­se­taan­ko (koti­mai­sen) ruo­an hin­ta epä­suo­ras­ti veroil­la ja maa­ta­lous­tuil­la vai suo­raan mark­ki­na­hin­ta­na, niin sil­loin­han maa­ta­lous­tuet kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti täy­sin tur­ha­na ja kal­lii­na byro­kra­tia­ker­rok­se­na pois­taa tuhoa­mas­ta hyvin­voin­tia. Jos taas ei ole, niin sil­loin tilan­ne on vie­lä pahem­pi: sen lisäk­si että hyvin­voin­tia tuhou­tuu tur­haan byro­kra­ti­aan, hyvin­voin­tia tuhou­tuu myös maa­ta­lous­tu­kien aiheut­ta­miin mark­ki­na­häi­riöi­hin. Esi­merk­ki­na hyvin­voin­tia tuhoa­vas­ta mark­ki­na­häi­riös­tä on täy­sin absur­di tuo­tan­non alu­eel­li­nen siir­ty­mi­nen mah­dol­li­sim­man huo­no­jen luon­no­no­lo­jen poh­joi­sil­le vyö­hyk­keil­le kor­keam­pien tuki­luok­kien vuoksi.

        Toi­sek­seen, maa­ta­lout­ta tue­taan mer­kit­tä­väs­ti myös suo­ja­tul­leil­la, joi­den ainoa teh­tä­vä on nos­taa elin­tar­vik­kei­den mark­ki­na­hin­taa EU-alu­eel­la estä­mäl­lä tuon­ti­tuot­tei­den mah­dol­li­suu­det kil­pail­la hin­nal­la. Tätä ei voi paa­tu­nein­kaan maa­lais­liit­to­lai­nen kiis­tää. Täs­sä valos­sa on suo­ras­taan tör­ke­ää väit­tää, että maa­ta­lou­den tuke­mi­nen yhtään mil­lään taval­la oli­si “tulon­siir­to” pie­ni­tu­loi­sil­le mata­lam­man elin­tar­vik­kei­den hin­nan muo­dos­sa. Väit­tee­nä se vas­taa sitä, että mafio­so isän tapet­tu­aan sanoo lap­sel­le ole­van­sa hänen puo­lel­laan: jäi­hän äiti vie­lä henkiin.

      3. Ossi Sare­so­ja: Ei tämä ole mitään tukea. Kuten Osmo­kin sanoo, sama pätee kaik­keen vien­tiin (mel­kein) kaik­kial­la, mis­sä on käy­tös­sä ALV tai vas­taa­va vero.

        Lisäk­si myös sii­nä maas­sa, jon­ne tuot­teet vie­dään, ei tuot­tei­ta osta­va fir­ma voi vähen­tää ALV:a, joka on palau­tet­tu, joten koko ALV tulee edel­leen mak­se­tuk­si (mut­ta koko­nai­suu­des­saan maa­han, jos­sa tuot­teet lopul­ta kulutetaan).

        Vapau­tus ener­gia­ve­ros­ta taas lie­nee todel­li­nen tuki maa­ta­lou­del­le. Luu­li­sin sil­ti, että sen­kin huo­mioi­den tukien taso on huo­mat­ta­vas­ti EU:n tason alapuolella.

        ark­ki­teh­ti: Kuin­ka vää­räs­sä ihmi­nen voi olla?

        Ensin­nä­kin, mikä­li kulut­ta­jal­le on yksi lys­ti mak­se­taan­ko (koti­mai­sen) ruo­an hin­ta epä­suo­ras­ti veroil­la ja maa­ta­lous­tuil­la vai suo­raan mark­ki­na­hin­ta­na, niin sil­loin­han maa­ta­lous­tuet kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti täy­sin tur­ha­na ja kal­lii­na byro­kra­tia­ker­rok­se­na pois­taa tuhoa­mas­ta hyvin­voin­tia. Jos taas ei ole, niin sil­loin tilan­ne on vie­lä pahem­pi: sen lisäk­si että hyvin­voin­tia tuhou­tuu tur­haan byro­kra­ti­aan, hyvin­voin­tia tuhou­tuu myös maa­ta­lous­tu­kien aiheut­ta­miin mark­ki­na­häi­riöi­hin. Esi­merk­ki­na hyvin­voin­tia tuhoa­vas­ta mark­ki­na­häi­riös­tä on täy­sin absur­di tuo­tan­non alu­eel­li­nen siir­ty­mi­nen mah­dol­li­sim­man huo­no­jen luon­no­no­lo­jen poh­joi­sil­le vyö­hyk­keil­le kor­keam­pien tuki­luok­kien vuoksi.

        Toi­sek­seen, maa­ta­lout­ta tue­taan mer­kit­tä­väs­ti myös suo­ja­tul­leil­la, joi­den ainoa teh­tä­vä on nos­taa elin­tar­vik­kei­den mark­ki­na­hin­taa EU-alu­eel­la estä­mäl­lä tuon­ti­tuot­tei­den mah­dol­li­suu­det kil­pail­la hin­nal­la. Tätä ei voi paa­tu­nein­kaan maa­lais­liit­to­lai­nen kiis­tää. Täs­sä valos­sa on suo­ras­taan tör­ke­ää väit­tää, että maa­ta­lou­den tuke­mi­nen yhtään mil­lään taval­la oli­si “tulon­siir­to” pie­ni­tu­loi­sil­le mata­lam­man elin­tar­vik­kei­den hin­nan muo­dos­sa. Väit­tee­nä se vas­taa sitä, että mafio­so isän tapet­tu­aan sanoo lap­sel­le ole­van­sa hänen puo­lel­laan: jäi­hän äiti vie­lä henkiin.

        Ker­rot­ko ystä­väl­li­ses­ti, mik­si sit­ten ulko­mail­ta ei voi tuo­da Suo­meen työ­voi­maa nii­den mai­den palk­ka ehdoil­la? Mikä on tämä tul­li raja nimel­tää Suo­mi, jos­sa vapaa palk­ka kil­pai­lu ei toi­mi, vaan olem­me saa­re­ke sak- dema­ri mafian kou­ris­sa? Onhan aivan absur­dia, että suo­mes­sa saman hin­tai­ses­ta raa­ka-ainees­ta val­mis­tet­tu pizza mak­saa saman, kuin ukrai­nas­sa teh­ty ja vien­ti tuil­la tän­ne rah­dat­tu val­mis pizza, jon­ka tekee työ­läi­nen joka ei tun­ne sanaa TES. Ei täs­sä muu­ta voi kuin kat­soa kukin pei­liin, ja miet­tiä miten Epä­oi­keu­den mukais­ta vapaa kil­pai­lu on eri alo­jen välillä.

      4. Sepi: Jos elin­kei­no tuot­taa net­to­tap­pio­ta, kuten maa­ta­lous suo­mes­sa kor­kei­den tukien takia tuot­taa, niin lope­tus lisäi­si välit­tö­mäs­ti maam­me bruttokansantuotetta. 

        Jos ymmär­rän oikein, mitä tar­koi­tat net­to­tap­piol­la, niin väit­tee­si vai­kut­taa vir­heel­li­sel­tä. Väi­te ei nimit­täin näy­tä huo­mioi­van sitä, että Suo­mes­sa työt­tö­mäl­le mak­se­taan suu­reh­ko kor­vaus, vaik­ka työ­tön ei tuot­tai­si mitään. 

        Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. Jos elin­kei­no lope­te­taan ja maa­jus­si saa työt­tö­myys­kor­vaus­ta 800 euroa, niin net­to­tap­pio on 800 euroa. Näin las­kien ei miten­kään voi olla niin, että jo pie­ni­kin “net­to­tap­pio” oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta jär­ke­vä perus­te elin­kei­non lopettamiseen.

      5. Aika aja­tel­la: Jos ymmär­rän oikein, mitä tar­koi­tat net­to­tap­piol­la, niin väit­tee­si vai­kut­taa vir­heel­li­sel­tä. Väi­te ei nimit­täin näy­tä huo­mioi­van sitä, että Suo­mes­sa työt­tö­mäl­le mak­se­taan suu­reh­ko kor­vaus, vaik­ka työ­tön ei tuot­tai­si mitään. 

        Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. Jos elin­kei­no lope­te­taan ja maa­jus­si saa työt­tö­myys­kor­vaus­ta 800 euroa, niin net­to­tap­pio on 800 euroa. Näin las­kien ei miten­kään voi olla niin, että jo pie­ni­kin “net­to­tap­pio” oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta jär­ke­vä perus­te elin­kei­non lopettamiseen.

        Maan­vil­je­li­jät aina­kin itse väit­tä­vät ole­van­sa erit­täin ahke­raa ja nöy­räs­ti ja pyy­teet­tö­mäs­ti pie­nel­lä pal­kal­la uuras­ta­vaa poruk­kaa. Mikä­li tämä väi­te pitää paik­kan­sa (eikä minul­la sinän­sä ole mitään syy­tä olet­taa, että se ei pitäi­si; maan­vil­je­ly Suo­mes­sa on pit­käl­ti elä­män­ta­pa­va­lin­ta, ei lii­ke­toi­min­taa peri­tei­ses­sä mie­les­sä), aja­tus maan­vil­je­li­jöi­den 100% työt­tö­myy­sas­tees­ta tukien pois­ta­mi­sen jäl­keen kuu­los­taa järjenvastaiselta.

        Työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole vakio.

      6. Var­mas­ti osal­la maan­vil­je­li­jöis­tä oli­si vai­keuk­sia löy­tää uut­ta elan­toa. Aina­kin niil­lä, jot­ka ovat van­ho­ja eivät­kä ole viri­tel­leet tilan ulko­puo­li­sia bis­nek­siä (auraus­ta ja sen semmoista). 

        Ja oli­si­han se koh­tuu­ton­ta ajaa nopeas­sa aika­tau­lus­sa sys­tee­mi kai­kil­ta osin alas. Tar­vi­taan siis rää­tä­löi­tyä tukea ja useam­man vuo­den siirtymäaika. 

        Mut­ta osa vil­je­li­jöis­tä voi­tai­siin hyvin­kin saat­to­hoi­taa eläkkeelle. 

        Aivan ilmeis­tä on, että eri­tyi­ses­ti aloit­te­le­van vil­je­li­jän tuet, siis tuet joil­la kan­nus­te­taan uusia ihmi­siä siir­ty­mään tuot­ta­mat­to­mal­le alal­le, tuli­si lakkauttaa.

      7. ark­ki­teh­ti: aja­tus maan­vil­je­li­jöi­den 100% työt­tö­myy­sas­tees­ta tukien pois­ta­mi­sen jäl­keen kuu­los­taa järjenvastaiselta.

        Työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole vakio.

        Jos teh­dään jokin ole­tus sii­tä, mihin elin­kei­non jät­tä­vät työl­lis­ty­vät, tulee ker­toa, mikä tuo ole­tus on. Haas­ta­ma­ni väit­teen esit­tä­jä ei sitä ker­to­nut, mis­tä syys­tä väi­tet­tä voi­daan pitää virheellisenä.

      8. Aika aja­tel­la: Jos ymmär­rän oikein, mitä tar­koi­tat net­to­tap­piol­la, niin väit­tee­si vai­kut­taa virheelliseltä.
        […]
        Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. 

        Olet ymmär­tä­nyt vää­rin. Jos kat­so­taan koko kan­san­ta­lout­ta, tuki (tai työt­tö­myys­kor­vaus) ei ole kulu koko kan­san­ta­lou­del­le, kos­ka se vain siir­tää varal­li­suut­ta ihmis­ten välil­lä. (Jos taas kat­sot vain jul­kis­ta talout­ta, ei koko arvon­li­sää voi las­kea plussapuolelle.)

        Se mis­tä täs­sä tilan­tees­sa on kyse, on se, että maa­jus­si saa tukea 2000 € ja tuot­taa (net­to­na) ‑1000 €, jol­loin hänen tulon­sa on 1000 € ja hyö­ty koko kan­san­ta­lou­del­le ‑1000 €. Jos hän oli­si työt­tö­mä­nä, hän sai­si tukea 800 € ja tuot­tai­si 0 €, ja hyö­ty koko kan­san­ta­lou­del­le oli­si 0 €, mikä oli­si enem­män kuin ‑1000 €.

      9. Ossi Sare­so­ja: Olet ymmär­tä­nyt vää­rin. Jos kat­so­taan koko kan­san­ta­lout­ta, tuki (tai työt­tö­myys­kor­vaus) ei ole kulu koko kan­san­ta­lou­del­le, kos­ka se vain siir­tää varal­li­suut­ta ihmis­ten välil­lä. (Jos taas kat­sot vain jul­kis­ta talout­ta, ei koko arvon­li­sää voi las­kea plussapuolelle.)

        Se mis­tä täs­sä tilan­tees­sa on kyse, on se, että maa­jus­si saa tukea 2000 € ja tuot­taa (net­to­na) ‑1000 €, jol­loin hänen tulon­sa on 1000 € ja hyö­ty koko kan­san­ta­lou­del­le ‑1000 €. Jos hän oli­si työt­tö­mä­nä, hän sai­si tukea 800 € ja tuot­tai­si 0 €, ja hyö­ty koko kan­san­ta­lou­del­le oli­si 0 €, mikä oli­si enem­män kuin ‑1000 €.

        Eikö­hän se maa­ta­lous­tu­ki ole saman­lai­nen kulu kan­san­ta­lou­del­le kuin työt­tö­myys­tu­ki­kin. Samal­la lail­la ne jää­vät molem­mat kier­tä­mään kansantaloudessa.
        Maa­ta­lou­den net­to­tap­pio on vain las­ken­nal­li­nen. Se joh­tuu sii­tä, että tuot­ta­ja­hin­nat ovat niin kovin alhai­set Suo­mes­sa. Kan­san­ta­lou­den koko­nais­hyö­ty maa­ta­lou­des­ta pitä­si las­kea niil­lä hin­noil­la, joil­la vas­taa­vat tuot­teet pitäi­si tuo­da ulko­mail­ta. Ne oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mat kuin mitä maa­ta­lou­den arvon­li­säys­tä las­ket­taes­sa käytetään.

      10. TimoT: Eikö­hän se maa­ta­lous­tu­ki ole saman­lai­nen kulu kan­san­ta­lou­del­le kuin työt­tö­myys­tu­ki­kin. Samal­la lail­la ne jää­vät molem­mat kier­tä­mään kansantaloudessa.

        Tuki jää kier­tä­mään kan­san­ta­lou­des­sa, mut­tei Suo­men kan­san­ta­lou­des­sa. Esim. myy­tä­vis­tä maa­ta­lous­ko­neis­ta yli puo­let ovat ulkomaisia.

      11. Vil­le: Tuki jää kier­tä­mään kan­san­ta­lou­des­sa, mut­tei Suo­men kan­san­ta­lou­des­sa. Esim. myy­tä­vis­tä maa­ta­lous­ko­neis­ta yli puo­let ovat ulkomaisia.

        Tuos­sa tul­laan­kin mie­len­kiin­toi­seen kan­san­ta­lou­del­li­seen koh­taan, nimit­täin kaup­pa­ta­see­seen. Suu­rin yksit­täi­nen kom­po­nent­ti, joka saa rahan vir­taa­maan Suo­mes­ta ulos, lie­nee nykyi­sin energia. 

        Usein jäte­tään huo­mioi­mat­ta se, että ostet­taes­sa kaik­ki elin­tar­vik­keet ulkoa, pitäi­si vas­taa­vas­ti kye­tä myy­mään ulko­mail­le jotain samal­la sum­mal­la. Tämä on täs­mäl­leen sama jut­tu kuin yksi­tyi­sen ihmi­sen­kin koh­dal­la. Voit ostaa pal­ve­lu­ja vain sil­lä arvol­la, kuin pys­tyt omia­si myymään. 

        Käy­tän­nös­sä siis maa­ta­lou­den lak­kaut­ta­mi­sen seu­rauk­se­na pitäi­si saa­da syn­ty­mään mil­jar­dien arvos­ta uut­ta vien­tiä vuo­si­ta­sol­la. Se tar­koit­taa sitä, että ainoa ongel­ma ei suin­kaan oli­si mah­dol­li­nen maa­jus­sien jää­mi­nen työt­tö­myys­tu­kien varaan. Koko pro­ses­sin pitäi­si myös kye­tä tuot­ta­maan mil­jar­dien arvoi­nen boos­ti Suo­men vien­nil­le. Suh­tau­dun tähän hie­man epäillen.

        Ket­jus­sa on myös mui­ta muut­tu­jia. Olkoon­kin, että osa maa­ta­lous­ko­neis­ta tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta tuot­teen tuon­ti­hin­ta on ket­jus­sa vain pie­ni osa. Tuo­hon kaup­paan liit­ty­vä talou­del­li­nen toi­min­ta elät­tää suo­raan ja välil­li­ses­ti val­ta­vaa mää­rää suomalaisia. 

        Ja sit­ten on oma konei­den tuo­tan­to. Nii­tä tuo­te­taan nimit­täin myös Suo­mes­sa vien­tiin aika pal­jon. Mik­si muu­ten esi­mer­kik­si Valt­ra pitäi­si toi­min­taan­sa maas­sa, joka ei sen tuot­tei­ta juu­ri­kaan käyt­täi­si? Täl­lä het­kel­lä point­ti on se, että nii­tä myy­dään pal­jon myös Suo­meen, joten logis­ti­ses­ti hom­ma on sel­vä. Toi­nen teh­das on Bra­si­lias­sa, jos­sa mark­ki­nat ovat myös isot. 

        Kaik­ki­aan maa­ta­lou­den ympä­ril­lä on juma­lat­to­man iso bis­nes. Ei se vil­je­ly, vaan kaik­ki sii­nä ympä­ril­lä pyö­ri­vä. Jokai­nen halu­aa sii­tä kakus­ta osan­sa ja juu­ri sik­si maa­ta­lous­tu­ki imai­see kol­man­nek­sen EU:n bud­je­tis­ta. Ei nii­tä tukia mak­se­ta hyvää hyvyyttään.

      12. Gona­mies: Tuos­sa tul­laan­kin mie­len­kiin­toi­seen kan­san­ta­lou­del­li­seen koh­taan, nimit­täin kaup­pa­ta­see­seen. Suu­rin yksit­täi­nen kom­po­nent­ti, joka saa rahan vir­taa­maan Suo­mes­ta ulos, lie­nee nykyi­sin energia. 

        Usein jäte­tään huo­mioi­mat­ta se, että ostet­taes­sa kaik­ki elin­tar­vik­keet ulkoa, pitäi­si vas­taa­vas­ti kye­tä myy­mään ulko­mail­le jotain samal­la sum­mal­la. Tämä on täs­mäl­leen sama jut­tu kuin yksi­tyi­sen ihmi­sen­kin koh­dal­la. Voit ostaa pal­ve­lu­ja vain sil­lä arvol­la, kuin pys­tyt omia­si myymään. 

        Käy­tän­nös­sä siis maa­ta­lou­den lak­kaut­ta­mi­sen seu­rauk­se­na pitäi­si saa­da syn­ty­mään mil­jar­dien arvos­ta uut­ta vien­tiä vuo­si­ta­sol­la. Se tar­koit­taa sitä, että ainoa ongel­ma ei suin­kaan oli­si mah­dol­li­nen maa­jus­sien jää­mi­nen työt­tö­myys­tu­kien varaan. Koko pro­ses­sin pitäi­si myös kye­tä tuot­ta­maan mil­jar­dien arvoi­nen boos­ti Suo­men vien­nil­le. Suh­tau­dun tähän hie­man epäillen.

        Ket­jus­sa on myös mui­ta muut­tu­jia. Olkoon­kin, että osa maa­ta­lous­ko­neis­ta tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta tuot­teen tuon­ti­hin­ta on ket­jus­sa vain pie­ni osa. Tuo­hon kaup­paan liit­ty­vä talou­del­li­nen toi­min­ta elät­tää suo­raan ja välil­li­ses­ti val­ta­vaa mää­rää suomalaisia. 

        Ja sit­ten on oma konei­den tuo­tan­to. Nii­tä tuo­te­taan nimit­täin myös Suo­mes­sa vien­tiin aika pal­jon. Mik­si muu­ten esi­mer­kik­si Valt­ra pitäi­si toi­min­taan­sa maas­sa, joka ei sen tuot­tei­ta juu­ri­kaan käyt­täi­si? Täl­lä het­kel­lä point­ti on se, että nii­tä myy­dään pal­jon myös Suo­meen, joten logis­ti­ses­ti hom­ma on sel­vä. Toi­nen teh­das on Bra­si­lias­sa, jos­sa mark­ki­nat ovat myös isot. 

        Kaik­ki­aan maa­ta­lou­den ympä­ril­lä on juma­lat­to­man iso bis­nes. Ei se vil­je­ly, vaan kaik­ki sii­nä ympä­ril­lä pyö­ri­vä. Jokai­nen halu­aa sii­tä kakus­ta osan­sa ja juu­ri sik­si maa­ta­lous­tu­ki imai­see kol­man­nek­sen EU:n bud­je­tis­ta. Ei nii­tä tukia mak­se­ta hyvää hyvyyttään.

        Eli mei­dän kan­nat­taa mak­saa 4 mil­jar­dia euroa maa­ta­lous­tu­kia vuo­sit­tain (n. 40% tulee EU:lta, lop­pu Suo­men bud­je­tis­ta eli muil­ta veron­mak­sa­jil­ta), jot­ta Valt­ran (työl­lis­tää glo­baa­lis­ti 2100 ihmis­tä, en löy­tä­nyt pikai­sel­la etsi­mi­sel­lä kuin­ka moni heis­tä on Suo­mes­sa) trak­to­ri­teh­das pysyy Suo­mes­sa? Jos emme tätä mak­sa, mei­dän on löy­det­tä­vä jos­tain “mil­jar­deil­la” uut­ta vien­tiä, kos­ka sil­lä het­kel­lä, kun me lope­tam­me kan­sal­lis­ten tukien mak­sa­mi­sen niin kaik­ki suo­ma­lai­set tilat lait­ta­vat lapun luu­kul­le ja lopettavat.

      13. Juk­kis: Eli mei­dän kan­nat­taa mak­saa 4 mil­jar­dia euroa maa­ta­lous­tu­kia vuo­sit­tain (n. 40% tulee EU:lta, lop­pu Suo­men bud­je­tis­ta eli muil­ta veron­mak­sa­jil­ta), jot­ta Valt­ran (työl­lis­tää glo­baa­lis­ti 2100 ihmis­tä, en löy­tä­nyt pikai­sel­la etsi­mi­sel­lä kuin­ka moni heis­tä on Suo­mes­sa) trak­to­ri­teh­das pysyy Suo­mes­sa? Jos emme tätä mak­sa, mei­dän on löy­det­tä­vä jos­tain “mil­jar­deil­la” uut­ta vien­tiä, kos­ka sil­lä het­kel­lä, kun me lope­tam­me kan­sal­lis­ten tukien mak­sa­mi­sen niin kaik­ki suo­ma­lai­set tilat lait­ta­vat lapun luu­kul­le ja lopettavat.

        Ei, mis­tä ihmees­tä tuon sait pää­hä­si? Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Valt­ran työ­paik­ko­jen täh­den. Koko maa­ta­lous­sek­to­rin työ­paik­ko­jen täh­den kan­nat­taa. Ihan samal­la tavoin, kuin esi­mer­kik­si E‑Korean kan­nat­taa mak­saa yli 40 pro­sent­tia telak­ka­tu­kia. Ei sik­si, että muu­ta­ma tuhat telak­ka­hit­sa­ria työl­lis­tyi­si, vaan sik­si, että koko klus­te­ri tuot­taa kansantaloudelle. 

        Kas kun kan­san­ta­lous ei ole yri­tys. Yri­tys voi peri­aat­tees­sa sanee­ra­ta hei­kos­ti tuot­ta­vat työn­te­ki­jät pelol­le, sil­lä yri­tys ei jou­du sen jäl­keen kehit­tä­mään sanee­ra­tuil­le mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Yri­tys ei jou­du mak­sa­maan sosi­aa­li­tu­kia sanee­ra­tuil­le, ei uudel­leen­kou­lut­ta­maan, eikä mureh­ti­maan, löy­tyy­kö sanee­ra­tuil­le sen­kään ver­taa tuot­ta­vaa työ­tä myöhemmin.

        Koti­mai­sen elin­tar­vi­ke­ket­jun työ­voi­ma liik­kuu sadois­sa tuhan­sis­sa suo­raan. Välil­li­nen työl­lis­tä­vyys on tie­ten­kin vie­lä isom­pi, kun tuos­ta ket­jus­ta palk­kan­sa saa­vat työl­lis­tä­vät muita. 

        Mikä­li maa­ta­lous jos­tain syys­tä lyö­täi­siin lihoik­si, haluai­sin todel­la näh­dä sen suun­ni­tel­man, jol­la lovi työl­li­syy­teen pai­kat­tai­siin. Tuos­sa Ylen artik­ke­lis­sa työl­li­syys­vai­ku­tus arvioi­daan 300000 ihmi­sek­si: https://yle.fi/uutiset/3–10025698

      14. Gona­mies: Ei, mis­tä ihmees­tä tuon sait pää­hä­si? Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Valt­ran työ­paik­ko­jen täh­den. Koko maa­ta­lous­sek­to­rin työ­paik­ko­jen täh­den kan­nat­taa. Ihan samal­la tavoin, kuin esi­mer­kik­si E‑Korean kan­nat­taa mak­saa yli 40 pro­sent­tia telak­ka­tu­kia. Ei sik­si, että muu­ta­ma tuhat telak­ka­hit­sa­ria työl­lis­tyi­si, vaan sik­si, että koko klus­te­ri tuot­taa kansantaloudelle. 

        Kas kun kan­san­ta­lous ei ole yri­tys. Yri­tys voi peri­aat­tees­sa sanee­ra­ta hei­kos­ti tuot­ta­vat työn­te­ki­jät pelol­le, sil­lä yri­tys ei jou­du sen jäl­keen kehit­tä­mään sanee­ra­tuil­le mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Yri­tys ei jou­du mak­sa­maan sosi­aa­li­tu­kia sanee­ra­tuil­le, ei uudel­leen­kou­lut­ta­maan, eikä mureh­ti­maan, löy­tyy­kö sanee­ra­tuil­le sen­kään ver­taa tuot­ta­vaa työ­tä myöhemmin.

        Koti­mai­sen elin­tar­vi­ke­ket­jun työ­voi­ma liik­kuu sadois­sa tuhan­sis­sa suo­raan. Välil­li­nen työl­lis­tä­vyys on tie­ten­kin vie­lä isom­pi, kun tuos­ta ket­jus­ta palk­kan­sa saa­vat työl­lis­tä­vät muita. 

        Mikä­li maa­ta­lous jos­tain syys­tä lyö­täi­siin lihoik­si, haluai­sin todel­la näh­dä sen suun­ni­tel­man, jol­la lovi työl­li­syy­teen pai­kat­tai­siin. Tuos­sa Ylen artik­ke­lis­sa työl­li­syys­vai­ku­tus arvioi­daan 300000 ihmi­sek­si: https://yle.fi/uutiset/3–10025698

        Itse nos­tit täs­sä kom­men­tis­sa­si esil­le sen idean, että Valt­ran trak­to­ri­teh­das on Suo­mes­sa vaan, kos­ka meil­lä on maa­ta­lout­ta. Sik­si halusin nos­taa sen esil­le, kos­ka se ei mie­les­tä­ni ole lähel­lä­kään jär­ke­vää perus­tet­ta käyt­tää kan­sa­kun­nan varo­ja maan­vil­je­lyn tuke­mi­seen näil­lä levey­sas­teil­la (muis­taak­se­ni ei tar­vit­se men­nä Tal­lin­naa kau­em­mak­si niin kas­vu­kausi on jo 10 päi­vää pidem­pi). Ainoa minun mie­les­tä­ni jär­ke­vä perus­te on nime­no­maan varau­tu­mi­nen isom­paan konflik­tiin, mut­ta tois­ta kom­ment­tia tähän blo­giin kir­joit­taes­sa­ni herä­sin miet­ti­mään, että onko sekään mil­lään tasol­la todel­li­suut­ta täl­lä het­kel­lä nykyi­sil­lä tuil­la ja maa­ta­lou­den painotuksilla.

        Tie­tä­mät­tä yhtään sen tar­kem­min miten Yle on tämän 300 000 las­ke­nut, on minus­ta tur­ha spe­ku­loi­da sil­lä luvul­la. Itsel­le­ni se kuu­los­taa kovin isol­ta, kos­ka se tar­koit­tai­si, että mel­kein joka kah­dek­sas suo­ma­lai­nen työs­sä­käy­vä oli­si töis­sä vain ja ainoas­taan, kos­ka meil­lä edel­leen maa­ta vil­jel­lään. Ihan ver­tai­lun vuok­si se oli­si noin puo­let sii­tä pal­jon meil­lä jul­ki­nen sek­to­ri työl­lis­tää, ja mei­dän jul­kis­ta sek­to­ria monet pitä­vät aika suu­re­na. Jos meil­lä oikeas­ti on tämä tilan­ne, mei­dän kan­nat­taa teh­dä par­haam­me pie­nen­tääk­sem­me sii­tä työl­lis­ty­vien mää­rää, kos­ka kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta maan vil­je­le­mi­nen on hyvin mata­lan jalos­tusas­teen toimintaa.

      15. Gona­mies: Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Valt­ran työ­paik­ko­jen täh­den. Koko maa­ta­lous­sek­to­rin työ­paik­ko­jen täh­den kannattaa.

        Ei mie­les­tä­ni kan­na­ta. Työ­pai­kat eivät ole koko kan­san­ta­lou­del­le hyö­ty vaan kulu. Mah­dol­li­nen kan­san­ta­lou­del­le on tuo­tet­tu arvon­li­sä (eivät­kä käy­te­tyt työ­tun­nit) tai ehkä vie­lä parem­min yli­jää­mä. Jos tuo­tan­to ei ilman tukiai­sia pär­jää, ei sen tuke­mi­nen ole kan­san­ta­lou­del­le hyödyllistä.

      16. Ossi Sare­so­ja: Jos tuo­tan­to ei ilman tukiai­sia pär­jää, ei sen tuke­mi­nen ole kan­san­ta­lou­del­le hyödyllistä.

        Onko­han täs­sä aja­tel­mas­sa vir­he? Voi­han nimit­täin olla niin, että maa­jus­si tuot­taa todel­lis­ta arvon­li­sää työl­lään mut­ta saa työs­tään niin pie­nen kor­vauk­sen (esim. myyn­ti­voi­ton), että hän ei sil­lä pär­jää. Sil­loin maa­jus­sia kan­nat­taa tukea, jot­ta hän mie­luum­min tekee työ­tään, kuin on teke­mät­tä mitään.

      17. Aika aja­tel­la: Onko­han täs­sä aja­tel­mas­sa vir­he? Voi­han nimit­täin olla niin, että maa­jus­si tuot­taa todel­lis­ta arvon­li­sää työl­lään mut­ta saa työs­tään niin pie­nen kor­vauk­sen (esim. myyn­ti­voi­ton), että hän ei sil­lä pär­jää. Sil­loin maa­jus­sia kan­nat­taa tukea, jot­ta hän mie­luum­min tekee työ­tään, kuin on teke­mät­tä mitään.

        No mihin maa­jus­sin “yri­tys­tä” sit­ten tar­vi­taan? Se on kum­mal­lis­ta, että tap­piot sosia­li­soi­daan, mut­ta jos maa­jus­si sat­tuu­kin teke­mään voit­toa, niin hän saa pitää voiton.

        Logii­kal­la­si kaik­ki maa­jus­sien voi­tot pitäi­si taka­va­ri­koi­da valtioille.

        Tuki­po­li­tiik­ka on niin lop­puun kalut­tu luu kuin voi vain olla.

        Mark­ki­na­ta­lout­ta maa­ta­lou­teen ja nopeas­ti. Luo­vaa tuhoa! Pien­ten toi­mi­joi­den aika on ohit­se ja maa­ta­lou­den pitää omak­sua oikei­den yri­tyk­sien toimintaperiaatteet.

        On käsit­tä­mä­tön­tä, että luku­mää­räl­li­ses­ti val­tao­sa Suo­mes­sa sijait­se­vas­ta ruu­an­tuo­tan­nos­ta on edel­leen­kin kou­lu­ja­käy­mät­tö­mien perä­kam­ma­rin poi­kien käsis­sä. Jos joku asia ei onnis­tu, niin tar­tu­taan vii­na­pul­loon ja hau­lik­koon. Kar­jan anne­taan kuol­la näl­kään ja pel­to­jen men­nä pilal­le. Muu­ta­ma has­su sivu for­maa­lia teks­tiä aiheut­taa maailmanlopun.

        Oikeis­sa yri­tyk­sis­sä talous­hal­lin­to ja hal­lin­to yli­pää­tän­sä on osoi­tet­tu sen hal­lit­se­vil­le asian­tun­ti­joil­le. Ei bolshevikki-talonpojille.

        Star­tUp gen­ren kan­nat­tai­si ymmär­tää maa­ta­lou­den mah­dol­li­suu­det: kyp­siä ja täy­sin päin per­set­tä hoi­det­tu­ja tilo­ja on maa täyn­nä. Osta­kaa pilk­ka­hin­taan pois, omak­su­kaa moder­ni tek­no­lo­gia, hank­ki­kaa työ­voi­ma ulko­mail­ta, kou­lut­ta­kaa työ­voi­ma ja jat­ko­ja­los­ta­kaa ruu­as­ta muu­ta­kin kuin HK:n sinistä.

      18. <blockquo­te cite=

        Ei bolshevikki-talonpojille.

        Nyt kun on saa­tu näin kova maa­ta­lous­asian­tun­ti­ja kuin Futu­re Mat­ters lin­joil­le, niin ker­ro ihmees­sä lisää Suo­men bolshevikki-talonpojista.

      19. Aika aja­tel­la: Voi­han nimit­täin olla niin, että maa­jus­si tuot­taa todel­lis­ta arvon­li­sää työl­lään mut­ta saa työs­tään niin pie­nen kor­vauk­sen (esim. myyn­ti­voi­ton), että hän ei sil­lä pärjää. 

        Nimi­merk­ki Gona­mies puhui nime­no­maan työ­pai­kois­ta. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta nime­no­maan arvon­li­sä on mer­ki­tyk­sel­li­nen eikä sil­lä vält­tä­mät­tä ole mitään teke­mis­tä työ­paik­ko­jen mää­rän kans­sa (ja tosi­aan itse työ­hän on kulu eikä hyöty).

        Nyt kui­ten­kin vai­kut­taa sil­tä, ettei myös­kään arvon­li­sä ole tar­peek­si suu­ri (ja nykyi­sel­lään tuet mii­nus­tet­tu­na itsea­sias­sa nega­tii­vi­nen). Jos tuot­teet oli­si­vat hyö­dyl­li­siä, oltai­siin niis­tä val­mii­ta myös mak­sa­maan. Poik­keuk­se­na on, jos hyö­tyä tulee jol­le­kin kol­man­nel­le osa­puo­lel­le, eli on posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Maa­ta­lou­den tapauk­ses­sa täl­lais­ta voi­nee olla lähin­nä huol­to­var­muus. Täl­lä­kään ei kui­ten­kaan ole mitään teke­mis­tä työ­paik­ko­jen kans­sa ja monet tuet (vaik­ka chi­lin kas­va­tuk­sel­le) ovat sel­lai­sia, ettei nii­tä voi mis­sään mie­les­sä perus­tel­la huoltovarmuudella.

      20. Ossi Sare­so­ja:
        Nyt kui­ten­kin vai­kut­taa sil­tä, ettei myös­kään arvon­li­sä ole tar­peek­si suu­ri (ja nykyi­sel­lään tuet mii­nus­tet­tu­na itsea­sias­sa nega­tii­vi­nen). Jos tuot­teet oli­si­vat hyö­dyl­li­siä, oltai­siin niis­tä val­mii­ta myös mak­sa­maan. Poik­keuk­se­na on, jos hyö­tyä tulee jol­le­kin kol­man­nel­le osa­puo­lel­le, eli on posi­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia. 

        Tuot­teen mark­ki­na­hin­ta ei tai­da riit­tää kuvaa­maan tuotteen/tuotannon hyö­tyä kan­san­ta­lou­del­le. Mark­ki­na­hin­ta näyt­tää nimit­täin jät­tä­vän huo­miot­ta sen, että maa­jus­sil­le joka tapauk­ses­sa taa­taan toi­meen­tu­lo kan­san­ta­lout­ta rasit­ta­vien tulon­siir­to­jen, kuten työt­tö­myys­tur­van, kaut­ta. Työ­tön maa­jus­si ei tuo­ta arvon­li­sää eikä siten kas­va­ta koko­nais­kak­kua, mut­ta toki syö kakus­ta vähin­tään mini­mio­san kai­kis­sa tapauk­sis­sa. Tuke­mal­la koko­nais­kak­ku kas­vaa. Kiis­tät­kö tämän teesin?

      21. Aika aja­tel­la: Kiis­tät­kö tämän teesin?

        Kiis­tän aina­kin kah­des­ta syystä:

        1) Jos Osmon data pitää paik­kan­sa, on maan­vil­je­li­jöi­den tulot (ja siten net­toar­von­li­sä) tuet mii­nus­tet­tu­na nega­tii­vi­nen. (Lisäk­si arvon­li­sää parem­pi mit­ta­ri kakun kas­vul­le oli­si yli­jää­mä, jos­sa siis huo­mioi­daan myös se, että vil­je­li­jän työ on myös kustannus.)

        2) Vaik­ka tuki kat­soit­tai­siin tuol­la taval­la hyväk­si, ei ole syy­tä kes­kit­tää tukea yhdel­le alal­le. Parem­pi oli­si vain tukea (vaik­ka samal­la sum­mal­la) kaik­kia alo­ja tasai­ses­ti vaik­ka palk­ka­sub­ven­tiol­la tai veronalennuksella.

      22. Ossi Sare­so­ja: Kiis­tän aina­kin kah­des­ta syystä:

        1) Jos Osmon data pitää paik­kan­sa, on maan­vil­je­li­jöi­den tulot (ja siten net­toar­von­li­sä) tuet mii­nus­tet­tu­na nega­tii­vi­nen. (Lisäk­si arvon­li­sää parem­pi mit­ta­ri kakun kas­vul­le oli­si yli­jää­mä, jos­sa siis huo­mioi­daan myös se, että vil­je­li­jän työ on myös kustannus.)

        Tar­koit­ta­net, että yksi­kin nois­ta kah­des­ta syys­tä oli­si mie­les­tä­si riit­tä­vä tee­sin kiis­tä­mi­seen. Tar­kas­tel­laan sik­si ensim­mäis­tä syy­tä. Alla on kak­si vaih­toeh­toa, jot­ka ymmär­ryk­se­ni mukaan sopi­vat blo­gis­tin esit­tä­miin lukui­hin; kor­jaat­han, jos olen mie­les­tä­si ymmär­tä­nyt väärin.

        Vaih­toeh­to 1 (maa­ta­lous­tu­ki):
        Maa­ta­lous­tu­ki: 200.
        Arvon­li­sä: 100.
        Vil­je­li­jän tulo: 150.
        Työt­tö­myys-/toi­meen­tu­lo­tu­ki: 0.

