Postipuiston kaava ja eteläisen Postipuiston kaavaluonnos
Pöydältä.
Vasemmistoliitto pyysi pöydälle, en tiedä miksi.
Steniuksentie 14 ja 20 asemakaava
Vanha kansakoulu suojellaan julkisivuiltaan ja muutetaan asuintaloksi. Turvakodin tontin käyttötarkoitus muuttuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.
Herttoniemen sairaalan alueen asemakaava
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli tätä viimeksi 28.2.2017. Kaava on palannut lausuntokierrokselta, eikä siihen esitetä merkittäviä muutoksia. Hyvä kaava. 600 asukasta.
Karhusaarta slummiutetaan
Sipoo kaavoitti Karhusaaren aikanaan tyyliin ”Tontin rakennusoikeus on 500 k-m2 ja se on toteutettava yhtenä asuntona. Nyt Helsinki slummiuttaa tämänkin paratiisin ja sallii rakennusoikeuden jakamisen kahden tai jopa useamman asunnon kesken. Samalla rakennusoikeuksia vähän nostetaan niin, että tehokkuus nousee yli 0,25:n
Kirkollisten toimintojen tontti vanhusten asuntolatontiksi Malminkartanossa
Sitä se kirkkoon kuuluvien määrän väheneminen saa aikaan. Seurakunnilla ei ole varaa kirkollisiin rakennuksiin. Asuntolan kooksi tulee 6 500 k-m2, eli toistasataa vanhusta tänne tulee.
Lausunto Otso Kivekkään toivomusponnesta, joka koskee keskustatunneliin varautumisen kustannuksia
Anni Sinnemäki pyysi tämän pöydälle. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä hän tästä esittää. Varaus on saatava pois ainakin paikasta, jossa se ei voi toteutua.
Jos keskustatunnelin varaus nykyisestä paikasta tulee poistaa, se pitää siirtää johonkin muualle. Ilman varausta jättäminen voi johtaa siihen, että Helsinkiin tulee maanalaista rakentamista sellaisella tavalla, että keskustatunnelin rakentaminen myöhemmin kävisi hyvin kalliiksi ja johtaisi kalliilla rakennettujen maanalaisten tilojen purkutöihin.
Espoossa on käyty vastaavanlainen episodi, jossa eräässä virkamiesvalmistelussa yritettiin viattomasti hävittää kaavoista Histan kautta kulkevan Espoon ja Lohjan välisen ratayhteyden varaus muka tarpeettomana. Varausta ei poistettu. Jos se olisi poistettu, entisen varauksen päälle olisi noussut omakotitaloja. Länsimetro joudutaan myös kaivamaan kokonaan maan alle eikä siitä ole saatu pätkääkään avattua julkiselle liikenteelle edelleenkään siitä onnettomasta syystä, että sille ei pidetty kaavoissa maanpäällistä varausta ainakin Tapiolan länsipuolista osuutta varten.
Moottoritien ja sen eritasoliittymien rakentaminen kaupungin alle tulee hyvin kalliiksi kaikissa tapauksissa. Mutta sille ei onneksi ole mitään todellista tarveta, koska kaupungissa asuu ihmisiä, jotka saa kuljetettua paikasta toiseen metrolla, joka on jo olemassa. 1500 kg painavien autojen siirtelyyn kaupungin puolelta toiselle maan alla ei ole tarvetta.
On erinomainen ja äärimmäisen tärkeä asia, että kaikki tunnelioption ylläpitämisestä johtuvat kustannukset selvitetään ja tuodaan julkisuuteen. Sen jälkeen voidaan todetta, että ko kustannuksille ei ole mitään järkevää perustetta ja koko tunneliajatus voidaan lopultakin haudata.
Kyllä, mutta Helsingistä puuttuu se kaupunki. Suosittelen sinullekin matkaa vaikka Pariisii ja siellä jotain mukavaa kulmakahvilaa, kunnes ymmärrät mikä on kaupunki. Helsinki on haja-asutusalueen taajama, jossa pääasiallinen liikennemuoto on henkilöauto. Vain ydinkeskustassa spåra on kannattava, muuten julkinen liikenne on tukien varassa, eikä näin voida jatkaa loputtomasti.
Jos Helsingistä haluttaisiin muokata kaupunki, niin nykymeno kaavoituksessa, jossa toistetaan lähiörakentamisen virheitä, pitää lopettaa. Kaavan korjaaminen ja täydennysrakentaminen koskee kaikkia kaupunginosia.
