Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.9.2017

Kaup­pakar­tanonkatu 16:n asemakaava

Tämä oli meil­lä 28.2.2017 ja on nyt tul­lut lausun­nol­ta. Olen selostanut sisältöä tarkem­min silloin.

Tämä on harv­inainen purka­van saneer­auk­sen kohde. hekan huonokun­toiset asuin­talot pan­naan murskak­si ja tilalle raken­netaan liki kaksinker­tainen määrä ker­rosneliöitä. Tässä yhtey­dessä päivähoito luop­uu yhdestä päiväkodista. Tämän takia vasem­mis­toli­it­to pyysi asian viimek­si pöy­dälle. Sinän­sä kysymys päiväko­tien tarpeesta kuu­luu toiselle lau­takun­nalle, mut­ta jos VaKa on syyt­tänyt päiväko­tien puut­teesta kaavoit­ta­jaa, sil­loin mei­dän tietysti on käsiteltävä tätäkin asiaa.

Ström­bergin­tien asemakaava

Tämä oli meil­lä 14.3.2017 ja se on nyt tul­lut lausun­noil­ta ilman suurem­pia muu­tok­sia. Toim­i­ti­lakaa­va muute­taan asuinkaavak­si, jol­loin saadaan asun­to­ja noin 250 hen­gelle. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 19.9.2017”

Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa

Asun­to­tuotan­non määrä

Toisin kuin julkises­ta keskustelus­ta voisi luul­la, asum­i­nen ei ole kallis­tunut koko Helsin­gin seudul­la, vaan lähin­nä vain Helsin­gin ratikkakaupungis­sa. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laskeneet.

Se, että ihmiset halu­a­vat nimeno­maan Helsinki­in, osoit­taa, että olemme tehneet jotain naa­purikaupunke­ja parem­min. Silti asumisen kallis­tu­mi­nen on suuri sosi­aa­li­nen vääryys.

Richard Flori­da on kir­joit­tanut, että Yhdys­val­lois­sa nuorten koulutet­tu­jen hakeu­tu­mi­nen asum­i­nen kaupunkien keskusalueille on tyre­htynyt. Paikalli­nen Nur­mi­järvi-ilmiö on taas voimis­saan. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni kaupung­in­val­tu­us­ton strategiakeskustelussa”

Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin

Vaik­ka min­u­akin alkaa kyl­lästyt­tää tämä jankkaami­nen autopaikko­jen hin­nas­ta, kir­joi­tan lupauk­seni mukaises­ti lis­taa markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa vas­taan esite­ty­istä vas­taväit­teistä. Puhun autopaikoista, en pysäköin­tipaikoista, kos­ka tarkoi­tan asun­non yhtey­dessä kaavamääräyk­sen perus­teel­la raken­net­tavia velvoiteau­topaikko­ja. Kysymys työ­paik­ka- ja asioin­tipysäköin­nistä on erik­seen, kuten myös pysäköin­tipaikko­jen yhteiskäyt­tö Kalasa­ta­man kaltai­sis­sa paikoissa.

Paik­ka on kohtu­ut­toman kallis

On kohtu­u­ton­ta vaa­tia autoil­i­jaa mak­samaan 20 000 – 70 000 euroa autopaikas­ta, kos­ka auto on mon­elle vält­tämät­tömyys. On se tietysti vähän kallista, mut­ta se ei tule halvem­mak­si siitä, että paikan ost­a­mi­nen asun­non yhtey­dessä on pakol­lista. Itse asi­as­sa siitä tulee vähän halvem­pi, kos­ka jos paikko­ja tarvi­taan vähem­män, niiden yksikköhin­ta toden­näköis­es­ti ale­nee (tar­jon­takäyrä on nouseva).

Asun­to­jen hin­nat eivät alene

Vaik­ka autopaikkavaa­timus pois­tuu, autot­toman asun­non hin­ta ei alene autopaikan hin­nan ver­ran. Markki­nae­htoises­sa tuotan­nos­sa voi käy­dä näin, kos­ka asun­not myy­dään siihen hin­taan, mikä niistä saadaan, vaik­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat alen­tuneet. Onko tämä argu­ment­ti puoles­ta vai vas­taan? Minus­ta se ker­too, etteivät asun­non osta­jat arvos­ta autopaikko­ja riit­tävästi eli niiden tuot­ta­mi­nen pakol­la aiheut­taa hyvinvointitappiota.

Autopaikkavaa­timuk­sen pois­t­a­mi­nen nos­taa raken­nus­li­ikkei­den voit­to­ja Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoiset autopaikat. Vas­tauk­sia yleisi­in vastaväitteisiin”

Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan

Ehdo­tuk­ses­sa Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton strate­giak­si lukee nyt näin:

Kaupun­ki hillit­see rakenta­misen kus­tan­nuk­sia ja tiivistää kaupunki­raken­net­ta siir­tymäl­lä kil­pailukykyään ja saavutet­tavu­ut­taan vaaran­ta­mat­ta asteit­tain kohti alueel­lista ja mark­kinaehtoista pysäköin­ti­jär­jestelmää uusista asuinalueista aloittaen.