        Vaih­toeh­to 2 (ei maataloustukea):
        Maa­ta­lous­tu­ki: 0.
        Arvon­li­sä: 0.
        Vil­je­li­jän tulo: 0.
        Työt­tö­myys-/toi­meen­tu­lo­tu­ki: 150.

        Eikö täs­sä esi­mer­kis­sä tuke­mi­nen kan­na­ta kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti? Eroa tuli 50 yksikköä.

      23. Aika aja­tel­la: kor­jaat­han, jos olen mie­les­tä­si ymmär­tä­nyt väärin

        Minun tul­kin­ta­ni luvuis­ta oli:

        Maa­ta­lous­tu­ki: 200.
        Vil­je­li­jän tulo: 100.
        Arvon­li­sä (kun tuet on vähen­net­ty): ‑100.

      24. Ossi Sare­so­ja: Minun tul­kin­ta­ni luvuis­ta oli:

        Maa­ta­lous­tu­ki: 200.
        Vil­je­li­jän tulo: 100.
        Arvon­li­sä (kun tuet on vähen­net­ty): ‑100.

        Ahaa, siis vil­je­li­jän tulo on täs­mäl­leen sama kuin arvon­li­sä. Täs­sä tapauk­ses­sa on tosi­aan kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta se ja sama, mak­se­taan­ko maa­ta­lous­tu­kea vai lope­te­taan­ko vil­je­ly ja mak­se­taan sääs­ty­nyt sum­ma työt­tö­mäl­le enti­sel­le vil­je­li­jäl­le. Muut näkö­koh­dat rat­kai­se­vat, kum­pi vaih­toeh­to on parempi.

      25. Aika aja­tel­la: Ahaa, siis vil­je­li­jän tulo on täs­mäl­leen sama kuin arvonlisä.

        Ei vaan siis minun tul­kin­ta­ni mukaan vil­je­li­jän tulo on posi­tii­vi­nen mut­ta arvon­li­sä nega­tii­vi­nen. Eli tulot myyn­nis­tä ovat pie­nem­mät kuin kus­tan­nuk­set, ja koko­nais­tu­lot ovat posi­tii­vi­sia vain tukien ansios­ta. En toki takaa, että tul­kin­ta­ni oli oikea.

      26. Ossi Sare­so­ja: Ei vaan siis minun tul­kin­ta­ni mukaan vil­je­li­jän tulo on posi­tii­vi­nen mut­ta arvon­li­sä nega­tii­vi­nen. Eli tulot myyn­nis­tä ovat pie­nem­mät kuin kus­tan­nuk­set, ja koko­nais­tu­lot ovat posi­tii­vi­sia vain tukien ansios­ta. En toki takaa, että tul­kin­ta­ni oli oikea.

        Maa­ta­lous­tuo­tan­toa on useam­paa sort­tia. Tuo­tet­tu arvon­li­sä vaih­te­lee aloit­tain, kuten myös tuet.

        Läh­tö­koh­ta­na pitäi­si var­maan pitää tuis­ta puh­dis­tet­tua tuo­tan­non arvoa. Mut­ta se pitäi­si teh­dä yhtä­lail­la maa­han­tuon­nil­le kuin omal­le tuo­tan­nol­le­kin. Jos tuet puh­dis­tet­tai­siin maa­han­tuon­nis­sa val­tion peri­män mak­sun muo­dos­sa, oli­si kil­pai­lua­se­tel­ma Suo­men oman tuo­tan­non ja tuon­nin välil­lä rei­lu. Toki lisäk­si pitäi­si huo­mioi­da ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set (tuon­nis­sa mais­ta jois­sa maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia ei huo­mioi­da kuten Suo­mes­sa pitäi­si siis rajal­la lisä­tä ympä­ris­tö­hait­ta­mak­su kor­jaa­maan tilan­ne mark­ki­naeh­toi­sek­si) ja var­mas­ti mon­ta muu­ta­kin asiaa.
        Käy­tän­nös­sä maa­ta­lous­tuo­tan­to ei siis mis­sään ole mark­ki­naeh­tois­ta, kaik­kial­la sitä tue­taan taval­la tai toi­sel­la, eikä mark­ki­na­hin­taa näi­nol­len Suo­mes­sa­kaan saa­da sel­vil­le. Jos ei saa­da sel­vil­le mark­ki­na­hin­taa, ei myös­kään saa­da sel­vil­le maa­ta­lou­den tuot­ta­maa arvon­li­säys­tä. Olen kui­ten­kin vakuut­tu­nut sii­tä, että maa­ta­lou­den arvon­li­säys on posi­tii­vi­nen: ruo­ka on vält­tä­mät­tö­myys, ilman ruo­kaa emme tuo­ta mitään muu­ta­kaan. Kaik­ki maa­ta­lous­tuot­teet eivät toki ole välttämättömiä.
        Maa­ta­lous­tuo­tan­non arvon­li­sä saa­daan näyt­tä­mään nega­tii­vi­sel­ta siten, että mark­ki­na­hin­nak­si väi­te­tään sitä hin­taa joka muo­dos­tuu tukien avul­la. Jos tukia ei oli­si, elin­tar­vi­ke­tuot­ta­jat mak­sai­si­vat kor­keam­paa hin­taa. Maa­ta­lous­tuo­tan­non tuet siis alen­ta­vat elin­tar­vi­ke­tuot­ta­jien mak­sa­mia tuot­ta­ja­hin­to­ja, joka ei tar­koi­ta, että­kö tuki koko­nai­suu­des­saan valui­si kulut­ta­ja­hin­toi­hin asti. Kulut­ta­ja­hin­nois­sa kun raa­ka-ainei­den osuus on kovin pieni.

        Suo­mes­sa ilmas­to takaa aina­kin vil­je­lyn osal­la pie­nem­män tuo­ton heh­taa­ril­ta kuin hie­man ete­läm­pä­nä (jo Puo­la on ilmas­tol­taan parem­pi). Suo­mes­sa vil­je­ly­me­ne­tel­mät saat­ta­vat olla tehok­kaam­pia kuin Puo­las­sa, mut­ta tus­kin sen parem­pia kuin vaik­ka­pa Rans­kas­sa. Vil­je­ly­alaa­kin Rans­kas­sa on enem­män, joten tuo­tan­to­mää­rän pitäi­si suh­tees­sa väki­lu­kuun olla vie­lä korkeampi.
        Suo­mes­sa tuo­tet­tu vil­ja on laa­dul­li­ses­ti parem­paa kuin EU:ssa kes­ki­mää­rin, ja sii­tä saa­daan parem­pi hin­ta. Tämä joh­tuu tuo­tan­to­men­te­le­mis­tä. En tie­dä onko se parem­pi hin­ta niin pal­jon parem­pi, että se kat­taa laa­dun tuot­ta­mi­sen kustannukset.

        En tun­ne soke­ri­juu­rik­kai­den tuo­tan­toa, enkä muu­ta­kaan kas­vis­ten ja vihan­nes­ten tuo­tan­toa, mut­ta ylei­ses­ti ottaen juu­rik­kais­sa ilmas­to­hait­ta on suh­teel­li­ses­ti pie­nem­pi kuin viljassa.

        Kar­jan osal­ta en tie­dä ilmas­ton mer­ki­tyk­ses­tä. Enkä hinnoista.

        Suo­mes­sa tuo­tet­tu mai­to on laa­dul­li­ses­ti parem­paa kuin EU:ssa kes­ki­mää­rin, ja sii­tä saa­daan parem­pi hin­ta. Mai­don tuo­tan­to on käsit­tääk­se­ni arvon­li­säyk­sel­tään posi­tii­vis­ta, eli tuot­ta­jal­le jää käteen noin kol­me sent­tiä lit­ral­ta par­haan laa­tu­luo­kan mai­dos­sa. Plus tuo­tan­to­tu­ki muu­ta­ma sent­ti lit­ral­ta. Joil­lain tuot­ta­jil­la var­mas­ti hie­man enem­män, joil­lain hie­man vähemmän.
        Mai­don hin­taa tosin pai­naa nyt se, että EU:n mai­to­jau­heen tukios­tot ovat joh­ta­neet tuo­tan­non kas­vuun Kes­ki-Euroo­pas­sa, joka ei var­mas­ti ollut tar­koi­tuk­se­na (mai­to­jau­heen osta­mi­nen varas­toon vain mai­don tuo­tan­non tuke­mis­tar­koi­tuk­ses­sa on tyh­mä tapa tukea tuo­tan­toa, sil­lä se koh­dis­tuu hal­vim­paan osaan mai­toa jol­la ei vält­tä­mät­tä ole aidos­ti arvoa enem­pää kuin kom­pos­toin­ti tuot­taa). Kun­han tämä ongel­ma on rat­kais­tu joten­kin (ehkä se mai­to­jau­he pol­te­taan ener­giak­si kuten tääl­lä on tapa­na teh­dä kai­kel­le mitä on lii­kaa ihan arvos­ta riip­pu­mat­ta) ja kes­ki­sen Euroo­pan tuo­tan­to­y­li­jää­mä pois­tuu kan­nat­ta­mat­to­ma­na, voi­daan Suo­men mai­don tuo­tan­non arvoa poh­tia taas paremmin.

      27. Vaik­ka lisäi­sim­me mosam­pi­ki­la­si­sen soke­rin hin­taan Mosam­pi­kin val­tion mak­sa­mat ylel­li­set tuo­tan­to­tuet, aika hekok­si kävi­si suo­ma­lai­sen soke­ri­juu­rik­kaan kilpailukyky.

      28. Ismo: Läh­tö­koh­ta­na pitäi­si var­maan pitää tuis­ta puh­dis­tet­tua tuo­tan­non arvoa. Mut­ta se pitäi­si teh­dä yhtä­lail­la maa­han­tuon­nil­le kuin omal­le tuotannollekin.

        Olen eri miel­tä. Suo­ma­lais­ten kan­nal­ta ei ole väliä, joh­tuu­ko ulko­mais­ten elin­tar­vik­kei­den hal­puus tuo­tan­non tehok­kuu­des­ta tai tuo­tan­to­te­ki­jöi­den hal­puu­des­ta vai­ko sit­ten tukiai­sis­ta. Yhtä hyvin hyö­dym­me hal­vois­ta tue­tuis­ta ulko­mai­sis­ta elin­tar­vik­keis­ta (jos­kin tie­ten­kin ulko­mais­ten veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la). Se ei toki ehkä ole suo­ma­lais­ten vil­je­li­jöi­den mie­les­tä kovin ilois­ta, vaik­ka suo­ma­lai­set sel­lai­ses­ta kes­ki­mää­rin hyötyisivätkin.

        (Sivuu­tan täs­sä yksin­ker­tai­suu­den vuok­si huol­to­var­muusar­gu­men­tin. Sitä on kui­ten­kin käsi­tel­ty muis­sa kommenteissa.)

        Ismo: Käy­tän­nös­sä maa­ta­lous­tuo­tan­to ei siis mis­sään ole mark­ki­naeh­tois­ta, kaik­kial­la sitä tue­taan taval­la tai toi­sel­la, eikä mark­ki­na­hin­taa näi­nol­len Suo­mes­sa­kaan saa­da sel­vil­le. Jos ei saa­da sel­vil­le mark­ki­na­hin­taa, ei myös­kään saa­da sel­vil­le maa­ta­lou­den tuot­ta­maa arvonlisäystä.

        Täs­tä­kin olen eri miel­tä. Jos elin­tar­vik­kei­ta tuo­te­taan lii­kaa tukiais­ten vuok­si, on aivan oikein, että arvon­li­sä vie­lä lisäk­si tuo­te­tuil­le elin­tar­vik­keil­le las­ke­taan pie­nek­si. Sik­si pitää käyt­tää nykyis­tä hin­taa eikä hin­taa, joka tuot­teil­la oli­si tuet­to­mas­sa maailmassa.

        Ratio­nal people think on the margin.”

      29. Ossi Sare­so­ja: Yhtä hyvin hyö­dym­me hal­vois­ta tue­tuis­ta ulko­mai­sis­ta elin­tar­vik­keis­ta (jos­kin tie­ten­kin ulko­mais­ten veron­mak­sa­jien kustannuksella). 

        Jos elin­tar­vik­kei­ta tuo­te­taan lii­kaa tukiais­ten vuok­si, on aivan oikein, että arvon­li­sä vie­lä lisäk­si tuo­te­tuil­le elin­tar­vik­keil­le las­ke­taan pie­nek­si. Sik­si pitää käyt­tää nykyis­tä hin­taa eikä hin­taa, joka tuot­teil­la oli­si tuet­to­mas­sa maailmassa.

        Kun maa­ta­lout­ta tue­taan eikä sil­le ase­te­ta rajoi­tuk­sia tai vaa­ti­muk­sia ympä­ris­töl­le tai yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­viin hait­toi­hin, ei voi väit­tää, että maa­ta­lous­tuot­tei­den mark­ki­nat oli­si­vat mark­ki­naeh­toi­ses­ti kil­pail­tu­ja. Emme voi väit­tää, että tuo­tan­non arvon­li­säys on nega­tii­vi­nen sen takia, että sii­tä saa­ta­va hin­ta ilman tukia on alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten sii­tä joh­tuen, että muu­al­la tuet on las­ket­tu mukaan ja alen­ta­vat myyntihintaa.
        Voim­me toki tode­ta, että haluam­me hyö­dyn­tää hal­vat hin­nat ilman, että tuem­me omaa maa­ta­lout­tam­me. Sii­nä pitää kui­ten­kin olla rehellinen:
        * Emme väli­tä hai­tois­ta ympä­ris­töl­le tai yhteis­kun­nal­le kun hai­tat eivät koh­dis­tu omaan pai­kal­li­seen ympä­ris­tööm­me tai yhteis­kun­taam­me. Hai­tat Afri­kas­sa ovat afrik­ka­lais­ten ongel­ma. Hai­tat Aasias­sa, Ame­ri­kas­sa, Austra­lias­sa ovat pai­kal­lis­ten ongel­ma. Hai­tat Rans­kas­sa, Puo­las­sa, ja muu­al­la Euroo­pas­sa ovat näi­den val­tioi­den ja kan­sa­lais­ten ongel­ma. Se, että vaa­dim­me omal­ta maa­ta­lou­del­tam­me hait­to­jen vähen­tä­mis­tä ei tar­koi­ta, että vas­tai­sim­me täs­tä aiheu­tu­vis­ta kuluis­ta tai, että voi­sim­me vaa­tia sitä muil­ta. Olem­me siis sitä miel­tä, ettei maa­ta­lou­den hai­toil­la saa olla vai­ku­tus­ta hin­taan. Näi­nol­len suo­ma­lai­nen maa­ta­lous on väis­tä­mät­tä kal­liim­paa kuin maa­ta­lous val­tios­sa jos­sa hait­to­ja ei yhtä suu­res­ti vaa­di­ta mini­moi­ta­van, ja kos­ka vain hin­nal­la on väliä, suo­ma­lai­nen maa­ta­lous mie­les­täm­me on huo­nom­paa kuin enem­män hait­to­ja aiheut­ta­va maa­ta­lous muu­al­la niin kau­an kuin hai­tat siel­lä muu­al­la pysy­vät pois­sa Suomesta.
        * Emme me oikeas­ti ole maa­ta­lou­den hait­to­ja hin­noi­tel­leet ennen­kään. Olen sitä miel­tä, että niin ympä­ris­töl­le kuin yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­vat hai­tat /pitäisi/ vähin­tään osoit­taa ja mie­luum­min hin­noi­tel­la. Mark­ki­na­ta­lous ei sitä tee, kyl­lä se on val­tion (tai yli­kan­sal­li­sen toi­mi­jan kuten EU) vas­tuul­la teh­dä. Se on teh­tä­vä aivan yhtä­lail­la tuon­nil­le kuin omal­le­kin tuo­tan­nol­le. Jos siis haluam­me naut­tia mata­lis­ta hin­nois­ta, teh­kääm­me se tie­täen miten ne hin­nat on niin alas painettu.
        * Ymmär­räm­me, että maa­ta­lout­ta tue­taan talou­del­li­ses­ti suu­res­sa osas­sa maa­il­maa. Täs­tä joh­tuen maa­ta­lous­tuo­tan­to on niin suur­ta, että osa kysyn­näs­tä on kei­no­te­kois­ta, ole­mas­sa vain joh­tuen sii­tä, että hin­nat ovat alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten. Kos­ka maa­ta­lous (kuten muu­kin tuo­tan­to) on glo­baa­lia, ymmär­räm­me sen, että hin­ta mää­räy­tyy hal­vim­man mukaan. Sii­nä mis­sä muu­al­la maa­ta­lout­ta halu­taan pitää, emme me kat­so maa­ta­lou­del­la ole­van muu­ta arvoa kuin tuo­tan­non myyntihinta.
        * Kuten hait­to­jen­kin koh­dal­la, on mie­les­tä­ni tuet kyet­tä­vä osoit­ta­maan. Jos emme tue omaa maa­ta­lout­tam­me, pitäi­si pake­tis­sa ruot­sa­lais­ta voi­ta lukea myös “sisäl­tää ruot­sin val­tion tukea maa­ta­lou­del­le 20 sent­tiä” (tai pal­jon­ko se sit­ten onkin). Kulut­ta­ja ei voi teh­dä valin­to­ja ellei tie­toa ole, joten jos haluam­me kulut­ta­jan päät­tä­vän pal­jon­ko maa­ta­lous­tuo­tan­to Suo­mes­sa saa mak­saa, pitää tie­to tar­jo­ta kulut­ta­jal­le hel­pos­ti ymmär­ret­tä­väs­sä muo­dos­sa. Jos emme tie­toa kulut­ta­jal­le tar­joa, ei valin­to­ja tee kulut­ta­ja vaan val­tio. Maa­ta­lou­den tukien pois­tos­sa val­tio siis päät­täi­si maa­ta­lou­den lopet­ta­mi­ses­ta Suo­mes­sa, eikä kulut­ta­jal­la oli­si mitään mah­dol­li­suut­ta teh­dä tosia­sial­lis­ta tie­toon poh­jaa­vaa valin­taa toisin.
        * Sil­tä osin kuin pidäm­me maa­ta­lout­ta arvok­kaa­na tuem­me suo­raan arvoa tuot­ta­vaa toi­min­taa: esim. maa­seu­tu­ma­se­man tai bio­too­pin yllä­pi­don tuki ei ole maa­ta­lous­tuo­tan­non tuki vaan kor­vaus sii­tä, että mai­se­maa tai perin­ne­bio­toop­pia yllä­pi­de­tään. Jos kau­pal­li­nen maa­ta­lous on osal­taan tuke­nut näi­den mui­den arvo­jen toteu­tu­mis­ta (syner­giae­dut), hyväk­sym­me suo­raan arvoi­hin koh­dis­tu­vien tukien kas­vun kau­pal­li­sen maa­ta­lou­den pois­tues­sa. Mikä­li näin kas­va­neet tuet mah­dol­lis­ta­vat maa­ta­lou­den tapah­tu­van vaik­ka­pa maa­seu­tu­mai­se­man yllä­pi­don oheis­tuot­tee­na, ei tätä suo­raa tukea maa­seu­tu­mai­se­man yllä­pi­toon kui­ten­kaan voi pitää maa­ta­lous­tuo­tan­non tuke­na. Ei edes sil­loin, jos haluam­me maa­seu­tu­mai­se­man sisäl­tä­vän vil­ja­pel­to­ja — täl­löin­kin mak­sam­me siis sii­tä, että maa­seu­tu­mai­se­mas­sa on vil­ja­pel­to­ja ja tuot­ta­ja voi sit­ten itse päät­tää kan­nat­taa­ko se vil­ja jon­ka vil­je­lys­tä mak­se­taan tukea myy­dä vai ei, saa­den myyn­ti­hin­nan koko­naan itselleen.
        * Kat­som­me, että Suo­men maa­ta­lou­den teh­tä­vä­nä on jous­taa maa­il­man­laa­jui­sen tuo­tan­non mukaan, tuot­taen vain sil­loin kun tuo­tan­to muu­al­la on niin vähäis­tä, että hin­nat tuis­ta huo­li­mat­ta nouse­vat niin kor­keik­si, että tuo­tan­to Suo­mes­sa on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ilman tukia. Kos­ka maa­ta­lout­ta ei voi lisä­tä ja vähen­tää het­kel­li­sen tuo­tan­non mukaan, ei Suo­mes­sa käy­tän­nös­sä voi­si olla kau­pal­lis­ta maa­ta­lout­ta. Mah­dol­li­nen Suo­meen jää­vä maa­ta­lous toi­mi­si siis har­ras­te­poh­jal­ta tai pys­tyi­si mui­den arvo­jen avul­la saa­maan tukia jot­ka mah­dol­lis­ta­vat myös maa­ta­lous­tuo­tan­non jos­sain mit­ta­kaa­vas­sa. Koros­tan vie­lä sitä, että mie­les­täm­me se jous­ta­va vii­mei­nen tuo­tan­to tapah­tuu nime­no­maa Suo­mes­sa, ei jos­sain muu­al­la, ja kan­nat­ta­mat­to­muu­des­ta joh­tuen mie­luum­min pois­tam­me tuo­tan­toa Suo­mes­sa kuin jos­sain muu­al­la (suo­ma­lai­nen tuo­tan­to on vähä­ar­voi­sem­paa kuin tuo­tan­to muualla).
        * Kun tuo­tan­to Suo­mes­sa aje­taan alas, vähä­ar­voi­sin­ta kysyn­tää pois­tuu ja hin­nat nouse­vat hie­man. Hin­to­jen nousu ei ole ongel­ma, sil­lä sääs­ty­neet maa­ta­lou­den tuet ovat suu­rem­pia kuin entis­ten maa­ta­lous­tuot­ta­jien työt­tö­myy­den kulut ja täs­tä yli­jää­mäs­tä voi­daan halut­taes­sa käyt­tää osa hin­ta­tu­kiin joil­la hin­nat pide­tään enti­si­nä. Suu­rin osa sääs­töis­tä voi­daan käyt­tää val­tion ylei­siin menoi­hin, jol­loin koko­nai­suu­des­sa saam­me enem­män hyö­tyä ja onnel­li­suut­ta sii­tä, ettei meil­lä ole omaa maa­ta­lout­ta vaan nau­tim­me mui­den mai­den maa­ta­lou­den tuista.
        * Ilman omaa tuo­tan­toa emme voi vai­kut­taa tuo­tan­non tai tuot­tei­den laa­tuun muu­ten kuin hyvin ylei­sel­lä tasol­la. Kei­nom­me ovat ensi­si­jai­ses­ti kulut­ta­ja­myyn­nil­le ase­tet­ta­vat vaa­ti­muk­set kos­kien tuot­tei­den tur­val­li­suut­ta. Kuten nyky­ään­kin, muut vaa­ti­muk­set nojaa­vat kulut­ta­jan haluun mak­saa enem­män jos­tain tuo­tan­to­ta­vas­ta (esim. luomu).
        * Ilman omaa tuo­tan­toa ei lie­ne mitään syy­tä mik­si elin­tar­vi­ke­teol­li­suus­kaan toi­mi­si Suo­mes­sa. Jos raa­ka-aineet tule­vat muu­al­ta, ei tuo­tet­ta voi myy­dä suo­ma­lai­se­na kui­ten­kaan, joten hal­vem­mak­si tulee siir­tää teh­taat lähem­mäs raa­ka-ainei­ta. Bal­ti­aan, Puo­laan, hal­vem­man työ­voi­man ja vähäi­sem­pien kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vien vaa­ti­mus­ten maihin.
        * Eräs kiin­nos­ta­va kysy­mys lie­nee, meni­si­kö arvo­kas tuo­tan­to bul­kin muka­na. Kan­nat­tai­si­ko lähi- tai luo­mu­tuo­tan­to? Kyse on siis huo­mat­ta­vas­ti (>50%) taval­lis­ta kal­liim­mis­ta tuot­teis­ta ja pie­nes­tä talou­del­li­ses­ti hyvin­voi­vas­ta osas­ta väes­töä joka mak­saa enem­män jos­tain taval­li­ses­ta poik­kea­vas­ta tuo­tan­nos­ta. Kun hin­ta on val­miik­si mer­kit­tä­väs­ti perus­laa­tua kor­keam­pi, voi­si tukien osuu­den olet­taa ole­van pie­nem­pi, jol­loin tukien pois­tu­mi­sen vai­ku­tuk­sen hin­taan pitäi­si olla pie­ni, ja ylei­sen hin­ta­ta­son hie­noi­sen nousun edel­leen pie­nen­tää suh­teel­lis­ta hin­to­jen nousua. Toi­saal­ta, suo­ma­lai­nen voi ostaa ruot­sa­lai­sen luo­mu­tuot­teen aivan yhtä hyvin kuin suo­ma­lai­sen­kin, joten todel­li­nen kysyn­tä suo­ma­lai­sel­le tuo­tan­nol­le tus­kin oli­si yli nykyis­ten ruo­ka­pii­rien & suo­ra­myyn­nin mää­rän (koti­ta­lou­det jot­ka jo nyt näke­vät eri­tyis­tä vai­vaa sen eteen, että saa­vat tiet­ty­jen tuot­ta­jien tiet­ty­jä tuotteita).
        * Mikään ei tapah­du tyh­jiös­sä, mut­ta koko­nais­vai­ku­tus­ten arvioin­ti vaa­ti­si tut­ki­mus­ta eikä tapah­du blogikommentissa.
        * Onko kalas­tus rin­nas­tet­ta­vis­sa maa­ta­lou­teen? Poron­hoi­to? Muu alkutuotanto?

        Jäl­jel­le jää vie­lä kysy­mys sii­tä, mikä on maa­ta­lous­tu­kien tuot­ta­vuus suh­tees­sa mui­hin tukiin. Voi­nem­me olet­taa, että maa­ta­lous­tu­kien pois­ta­mi­nen vält­tä­mät­tä vaa­ti­si myös kaik­kien yri­tys­tu­kien pois­ta­mis­ta (suu­rin osa yri­tys­tuis­ta on kui­ten­kin joko hai­tal­li­sia tai huo­nos­ti tuot­ta­via). Lisäk­si olen sitä miel­tä, että urhei­lul­le jaet­ta­va tuki pitää pois­taa ennen maa­ta­lou­den tukien pois­toa ellei joku pys­ty osoit­ta­maan sen tuot­ta­maan talou­del­lis­ta tai muu­ta hyö­tyä joka on suu­rem­pi kuin maa­ta­lou­den tukien tuo­ma. Ole­tet­ta­vas­ti jokai­nen muu­kin nime­ää joi­tain tukia joi­ta halu­aa pois­tet­ta­vak­si ennen maa­ta­lous­tu­kia, joten pitäi­si oikeas­taan saa­da osoi­tet­tua hyö­ty kai­kis­ta val­tion bud­je­tin menoista.

        Kun­han ruo­ka val­mis­te­taan jat­ku­val­la pro­ses­sil­la bio­reak­to­reis­sa, voi­daan kaik­ki tuki ruo­an tuo­tan­toon liit­tyen pois­taa. Jos joku sen jäl­keen halu­aa jotain “aitoa ruo­kaa”, voi mak­saa sen koko­naan itse.

      30. Mihin perus­tuu väi­te, että Suo­men maa­ta­lous oli­si joten­kin ympä­ris­tö­vas­tuul­li­sem­paa kuin mui­den mai­den ja eri­tyi­ses­ti, mitä pel­to­vil­je­lyl­lä on teke­mis­tä luon­non moni­muo­toi­suu­den kans­sa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaa­ti oikeut­ta jat­kaa mehi­läis­ten tap­pa­mis­ta neo­ni­ko­ti­noi­deil­la, kun muut oli­vat jo sii­tä luopummassa?
        Tuon oma­va­rai­suusar­gu­men­tin alle­kir­joi­tan, mut­ta Suo­men pel­toa­las­ta 70 % pal­vel­lee kotie­läin­tuo­tan­toa. Lenk­ki­mak­ka­ras­ta­ko se oma­va­rai­suus on kiin­ni. Niin kau­an, kun meil­lä tue­taan soke­rin vil­je­lyä soke­ri­ki­loa koh­den yli­voi­mai­ses­ti enem­män kuin mis­sään muu­al­la, en alla­kir­joi­ta väi­tet­tä, että maa­ta­lous­tues­sa oli­si kyse krii­sia­jan omavaraisuudesta.
        Elä­män­muo­dos­ta kyl­lä, mut­ta sitä taas nämä robot­ti­na­ve­tat eivät oikein vastaa.

      31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mihin perus­tuu väi­te, että Suo­men maa­ta­lous oli­si joten­kin ympä­ris­tö­vas­tuul­li­sem­paa kuin mui­den mai­den ja eri­tyi­ses­ti, mitä pel­to­vil­je­lyl­lä on teke­mis­tä luon­non moni­muo­toi­suu­den kans­sa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaa­ti oikeut­ta jat­kaa mehi­läis­ten tap­pa­mis­ta neo­ni­ko­ti­noi­deil­la, kun muut oli­vat jo sii­tä luopummassa?
        Tuon oma­va­rai­suusar­gu­men­tin alle­kir­joi­tan, mut­ta Suo­men pel­toa­las­ta 70 % pal­vel­lee kotie­läin­tuo­tan­toa. Lenk­ki­mak­ka­ras­ta­ko se oma­va­rai­suus on kiin­ni. Niin kau­an, kun meil­lä tue­taan soke­rin vil­je­lyä soke­ri­ki­loa koh­den yli­voi­mai­ses­ti enem­män kuin mis­sään muu­al­la, en alla­kir­joi­ta väi­tet­tä, että maa­ta­lous­tues­sa oli­si kyse krii­sia­jan omavaraisuudesta.
        Elä­män­muo­dos­ta kyl­lä, mut­ta sitä taas nämä robot­ti­na­ve­tat eivät oikein vastaa.

        Mitä enem­män tätä oma­va­rai­suut­ta mie­tin, sitä vakuut­tu­nem­mak­si tulen sii­tä, että mei­dän tar­vit­si­si yhteis­kun­ta­na teh­dä / rahoit­taa joku tut­ki­mus sii­tä, että onko mei­dän maa­ta­lous oikeas­ti mil­lään tasol­la kyke­ne­vä vas­taa­maan mei­dän krii­sia­jan oma­va­rai­suu­des­ta. Julis­te­taan tulos vaan salai­sek­si ja anne­taan vaan päät­tä­jien se lukea, tus­kin sitä tar­vit­see kenel­le­kään ker­toa, mut­ta jos krii­si vaik­ka nyt alkai­si, niin:

        1) Mei­dän koko maa­ta­lous on viri­tet­ty tuot­ta­maan aivan vää­riä asioi­ta ja vuo­si­kier­ron takia aikai­sin­taan vuo­den pääs­tä meil­lä oli­si jon­kin­lai­nen mah­dol­li­suus olla kor­jat­tu tätä viri­tys­tä -> onnis­tuu­ko tämä pain­opis­teen vaih­to oikeas­ti kuin­ka nopeas­ti, saa­daan­ko nykyi­set rehu­vil­jel­mät muu­tet­tua vuo­des­sa peru­na­pel­loik­si (tai mikä nyt oli­si krii­siai­ka­na eri­tyi­sen hyvä vil­jel­tä­vä kasvi)?

        2) Kos­kien koh­taa 1, kuin­ka pal­jon hyö­tyä mei­dän oma­va­rai­suu­del­le on sii­tä, että meil­lä teh­dään soke­ri omas­sa maas­sa? Sama kysy­mys kos­kien karjatuotantoa?

        3) Mei­dän maa­ta­lou­tem­me on vah­vas­ti koneis­tet­tua, kulut­taen sitä samaa polt­toai­net­ta, jota puo­lus­tus­voi­mam­me käyt­tä­vät -> onko mei­dän krii­si­va­ran­nois­sa tar­peek­si pait­si puo­lus­tus­voi­mil­le myös maa­jus­seil­le? Jos ei, löy­tyy­kö maa­ti­loil­ta oikeas­ti kyky ja työ­ka­lut hoi­taa pel­to­ja ilman konei­ta ihan lihasvoimin?

        Mitään en täs­tä asias­ta oikeas­ti tie­dä, joten voin olla ihan met­säs­sä näi­den kysy­mys­ten kans­sa, mut­ta ennen kuin joku tyy­dyt­tä­vä vas­taus näi­hin (ja moniin mui­hin vas­taa­van­lai­siin kysy­myk­siin) löy­tyy niin mei­kä­läi­ses­sä kas­vaa epäi­lyk­sen sie­men sii­tä, että mei­dän pal­jon kehut­tu ja maa­ta­lou­den tuke­mi­sen perus­tee­na käy­tet­ty krii­sia­jan oma­va­rai­suus on kuin ne kuu­lui­sat kei­sa­rin uudet vaatteet.

      32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        … Suo­men pel­toa­las­ta 70 % pal­vel­lee kotieläintuotantoa. 

        Luul­ta­vas­ti sel­väs­ti enem­män. Kos­ka lihan kas­va­tuk­sen lisäk­si mai­toa juo­daan enem­män kuin mis­sään muu­al­la ja lap­sil­le sitä pak­ko­juo­te­taan kou­luis­sa tukien avustamana.

        Edel­leen Poh­jois-Poh­jan­maa on tut­ki­tus­ti maa­il­man suo­tui­sim­pia alui­ei­ta märeh­ti­vän kar­jan kas­va­tuk­seen. Ja sit­ten tääl­lä mas­sa­tuo­te­taan pari euroa kilo mak­sa­via olter­man­ne­ja, kun sveit­si­läi­nen myy vie­res­sä 10 ker­taa arvok­kaam­paa Qru­ye­reä. Tai När­piös­sä poi­mi­taan tomaa­tit raa­koi­na, kun on satut­tu inves­toi­maan val­ta­vaan lajit­te­lu­ko­nee­seen, joka murs­kai­si kyp­sät tomaatit.

        Nykyis­tä val­tao­sal­taan muu­ta­maan rehu­kas­viin ja tuo­tan­toe­läin­ten pitoon perus­tu­vaa teho­mas­sa­tuo­tan­toa, jos­sa vain mää­rä rat­kai­see ja lop­pu­tuot­teen laa­dul­la tai luon­non hyvin­voin­nil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, ei voi perus­tel­la jär­ki­syil­lä. Vaan se on iäti jat­ku­neen tuki­po­li­ti­kan seurausta.

        Huol­to­var­muut­ta on se osuus, jol­la ihmi­set pys­ty­tään ruok­ki­maan. Sii­hen riit­tää noin 10 % nykyi­ses­tä peltoalasta.

        Lisäk­si poh­joi­ses­sa kan­nat­taa vält­tää kas­vat­ta­mas­ta bulk­ki­tuot­tei­ta, jot­ka vaa­ti­vat pal­jon aurin­gon valoa, kuten soke­ri tai tomaa­tit tal­vel­la, vaan ne kan­nat­taa tuoda.

      33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mihin perus­tuu väi­te, että Suo­men maa­ta­lous oli­si joten­kin ympä­ris­tö­vas­tuul­li­sem­paa kuin mui­den mai­den ja eri­tyi­ses­ti, mitä pel­to­vil­je­lyl­lä on teke­mis­tä luon­non moni­muo­toi­suu­den kans­sa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaa­ti oikeut­ta jat­kaa mehi­läis­ten tap­pa­mis­ta neo­ni­ko­ti­noi­deil­la, kun muut oli­vat jo sii­tä luopummassa?

        Ei ole aukot­to­mas­ti tut­ki­muk­sin seli­tet­ty, että neo­ni­ko­ti­noi­dit oli­si­vat syy­nä mehi­läis­kuo­le­miin. Samoin on tilan­ne gly­fo­saa­tin käy­tön suh­teen. Kiel­to­pää­tök­set on teh­ty poliit­ti­sin ja kaup­pa­po­liit­ti­sin perus­tein. (vrt. heh­ku­lamp­pu­jen kielto)

        Rans­kas­sa on herät­ty mehi­läis ja lin­tu­ka­toi­hin. Nämä ovat juu­ri nii­tä teho­maa­ta­lou­den ja mono­kult­tuu­ri­vil­je­lyn kiro­ja. Mitä tehok­kaam­paa vil­je­lyä ja mitä hal­vem­pia ruu­an hin­to­ja kulut­ta­jat vaa­ti­vat, sitä enem­män luon­to kär­sii. Luu­li­si tämän edes vih­rei­den tajua­van, mut­ta kun ei niin ei.

        Tämä on seu­raus­ta ihmi­sen vie­raan­tu­mi­ses­ta luon­nos­ta. Ei taju­ta syy-yhteyk­siä, luon­non meka­nis­me­ja ja kier­to­kul­kua. Sitä ei näkö­jään opi­ta kir­jois­ta eikä luon­to­do­ku­men­teis­ta, puhu­mat­ta­kaan lat­teen- ja vii­nin­mais­te­luil­to­jen keskustelupiireissä.

      34. eemil: Ei ole aukot­to­mas­ti tut­ki­muk­sin seli­tet­ty, että neo­ni­ko­ti­noi­dit oli­si­vat syy­nä mehi­läis­kuo­le­miin. Samoin on tilan­ne gly­fo­saa­tin käy­tön suh­teen. Kiel­to­pää­tök­set on teh­ty poliit­ti­sin ja kaup­pa­po­liit­ti­sin perus­tein. (vrt. heh­ku­lamp­pu­jen kielto)

        Rans­kas­sa on herät­ty mehi­läis ja lin­tu­ka­toi­hin. Nämä ovat juu­ri nii­tä teho­maa­ta­lou­den ja mono­kult­tuu­ri­vil­je­lyn kiro­ja. Mitä tehok­kaam­paa vil­je­lyä ja mitä hal­vem­pia ruu­an hin­to­ja kulut­ta­jat vaa­ti­vat, sitä enem­män luon­to kär­sii. Luu­li­si tämän edes vih­rei­den tajua­van, mut­ta kun ei niin ei.

        Tämä on seu­raus­ta ihmi­sen vie­raan­tu­mi­ses­ta luon­nos­ta. Ei taju­ta syy-yhteyk­siä, luon­non meka­nis­me­ja ja kier­to­kul­kua. Sitä ei näkö­jään opi­ta kir­jois­ta eikä luon­to­do­ku­men­teis­ta, puhu­mat­ta­kaan lat­teen- ja vii­nin­mais­te­luil­to­jen keskustelupiireissä.

        Olet vää­räs­sä.

        Mitä tehok­kaam­min ruo­ka tuo­te­taan, sitä pie­nem­mäl­le pin­ta-alal­le ja tila­vuu­teen sen tuo­tan­to sopii, ja sitä vähem­män se rasit­taa tätä mai­nit­se­maa­si luontoa.

      35. Futu­re Mat­ters: Olet väärässä. 

        Mitä tehok­kaam­min ruo­ka tuo­te­taan, sitä pie­nem­mäl­le pin­ta-alal­le ja tila­vuu­teen sen tuo­tan­to sopii, ja sitä vähem­män se rasit­taa tätä mai­nit­se­maa­si luontoa.

        Tämä on luo­mu­krii­ti­koi­den argu­ment­ti. Vih­reät ovat tähän asti kyl­lä pro­fi­loi­tu­neet luo­mun kannattajiksi.

