Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Toteu­tu­mat­tomat sito­vat tavoitteet

Kaupun­ki on jäänyt jäl­keen tavoit­teis­taan luovut­taa tont­te­ja asun­to­tuotan­toon. Olisi pitänyt luovut­taa noin 9 500 asukkaan ver­ran, mut­ta on saatu luovute­tuk­si vain 6 500 asukkaan ver­ran. Jonkin ver­ran asun­to­tuotan­toa on myös muiden maan­omis­ta­jien mailla.

Niitä on kyl­lä kaavoitet­tu riit­tävästi, mut­ta tont­te­ja ei ole saatu myy­dyk­si tai vuokratuk­si. Kaavavaran­to jopa ylit­tää tavoit­teen. Osasyynä tähän on, että ARA-tuotan­toa ei saa­da käyn­ti­in, kos­ka suh­dan­tei­den kuumen­e­m­i­nen ja työvoima­pu­la ovat nos­ta­neet urakkatar­jouk­sia, ja taloista tulisi liian kalli­it­ta ARA:n normien mukaan. Noin tuhan­nen ihmisen asun­not seiso­vat, kos­ka ton­tin­lu­ovu­tuk­sista on valitettu.

Poikit­tais­li­iken­teessä julkisen liiken­teen matkus­ta­jao­su­us ei ole kas­vanut tavoitel­lul­la taval­la, vaan on jopa laskenut. Raide­jok­e­ria odotel­lessa näin. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 6.2.2018”

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulos­bud­jet­ti vuodelle 2018

Fokus taitaa olla siinä, sisäl­lytetäänkö tähän velvoita myy­dä maa­ta sadal­la miljoon­al­la vai säi­lyykö vuokraami­nen tasa-arvoise­na vaihtoehtona.

Huo­mat­takoon muuten, että kaupun­gin maan­vuokrat­u­lot ovat 210 miljoon­aa euroa. Tästä voi päätel­lä, että vuokrat­tavien tont­tien arvo on viiden mil­jardin euron luokkaa. Tämä siis vain niitä varten, jot­ka epäilevät kaupun­gin luottokelpoisuutta.

Pat­ter­imäen asemakaava

Pöy­dältä. Minus­ta tämä on kunnossa.

Ratikkalin­ja Nihti – Pasi­la Vallilan­laak­son läpi 

Vuosia sit­ten Vallilan laak­son läpi suun­nitelti­in bus­sikat­ua, tosin kokoomuk­sen paikallisy­hdis­tys halusi ava­ta tämä kadun myös autoli­iken­teelle. Tämä kaa­tui täpärästi, muis­taak­seni paheen­jo­hta­jan äänel­lä. Sitä oli edeltänyt tak­tikoin­ti, joka päät­tyi kaikkien tap­piok­si. Vihreät esit­tivät bus­sikadun sijas­ta ratikkaa, siis tätä, joka on nyt esil­lä. Lisäk­si oli hylkäävä vai­h­toe­hto. Väliäänestyk­sis­sä ratikkavai­h­toe­hto tak­tikoiti­in pois ja jäl­jelle jäi bus­sikatu ja hylkäämi­nen, ja hylkäämi­nen siis voit­ti. Nyt lop­ul­takin on esil­lä ratikkavaihtoehto.

Tämä ratikkalin­ja on hyvin tärkeä. Sil­lä las­ke­taan ole­van aikanaan jopa 50 000 matkus­ta­jaa päivässä. Sik­si on myös tärkeätä, että lin­ja on nopea.

Tämä on nyt vain saata­va läpi.

Anni Sin­nemäen vähän perus­teel­lisem­pi postaus asiasta.

https://www.facebook.com/annisinnemaki/posts/10156034760982974

Ase­makaa­va Mau­nun­nevantie 3

Kak­si huonokun­toista ker­rostaloa pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi. Ker­rosneliömetrimäärä yli tuplaan­tuu. Noin sata uut­ta asukasta

Kah­den talon korot­ta­mi­nen Särkiniementiellä 

Talo­jen korot­ta­mi­nen osit­tain ker­roksel­la hatut­taa naa­pure­i­ta: näköala, var­jos­tus (!) ja muu harmi.

