Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

En ole men­emässä lau­takun­taan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on taval­lista tiivistetympi.

Aromiku­jalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaam­paa kaavoitus­ta ja saa. Uusia asukkai­ta 1700. Korkea­ta rak­en­tamista nyt myös Vuosaa­reen. Tämä kaa­va oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 17.4.2017, jol­loin selostin sitä blogillani laa­jem­min. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Sen toteu­tus mak­saa vain 300 000 €. Arvon­nousun leikkaus tulee ole­maan huo­mat­tavasti tätä suurem­pi. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 14.11.2017”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017

Postipuis­ton kaa­va ja eteläisen Postipuis­ton kaavaluonnos

Pöy­dältä.

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle, en tiedä miksi.

Ste­niuk­sen­tie 14 ja 20 asemakaava

Van­ha kansak­oulu suo­jel­laan julk­i­sivuil­taan ja muute­taan asuin­talok­si. Tur­vakodin ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.

Hert­toniemen sairaalan alueen asemakaava

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli tätä viimek­si 28.2.2017. Kaa­va on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Hyvä kaa­va. 600 asukas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 31.10.2017”

Miksi maapohjan kiinteistöveron korotus ei siirry vuokriin

Kokoan vas­tauk­set kom­ment­tei­hin uuteen artikkeliin.

Kaik­ki kus­tan­nuk­set siir­tyvät vuokriin

Tärkein kus­tan­nus on asun­non pääo­ma-arvo ker­rot­tuna tavoitel­lul­la korol­la. Kun kiin­teistövero nousee, asun­non pääo­ma-arvo las­kee ja tämä kom­po­nent­ti kuluista piene­nee suun­nilleen yhtä paljon kuin kiin­teistövero nousee. Toden­näköis­es­ti piene­nee enem­män, kos­ka vuokranan­ta­jien mielessä on usein vähän korkeampi tuot­to kuin mitä asun­non osta­ja mak­saa asun­to­lainas­taan korkoa, mut­ta kus­tan­nuk­set pysyvät suun­nilleen yhtä suurina.

On siis edelleen yhtä edullista ostaa asun­to vuokrat­tavak­si kuin aiem­minkin, kos­ka asun­non saa nyt halvemmalla.

Van­han vuokra-asun­non osalta vuokranan­ta­jan tuot­to kyl­lä piene­nee, jos hän las­kee tuot­toa siitä hin­nas­ta, jon­ka on asun­nos­ta mak­sanut, mut­ta hänen ei silti kan­na­ta myy­dä asun­toa pois, kos­ka siitä saa nyt alem­man hin­nan. Nyky­hin­taan suh­tautet­tuna tuot­to­pros­ent­ti pysyy ennal­laan. Kiin­teistöveron nos­to merk­it­see omis­ta­jalle pääo­mat­ap­pi­o­ta, olkoon omis­ta­ja sit­ten asukas tai sijoit­ta­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si maapo­h­jan kiin­teistöveron koro­tus ei siir­ry vuokriin”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Olen pitkin syksyä valit­tanut, ettei lau­takun­nalle esitel­lä kaavo­ja, vaik­ka asun­to­tuotan­non pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listal­la on asun­to­ja yli 9 000 asukkaalle Postin lajit­telukeskuk­sen alueelta. Tämä on osit­tain val­tion omis­ta­maa maa­ta, joten maan­omis­ta­jien kanssa joudu­taan neu­vot­tele­maan esimerkik­si val­tion saas­tut­ta­man maaperän puhdistamisesta.
Olen aloit­tanut kun­nal­lispoli­it­tisen vaikut­tamiseni 1970-luvul­la valit­ta­mal­la poikkeamis­lu­vas­ta, jol­la postin lajhit­telukeskus saati­in rak­en­taa keskus­puis­toon ilman ase­makaa­van muutosta.

Postipuis­ton (Met­sälän­tie 2 – 4) asemakaava

Tähän laite­taan ker­rostalo­val­taista asun­to­tuotan­toa 240 000 k‑m2 . Minus­ta siinä riit­tää tilaa 6 000 asukkaalle, mut­ta viras­to olet­taa asut­ta­van vähän lev­eäm­min niin, että asumaan mah­tu­isi vain 5 700 asukas­ta. Asukas­määrää ei ratkaista kaaval­la. Kaa­va on toteutet­tu kan­takaupun­gin tehokku­udel­la. Keskus­puis­toon eksyneitä avite­taan kahdel­la vähän korkeam­mal­la, 12- ja 15 ker­roksisel­la tor­ni­talol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 24.10.2017”

Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?