      36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mihin perus­tuu väi­te, että Suo­men maa­ta­lous oli­si joten­kin ympä­ris­tö­vas­tuul­li­sem­paa kuin mui­den mai­den ja eri­tyi­ses­ti, mitä pel­to­vil­je­lyl­lä on teke­mis­tä luon­non moni­muo­toi­suu­den kans­sa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaa­ti oikeut­ta jat­kaa mehi­läis­ten tap­pa­mis­ta neo­ni­ko­ti­noi­deil­la, kun muut oli­vat jo sii­tä luopummassa?
        Tuon oma­va­rai­suusar­gu­men­tin alle­kir­joi­tan, mut­ta Suo­men pel­toa­las­ta 70 % pal­vel­lee kotie­läin­tuo­tan­toa. Lenk­ki­mak­ka­ras­ta­ko se oma­va­rai­suus on kiin­ni. Niin kau­an, kun meil­lä tue­taan soke­rin vil­je­lyä soke­ri­ki­loa koh­den yli­voi­mai­ses­ti enem­män kuin mis­sään muu­al­la, en alla­kir­joi­ta väi­tet­tä, että maa­ta­lous­tues­sa oli­si kyse krii­sia­jan omavaraisuudesta.
        Elä­män­muo­dos­ta kyl­lä, mut­ta sitä taas nämä robot­ti­na­ve­tat eivät oikein vastaa.

        Suo­ma­lai­nen neo­ni­ko­te­noi­din käyt­tö­ta­pa on käsi­tel­lä maa­han kyl­vet­tä­vät öljy­kas­vin sie­me­net. Ete­läm­pä­nä kas­vus­to­ja ruiskutetaan.
        Tut­ki­muk­sis­sa suo­ma­lai­nen käyt­tö­ta­pa Suo­men olo­suh­teis­sa ei ole hai­tan­nut pölyttäjiä.
        Suur­ten mai­den ehdoil­la men­nään, eivät­kä he halua antaa kil­pai­lue­tua EU:n poh­joi­sil­le pikkumaille.
        Ryp­siöl­jy­tuot­teet voi toki kor­va­ta olii­viöl­jyl­lä, joka on vie­lä vah­vem­min tuettua.

        Kui­va alku­ke­sä on ollut uuti­sen arvoi­nen asia. Vil­ja­pel­lot ovat oras­tu­neet eriai­kai­ses­ti. Kes­ki-Euroo­pas­sa ruis­ku­te­taan gly­fo­saat­tia rutii­nin­omai­ses­ti kas­vus­toon ennen sadon­kor­juu­ta, jol­la pak­ko­tu­leen­nu­te­taan kas­vus­to saman­ai­kai­ses­ti. Suo­mes­sa tämä on erik­seen kiel­let­ty. Mitään lisä­ar­voa gly­fo­saat­ti­va­paal­le vil­jal­le emme mark­ki­noil­ta saa.

        Gly­fo­saa­tin totaa­li­kiel­lon uhka EU:ssa on ollut poli­tiik­ka ohit­taa tie­teen ‑tyy­pin esimerkki.

        Tätä ei kan­nat­tai­si sössiä.
        Yksi­puo­li­nen perus­tee­ton kiel­to jäl­leen hei­ken­täi­si EU vil­je­lyn kilpailukykyä.

        Myös ilmas­to­ky­sy­mys liit­tyy gly­fo­saat­tiin. Hii­len sito­mi­nen vil­je­lys­maa­han on mega­luo­kan rat­kai­su ilmastonmuutokseen.
        Suo­ra­kyl­vö­tek­nii­kal­la saa­daan maan humus­pi­toi­suut­ta koho­tet­tua perin­teis­tä vil­je­lyä parem­min. Mut­ta. Jos ei gly­fo­saat­tia, ei myös­kään suo­ra­kyl­vöä suu­res­sa mittakaavassa.

      37. Ismo: Emme väli­tä hai­tois­ta ympä­ris­töl­le tai yhteis­kun­nal­le kun hai­tat eivät koh­dis­tu omaan pai­kal­li­seen ympä­ris­tööm­me tai yhteis­kun­taam­me. Hai­tat Afri­kas­sa ovat afrik­ka­lais­ten ongel­ma. Hai­tat Aasias­sa, Ame­ri­kas­sa, Austra­lias­sa ovat pai­kal­lis­ten ongel­ma. Hai­tat Rans­kas­sa, Puo­las­sa, ja muu­al­la Euroo­pas­sa ovat näi­den val­tioi­den ja kan­sa­lais­ten ongelma. 

        On aika pak­sua, jos argu­ment­ti on, että mei­dän pitäi­si koti­mai­sin tuin voi­min suo­jel­la ulko­mai­ta hei­dän omal­ta maa­ta­lou­del­taan. Tus­kim­pa kukaan heis­tää kiit­tä Suo­mea sii­tä, että ostam­me siel­tä vähem­män maa­ta­lous­tuot­tei­ta. Eikä Suo­men­kaan maa­ta­lous ole ympäristöongelmaton.

        Ismo: Jos emme tue omaa maa­ta­lout­tam­me, pitäi­si pake­tis­sa ruot­sa­lais­ta voi­ta lukea myös “sisäl­tää ruot­sin val­tion tukea maa­ta­lou­del­le 20 sent­tiä” (tai pal­jon­ko se sit­ten onkin). Kulut­ta­ja ei voi teh­dä valin­to­ja ellei tie­toa ole, joten jos haluam­me kulut­ta­jan päät­tä­vän pal­jon­ko maa­ta­lous­tuo­tan­to Suo­mes­sa saa mak­saa, pitää tie­to tar­jo­ta kulut­ta­jal­le hel­pos­ti ymmär­ret­tä­väs­sä muo­dos­sa. Jos emme tie­toa kulut­ta­jal­le tar­joa, ei valin­to­ja tee kulut­ta­ja vaan val­tio. Maa­ta­lou­den tukien pois­tos­sa val­tio siis päät­täi­si maa­ta­lou­den lopet­ta­mi­ses­ta Suo­mes­sa, eikä kulut­ta­jal­la oli­si mitään mah­dol­li­suut­ta teh­dä tosia­sial­lis­ta tie­toon poh­jaa­vaa valin­taa toisin.

        Vie­lä huo­nom­pi argu­ment­ti on, että jos ilman tukia kulut­ta­jil­la ei oli­si tie­toa mui­den mai­den tuis­ta, joi­den perus­teel­la teh­dä osto­pää­tök­si­ää, ei sit­ten veron­mak­sa­jal­le pitäi­si edes antaa mah­dol­li­suut­ta olla tuke­mat­ta Suo­men maataloutta.

        Aina­kaan minun osto­pää­tök­sii­ni ei vai­kut­tai­si tuot­ta­ja­maan tuet. Mik­si minun pitäi­si sii­tä välit­tää? Ehkä joku välit­tää, mut­ta älkää sil­ti pakot­ta­ko minua tuke­maan vero­jen kaut­ta Suo­ma­lais­ta tuotantoa.

      38. Ossi Sare­so­ja: Ei vaan siis minun tul­kin­ta­ni mukaan vil­je­li­jän tulo on posi­tii­vi­nen mut­ta arvon­li­sä nega­tii­vi­nen. Eli tulot myyn­nis­tä ovat pie­nem­mät kuin kus­tan­nuk­set, ja koko­nais­tu­lot ovat posi­tii­vi­sia vain tukien ansios­ta. En toki takaa, että tul­kin­ta­ni oli oikea.

        Pitäi­sin parem­pa­na, että arvon­li­sä mää­ri­tel­lään samoin kuin blo­gin ensim­mäi­ses­sä kuvaa­jas­sa. Kuvaa­jan otsik­ko on “Maa­ta­lous­tuet osuu­te­na maa­ta­lou­den tuot­ta­mas­ta arvon­li­säs­tä”. Näh­däk­se­ni täs­sä tar­koi­tet­tu arvon­li­sä ei voi olla nega­tii­vi­nen. (Mitä tar­koit­tai­si 200 pro­sent­tia luvus­ta ‑100? Kai­ke­ti ‑200.)

      39. Gona­mies: Tuos­sa tul­laan­kin mie­len­kiin­toi­seen kan­san­ta­lou­del­li­seen koh­taan, nimit­täin kaup­pa­ta­see­seen. Suu­rin yksit­täi­nen kom­po­nent­ti, joka saa rahan vir­taa­maan Suo­mes­ta ulos, lie­nee nykyi­sin energia. 

        Usein jäte­tään huo­mioi­mat­ta se, että ostet­taes­sa kaik­ki elin­tar­vik­keet ulkoa, pitäi­si vas­taa­vas­ti kye­tä myy­mään ulko­mail­le jotain samal­la sum­mal­la. Tämä on täs­mäl­leen sama jut­tu kuin yksi­tyi­sen ihmi­sen­kin koh­dal­la. Voit ostaa pal­ve­lu­ja vain sil­lä arvol­la, kuin pys­tyt omia­si myymään. 

        Käy­tän­nös­sä siis maa­ta­lou­den lak­kaut­ta­mi­sen seu­rauk­se­na pitäi­si saa­da syn­ty­mään mil­jar­dien arvos­ta uut­ta vien­tiä vuo­si­ta­sol­la. Se tar­koit­taa sitä, että ainoa ongel­ma ei suin­kaan oli­si mah­dol­li­nen maa­jus­sien jää­mi­nen työt­tö­myys­tu­kien varaan. Koko pro­ses­sin pitäi­si myös kye­tä tuot­ta­maan mil­jar­dien arvoi­nen boos­ti Suo­men vien­nil­le. Suh­tau­dun tähän hie­man epäillen.

        Ket­jus­sa on myös mui­ta muut­tu­jia. Olkoon­kin, että osa maa­ta­lous­ko­neis­ta tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta tuot­teen tuon­ti­hin­ta on ket­jus­sa vain pie­ni osa. Tuo­hon kaup­paan liit­ty­vä talou­del­li­nen toi­min­ta elät­tää suo­raan ja välil­li­ses­ti val­ta­vaa mää­rää suomalaisia. 

        Ja sit­ten on oma konei­den tuo­tan­to. Nii­tä tuo­te­taan nimit­täin myös Suo­mes­sa vien­tiin aika pal­jon. Mik­si muu­ten esi­mer­kik­si Valt­ra pitäi­si toi­min­taan­sa maas­sa, joka ei sen tuot­tei­ta juu­ri­kaan käyt­täi­si? Täl­lä het­kel­lä point­ti on se, että nii­tä myy­dään pal­jon myös Suo­meen, joten logis­ti­ses­ti hom­ma on sel­vä. Toi­nen teh­das on Bra­si­lias­sa, jos­sa mark­ki­nat ovat myös isot. 

        Kaik­ki­aan maa­ta­lou­den ympä­ril­lä on juma­lat­to­man iso bis­nes. Ei se vil­je­ly, vaan kaik­ki sii­nä ympä­ril­lä pyö­ri­vä. Jokai­nen halu­aa sii­tä kakus­ta osan­sa ja juu­ri sik­si maa­ta­lous­tu­ki imai­see kol­man­nek­sen EU:n bud­je­tis­ta. Ei nii­tä tukia mak­se­ta hyvää hyvyyttään.

        Heh,
        ensiar­vauk­se­na kaup­pa­ta­se kyl­lä para­ni­si jos elin­tar­vik­keet tuo­tai­siin. Maa­ta­lou­den arvon­tu­hoa­mi­ses­sa­han pol­te­taan tai­vaal­le tuon­ti­polt­toai­nei­ta, liu­o­te­taan jokiin tuon­ti­lan­not­tei­ta jne. Kun ker­ran mark­ki­na­hin­noin panok­set maa­ta­lou­teen ovat kol­min­ker­tai­set tuo­tok­seen näh­den, veik­kaan että panos­ten tuon­tia on enem­män kuin tuo­tok­sen tuon­tia tarvittaisiin.

      40. Mik­koIM:
        ensiar­vauk­se­na kaup­pa­ta­se kyl­lä para­ni­si jos elin­tar­vik­keet tuotaisiin 

        Täs­tä näyt­tää esiin­ty­vän vas­tak­kai­sia arvauk­sia. Onko kenel­lä­kään arvaus­ta parem­paa tie­toa? Tämä­hän on aivan kes­kei­nen kysy­mys, kun pun­ni­taan, oli­si­ko kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa lopet­taa koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to sil­loin­kin, jos tilal­le ei syn­ny mitään uut­ta tuo­tan­toa. (Huol­to­var­muusar­gu­ment­tia ei tar­vit­se sekoit­taa tähän. Samoin argu­men­tit koko maan asut­ta­mi­ses­ta ja esteet­ti­set näkö­koh­dat eivät kuu­lu tähän.)

      41. Juk­kis: Eli mei­dän kan­nat­taa mak­saa 4 mil­jar­dia euroa maa­ta­lous­tu­kia vuo­sit­tain (n. 40% tulee EU:lta, lop­pu Suo­men bud­je­tis­ta eli muil­ta veron­mak­sa­jil­ta), jot­ta Valt­ran (työl­lis­tää glo­baa­lis­ti 2100 ihmis­tä, en löy­tä­nyt pikai­sel­la etsi­mi­sel­lä kuin­ka moni heis­tä on Suo­mes­sa) trak­to­ri­teh­das pysyy Suo­mes­sa? Jos emme tätä mak­sa, mei­dän on löy­det­tä­vä jos­tain “mil­jar­deil­la” uut­ta vien­tiä, kos­ka sil­lä het­kel­lä, kun me lope­tam­me kan­sal­lis­ten tukien mak­sa­mi­sen niin kaik­ki suo­ma­lai­set tilat lait­ta­vat lapun luu­kul­le ja lopettavat.

        Ei, mis­tä ihmees­tä tuon sait pää­hä­si? Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Valt­ran työ­paik­ko­jen täh­den. Koko maa­ta­lous­sek­to­rin työ­paik­ko­jen täh­den kan­nat­taa. Ihan samal­la tavoin, kuin esi­mer­kik­si E‑Korean kan­nat­taa mak­saa yli 40 pro­sent­tia telak­ka­tu­kia. Ei sik­si, että muu­ta­ma tuhat telak­ka­hit­sa­ria työl­lis­tyi­si, vaan sik­si, että koko klus­te­ri tuot­taa kansantaloudelle. 

        Kas kun kan­san­ta­lous ei ole yri­tys. Yri­tys voi peri­aat­tees­sa sanee­ra­ta hei­kos­ti tuot­ta­vat työn­te­ki­jät pelol­le, sil­lä yri­tys ei jou­du sen jäl­keen kehit­tä­mään sanee­ra­tuil­le mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Yri­tys ei jou­du mak­sa­maan sosi­aa­li­tu­kia sanee­ra­tuil­le, ei uudel­leen­kou­lut­ta­maan, eikä mureh­ti­maan, löy­tyy­kö sanee­ra­tuil­le sen­kään ver­taa tuot­ta­vaa työ­tä myöhemmin.

        Koti­mai­sen elin­tar­vi­ke­ket­jun työ­voi­ma liik­kuu sadois­sa tuhan­sis­sa suo­raan. Välil­li­nen työl­lis­tä­vyys on tie­ten­kin vie­lä isom­pi, kun tuos­ta ket­jus­ta palk­kan­sa saa­vat työl­lis­tä­vät muita. 

        Mikä­li maa­ta­lous jos­tain syys­tä lyö­täi­siin lihoik­si, haluai­sin todel­la näh­dä sen suun­ni­tel­man, jol­la lovi työl­li­syy­teen pai­kat­tai­siin. Tuos­sa Ylen artik­ke­lis­sa työl­li­syys­vai­ku­tus arvioi­daan 300000 ihmi­sek­si: https://yle.fi/uutiset/3–10025698

        Aika aja­tel­la: Täs­tä näyt­tää esiin­ty­vän vas­tak­kai­sia arvauk­sia. Onko kenel­lä­kään arvaus­ta parem­paa tie­toa? Tämä­hän on aivan kes­kei­nen kysy­mys, kun pun­ni­taan, oli­si­ko kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa lopet­taa koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to sil­loin­kin, jos tilal­le ei syn­ny mitään uut­ta tuo­tan­toa. (Huol­to­var­muusar­gu­ment­tia ei tar­vit­se sekoit­taa tähän. Samoin argu­men­tit koko maan asut­ta­mi­ses­ta ja esteet­ti­set näkö­koh­dat eivät kuu­lu tähän.)

        Jotain osviit­taa poten­ti­aa­li­sen ongel­man koko­luok­kaan voi antaa se, että täl­lä het­kel­lä elin­tar­vik­kei­den tuon­nin arvo on 4,5 mil­jar­dia vuositasolla. 

        Oman tuo­tan­non lii­ke­vaih­to on noin 12 mil­jar­dia ja vien­tiin menee 1,5–2 mil­jar­dia Venä­jä-pakot­tei­den­kin jäl­keen. Joku toi­nen ottaa mie­lel­lään tuon itsel­leen ja samal­la ne työpaikat.

        Vie­lä pala­tak­se­ni sanoi­sin tuos­ta maa­ta­lou­den koko­nais­työl­lis­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta, että mikä­li joku tie­tää, miten 2,4 mil­jar­dil­la vuo­des­sa saa­daan työl­lis­tet­tyä arvo­li­sä­ket­jun pii­riin vas­taa­va mää­rä ihmi­siä, kuin maa­ta­lous­klus­te­ris­sa, kan­nat­taa hakeu­tua hal­li­tuk­seen. Suo­men työt­tö­myys on nimit­täin sit­ten rat­kais­tu hyvin hal­val­la. Saa­daan samal­la talous­tie­teen nobel­kin taas Suomeen.

      42. Aika aja­tel­la: Täs­tä näyt­tää esiin­ty­vän vas­tak­kai­sia arvauk­sia. Onko kenel­lä­kään arvaus­ta parem­paa tie­toa? Tämä­hän on aivan kes­kei­nen kysy­mys, kun pun­ni­taan, oli­si­ko kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa lopet­taa koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to sil­loin­kin, jos tilal­le ei syn­ny mitään uut­ta tuo­tan­toa. (Huol­to­var­muusar­gu­ment­tia ei tar­vit­se sekoit­taa tähän. Samoin argu­men­tit koko maan asut­ta­mi­ses­ta ja esteet­ti­set näkö­koh­dat eivät kuu­lu tähän.)

        Kyl­lä asian var­maan tilas­tois­ta pys­tyi­si las­ke­maan, mut­ta anne­taan nyt muu­ta­mia luku­ja, niin että koko­nai­suus alkai­si hah­mot­tua. Kulut­ta­jat­han osta­vat lähes kaik­ki elin­tar­vik­keet kau­pas­ta ja sin­ne ne tule­vat elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den kaut­ta. Jos koti­mai­nen raa­ka-aine­tuo­tan­to lope­tet­tai­siin, niin kaup­pa ostai­si elin­tar­vi­keeet suo­raan ulko­mai­sel­ta elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­del­ta. Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den tuo­tos on arvol­taan n. 11 mrd euroa, jos­ta vien­tiä on n. 1,5 mrd euroa eli koti­mai­seen kulu­tuk­seen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jouu­dut­tai­siin siis tuo­maan, jos maa­ta­lous lope­tet­tai­siin Suo­mes­sa. Maa­ta­lou­den ostoik­si ulko­mail­ta arvioi­sin n. 1,5 mrd euroa (kol­mas­osa väli­tuo­te­käy­tös­tä ja puo­let inves­toin­neis­ta). Maa­ta­lou­den lopet­ta­mi­nen aiheut­tai­si siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

      43. TimoT: Kyl­lä asian var­maan tilas­tois­ta pys­tyi­si las­ke­maan, mut­ta anne­taan nyt muu­ta­mia luku­ja, niin että koko­nai­suus alkai­si hah­mot­tua. Kulut­ta­jat­han osta­vat lähes kaik­ki elin­tar­vik­keet kau­pas­ta ja sin­ne ne tule­vat elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den kaut­ta. Jos koti­mai­nen raa­ka-aine­tuo­tan­to lope­tet­tai­siin, niin kaup­pa ostai­si elin­tar­vi­keeet suo­raan ulko­mai­sel­ta elintarviketeollisuudelta.Elintarviketeollisuuden tuo­tos on arvol­taan n. 11 mrd euroa, jos­ta vien­tiä on n. 1,5 mrd euroa eli koti­mai­seen kulu­tuk­seen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jouu­dut­tai­siin siis tuo­maan, jos maa­ta­lous lope­tet­tai­siin Suo­mes­sa. Maa­ta­lou­den ostoik­si ulko­mail­ta arvioi­sin n. 1,5 mrd euroa (kol­mas­osa väli­tuo­te­käy­tös­tä ja puo­let inves­toin­neis­ta). Maa­ta­lou­den lopet­ta­mi­nen aiheut­tai­si siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

        Mut­ta eikö nykyi­sin­kin meil­le tuo­da ulko­mail­ta raa­ka-ainei­ta, jot­ka vaan Atria lait­taa paket­tiin ja sen jäl­keen se siir­tyy kaup­paan? Jot­ta luvut meni­si­vät kuvai­le­mal­la­si taval­la, me oli­sim­me täy­sin oma­va­rai­sia maa­ta­lou­des­sa, mikä ei ymmär­tääk­se­ni pidä paik­kaan­sa. Sik­si tämä lovi jää pie­nem­mäk­si kuin tämä 8 miljardia.

      44. TimoT: Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den tuo­tos on arvol­taan n. 11 mrd euroa, jos­ta vien­tiä on n. 1,5 mrd euroa eli koti­mai­seen kulu­tuk­seen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jouu­dut­tai­siin siis tuo­maan, jos maa­ta­lous lope­tet­tai­siin Suo­mes­sa. Maa­ta­lou­den ostoik­si ulko­mail­ta arvioi­sin n. 1,5 mrd euroa (kol­mas­osa väli­tuo­te­käy­tös­tä ja puo­let inves­toin­neis­ta). Maa­ta­lou­den lopet­ta­mi­nen aiheut­tai­si siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

        Jätit kaup­pa­ta­sees­ta pois viennin.

      45. TimoT: Eikö­hän se maa­ta­lous­tu­ki ole saman­lai­nen kulu kan­san­ta­lou­del­le kuin työt­tö­myys­tu­ki­kin. Samal­la lail­la ne jää­vät molem­mat kier­tä­mään kansantaloudessa.

        Niin, eli kum­pi­kaan ei ole itses­sään kulu koko kan­san­ta­lou­del­le, vaik­ka onkin sitä jul­ki­sel­le talou­del­le (joka on vain osa koko kan­san­ta­lout­ta). (Niis­tä voi tul­la tap­pio­ta, jos ne aiheut­ta­vat tuot­ta­ma­ton­ta toi­min­taa tai toi­met­to­muut­ta, mut­ta sen tap­pion ei tar­vit­se olla yhtä suu­ri kuin tuki itse. Sitä ei myös­kään näe mis­tään kir­jan­pi­dos­ta suo­raan, vaan se pitää arvioi­da jon­kin­lai­sel­la mal­lin­nuk­sel­la tms.)

        TimoT: Maa­ta­lou­den net­to­tap­pio on vain las­ken­nal­li­nen. Se joh­tuu sii­tä, että tuot­ta­ja­hin­nat ovat niin kovin alhai­set Suo­mes­sa. Kan­san­ta­lou­den koko­nais­hyö­ty maa­ta­lou­des­ta pitä­si las­kea niil­lä hin­noil­la, joil­la vas­taa­vat tuot­teet pitäi­si tuo­da ulko­mail­ta. Ne oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mat kuin mitä maa­ta­lou­den arvon­li­säys­tä las­ket­taes­sa käytetään.

        Nykyi­sis­tä tuot­ta­ja­hin­nois­ta saa aina­kin mar­gi­naa­li­sen tap­pion. Sil­lä perus­teel­la tuo­tan­toa oli­si Suo­mes­sa syy­tä aina­kin vähentää.

        Jos hin­nat nousi­si­vat koti­mai­sen tuo­tan­non vähe­tes­sä tosi­aan pal­jon, oli­si sit­ten var­maan jäl­jel­lä ole­va tuo­tan­to pal­jon vähem­män tap­piol­lis­ta (ennen tukia) kuin nyt. Vähin­tään nykyi­siin hin­toi­hin asti koti­mai­sen tuo­tan­non tuke­mi­nen on täy­sin hölmöä.

        (Olen myös vähän skep­ti­nen sen suh­teen, kuin­ka pal­jon kor­keam­pi tuon­ti­ruo­an hin­ta muka oli­si. Mik­sei koti­mai­nen tuo­tan­to pär­jää kil­pai­lus­sa pie­nem­mil­lä­kin tuil­la, jos ulko­mai­nen ruo­ka on muka niin kallista?)

      46. Ossi Sare­so­ja:
        Se mis­tä täs­sä tilan­tees­sa on kyse, on se, että maa­jus­si saa tukea 2000 € ja tuot­taa (net­to­na) ‑1000 €, jol­loin hänen tulon­sa on 1000 € ja hyö­ty koko kan­san­ta­lou­del­le ‑1000 €. Jos hän oli­si työt­tö­mä­nä, hän sai­si tukea 800 € ja tuot­tai­si 0 €, ja hyö­ty koko kan­san­ta­lou­del­le oli­si 0 €, mikä oli­si enem­män kuin ‑1000 €.

        Mie­les­tä­si täs­sä on siis kyse sii­tä, että maa­jus­sin kan­nat­tai­si olla teke­mät­tä mitään, jol­loin hän pitäi­si koko 2000 €:n tuen ja hyö­ty kan­san­ta­lou­del­le oli 0 €. 

        En pys­ty usko­maan, että oikeas­ti oli­si kyse täs­tä. Saa­ko Ossi Sare­so­jan näke­mys (perus­tel­tua) kan­na­tus­ta muil­ta blo­gin seuraajilta?

      47. Aika aja­tel­la: Mie­les­tä­si täs­sä on siis kyse sii­tä, että maa­jus­sin kan­nat­tai­si olla teke­mät­tä mitään, jol­loin hän pitäi­si koko 2000 €:n tuen ja hyö­ty kan­san­ta­lou­del­le oli 0 €. 

        Tuis­sa tai­taa olla usein ehto­ja (esim vähin­tään jokin tiet­ty mää­rä kar­jaa tms.), että nii­tä saa. Onhan toi­saal­ta jot­kut kes­kus­ta­lai­set (kuten Kär­nä) valit­ta­neet esim “näen­näis­vil­je­lys­tä”.

      48. Ossi Sare­so­ja: Tuis­sa tai­taa olla usein ehto­ja (esim vähin­tään jokin tiet­ty mää­rä kar­jaa tms.), että nii­tä saa. Onhan toi­saal­ta jot­kut kes­kus­ta­lai­set (kuten Kär­nä) valit­ta­neet esim “näen­näis­vil­je­lys­tä”.

        Ehdot riip­pu­vat tues­ta. Ote­taan tar­kas­te­luun vaik­ka­pa pel­to­jen monimuotoisuustuet
        http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ymparistokorvauksen-korvaustasot.aspx , jon­ka sum­ma voi olla esim. 300 €/hehtaarilta. Sum­mal­la tue­taan sitä, että pel­to­ja pide­tään pois­sa tuo­tan­to­käy­tös­tä, niin että näi­tä maa-alo­ja taval­laan tar­jo­taan eläi­mil­le ravin­nok­si sekä eläin­ten lisään­ty­mis- ja suo­ja­paik­koik­si. Suo­ra tuot­to­vai­ku­tus brut­to­kan­san­tuot­tee­seen luon­non moni­muo­toi­suu­des­ta ja sen edis­tä­mi­ses­tä on ilmei­ses­ti hyvin lähel­lä nol­laa. Pel­to­jen moni­muo­toi­suus­tuil­la ei edes yri­te­tä saa­da aikaan brut­to­kan­san­tuo­tet­ta tukien vas­ti­neek­si, vaan takaa­maan sitä, että muun muas­sa eri­lai­set per­hos- ja lin­tu­la­jit, sekä muut eläi­met, jot­ka ovat elä­neet maa­seu­tu­ym­pä­ris­töis­sä, eivät katoa tuo­tan­non muut­tua: tehok­kaas­sa tuo­tan­nos­sa ole­vis­ta pel­lois­ta ei ilmei­ses­ti enää löy­dy rik­ka­kas­ve­ja ja joi­den­kin eliöi­den kai­paa­mia lisään­ty­mis- ja suojapaikkoja.

        En tie­dä, kuin­ka teho­kas nyt käy­tös­sä ole­va tuki­ta­pa on luon­non moni­muo­toi­suus­ta­voit­tei­den edis­tä­mi­sen kan­nal­ta. Point­ti­ni on lähin­nä se, että osa maa­ta­lous­tu­kien koh­teis­ta ei edes yri­tä kas­vat­taa BKT:ta aina­kaan lyhyel­lä täh­täi­mel­lä, vaan jopa ihan koh­ta­lai­nen sii­vu maa­ta­lous­tuis­ta anne­taan sil­lä perus­teel­la, että pel­to­ja nime­no­maan ei käy­tet­täi­si BKT:ta kas­vat­ta­vaan nyky­ai­kai­seen maa­ta­lous­tuo­tan­toon. Sii­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tut­kit­tua tie­toa, että miten eri­lai­set vaih­toeh­dot luon­non moni­muo­toi­suu­den tuke­mi­seen toi­mi­vat, ja miten kal­lii­ta ne ovat tulok­siin­sa nähden.

      49. Aika aja­tel­la: Mie­les­tä­si täs­sä on siis kyse sii­tä, että maa­jus­sin kan­nat­tai­si olla teke­mät­tä mitään, jol­loin hän pitäi­si koko 2000 €:n tuen ja hyö­ty kan­san­ta­lou­del­le oli 0 €. 

        NIn juu­ri kan­nat­tai­si teh­dä. Täl­lä het­kel­lä maan­vil­je­li­jät käyt­tä­vät 2000 euron panok­set (esi­mer­kik­si trak­to­ri, polt­toai­ne ja työ­ai­ka) jot­ta saa­vat 1000 euron tulot. Eli tuhat eroa kato­aa tuos­sa välis­sä tai­vaan tuu­liin. Ei tämä peri­aa­te eroa sii­tä, että maan­vil­je­li­jä ottai­si tuhat euoa ja polt­tai­si puo­let sii­tä pihallaan. 

        Jos maan­vil­je­li­jöil­le mak­set­tai­siin nykyi­set tuet ikään kuin perus­tu­lo­na, mut­ta hei­tä ei vel­voi­tet­tai­si mihin­kään, osa tietn­kin lopet­tai­si tap­piol­li­sen vil­je­lyn ja siir­tyi­si teke­mään jotain muu­ta (trak­to­ril­la voi esi­mer­kik­si aura­ta tal­vi­sin, se oli­si­kin niil­le pal­jon jär­ke­väm­pää teke­mis­tä). Osa jat­kai­si, mut­ta he jat­kai­si­vat vain sitä osaa, joka oikeas­ti kan­nat­tai­si ja toi­si taloon enem­män rahaa kuin veisi. 

        100v sit­ten Suo­men väes­tös­tä 70% työs­ken­te­li maa­ta­lou­des­sa, nyt alle 4%. Työt­tö­myy­sas­te ei kui­ten­kaan ole 66% kos­ka maa­ta­lou­des­ta pois siir­ty­neet ovat hank­ki­neet mui­ta töitä.

        Täs­sä on seli­tet­ty asia vähän pidem­män kaa­van kautta:

        Tämä on saman­lais­ta lii­ke­toi­min­taa kun vaik­ka 1000 euron huo­ne­ka­lu­jen muut­ta­mi­nen 500 euron polt­to­puik­si. Kukaan ei onnek­si tee sitä, ellei sii­hen eri­tyi­ses­ti kannusteta.”

        https://blogit.apu.fi/asiatonlehdistokatsaus/naennaismaatalous-on-parasta-maataloutta/

        Kaik­kien on var­maan help­po ymmär­tää, että bis­nes jos­sa pil­ko­taan huo­ne­ka­lu­ja polt­to­puik­si tuho­aa talou­del­lis­ta arvoa, ei tuo­ta sitä.kannattavaa.

      50. KANSALLISISTA TUISTA:
        Täl­lä “tuet muut­tui­vat­kin perustuloksi”-mallilla Suo­men oma kan­sal­li­nen osuus tuis­ta oli­si mah­dol­lis­ta ajaa alas pehmeästi. 

        Jos mah­dol­li­sim­man suu­ri osa tues­ta kor­va­mer­kit­täi­siin nykyi­sil­le saa­jil­leen ikään kuin sosi­aa­li­tur­vak­si ja irro­tet­tai­siin tuo­tan­nos­ta, tuo­tan­to­mää­rät alkai­si­vat sopeu­tu­maan heti tule­vaan ilman, että maa­jus­sien tili­pus­si lai­he­ni­si. Tuki tie­ten­kin lak­kai­si jos vil­je­li­jä saa­vut­tai­si eläkeiän .

        Sit­ten tuet voi­tai­siin ajaa alas vai­ka­pa 5 vuo­den siir­ty­mä­kau­del­la. Näin tuot­ta­jil­la oli­si vii­si vuot­ta aikaa varau­tua tule­vaan, mut­ta toi­saal­ta kos­ka tuki on täy­sin irti tuo­tan­nos­ta, maa­ta­lous­tut­tei­den hin­to­jen ja tuo­tan­non mää­rän tuli­si sopeu­tua heti sii­hen vii­den vuo­den pääs­tä ole­vaan tilan­tee­seen -> hin­nat oli­si­vat heti sel­lai­sia, että tuo­tet­tai­siin vain jos se kan­nat­tai­si ja tuot­ta­ma­ton tuo­tan­to lop­pui­si, mut­ta tämä ei aiheut­tai­si tuot­ta­jal­leen talou­del­lis­ta katastrofia.

        Huo­no­na puo­le­na täs­sä oli­si se, että osa maa­jus­seis­ta voi­si vain jää­dä olo­neu­vok­sik­si, mut­ta kos­ka täl­lai­nen olo­neu­vos oli­si tehok­kaam­pi kuin talou­del­lis­ta arvoa tuhoa­va maan­vil­jel­jä, kysees­sä oli­si “vain” oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys joka katoai­si siir­ty­mä­ajan puit­teis­sa. Mones­ta ei-maan­vil­jeil­jäs­tä voi­si kui­ten­kin tun­tua epä­rei­lul­ta, että joil­le­kin mak­set­tai­siin kym­me­niä tai sato­ja tuhan­sia vuo­des­sa perus­tu­lo­na kun toi­set sai­si­vat aktii­vi­mal­liin peruspäivärahaa.

        DISCLAIMER: Täs­sä tuki tar­koit­taa nimen­omai­ses­ti Suo­men mak­sa­maa kan­sal­lis­ta tukea. EU:n tuet jäi­si­vät tie­ten­kin edel­leen paikoilleen.

      51. Sylt­ty: NIn juu­ri kan­nat­tai­si teh­dä. Täl­lä het­kel­lä maan­vil­je­li­jät käyt­tä­vät 2000 euron panok­set (esi­mer­kik­si trak­to­ri, polt­toai­ne ja työ­ai­ka) jot­ta saa­vat 1000 euron tulot. Eli tuhat eroa kato­aa tuos­sa välis­sä tai­vaan tuuliin. 

        Jos täs­sä ja lin­ka­tus­sa blo­gis­sa esi­te­tyt pre­mis­sit oli­si­vat kun­nos­sa, voi­sin joh­to­pää­tök­sen­kin hyväk­syä. Pre­mis­seis­sä jää kui­ten­kin kak­si seik­kaa askar­rut­ta­maan: 1) Mihin perus­tuu väi­te, että tuot­to on puo­let panok­ses­ta? 2) Miten mää­ri­tel­lään tuo­ton arvo? (Tuet­tu maailmanmarkkinahinta?)

        Onko koh­ta 1 tar­koi­tus tul­la sii­tä, että arvon­li­sä on noin puo­let maa­ta­lous­tues­ta (tämän blo­gin kaa­vio)? Täl­lai­nen tul­kin­ta oli­si eri­koi­nen, kos­ka lin­ka­tus­sa blo­gis­sa panok­sen pääl­le aja­tel­tiin vie­lä mak­set­ta­van eril­lis­tä tukea maa­jus­sil­le; tämä­hän tar­koit­tai­si, että maa­ta­lous­tu­ki ei vie­lä itses­sään sisäl­täi­si tukea (palk­kaa) maa­jus­sil­le, vaan se sisäl­täi­si pel­käs­tään vil­je­lyyn käy­tet­tä­vän panoksen. 

        Kun tätä vas­toin tämän blo­gin kaa­vio­ta tul­ki­taan siten, että tuki sisäl­tää maa­jus­sin pal­kan, niin ei enää voi­da­kaan pää­tel­lä tuo­ton ole­van puo­let panok­ses­ta; voi­si olla esi­mer­kik­si panos=75, tuotto=100 => tulos=+25 (voit­to), maa­jus­sin palk­ka 125.

      52. Aika aja­tel­la: Jos ymmär­rän oikein, mitä tar­koi­tat net­to­tap­piol­la, niin väit­tee­si vai­kut­taa vir­heel­li­sel­tä. Väi­te ei nimit­täin näy­tä huo­mioi­van sitä, että Suo­mes­sa työt­tö­mäl­le mak­se­taan suu­reh­ko kor­vaus, vaik­ka työ­tön ei tuot­tai­si mitään. 

        Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. Jos elin­kei­no lope­te­taan ja maa­jus­si saa työt­tö­myys­kor­vaus­ta 800 euroa, niin net­to­tap­pio on 800 euroa. Näin las­kien ei miten­kään voi olla niin, että jo pie­ni­kin “net­to­tap­pio” oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta jär­ke­vä perus­te elin­kei­non lopettamiseen. 

        Vuon­na 2010 maan­vil­je­li­jän aiheut­ta­ma kulu oli 27 000 euroa ja työt­tö­män 18 000 euroa. Veik­kaan, että kepu­hal­li­tuk­sen aika­na työt­tö­män hin­ta on hie­man tip­pu­nut ja maan­vil­je­li­jän kallistunut.

      53. ft maa­il­mal­ta: Vuon­na 2010 maan­vil­je­li­jän aiheut­ta­ma kulu oli 27 000 euroa ja työt­tö­män 18 000 euroa. 

        Onhan tuos­sa ero, mut­ta niin lie­nee eroa sii­nä­kin, mitä kulu­jen vas­ti­neek­si saatiin.

      54. Aika aja­tel­la: ft

        Eihän se maan­vil­je­li­jän vika ole. Peli­nap­pu­la­na jou­tuu ole­maan ja elä­mään mui­den oik­ku­jen mukaan. Maan­vil­je­liän muut­tu­mi­nen työt­tö­mäk­si paran­taa kyl­lä aina suo­men tilan­net­ta, sil­lä mitä vähem­män näi­tä tääl­lä on nykyi­sen lain val­li­tes­sa, niin sitä parempi.