Tämä voi olla merkit­tävä muu­tos kaupun­gin kaavoituk­seen, sil­lä vaa­timus autopaikoista on estänyt tehokkaasti kaupunki­mais­ten aluei­den kaavoitus­ta. Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluet­ta, kos­ka säädet­ty määrä autopaikko­ja ei olisi mah­tunut mil­lään järkeväl­lä hinnalla.

Tiiviy­den ohel­la olen­naista on myös raha. Jätkäsaa­reen on raken­net­tu velvoitepaikko­ja noin neljän­nesmil­jardil­la eurol­la. Sum­ma ei ole ihan tark­ka, kos­ka näitä kus­tan­nuk­sia ei tilas­toi­da, kos­ka ne koitu­vat muiden kuin kaupun­gin mak­set­tavak­si. Autopaikko­ja on run­saat jotain 4000:n ja 5 000 välil­lä ja ne mak­sa­vat run­saat 50 000 € kappale.

Pysäköin­nis­sä insinöörien ja ekon­o­mistien maail­manku­vat menevät pahasti ris­ti­in. Se alkaa jo ter­meistä. Insinööri puhuu autopaikko­jen tarpeesta ja ekon­o­misti kysyn­nästä. Ekon­o­misti olet­taa, että kysyn­tä riip­puu myös hin­nas­ta, insinöörin mielestä tarve on hin­nas­ta riip­puma­ton. Niin­pä Helsin­gin autopaikkanormis­sa ei ole lainkaan mukana paikan hin­taa, vaan tarve määräy­tyy vain siitä, kuin­ka hyvät joukkoli­iken­nepalve­lut alueel­la on. Paikko­ja tarvi­taan siis sama määrä, mak­sa­vat ne kap­paleelta sit­ten 500 € tai 70 000 €.

Kysyn­tä, tar­jon­ta ja hyv­in­voin­ti­tap­pio Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoiseen autopaikkapolitiikkaan”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

En ole menos­sa lau­takun­taan. Mikko Särelä menee.

Lista on kovin lyhyt, ei vieläkään yhtään uut­ta kaavaa. Organ­isaa­tiou­ud­is­tus on jumi­ut­tanut koko hallinnon? Mei­dän pitäisi hyväksyä uusia asun­tokaavo­ja 70 000 ker­rosneliötä kuukaudessa. Lop­pusyksyn kok­ouk­sista taitaa tul­la mammuttimaisia.

Län­si-Käpylän suojelukaava

Minus­ta kaa­va on liian rajoit­ta­va, kun se pyrkii määräämään, kuin­ka mon­ta ruokakun­taa talois­sa asuu. Per­hei­den koot muut­tuvat las­ten syn­tymisen ja kotoa muu­ton seu­rauk­se­na. Täl­laisel­la sääte­lyl­lä ei min­un mielestäni ole mitään tekemistä raken­nus­suo­jelun kanssa. Riit­tää, että suo­jel­laan raken­nusten ulkoa­su. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 5.9.2017”

Kaupunkiympäristölautakunta 29.8.2017

Talousarvioe­hdo­tus ja talous­su­un­nitel­mae­hdo­tus 2018–20

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti muu­tok­sit­ta lisäpon­nel­la, että uuden val­tu­us­tostrate­gian mah­dol­lis­es­ti aiheut­ta­mat muu­tostarpeet analysoidaan toimi­alal­la ja ne on mah­dol­lista huomioi­da kaupung­in­hal­li­tuk­sen ja kaupung­in­val­tu­us­ton talousarvioin yhteydessä.

Öster­sun­domin yhteinen osayleiskaava

Tähän lisät­ti­in huo­mau­tus, että kysymys siitä, toteutetaanko metro pin­ta- vai tun­ne­limetrona ratkaistaan myöhem­min. TYämä sik­si, että Jaope Lowen pelkäsi, että kun kus­tan­nus­laskel­ma perus­tuu pin­tametroon, se voisi ennakoi­da päätöstä.

Tämä han­ke on liki mil­jardin ali­jäämäi­nen – siis maan­lu­ovu­tus­tu­lot eivät kata investoin­te­ja. Erässä toises­sa yhtey­dessä esitin, että tässä yhtey­dessä pitäisi tarkastel­la myös Sipoo Sibbes­bor­gin kaavaa. Sen 70 000 asukas­ta voisi­vat tuo­da lisäkan­nat­tavu­ut­ta metroin­vestoin­nille. Tähän vas­tat­ti­in, että Sibbes­bor­gin asukkaat eivät mah­du metroon, kun Espooseen tehti­in niin pyhyet ase­mat. Arggh! Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 29.8.2017”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan talousarvioe­hdo­tus vuodelle 2018 ja talous­su­un­nitel­ma 2018–20

Min­ul­la on tähän peruser­im­ielisyys siitä, että halu­aisin nopeut­taa kaupun­gin asun­to­tuotan­toa olen­nais­es­ti enem­män kuin tässä nyt poh­jana ole­va. En kuitenkaan aio tästä äänestyt­tää – varsinkin, kun vas­tae­hdo­tuk­sen laa­timi­nen ei olisi aivan yksinker­taista – kos­ka jos on päätet­ty alem­mas­ta tuotan­to­tavoit­teesta, sitä noudatettakoon.