Sähköau­ton hin­ta riip­puu voimakkaasti siitä, kuin­ka pitkän matkan sil­lä pystyy aja­maan yhdel­lä latauk­sel­la. Akut ovat kyl­lä tulleet halvem­mik­si, mut­ta kevyem­mik­si ne eivät ole juurikaan tulleet.

Kaupunki­a­jos­sa riit­tää pienem­pi määrä akku­ja kuin matkalla maakun­ti­in. Jos autol­la aje­taan vain kaupungis­sa ja jos sil­lä kul­kee vain korkein­taan kak­si ihmistä ilman suuria tavaramääriä, sähköau­to on ben­sakäyt­töistä per­heau­toa halvem­pi, kos­ka sähkö­moot­tori nyt vain on yksinker­taisem­pi ja auto voi olla paljon pienem­pi. Tai jos ei ole halvem­pi vielä, on kohta.

Täl­lainen auto riit­tää kaupungis­sa asuville useimpi­in ajoi­hin, mut­ta ei tietenkään kaikki­in. Joskus pitää lähteä mökille ja sil­loin esimerkik­si voi olla mukana paljon tavaraa. Tai tavaraa voi olla muuten vain.

On jok­seenkin type­r­ää kul­jet­taa melkein ton­nin ver­ran akku­ja mukanaan lyhy­il­lä kaupunki­matkoil­la vain, jot­ta voi pari ker­taa vuodessa ajaa jon­nekin pidemmälle.

Nor­jas­sa tämä on ratkaistu niin, että per­heel­lä on kak­si autoa, sähköau­to kaupunki­a­joi­hin ja tavalli­nen auto mui­hin matkoi­hin. Jat­ka lukemista “Sähköau­to­jen mukana auto­jen yhteiskäyt­tö lisääntyy?”

Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

Itäisen saaris­ton asemakaava

Toisen ker­ran pöy­dälle. Tähän kohdis­tuu aivan mah­dot­tomasti painei­ta. Toivoisi ihmis­ten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapo­ja säädel­lä omis­ta­mansa maan käyt­tämistä kuin asemakaava.

Raken­nus­lain kansalais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia koske­vat pykälät toimi­vat vähän myös itseään vas­taan. On suuri este muis­tusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaa­va pitää lait­taa uud­estaan näyt­teille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaik­ki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielis­es­ti läpi. Lau­takun­nas­sa oli painei­ta toisaal­ta jät­tää van­has­ta ostarista jokin maamerk­ki ja toisaal­ta rak­en­taa selvästi korkeam­paa, mut­ta vas­tae­hdo­tuk­sia ei tehty.

Käskyn­halti­jantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mah­tu­maan. No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.10.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tähän ikuisu­us­pro­jek­ti­in sisäl­tyy yhä mah­dot­tomasti painei­ta. Luon­non­suo­jeli­jat halu­a­vat tehtävän­sä mukaises­ti suo­jel­la saaris­ton luon­toa, nykyiset mökkiläiset halu­a­vat alueen varat­tavak­si itselleen ja muut pidet­täväk­si ulkop­uolel­la. Ely-keskus tukee sekä mökkiläisiä että luon­non­suo­jeli­joi­ta. Jotkut taas halu­aisi­vat ava­ta saaris­toa kaikille helsinkiläisille ja matkail­i­joille. Luen kaupun­gin vas­ta hyväksyt­tyä strate­giaa niin, että se pain­ot­taa tätä kol­mat­ta tavoitetta.

Kulosaaren ostari nurin, tilalle uusi ja sen päälle asuntoja

Tämän lin­jan val­it­si edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta viimeis­inä töinään. Min­un on myön­net­tävä, että nykyisessä ostaris­sa on tyyliä, joten ymmär­rän suo­je­lu­tavoit­teiu­ta, mut­ta narul­la ei voi työn­tää. Näitä van­ho­ja ostare­i­ta ei saa taloudel­lis­es­ti toimiviksi, joten suo­jelu tarkoit­taisi rapistumista.

Pää­timme sil­loin, että ostarin saa purkaa. Tarpeelli­nen määrä liiketi­laa tulee uuden raken­nuk­sen alaosaan ja päälle asun­to­ja. Uusia iloisia kulosaare­laisia tulee täl­lä kaaval­la 170.

Lausun­tok­ier­ros ei aiheut­tanut kaavaan muu­tok­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.10.2017”

Kaupungit ja cityt

Kaupun­git ovat teol­lisu­us­mais­sa muo­dos­tuneet alun perin ympäröivän maaseudun kaup­pa­paikoik­si ja käsi­työläis­ten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seura­si­vat teol­lisu­uskaupun­git, jot­ka vetivät väkeä maaseudul­ta tehtaisiin.