  11. Euros­ta­tin tilas­to, jota on edel­lä käy­tet­ty, ei ole luvuis­saan ver­tai­lu­kel­poi­nen. Sii­nä ovat muka­na maa­ta­lous­tuet, ja maa­ta­lou­den arvon­li­sä, mut­ta tilas­toi­dut maa­ta­lous­tuet koh­dis­tu­vat muu­hun­kin kuin maa­ta­lou­den arvon­li­sään. Maa­ta­lous­tuet pitä­vät sisäl­lään esi­mer­kik­si maa­seu­dun majoi­tus­toi­min­taan liit­ty­viä yri­tys­tu­kia, kun taas maa­ta­lou­den arvon­li­sä ei pidä nii­tä sisäl­lään, kos­ka tulo­jen osal­ta majoi­tus­toi­min­ta tilas­toi­daan mat­kai­lua­lan tuloik­si. Esim. vii­me vuo­den maa­ta­lous­tu­ki­ti­las­tos­sa yksi suu­rim­mis­ta tuen saa­jis­ta oli eräs hotel­li, joka sai noin mil­joo­nan euron avus­tuk­sen inves­toin­tei­hin­sa. Kysei­nen hotel­li ei aiko­ne sen enem­pää vil­jel­lä maa­ta kuin kas­vat­taa kar­jaa­kaan, vaan se har­joit­taa Lapin erä­mais­sa majoi­tus­toi­min­taa pää­asias­sa ulko­mai­sil­le turis­teil­le. Maa­ta­lous­tuis­ta tois­ta­kym­men­tä mil­joo­naa euroa mak­se­taan vuo­sit­tain ilmei­ses­ti val­tioil­le ja kor­kea­kou­luil­le. Tuo­tok­se­na on osin pait­si mm. vil­je­lyä, myös mm. tut­ki­mus­ta ja kou­lu­tus­ta (esim. osa yli­opis­tol­li­sen eläin­lää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen menois­ta on aina­kin joi­nain vuo­si­na tilas­toi­tu Suo­mes­sa maa­ta­lous­tuik­si sil­tä osin kuin näi­tä meno­ja on mak­set­tu Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön, eikä ope­tus­mi­nis­te­riön bud­je­tis­ta). Sil­tä­kin osin arvon­li­sä tilas­toi­tuu muu­al­le kuin maa­ta­lou­den tuo­tok­sek­si. Suu­rien maa­ta­lous­tuen saa­jien lis­tal­ta löy­tyy Suo­mes­ta myös mm. demen­tia­ko­tia, valo­kui­tu­verk­ko­yh­tiö­tä ja monen­lais­ta muu­ta. Esi­te­tys­sä tilas­tos­sa ei ole mitään jär­keä. Sii­nä oli­si jär­keä, jos ver­tai­lu­koh­ta­na oli­si­vat nime­no­maan maa­ta­lou­teen liit­ty­vät tuet ja nime­no­maan maa­ta­lou­teen liit­ty­vä arvon­li­sä, mut­ta nyt meno­puo­lel­la on Suo­men tilas­tois­sa mui­den­kin toi­mia­lo­jen yri­tys­toi­min­nan tuet maa­seu­dul­ta, mut­ta nii­tä ei ole tuos­sa tilas­tos­sa Suo­men osal­ta tuottopuolella.

    Eri­koi­sem­mis­ta tuki­la­jeis­ta voi­si mai­ni­ta myös sen, että yhä edel­leen maa­ta­lous­tu­kiin tilas­toi­daan mm. kou­lu­mai­to­tu­ki sekä kou­lu­he­del­mä­tu­ki, joi­den tar­koi­tus on edis­tää kan­san­ter­veyt­tä ja alen­taa kou­lu­jen elin­tar­vi­ke­kus­tan­nuk­sia. Niis­tä eten­kin kou­lu­he­del­mä­tu­ki koh­den­tuu pää­asias­sa kai nime­no­maan ulko­mail­ta tuo­ta­viin tuot­tei­siin, tyy­liin banaa­nei­hin, pää­ry­nöi­hin ja sit­rus­he­del­miin. Syk­syi­sin toki suo­ma­lais­ta­kin ome­naa voi­daan käyt­tää hedel­mi­nä. Peri­aat­tees­sa yhtä hyvin kysei­set menot voi­si sisäl­lön puo­les­ta tilas­toi­da ope­tus­toi­min­nan menoik­si, kun tuo­tok­se­na on oppi­lai­den syö­mä ja juo­ma ruo­ka, eikä maa­ta­lou­den arvon­li­sä. Mut­ta maa­ta­lous­tuik­si nekin tilastoidaan.

    1. Mikä­hän noi­den mui­den tukien osuus on koko tuos­ta tilas­toi­des­ta maa­ta­lous­tues­ta? En oikein usko, että se muut­taa luku­ja merkittävästi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mikä­hän noi­den mui­den tukien osuus on koko tuos­ta tilas­toi­des­ta maa­ta­lous­tues­ta? En oikein usko, että se muut­taa luku­ja merkittävästi.

        Maa­ta­lous­tu­ki­ti­las­to­ja teh­dään aika monel­la tavoin. Jos puhu­taan edel­lä puhee­na ollees­ta Euros­ta­tin tilas­tos­ta, mui­den kuin var­si­nai­ses­ti maa­ta­lou­teen koh­dis­tu­vien tukien osuus lie­nee sii­nä aika pie­ni. Nyt asi­aa vie­lä tar­kem­min tar­kas­tel­tua­ni luu­len, että hotel­lei­hin ja sen tapai­siin liit­ty­viä maa­seu­dun inves­toin­ti­tu­kia ei Euros­ta­tin tilas­tos­sa lie­ne muka­na, vaik­ka joi­hin­kin mui­hin maa­ta­lous­tu­kiin ne lue­taan­kin. Meno­puo­len osal­ta Euros­ta­tin tilas­to lie­nee oikeas­sa suu­ruus­luo­kas­sa. Sen sijaan maa­ta­lou­den arvon­li­säys­ti­las­tos­sa voi olla aika mer­kit­tä­vää auk­koa arvon­li­säys­ten huo­mioin­nis­sa, kos­ka arvon­li­säys­ti­las­to näyt­täi­si ole­van Suo­men osal­ta teh­ty maa­ta­lous­yri­tys­ten verot­ta­jal­le ilmoit­ta­mien tulos­ten poh­jal­ta. Nii­den maa­ta­lou­den har­joit­ta­jien, jot­ka eivät ole luo­ki­tel­leet itse­ään maa­ta­lous­yri­tyk­sik­si, tuot­ta­maa arvon­li­säys­tä ei ilmei­ses­ti ole huo­mioi­tu Suo­men tilastoissa.

    2. Jos men­nään näi­hin omi­tui­siin tuki­muo­toi­hin, niin kai mei­dän pitäi­si las­kea Suo­mes­sa maa­ta­lou­den tuek­si se, että ne saa (tai aina­kin sai, en tie­dä onko tilan­ne muut­tu­nut) käyt­tää maa­ta­lous­ko­neis­saan polt­toai­nee­na die­se­lin sijas­ta kevyt­tä polt­to­öl­jyä ja siten saa­vat huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pa­na saman tava­ran (die­sel ja kevyt polt­to­öl­jy on samaa kamaa, mut­ta die­se­lis­sä on väriai­net­ta ja sitä käsi­tel­lään vero­tuk­ses­sa pal­jon tiu­kem­min). Oli­sin hyvin yllät­ty­nyt, jos Euros­tat tie­täi­si täs­tä tai osai­si joten­kin arvioi­da, että miten pal­jon täs­sä jäte­tään vero­ja kerää­mät­tä ja siten tue­taan maa­ta­lou­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyttöä.

      1. Juk­kis:
        Jos men­nään näi­hin omi­tui­siin tuki­muo­toi­hin, niin kai mei­dän pitäi­si las­kea Suo­mes­sa maa­ta­lou­den tuek­si se, että ne saa (tai aina­kin sai, en tie­dä onko tilan­ne muut­tu­nut) käyt­tää maa­ta­lous­ko­neis­saan polt­toai­nee­na die­se­lin sijas­ta kevyt­tä polt­to­öl­jyä ja siten saa­vat huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pa­na saman tava­ran (die­sel ja kevyt polt­to­öl­jy on samaa kamaa, mut­ta die­se­lis­sä on väriai­net­ta ja sitä käsi­tel­lään vero­tuk­ses­sa pal­jon tiu­kem­min). Oli­sin hyvin yllät­ty­nyt, jos Euros­tat tie­täi­si täs­tä tai osai­si joten­kin arvioi­da, että miten pal­jon täs­sä jäte­tään vero­ja kerää­mät­tä ja siten tue­taan maa­ta­lou­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyttöä.

        Omas­ta mie­les­tä­ni myös ener­gia­ve­ro­tuet oli­si syy­tä tilas­toi­da jos­sa­kin kaik­kien EU-mai­den osal­ta. Nyt niis­tä ei ole koot­tua tie­toa mis­sään. Edes ener­gia­tu­kia sel­vit­tä­neis­tä EU:ssa tee­te­tyis­tä rapor­teis­ta vii­me vuo­sil­ta ei sel­viä, mitä kaik­kia ener­gia­tu­kia mis­sä­kin EU-maas­sa esiin­tyy, ja mis­sä laajuudessa.

        Euros­tat ei pää­asias­sa itse kerää tilas­to­tie­to­jaan, vaan Euros­tat kerää tilas­to­tie­dot pää­asias­sa pyy­täen tar­vit­ta­via tie­to­ja viran­omais­läh­teis­tä eri EU-mais­ta ja koos­taa sit­ten niis­tä tilas­ton­sa. Suo­mes­sa mer­kit­tä­vin tie­to­läh­de Euros­ta­til­la on Tilas­to­kes­kus. Osas­sa tilas­tois­ta on hyvin mer­kit­tä­viä ero­ja joh­tuen sii­tä, miten kan­sal­li­sen tilas­to­vi­ran­omai­set teke­vät jot­kut tilas­tot kes­ke­nään ihan eri tavoin, kun taas osa tilas­tois­ta on tie­don­ke­ruu­ta­voil­taan aika pit­käl­le yhtenäistettyjä.

    3. Onko kou­lu­mai­to­tues­sa jär­keä? Edis­tää­kö se kan­san­ter­veyt­tä? Olen saa­nut käsi­tyk­sen, että mai­to ei oli­si niin kovin ter­veel­li­nen juoma.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Onko kou­lu­mai­to­tues­sa jär­keä? Edis­tää­kö se kan­san­ter­veyt­tä? Olen saa­nut käsi­tyk­sen, että mai­to ei oli­si niin kovin ter­veel­li­nen juoma. 

        Mikään ruo­ka­ta­va­ra ei ole nyky­ään terveellistä.

  12. Futu­re matters:

    odo­tel­laan että tek­niik­ka on kil­pai­lu­ky­kyis­tä — vaih­toeh­to­na on että alam­me tukea sen kehittämistä. 

    On popu­lis­tis­ta sanoa että tän­ne lisää, täl­le lisää jne — mik­si mari­sem­me ruo­an hin­nas­ta yli­pää­tään kun suu­rin osa varois­ta menee asu­mi­seen jon­ka kus­tan­nuk­set on vinou­tet­tu nime­no­maan asu­mis­tuen kautta.

    Hitas- ja ARA-jär­jes­tel­mät vinout­ta­vat tilan­net­ta. Molem­mat perus­tu­vat veron­mak­sa­jien teke­mään sub­ven­tioon joka koh­den­ne­taan pie­nel­le osal­le raken­nut­ta­jia, asun­not on hin­ta­sään­nel­ty­jä joten niis­tä­kin hyö­tyy vali­koi­tu massa.

    Vapaa kil­pai­lu elin­kei­non­har­joit­ta­jien kaut­ta takaa par­haan tuloksen.

    Usein väi­te­tään että tuki tukee köy­him­piä. Suu­rem­paa valet­ta tus­kin löy­tyy­kään. Tuki sataa ope­raat­to­reil­le, nos­taa tuo­tan­to­ket­jun hintaa. 

    Sei­nä­joen leveys­ta­sol­la heh­taa­ri pel­toa mak­saa 15–17.000 euroa. Ukrai­nas­sa heh­taa­ri pel­toa mak­saa n 500–800 euroa, hin­nat nous­seet kun ulko­lai­set sijoit­ta­jat sitä osta­vat. Hyvin lan­noi­tet­tu suo­ma­lai­nen pel­to tuot­taa veh­nää 5 tonnia/hehtaari (jopa 10T/hehtaari tasoon pääs­ty eri­koi­sin järjestelyin).
    Ukrai­nas­sa tuo pel­to tuot­taa heit­täen sen 8 ton­nia ilman eri­koi­sia lan­noit­tei­ta­kin. Kum­pi kuu­los­taa jär­ke­väm­mäl­tä tuotantopaikalta?

    Lope­te­taan vaan maa­ta­lous­tu­ki mut­ta lope­te­taan samal­la tämä mei­dän Kehä I/Kehä III sisäl­lä ole­vien para­siit­tien ja sii­pi­veik­ko­jen tuke­mi­nen­kin. Asu­mis­tu­ki pois niin huo­maam­me nopeas­ti kuin­ka rahaa jää muu­hun­kin kuin asumiseen.
    Mut­ta se ei tai­da olla polii­ti­koil­le mie­leen, kun eivät enää pää­se jake­le­maan päät­tö­mäs­ti rahaa.

    1. Jar­mo Tuo­mi­nen: Lope­te­taan vaan maa­ta­lous­tu­ki mut­ta lope­te­taan samal­la tämä mei­dän Kehä I/Kehä III sisäl­lä ole­vien para­siit­tien ja sii­pi­veik­ko­jen tuke­mi­nen­kin. Asu­mis­tu­ki pois niin huo­maam­me nopeas­ti kuin­ka rahaa jää muu­hun­kin kuin asumiseen.
      Mut­ta se ei tai­da olla polii­ti­koil­le mie­leen, kun eivät enää pää­se jake­le­maan päät­tö­mäs­ti rahaa.

      Heh, asu­mis­tues­ta 2/3 menee Uuden­maan ulko­puo­lel­le eli Kepu­lan­di­aan. Ja lope­te­taan samal­la kuntatuet .

  13. Eikä täs­sä vie­lä kaik­ki. Jär­vien, jokien ja meren ran­nik­ko­ve­sien jär­kyt­tä­vä rehe­vöi­ty­mi­nen on suu­rim­mal­ta osin maa­ta­lou­den ansio­ta, kuten tie­de­tään. Luu­li­si että edes maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­tuet käy­tet­täi­siin tämän vähen­tä­mi­seen, mut­ta nekin rahat mene­vät jake­luun tulotukena. 

    Olen kyl­lä aika pes­si­mis­ti­nen. Pari vuot­ta sit­ten Ante­ro Var­tia ehdot­te­li maa­jus­sien ja tur­kis­tar­haa­jien lomit­ta­jien tuen (run­saat 200 mil­joo­na vuo­sit­tain) lopet­ta­mis­ta. Vil­le Nii­nis­tö ja Tou­ko Aal­to kii­reh­ti­vät ker­to­maan, ettei se ole puo­lu­een lin­ja. “Meil­le vih­reil­le kau­pun­git ja maa­seu­tu ovat yhtä lail­la osa tämän hie­non maan tari­naa. Me haluam­me, että kau­pun­ke­ja raken­ne­taan kes­tä­vik­si uusil­la lii­ken­ne­rat­kai­suil­la, uusiu­tu­val­la ener­gial­la ja lähi­ruu­al­la. Näin luo­daan samal­la työ­tä myös maa­seu­dun uusil­le tuot­teil­le ja menes­tyk­sel­le. Lomi­tus­jär­jes­tel­mää pitäi­si kyl­lä uudis­taa jous­ta­vam­mak­si vil­je­li­jöil­le”, Nii­nis­tö linjasi.

    Muis­taa­ko joku vaa­lit, jois­sa maa­ta­lous­tuet oli­si­vat olleeet edes muka­na kes­kus­te­luis­sa jol­lain tapaa?

  14. Kulut­ta­ja­hin­nan alen­ta­mi­sek­si ja saa­ta­vuu­den var­mis­ta­mi­sek­si­han ne maa­ta­lous­tuet aikoi­naan kek­sit­tiin. Nyky­ään ne las­ke­vat tuot­ta­ja­hin­taa ja var­mis­ta­vat saa­ta­vuu­den. Vai­ku­tuk­ses­ta kulut­ta­ja­hin­taan en ole var­ma, kos­ka nyky­ään tuot­ta­jien ja kulut­ta­jien välis­sä on väli­kä­siä, jot­ka saat­ta­vat vetää välistä.
    Maa­ta­lous­tuet var­maan­kin jou­tai­si lopet­taa, jos sal­lit­tai­siin elin­tar­vik­kei­den ajoit­tai­nen niu­kuus ja nälän­hä­tä. EU:n edel­tä­jä EEC perus­tet­tiin nime­no­maan har­mo­ni­soi­maan jäsen­ten­sä maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa. Jos se päät­täi­si lopet­taa tämän teh­tä­vän, niin sit­ten se jou­tai­si lak­kaut­taa koko­naan tarpeettomana.

    1. TimoT: Maa­ta­lous­tuet var­maan­kin jou­tai­si lopet­taa, jos sal­lit­tai­siin elin­tar­vik­kei­den ajoit­tai­nen niu­kuus ja nälänhätä.

      Jos tukiais­ten pois­tos­ta on seu­rauk­se­na nälän­hä­tä ja puu­te, mik­si ei-tue­tuil­la toi­mia­loil­la ei tapah­du vas­taa­via pula­kausia? En muis­ta että esi­mer­kik­si autot oli­si­vat lop­pu­neet auto­liik­keis­tä kes­ken vaik­ka auto­kaup­paa muis­te­taan tukien sijas­ta jättiveroilla. 

      Eihän ole esiin­ty­nyt myös­kään pulaa eksoot­ti­sis­ta hedel­mis­tä. Eikö banaa­nien ja kah­vin pitäi­si aina jos­kus olla lopus­sa maas­ta ? Nii­den vil­je­lyyn­hän Suo­mi ei anna tukea, mut­ta en sil­ti muis­ta viik­ko­tol­kul­la kes­tä­nyt­tä kah­vin ja banaa­nien pulaa.

      Arve­len myös että sijoit­ta­mal­la puo­let maa­ta­lous­tu­keen mene­väs­tä rahas­ta sota­lai­vas­toon (tai ylei­sem­min meri­so­dan­käyn­tiin) ja loput var­muus­va­ras­to­jen raken­ta­mi­seen, huol­to­var­muus kas­vai­si mer­kit­tä­väs­ti nykyi­seen näh­den. Voi­han huol­to­va­ras­tot sisäl­tää myös trak­to­rei­ta ja mui­ta tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä, huol­to­var­muus­kes­kus­han voi­si esi­mer­kik­si yllä­pi­tää vil­je­lys­käyt­töön hel­poh­kos­ti otet­ta­vaa pel­toa (eihän sitä tar­vit­se vil­jel­lä, kun­han var­mis­taa että pel­to on suh­teel­li­sen nopeas­ti otet­ta­vis­sa käyttöön).

  15. Työt­tö­myys­pro­sent­ti ei rii­pu työ­voi­man mää­räs­tä vaan työ­mark­ki­noi­den sään­te­lys­tä ja sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­vuu­des­ta. Työ­voi­man laa­dul­la­kin on väliä, maan­vil­je­li­jät ovat ahke­rim­mas­ta päästä.

    Mata­la­tu­loi­set kär­si­vät lii­ka­li­ha­vuu­des­ta vie­lä useam­min kuin muut, joten ruo­an alv 24 pro­sent­tiin, tuet ja raja­suo­ja pois, soke­ril­le, eläin­ras­voil­le ja vähä­kui­tui­suu­del­le haittaverot.

    Mark­ki­noi­den vää­ris­tä­mi­nen tuil­la aiheut­taa pal­jon tehot­to­muut­ta eikä auta vil­je­li­jöi­tä vaan pel­lon omis­ta­jaa ja sen peri­viä kaupunkisisaruksia.

    1. Vil­jel­lyt:
      Työt­tö­myys­pro­sent­ti ei rii­pu työ­voi­man mää­räs­tä vaan työ­mark­ki­noi­den sään­te­lys­tä ja sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­vuu­des­ta. Työ­voi­man laa­dul­la­kin on väliä, maan­vil­je­li­jät ovat ahke­rim­mas­ta päästä.

      Mata­la­tu­loi­set kär­si­vät lii­ka­li­ha­vuu­des­ta vie­lä useam­min kuin muut, joten ruo­an alv 24 pro­sent­tiin, tuet ja raja­suo­ja pois, soke­ril­le, eläin­ras­voil­le ja vähä­kui­tui­suu­del­le haittaverot.

      Mark­ki­noi­den vää­ris­tä­mi­nen tuil­la aiheut­taa pal­jon tehot­to­muut­ta eikä auta vil­je­li­jöi­tä vaan pel­lon omis­ta­jaa ja sen peri­viä kaupunkisisaruksia.

      Eikös vil­je­li­jöi­den mant­ran mukaan ole niin, että vil­je­li­jät ovat sitä köy­hin­tä sak­kaa täs­sä maas­sa, joi­ta kaik­ki muut vain sortavat?

  16. Epäi­len, että Suo­mes­sa asu­mi­nen on eko­lo­gi­ses­ti epäeet­tis­tä, siis kun huo­mioi­daan kyl­män ilmas­ton aiheut­ta­ma ener­gian tar­ve vil­je­lys­sä, raken­ta­mi­ses­sa ja ties mis­sä. Muu­ten puun kaa­ta­mi­nen poka­sa­hal­la aiheut­taa enem­män pääs­tö­jä koin moottorisahalla.

  17. > On sanot­tu, että maa­ta­lous­tu­ki ei ole tukea
    > vil­je­li­jäl­le vaan kuluttajalle.

    Esi­merk­ki­nä mai­to. Tuot­ta­ja saa 30 sent­tiä lit­ral­ta ja kulut­ta­ja mak­saa euron. Tukea perus­tel­laan sil­lä­kin, että 30 sen­til­lä ei elä. Ei elä­kään, mut­ta 60 sen­til­lä jo elää. (Puo­let tukea, puo­let tuo­tan­toa.) Ja sekin on vie­lä rei­lus­ti alle kulut­ta­jan mak­sa­man hinnan.

    On ymmär­ret­tä­vä, että tuo 30 sent­tiä on bulk­ki­mai­don hin­ta. Eli mai­to kuin mai­to, niin aina sii­tä tuon 30 sent­tiä saa. Nyt kui­ten­kin kaik­ki mai­to oste­taan tiloil­ta tuo­hon alim­paan hin­taan. Kui­ten­kin ero­ja on. Ei vält­tä­mät­tä mai­don tek­ni­sis­sä omi­nai­suuk­sis­sa vaan mai­toon liit­tyy monia mui­ta­kin omi­nai­suuk­sia, jois­ta kulut­ta­ja on val­mis mak­sa­maan lisä­hin­taa. Otan esimerkin.

    — Myyn sinul­le lasil­li­sen mai­toa. Saat vali­ta kah­des­ta mai­to­la­sis­ta: toi­ses­sa on juu­ri lyp­set­tyä mai­toa ja toi­ses­sa eilis­tä, ei mitään muu­ta eroa. Kum­man ostat? Jos otat mie­luum­min juu­ri lyp­set­tyä mai­toa, sinul­la on pre­fe­rens­si tuo­ree­seen mai­toon. Siis tämän päi­väi­sen mai­don myyn­ti­hin­nan pitää olla kor­keam­pi kuin eili­sen, että valit­si­jan pre­fe­rens­si oli­si vaik­ka­pa 50/50 tuo­reen ja eili­sen välillä.

    — Mai­dol­la ja mai­dol­la on siis ero, joka näkyy myyn­ti­hin­nas­sa. Mai­don tuo­reus on vain yksi monis­ta sei­kois­ta, jos­ta kulut­ta­ja on val­mis mak­sa­maan preemiota.

    Jos nykyi­ses­tä tuki­jär­jes­tel­mäs­tä luo­vu­taan, muut­taa se koko teol­li­suu­den raken­net­ta. Kau­pas­sa myy­tä­vän mai­don hin­ta tuli­si riip­pu­maan monis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta, jot­ka perus­tu­vat kulut­ta­jan pre­fe­rens­sei­hin. Lähi­tuo­tan­to lisään­tyi­si; kak­si viik­koa van­haa mai­toa ei myy­täi­si enää tuo­reen mai­don hin­nal­la jne.

  18. Kom­ment­ti ei var­si­nai­ses­ti lii­ty maa­ta­lous­tu­kiin, mut­ta Kii­nas­sa lihan­ku­lu­tus on nelin­ker­tais­tu­nut 70-luvul­ta. Samal­la dia­be­tes sekä sydän- ja veri­suo­ni­tau­dit ovat räjäh­tä­neet väes­tös­sä. Tämän takia Kii­nan tavoit­tee­na on lei­ka­ta lihan kulu­tus­ta 50% vuo­teen 2030 men­nes­sä. Uskoi­sin, että tule­vat onnis­tu­maan tavoitteessaan.

    Mie­les­tä­ni pai­kal­li­nen ruo­an­tuo­tan­to pitää tur­va­ta joka puo­lel­la maa­pal­loa. Pel­lon­vuo­krat eivät ole juu­ri kenel­le­kään tulon­läh­de, mut­ta var­mas­ti vil­je­li­jöil­le riip­pa­ki­vi peri­kun­nan kans­sa. Itse vuo­kraan paria has­sua heh­taa­ria perin­tö­pel­to­ja 100€/ha vuo­si­vuo­kral­la poh­jois­poh­jan­maal­la. Jos­kus pel­to­vuo­krat vaih­tu­vat kla­pi­kuor­maan mökille.

    Aasia popu­laa­tion­sa kans­sa vas­taa nykyi­sin jo yli puo­les­ta koko maa­pal­lon väes­tös­tä. Toi­vot­ta­vas­ti jat­kos­sa siel­lä syö­dään enem­män säh­kö­ju­nal­la Venä­jäl­tä tuo­tua soi­jaa, mitä jen­keis­tä lai­vat­tua soija/maissirehua.

  19. Mitä nopeam­min maa­ta­lous­tu­ki, kun­tien val­tio­no­suu­det ja kaik­ki sil­ta­rumpp­pu­ra­ha lak­kau­te­taan, sen parempi.

    On tul­lut aika tap­paa Syr­jä-Suo­mi, jot­ta var­si­nai­nen Suo­mi pää­see kasvuun.

    Suo­mi voi­si alka­jai­sik­si myy­dä Lapin Ruot­sil­le ja Nor­jal­le, Kai­nuu, Poh­jois- ja Ete­lä-Kar­ja­la voi­daan myy­dä Venä­jäl­le. Jos ruot­sa­lai­sil­le kel­paa, niin men­kööt myös Poh­jan­maa­kin heil­le. Se onkin niin kitu­kas­vuis­ta ja hyö­dy­tön­tä maa­ta, että voi olla vai­kea myydä.

    Ahve­nan­maa saa­koon itsenäisyytensä.

    Noil­la toi­mil­la sai­si rahoi­tus­ta Turun, Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin aluei­den kehi­tyk­seen vuo­si­sa­dan lop­pua ajatellen.

    1. Futu­re Mat­ters:
      Mitä nopeam­min maa­ta­lous­tu­ki, kun­tien val­tio­no­suu­det ja kaik­ki sil­ta­rumpp­pu­ra­ha lak­kau­te­taan, sen parempi. […]

      Suo­mi voi­si alka­jai­sik­si myy­dä Lapin Ruot­sil­le ja Nor­jal­le, Kai­nuu, Poh­jois- ja Ete­lä-Kar­ja­la voi­daan myy­dä Venä­jäl­le. Jos ruot­sa­lai­sil­le kel­paa, niin men­kööt myös Poh­jan­maa­kin heille. […] 

      Nimi­merk­ki “Futu­re Mat­ters” on oival­ta­nut ansiok­kaas­ti sen, että val­tioi­den rajat mää­räy­ty­vät poliit­ti­sen ja sosi­aa­li­sen toi­min­nan tulok­se­na: ne eivät pysy muut­tu­mat­to­mi­na ikui­ses­ti. Sopi­muk­sil­la tai voi­man­käy­töl­lä rajat ovat siir­ty­neet aiko­jen kulues­sa ja tätä tapah­tuu yhä tänä päi­vä­nä. EU:n myö­tä Suo­men­kaan rajat eivät ole saman­lai­set kuin ennen.

  20. Työt­tö­myys­pro­sent­ti ei rii­pu työ­voi­man mää­räs­tä vaan työ­mark­ki­noi­den sään­te­lys­tä ja sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­vuu­des­ta. Työ­voi­man laa­dul­la­kin on väliä, maan­vil­je­li­jät ovat ahke­rim­mas­ta päästä.”

    Hupi­jut­tu­ja, Indo­ne­sias­sa ei ole oikein sosi­aa­li­tur­vaa ja työ­lain­sää­dän­töä­kin nou­datt­taa van 30–40% työ­nan­ta­jis­ta. Mut­ta ei siel­lä­kään kaik­ki ole töis­sä, työl­li­syy­sas­te on alhai­sem­pi kuin Suo­mes­sa ja työt­tö­miä liki 10 miljoonaa

  21. Nii Osmo Soi­ni­vaa­ra Vii­saa­na Mie­he­nä jou­tuu kyl­lä syö­mään ensin ja sit­ten vas­ta voi aja­tel­la, eli jos ei syö , ei pys­ty ajat­te­le­maan maa­ta­lous­tu­kia­kaan. Valio on teh­nyt kau­ra­mai­don, joka tehään veteen ja sii­nä on 1dl kau­ra­mai­too= 120 mg kal­siu­mia eli siis kau­ra­mai­toa ei saa­da lehmästä.Lisäksi kau­ra­mai­dos­sa ei ole muu­ta­mia vaa­ral­li­sia bak­tee­re­ja joi­ta on leh­män­mai­dos­sa jos sitä ei pas­tö­roi­da. Eli pitäi­si alkaa kehit­te­le­mään uusia tuot­tei­ta ja miten nii­tä val­mis­te­taan sil­lai, että kuten muut­kin yri­tyk­set teke­vät tuot­tei­ta sil­lai, että ne ovat kan­nat­ta­via Vai?. Pek­ka Kuusi kir­jas­sa Tämä Ihmi­sen maa­il­ma ker­too että kun väes­tö lisään­tyy, samal­la infor­maa­tio lisään­tyy ja Pekan mukaan ihmi­nen elää nel­jäl­lä tol­pal­la kuten ravin­to ja suo­je­lu ja lisään­ty­mi­nen ja informaatio

    1. jali kar­ja­lai­nen:
      Nii Osmo Soi­ni­vaa­ra Vii­saa­na Mie­he­nä jou­tuu kyl­lä syö­mään ensin ja sit­ten vas­ta voi aja­tel­la, eli­jos ei syö , ei pys­ty ajat­te­le­maan maa­ta­lous­tu­kia­kaan. Valio on teh­nyt kau­ra­mai­don, joka tehään veteen ja sii­nä on 1dl kau­ra­mai­too= 120 mg kal­siu­mia eli siis kau­ra­mai­toa ei saa­da lehmästä.Lisäksi kau­ra­mai­dos­sa ei ole muu­ta­mia vaa­ral­li­sia bak­tee­re­ja joi­ta on leh­män­mai­dos­sa jos sitä ei pastöroida. 

      Ja tämä­kin tuo­te (kau­ra­mai­dot ja ‑ker­mat) piti kopioi­da ruot­sa­lai­sil­ta, kun suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus ei pysy­nyt muut­tu­van maa­il­man peräs­sä. Mon­ta vuot­ta söin tuon­ti­luo­mu­juus­to­ja, kun Valiol­la ei ollut yhtä­kään. Tääl­lä ollaan niin peräs­sä (sic) kuin voi. Nyh­tö­kau­ra ainoa valopilkku.

  22. O.S:“Sokerijuurikkaan vil­je­ly on suun­nil­leen tue­tuin vil­je­muo­to Suo­mes­sa, jos­sa soke­rin tuo­tan­to on yhtä perus­tel­tua kuin banaa­nin vil­je­ly, tämä on todel­lis­ta var­kaut­ta – varas­te­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afri­kan mailta.”

    Soke­ri­juu­rik­kaan tuki on EU:n soke­ri­uu­dis­tuk­ses­ta joh­tu­va tuki­muo­to, joka otet­tiin käyt­töön vuon­na 2006. Tuki­ta­so on vuo­sit­tain ollut enim­mil­lään 350 euroa/ha. Suc­rok­sen tavoit­tee­na on nos­taa soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­li­jä­mää­rä 800:aan ja koko­nai­sa­la 13 000 heh­taa­riin vuon­na 2014. Noi­den luku­jen mukaan Suo­mes­sa mak­se­taan vil­je­ly­kor­vaus­ta n. 4,5 mil­joo­naa euroa. Saman­suu­rui­nen Ha-tuki näyt­tää ole­van Ranskassakin.

    Edel­li­seen sum­maan lisä­tään kul­je­tus­tu­ki. Tuki­ta­so mää­räy­tyy teh­taal­le toi­mi­te­tun soke­ri­juu­ri­kas­mää­rän ja kul­je­tuse­täi­syy­den perus­teel­la. Maa­ta­lous­puo­lel­le mak­set­ta­via de mini­mis ‑tukia voi­daan myön­tää haki­jaa ja yri­tys­tä koh­ti enin­tään 15 000 euroa kol­men vero­vuo­den aika­na. Vil­je­li­jäl­le mak­se­taan tukea sen vuok­si, että hänen on mak­set­ta­va rah­ti teh­taal­le, osta­ja ei sitä mak­sa. Sama kos­kee myös vil­jan­myyn­tiä. Jus­si mak­saa rah­dit myl­lyl­le, ei vil­jan ostaja.

    Tämän vuok­si kan­sain­vä­li­set hin­ta­ver­tai­lut kun­kin maa­ta­lous­tuot­teen osal­ta ovat Suo­mel­le epäe­dul­li­sia. Jo val­miik­si mui­ta mai­ta alem­pi raa­ka-aineen hin­taa las­kee vie­lä itse mak­set­ta­va rah­ti. Herää­kin kysy­mys Soi­nin­vaa­ran tar­koi­tus­pe­ris­tä. Hän puhuu raflaa­vas­ti suo­a­ma­lais­ten maan­vil­je­li­jöi­den ryös­tä­vän kehi­tys­mai­ta. Raha­mää­rä on nel­jän mil­joo­nan luok­kaa. Miten pal­jon kan­san­vä­li­nen kulu­tus riis­tää kehi­tys­mai­ta, ei tai­da nel­jä mil­joo­naa olla vie­lä mitään ?

    http://epamonitoring.net/french-producers-lead-way-in-expanding-eu-sugar-beet-production-despite-low-global-sugar-prices/

    Tuos­sa tie­toa asian suh­teut­ta­mi­sek­si EU:ssa. Suo­mi on pie­ni toi­mi­ja mui­den jou­kos­sa. Suo­ma­lai­sen tuo­tan­non suu­ri tuki ver­rat­tu­na maa­ta­lous­tuo­tan­toon joh­tuu vinou­tu­mas­ta. Meil­lä kaup­pa mak­saa Län­ti­sen — Euroo­pan alhai­sim­pia tuot­ta­ja­hin­to­ja. Eikä se joh­du sii­tä, että tuo­tan­tom­me oli­si huo­nom­paa laa­dul­taan, sil­lä se on muu­ta euroop­pa­lais­ta parempaa.

    Kes­kus­te­lu on koh­dis­tu­nut van­ha­kan­tai­ses­ti tukiin ja ruu­an tuo­tan­toon. Maa­ta­lou­den toi­min­taym­pä­ris­tö ja — vaa­ti­muk­set ovat laa­jen­tu­neet ruu­an tuo­tan­non ulko­puo­lel­le. Nyt puhu­taan maa­ta­lou­des­sa eko­sys­te­mi­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­ses­ta. Maa­ta­lous­tuet­kin ovat kor­vaus­ta eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den tuottamisesta.

    Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton mää­ri­tel­män mukaan :“Eko­sys­tee­mi­pal­ve­luil­la eli luon­non pal­ve­luil­la tar­koi­te­taan kaik­kia ihmi­sen luon­nos­ta saa­mia aineel­li­sia ja aineet­to­mia hyö­ty­jä. Luon­non pal­ve­lut yllä­pi­tä­vät yhteis­kun­taam­me. Ne ovat luon­non­va­ro­ja kuten ravin­to­kas­ve­ja, puu­ta tai lää­ke­ai­nei­ta. Myös luon­non toi­min­taa, esi­mer­kik­si poh­ja­ve­den puh­dis­tu­mis­ta ja varas­toi­tu­mis­ta, kut­su­taan eko­sys­tee­mi­pal­ve­luik­si. Luon­non pal­ve­lu­ja ei kui­ten­kaan voi­da käyt­tää yli luon­non kestokyvyn.

    Aivan kuten moni­mut­kai­nen koneis­to tar­vit­see kaik­kia osasi­aan, tar­vit­see luon­to­kin moni­muo­toi­suut­ta toi­miak­seen tuot­ta­vas­ti. Kun luon­to yksi­puo­lis­tuu, heik­ke­nee sen kyky tuot­taa luon­non pal­ve­lui­ta ja toi­pua häi­riöis­tä: haa­voit­tu­vuus ilmas­ton­muu­tok­sel­le ja luon­no­non­net­to­muuk­sil­le kasvaa.”

    Nii­tä on vie­lä monia mui­ta­kin, esim. hii­len sidon­ta, pin­ta­ve­sien , lin­nus­ton ja eliös­tön suo­je­lu, vil­je­ly­maan tiivs­ty­mi­sen, tau­tien resis­tens­sin ehkäi­sy, maa­seu­tu­mai­se­man ja ‑luon­non vir­kis­ty­sar­vot… Jos maa­ta­lou­des­sa men­täi­siin hin­ta , eurot edel­lä, niin lop­pu­tu­le­ma oli­si ympä­ris­tön, eläin­ten ja ihmi­sen kan­nal­ta katastrofi.

    Ongel­ma on kuten arvaat­te­kin, kuka sen mak­saa. Nykyi­sel­lä kor­vaus­jär­jes­tel­mäl­lä on saa­tu aikaa val­lit­se­va tilan­ne. Jul­ki­nen kes­kus­te­lu kui­ten­kin pitää yllä käsi­tys­tä, että tilan­ne on huo­no. Ts. sii­hen on lai­tet­ta­va lisää rahaa, oli se sit­ten vero­va­ro­ja tai ruo­ka­kau­pan asiak­kaan mak­sa­ma kor­keam­pi hin­ta kas­sal­la. Jom­min­kum­min, niin kaup­pa kor­jaa tas­kui­hin­sa sen­kin lisä­pa­nos­tuk­sen. Vil­je­li­jän kuk­ka­rol­le ei voi enää enem­män sukel­taa, sil­lä poh­ja on tul­lut vas­taan jo ajat sitten.

    1. eemil: Ongel­ma on kuten arvaat­te­kin, kuka sen mak­saa. Nykyi­sel­lä kor­vaus­jär­jes­tel­mäl­lä on saa­tu aikaa val­lit­se­va tilan­ne. Jul­ki­nen kes­kus­te­lu kui­ten­kin pitää yllä käsi­tys­tä, että tilan­ne on huo­no. Ts. sii­hen on lai­tet­ta­va lisää rahaa, oli se sit­ten vero­va­ro­ja tai ruo­ka­kau­pan asiak­kaan mak­sa­ma kor­keam­pi hin­ta kas­sal­la. Jom­min­kum­min, niin kaup­pa kor­jaa tas­kui­hin­sa sen­kin lisä­pa­nos­tuk­sen. Vil­je­li­jän kuk­ka­rol­le ei voi enää enem­män sukel­taa, sil­lä poh­ja on tul­lut vas­taan jo ajat sitten.