Puhutaan bulevardeista, mutta tulos on jotain ihan muuta. Ajoin pitkästä aikaa Kalliosta Munkkaan. Aleksis Kiven kadun länsipää alkaa valmistua. Joku älypää on piirtänyt ison osan taloista ilman liiketiloja! Onko syyllinen kaavoittaja vai arkkitehti? Kadun toisella puolella on vielä rakentamattomilla tontteja, mutta ne kaiketi täydennysrakennetaan?
Palataan Pariisiin, joka on kaupunki. Isoilla bulevardeilla on käytännössä kolme kerrosta liiketilaa: yksi maan alla, kadun kerros ja yksi sen päällä. Tämän päällä on sitten joko toimistoja tai asuntoja. Uskoisin, että vilkkaimmilla kaduilla on aika paljon toimistoja.
Ei julkinen liikenne ole missään kannattavaa. Jopa New Yorkin metropolialueen liikennesysteemi tuottaa x miljoonaa tappiota joka vuosi, jonka veronmaksajat sitten maksavat.
http://www.nydailynews.com/new-york/mta-losing-money-headed-financial-ruin-article-1.2202720
Ongelma on mm. lipun hinta. Sitä voidaan korottaa vain 25 centillä koska maksuautomaatti, joten prosentuaalisesti melkoinen määrä, joten ei korotus mene läpi. Vähän kuin suomalaisella postiyhtiöllä on tapana nostaa merkkien hintaa 10 sentillä ja korotus menee aina läpi.
Satamien takia on tarvetta. Vielä paljon raskaammillekin.
Autojen, erityisesti rekkojen rahtaaminen, laivoilla Helsingin keskustaan onkin silkkaa järjenköyhyyttä.
Voihan se olla noinkin, mutta raskas liikenne maksaa lauttojen kulut.
Syyllinen on grynderi, joka laskee, että liiketilasta ei saa yhtä hyvää tuottoa kuin asunnoista.
Toissijainen syyllinen on määräykset, jotka käskevät rakentamaan joka taloon väestönsuojan ja ison määrän varastotiloja (ja pysäköintipaikkoja), jotka tekevät katutasosta kuolleen muurin. Kolmantena syyllisenä voi pitää kavoittajaa, joka ei velvoita tekemään liiketilaa — tosin pakottaminenkaan ei välttämättä aina ole kovin toimiva vaihtoehto.
Yksikään arkkitehti ei halua piirtää sellaista kuraa mitä suurin osa suomalaisesta asuntotuotannosta on. Arkkitehdit tekevät sen minkä pystyvät suunnittelubudjetin, grynderien vaatimusten ja määräysten ristipaineessa.
Varmasti laskee noin, mutta onko sitten ollenkaan syyllinen tilanteeseen, vai löytyykö syyllinen jostain kauempaa, kenties kaavoittajasta, joka määrää rakentamaan sellaista kaupunkia, ettei katutasoon kannata rakentaa liiketiloja, jos on mahdollista rakentaa asuntoja?
Kyllä ensisijaiset syylliset löytyvät kirjoituksesi jatkosta:
Ongelmahan Helsingissä on se, ettei osata/haluta rakentaa sellaista kaupunkia, jossa kivijalkaliikkeillä olisi mitään roolia. Yhtäältä on uusien alueiden riittämätön väestöntiheys ja toisaalta taloudellinen intressi keskittää kauppaa kiinteistösijoittajien halujen mukaan valtaviin kauppakeskuksiin mallia Tripla/Redi.
Vielä ei pystytä kuvittelemaan, kuinka kuolleita Kalasataman ja uuden Pasilan kadut tulevat olemaan, mutta aika sen näyttää. Ja sen kyllä pystyy kuvittelemaan, että yhtä sun toista elävöittämishanketta tulee noille alueille sen jälkeen pukkaamaan.
Näinhän se on. Kannattavuus tuleekin sitten mutkan kautta, kun joukkoliikenteettömän kaupungin infraan palaisi niin hirvittävästi sekä rahaa että tilaa. Tulee siis edullisemmaksi järjestää kunnollinen joukkoliikenne ja pitää sillä tavoin autoliikenne vähäisempänä.