Ton­tin myymi­nen Hen­ri Borgströmin tiellä

Se, että tämä menee ilman tar­jouskil­pailua, johtuu siitä, että tätä yritet­ti­in ensin toiselle, uudelle taholle, mut­ta tämä vetäy­tyi han­kkeesta, kos­ka liian vaikea toteut­taa.  Menköön siis tämän ker­ran. Asun­noil­la on kiire.

= = =

Listal­la on yhteen­sä 22 kohtaa. Olen poimin­ut tähän hark­in­tani mukaan kiin­nos­tavim­mat. Nämä toimi­alalau­takun­nat ovat aika työteliäitä.

Koja­mon ton­tin myymiselle “tiskin alta” saatin hyvä seli­tys. Kaik­ki muut asi­at menivät esi­tyk­sen mukaan pait­si kolme, jot­ka jäivät pöydälle.

Toimi­alan toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulosbudjetti

Pöy­dälle viikok­si. Keskustelua herät­ti bud­jetis­sa ole­va sito­va tavoite myy­dä maa­ta sadal­la miljoon­al­la. Kaupun­gin strate­gias­ta tämä oli pois­tet­tu. Ajatuk­se­na on, että vuokraamisen ja myymisen välil­lä valit­taisi­in sen mukaan, kumpi on edullisem­paa. Vuokraamisen luulisi melkein aina ole­van edullisem­paa ihan vain, kos­ka raha mak­saa kaupungille vähem­män kuin ostajilla.

Strate­gias­sa on toisaal­ta aivan hölmö kir­jaus, jon­ka mukaan kaupun­gin brut­tovel­ka ei saa nous­ta asukaslukua nopeam­min. Tämä vähän niin kuin pakot­taa myymään vuokraamisen sijas­ta. Lainaa voi kuitenkin hyväl­lä oma­l­latun­nol­la ottaa, jos sen vastapain­ona taseessa on tont­ti, jon­ka vuokra on pait­si suurem­pi kuin lainan korko myös sidot­tu indeksiin.

Pat­ter­imäen kaava

Pöy­dälle. Lau­takun­nas­sa esiteti­in huol­ta siitä, vaaran­taako tämä kaa­va lähel­lä ole­vien teol­lisu­usyri­tys­ten toimintaa.

Ton­tin myymi­nen Kojamolle (omaa sukua VVO) Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 23.1.2018”

Toimi­alan toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulos­bud­jet­ti vuodelle 2018

Tähän pitää vielä tutus­tua ajatuk­sen kanssa tarkem­min. Teen tästä eril­lisen postauk­sen, jos aihet­ta ilmenee.

Pat­ter­imäen asemakaava

Jok­eri­radan var­relle Pajamäen piskuisen asun­toalueen kainaloon 900 uut­ta asukas­ta. Toiv­ot­tavasti Pajamäen palve­lu­ta­so tästä kohe­nee. Jok­eri pus­kee tässä kohdin läpi har­maan kallion. Alueelle tulee myös Staran varikko. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 23.1.2018”

Viime val­tu­us­tokaudel­la Helsingis­sä saati­in aikaan suuri käänne kaupun­gin kehit­tämisessä. Kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­va kehi­tys, joka peit­ti alleen yhä vain enem­män maa­ta, saati­in kään­netyk­si kaupunki­raken­net­ta eheyt­täväk­si suun­naksi. Markki­navoimat aut­toi­vat tätä muu­tos­ta merkit­tävästi, mut­ta oli siinä suuri rooli myös poli­ti­ikalla – eri­tyis­es­ti vihreäl­lä politiikalla.