      Vil­je­li­jän kuk­ka­ros­sa on tul­lut poh­ja vas­taan ajat sit­ten, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta Suo­mes­sa on edel­leen poik­keuk­sel­li­sen pal­jon vil­je­li­jöi­tä, tila­koot ovat poik­keuk­sel­li­sen pie­net, vil­je­lyä har­ras­te­taan poik­keuk­sel­li­sen huo­nois­sa luon­no­no­lois­sa ja maa­ta­lous­maan hin­ta on poik­keuk­sel­li­sen korkea.

      Omiin sil­miin näyt­tää sil­tä, että Suo­mes­sa on vie­lä aika pal­jon varaa teh­dä raken­ne­muu­tok­sia maa­ta­lou­des­sa. Pala­taan asi­aan sit­ten, kun pel­to­maan mark­ki­na­hin­ta las­kee nol­laan; niin kau­an kun hin­ta on kor­keam­pi, maa­ta­lous kan­nat­taa riit­tä­vän hyvin, ja tukia voi­daan leikata.

      Eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut eivät tar­vit­se maa­jus­sia väliin rahas­ta­maan. Luon­to tuot­taa eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut ihan itse, kun­han vain malt­taa olla luon­toa raiskaamatta.

      1. ark­ki­teh­ti: Luon­to tuot­taa eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut ihan itse, kun­han vain malt­taa olla luon­toa raiskaamatta.

        Et nyt kyl­lä ymmär­rä koko­nai­suut­ta etkä eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den aja­tus­ta. Ruo­kaa voi­sim­me Suo­mes­sa­kin tuot­taa välit­tä­mät­tä luon­nos­ta repien irti kai­ken vain voit­to mie­les­sä. Ruok­ki­sim­me eläi­miä anti­bioot­ti­re­huil­la, tuleen­nut­tai­sim­me lei­pä­vil­jan gly­fo­saa­til­la , leik­kai­sim­me siko­jen sapa­rot, vähät välit­täi­sim­me poh­ja­ve­sis­tä ja suo­jae­täi­syyk­sis­tä kas­vin­suo­je­lu­ruis­ku­tuk­sis­sa , antai­sim­me huu­tia huk­ka­kau­ra­mää­räyk­sil­le mui­den mai­den tapaan jne.

        ark­ki­teh­ti: Pala­taan asi­aan sit­ten, kun pel­to­maan mark­ki­na­hin­ta las­kee nol­laan; niin kau­an kun hin­ta on kor­keam­pi, maa­ta­lous kan­nat­taa riit­tä­vän hyvin, ja tukia voi­daan leikata

        En nyt kyl­lä ymmär­rä mik­si maan hin­nan pitäi­si olla nol­la ? Suu­ruu­den eko­no­mia ei nos­ta tulo­ja line­aa­ri­ses­ti. Se tuo muka­naan val­ta­van inves­toin­ti­tar­peen tuo­tan­to­ti­loi­hin, kalus­toon ja työ­voi­maan. Tuot­ta­vuus ei kas­va samas­sa suh­tees­sa. Isot ja pai­na­vat koneet voi­vat sopia pree­rioil­le , aroil­le ja kunin­gas­kun­tien lää­ni­tys­her­ro­jen suu­ril­le pin­ta-aloil­le. Suo­men pel­lot ovat his­to­rial­li­ses­ti pie­nem­piä per­he­vil­je­lyyn sopi­via kokonaisuuksia.

        Suu­ril­la pel­toa­loil­la tuo­te­taan mono­kult­tu­ri­ses­ti ja eroo­sio­ris­kit ovat mones­sa pai­kas­sa toteu­tu­neet. Kato­vuo­det iske­vät myös monin­ker­tai­sel­la voi­mal­la yksi­puo­li­sen vil­je­lyn kulttuurissa.

        ark­ki­teh­ti: Eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut eivät tar­vit­se maa­jus­sia väliin rahastamaan.

        Maa­jus­sit saa­vat siis tal­koil­la hoi­taa met­sien ja pel­to­jen kas­vu­kun­toa hii­len sito­mi­sek­si. Kau­pun­ki­lais­ten teh­tä­vä­nä on vain tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ja saas­tut­taa vesiä. 

        ark­ki­teh­ti: , vil­je­lyä har­ras­te­taan poik­keuk­sel­li­sen huo­nois­sa luon­no­no­lois­sa ja maa­ta­lous­maan hin­ta on poik­keuk­sel­li­sen korkea.

        Väi­te ei pidä paik­kaan­sa, esim. Ete­lä — Euroo­pan vil­je­lyä hait­taa kuu­muus , kuivuus,tuholais- ja kas­vi­tau­dit aivan eri mit­ta­luo­kas­sa kuin Suo­mes­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na Suo­men kas­vuo­lot para­ne­vat entisestään.

        ark­ki­teh­ti: Luon­to tuot­taa eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut ihan itse, kun­han vain malt­taa olla luon­toa raiskaamatta.

        Maa­jus­si tuo­taa suo­ma­lai­sil­le kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta ottaen luon­non kes­to­ky­vyn huo­mioon. Täs­sä yhtey­des­sä hal­pa hin­ta ei ole laa­dun kriteeri.

      2. eemil: Et nyt kyl­lä ymmär­rä koko­nai­suut­ta etkä eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den aja­tus­ta. Ruo­kaa voi­sim­me Suo­mes­sa­kin tuot­taa välit­tä­mät­tä luon­nos­ta repien irti kai­ken vain voit­to mie­les­sä. Ruok­ki­sim­me eläi­miä anti­bioot­ti­re­huil­la, tuleen­nut­tai­sim­me lei­pä­vil­jan gly­fo­saa­til­la , leik­kai­sim­me siko­jen sapa­rot, vähät välit­täi­sim­me poh­ja­ve­sis­tä jasuo­jae­täi­syyk­sis­tä kas­vin­suo­je­lu­ruis­ku­tuk­sis­sa , antai­sim­me huu­tia huk­ka­kau­ra­mää­räyk­sil­le mui­den mai­den tapaan jne.

        En nyt kyl­lä ymmär­rä mik­si maan hin­nan pitäi­si olla nol­la ?Suu­ruu­den eko­no­mia ei nos­ta tulo­ja line­aa­ri­ses­ti. Se tuo muka­naan val­ta­van inves­toin­ti­tar­peen tuo­tan­to­ti­loi­hin, kalus­toon ja työ­voi­maan. Tuot­ta­vuus ei kas­va samas­sa suh­tees­sa. Isot ja pai­na­vat koneet voi­vat sopia pree­rioil­le , aroil­le ja kunin­gas­kun­tien lää­ni­tys­her­ro­jen suu­ril­le pin­ta-aloil­le. Suo­men pel­lot ovat his­to­rial­li­ses­ti pie­nem­piä per­he­vil­je­lyyn sopi­via kokonaisuuksia.

        Suu­ril­la pel­toa­loil­la tuo­te­taan mono­kult­tu­ri­ses­ti ja eroo­sio­ris­kit ovat mones­sa pai­kas­sa toteu­tu­neet. Kato­vuo­det iske­vät myös monin­ker­tai­sel­la voi­mal­la yksi­puo­li­sen vil­je­lyn kulttuurissa.

        Maa­jus­sit saa­vat siis tal­koil­la hoi­taa met­sien ja pel­to­jen kas­vu­kun­toa hii­len sito­mi­sek­si. Kau­pun­ki­lais­ten teh­tä­vä­nä on vain tuot­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja ja saas­tut­taa vesiä. 

        Väi­te ei pidä paik­kaan­sa, esim. Ete­lä – Euroo­pan vil­je­lyä hait­taa kuu­muus , kuivuus,tuholais- ja kas­vi­tau­dit aivan eri mit­ta­luo­kas­sa kuin Suo­mes­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na Suo­men kas­vuo­lot para­ne­vat entisestään.

        Maa­jus­si tuo­taa suo­ma­lai­sil­le kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta ottaen luon­non kes­to­ky­vyn huo­mioon. Täs­sä yhtey­des­sä hal­pa hin­ta ei ole laa­dun kriteeri.

        Leik­ki­kää te bols­he­vik­ki-talon­po­jat ihan rau­has­sa, mut­ta teh­kää se omal­la rahalla.

        Mitä nopeam­min tehot­to­mas­ta avo­maa­vil­je­lys­tä pääs­tään eroon, sen parem­pi koko ihmiskunnalle.

      3. eemil: Et nyt kyl­lä ymmär­rä koko­nai­suut­ta etkä eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den aja­tus­ta. Ruo­kaa voi­sim­me Suo­mes­sa­kin tuot­taa välit­tä­mät­tä luon­nos­ta repien irti kai­ken vain voit­to mie­les­sä. Ruok­ki­sim­me eläi­miä anti­bioot­ti­re­huil­la, tuleen­nut­tai­sim­me lei­pä­vil­jan gly­fo­saa­til­la , leik­kai­sim­me siko­jen sapa­rot, vähät välit­täi­sim­me poh­ja­ve­sis­tä ja suo­jae­täi­syyk­sis­tä kas­vin­suo­je­lu­ruis­ku­tuk­sis­sa , antai­sim­me huu­tia huk­ka­kau­ra­mää­räyk­sil­le mui­den mai­den tapaan jne.

        Sinä se täs­sä et ymmär­rä koko­nai­suut­ta etä ekosysteemipalveluita. 

        Sil­lä, mitä tapah­tuu sika­lak­si tai nave­tak­si kut­su­tun pro­teii­ni­teh­taan sisäl­lä, ei ole mitään teke­mis­tä eko­sys­tee­min kans­sa. Se on ihan puh­das­ta teol­li­suut­ta, jos­sa vas­tak­kain on talou­del­li­set int­res­sit, elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus ja eläin­suo­je­lu. Talou­del­li­set int­res­sit hoi­tu­vat mark­ki­noil­la, elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus ja eläin­suo­je­lu mää­räyk­sil­lä ja rajoi­tuk­sil­la. Mis­sään välis­sä mihin­kään tar­koi­tuk­seen ei tar­vi­ta maataloustukia. 

        Väit­teet mui­den EU-mai­den elin­tar­vik­kei­den laa­dun heik­kou­des­ta ver­rat­tu­na suo­ma­lai­seen ovat tör­ke­ää panet­te­lua, eikä todel­la­kaan nos­ta­ta min­kään­lais­ta myö­tä­tun­toa suo­ma­lais­ta maa­jus­sia koh­taan. Ja vaik­ka maa­jus­si oli­si­kin oikeas­sa, niin sil­loin­kin oikea toi­min­ta­mal­li oli­si loba­ta ihan hel­ve­tis­ti mää­räys­ten ja val­von­nan kiris­tä­mis­tä EU-tasol­la, sen sijaan että kaik­ki poliit­ti­nen pää­oma käy­te­tään poik­keus­lu­pien hake­mi­seen maa­ta­lous­tu­kien maksamiselle. 

        Jos kar­ja- ja sika­ti­lal­li­set oli­si­vat Brys­se­lis­sä bar­ri­ka­deil­la vaa­ti­mas­sa eläin­ten parem­paa koh­te­lua ja tiu­kem­paa sää­te­lyä, niin tilan­ne näyt­täi­si vähän uskot­ta­vam­mal­ta; nyt päin­vas­toin yri­te­tään hank­kia tuo­mioi­ta toi­mit­ta­jil­le, jot­ka pal­jas­ta­vat suo­ma­lai­ses­sa liha­tuo­tan­nos­sa ilme­ne­vät puut­teet ja vaa­di­taan boi­kot­tia Lid­lil­le kun häk­ki­ka­na­lan munat eivät hei­dän hyl­lyil­leen kelpaa…

    2. eemil:

      Kes­kus­te­lu on koh­dis­tu­nut van­ha­kan­tai­ses­ti tukiin ja ruu­an tuo­tan­toon. Maa­ta­lou­den toi­min­taym­pä­ris­tö ja – vaa­ti­muk­set ovat laa­jen­tu­neet ruu­an tuo­tan­non ulko­puo­lel­le. Nyt puhu­taan maa­ta­lou­des­sa eko­sys­te­mi­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­ses­ta. Maa­ta­lous­tuet­kin ovat kor­vaus­ta eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den tuottamisesta.

      No ei ole. Eko­sys­tee­mit pär­jää­vät ihan yksis­tään ilman ihmi­sen apua, jos vain ne jäte­tään oman onnen­sa nojaan.

      Suo­ma­lai­nen luon­non­suo­je­lu on huu­haa­ta nime­no­maan sik­si, että sii­nä on kyse ajan pysäyt­tä­mi­ses­tä. Halu­taan pysäyt­tää evo­luu­tio ja suo­jel­la jotain staat­tis­ta ja myyt­tis­tä “Suo­men luontoa”.

      Sitä pait­si juu­ri perin­tei­nen maa­ta­lous on met­sä­ta­lou­den ohel­la se suu­rin eko­sys­tee­mien tuhoaja.

      Se “Suo­men luon­to” rai­va­taan ja rais­ka­taan pois näi­den tehot­to­mien bols­he­vik­ki­ta­lon­poi­kien pel­lon­ta­pais­ten tieltä.

      Kun ihmi­set muut­ta­vat kau­pun­kiin maal­ta, vapau­tuu tilaa näil­le eko­sys­tee­meil­le, joi­hin viit­ta­sit. Aivan samal­la taval­la sitä tilaa vapau­tuu näil­le eko­sys­tee­meil­le, kun luo­vu­taan avo­maan­vil­je­lyk­ses­tä ja lihan­tuo­tan­nos­ta nykymuodossaan.

      Ruo­kaa voi­daan tuot­taa vaik­ka kal­lion sisäs­sä, eikä ener­gias­ta ole pulaa.

      Kun lei­ka­taan yhtä­lös­tä pois lihan­tuo­tan­to rehui­neen, niin jäl­jel­le jää­vä pel­to­heh­taa­rien mää­rä on hyvin, hyvin pal­jon pie­nem­pi kuin tuo 2,8 mil­joo­naa heh­taa­ria mitä nyt Suo­mes­sa viljellään.

      Kalo­jen kier­to­ve­si­vil­jel­miä voi­daan skaa­la­ta ylös­päin huo­mat­ta­van pal­jon, merien kalan tuot­to­po­ten­ti­aa­lin opti­moin­nis­ta puhumattakaan.

      Luo­mu ja bols­he­vik­ki­ta­lon­poi­kais­pel­lei­ly ovat pro­ses­se­ja, jot­ka mini­moi­vat mai­nit­se­mie­si eko­sys­tee­mien elintilan.

      Jokai­nen euro joka tuh­la­taan maa­ta­lou­den tuke­mi­seen on pelk­kää ihmis­kun­nan kehi­tyk­sen hidastamista.

      Nykyi­sel­lään maa­ta­lout­ta ei har­joi­te­ta ympä­ri­vuo­ti­ses­ti juu­ri mis­sään, kos­ka se ei ole mah­dol­lis­ta. Mut­ta omak­su­mal­la moder­ni tek­no­lo­gia osak­si ruu­an tuo­tan­toa voi­daan tuot­taa ruo­kaa 24/7/365 ja opti­moi­da tuo­tan­to kysyn­nän mukaan.

      Samoin koko ket­jus­sa hävik­ki pie­ne­nee, kun ruo­kaa tuo­te­taan kysyn­nän mukaan, eikä var­muu­den vuoksi.

      Nyt­kin pel­loil­la kas­vaa vil­jaa, jos­ta iso osa haas­ka­taan ihan vain sik­si, kos­ka se läh­ti itä­mään lii­an myö­hään. Kont­rol­loi­duis­sa olo­suh­teis­sa näin ei pää­se käymään.

      Vii­me vuon­na sade, tänä vuon­na kui­vuus, ensi vuon­na sit­ten var­maan rae­myrs­kyt? Tämä on avo­maan­vil­je­lyk­sen ikui­suuson­gel­ma ja sik­si sii­tä pitää luo­pua koko­naan ja lak­kaut­taa maataloustuet.

      1. Futu­re Mat­ters: Ruo­kaa voi­daan tuot­taa vaik­ka kal­lion sisäs­sä, eikä ener­gias­ta ole pulaa.

        Ruu­an tuot­ta­mi­nen tai­va­sal­la foto­syn­tee­sin avul­la on eko­lo­gis­ta. Aurin­gon ener­gia on ilmais­ta sinän­sä , eikä kas­vu­pro­ses­sis­sa tar­vi­ta mitään hyö­ty­suh­det­ta hei­ken­tä­viä lait­tei­ta. Luon­nos­sa ole­vat hyön­tei­set tai tuu­li pölyt­tä­vät niin hyö­ty kuin vil­li­nä kas­va­vat kas­vit. Samal­la wiki­pe­dian mukaan :“Foto­syn­tee­sis­sä hii­li­diok­si­dis­ta ja vedes­tä syn­te­ti­soi­daan hii­li­hy­draat­te­ja, kuten soke­rei­ta ja tärk­ke­lys­tä, ja sivu­tuot­tee­na syn­tyy hap­pea. Tär­keim­pä­nä foto­syn­tee­sin tulok­se­na on, että valon foto­nien ener­gia saa­daan sido­tuk­si pysy­vään, varas­toi­ta­vaan muo­toon myö­hem­pää käyt­töä var­ten. Tämän ener­gian avul­la eliö tuot­taa myös kaik­ki moni­mut­kai­sem­mat yhdis­teet, kuten sel­lu­loo­san, pro­teii­nit ja lipidit. ”

        Siis ravin­non lisäk­si syn­tee­si sitoo ilmas­ta hiil­tä, mitä tar­vi­taan tasa­pai­not­ta­maan muun elä­mi­sen tuot­ta­man hii­len mää­rää. Miten tuo kal­lion sisäl­lä tapah­tu­va ruu­an tuo­tan­to on parem­pi vaih­toeh­to ? Miten kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen taseet käyt­täy­ty­vät ? Miten mas­sii­vi­nen kalan­vil­je­ly vai­kut­taa merien ja mui­den altai­den eko­lo­gi­aan ? Kun jo nyt­kin Nor­jan kas­si­lo­hi­kas­va­tus­ta pii­naa­vat lois­tau­dit, näin­kin suht. pie­nil­lä kasvatusmäärillä? 

        Futu­re Mat­ters: Eko­sys­tee­mit pär­jää­vät ihan yksis­tään ilman ihmi­sen apua, jos vain ne jäte­tään oman onnen­sa nojaan.

        Yli 80-vuo­ti­nen puus­to alkaa hidas­taa hii­len sito­mis­ta ja sen vuok­si on edul­lis­ta haka­ta puus­to pois. Sit­ten pian met­sän istu­tuk­sen jäl­keen hii­len sidon­ta kiih­tyy vuo­si­kym­me­net eteen­päin. Jos puut jäte­tään lahoa­maan met­sään ne muut­tu­vat hii­li­vuo­dok­si ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen lähteeksi.

    3. eemil: Suc­rok­sen tavoit­tee­na on nos­taa soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­li­jä­mää­rä 800:aan ja koko­nai­sa­la 13 000 heh­taa­riin vuon­na 2014. 

      Onpas höl­mö tavoite.

      1. Ossi Sare­so­ja: Onpas höl­mö tavoite.

        Mik­si ? Mitä yksi­puo­li­sem­paa ruu­an­tuo­tan­to on, sitä enem­män ympä­ris­tö ja eliös­tö kärsivät. 

        Soke­ri­juu­ri­kas muun­tuu monek­si: “Mini­hil­lo­so­ke­ris­sa käy­tet­ty soke­ri on peräi­sin 100 % koti­mai­sis­ta soke­ri­juu­rik­kais­ta. Sen hyy­te­löi­mi­sai­ne on täy­sin kas­vi­pe­räis­tä, hedel­mis­tä saa­ta­vaa pek­tii­niä. Säi­ly­vyyt­tä paran­taa kalium­sor­baat­ti, jota on luon­nos­taan mm. pih­la­jan­mar­jois­sa. Se on tar­peen hil­lois­sa, jois­sa säi­ly­vyyt­tä paran­ta­van soke­rin mää­rää on alen­net­tu. Ohjeen mukaan val­mis­tet­tu koti­hil­lo säi­ly­te­tään jää­kaa­pis­sa, ja se säi­lyy avaa­mat­to­ma­na jää­kaa­pis­sa noin puo­li vuot­ta.” Siis säi­ly­mi­sen paran­ta­mi­nen elin­tar­vik­kees­sa, jol­loin sääs­tyy energiaa.

        En tun­ne kemi­aa riit­tä­väs­ti, mut­ta aina­kin ksy­li­to­lin val­mis­tuk­sen alku­vuo­si­na soke­rin käyt­tö oli olen­nai­nen osa kemial­lis­ta reak­tio­ta. Niin voi­daan­han se soke­ri tuo­da, mut­ta mitä muu­ta elin­tar­vi­ke­ke­mian kehit­tä­mi­nen­voi tuo­da muka­naan ? Täs­sä tut­ki­mus­työs­sä on eri raa­ka-ainei­den alku­pe­rän tun­net­tus ja saa­ta­vuu­den help­pous kus­tan­nuk­sia alen­ta­va teki­jä. Samoin pro­ses­sien tar­vit­se­mien ainei­den sisäl­tö, puh­taus jne. on olta­va 100 pro­sent­ti­ses­ti hallinnassa.

        Juu­rik­kaan soke­ria käy­te­tään eri­tyi­ses­ti elin­tar­vik­keis­sa. Soke­ria käy­te­tään ener­gian­läh­tee­nä joko sel­lai­se­naan tai usei­den ruo­ka­val­mis­tei­den lisä­ai­nee­na. Juu­rik­kaan sivu­ja­kei­ta käy­te­tään jon­kin ver­ran kui­dun läh­tee­nä eri ruokavalmisteissa.
        Juu­ri­kas­lei­ke ja melas­si ovat soke­rin­tuo­tan­non sivu­vir­to­ja. Nii­tä käy­te­tään eläin­ten rehus­sa kui­dun läh­tee­nä tai ener­gia­li­sä­nä. Juu­rik­kaan naat­tia voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si säi­lö­re­hu­na nau­ta­kar­jal­la, mut­ta sen käyt­tö on mel­ko vähäistä.
        Melas­sia käy­te­tään myös alko­ho­lin­val­mis­tuk­ses­sa, lää­ke­teol­li­suu­des­sa ja hii­van val­mis­tuk­ses­sa. Soke­ri­juu­ri­kas­ta käy­te­tään myös bio­ener­gian lähteenä.

        Pai­no­tan sitä, että tut­ki­mus , tuo­te­ke­hi­tys tuot­taa muka­nan mah­dol­li­sia syner­gioi­ta, uusia oival­luk­sia , inno­vaa­tioi­ta. Tuon­ti­raa­ka-ainei­den varaan täl­lais­ta ei voi rakentaa.

  23. O.S:”aika huo­nos­ti toi­mi­vat markkinat,”

    Todel­la­kin huo­nos­ti, sil­lä jos meil­lä mak­set­tai­siin saman­suu­rui­sia tuot­ta­ja­hin­to­ja kuin muu­al­la, ongel­ma oli­si rat­kais­tu. Meil­lä mak­se­taan huo­nom­min, vaik­ka laa­tu on parempaa.
    O.S:”Olisi pal­jon parem­paa tukea vähä­va­rais­ten kulu­tus­ta tulon­siir­roil­la kuin ruu­an hin­nan subventoinnilla.”
    Mik­si ? Oli­si­ko parem­min ansait­se­va väes­tön­osa val­mis mak­sa­maan ruu­as­taan enem­män kuin nyt ? Juu­ri tämä parem­min kou­lu­tet­tu kan­san­osa on vaa­ti­mas­sa parem­paa ympä­ris­tön ja eläin­ten koh­te­lua, mut­ta onko se val­mis mak­sa­maan sii­tä? Onhan käy­nyt nyt vii­meis­tään kai­kil­le ? sel­väk­si, että nykyi­sel­lä tuki­po­li­tii­kal­la ei saa tämän parem­paa ympä­ris­tön eikä eläin­ten hoitoa.

    Mark­ki­naus­ko­vai­set tie­ten­kin halua­vat ja luot­ta­vat kil­pai­lun hoi­ta­van ruu­an hin­nan alhai­sel­le tasol­le edel­leen. Mut­ta kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa vil­je­li­jän lisäk­si jou­tu­vat kär­si­mään eläi­met ja luon­to. Vaik­ka sit­ten mitä lake­ja sää­de­tän , se ei pois­ta tätä väis­tä­mä­tön­tä kehi­tys­tä. Onhan se jo nyt­kin näh­ty esim. ruo­kas­kan­daa­lien muodossa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mihin perus­tuu väi­te, että Suo­men maa­ta­lous oli­si joten­kin ympä­ris­tö­vas­tuul­li­sem­paa kuin mui­den mai­den ja eri­tyi­ses­ti, mitä pel­to­vil­je­lyl­lä on teke­mis­tä luon­non moni­muo­toi­suu­den kanssa?

    Tuo­hon kysy­myk­seen olen jo vas­tan­nut­kin, mut­ta jo pie­nem­mät pel­to­loh­kot Suo­mes­sa ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin ovat moni­muo­toi­suut­ta lisää­viä. Pie­nil­lä loh­koil­la on isoi­hin aloi­hin ver­rat­tu­na pien­na­ra­luei­ta val­ta­va mää­rä . Pien­ta­reet mah­dol­lis­ta­vat moni­muo­toi­suu­den eläin­ten , kas­vien , mik­ro­bien ym. koh­dal­la. Suo­mes­sa nii­hin ei ruis­ku­te­ta kas­vin­suo­je­luai­nei­ta vaan ne pide­tään hoi­det­tu­na syk­syi­sen nii­ton avul­la. Pien­ta­reet ja suo­ja­kais­tat estä­vät eroo­sio­ta ja ravinnevalumia.

    Rans­kas­sa , kuten mai­nit­sin, on herät­ty pik­ku­lin­tu­jen , mehi­läis­ten ja mui­den hyön­teis­ten katoon. Syi­tä on arvel­tu ja halu­taan kiel­tää mm. gly­fo­saat­ti ja neo­ni­ko­ti­noi­dit. Suu­rin syy katoon on kui­ten­kin yksi­puo­li­nen suu­rien alo­jen vil­je­ly­kult­tuu­ri. Sii­hen on ollut pak­ko men­nä, kos­ka ruo­ka halu­taan hal­val­la. Ja sen pitäi­si olla edel­leen­kin entis­tä hal­vem­paa. Samal­la vaa­di­taan parem­paa ympä­ris­tö­suo­je­lua. Yhtä­lö ei toimi.

    Toi­von Soi­nin­vaa­ran pereh­ty­vän enem­män tähän eko­lo­gi­seen ulot­tu­vuu­teen, ettei taas jon­kun ajan pääs­tä tar­vit­se lukea talous­las­kel­mis­ta ja soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lys­tä kapean näkö­kul­man vinkkelistä.

    Futu­re Mat­ters: Suo­mes­sa on 2,8 mil­joo­naa heh­taa­ria pel­toa, pää­asias­sa kou­lut­ta­mat­to­mien ja tai­ta­mat­to­mien käsissä.

    Täy­del­lis­tä kol­lout­ta. Täs­sä link­ki maa­ta­lous­a­lan kou­lu­tuk­seen :https://www.oph.fi/download/130688_Maaseutuyrittaja_maatalousteknologian_ko.pdf

    Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la maa­ta­lous­a­lan yli­opis­to­ta­soi­nen tut­ki­mus on erit­täin kor­keal­la tasol­la. Veik­kaan, että kysei­nen kom­men­toi­ja ei sai­si nyky­ajan tie­to­ko­neoh­jat­tua vil­ja­pui­mu­ria käyn­tiin saa­tik­ka sää­töi­hin . Apu­mie­he­nä­kin sai­si enem­män vahin­koa kuin hyö­tyä aikaan.

    1. eemil:

      Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la maa­ta­lous­a­lan yli­opis­to­ta­soi­nen tut­ki­mus on erit­täin kor­keal­la tasol­la. Veik­kaan, että kysei­nen kom­men­toi­ja ei sai­si nyky­ajan tie­to­ko­neoh­jat­tua vil­ja­pui­mu­ria käyn­tiin saa­tik­ka sää­töi­hin . Apu­mie­he­nä­kin sai­si enem­män vahin­koa kuin hyö­tyä aikaan.

      Moi, olen kou­lu­tuk­sel­ta­ni FM luon­non­tie­tei­den alal­ta, pian FT, pää­työk­se­ni kehi­tän teko­ä­ly­al­go­rit­me­ja ja taus­tal­ta­ni olen pien­vil­je­li­jän pojan poi­ka, jon­ka lap­suus ja nuo­ruus kului pellolla. 

      Tun­nen kyl­lä var­sin hyvin, että mil­lai­nen on tyy­pil­li­sen suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­yrit­tä­jän taus­ta. Tie­dän myös mil­lais­ta inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä näi­den maa­ta­lous­yrit­tä­jien hyö­dy­tön ja toi­vo­ton pyris­te­ly on. Ihmis­ten elä­mät valu­vat huk­kaan, kun he hak­kaa­vat kol­lek­tii­vi­ses­ti pää­tään sei­nään. Heil­le oli­si käyt­töä muil­la aloilla.

      Myös suo­ma­lai­nen ammat­ti­kou­lu­tus on tut­tua, kos­ka ennen aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta olen sel­lai­sen suo­rit­ta­nut. Siel­lä pää­sin tutus­tu­maan kou­lut­ta­jiin, joil­la ei oikeas­ti ollut mitään kom­pe­tens­sia kysei­sen oppiai­neen opet­ta­mi­seen. Myös enti­seen pan­kin­joh­ta­jaan, joka kon­kurs­sin jäl­keen veti kan­san­ta­lou­den perus­kurs­sin tapais­ta, ja joka mei­na­si tukeh­tua kysy­myk­seen maataloustuista.

      Mitä nopeam­min maa­ta­lou­den ark­kuun lyö­dään vii­mei­nen nau­la, sen parem­pi. On väis­tä­mä­tön­tä, että maa­ta­lous­maa saas­tuu, ilmas­ton­muu­tos hei­ken­tää vil­je­ly­olo­suh­tei­ta ja kas­va­van väes­tön kulu­tus kas­vaa, jol­loin ainoa rat­kai­su pla­nee­tan ja ihmis­kun­nan kan­nal­ta on siir­tyä teol­li­seen ruu­an tuottamiseen.

      1. Futu­re Mat­ters: Tun­nen kyl­lä var­sin hyvin, että mil­lai­nen on tyy­pil­li­sen suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­yrit­tä­jän tausta.

        Siis oli ennen. Nyt­tem­min ala on men­nyt eteen­päin kai­kil­la sek­to­reil­laan ja sen pitäi­si mer­ki­tä kal­liim­paa ruu­an hin­taa. Tot­ta­kai näin­päin, sil­lä tuo­tan­non laa­tu on kai­kis­sa vai­heis­saan paran­tu­nut. Tuot­ta­mi­seen siis kuu­luu ympä­ris­tön ja ilmas­ton suo­je­lu ja sen pitää näkyä lop­pu­tuot­teen hinnassa. 

        Tätä ei vaan ymmär­re­tä , kos­ka ele­tään wan­haa aikaa.

        Futu­re Mat­ters: pää­työk­se­ni kehi­tän tekoälyalgoritmeja

        Miten ne alkon­met­rit las­ke­vat pääs­tö­jen taseet ja eko­lo­gi­sen tasa­pai­non laboratoriotuottamisessa ?

      2. eemil: Siis oli ennen. Nyt­tem­min ala on men­nyt eteen­päin kai­kil­la sek­to­reil­laan ja sen pitäi­si mer­ki­tä kal­liim­paa ruu­an hin­taa. Tot­ta­kai näin­päin, sil­lä tuo­tan­non laa­tu on kai­kis­sa vai­heis­saan paran­tu­nut. Tuot­ta­mi­seen siis kuu­luu ympä­ris­tön ja ilmas­ton suo­je­lu ja sen pitää näkyä lop­pu­tuot­teen hinnassa. 

        Tätä ei vaan ymmär­re­tä , kos­ka ele­tään wan­haa aikaa.

        Miten ne alkon­met­rit las­ke­vat pääs­tö­jen taseet ja eko­lo­gi­sen tasa­pai­non laboratoriotuottamisessa ?

        Ei hin­ta mää­räy­dy tuot­ta­jan koke­man laa­dun mukaan, vaan mark­ki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Ruo­ka on hal­paa sik­si, että tar­jon­taa on lii­kaa, ja tar­jon­taa on lii­kaa sik­si, että mark­ki­na­hin­nal­la ei juu­ri ole ohjaus­vai­ku­tus­ta tuo­tan­toon kun suu­rin osa tulos­ta tulee maa­ta­lous­tu­ki­na, ja kepu pitää huo­len sii­tä, että tukia koro­te­taan aina kun hin­ta laskee. 

        Ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set taas ovat tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, joi­ta mark­ki­na ei pys­ty hin­noit­te­le­maan oikein, sil­lä vai­ku­tuk­set eivät koh­dis­tu suo­raan mark­ki­na­toi­mi­joi­hin. Sik­si ympä­ris­tös­tä on syy­tä pitää huol­ta viran­omais­mää­räyk­sil­la, kiel­loil­la ja valvonnalla—eli kepil­lä. Kepin käy­tön vai­ku­tuk­set mark­ki­nat kyl­lä osaa­vat hinnoitella.

        Kai­ken­kaik­ki­aan ruo­ka on aivan lii­an hal­paa, kun ote­taan huo­mioon ter­veys- ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set. Eri­tyi­ses­ti lii­an hal­po­ja ovat mal­la­soh­ra, mai­to­ras­va, soke­ri, ja punai­nen liha. Sii­nä lis­ta mis­tä voi­si aivan ensim­mäi­sek­si ottaa tuet pois, ja lait­taa vaik­ka hait­ta­ve­roa pääl­le. Saat­tai­si hävik­ki­kin vähentyä.

      3. ark­ki­teh­ti: Ei hin­ta mää­räy­dy tuot­ta­jan koke­man laa­dun mukaan, 

        Ympä­ris­tö­läh­töi­nen ruu­an­tuot­ta­mi­nen ei ole koet­tua laa­tua vaan mitat­ta­vis­sa ole­va laa­tu. Kulut­ta­jat vaa­ti­vat kor­kea­ta ympä­ris­tö- ja eläin­ten koh­te­lun stan­dar­dia, mut­ta eivät ole sii­tä val­mii­ta mak­sa­maan. Kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­dis­tuu vain hin­taan ei laatuun.

        ark­ki­teh­ti: Kepin käy­tön vai­ku­tuk­set mark­ki­nat kyl­lä osaa­vat hinnoitella.

        Siis vil­je­li­jä tun­tee ruos­kan sel­kä­na­has­saan, kulut­ta­ja vain vaa­tii halpaa .

        ark­ki­teh­ti: kepu pitää huo­len sii­tä, että tukia koro­te­taan aina kun hin­ta laskee. 

        Kak­si vir­het­tä, Kes­kus­ta ei mää­rit­te­le tukien tasoa, ja ne ovat las­ke­neet koko ajan. Sitä­pait­si suu­rim­mat tuet mene­vät Kokoo­mus­ta äänes­tä­vil­le ja val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri on Orpo (Kok.)

        ark­ki­teh­ti: Eri­tyi­ses­ti lii­an hal­po­ja ovat mal­la­soh­ra, mai­to­ras­va, soke­ri, ja punai­nen liha. 

        Aivan kujal­la tuos­sa­kin. Alko­ho­li­po­li­tiik­ka hoi­taa päih­de­po­li­tii­kan. THL hoi­taa ylei­sen kan­san­ter­vey­den , johon myös päih­teet sisäl­ty­vät. Lihan­tuo­tan­to Suo­mes­sa suo­je­lee ilmas­toa ja vesiä. Kar­jan lai­dun­ta­mi­sen vuok­si pel­lot ovat kas­vu­peit­tei­se­nä ympä­ri vuo­den sitoen hiil­tä sula­na aika­na ja estäen ravin­tei­den valu­mis­ta vesiin . Lihaa syö­mäl­lä saa­daan ener­gi­aa huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­min kuin kas­vis­ruo­ka­va­liol­la. Seka­ruo­ka­va­lio on paras mal­li ihmi­sel­le sen­hän jo evo­luu­tion menes­tys­ta­ri­na osoittaa. 

        Nyky­ai­ka kyl­lä aset­taa ihmi­sel­le entis­tä suu­rem­pia elä­män­hal­lin­nan vaa­tei­ta, mm. ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja saan­nin suhteen.

      4. eemil: Ympä­ris­tö­läh­töi­nen ruu­an­tuot­ta­mi­nen ei ole koet­tua laa­tua vaan mitat­ta­vis­sa ole­va laa­tu. Kulut­ta­jat vaa­ti­vat kor­kea­ta ympä­ris­tö- ja eläin­ten koh­te­lun stan­dar­dia, mut­ta eivät ole sii­tä val­mii­ta mak­sa­maan. Kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­dis­tuu vain hin­taan ei laatuun.

        Jos kulut­ta­jat eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan laa­dus­ta, niin sil­loin kulut­ta­jat eivät halua laa­tua. Se on vähän niin­kuin mark­ki­na­hin­nan määritelmä. 

        Ja jos vil­je­li­jä kovas­ti kokee ympä­ris­tö­mää­räyk­set tus­kal­li­si­na, niin vil­je­li­jä voi aivan hyvin lopet­taa vil­je­lyn; haluk­kai­ta otta­jia pel­to­maal­le kyl­lä on, sen ker­too pel­lon käsit­tä­mät­tö­män kor­kea hin­ta­ta­so. Jäl­leen ihan mää­ri­tel­mä­ta­son peruskamaa.

        Ja tuo väi­te kar­ja­ta­lou­den hii­len sito­mi­ses­ta on absur­dein­ta pas­kaa mitä olen vähään aikaan kuul­lut: kas­vu­peit­tei­se­nä ympä­ri vuo­den my ass. Jos kar­ja­ta­lou­des­ta luvuot­tai­siin, suu­rin osa pel­lois­ta voi­tai­siin istut­taa täy­teen met­sää, niin pal­jon tehok­kaam­min ihmis­ra­vin­to pys­ty­tään kas­vis­ruo­al­la tuot­ta­maan. Met­säs­sä on ympä­ri­vuo­tis­ta kas­vu­pei­tet­tä ja sidot­tua hiil­tä jok­seen­kin pal­jon enem­män kuin jos­sain kar­jan laidunnurmessa.

      5. ark­ki­teh­ti: Jos kulut­ta­jat eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan laa­dus­ta, niin sil­loin kulut­ta­jat eivät halua laa­tua. Se on vähän niin­kuin mark­ki­na­hin­nan määritelmä. 