Japanissa shinkansenit taitavat olla kannattavia – uudet linjat ovat tappiollisia, mutta vanhat ovat voitollisia, joten kokonaisuus lienee plussalla. Tosin suurnopeusjunat ovat tietenkin vain osa julkisesta liikenteestä Japanissa.
Näyttää se toimivan! Loppuisi risteilymatkat Helsinkiin kuin seinään, jos laivat rantautuisivat Vuosaareen.
Se on kokonaan toinen juttu, että ehdoin tahdoin tyrittiin Jätkäsaaren kaavoitus ja ajatetaan liikenne keskustan kautta. Tuossa olisi ollut tuhannen taalan paikka tehdä bulevardi satamasta suoraan Länsiväylälle. Ei se vieläkään vaatisi kuin parin rakennuksen purkamista, parin liikenneympyrän rakentamista ja jalankulkuliikenteen siirtämistä maan alle.
Hyötyliikenteellä ei katuja saa tukittua. Kadut, kaistat ja risteykset tukkii yksityisautoilu. Mene satamaan katsomaan.
Helsingissä noin viidesosa matkoista tehdään henkilöautolla, 80% muuten.
No, niihin satamiin tullaan kauempaa myös yksityisautoilla. Aika usein se auto otetaan myös reissuun mukaan. Sumppujahan ne on, kun ne on sillä tavalla suunniteltu. Turun satamaan pääse todella helposti.
Kyllä matkustajaliikennettä olisi, vaikka autojen rahtaus keskustan satamiin loppuisi. Nykyisen kaltaiset autolautat eivät tietenkään olisi optimaalisia siihen, joten ne korvautuisivat henkilöliikennealuksilla. Lippujen hinnat saattaisivat nousta, kun synergiaetu poistuisi, ja siten palvelun taso ehkä laskisi. Turha matkustelu jäisi pois – mikä olisi vain hyvä asia 😉
Jalankulkuliikenteen siirto maan alle on aina hyvä idea 😉
No itse asiassa kyllä Länsilinkki on aina rekoista tukossa, kun laiva purkautuu Länsisatamassa.
Koko vuorokauden ajoneuvomääristä satamaliikenne ei muodosta kovin merkittävää osaa, mutta ongelma on tietysti se, että kun puolen tuhatta ajoneuvoa tupsahtaa pistemäisesti katuverkkoon taivaalta/laivasta, niin kyllä siinä sitten ihan kaikki odottavat useamman valokierron etenemistään risteyksissä.
Toinen asia sitten se, ettei tuon vuoksi kannata tunneleita tai väyliä rakentaa. Ongelman purkamisen voisi aloittaa lopettamalla julkiset tuet varustamoille ja hinnoittelemalla satamamaksut haittojen mukaan.
Jonkinlaista ironiaa, että Suomessa verotetaan paljon, mutta verotusta ja maksuja ei osata kohdentaa järkevästi markkinoilla syntyviin ulkoishaittoihin, vaan verotetaan esimerkiksi työtä, vaikka vähäiset työtunnit ovat kansantaloudellinen ongelma. Kehitysmaa.
Ja kauempaa henkilöautolla laivalle haluavallekin Vuosaari olisi mennen tullen helpompi satama saapua. Turussa terminaali ei ole keskustassa, mutta kyllä sielläkin liikenne saataisiin sumppuun, jos laivaterminaali siirrettäisiin Aurajoen suulta vaikkapa niille kohdin, missä föri kulkee.
Ongelmaa on yritetty ratkaista niin, että kerätyillä veroilla rahoitetaan erilaisia tukia työnantajille. Tämä on hieman sukua hölmöläisten tavalle jatkaa peittoa, eli toisesta päästä leikataan, että voidaan lisätä toiseen päähän 😉
Varustamotukien poisto onnistuisi parilla nuijankopautuksella, mutta samalla, ellei pienemmällä työmäärällä lippu laivan ahterissa vaihtuisi Viron tai Ruostin lippuun ja laivat seilaisi ja lossaisi autot ihan niinkuin ennenkin. Työvoima laivoilla voisi tietty vaihtua samalla myös.
Järisyttävää. Eckerö-linekin vaihtaisi lippua!
”Turha matkustelu jäisi pois – mikä olisi vain hyvä asia 😉”
No otetaan nyt kuitenkin huomioon, ettet sinä tai kukaan muukaan ole mikään taikka kukaan määrittämään, mikä on turhaa matkustamista ja mikä ei.