Yksit­täi­sistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupun­gin puis­to­jen kun­nos­tamiseen osoite­taan liian vähän rahaa, mikä alen­taa kaupunkiym­päristön laat­ua. Pikku raha ja iso har­mi. Vapaavuoren esi­tyk­sessä kaupun­gin strate­giak­si pyritään lisäämään kun­nal­lisveron tuot­toa asukas­ta kohden naa­purikaupunke­ja enem­män – siis houkutel­la hyviä veron­mak­sajia. Sil­loin pitäisi pitää paikat kunnossa.

Huolestut­taval­ta kuu­lostaa se, että kaupun­gin omis­ta­mat sil­lat ovat vielä huonom­mas­sa kun­nos­sa kuin val­tion sil­lat. Vähän niin kuin Amerikan meininkiä.

Lausun­to kaupung­in­hal­li­tuk­selle Öster­sun­domin yhteis­es­tä yleiskaavas­ta Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 29.8.2017”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.8.2017

Listal­la on lähin­nä vas­tauk­sia val­tu­us­toaloit­teisi­in ja pon­si­in. Tärkein asia kuitenkin on lis­tan ulkop­uolel­la, jos­sa jatke­taan pöy­däl­lä ole­van talous­su­un­nitel­man esit­te­lyä. Käsit­te­len nämä asi­at vähän valikoiden.

Lapin­lah­den sairaalan tule­va käyt­tö (Suzan Ikä­valko, vihr)

Viras­to ilmoit­taa vas­tauk­ses­saan, että tarkoi­tus on myy­dä sairaala, jot­ta sille saataisi­in osta­ja, jol­la on rah­keet pitää arvokas raken­nus kun­nos­sa. Tämä tietää kyl­lä kenkää sairaalan nyky­isille, hyvin vai­h­toe­htoisille käyt­täjille, kos­ka ei näil­lä ole varaa ottaa raken­nus­ta vas­tu­ulleen. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan muun lau­takun­nan miet­teitä. Lop­ullis­es­ti­han tämä menee val­tu­us­toon, joka voi palaut­taa lausun­non, jos on siitä eri mieltä.

Itäkeskuk­sen Puhok­sen, VR:n konepa­ja-alueen ja Tukku­torin kehit­tämi­nen (Tuo­mas Ranta­nen, vihr) Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 22.8.2017”

Helsingin kasvu ja talous

Noin kuukau­den kulut­tua Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to käsit­telee kaupun­gin strate­giaa. Ajat­telin kir­joit­taa puheen­vuoroni asi­as­ta jo nyt.

On varaudut­ta­va nopeut­ta­maan asun­to­tuotan­toa olen­nais­es­ti enemmän

Kun ammat­tiluen­noi­jana kier­rän eri­laisia sem­i­naare­ja, saan kor­vat punaise­na kuun­nel­la puheen­voro­ja, joiden mukaan Helsin­ki kaavoit­taa maa­ta asun­to­tuotan­toon aivan liian hitaasti. Olen aivan samaa mieltä. Helsin­gin pitäisi nopeut­taa asun­to­tuotan­toa huo­mat­tavasti kahdes­ta syystä:

1. Kaupungis­tu­mi­nen on kiihtymässä. Halukkai­ta muut­ta­jia työn ja kaupunki­maisen elämän perässä Helsin­gin seudulle olisi paljon enem­män. Koko seudul­la on raken­net­ta­va selvästi enem­män. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kasvu ja talous”

Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?

Otta­mat­ta sen enem­pää kan­taa kesämökin val­tauk­seen Villingis­sä halu­an kiin­nit­tää huomio­ta siihen, mik­si tuo tila on tyhjil­lään ja rapistumassa.

Talo oli vuokrat­tuna par­ti­o­laisille. Sit­ten kaupun­ki halusi korot­taa vuokraa 900 euroon kuus­sa. Par­ti­o­laisil­la ei ollut varaa sitä mak­saa ja he läh­tivät. Sen jäl­keen talo on ollut tyhjil­lään kahdek­san vuot­ta tuot­ta­mat­ta euroakaan ja on tuona aikana päässyt rapis­tu­maan läh­es käyt­tökelvot­tomak­si. Jat­ka lukemista “Miten huvi­la voi olla tyhjil­lään kahdek­san vuotta?”