        Ja jos vil­je­li­jä kovas­ti kokee ympä­ris­tö­mää­räyk­set tus­kal­li­si­na, niin vil­je­li­jä voi aivan hyvin lopet­taa vil­je­lyn; haluk­kai­ta otta­jia pel­to­maal­le kyl­lä on, sen ker­too pel­lon käsit­tä­mät­tö­män kor­kea hin­ta­ta­so. Jäl­leen ihan mää­ri­tel­mä­ta­son peruskamaa.

        Ja tuo väi­te kar­ja­ta­lou­den hii­len sito­mi­ses­ta on absur­dein­ta pas­kaa mitä olen vähään aikaan kuul­lut: kas­vu­peit­tei­se­nä ympä­ri vuo­den my ass. Jos kar­ja­ta­lou­des­ta luvuot­tai­siin, suu­rin osa pel­lois­ta voi­tai­siin istut­taa täy­teen met­sää, niin pal­jon tehok­kaam­min ihmis­ra­vin­to pys­ty­tään kas­vis­ruo­al­la tuot­ta­maan. Met­säs­sä on ympä­ri­vuo­tis­ta kas­vu­pei­tet­tä ja sidot­tua hiil­tä jok­seen­kin pal­jon enem­män kuin jos­sain kar­jan laidunnurmessa.

        Unoh­ta­mat­ta sitä, että kar­ja­ta­lous tuot­taa suu­ria mää­riä metaa­nia, joka on myös kas­vi­huo­ne­kaa­su, kun taas perus­met­sä ei tuo­ta metaa­nia ollen­kaan samas­sa mää­rin ja var­sin­kaan ympä­ri vuo­den toi­sin kuin karja.

      6. Juk­kis: Unoh­ta­mat­ta sitä, että kar­ja­ta­lous tuot­taa suu­ria mää­riä metaa­nia, joka on myös kas­vi­huo­ne­kaa­su, kun taas perus­met­sä ei tuo­ta metaa­nia ollen­kaan samas­sa mää­rin ja var­sin­kaan ympä­ri vuo­den toi­sin kuin karja.

        Tär­keim­mät luon­nol­li­sen metaa­nin läh­teet ovat suot ja muut kos­tei­kot, ter­miit­ti­keot, jär­vet ja merien man­ner­ja­lus­tat. Ihmi­sen aiheut­ta­mat metaa­ni­pääs­töt puo­les­taan ovat peräi­sin kei­no­kas­tel­luil­ta rii­si­pel­loil­ta, kar­jan­kas­va­tuk­ses­ta, met­sien ja ruo­ho­sa­van­nien polt­ta­mi­ses­ta, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den tuo­tan­nos­ta ja käy­tös­tä, maa­kaa­su­put­kien vuo­dois­ta sekä kaatopaikoilta. ”
        matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/mediakeskus/ilma/metaani.htm

        MTK:n ympä­ris­tö­joh­ta­ja Lii­sa Pie­to­la on Regi­nan ja mui­den asian­tun­ti­joi­den kans­sa väi­tel­lyt nur­mien hii­li­nie­luis­ta jo pit­kään. Hänen mukaan leh­mien syö­män nur­men hii­li pitäi­si las­kea mukaan eikä pel­käs­tään nii­den ilmoil­le pääs­tä­mä metaani.
        https://yle.fi/uutiset/3–9532583

        Edel­li­sis­tä , jos viit­sit kes­kit­tyä yhteen asi­aan vii­si sekun­tia, sel­vi­ää ettei liha­ruu­an tuot­ta­mi­sen pääs­töt ole yksiu­lot­tei­nen koko­nai­suus. Lisäk­si edel­li­sis­sä ei mai­nit­tu kar­jan­lan­nan kier­rät­tä­mi­sen vai­ku­tuk­sia. Lan­ta voi­daan sijoit­taa takai­sin maa­pe­rään lan­noit­teek­si tai sii­tä teh­dään bio­kaa­sua tai molempia.

        Suo­men kar­jan­kas­va­tuk­sen glo­baa­lit ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat kuin hie­kan­jy­vä Saha­ras­sa. Vih­reät ja media lii­oit­te­le­vat lihan­syön­nin vai­ku­tuk­sia poliit­ti­sis­ta tar­koi­tus­pe­ris­tä. Suh­teut­ta­kaa asiat oike­aan mittaluokkaan.

      7. eemil: “Tär­keim­mät luon­nol­li­sen metaa­nin läh­teet ovat suot ja muut kos­tei­kot, ter­miit­ti­keot, jär­vet ja merien man­ner­ja­lus­tat. Ihmi­sen aiheut­ta­mat metaa­ni­pääs­töt puo­les­taan ovat peräi­sin kei­no­kas­tel­luil­ta rii­si­pel­loil­ta, kar­jan­kas­va­tuk­ses­ta, met­sien ja ruo­ho­sa­van­nien polt­ta­mi­ses­ta, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den tuo­tan­nos­ta ja käy­tös­tä, maa­kaa­su­put­kien vuo­dois­ta sekä kaatopaikoilta. ”
        matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/mediakeskus/ilma/metaani.htm

        MTK:n ympä­ris­tö­joh­ta­ja Lii­sa Pie­to­la on Regi­nan ja mui­den asian­tun­ti­joi­den kans­sa väi­tel­lyt nur­mien hii­li­nie­luis­ta jo pit­kään. Hänen mukaan leh­mien syö­män nur­men hii­li pitäi­si las­kea mukaan eikä pel­käs­tään nii­den ilmoil­le pääs­tä­mä metaani.
        https://yle.fi/uutiset/3–9532583

        Edel­li­sis­tä , jos viit­sit kes­kit­tyä yhteen asi­aan vii­si sekun­tia, sel­vi­ää ettei liha­ruu­an tuot­ta­mi­sen pääs­töt oleyk­siu­lot­tei­nen koko­nai­suus. Lisäk­si edel­li­sis­sä ei mai­nit­tu kar­jan­lan­nan kier­rät­tä­mi­sen vai­ku­tuk­sia. Lan­ta voi­daan sijoit­taa takai­sin maa­pe­rään lan­noit­teek­si tai sii­tä teh­dään bio­kaa­sua tai molempia.

        Suo­men kar­jan­kas­va­tuk­sen glo­baa­lit ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat kuin hie­kan­jy­vä Saha­ras­sa. Vih­reät ja media lii­oit­te­le­vat lihan­syön­nin vai­ku­tuk­sia poliit­ti­sis­ta tar­koi­tus­pe­ris­tä. Suh­teut­ta­kaa asiat oike­aan mittaluokkaan.

        Ehdot­to­mas­ti Suo­men kar­jan­kas­va­tuk­sen glo­baa­lit vai­ku­tuk­set ovat pie­net, mut­ta kar­jan­kas­va­tuk­sen epäil­lään tuot­ta­van vii­den­nek­sen metaa­ni­pääs­töis­tä glo­baa­lis­ti ja sii­hen on pal­jon hel­pom­pi vai­kut­taa kuin sii­hen, että mon­ta suo­ta, jär­veä ja kos­teik­koa meil­lä on maa­pal­lol­la. Ellei tämä tie­ten­kin ole sinun suun­ni­tel­ma­si vai­kut­taa glo­baa­lis­ti metaa­ni­pääs­töi­hin, Suo­mel­la­han on mon­ta jär­veä, suo­ta ja kos­teik­koa joi­den pääs­tö­jä leikata 😉

        https://www.forbes.com/sites/samlemonick/2017/09/29/scientists-underestimated-how-bad-cow-farts-are/#442663478a90

        Minä ehdo­tan sinul­le, että kes­ki­tyt tähän: kaik­ki leh­män syö­mä ruo­ho muut­tuu kar­keas­ti sanot­tu­na nel­jäk­si asiak­si: hii­li­diok­si­dik­si hen­gi­tyk­sen kaut­ta, metaa­nik­si anae­ro­bi­sis­sa olo­suh­teis­sa tapah­tu­van hajoa­mi­sen kaut­ta, lihak­sek­si ja ras­vak­si, joka on se halut­tu hyö­dyl­li­nen asia ja lan­nak­si, joka voi pala­ta maa­pe­rään. Jos leh­mä syö ruo­hoa, joka sisäl­tää hiil­tä mää­rän X, täs­tä mää­räs­tä X vain osa palaa maa­pe­rään ja osa vapau­tuu ilma­ke­hään metaa­nin ja hii­li­diok­si­din muo­dos­sa. Mis­sään olo­suh­teis­sa tämä palau­tu­va mää­rä ei ole sama kuin syö­ty X vaan mer­kit­tä­vä osuus tulee joko sitou­tu­maan leh­män ruhoon tai vapau­tu­maan kasvihuonekaasuina. 

        Tätä taus­taa vas­ten on mie­les­tä­ni omi­tuis­ta sanoa, että leh­mien kas­va­tus joten­kin sitoi­si hiil­tä yhtään mihin­kään, parem­min­han se onnis­tui­si pel­käs­tään sil­lä, että annet­tai­siin ruo­hon ja lai­tu­men kas­vaa niin pal­jon kuin se pys­tyi­si ja jät­täi­si sen hii­li­diok­si­din sii­hen. Kyl­lä, syk­sy ja tal­vi Suo­mes­sa tulee, mut­ta hävik­ki on yleen­sä suh­tees­sa väli­vai­hei­den mää­rään ja mat­kal­la ruo­ho -> bak­tee­rit ja sie­net hajot­ta­vat -> ruo­ho on yksi väli­vai­he vähem­män kuin mat­kal­la ruo­ho -> hen­git­tä­vä ja pie­res­ke­le­vä leh­mä -> bak­tee­rit ja sie­net hajot­ta­vat -> ruoho.

      8. ark­ki­teh­ti: Ja jos vil­je­li­jä kovas­ti kokee ympä­ris­tö­mää­räyk­set tus­kal­li­si­na, niin vil­je­li­jä voi aivan hyvin lopet­taa viljelyn; 

        Tätä eivät cityih­mi­set voi käsit­tää. Ympä­ris­tö­mää­räyk­set aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia ja sato­me­ne­tyk­siä ruu­an tuot­ta­jil­le. Ja kun ko. mää­räyk­set kohot­ta­vat ruu­an­tuo­tan­non laa­tua ( eko­lo­gi­se­ti tuo­tet­tu) , niin lop­pu­tuot­teen pitäi­si olla kal­liim­pi. Siis vil­je­li­jäl­le tuli­si kor­va­ta mene­tyk­set ja kustannuslisä.

        ark­ki­teh­ti: Jos kar­ja­ta­lou­des­ta luvuot­tai­siin, suu­rin osa pel­lois­ta voi­tai­siin istut­taa täy­teen met­sää, niin pal­jon tehok­kaam­min ihmis­ra­vin­to pys­ty­tään kas­vis­ruo­al­la tuottamaan.

        Tuo on trol­li­teh­taas­ta. Esim. nau­dan­li­has­ta saa ener­gi­aa n. 150 kcal/ 100 gram­maa. Jää­vuo­ri­sa­laa­tis­ta 13 kcal/100grammaa. Siis kum­mas­ta saa tehok­kaam­min energiaa ?

        ark­ki­teh­ti: Jos kar­ja­ta­lou­des­ta luvuot­tai­siin, suu­rin osa pel­lois­ta voi­tai­siin istut­taa täy­teen metsää,

        Espan­jas­sa toi­mi­va Grain-jär­jes­tö on tut­ki­nut vii­me vuo­den maa­kaup­po­ja Afri­kas­sa ja lis­tan­nut osta­jik­si muun muas­sa Japa­nin, Ruot­sin, Kii­nan, Intian, Per­sian­lah­den öljy­mai­ta sekä itse­kin Afri­kas­sa sijait­se­van Liby­an. Maa­il­man ruu­an­tuo­tan­to on krii­siy­ty­mäs­sä. Kysei­set maat ovat varau­tu­neet sii­hen ja osta­nee Afri­kas­ta ja Euroo­pas­ta mil­joo­nia heh­taa­rei­ta vil­je­ly­maa­ta. On aivan jär­je­tön­tä esit­tää Suo­men pel­to­ja metsitettäviksi.

        Vaik­ka Suo­men 2,8 ha vil­je­ly­maa met­si­tet­täi­siin koko­naan , niin maa­pal­lon ilmas­to ei pelas­tui­si noki­hiuk­ka­sen­kaan ver­taa. Ja sit­ten mei­dän pitäi­si ostaa ruo­kam­me kal­liil­la hin­nal­la yli­jää­mäe­ris­tä ulkomailta.

        ark­ki­teh­ti: sil­loin kulut­ta­jat eivät halua laatua. 

        Mik­si sit­ten viher­me­dia koh­kaa vesien ja ilmas­ton saastumisesta ?

      9. eemil: Tätä eivät cityih­mi­set voi käsit­tää. Ympä­ris­tö­mää­räyk­set aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia ja sato­me­ne­tyk­siä ruu­an tuot­ta­jil­le. Ja kun ko. mää­räyk­set kohot­ta­vat ruu­an­tuo­tan­non laa­tua ( eko­lo­gi­se­ti tuo­tet­tu) , niin lop­pu­tuot­teen pitäi­si olla kal­liim­pi. Siis vil­je­li­jäl­le tuli­si kor­va­ta mene­tyk­set ja kustannuslisä.

        Ei, vaan tuo­tan­non pitää vähen­tyä niin pal­jon, että hin­ta nousee. Edel­leen, ei ole ole­mas­sa “oike­aa” hin­taa mil­le­kään tuot­teel­le, on vain hin­ta, jol­la tuot­ta­ja suos­tuu myy­mään ja osta­ja osta­maan. Eli mark­ki­na­hin­ta. Ei Volkswa­ge­nil­le­kaan mak­se­ta mitään kor­vauk­sia sii­tä, että jou­tu­vat teke­mään kal­lii­ta pako­kaa­sun­puh­dis­ti­mia autoi­hin­sa, vaan päin­vas­toin läi­mäis­tään mil­jar­di­sa­kot kun eivät näin tee.

        Tuo on trol­li­teh­taas­ta. Esim. nau­dan­li­has­ta saa ener­gi­aa n. 150 kcal/ 100 gram­maa. Jää­vuo­ri­sa­laa­tis­ta 13 kcal/100grammaa. Siis kum­mas­ta saa tehok­kaam­min energiaa ?

        Jää­vuo­ri­sa­laat­ti nyt ei ole­kaan ener­gian­läh­de, vaan sitä syö­dään lähin­nä raken­teen vuok­si. Ja tuo­tan­non tehok­kuu­del­la tar­koi­tan tuo­tan­toa per pel­to­heh­taa­ri: ei peru­nas­ta tule tehok­kaam­paa ravin­non­läh­det­tä kun sen tis­laa vod­kak­si, vaik­ka vod­kas­sa onkin enem­män kilo­ka­lo­rei­ta pai­no­yk­sik­köä koh­den kuin perunassa. 

        Nau­dan­li­hal­la “hyö­ty­suh­de” kas­vis­ruo­kaan ver­rat­tu­na on opti­mis­ti­ses­ti­kin arvioi­tu­na noin 1/10. Glo­baa­li elin­tar­vi­ke­krii­si perus­tuu­kin ensi­si­jai­ses­ti sii­hen, että enti­set köy­hät ovat alka­neet syö­dä aikai­sem­paa enem­män lihaa, jol­loin pel­lot tar­vi­taan­kin rehuk­si sen sijaan että niil­lä voi­tai­siin tuot­ta elin­tar­vik­kei­ta suo­raan ihmisille. 

        Tämä on niin moneen ker­taan todis­tet­tu ja tois­tet­tu fak­ta, että sen kiis­tä­jä osoit­taa ole­van­sa joko paran­tu­mat­to­mas­ti pihal­la, tai sit­ten tie­toi­nen valeh­te­li­ja, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on levit­tää misin­for­maa­tio­ta ja aiheut­taa hämmennystä.

      10. ark­ki­teh­ti: Tämä on niin moneen ker­taan todis­tet­tu ja tois­tet­tu fakta

        Ei tuo ole fak­ta, pelk­kä hoke­mi­nen ei tee tie­dos­ta totta.

        ark­ki­teh­ti: Jää­vuo­ri­sa­laat­ti nyt ei ole­kaan ener­gian­läh­de, vaan sitä syö­dään lähin­nä raken­teen vuok­si. Ja tuo­tan­non tehok­kuu­del­la tar­koi­tan tuo­tan­toa per peltohehtaari:

        Voi ingen­jöö­ri, esi­merk­ki ruu­is­ta on vain mal­li . Ei nyt jokais­ta ruo­ka-ainet­ta tar­vit­se käsi­tel­lä erik­seen, ajat­te­lus­sa pitää osa­ta lin­ja­ta kokonaisuuksia.

        ark­ki­teh­ti: Glo­baa­li elin­tar­vi­ke­krii­si perus­tuu­kin ensi­si­jai­ses­ti sii­hen, että enti­set köy­hät ovat alka­neet syö­dä aikai­sem­paa enem­män lihaa

        Fak­taa sitä­vas­toin on, että vegaa­ni­ruo­ka­va­liol­la maa­pal­lol­la kuol­tai­siin näl­kään. Nooh, aina­kin yli­kan­soi­tus poistuisi.

        ark­ki­teh­ti: Edel­leen, ei ole ole­mas­sa “oike­aa” hin­taa mil­le­kään tuot­teel­le, on vain hin­ta, jol­la tuot­ta­ja suos­tuu myy­mään ja osta­ja osta­maan. Eli markkinahinta

        Tuos­sa­pa se ris­ti­rii­ta on: ruu­an tuot­ta­jal­le on sää­det­ty vel­vot­tei­ta (lue kus­tan­nuk­sia), joi­ta kulut­ta­ja ei ole val­mis mak­sa­maan. Ympä­ris­tö­tuet eivät rii­tä kom­pen­soi­maan tuot­ta­jan tap­pioi­ta, jot­ka aiheu­tu­vat näis­tä ympäristömääräyksistä .

    2. eemil:
      O.S:”aika huo­nos­ti toi­mi­vat markkinat,”

      Meil­lä mak­se­taan huo­nom­min, vaik­ka laa­tu on parempaa.

      Mihin tämä loput­to­mas­ti tois­tet­tu heit­to perus­tuu? Entä miten ala ymmär­tää laa­dun? Onko tomaat­ti laa­du­kas, jos se on vii­kon huo­neen­läm­pö­ti­las­sa säi­lyt­tä­mi­sen jäl­keen sama kova, mau­ton ja täy­del­li­sen pyö­reä kel­ler­tä­vä pal­lo kuin hankittaessa?

      Ete­läm­pä­nä Euroo­pas­sa kas­vik­set pilaan­tu­vat huo­neen läm­pö­ti­las­sa päi­väs­sä tai paris­sa. Kos­ka ne ovat laa­duk­kai­ta eli mais­tu­vat hyvältä.

      Vähän sama kuin päi­vän leh­des­sä ollut jut­tu ikku­noi­ta val­mis­ta­vas­ta teh­taas­ta, joka jou­tuu tuo­maan puu­ta­va­ran Sak­sas­ta, kun Suo­mes­sa mark­ki­noil­la on vaan mas­sa­tuo­tet­tua höt­töä, joka ei kes­tä mitään. Ja sit­ten Suo­mi on “met­sä­ta­lou­den mallimaa”.

      1. Koti-isä: Mihin tämä loput­to­mas­ti tois­tet­tu heit­to perustuu? 

        Esi­mer­kik­si tähän:
        Atria ker­too tie­dot­tees­saan, että sen tans­ka­lai­nen yhteis­työ­kump­pa­ni JN Meat Inter­na­tio­nal osal­lis­tui World Steak Chal­len­ge ‑kil­pai­luun Atrian nau­dan­li­ha­tuot­teil­la ja voit­ti nel­jät­tä ker­taa jär­jes­tet­tä­vis­sä kisois­sa nel­jä kuu­des­ta kil­pai­lu­ka­te­go­rias­ta. Tuot­teen laa­tu syn­tyy tiloil­la. Sii­hen vai­kut­ta­vat oikea ruo­kin­ta, puh­das rehu ja juo­ma­ve­si, ker­too JN Meat Inter­na­tio­na­lin perus­ta­ja ja omis­ta­ja John Sashi-Nielsen.
        World Steak Chal­len­ge ‑pih­vi­kil­pai­luun osal­lis­tui tänä vuon­na yhteen­sä 22 maa­ta ja 35 eri nautarotua.
        Suo­ma­lai­nen liha valit­tiin kil­pai­lun par­haak­si, kos­ka se oli täy­del­li­ses­ti mar­mo­roi­tu­nut, se oli murea ja juu­re­va maul­taan. Tuo­ma­ris­to arvioi eri­tyi­ses­ti tuot­tei­den makua, väriä, mar­mo­roi­tu­mis­ta, ras­van koos­tu­mus­ta ja ulkonäköä.

        Luep­pas link­ki espan­ja­lai­sen tomaa­tin kasvatuksesta:
        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2003/12/08/tomaatteja-muovimeresta-kasikirjoitus

      2. eemil:

        Luep­pas link­ki espan­ja­lai­sen tomaa­tin kasvatuksesta:

        Hyvä, että sen­tään nau­dan liha saa­daan tuo­tet­tua tääl­lä yhtä hyväk­si kuin muu­al­la. Var­sin­kin, kun Poh­jois-Poh­jan­maa on arvioi­tu luon­no­no­loil­taan yhdek­si maa­il­man suo­tui­sim­mis­ta pai­kois­ta kas­vat­taa nau­ta­kar­jaa. Ja sil­ti tar­vi­taan tukia. Ja sil­ti näil­le nau­doil­le syö­te­tään tii­vis­te­re­hua, joka on yleen­sä val­mis­tet­tu ties mis­sä kas­va­te­tus­ta maissista.

        Se, että Espan­jas­ta löy­tyy kes­tä­mä­tön­tä tomaat­tien tuo­tan­toa ei ole perus­te sil­le, että suo­ma­lai­nen tomaa­ti sai­si olla mau­ton kel­le­rä­vä kumipallo.

      3. Suo­mes­ta saa myös mauk­kai­ta, kyp­sä­nä poi­mit­tu­ja tomaat­te­ja, mut­ta pää­osa sados­ta kas­va­te­taan vih­rei­nä poi­mit­ta­vik­si, kos­ka kes­kus­liik­kei­den logis­tiik­ka on teh­ty säi­lyk­kei­den kul­jet­ta­muis­ta var­ten, eivät­kä ne sovel­lu tuo­re­tuot­tei­den välitykseen.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­mes­ta saa myös mauk­kai­ta, kyp­sä­nä poi­mit­tu­ja tomaat­te­ja, mut­ta pää­osa sados­ta kas­va­te­taan vih­rei­nä poi­mit­ta­vik­si, kos­ka kes­kus­liik­kei­den logis­tiik­ka on teh­ty säi­lyk­kei­den kul­jet­ta­muis­ta var­ten, eivät­kä ne sovel­lu tuo­re­tuot­tei­den välitykseen.

        Aivan, kulut­ta­jal­la pitäi­si olla tie­toa ja tai­toa käsi­tel­lä elin­tar­vik­kei­ta, uusa­vut­to­muus vaan kukois­taa urbaaniassa.

      5. eemil: Suo­ma­lai­nen liha valit­tiin kil­pai­lun par­haak­si, kos­ka se oli täy­del­li­ses­ti mar­mo­roi­tu­nut, se oli murea ja juu­re­va maultaan.

        Vie­lä kun tie­täi­si, mis­tä tuol­lais­ta lihaa voi Suo­mes­sa ostaa…

  24. Futu­re Matters
    Ruo­kaa voi­daan tuot­taa vaik­ka kal­lion sisäs­sä, eikä ener­gias­ta ole pulaa.”

    Logis­ti­ses­ti pää­kau­pun­kia ruok­ki­va bio­reak­to­ri kan­nat­taa sijoit­taa Vii­kin­mäen jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon kans­sa samaan luo­laan. Jos­tain reak­to­rin input­ti pitää hankkia.

    Huol­to­var­muus­suun­ni­tel­mis­sa pal­jon las­ke­taan nau­riin ja lan­tun varaan. Kovin pit­kä hyp­py se ei ole lins­siin ja her­nei­siin tot­tu­neel­le nuo­rel­le sukupolvelle.

    Bols­he­vik­ki talon­poi­ka Ilk­ka Her­lin uskoo vie­lä ulko­ti­lois­sa har­joi­tet­ta­vaan ruu­an tuo­tan­toon, uusiu­tu­vaan ener­gi­aan, hii­len sito­mi­seen maa­pe­rään maan raken­net­ta ja bio­lo­gi­aa ylläpitämällä.

    NASA biosfää­ri labo­ra­to­riois­sa pul­lon­kau­la­na on ollut mones­ti tasa­pai­noi­sen maa­pe­rä­bio­lo­gian luo­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti. Sen on kapi­ta­lis­ti­nen­kin tie­de­mies tunnustanut.

  25. Arkkitehti:“Ei, vaan tuo­tan­non pitää vähen­tyä niin pal­jon, että hin­ta nousee. ”

    Täy­sin pöl­jä pää­tel­mä. Ruu­an tuot­ta­mi­nen on pal­ve­lu suo­ma­lai­sil­le. Lisäk­si se teh­dään luon­toa sääs­tä­vin ja suo­je­le­vin mene­tel­min. Siis pidäm­me ympä­ris­tön kun­nos­sa tule­vien suku­pol­vien ter­vey­den ja viih­ty­vyy­den takaamiseksi.

    Yhtä hyvin voi­sit sanoa, että ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­to­pal­ve­lui­ta pitäi­si vähen­tää, jot­ta hin­ta nousi­si. On pääs­tä­vä eteen­päin van­has­ta ajat­te­lus­ta, että maa­ta­lous oli­si pelk­kää voit­toon perus­tu­vaa lii­ke­toi­min­taa. Maa­ta­lous on ruu­an tuot­ta­mis­ta ihmi­sil­le, jot­ka ovat vas­tuul­li­ses­sa tie­dos­ta­van kulut­ta­jan roo­lis­sa. Sii­hen kuu­luu tie­to ruu­an­tuot­ta­mi­sen eko­lo­gias­ta ja sitou­tu­mi­nen vas­tuul­li­seen kuluttamiseen.

    1. eemil:
      Arkkitehti:”Ei, vaan tuo­tan­non pitää vähen­tyä niin pal­jon, että hin­ta nousee. ”

      Täy­sin pöl­jä pää­tel­mä. Ruu­an tuot­ta­mi­nen on pal­ve­lu suo­ma­lai­sil­le. Lisäk­si se teh­dään luon­toa sääs­tä­vin ja suo­je­le­vin mene­tel­min. Siis pidäm­me ympä­ris­tön kun­nos­sa tule­vien suku­pol­vien ter­vey­den ja viih­ty­vyy­den takaamiseksi.

      Jos mark­ki­na­hin­ta halu­taan ylös (niin­kuin sinä haluat valit­taes­sa­si lii­an mata­lis­ta tuot­ta­ja­hin­nois­ta) niin ainoa tapa teh­dä se on joko vähen­tää tuo­tan­toa tai lisä­tä kysyn­tää. Kysyn­tään maan­vil­je­li­jä voi vai­kut­taa mai­nos­ta­mal­la tuot­tei­taan, tar­jon­taan lopet­ta­mal­la tuotannon.

      Elin­tar­vik­keet ovat aivan nor­maa­le­ja kulu­tus­ta­va­roi­ta ihan sii­nä mis­sä kän­ny­kät, autot tai vaat­teet­kin. Kyl­lä mark­ki­na­ta­lous pys­tyy pitä­mään nii­den tuo­tan­nos­ta huo­len, ei sii­hen suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta tai tukia tar­vi­ta. Huol­to­var­muu­des­ta voi­daan kes­kus­tel­la erik­seen, mut­ta edes Pel­ler­von talous­tut­ki­mus (joka on siis MTKn perus­ta­ma ja rahoit­ta­ma lai­tos) ei pidä maa­ta­lous­tu­kia huol­to­var­muu­den edel­ly­tyk­se­nä, vaan hei­dän mie­les­tään huol­to­var­muus voi­daan aivan hyvin var­mis­taa mark­ki­naeh­toi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä varu­muus­va­ras­to­jen ja kaup­pa­so­pi­mus­ten avul­la. Ympä­ris­tön suo­je­le­mi­nen taas voi­daan hoi­taa kepil­lä ihan samoin kuin kaik­kien mui­den­kin teol­li­suu­de­na­lo­jen­kin osalta.

      Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että me ark­ki­teh­dit teem­me pal­ve­lua suo­ma­lai­sil­le eet­ti­sin ja luon­toa sääs­tä­vin mene­tel­min. Me pidäm­me ympä­ris­tön tule­vai­suu­des­ta huol­ta tule­vien suku­pol­vien ter­vey­den ja viih­tyi­syy­den takaa­mi­sek­si. Teem­me pyy­teet­tö­mäs­ti pit­kiä työ­päi­viä parem­man ympä­ris­tön puo­les­ta, vaik­ka meil­le ei sii­tä aina mak­set­tai­si­kaan. Mie­lel­lään haluai­sin saman n. 50 000 euroa vuo­des­sa käteen ark­ki­teh­tuu­ri­tu­ke­na mitä maan­vil­je­li­jöil­le anne­taan maa­ta­lous­tu­ke­na kes­ki­mää­rin. Mis­tä saan käy­dä hakemassa?

      Tuo vii­mei­sin kap­pa­le oli sit­ten vit­si. Tämä täy­tyy erik­seen mai­ni­ta, sil­lä eemi­lil­lä tun­tuu ole­van pal­jon vai­keuk­sia todel­li­suu­den hah­mot­ta­mi­sen kanssa.

  26. Jukkis:“Ja tuo väi­te kar­ja­ta­lou­den hii­len sito­mi­ses­ta on absur­dein­ta pas­kaa mitä olen vähään aikaan kuul­lut: kas­vu­peit­tei­se­nä ympä­ri vuo­den my ass.”

    Jär­jes­tö­ta­sol­la teh­ty­jä toi­men­pi­tei­tä voi lukea seu­raa­vas­ta linkistä:
    https://www.mtk.fi/mtk/toimintamme2017/fi_FI/ymparisto_ja_maankaytto2017/

    Ote:“Korostimme eri tut­ki­mus­hank­keis­sa ja han­ke­hauis­sa kas­vien hii­len­si­don­nan mer­ki­tys­tä ja luon­non­tie­teel­lis­tä las­ken­taa, jos­sa bio­mas­san tuo­tan­to näh­dään koko­nai­suu­te­na luon­non aika­jän­teel­lä. Vaa­dim­me monis­sa yhteyk­sis­sä eläin­pääs­tö­jen rin­nal­le rehun tuo­tan­non hii­len­si­don­nan huomioimista.”

    Nämä päi­vit­täi­set ruu­an­tuot­ta­jien teke­mät ympä­ris­tö­teot eivät näyt­täy­dy kulut­ta­jal­le eivät­kä ole itses­tään sel­viä EU:n päät­tä­jil­le. Nii­den tun­nus­ta­mi­sek­si pitää tais­tel­la. Kulut­ta­jan vas­tuul­la on pitää tie­on­sa ajan tasal­la ja toteut­taa vas­tuul­lis­ta kulut­ta­mis­ta, mm. suo­sien suo­ma­lais­ta ruokaa.

    Ruu­an tuot­ta­jien teke­mät ympä­ris­tö­teot ova suu­rel­le ylei­söl­le tun­te­mat­to­mia, kuten olem­me saa­neet havai­ta täs­sä­kin kes­kus­te­lu­ket­jus­sa. MTK on lan­see­ran­nut kes­tä­vän kehi­tyk­sen ympä­ris­tö­lu­pauk­sen tuot­ta­jil­le. Tar­koi­tuk­se­na on tuo­da jul­ki ympä­ris­tö­teot, mitä tuot­ta­jat ovat teh­neet aina, siis toteu­tu­nei­den toi­mien julkipano.

    Esim. omil­ta kevät­kyl­vöil­tä: Vii­den heh­taa­rin loh­kol­la oli kol­me töyh­tö­hyy­pän ja yksi kuo­vin pesä. Kak­si töyh­tö­hyy­pän pesää oli hau­don­ta­vai­hees­sa ja yhdes­tä pesäs­tä poi­ka­set läh­ti­vät liik­keel­le. Pesät havait­sin ajois­sa ja onnis­tuin kier­tä­mään ne kai­kil­la kol­mel­la ajo­ker­ral­la. Emon kait­se­mat poi­ka­set juok­se­vat mul­lok­sel­la emon varoi­tus­huu­to­jen suun­nas­ta pois­päin ja emo juok­see trak­to­rin edes­sä hämä­ten “petoa” seu­raa­maan itse­ään. Kuo­vin pesä oli pien­ta­reel­la säi­lyen häi­rit­se­mät­tö­mä­nä koko ajan.

    Pesien ja poi­kas­ten kier­te­ly hidas­taa kyl­vö­jen tekoa kovan kii­reen pai­nees­sa. Ja mitä isom­mat loh­kot ja koneet sitä vai­keam­paa kier­te­ly ja havait­se­mi­nen on. Nopein­ta ja hel­poin­ta oli­si kola­ta yli, kulut­ta­ja kun halu­aa hal­po­ja elin­tar­vik­kei­ta. Siis lisää pel­toa­laa ja tehok­kuut­ta kehiin, vai ?

    1. Rehun tuo­tan­non hiilensidonta?
      Kun leh­mä syö sen hei­nän, se muut­tuu hen­gi­tyk­sen kaut­ta hii­li­diok­si­dik­si sil­tä osin kun se ei muu­tu metaaniksi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Rehun tuo­tan­non hiilensidonta?
        Kun leh­mä syö sen hei­nän, se muut­tuu hen­gi­tyk­sen kaut­ta hii­li­diok­si­dik­si sil­tä osin kun se ei muu­tu metaaniksi.

        Rehun­tuo­tan­nos­sa hii­li sitou­tuu maan alle. Sin­ne jää suu­rin osa sados­ta. Hii­len kier­to­kul­kuun rehusa­don muo­dos­sa palau­tuu vain pie­ni osa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Rehun tuo­tan­non hiilensidonta?
        Kun leh­mä syö sen hei­nän, se muut­tuu hen­gi­tyk­sen kaut­ta hii­li­diok­si­dik­si sil­tä osin kun se ei muu­tu metaaniksi.

        Timo T:n hyvän vas­tauk­sen lisäk­si seu­raa­va link­ki avaa Osmol­le lai­dun­nuk­sen ja kar­jan­kas­va­tuk­sen moni­nai­sia posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia ympä­ris­töl­le. Asia ei ole yksioi­koi­sen mustavalkoinen.

        https://www.jarki.fi/sites/default/files/julkaisut/jarki_marehtijajulkaisu_web.pdf

        Ote:” Moni­vuo­tis­ten nur­mien lisään­ty­mi­sen hiil­tä sito­vaa vai­ku­tus­ta ei yleen­sä ote­ta huo­mioon lihan hii­li­ja­lan­jäl­jen las­ken­nas­sa. Lisäk­si lan­nan käyt­tö vil­je­lys­sä lisää orgaa­ni­sen ainek­sen mää­rää eli hii­li­va­ras­toa maaperässä.”

  27. Ville:“Vielä kun tie­täi­si, mis­tä tuol­lais­ta lihaa voi Suo­mes­sa ostaa…”

    Esim. tääl­tä ja klik­kai­le lisää muualta.

    https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/tiedotteet/2017/atrian-verkkokauppa-tuo-suomalaiset-gourmet-lihat-suomalaisten-kotioville/

    Lainaus:“Yksi kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukai­nen lii­ke­ta­lous­mah­dol­li­suus liit­tyy sii­hen aja­tuk­seen, että ihmi­set söi­si­vät entis­tä vähem­män mut­ta parem­paa lihaa. Sil­loin laa­duk­kaas­ta ja ympä­ris­töä sääs­täen tuo­te­tus­ta lihas­ta voi­daan mak­saa myös parem­pi hin­ta. ” Siis lihan hin­nas­sa on hyvän maun lisäk­si eko­lo­gi­sen tuot­ta­mi­sen lisä.

  28. Arkkitehti:“Tämä täy­tyy erik­seen mai­ni­ta, sil­lä eemi­lil­lä tun­tuu ole­van pal­jon vai­keuk­sia todel­li­suu­den hah­mot­ta­mi­sen kanssa.”

    Ark­ki­teh­ti ei tajua eko­lo­gi­ses­ta tuot­ta­mi­ses­ta mitään. Tai se pitäi­si hoi­tua ruu­an­tuot­ta­jan sel­kä­na­has­ta. Suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri ei voi kyl­lä pul­lis­tel­la, niin pal­jon home­ra­ken­ta­mis­ta on teh­ty. Osa joh­tuu tie­ten­kin huo­nos­ta raken­ta­mi­ses­ta, mut­ta lumen ja veden varas­toin­ti tasa­ka­toil­le on järjetöntä.

    Elin­tar­vik­keet ovat aivan nor­maa­le­ja kulu­tus­ta­va­roi­ta ihan sii­nä mis­sä kän­ny­kät, autot tai vaat­teet­kin. Kyl­lä mark­ki­na­ta­lous pys­tyy pitä­mään nii­den tuo­tan­nos­ta huo­len, ei sii­hen suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta tai tukia tarvita.”

    Ruo­ka ja eko­lo­gi­nen tuot­ta­mi­nen eivät ole tava­roi­ta vaan pal­ve­lui­ta. Täy­tyy olla täy­del­li­nen insi­nöö­ri, kun ei tätä tajua. Ja mark­ki­na­ta­lous luon­non­suo­je­lun ohjaa­ja­na, anna voimaa.

    1. eemil:
      Ruo­ka ja eko­lo­gi­nen tuot­ta­mi­nen eivät ole tava­roi­ta vaan pal­ve­lui­ta. Täy­tyy olla täy­del­li­nen insi­nöö­ri, kun ei tätä tajua. Ja mark­ki­na­ta­lous luon­non­suo­je­lun ohjaa­ja­na, anna voimaa.

      Ei ruo­ka ole mikään pal­ve­lu, ellei sit­ten puhu­ta ravin­to­las­ta. Elin­tar­vik­kei­den alku­tuo­tan­to on ihan nor­maa­lia teol­lis­ta toi­min­taa, eikä joku sika­la eroa teh­taas­ta miten­kään: iso hal­li, johon työn­ne­tään yhdes­tä pääs­tä raa­ka-ainet­ta sisään, syn­tyy hai­tal­li­sia pääs­tö­jä, ja toi­ses­ta pääs­tä tulee lop­pu­tuo­tet­ta ulos. Ainoa­na mer­kit­tä­vä­nä ero­na teh­taa­seen on se, että hai­tal­lis­ten pääs­tö­jen lisäk­si toi­min­taan kuu­luu oleel­li­se­na osa­na tuo­tan­toe­läin­ten epäin­hi­mil­li­nen koh­te­lu, eikä tuo­tan­toe­läi­mil­lä ole SAKn lak­koa­set­ta suojanaan. 

      Ja tie­ten­kään mark­ki­na­ta­lous ei pys­ty ohjaa­maan luon­non­suo­je­lun kal­tai­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, olen sen tain­nut jo muu­ta­maan ker­taan sanoa. Sii­hen tar­vi­taan kep­piä, niin kuin tar­vi­taan vaik­ka die­se­lau­to­jen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen (ks. Volkswa­gen). Mark­ki­na­ta­lou­den roo­li on koh­dis­taa kepin kart­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set oikeil­le tahoille.