Periaatteessa turhaa matkustamista on sellainen, josta ei olla valmiita maksamaan markkinahintaa. Tosin on todettu tarpeelliseksi, että liikkumista (kuten asumista) tuetaan korvamerkitysti sosioekonomisin perustein. Puuttuvat haittamaksut ovat oikeastaan yleinen subventio kaikille, eivätkä kohdennu subjektiivisen tarpeen mukaan.
Minulle on joskus sanottu, että olen tyly helsinkiläisiä liikennesuunnittelijoita kohtaan. Onko muuhun perusteita? Edes yksi onnistuminen?
En tiedä missä rinnakkaistodellisuudessa elät, mutta itse liikun ydinkeskustassa päivittäin – pääsääntöisesti spåralla. Keskusta toimisi ilman busseja ihan hyvin. Todella harvoin henkilöauto tukkii liikenteen, kyllä se on 90% bussit. Niitä on täysin tarpeetonta ajattaa kaaren Tapiola – Pasila – Herttoniemi sisäpuolelle haittaamaan maksavia asiakkaita.
Ja mikä on sen hinta? HSL:tä lipsahti julkisuuteen pari vuotta sitten, että Helsinki tukee eurooppalaisista kaupungeista eniten julkista liikennettä. Ero oli vielä melkoinen seuraavaan.
Helsinki on pieni maalaiskaupunki, jossa ei ole mitään mahdollisuuksia järkevään julkiseen liikenteeseen ihan ydinkeskustaa (spåra) lukuunottamatta. Virhe tehtiin sodan jälkeen, jolloin lopetettiin kaupungin rakentaminen ja siirryttiin tekemään neuvostomallisia lähiöitä. Nyt käsissä on yhdyskuntarakenne, josta saa toimivan vain puskutraktorilla ja uudelleenkaavoituksella.
Vaikka helsinkiläinen liikennesuunnittelu on siis Kallen mukaan ihan roskaa, kuitenkin Helsingin liikenne on olennaisesti sujuvampaa kuin Tukholman. Onko sokea aika löytänyt siis jyvän? Väite, että ruuhkat johtuvat busseista eivätkä siis henkilöautoista, on lähinnä omituinen.
Ei se ole omituinen, se on ihan omakohtaista havainnointia. Kun spåra joutuu pysähtymään liikenne-esteen takia, syynä on poikkeuksetta liikenteen tukkinut bussi.
Tuo ponnen aiheena oleva Keskustatunnelin versio ei kylläkään auta satamien liikennöimiseen sitä tai tätä. Satamien liikenne päätyisi samoihin risteyksiin maan pinnalla kuin nyt.
Aika valikoivaa on Kallen havainnointi. Yleensä este väärinpysäköity auto.
Busseilla voi toki myös joillain kapeilla teillä on haasteena päästä kääntymään pysäköityjen autojen tukkiessa ja kaventaessa teitä, kuten kesällä moneen kertaan saimme HS:stakin lukea Merikannontiestä. Kadunvarsipaikkoja vain pois, ja maa-ala arvokkaampaan käyttöön.
Eikö kannattaisi käydä joskus myös Helsingissä?
”Periaatteessa turhaa matkustamista on sellainen, josta ei olla valmiita maksamaan markkinahintaa.”
Kuten esimerkiksi YTV-alueen julkinen liikenne, josta muistaakseni yli 40% on julkisrahoitteista? Aika virkistävä heitto tälle palstalle, myönnetään 😀
No mutta sori, ei pisteitä tällä kertaa. Eli etpä kyllä taida edelleenkään olla se oikea taho määrittämään yksittäisen matkatapahtuman turhuutta tai epäturhuutta…
Eli noin 500 rekkaa yhdestä laivasta. Taitaa olla yksi nolla liikaa.
Tämä väite ei ole tosielämästä.
Missä Helsingissä näin tapahtuu?
Yleisesti kaupunkiliikenteessä merkittävin liikenne-este ovat liikennevalot. Ne ovat olemassa pelkästään henkilöautoliikenteen takia ja ne on rytmitetty sen mukaisesti.
Jokainen on itse paras asiantuntija päättämään liikkumistarpeistaan (lakien rajoissa). En keksi parempaa kriteeriä, kuin ”Willingness to pay” mittaamaan tarvetta. Oletko sitä mieltä, että YTV-alueen joukkoliikennesuunnittelija tietää parhaiten, mikä liikenne on tarpeellista ja mikä ei?