Teol­lisu­uskaupunkien aika jäi lyhyek­si. Väki on vähen­tynyt nopeasti tehdas­saleis­sa automaa­tion ja glob­al­isaa­tion vuok­si. Moni teol­lisu­uskaupun­ki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mut­ta vain osa teol­lisu­uskaupungeista on kehit­tynyt luovien alo­jen keskuk­sik­si, cityik­si. Nämä ovat yleen­sä yliopistokaupunkeja.

Teol­lisu­uskaupun­gin ei tarvin­nut men­estyäk­seen olla suuri, mut­ta cityt pyrkivät kas­va­maan rajat­ta, kos­ka luo­vat alat hyö­tyvät merkit­tävästi kasautu­mise­duista. Sik­si vain osa teol­lisu­uskaupungeista voi kehit­tyä cityiksi.

Suomes­sa tämä pudo­tus­peli on pitkälti jo käy­ty. Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista läh­es puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja lopuista puo­let Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduil­la. Vain neljä­sosa asuu koko muus­sa Suomes­sa ja heistäkin huo­mat­ta­va osa on opet­ta­jia ja lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Kaupun­git ja cityt”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta siihen ei ehdoteta.

Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2 500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tänne on suun­nitel­tu tolkut­toman paljon pysäköin­tiä. Siinä välis­sä val­tu­us­to on päät­tänyt (päät­tää keskivi­ikkona, mut­ta tästä ei ole ehdotet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­t­aan jo valmis) siir­tyä markki­nae­htoiseen pysäköin­tipoli­ti­ikkaan. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän.

Itäisen saaris­ton tark­istet­tu ase­makaavae­hdo­tus Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 26.9.2017”

Kaupunkiympäristölautakunta 12.9.2017

En ole kir­joit­tanut edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta mitään, kos­ka min­un ei pitänyt men­nä kok­ouk­seen. Osal­lis­tu­in kaupun­gin tar­joa­maan koulu­tuk­seen kaupun­gin omis­tamien yhtiöi­den hal­li­tusten jäse­nille. Kos­ka Mikko Säreläkään ei päässyt, kävin paikalla kok­ouk­sen alus­sa. Tuol­loin käsitelti­in oikaisupyyn­töä Malmin lento­ken­tän Hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä.

Oikaisupyyn­tö Mal­mi lento­ken­tän hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä

Oikaisupyyn­töa perustelti­in sil­lä, että päätös perus­tuu val­heisi­in ja lait­to­muuk­si­in. Onko­han val­i­tuk­sen tek­i­jä tul­lut ajatelleek­si, että hyväksyessään oikaisupyyn­nön lau­takun­ta jou­tu­isi yhtymään myös perustelui­hin? Vas­tae­hdo­tuk­sen tehnyt kokoomuk­sen Atte Kale­va jou­tui men­emään aika mutkalle muo­toil­lessaan vas­tae­hdo­tuk­sen niin, ettei siinä samal­la julis­te­ta virkamiehiä lain­rikko­jik­si ja vale­htelijoik­si. Se oli vähän siinä ja siinä, voiko oikaisupyyn­nön yhtey­dessä päät­tää muu­ta kuin hyväksyä tai hylätä, mut­ta emme ryhtyneet halko­maan hiuk­sia. Kale­van ehdo­tus hävisi selvin numeroin. Sitä kan­nat­ti Kale­van mukana kokoomuk­sen Sir­pa Asko-Sel­javaara ja perus­suo­ma­lais­ten Hyttinen.

Lau­takun­nalle ker­rot­ti­in, että eri­laisi­in tapah­tu­mi­in vuokraami­nen tuot­taa rahaa enem­män kuin lentokone­hal­lik­si vuokraami­nen. Lisäk­si tapah­tu­mista on ilmeistä ulkoista hyö­tyä. Edelleen ken­täl­lä jäl­jel­lä ole­vat koneet mah­tu­vat kaik­ki toiseen halliin.

Ystäväl­lisenä neu­vona kaikille oikaisupyyn­tö­jen tek­i­jöille: miet­tikää vähän perustelu­ja. Pyyn­töä ei kan­na­ta perustel­la taval­la, joka tekee siihen suos­tu­misen mahdottomaksi.

Tämän kok­ouk­sen muut asi­at menivät lis­tan mukaan. Pyöräi­ly­ohjel­man tilan­nekat­sauk­seen liitet­ti­in toivo­mus, että henkilöresursse­ja irrotet­taisi­in pyöräre­it­tien suun­nit­telu­un, sil­lä nyt on jäänyt määrära­ho­ja käyt­tämät­tä suun­nitelmien puuttuessa.