      Maa­jus­sin vaa­ti­mat kor­vauk­set luon­non­suo­je­lus­ta ovat ihan mafia­ta­son suo­je­lu­ra­ha­mei­nin­kiä: nice natu­re you have the­re, would be sha­me if somet­hing hap­pe­ned to it. Suu­ri ympä­ris­tö­te­ko on se, että ei aja trak­to­ril­la lin­nun­pe­sän pääl­tä; kyl­lä sii­tä kymp­pi­ton­nin aina­kin pitäi­si saa­da korvaukseksi…

      1. ark­ki­teh­ti: Ei ruo­ka ole mikään pal­ve­lu, ellei sit­ten puhu­ta ravin­to­las­ta. Elin­tar­vik­kei­den alku­tuo­tan­to on ihan nor­maa­lia teol­lis­ta toi­min­taa, eikä joku sika­la eroa teh­taas­ta miten­kään: iso hal­li, johon työn­ne­tään yhdes­tä pääs­tä raa­ka-ainet­ta sisään, syn­tyy hai­tal­li­sia pääs­tö­jä, ja toi­ses­ta pääs­tä tulee lop­pu­tuo­tet­ta ulos. Ainoa­na mer­kit­tä­vä­nä ero­na teh­taa­seen on se, että hai­tal­lis­ten pääs­tö­jen lisäk­si toi­min­taan kuu­luu oleel­li­se­na osa­na tuo­tan­toe­läin­ten epäin­hi­mil­li­nen koh­te­lu, eikä tuo­tan­toe­läi­mil­lä ole SAKn lak­koa­set­ta suojanaan. 

        Ja tie­ten­kään mark­ki­na­ta­lous ei pys­ty ohjaa­maan luon­non­suo­je­lun kal­tai­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, olen sen tain­nut jo muu­ta­maan ker­taan sanoa. Sii­hen tar­vi­taan kep­piä, niin kuin tar­vi­taan vaik­ka die­se­lau­to­jen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen (ks. Volkswa­gen). Mark­ki­na­ta­lou­den roo­li on koh­dis­taa kepin kart­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set oikeil­le tahoille.

        Maa­jus­sin vaa­ti­mat kor­vauk­set luon­non­suo­je­lus­ta ovat ihan mafia­ta­son suo­je­lu­ra­ha­mei­nin­kiä: nice natu­re you have the­re, would be sha­me if somet­hing hap­pe­ned to it. Suu­ri ympä­ris­tö­te­ko on se, että ei aja trak­to­ril­la lin­nun­pe­sän pääl­tä; kyl­lä sii­tä kymp­pi­ton­nin aina­kin pitäi­si saa­da korvaukseksi…

        Maa­ta­lous­po­li­tii­kan ongel­ma on:
        yhtei­sil­lä vapail­la maa­ta­lous­tuo­te­mark­ki­noil­la kil­pai­lee eri tavoin ja eri tasoin tue­tut tuot­teet. Pel­käs­tään EU:n sisäl­lä tuot­tei­ta tulee eri valuutta-alueilta.
        Vaik­ka EU:ssa maa­ta­lous­tuo­tan­toa ohja­taan luke­mat­to­mil­la sää­dök­sil­lä on tuot­ta­jat eri­lais­ten poliit­ti­ses­ti mää­ri­tel­ty­jen sään­tö­jen rajoit­ta­mi­na yhtei­sil­lä mark­ki­noil­la (kuten työ­eh­dot, gly­fo­saat­ti, lan­noi­tus­ta­so, moni­muo­toi­suus ym)

        Tämän lisäk­si kau­pas­sa on tar­jol­la EU:n ulko­puo­lel­ta tule­vat tuotteet.

        Säi­löt­ty­jä unel­mia” doku­men­tis­sa havain­nol­lis­te­taan miten vai­ke­aa nykyi­sin on olla sel­vil­lä mitä suu­hun­sa laittaa.

        EU on tuo­nut tiet­tyä vakaut­ta maa­ta­lous­po­li­tii­kan, mut­ta kun men­nään yksi­tyis­koh­tiin, niin ei kil­pai­lu­ti­lan­ne ole neut­raa­li, sen parem­min man­ner­ten­vä­li­nen, EU:n kuin val­tioi­den sisälläkään.

        Ei ole sat­tu­maa, että eläin­ti­lat inves­toi­vat nime­no­maan “poh­joi­ses­sa” Suomessa.

        Kulut­ta­ja on pit­käl­ti mark­ki­noin­nin armoil­la — mitä valin­to­ja kes­kus­liik­keet teke­vät ja mainostavat.

        Polii­ti­koil­le soi­si vii­saut­ta näh­dä EU:n kes­kiar­vo-olo­suh­tei­den ulko­puo­lel­le, kun esim ilmas­to­po­li­tiik­ka ja hii­len sidon­ta lei­vo­taan maa­ta­lous­po­li­tiik­kaan mukaan. Suo­men maa­ta­lous on niin pie­ni, että sen voi vahin­gos­sa tap­paa meil­le epä­so­pi­vil­la EU-lin­jauk­sil­la “demo­kraat­ti­ses­ti”.

  29. Arkkitehti:“Maajussin vaa­ti­mat kor­vauk­set luon­non­suo­je­lus­ta ovat ihan mafia­ta­son suojelurahameininkiä:”

    Ne ovat kor­vaus­ta mene­te­tys­tä tulos­ta. Voi­sin minä­kin saa­da tuot­toa pel­lol­ta kak­sin­ker­tai­sen mää­rän ilman lan­noi­te­ra­joi­tuk­sia. Valu­mien estä­mi­sek­si on lan­noit­ta­mis­ta rajoi­tet­tu, mikä sit­ten leik­kaa sadon. Nyt on ajan­koh­tai­nen kes­kus­te­lu menos­sa epä­rei­luis­ta kaup­pa­ta­vois­ta. Se ja mui­ta mai­ta kor­keam­pi ruu­an arvon­li­sä­ve­ro tekee suo­ma­lai­se­ta elin­tar­vik­kees­ta kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män hal­pa­tuon­nin rinnnalla.

    Tur­ha puhua mafia­mei­nin­gis­tä ver­rat­tu­na esim. SAK:n vuo­si­kym­me­nien lak­koi­lun aiheut­ta­miin tuhoi­hin Suo­men kan­san­ta­lou­del­le. Tai raken­nus­lan kar­tel­li­ri­kok­set, vai­et­tu ongelma.

    ” ei pys­ty ohjaa­maan luon­non­suo­je­lun kal­tai­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia” niin­pä ja tämä pitäi­si kus­tan­taa ruu­an­tuot­ta­jan kat­teis­ta kuten tähän­kin asti. Ympä­ris­tö­kor­vauk­set eivät tähän riitä.

    1. eemil: mui­ta mai­ta kor­keam­pi ruu­an arvon­li­sä­ve­ro tekee suo­ma­lai­se­ta elin­tar­vik­kees­ta kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män hal­pa­tuon­nin rinnnalla

      Eikä tee. Ei arvon­li­sä­ve­rol­la ole tuo­hon vai­ku­tus­ta. Suo­mes­sa myy­dys­tä ruo­as­ta menee se sama ALV (eli 14%) riip­pu­mat­ta, onko tuon­tia vai koti­mais­ta tuotantoa.

  30. Jukkis:“Tätä taus­taa vas­ten on mie­les­tä­ni omi­tuis­ta sanoa, että leh­mien kas­va­tus joten­kin sitoi­si hiil­tä yhtään mihin­kään, parem­min­han se onnis­tui­si pel­käs­tään sil­lä, että annet­tai­siin ruo­hon ja lai­tu­men kas­vaa niin pal­jon kuin se pys­tyi­si ja jät­täi­si sen hii­li­diok­si­din siihen. ”

    City­teo­ree­tik­ko ei ymmär­rä koko­nai­suut­ta. Nau­ta syö vain osan ruo­hos­ta , suu­rin osa jää kas­vi­peit­teek­si. Ja syö­ty ruo­ho kas­vaa vah­van juu­ris­ton avul­la heti takai­sin ja sitoo edel­leen hiil­tä, se ei siis välil­lä kuo­le pois syön­nin seu­rauk­se­na. On muis­tet­ta­va, että myös luon­no­ti­lai­sil­ta nur­mil­ta tulee vesiin ravin­ne­pääs­tö­jä. Mitä rehe­väm­pi niit­ty, sitä enem­män vesistöpäästöjä .

    1. Vas­taat vain osaan kom­men­tis­ta­ni, mis­tä jou­dun tul­kit­se­maan, että hyväk­syit muut väit­tä­mä­ni ilmei­ses­ti todek­si (lukuu­not­ta­mat­ta tie­ten­kin kepe­ää heit­toa­ni sii­tä, että haluai­sit hävit­tää Suo­mes­ta suot, jär­vet ja kos­tei­kot). Olem­me siis ilmei­ses­ti yhtä miel­tä sii­tä, että kar­ja­ta­lou­den metaa­ni­pääs­töi­hin vai­kut­ta­mi­nen voi­si olla hyvä tapa glo­baa­lis­ti vai­kut­taa metaa­ni­pääs­töi­hin, jot­ka sitä ilmei­ses­ti sinun­kin mie­les­tä­si epä­toi­vot­tu­na ole­vaa ilmas­ton­muu­tos­ta edistää.

      Sit­ten tähän toi­seen osaan koko­nai­suut­ta. Väi­tät­kö, että jos ruo­hoa ei nau­ta syö, se vaan lopet­taa kas­va­mi­sen ja siten lopet­taa hii­len sito­mi­sen ilma­ke­häs­tä omaan kas­vuun­sa? Ja siten on jär­ke­väm­pää lait­taa se hii­li kier­toon lait­ta­mal­la hen­git­tä­vä ja pie­res­ke­le­vä nau­ta syö­mään ja pro­ses­soi­maan se ensin lan­nak­si, jos­ta sit­ten juu­ris­to ottaa ravin­teet hyö­ty­käyt­töön kas­vaak­seen takai­sin syö­tä­väk­si? Nyt tar­vit­si­sin tuek­si jotain muu­ta­kin kuin vain väit­teen, että tyh­mä kau­pun­ki­lai­nen ei ymmär­rä mitään sii­tä, miten tämä toimii.

      Sen sijaan vesis­tö­pääs­töis­tä tie­dän, että juu­ri nii­den takia Suo­mes­sa on kai­ken­lai­set rajoi­tuk­set sil­lä, että miten sitä lan­noi­tet­ta saa suih­kut­taa. Jos tilan­ne on kuvai­le­ma­si kal­tai­nen ja luon­non­ti­lai­sil­ta nur­mil­ta tulee vesiin ravin­ne­pääs­tö­jä mer­kit­tä­vä mää­rä näi­tä ravin­ne­pääs­tö­jä, ehdo­tan sinua välit­tö­mäs­ti teke­mään ehdo­tuk­sen maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riöl­le ohjel­mas­ta, jol­la hävi­te­tään nämä luon­non­ti­lai­set nur­met tai aina­kin pado­taan niis­tä vesis­töön vir­taa­vat ravin­teet. Kos­ka tämän­kal­tais­ta ohjel­maa ei ole, herää mie­les­sä­ni epäi­lys, että se ei vält­tä­mät­tä kui­ten­kaan toi­mi ihan kuten sanot.

      http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Makea_vesi_ja_meri/Teollisuuden_ja_yhdyskuntien_ravinnepaas(28651)

      Itse asi­aa sel­vi­tel­les­sä löy­sin tämän lin­kin, jon­ka mukaan fos­fo­ri­pääs­töis­tä noin 70 pro­sent­tia ja typ­pi­pääs­töis­tä 60 pro­sent­tia tulee maa­ta­lou­des­ta. Lisäk­si jotain tulee teol­li­suu­des­ta ja yhdys­kun­nis­ta, joten näi­den luon­non­ti­lais­ten nur­mien fos­fo­ri- ja typ­pi­pääs­tö­jen osuus vesis­tön rehe­vöit­tä­mi­ses­tä jää jon­ne­kin nol­lan ja 30 pro­sen­tin välil­le fos­fo­rin osal­ta ja nol­lan ja 40 pro­sen­tin välil­le typen osalta.

      Koko tämä kes­kus­te­lu on kui­ten­kin sivus­sa sii­tä alku­pe­räi­ses­tä väit­tees­ta, jos­sa esi­tit väit­teen, että kar­jan­kas­va­tus on ympä­ris­tö­te­ko ja mikään, mitä olen tois­tai­sek­si tääl­lä luke­nut ei ole saa­nut minua vakuut­tu­neek­si sii­tä, että näin oli­si. Jää­vuo­ri­sa­laa­tin ja nau­dan­li­han ener­gia­ti­hey­den osal­ta kyse on ihan fak­tas­ta, mut­ta kun se nau­dan­li­han ener­gia­ti­heys on syn­ty­nyt nau­dan syö­des­sä rehua, jon­ka se muut­taa ja pak­kaa hävik­kiä sisäl­tä­väl­lä pro­ses­sil­la syö­tä­väk­si lihak­si voit­taa jää­vuo­ri­sa­laat­ti lopul­ta. Yksin­ker­tais­tet­tu­na, saa­dak­se­si ener­gia­mää­rän X nau­dan­li­haa, jou­dut syöt­tä­mään nau­dal­le huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin ener­gia­mää­rän X ver­ran rehua, kos­ka mikään bio­lo­gi­nen pro­ses­si ei ole hävi­ki­tön. Sik­si oli­si jär­ke­väm­pää syöt­tää ihmi­sil­le suo­raan se ener­gia­mää­rä kas­vis­ten tuot­ta­ma­na ja ski­pa­ta tämä hävi­kil­li­nen väli­vai­he kokonaan.

      1. Jos leh­mä ei syö ruo­hoa, ruo­hon kas­vat­ta­mi­nen lope­te­taan ja lai­dun met­si­te­tään, min­kä jäl­keen sii­nä on heh­taa­ria koh­den pal­jon enem­män varas­toi­tu­nut­taa hiil­tä. ´Kun sama tapah­tuu Bra­si­lias­sa toi­sin päin — met­sää kaa­de­taan lai­dun­maak­si — sitä pide­tään ilmastokatastrofina.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos leh­mä ei syö ruo­hoa, ruo­hon kas­vat­ta­mi­nen lope­te­taan ja lai­dun met­si­te­tään, min­kä jäl­keen sii­nä on heh­taa­ria koh­den pal­jon enem­män varas­toi­tu­nut­taa hiil­tä. ´Kun sama tapah­tuu Bra­si­lias­sa toi­sin päin – met­sää kaa­de­taan lai­dun­maak­si – sitä pide­tään ilmastokatastrofina.

        Bra­si­lias­sa ilmas­to on vähän toi­nen kuin Suo­mes­sa. Saat­taa olla, että meil­lä nur­mi sitoo enem­män kuin puu­kas­vit. Ihmi­set kui­ten­kin tar­vit­se­vat ravin­non jos­sa­kin muo­dos­sa. Jos ravin­to tuo­te­taan mata­la­juu­ri­sil­la kas­veil­la, niin maa­pe­rän hii­li­va­ras­tot köyh­ty­vät ja sato­ta­so las­kee. Siis suo siel­lä vete­lä tääl­lä. Ravin­non­tuo­tan­non hii­li­ta­seis­sa ei ole olen­nais­ta se, kuin­ka pal­jon kun­kin kalo­rin tuot­ta­mi­seen kuluu ilma­ke­hän hiil­tä, vaan se, kuin­ka pal­jon sii­hen kuluu hii­li­nie­lu­jen hiil­tä, joko maa­pe­räs­tä ja met­sän rai­va­kuk­ses­ta tai sit­ten fos­sii­lis­ta hiil­tä tuo­ta­no­pa­nok­sis­sa ja välikäsissä.

      3. TimoT: Bra­si­lias­sa ilmas­to on vähän toi­nen kuin Suo­mes­sa. Saat­taa olla, että meil­lä nur­mi sitoo enem­män kuin puukasvit.Ihmiset kui­ten­kin tar­vit­se­vat ravin­non jos­sa­kin muo­dos­sa. Jos ravin­to tuo­te­taan mata­la­juu­ri­sil­la kas­veil­la, niin maa­pe­rän hii­li­va­ras­tot köyh­ty­vät ja sato­ta­so las­kee. Siis suo siel­lä vete­lä tääl­lä. Ravin­non­tuo­tan­non hii­li­ta­seis­sa ei ole olen­nais­ta se, kuin­ka pal­jon kun­kin kalo­rin tuot­ta­mi­seen kuluu ilma­ke­hän hiil­tä, vaan se, kuin­ka pal­jon sii­hen kuluu hii­li­nie­lu­jen hiil­tä, joko maa­pe­räs­tä ja met­sän rai­va­kuk­ses­ta tai sit­ten fos­sii­lis­ta hiil­tä­tuo­ta­no­pa­nok­sis­sa ja välikäsissä.

        Nur­mik­ko ei var­mas­ti sido hiil­tä yhtään mihin­kään. Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ainoas­taan elä­vät kas­vit sito­vat hiil­tä, kaik­ki kuol­leen kas­viai­nek­sen hii­li­ket­jut hajoa­vat var­sin nopeas­ti hajot­ta­jae­liöi­den toi­mes­ta hii­li­diok­si­dik­si tai metaa­nik­si. Poik­keuk­sen tekee hapet­to­miin vesiin uppoa­va kas­viai­nes, eli suot. Ja sit­ten ihmi­sen har­ras­ta­ma saha­ta­va­ran varas­toin­ti, eli puurakennukset—niilläkin varas­toin­tiai­ka on rajallinen.

        Eli vaik­ka nur­mik­ko voi­si imeä kas­vaes­saan ilma­ke­hän hiil­tä itseen­sä nopeam­min kuin met­sä (en tie­dä, ei kiin­nos­ta), nur­mi­kos­ta vapau­tuu vas­taa­vas­ti vuo­den­kier­ron aika­na täs­mäl­leen sama mää­rä hii­li­diok­si­dia hajoa­mi­sen seu­rauk­se­na. Ainoas­taan elä­vän kas­vi­mas­san mää­rää voi pitää hii­li­nie­lu­na, ja sii­hen tar­koi­tuk­seen met­sä on aivan ylivoimainen.

        Ja sen vuok­si hii­li­nie­lun kan­nal­ta on ensi­si­jai­sen tär­ke­ää tuot­taa ruo­ka mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä pel­toa­lal­la, jot­ta lop­pu voi­daan jät­tää suok­si. Sik­si joku luo­mu­pel­lei­ly pitäi­si kiel­tää heti kar­ja­ta­lou­den jäl­keen, ja panos­taa ran­kas­ti gee­ni­ma­li­pu­laa­tioon ja eri­lai­siin tehok­kaam­piin tuotantomuotoihin.

      4. ark­ki­teh­ti: Nur­mik­ko ei var­mas­ti sido hiil­tä yhtään mihin­kään. Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ainoas­taan elä­vät kas­vit sito­vat hiil­tä, kaik­ki kuol­leen kas­viai­nek­sen hii­li­ket­jut hajoa­vat var­sin nopeas­ti hajot­ta­jae­liöi­den toi­mes­ta hii­li­diok­si­dik­si tai metaa­nik­si. Poik­keuk­sen tekee hapet­to­miin vesiin uppoa­va kas­viai­nes, eli suot. Ja sit­ten ihmi­sen har­ras­ta­ma saha­ta­va­ran varas­toin­ti, eli puurakennukset—niilläkin varas­toin­tiai­ka on rajallinen.

        Eli vaik­ka nur­mik­ko voi­si imeä kas­vaes­saan ilma­ke­hän hiil­tä itseen­sä nopeam­min kuin met­sä (en tie­dä, ei kiin­nos­ta), nur­mi­kos­ta vapau­tuu vas­taa­vas­ti vuo­den­kier­ron aika­na täs­mäl­leen sama mää­rä hii­li­diok­si­dia hajoa­mi­sen seu­rauk­se­na. Ainoas­taan elä­vän kas­vi­mas­san mää­rää voi pitää hii­li­nie­lu­na, ja sii­hen tar­koi­tuk­seen met­sä on aivan ylivoimainen.

        Ja sen vuok­si hii­li­nie­lun kan­nal­ta on ensi­si­jai­sen tär­ke­ää tuot­taa ruo­ka mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä pel­toa­lal­la, jot­ta lop­pu voi­daan jät­tää suok­si. Sik­si joku luo­mu­pel­lei­ly pitäi­si kiel­tää heti kar­ja­ta­lou­den jäl­keen, ja panos­taa ran­kas­ti gee­ni­ma­li­pu­laa­tioon ja eri­lai­siin tehok­kaam­piin tuotantomuotoihin.

        Mel­koi­ses­ti oikai­set kuva­tes­sa­si hii­len­kier­toa nurmissa.
        Maan pin­nan alla tapah­tu­vat asiat vai­kut­ta­vat kes­kei­ses­ti sii­hen, muo­dos­tuu­ko maa­pe­rään lisää kes­tä­viä humus/hiilirakenteita, vai pie­ne­nee­kö hii­li­va­ran­to bio­lo­gi­sis­sa pro­ses­seis­sa tai huuhtoutumalla/eroosiossa.

        Juur­ten syvyys ja raken­ne, kas­vien hii­li­pi­toi­suus on hei­nil­lä vs her­ne­kas­veil­la vs kaa­leil­la eri­lai­nen, madot ja pie­nem­mät eliöt. Miten tämä vai­kut­taa maan mik­ro­bien tasa­pai­noon ja kykyyn muo­dos­taa kes­tä­viä hii­li­ra­ken­tei­ta vai pur­kuu­ko nii­tä. Sie­ni juu­ret ja näi­den yhteis­toi­min­ta kas­vien kans­sa mm ravin­tei­den otos­sa. Jne jne

        Moni­muo­toi­suu­den palaut­ta­mi­ses­ta (edis­tyk­sel­li­set) jen­kit puhu­vat. Ei vain kas­vi­kier­toa, vaan tusi­nan kas­vi­la­jin alus­kas­vus­to­ja var­si­nai­sen vil­je­ly­kas­vin rin­nal­la. Lisäk­si kotie­läi­met tuo­vat oman lisän­sä maa­pe­rän bio­lo­gi­sen hyvin­voin­nin edis­tä­mi­ses­sä. Sekin jäl­jit­te­lee alku­pe­räis­tä preerialuontoa.

        Pel­to­maan mul­ta- / hii­li­pi­toi­suu­den nos­ta­mi­nen pro­mil­leil­la ei kuu­los­ta mul­lis­ta­val­ta, mut­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti toteu­tues­saan se voi olla mit­ta­luo­kal­taan aina­kin puo­let hii­li­ta­seon­gel­man rat­kai­sus­ta. Maa­ta­lous­tu­ki, jol­la kan­nus­te­taan vil­je­li­jöi­tä lisää­mään maan humus­pi­toi­suut­ta ei ole vain tukea ruu­an hin­nan alen­ta­mi­sek­si, vaan osa ilmastopolitiikkaa.
        Luo­mus­sa osa tar­vit­ta­vis­ta työ­ka­luis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Luo­mu ei ole ratkaisu.

    2. Ei kai ruo­ho voi jat­ku­vas­ti sitoa hii­li­diok­si­dia, ellei bio­mas­saa sit­ten joten­kin ker­ry maa­pe­rään jat­ku­vas­ti hajoa­mat­ta. Se ei kuu­los­ta kovin­kaan uskot­ta­val­ta. Leh­mät sen sijaan tuot­ta­vat metaa­nia jatkuvasti.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Ei kai ruo­ho voi jat­ku­vas­ti sitoa hii­li­diok­si­dia, ellei bio­mas­saa sit­ten joten­kin ker­ry maa­pe­rään jat­ku­vas­ti hajoa­mat­ta. Se ei kuu­los­ta kovin­kaan uskot­ta­val­ta. Leh­mät sen sijaan tuot­ta­vat metaa­nia jatkuvasti.

        Kyl­lä se sitoo jat­ku­vas­ti. Se näkyy ruo­ka­mul­ta­ker­rok­sen pak­suu­des­sa. Se voi olla usei­ta met­re­jä­kin, kuten ns. mus­tan mul­lan alueil­la. Suo­men ilmas­tos­sa kas­vu on hitaan­paa ja vil­je­ly­kult­tuu­ri nuo­rem­paa, jote niin pak­su­ja ruo­ka­mul­ta­ker­rok­sia tääl­lä ei ole. Mut­ta hyväl­lä hoi­dol­la ruo­ka­mul­ta­ker­ros kas­vaa Suo­mes­sa­kin täy­sin rajattomasti.

      2. Jos tuo pitää paik­kan­sa, on sinän­sä asial­lis­ta huo­mioi­da se. Epäi­li­sin kui­ten­kin metaa­ni­pääs­tö­jen vai­ku­tuk­sen ole­van suurempi.

  31. Ark­ki­teh­ti:” Suu­ri ympä­ris­tö­te­ko on se, että ei aja trak­to­ril­la lin­nun­pe­sän pääl­tä; kyl­lä sii­tä kymp­pi­ton­nin aina­kin pitäi­si saa­da korvaukseksi…”

    Taas­kaan ummik­ko ei pys­ty hah­mot­ta­maan koko­nai­suut­ta. Jos tila­koot suu­re­ne­vat kan­nat­ta­vuu­den paran­ta­mi­sek­si lii­an suu­rik­si luon­to kato­aa. Suu­ret alat hävit­tä­vät moni­muo­toi­suu­den ja romut­ta­vat eko­lo­gi­sen tasa­pai­non. Mitä­kö hait­taa, jos muu­ta­ma lin­nun­pe­sä kato­aa? Mitä hait­taa on pien­ta­rei­den ja välio­jien katoa­mi­ses­ta ? Ei mitään muu­ta­man lin­nun muna mak­saa pari­kymp­piä, pien­ta­rei­den öttiäi­set vain hait­taa­vat gril­laa­mis­ta teras­sil­la. Onko näkö­ala noin kapea ? Hei, ylä­juok­sul­ta tuli veis­tet­ty lastu.

    Hyön­teis­ka­to, lin­tu­ka­to, niit­ty­jen häviä­mi­nen , aina­kin tut­ki­ja­pii­rit ovat näis­tä huo­lis­saan. Ark­ki­teh­ti on huo­lis­saan vain hänen ruo­kan­sa hin­nas­ta ja maa­ta­lou­den saa­mis­ta tuis­ta. Vapaa kil­pai­lu hoi­taa kak­ki ongel­mat ja ilmas­ton­muu­tos on vain salaliittoteoriaa.

  32. Saresoja:“Eikä tee. Ei arvon­li­sä­ve­rol­la ole tuo­hon vai­ku­tus­ta. Suo­mes­sa myy­dys­tä ruo­as­ta menee se sama ALV (eli 14%) riip­pu­mat­ta, onko tuon­tia vai koti­mais­ta tuotantoa.”

    Ruo­ka oli Suo­mes­sa reaa­li­ses­ti lähes yhdek­sän pro­sent­tia hal­vem­paa tämän vuo­den heinä­kuussa kuin vuon­na 1994. EU-jäse­nyy­den tuo­ma ruu­an hinta­etu oltiin menet­tä­mäs­sä vuon­na 2013, mut­ta nyt reaali­hinta – hin­ta puh­dis­tet­tu­na ylei­sel­lä hinta­kehityksellä – on palau­tu­nut lähes vuo­den 1994 tasolle.”
    https://tilastokeskus.fi/uutinen/suomi-ei-ole-kalliin-ruuan-maa

    Suo­mi onkin hal­van ruu­an maa , kun ALV poistetaan. 

    Elin­tar­vik­kei­den alv on Suo­mes­sa 14 %. Kes­ki­mää­rin EU:ssa se on 10,8 ja asu­kas­lu­vul­la pai­no­tet­tu­na 7,2%. Miten se menee ? Jos tuo­ja alv-vel­vol­li­nen (yleen­sä yri­tys) ja tava­ra tulee arvon­li­sä­ve­rol­li­seen käyt­töön, han­kin­ta tul­lit­ta ja verot­ta. Suo­meen mak­set­ta­va kui­ten­kin alv, joka ilmoi­te­taan kausi­ve­roil­moi­tuk­sel­la ja mak­se­taan verotilille.
    Jos tuo hal­pa­mai­den elin­tar­vik­kei­ta, niin tuo­ja lisää vähit­täis­asiak­kaan hin­taan 14 % alvia. Eikö hin­ta ole hal­vem­pi kuin koti­mai­sen elin­tar­vik­keen hinta ?

    1. Jos tuo hal­pa­mai­den elin­tar­vik­kei­ta, niin tuo­ja lisää vähit­täis­asiak­kaan hin­taan 14 % alvia. Eikö hin­ta ole hal­vem­pi kuin koti­mai­sen elin­tar­vik­keen hinta ?

      Se on hal­vem­pi, jos arvon­li­sä­ve­ro­ton hin­ta on hal­vem­pi. ALV ei tuo tähän mitään uutta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se on hal­vem­pi, jos arvon­li­sä­ve­ro­ton hin­ta on hal­vem­pi. ALV ei tuo tähän mitään uutta.

        Tot­ta on. Huo­mio­nar­vois­ta on kui­ten­kin se, että suo­ma­lai­sel­le kulut­ta­jal­le ruo­ka on kal­liim­paa kuin mui­den mai­den asuk­kail­la kor­kean alv:n ansios­ta. Ja kun alv:n osuus put­sa­taan ruu­an hin­nas­ta suo­ma­lai­nen ruo­ka on hal­paa. Lop­pu­tu­le­ma­na pal­jas­tuu jul­ki­suu­des­sa pii­lo­tet­tu totuus, tuot­ta­ja saa Suo­mes­sa läsi­mai­den pie­nimm­män osuu­den ruu­an hinnasta.

        Suo­ma­lai­ses­sa totuu­des­sa kui­ten­kin maa­jus­si nime­tään “kal­liin” ruu­an syypääksi.

      2. eemil: Suo­ma­lai­ses­sa totuu­des­sa kui­ten­kin maa­jus­si nime­tään “kal­liin” ruu­an syypääksi.

        Kuka noin tekee? En aina­kaan minä ole sel­lai­ses­ta kuullut.

        Oikeas­taan Suo­mes­sa ruo­an ALV on lii­an alhai­nen. Yhte­näi­nen ALV-kan­ta oli­si parem­pi vero­tuk­sen yksin­ker­tai­suu­den ja neut­raa­liu­den kan­nal­ta, jol­loin kai­kes­ta meni­si joku yli 20% ALV. Tans­kas­sa onkin yhte­näi­nen ALV-kan­ta (joka on jopa 25%). Sii­hen pitäi­si pyr­kiä Suo­mes­sa­kin (ei toki vält­tä­mät­tä juur 25%:iin).

  33. Sare­so­ja:” Väi­tät­kö, että jos ruo­hoa ei nau­ta syö, se vaan lopet­taa kas­va­mi­sen ja siten lopet­taa hii­len sito­mi­sen ilma­ke­häs­tä omaan kasvuunsa?”
    Tar­ko­tan sitä, että luon­non­ti­lai­nen­kin nur­mi lopet­taa kas­vun­sa syys­tal­vel­la, ja kas­vin­osat hajoa­vat vapaut­taen ravin­tei­ta. Mitä rehe­väm­pi kas­vus­to sitä enem­män ravin­tei­ta vapautuu.
    “Olem­me siis ilmei­ses­ti yhtä miel­tä sii­tä, että kar­ja­ta­lou­den metaa­ni­pääs­töi­hin vai­kut­ta­mi­nen voi­si olla hyvä tapa glo­baa­lis­ti vai­kut­taa metaa­ni­pääs­töi­hin, jot­ka sitä ilmei­ses­ti sinun­kin mie­les­tä­si epä­toi­vot­tu­na ole­vaa ilmas­ton­muu­tos­ta edistää.”

    Juu­ri näin glo­baa­lis­ti. Kui­ten­kin suo­ma­li­nen lihan­tuo­tan­to on eko­lo­gi­sem­paa kuin suu­rim­mas­sa osas­sa maa­pal­loa. Sik­si on parem­pi vaih­toeh­to tuot­taa liha koti­maas­sa kuin tuo­da vaik­ka­pa Bra­si­lias­ta. Kun luet koko kes­kus­te­lu­ket­jun , voit havai­ta lihan­tuo­tan­non ole­van yksi seka­ra­vin­to­tuo­tan­non vält­tä­mät­tö­myyk­sis­tä. Mus­ta­val­koi­nen tau­luk­ko­las­ken­ta ei tavoi­ta eko­lo­gi­sen tuo­tan­non kaik­kia ulot­tu­vuuk­sia, viit­taan luontoarvoihin.

    jol­la hävi­te­tään nämä luon­non­ti­lai­set nur­met tai aina­kin pado­taan niis­tä vesis­töön vir­taa­vat ravinteet. ”

    Suo­ma­lai­nen ruu­an­tuo­tan­to toi­mii moni­muo­toi­suu­den ehdoil­la, ja sitä olen alle­vii­van­nut koko kes­kus­te­lu­ket­jun läpi. Teem­me myös aktii­vis­ta valu­mia ehkäi­se­vää työ­tä joka päivä.
    Miten sijoi­tat exe­liin pien­ta­rei­den pie­ne­liö­toi­min­nan, per­ho­set, kima­lai­set, kuo­riai­set ja nii­den mer­ki­tyk­sen kaik­ki uosa-alueet? 

    jär­ke­väm­pää syöt­tää ihmi­sil­le suo­raan se ener­gia­mää­rä kas­vis­ten tuottamana ”

    Ei ole , kos­ka maa­pal­lon väes­tö ei eläi­si kas­vis eikä luomuruualla.

    1. Kyl­lä maa­pal­lon pel­toa­la riit­täi­si ruok­ki­maan suu­rem­man väes­tön, jos sitä ei haas­kat­tai­si lihantuotantoon.

  34. Soininvaara:“Jos leh­mä ei syö ruo­hoa, ruo­hon kas­vat­ta­mi­nen lope­te­taan ja lai­dun met­si­te­tään, min­kä jäl­keen sii­nä on heh­taa­ria koh­den pal­jon enem­män varas­toi­tu­nut­taa hiiltä. ”

    Aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa jo ker­roin maa­il­man ruu­an­tuo­tan­non ole­van krii­sis­sä. Sik­si useat maat Ruot­sin ohel­la osta­vat vil­je­ly­maa­ta Afri­kas­ta. Oli­si jär­je­tön­tä met­sit­tää Suo­men vil­jel­ty­jä pel­to­ja täs­sä tilan­tees­sa. Meil­lä kui­ten­kin tie­tyt tahot aja­vat tätä mal­lia. Mikä lie­nee tarkoitusperä ?

    Nooh, ruot­sa­lai­set ovat aina olleet suo­ma­lai­sia fiksumpia.

  35. Soininvaara:“Kyllä maa­pal­lon pel­toa­la riit­täi­si ruok­ki­maan suu­rem­man väes­tön, jos sitä ei haas­kat­tai­si lihantuotantoon.”

    Teo­rias­sa ehkä, mut­ta käy­tän­nös­sä ei lähel­le­kään. Mik­si ihmi­nen evo­luu­tion myö­tä alkoi käyt­tää lihaa ? Iki­nä ei oltai­si kas­vis­ruu­al­la täs­sä pis­tees­sä. Jo ihmi­sen hor­moo­nien tuo­tan­to vaa­tii lihaa ja seka­ra­vin­toa. Yksi­puo­li­sel­la kas­vis­ruu­al­la ihmis­kun­ta taan­tui­si hil­jal­leen takai­sin lähtöpisteeseen. 

    Vih­rei­den poliit­ti­nen­kaan agen­da ei voi mää­rä­tä tätä luon­non­la­kia muuksi.

    1. Jo ihmi­sen hor­moo­nien tuo­tan­to vaa­tii lihaa ja sekaravintoa. 

      eemil
      Väit­teit­te­si perus­teel­la ihmi­nen ei pysyi­si hen­gis­sä kas­vis­syöj­nä. Empii­ri­set havain­not puhui­vat väi­tet­täi­si vastaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: eemil
        Väit­teit­te­si perus­teel­la ihmi­nen ei pysyi­si hen­gis­sä kas­vis­syöj­nä. Empii­ri­set havain­not puhui­vat väi­tet­täi­si vastaan.

        Jos kaik­ki maa­pal­lon ihmi­set söi­si­vät kas­vis­ra­vin­toa, niin hen­ki läh­ti­si ihmi­sis­tä ja maa­pal­los­ta. Viit­taat empi­rii­siin todis­tei­siin, mut­ta nii­tä ei näy link­ki­nä. Tämä kes­kus­te­lu on käy­ty aiem­min­kin ja pää­dyt­ty aina samaan.

      2. Vai­mo­ni on kasg­vis­syö­jä eikä hänen hen­ken­sä ole men­nyt. Maa­il­mas­sa on sato­ja mil­joo­nia kas­vis­syö­jiä, jot­ka voi­vat oikein hyvin. Elä­vät jopa vähän van­hem­mik­si kuin pih­vin­syö­jät. Mihin perus­tat väit­tee­si, että osa ihmi­sis­tä voi olla kas­vis­syö­jiä, mut­ta tuho tuli­si jos kaik­ki oli­si­vat? Miten se lihan­syön­nin ter­veel­li­syys välit­tyy lihan­syö­jäs­tä kas­vis­syö­jään. Väit­te­si kuu­los­taa kummalliselta.

  36. Timo T:“Kyllä se sitoo jat­ku­vas­ti. Se näkyy ruo­ka­mul­ta­ker­rok­sen pak­suu­des­sa. Se voi olla usei­ta met­re­jä­kin, kuten ns. mus­tan mul­lan alueilla”
    Juu­ri näin, suo­ma­lai­ses­sa lihan­tuo­tan­nos­sa ei yli­lai­dun­ne­ta ja kar­jan­lan­ta kier­rä­te­tään uudek­si kas­vus­tok­si. Ruo­ka­mul­lan pak­suus kas­vaa ja vesis­tö­va­lu­mat ovat mah­dol­li­sim­man vähäisiä.

    Yhdys­val­tai­sen ympä­ris­tö­tut­ki­mus­lai­tok­sen Earth Policy Ins­ti­tu­ten joh­ta­ja Les­ter Brown sanoo, että lähes jokai­ses­sa kehi­tys­maas­sa on tul­tu tilan­tee­seen, jos­sa kar­ja tar­vit­see enem­män rehua kuin lai­dun­maat kyke­ne­vät kes­tä­väs­ti tuottamaan.

    Olis jär­je­tön­tä alkaa rajoit­taa suo­ma­lais­ta lihan­tuo­tan­toa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Päin­vas­toin lisää tuo­tan­toa ja vien­ti­pon­nis­te­lui­ta Kii­naan vien­nin tapaan.