Markki­navoimat ovat tässä sama asia kuin ihmis­ten asum­is­pref­er­enssit, jot­ka muut­tui­v­at voimakkaasti urbaan­im­mik­si. Yhä use­ampi halu­aisi asua ratikkakaupungis­sa, kan­takaupunki­mais­es­ti. Sen seu­rauk­se­na asun­to­jen hin­nat ovat nousseet Helsin­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa aina Vallilaa myöten. Asumisen kallis­tu­mi­nen on ikävä asia sinän­sä, mut­ta toisaal­ta merk­ki hyvästä. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tänne asumaan ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.

Helsin­ki kaikkine tapah­tu­m­i­neen ja mie­lenki­in­toi­sine yksi­ty­i­sine palveluineen on tul­lut tavat­toman hyväk­si paikak­si elää. Se on ollut kaupun­gin sal­li­vam­man poli­ti­ikan tulosta – suuri ansio tästä kuu­luu Pekka Saurille. Jat­ka lukemista “Vihreän sadonko­r­ju­u­juh­lan aika Helsingissä”

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, että

Tieder­atik­ka raken­netaan, kun Malmin ja Kalasa­ta­man raiti­oti­et ovat valmistuneet

Rasti­lan leir­in­täalueen rak­en­t­a­mi­nen siir­retään toiseen vaiheeseen

sekä pon­si luon­toar­vo­jen tukemisesta.

Äänestyk­sen jäl­keen hyväksyttiin

Malmin pikaratik­ka Viiman aikaistamista pri­or­isoidaan 1. vai­heen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10–3 pan­ti­in esi­tyk­set Malmin lento­ken­tän rak­en­tamisen ja Tuusu­lan väylän bule­vardis­oimisen lykkäämisestä.

Min­ua har­mit­taa aja­tus, ettei Viima-rataa voi rak­en­taa, kos­ka rahat sitoutu­vat sitä ennen Raide-Jok­eri­in ja Kru­unuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaa­liko­rko negati­ivi­nen. On kovin tärkeätä, että raidey­hteys on ole­mas­sa sil­loin asukkaat muut­ta­vat sisään. Ihmiset val­it­se­vat asun­ton­sa ja työ­paikkansa sen mukaan, miten matkat suju­vat. Jos ratik­ka tulee paljon myöhem­min, Malmille ei muu­ta niitä, jot­ka ratikas­ta hyö­tyvät. Junay­hteys ei ratikkaa kor­vaa, kos­ka se menee eri suun­taan. Asial­la on myös taloudelli­nen merk­i­tys. Kaupun­ki omis­taa Malmin lento­ken­täl­lä noin miljoona ker­rosneliötä raken­nu­soikeut­ta. Jos sen arvo nousee vaikka­pa vain 50 eurol­la neliötä, on tämä 50 miljoon­aa euroa. Sik­si raitei­den pitäisi olla ole­mas­sa, kun ton­tit myy­dään tai vuokrataan. Viivästys mak­saa selvää rahaa ja todel­la paljon. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 12.12.2017”

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Ratikkalin­jas­ton kehittämissuunnitelma

60 miljoon­aa mak­sa­va suun­nitel­ma, joka säästää pelkkiä liiken­nöimiskus­tan­nuk­sia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoituk­selle 7,5 %:n korkokan­nan. Tämän päälle tule­vat matkus­ta­jien selvästi suurem­mat säästöt. Tätä pitäisi nopeut­taa ja paljon.

Ihan kaikkea ei voi nopeut­taa, kos­ka kadun remon­tit on sidot­tu siihen, kun katu on muutenkin menos­sa perusko­r­jauk­seen, kuten juuri nyt Meche­lininkadul­la. Yksin tehtynä nämä tuli­si­vat selvästi kalli­im­mak­si. Mut­ta paljon voi nopeuttaa.

Stans­vikin kallion kaava

Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­t­a­mi­nen ete­nee kaa­va kaaval­ta. Tässä taas run­saat 2 000 asukas­ta. Lausun­noil­la olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muu­tok­sia, joista merkit­tävin on, että rak­en­t­a­mi­nen väistää hie­man erit­täin harv­inaista lahokaviosam­mal­ta. Väistävätköhän myös alueelle muut­ta­vat sadat lapset? Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 21.11.2017”