  37. Arkkitehti:“Nurmikko ei var­mas­ti sido hiil­tä yhtään mihin­kään. Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ainoas­taan elä­vät kas­vit sito­vat hiil­tä, kaik­ki kuol­leen kas­viai­nek­sen hii­li­ket­jut hajoa­vat var­sin nopeas­ti hajot­ta­jae­liöi­den toi­mes­ta hii­li­diok­si­dik­si tai metaaniksi. ”
    Tut­ki­muk­set sano­vat kui­ten­kin tois­ta, ja kar­ja­ta­lou­den edul­li­set vai­ku­tuk­set sel­viä­vät seu­raa­vas­ta linkistä:

    http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/01/Regina_maatilaverkosto-2018_valmis.pdf

    1. eemil:
      Arkkitehti:”Nurmikko ei var­mas­ti sido hiil­tä yhtään mihin­kään. Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ainoas­taan elä­vät kas­vit sito­vat hiil­tä, kaik­ki kuol­leen kas­viai­nek­sen hii­li­ket­jut hajoa­vat var­sin nopeas­ti hajot­ta­jae­liöi­den toi­mes­ta hii­li­diok­si­dik­si tai metaa­nik­si. ”Tut­ki­muk­set sano­vat kui­ten­kin tois­ta, ja kar­ja­ta­lou­den edul­li­set vai­ku­tuk­set sel­viä­vät seu­raa­vas­ta linkistä:

      http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/01/Regina_maatilaverkosto-2018_valmis.pdf

      Link­ka­sit itse aikai­sem­min täs­sä ket­jus­sa YLE:n artik­ke­liin, jos­sa tut­ki­jat jota­kuin­kin tyr­mää­vät nuo Kris­ti­na Regi­nan väit­teet liha­ta­lou­den hii­li­neut­raa­liu­des­ta. Voit käy­dä luke­mas­sa oman aiem­man lähteesi.

      Edel­leen, moni­vuo­ti­nen nur­mi voi olla hii­li­ta­seen kan­nal­ta _parempaa_ maan­käyt­töä kuin yksi­vuo­ti­set kas­vit kun ver­tail­laan nur­mea ja vil­ja­pel­toa heh­taa­ri vs heh­taa­ri. Mut­ta kun sitä lai­dun­nur­mea tar­vi­taan val­ta­van pal­jon enem­män per ihmis­ra­vin­nok­si pää­ty­vä kilo­jou­le kuin vil­ja­pel­toa, ja kun ihmis­ra­vin­non tuot­ta­mi­sen vaih­toe­tois­käyt­tö maal­le on met­sä joka on hii­len sidon­nas­sa aivan omaa luok­kaan­sa, niin sil­loin aivan ilmei­ses­ti par­haa­seen koko­nais­tu­lok­seen pää­see yhdis­tel­mäl­lä vil­ja­pel­to + metsä. 

      En jat­ka täs­tä aihees­ta vään­tä­mis­tä tämän enempää.

    2. Sen lisäk­si, mitä ark­ki­teh­ti sanoi, märeh­ti­vä kar­ja kuten leh­mät on ilmas­ton kan­nal­ta eri­tyi­sen paha, kos­ka se tuot­taa metaa­nia, joka on hii­li­diok­si­dia pal­jon voi­mak­kaam­pi kasvihuonekaasu.

  38. Hesa­rin Tuk­hol­man kir­jeen­vaih­ta­jan mukaan Ruot­sis­sa on näem­mä herät­ty tähän­kin asi­aan. Ruo­ka­tuo­tan­non oma­va­rai­suu­den las­kus­ta ollaan huo­lis­saan. Kuten tuol­la jo aiem­min kes­kus­tel­tiin, krii­sin sat­tues­sa ruo­an tuon­ti lak­kaa tai sit­ten hin­ta on rahal­li­ses­ti tai poliit­ti­ses­ti järkyttävä. 

    Pel­käs­tään tämän vuo­den kui­vuus on joh­ta­nut sii­hen, että uutis­ten mukaan mai­to­ti­lal­li­set­kin jou­tu­vat teu­ras­ta­maan jopa puo­let kar­jas­taan, kun hei­nä­sa­dot ovat olleet onnet­to­mia. Eikö sitä rehua nyt sit­ten saa­kaan siel­tä autu­aak­si­te­ke­vil­tä maa­il­man­mark­ki­noil­ta? No ei saa, kun tilan­ne on sama Sak­saa ja Bal­ti­aa myö­ten. Myös lei­pä­vil­jan kans­sa jou­du­taan tur­vau­tu­maan tuon­tiin entis­tä enemmän.

    Tie­tyl­lä taval­la on hyvä, että Suo­mi tulee jäl­ki­ju­nas­sa Ruot­siin näh­den. Armei­jaa ei ehdit­ty Suo­mes­sa ajaa koko­naan alas ja ruo­ka­tuo­tan­to­kin kat­taa sel­keäs­ti enem­män kan­san vuo­si­ku­lu­tuk­ses­ta, Ruot­sin koh­dal­la tilan­teen olles­sa 50 prosenttia. 

    His­to­ria on sel­lai­nen jut­tu, että se tulee huo­nos­ti jut­tuun kvar­taa­li­ta­lou­den ja lyhyt­nä­köi­sen popu­lis­min kans­sa. Ihmi­set varau­tu­vat hen­ki­lö­koh­tai­siin kata­stro­fei­hin vakuu­tuk­sil­la ja kan­sa­kun­nat puo­les­taan mak­se­le­vat oman­lai­si­aan vakuu­tuk­sia. Nois­ta voi toki luo­pua, jol­loin luon­non­va­lin­ta hoi­taa sit­ten hom­man­sa ennem­min tai myöhemmin.

    1. Krii­sio­ma­va­rai­suus ei rehun­tuo­tan­toa pal­jon tar­vit­se. Ensin syö­dään kotie­läi­met ja sit­ten nii­den ruo­ka. Kol­man­nes nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää, jos sitä ei haas­kat­tai­si eläimille.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Krii­sio­ma­va­rai­suus ei rehun­tuo­tan­toa pal­jon tar­vit­se. Ensin syö­dään kotie­läi­met ja sit­ten nii­den ruo­ka. Kol­man­nes nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää, jos sitä ei haas­kat­tai­si eläimille. 

        Mik­sei krii­sio­ma­va­rai­suus voi­si olla oike­aa oma­va­rai­suut­ta? Krii­si­kin voi kes­tää jon­kin aikaa ja niis­sä olois­sa voi­tai­siin parem­min, mikä­li kaik­kea ei heti tar­vit­si­si lait­taa lihoik­si ja olla niin pal­jon pelk­kien krii­si­va­ran­to­jen varassa.

      2. Yri­tin sanoa, ettei meil­lä ole pit­kä­ai­kai­sen oma­va­rai­suu­den kans­sa suu­rem­pia ongel­mia, kos­ka 70 % pel­toa­las­ta pal­ve­lee eläin­tuo­tan­toa. Kun ensin syö­dään eläi­met, vapau­tuu todel­la pal­jon pel­toa­laa ihmis­ra­vin­non viljelyyn.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: … pit­kä­ai­kai­sen omavaraisuuden … 

        Pit­kä­ai­kai­ses­sa kan­nat­taa huo­mioi­da myös, että n. 30 % pel­toa­las­ta pitää vara­ta hevos­ten ruok­ki­mis­ta var­ten. Ei ihmi­ses­tä ole auran vetä­jäk­si sen jäl­keen, kun öljyä ei enää ole.

        Pys­tym­me­kö pitä­mään trak­to­rit käyn­nis­sä sii­hen asti kun­nes tar­vit­ta­vat 100’000? uut­ta hevos­ta on kas­va­tet­tu kyn­tä­mään peltoja.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Krii­sio­ma­va­rai­suus ei rehun­tuo­tan­toa pal­jon tar­vit­se. Ensin syö­dään kotie­läi­met ja sit­ten nii­den ruo­ka. Kol­man­nes nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää, jos sitä ei haas­kat­tai­si eläimille.

        Liha­tuo­tan­nos­sa tuo vie­lä joten­kin pätee, mut­ta mai­to­kar­jan koh­dal­la ei. Krii­si­ti­lan­teis­sa­kin ihmi­nen tar­vit­see b12-vita­mii­nia. Puu­tos­ti­lan seu­rauk­set ovat vaka­via, eivät­kä ne kor­jau­du. Puo­li lit­raa mai­toa päi­väs­sä riit­tää pitä­mään aikui­sen hen­gis­sä tuon suhteen. 

        B12 kyl­lä varas­toi­tuu, mut­ta kovin pit­kää krii­siä ei ihmi­nen kar­jan­re­hul­la selä­tä. Vii­mek­si kun tääl­lä sään­nös­tel­tiin, kevyen työn teki­jän kort­tian­nos oli 2 dl maitoa/päivä, 150g voita/kuukausi ja 433g lihaa/kuukausi. Tuo elin­tar­vi­ke­pu­laan liit­ty­vä b12-ongel­ma on var­maan van­hin tun­nis­tet­tu keri­pu­kin ohella. 

        On vähän tur­han hal­pa heit­to sanoa, että ihmi­set syö­vät sit­ten kar­jan­re­hua, kun eläin­pe­räi­siä tuot­tei­ta ei ole saa­ta­vil­la. Eikä sitä rehua näy­tä varas­tois­sa ole­van nyt­kään, edes pie­nen tuo­tan­to­häi­riön yllätettyä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Krii­sio­ma­va­rai­suus ei rehun­tuo­tan­toa pal­jon tar­vit­se. Ensin syö­dään kotie­läi­met ja sit­ten nii­den ruoka. 

        Mihin tämä vil­je­le­mä­si väi­te perus­tuu? Öljyn lop­pu­mi­seen? Valt­ra ja muut­kin trak­to­ri­toi­mit­ta­jat val­mis­ta­vat tie­tääk­se­ni myös bio­kaa­sul­la tai eta­no­lil­la käy­viä trak­to­rei­ta. Ja tus­kin monel­le­kaan mais­tui­si kui­va­hei­nä tai säiliörehu.

        Kol­man­nes nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää, jos sitä ei haas­kat­tai­si eläimille. 

        95% kan­sas­ta kui­ten­kin syö lihaa. Ja var­maan sama mää­rä myös eri­lai­sia mai­to­tuot­tei­ta. Sik­si tämä “haas­kaus” tapahtuu.

      6. JY:
        95% kan­sas­ta kui­ten­kin syö lihaa. Ja var­maan sama mää­rä myös eri­lai­sia mai­to­tuot­tei­ta. Sik­si tämä “haas­kaus” tapahtuu.

        Täs­sä nyt tulee sit­ten vas­taan se, että “krii­si” pitäi­si mää­ri­tel­lä tar­kem­min. Onko “krii­si” sitä, että pie­ni­tu­loi­sel­la elä­ke­läi­sel­lä menee koh­tuut­to­man suu­ri osa tulois­ta kis­san­ruo­kaan, vai puhu­taan­ko eksis­ten­ti­aa­li­ses­ta krii­sis­tä jos­sa oikeas­ti on uhka, että mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta kär­sii mer­kit­tä­vis­tä ali­ra­vit­se­muk­seen liit­ty­vis­tä vaivoista. 

        Mie­les­tä­ni ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muut­tu­mi­nen on ensim­mäi­nen asia, mitä krii­sis­sä täy­tyy tapah­tua. Se ei ole krii­si, että tryf­fe­lei­den saa­ta­vuus heik­ke­nee. Ja jos tähän läh­de­tään, niin sil­loin nykyi­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to on a) vää­rin koh­dis­tet­tua (tuo­te­taan lii­kaa lihaa ja luk­sus­tuot­tei­ta) ja b) volyy­mil­tään monin­ker­tai­nen tar­pee­seen nähden.

        Bri­teis­sa ryh­dyt­tiin anka­raan val­tio­joh­toi­seen ruo­an sään­nös­te­lyyn toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na, kun nat­sit teki­vät ulko­mai­ses­ta tuon­nis­ta han­ka­laa (tämä linee ana­lo­gi­nen sen tyy­pil­li­ses­ti tar­koi­te­tun “krii­si­ti­lan­teen” kans­sa). Lop­pu­tu­lok­se­na kan­sa oli ter­veem­pää kuin kos­kaan aikaisemmin…

      7. ark­ki­teh­ti: Täs­sä nyt tulee sit­ten vas­taan se, että “krii­si” pitäi­si mää­ri­tel­lä tar­kem­min. Onko “krii­si” sitä, että pie­ni­tu­loi­sel­la elä­ke­läi­sel­lä menee koh­tuut­to­man suu­ri osa tulois­ta kis­san­ruo­kaan, vai puhu­taan­ko eksis­ten­ti­aa­li­ses­ta krii­sis­tä jos­sa oikeas­ti on uhka, että mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta kär­sii mer­kit­tä­vis­tä ali­ra­vit­se­muk­seen liit­ty­vis­tä vaivoista. 

        Mie­les­tä­ni ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muut­tu­mi­nen on ensim­mäi­nen asia, mitä krii­sis­sä täy­tyy tapah­tua. Se ei ole krii­si, että tryf­fe­lei­den saa­ta­vuus heik­ke­nee. Ja jos tähän läh­de­tään, niin sil­loin nykyi­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to on a) vää­rin koh­dis­tet­tua (tuo­te­taan lii­kaa lihaa ja luk­sus­tuot­tei­ta) ja b) volyy­mil­tään monin­ker­tai­nen tar­pee­seen nähden.

        Bri­teis­sa ryh­dyt­tiin anka­raan val­tio­joh­toi­seen ruo­an sään­nös­te­lyyn toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na, kun nat­sit teki­vät ulko­mai­ses­ta tuon­nis­ta han­ka­laa (tämä linee ana­lo­gi­nen sen tyy­pil­li­ses­ti tar­koi­te­tun “krii­si­ti­lan­teen” kans­sa). Lop­pu­tu­lok­se­na kan­sa oli ter­veem­pää kuin kos­kaan aikaisemmin…

        Nyt­hän on näi­tä into­hi­moa, että kotie­läin­tuo­tan­to pitäi­si Suo­mes­sa lopet­taa koko­naan. Ja blo­gin pitä­jä­kin näyt­tää aja­tus­ta sym­pa­ti­see­raa­van. Jos krii­si­ti­lan­tees­sa riit­tää pel­toa­las­ta 30% ravit­se­maan koko kan­san kas­vis­ruu­al­la, niin ok, mut­ta mitä sil­le ruu­al­le teh­dään nor­maa­lio­lois­sa? Sel­lai­sel­le kas­vis­ruo­ka­mää­räl­le ei ole kysyn­tää. Ruu­as­ta 90% tuo­tai­siin ulko­mail­ta. Ja ruu­an tuo­tan­ko­kin oli­si sil­loin hyvin kes­kit­ty­nyt­tä, joka sekään ei oli­si huol­to­var­muus­nä­kö­kul­mas­ta hyvä asia.

      8. JY: Nyt­hän on näi­tä into­hi­moa, että kotie­läin­tuo­tan­to pitäi­si Suo­mes­sa lopet­taa koko­naan. Ja blo­gin pitä­jä­kin näyt­tää aja­tus­ta sym­pa­ti­see­raa­van. Jos krii­si­ti­lan­tees­sa riit­tää pel­toa­las­ta 30% ravit­se­maan koko kan­san kas­vis­ruu­al­la, niin ok, mut­ta mitä sil­le ruu­al­le teh­dään nor­maa­lio­lois­sa? Sel­lai­sel­le kas­vis­ruo­ka­mää­räl­le ei ole kysyn­tää. Ruu­as­ta 90% tuo­tai­siin ulko­mail­ta. Ja ruu­an tuo­tan­ko­kin oli­si sil­loin hyvin kes­kit­ty­nyt­tä, joka sekään ei oli­si huol­to­var­muus­nä­kö­kul­mas­ta hyvä asia.

        Aivan ensim­mäi­sek­si lopet­tai­sin lihan­tuo­tan­non mas­sii­vi­sen tuke­mi­sen, sil­loin sai­si vähän jär­ke­väm­män näke­myk­sen sii­tä, min­kä ver­ran lihal­le oikeas­ti on kysyn­tää. Nyt maa­ta­lous­tuet vää­ris­tä­vät mark­ki­naa aivan hirveästi.

        Ja sii­tä­hän tämä koko kes­kus­te­lu läh­ti: maa­ta­lous­tuo­tan­toa, ja eri­tyi­ses­ti lihan­tuo­tan­toa tue­taan nykyi­sel­lään aivan lii­an pal­jon, ja sii­nä tuhou­tuu niin talous, ympä­ris­tö kuin kansanterveyskin.

        Ja tuo “tuon­tia oli­si 90%” on absur­di heit­to. Kyl­lä Suo­mes­sa on pal­jon maa­ti­lo­ja jot­ka pys­ty­vät tuot­ta­maan ruo­kaa kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä hin­nal­la, ja toi­saal­ta pal­jon asiak­kai­ta, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan ekstraa koti­mai­suu­des­ta. Suu­rin kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma Suo­men maa­ta­lou­des­sa on val­ta­van suu­ri har­ras­ta­ja­vil­je­li­jöi­den jouk­ko, jot­ka eivät kyky­ne kil­pai­lu­ky­kyi­seen tuo­tan­toon, joil­la ei ole resurs­se­ja tuot­ta­ja­hin­nois­ta neu­vot­te­luun ja jot­ka puu­has­te­lul­laan nos­ta­vat pel­to­maan hin­nan niin kor­keal­le, että oikeas­ti ammat­ti­mai­set vil­je­li­jät eivät pys­ty koh­tuul­li­sil­la kus­tan­nuk­sil­la laa­jen­ta­maan toi­min­taan­sa. Täy­sin mark­ki­naeh­toi­ses­sa­kin tilan­tees­sa Suo­mes­sa pysyi­si aivan var­mas­ti riit­tä­väs­ti tuo­tan­toa, että huol­to­var­muus ei oli­si sen suh­teen mikään ongelma.

      9. Vil­le: Tuki jää kier­tä­mään kan­san­ta­lou­des­sa, mut­tei Suo­men kan­san­ta­lou­des­sa. Esim. myy­tä­vis­tä maa­ta­lous­ko­neis­ta yli puo­let ovat ulkomaisia.

        Ja työt­tö­mät osta­vat siis vain suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta, vai kuinka?

        ark­ki­teh­ti:

        Ja sii­tä­hän tämä koko kes­kus­te­lu läh­ti: maa­ta­lous­tuo­tan­toa, ja eri­tyi­ses­ti lihan­tuo­tan­toa tue­taan nykyi­sel­lään aivan lii­an pal­jon, ja sii­nä tuhou­tuu niin talous, ympä­ris­tö kuin kan­san­ter­veys­kin.” Tun­nen nai­sen, joka söi vain kas­vis­ruo­kaa. Hän meni lää­kä­riin lap­set­to­muus­tut­ki­muk­siin. Lää­kä­ri antoi ohjeek­si syö­dä myös lihaa. Se aut­toi ja pian nai­nen oli äiti.

    2. Gona­mies:
      Hesa­rin Tuk­hol­man kir­jeen­vaih­ta­jan mukaan Ruot­sis­sa on näem­mä herät­ty tähän­kin asi­aan. Ruo­ka­tuo­tan­non oma­va­rai­suu­den las­kus­ta ollaan huo­lis­saan. Kuten tuol­la jo aiem­min kes­kus­tel­tiin, krii­sin sat­tues­sa ruo­an tuon­ti lak­kaa tai sit­ten hin­ta on rahal­li­ses­ti tai poliit­ti­ses­ti järkyttävä. 

      Pel­käs­tään tämän vuo­den kui­vuus on joh­ta­nut sii­hen, että uutis­ten mukaan mai­to­ti­lal­li­set­kin jou­tu­vat teu­ras­ta­maan jopa puo­let kar­jas­taan, kun hei­nä­sa­dot ovat olleet onnet­to­mia. Eikö sitä rehua nyt sit­ten saa­kaan siel­tä autu­aak­si­te­ke­vil­tä maa­il­man­mark­ki­noil­ta? No ei saa, kun tilan­ne on sama Sak­saa ja Bal­ti­aa myö­ten. Myös lei­pä­vil­jan kans­sa jou­du­taan tur­vau­tu­maan tuon­tiin entis­tä enemmän.

      Tie­tyl­lä taval­la on hyvä, että Suo­mi tulee jäl­ki­ju­nas­sa Ruot­siin näh­den. Armei­jaa ei ehdit­ty Suo­mes­sa ajaa koko­naan alas ja ruo­ka­tuo­tan­to­kin kat­taa sel­keäs­ti enem­män kan­san vuo­si­ku­lu­tuk­ses­ta, Ruot­sin koh­dal­la tilan­teen olles­sa 50 prosenttia. 

      His­to­ria on sel­lai­nen jut­tu, että se tulee huo­nos­ti jut­tuun kvar­taa­li­ta­lou­den ja lyhyt­nä­köi­sen popu­lis­min kans­sa. Ihmi­set varau­tu­vat hen­ki­lö­koh­tai­siin kata­stro­fei­hin vakuu­tuk­sil­la ja kan­sa­kun­nat puo­les­taan mak­se­le­vat oman­lai­si­aan vakuu­tuk­sia. Nois­ta voi toki luo­pua, jol­loin luon­non­va­lin­ta hoi­taa sit­ten hom­man­sa ennem­min tai myöhemmin.

      Sur­ku­hu­pai­saa, miten ihmi­set kuvit­te­lee, että Suo­mi on oma­va­rai­nen tai että maa­tous­tuet tehok­kaas­ti edis­tä­vät oma­va­rai­suut­ta. MTK:n pro­pa­gan­das­ta pitäi­si teh­dä tut­ki­mus opik­si kai­kil­le etu­jär­jes­töil­le, jot­ka ajaa jäsen­nis­tön etua koko­nai­se­dus­ta piittaamatta..

      1. Ato­mis­ti: Sur­ku­hu­pai­saa, miten ihmi­set kuvit­te­lee, että Suo­mi on oma­va­rai­nen tai että maa­tous­tuet tehok­kaas­ti edis­tä­vät omavaraisuutta.MTK:n pro­pa­gan­das­ta pitäi­si teh­dä tut­ki­mus opik­si kai­kil­le etu­jär­jes­töil­le, jot­ka ajaa jäsen­nis­tön etua koko­nai­se­dus­ta piittaamatta..

        Eli, kun Suo­mi ei ole nyt oma­va­rai­nen, pitää lop­pu­kin tuo­tan­to ajaa alas? Toi­vot­ta­vas­ti Suo­men huol­to­var­muu­des­ta huo­leh­ti­mi­nen ei ole ainoas­taan MTK:n harteilla.

      2. JY: Eli, kun Suo­mi ei ole nyt oma­va­rai­nen, pitää lop­pu­kin tuo­tan­to ajaa alas? Toi­vot­ta­vas­ti Suo­men huol­to­var­muu­des­ta huo­leh­ti­mi­nen ei ole ainoas­taan MTK:n harteilla.

        Huol­to­var­muus­nä­kö­kul­mas­ta (=pys­tyy­kö koti­mai­nen maa­ta­lous ruok­ki­maan kan­san pit­kit­ty­nees­sä krii­si­ti­lan­tees­sa, jos­sa tuon­ti häi­riin­tyy) Suo­mi on nyky­ti­las­sa hel­pos­ti oma­va­rai­nen, ja monin­ker­tai­ses­ti yli. Nykyi­sen­kal­tai­sen yltä­kyl­läi­syy­den näkö­kul­mas­ta Suo­mi ei tie­ten­kään ole oma­va­rai­nen, eikä oli­si mitään jär­keä edes yrit­tää olla: yltä­kyl­läi­syys perus­tuu omiin vah­vuuk­siin kes­kit­ty­mis­tä, ja Suo­men vah­vuuk­siin nyt vain ei kos­kaan tule kuu­lu­maan rii­sin­vil­je­ly, olii­viöl­jyn tuo­tan­to tai ton­ni­ka­lan kalas­ta­mi­nen. Puhu­mat­ta­kaan vii­nis­tä tai eksoot­ti­sis­ta hedelmistä.

        Huol­to­var­muus­nä­kö­kul­mas­ta ener­gia on pal­jon suu­rem­pi ongel­ma kuin maa­ta­lous, ja jos oikeas­ti ollaan huol­to­var­muu­des­ta huo­lis­saan, niin kan­nat­tai­si mie­luum­min koh­dis­taa ne maa­ta­lous­tu­kien mil­jar­dit ener­giao­ma­va­rai­suu­den ja var­muus­va­ras­to­jen kasvattamiseen.

        Itse en ole huo­lis­sa­ni huol­to­var­muu­des­ta. Ilmas­ton­muu­tos on pal­jon suu­rem­pi uhka, ja nyky­muo­toi­set maa­ta­lous­tuet vain kiih­dyt­tä­vät sitä.

      3. ark­ki­teh­ti: jos oikeas­ti ollaan huol­to­var­muu­des­ta huo­lis­saan, niin kan­nat­tai­si mie­luum­min koh­dis­taa ne maa­ta­lous­tu­kien mil­jar­dit ener­giao­ma­va­rai­suu­den ja var­muus­va­ras­to­jen kasvattamiseen.

        Olen usein ehdot­ta­nut, että jos ollaan aidos­ti huol­to­var­muu­des­ta huo­lis­saan, voi­tai­siin siir­tää maa­ta­lous­tues­ta mil­jar­di lai­vas­ton varus­ta­mi­seen. Alkai­si­vat ne meri­rei­tit pysy­mään auki sodan­kin aika­na kun lai­vas­to voi­si joka iki­nen vuo­si hank­kia nel­jä uut­ta kor­vet­tia tai vaik­ka­pa kak­si-kol­me sukel­lus­ve­net­tä tai pari­kym­men­tä sukel­lus­ve­neen­tor­jun­taan varus­tel­tua helikopteria.

      4. Sylt­ty: Olen usein ehdot­ta­nut, että jos ollaan aidos­ti huol­to­var­muu­des­ta huo­lis­saan, voi­tai­siin siir­tää maa­ta­lous­tues­ta mil­jar­di lai­vas­ton varus­ta­mi­seen. Alkai­si­vat ne meri­rei­tit pysy­mään auki sodan­kin aika­na kun lai­vas­to voi­si joka iki­nen vuo­si hank­kia nel­jä uut­ta kor­vet­tia tai vaik­ka­pa kak­si-kol­me sukel­lus­ve­net­tä tai pari­kym­men­tä sukel­lus­ve­neen­tor­jun­taan varus­tel­tua helikopteria.

        Kai nii­hin lai­voi­hin tar­vit­tai­siin mie­his­tö­kin? Vai ole­tat­ko, että ne ovat varas­tos­sa sii­hen asti, kun sota alkaa? No, maan­vil­je­li­jöis­tä kyl­lä lii­ke­ni­si hen­ki­lö­kun­taa lai­voi­hin, kun maa­ta­lous loppuisi.

      5. JY: Eli, kun Suo­mi ei ole nyt oma­va­rai­nen, pitää lop­pu­kin tuo­tan­to ajaa alas? Toi­vot­ta­vas­ti Suo­men huol­to­var­muu­des­ta huo­leh­ti­mi­nen ei ole ainoas­taan MTK:n harteilla. 

        Huol­to­var­muus voi­tai­siin jär­jes­tää hel­pos­ti niin, että lail­la vel­voi­te­taan kaik­kia kan­sa­lai­sia, orga­ni­saa­tioi­ta yms. varas­toi­maan tar­vit­se­man­sa hyö­dyk­keet N kuu­kau­den ajaksi. 😉

      6. Vil­le: Huol­to­var­muus voi­tai­siin jär­jes­tää hel­pos­ti niin, että lail­la vel­voi­te­taan kaik­kia kan­sa­lai­sia, orga­ni­saa­tioi­ta yms. varas­toi­maan tar­vit­se­man­sa hyö­dyk­keet N kuu­kau­den ajaksi. 

        Iso-Bri­tan­nian oikeis­to­hal­li­tus aikoo tes­ta­ta tätä ide­aa ensi maa­lis­kuus­sa, kun se ajaa maan­sa kaik­kien kaup­pa­so­pi­mus­ten ulko­puo­lel­le. Kau­pan alan pitäi­si alkaa varas­toi­da ruo­kaa hal­li­tuk­sen aiheut­ta­man kaa­ok­sen varal­le. Rahaa ja varas­to­ti­laa tähän ei ole, mut­ta kun­han saa­daan joten­kin pakoil­tua vas­tuu­ta omis­ta pää­tök­sis­tä. Suu­rin ongel­ma tulee lääk­kei­den koh­dal­la: apteek­kia­la toi­mii just in time ‑peri­aat­teel­la ihan niin kuin kaik­ki muu­kin, ja osa ihmi­sis­tä yksin­ker­tai­ses­ti kuo­lee, jos ei saa tuontilääkkeitään.

      7. Vil­le: Huol­to­var­muus voi­tai­siin jär­jes­tää hel­pos­ti niin, että lail­la vel­voi­te­taan kaik­kia kan­sa­lai­sia, orga­ni­saa­tioi­ta yms. varas­toi­maan tar­vit­se­man­sa hyö­dyk­keet N kuu­kau­den ajaksi. 

        Joo, siis ei. Nyt sekoi­tat koti­va­ran ja huol­to­var­muu­den toi­siin­sa. Koti­va­ra on tär­keä asia ja vain todel­la tyh­mäl­lä ihmi­sel­lä ei ole vii­kon ruo­ka­tar­vik­kei­ta kotonaan. 

        Huol­to­var­muus on ihan jotain muu­ta. Se on yhteis­kun­nan kyky täs­sä tapauk­ses­sa huo­leh­tia kan­sa­lais­ten elin­tar­vi­ke­huol­los­ta vai­keis­sa olois­sa. Yleen­sä se on mää­ri­tel­ty kyvyk­si hoi­taa ruo­ka­huol­to seu­raa­vaan sato­kau­den tms. Lyhyem­pi aika on ris­kin ottoa. Sii­hen kuu­luu kyky nos­taa ruo­ka­tuo­tan­to oma­va­rai­sek­si tasol­le perus­e­lin­tar­vik­kei­den osalta.

        EU:n maa­ta­lous­tu­ki koh­dis­tuu maa­ta­lous­tuo­tan­toon, ei kykyyn tuot­taa. Se on teho­ton tapa hoi­taa tur­val­li­suus­pol­tiik­kaa. Sveit­sil­lä on aina­kin ollut teho­kas tapa hoi­taa maa­ta­lous­tu­ki. Maan­vil­je­li­jöi­tä on tuet­tu tuo­tan­to­pa­nos­ten varas­toin­nis­ta maa­ti­loil­la ja vil­je­ly­pin­ta-alaa on huo­nos­ti tuot­ta­vis­sa tuo­tan­to­suun­nis­sa ollut juu­ri niin pal­jon (1/3), että tai­to säi­lyy. Varas­toi­dut tuo­tan­to­pa­nok­set ovat olleet esi­mer­kik­si polt­toai­nei­ta, lan­noit­tei­ta ja siemenviljaa. 

        Sveit­si­läis­ten jär­jes­tel­mäs­sä tuo­te­taan ohes­sa hyvä­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta mak­su­ky­kyi­sil­le asiak­kail­le. Muut syö­kööt halpatuontia.

  39. Itse lope­tin koti­mai­sen lihan ja mai­to­tuot­tei­den käy­tön sii­nä vai­hees­sa, kun huo­ma­sin, että pos­suil­le kär­rät­tiin rehu­na pals­ter­nak­kaa ja koti­mai­sia ome­noi­ta. Var­maan jotain B‑luokkaa, mut­ta jos rehu mak­saa kau­pas­sa enem­män mitä lop­pu­tuot­tees­ta teu­ras­tet­tu file, niin tähän hul­lut­te­luun en halua osal­lis­tua. Pos­sun­fi­leen nyky­hin­taa en tie­dä, mut­ta sil­loin se oli usein tar­jouk­ses­sa vito­sel­la ja juu­rek­set mak­soi seit­se­män. Täs­tä on nyt noin 15 vuotta.

    Täl­lä­kin het­kel­lä pus­si­te­tut vih­reät leh­det, kuten leh­ti­kaa­li tai pinaat­ti on noin 20 euroa kiloa. Oikein koval­la työl­lä ja jalos­tuk­sel­la saa­daan aikaan lihaa, jota on hyvä myy­dä vito­sen kilo. 

    Kas­vik­sia tosin on huo­no tuo­da, joten olen anta­nut itsel­le­ni anteek­si koti­mais­ten kas­vien osal­ta. Ajoit­tain ulko­maa­lais­ta mai­toa ei ole ollut tuo­ree­na tar­jol­la ja täs­sä on ollut pak­ko teh­dä poik­keus­ta, mut­ta nyt on ollut hyvin sekä Sak­sa­lais­ta että Ruotsalaista. 

    Tur­haa­han tämä oma boi­kot­ti­ni, sil­lä jokai­nen suu­pa­la, min­kä jätän otta­mat­ta saa pääl­len­sä vien­ti­tuet ja syö­dään Pie­ta­ris­sa. En kui­ten­kaan halua olla osal­li­se­na tätä toi­min­taa. Syön koti­mai­set mar­jat, kalan ja riis­tat ihan mielelläni.

    Edel­li­sen ker­ran tul­kia tar­kas­tel­les­sa tul­lin ULJAS- tilas­tois­ta löy­tyi esim. koti­mai­sen emmen­taa­lin vien­ti­hin­ta 3,26 ja juus­to­jen kes­ki­hin­ta 3,10 euroa. Siis suo­ma­lai­sen. Maa­han tuo­dun Puo­la­lai­sen ja Balt­ti­juus­ton kilo­hin­ta on kor­keam­pi ja esim. nuo emmen­taa­lit on edel­leen kau­pas­sa rei­lus­ti toi­sel­la kym­pil­lä. En avaa nyt tul­lin ULJAS-tie­to­kan­taa tar­kas­taak­se­ni sitä, että väit­teet pitä­vät edel­leen paik­kaan­sa, mut­ta ole­tan, että edel­leen Suo­meen tuo­daan juus­toa ja mai­toa kal­liim­mal­la, kuin vie­dään. Suo­ma­lais­ta juus­toa tue­taan niin vah­vas­ti, että sitä vie­dään Venä­jäl­le, mut­ta myös mm. jenk­kei­hin noin 3- 3,50 euroa kiloa. 

    Se rehel­li­nen kysy­mys täs­sä on se, että mik­si suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­jan vel­vol­li­suus on mak­saa Pie­ta­ri­lais­ten ruo­ka? Tähän kukaan ei ole vas­tan­nut, vaik­ka kysy­mys on tois­tu­vas­ti esitetty.

  40. Minä olen aina ihme­tel­lyt , että miten Tans­ka voi olla suu­ri sian­li­han tuot­ta­ja . pin­ta-alaa ei mitään ja pas­kaa on var­maan kii­tet­tä­väs­ti. Vien­ti on mil­jatr­di luok­kaa . Miten he sen teke­vät? Suo­mes­ta joku 1000 kg vie­dään Suo­mess­da tosi­aan EU:n kii­naan ja sitä heh­ku­tel­lään, kun venä­jä­lä­tä , yhdes­tä teu­ras­ta­mos­ta , vie­dään kii­naan ton­ni­kau­pal­la kano­ja. Suo­mes­sa tosi­aan EU:n orjia.

    1. mark­ku:
      Minä olen aina ihme­tel­lyt , että miten Tans­ka voi olla suu­ri sian­li­han tuot­ta­ja . pin­ta-alaa ei mitään ja pas­kaa on var­maan kii­tet­tä­väs­ti. Vien­ti on mil­jatr­di luok­kaa . Miten he sen teke­vät? Suo­mes­ta joku 1000 kg vie­dään Suo­mess­da tosi­aan EU:n kii­naan ja sitä heh­ku­tel­lään, kun venä­jä­lä­tä , yhdes­tä teu­ras­ta­mos­ta , vie­dään kii­naan ton­ni­kau­pal­la kano­ja. Suo­mes­sa tosi­aan EU:n orjia. 

      Tans­kas­sa ja Suo­mes­sa on suun­nil­leen saman ver­ran maa­ta­lous­maa­ta (Tans­ka 26 000 km², Suo­mi 27 000 km²). Rehu­vil­jan heh­taa­ri­sa­dot lie­ne­vät parem­pia Tans­kas­sa, kos­ka kas­vu­kausi on pidempi.

      1. TTK:

        Tans­kas­sa ja Suo­mes­sa on suun­nil­leen saman ver­ran maa­ta­lous­maa­ta (Tans­ka 26 000 km², Suo­mi 27 000 km²). Rehu­vil­jan heh­taa­ri­sa­dot lie­ne­vät parem­pia Tans­kas­sa, kos­ka kas­vu­kausi on pidempi.

        EU-mais­ta lähin­nä poh­jois­mais­sa on met­siä. Kes­ki-Euroo­pas­sa oli aikoi­naan val­ta­via met­siä, mut­ta ne on pää­osin hakat­tu pois. Tans­kas­sa maa on pit­käl­ti joko raken­net­tua ympä­ris­töä tai maa­ta­lous­maa­ta. Luon­non­ti­las­sa ole­via met­siä on vähän. Pai­kal­lis­ta­lou­den kan­nal­ta on teho­kas­ta, kun maa on tuot­ta­vas­sa käy­tös­sä, eikä met­siä juu­ri ole, mut­ta luon­non näkö­kul­mas­ta tilan­ne toki sit­ten on toinen.

      2. siten: EU-mais­ta lähin­nä poh­jois­mais­sa on met­siä. Kes­ki-Euroo­pas­sa oli aikoi­naan val­ta­via met­siä, mut­ta ne on pää­osin hakat­tu pois.

        Luvut ulko­muis­tis­ta, mut­ta var­mas­ti lähem­pä­nä totuut­ta, mitä tuo yllä ole­va. Sak­sa jos oli­si luon­non­ti­las­sa, niin met­sä­pin­ta-ala oli­si 75% ja nykyi­sin, kun siel­lä on laa­jaa maa­ta­lout­ta ja muu­ta ihmi­sen teke­mään infraa, niin met­sä­pin­ta-ala on 35%. Heit­tää var­mas­ti jon­kin ver­ran, mut­ta luon­tai­ses­ta met­sä­pin­ta-alas­ta on muus­sa käy­tös­sä noin puo­let eikä kaikki.

        Toki sekä Sak­sas­sa että Suo­mes­sa met­sät ovat pää­osin vil­jel­tyä met­sää eli kau­ka­na luon­non­ti­lai­ses­ta met­säs­tä. Sel­lais­ta puupeltoa.

    2. mark­ku:
      Minä olen aina ihme­tel­lyt , että miten Tans­ka voi olla suu­ri sian­li­han tuot­ta­ja . pin­ta-alaa ei mitään ja pas­kaa on var­maan kii­tet­tä­väs­ti. Vien­ti on mil­jatr­di luok­kaa . Miten he sen teke­vät? Suo­mes­ta joku 1000 kg vie­dään Suo­mess­da tosi­aan EU:n kii­naan ja sitä heh­ku­tel­lään, kun venä­jä­lä­tä , yhdes­tä teu­ras­ta­mos­ta , vie­dään kii­naan ton­ni­kau­pal­la kano­ja. Suo­mes­sa tosi­aan EU:n orjia.

      Tans­kan sijain­ti mark­ki­noi­den vie­res­sä on niin hyvä että ei mikään kons­ti vie­dä Eurooo­paan niin pal­jon kuin vain pys­ty­vät tuot­ta­maan, jalos­tet­tu­ja elin­tar­vik­kei­ta. Brän­däys­kin onnis­tu­nut. Pin­ta-alaa on ihan riit­tä­väs­ti, on Tans­kas­sa­kin aitoa maa­seu­tua. Met­siä ja soi­ta vain on vähemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.