Listalla on lähinnä vastauksia valtuustoaloitteisiin ja ponsiin. Tärkein asia kuitenkin on listan ulkopuolella, jossa jatketaan pöydällä olevan taloussuunnitelman esittelyä. Käsittelen nämä asiat vähän valikoiden.
Lapinlahden sairaalan tuleva käyttö (Suzan Ikävalko, vihr)
Virasto ilmoittaa vastauksessaan, että tarkoitus on myydä sairaala, jotta sille saataisiin ostaja, jolla on rahkeet pitää arvokas rakennus kunnossa. Tämä tietää kyllä kenkää sairaalan nykyisille, hyvin vaihtoehtoisille käyttäjille, koska ei näillä ole varaa ottaa rakennusta vastuulleen. Jään mielenkiinnolla odottamaan muun lautakunnan mietteitä. Lopullisestihan tämä menee valtuustoon, joka voi palauttaa lausunnon, jos on siitä eri mieltä.
Itäkeskuksen Puhoksen, VR:n konepaja-alueen ja Tukkutorin kehittäminen (Tuomas Rantanen, vihr)
Tuomas esittää Puhokseen etnisesti profiloitunutta Basaaria, mitä virastokin pitää kannatettavana. Puhoksen omistajarakenne on toivoton, 25 omistajaa. Se pitäisi saada yhdelle omistajalle, joka viraston mielestä ei kuitenkaan olisi kaupunki, koska kaupungilla ei ole asiaan liittyvää osaamista.
Virasto ei myöskään lämpene ajatukselle hankkia VR:n konepajan kiinteistöjä kaupungin käyttöön, vaikka pitääkin Rantasen esittämiä toimintoja kannatettavina.
Tukkutoria kaupunki haluaa kehittää tukkutorina.
Yrjö Hakasen lukuisat aloitteet
Totean näistä vain mielenkiintoisen tiedon. Kaupungilla on asukas- ja kulttuurikäyttöön soveltuvia tiloja yli 1 400. (!)
Aino Acktèn huvilan korjaus
Laajasalossa sijaitseva huvi sai siipeensä, kun sitä pidettiin lämpinä talvellakin, mihin se ei ole tarkoitettu. Koska huvila on tarkoitus myydä, on järkevämpää, että uusi omistaja remontoi sen mieleisekseen.
Tuota Lapinlahden aluetta täytyisi sitoa paremmin muuhun kaupunkiin. Tässä tulee toki iso muutos jos/kun länsiväylä bulevardisoidaan, mutta muutenkin tuota hienoa potentiaalia voisi valjastaa. Nythän mahdollisia ostajia saattaa karkoittaa se tosiasia, että Lapinlahti on kaukana kaikkialta ja sinne on suhteellisesti vaikea päästä.
Konepaja-alue on hieno ja tärkeä, samoin kuin Teurastamon alue. Kaupungin ei ole syytä mielestäni löysäillä näiden kanssa. Kyllä kaupungin tehtäviin täytyy kuulua myös viihtyvyyden ja eläväisyyden vaaliminen. Tukkutorillahan nämä eri toiminnot toimivat aika kivasti limittäin tällä hetkellä.
Puhos pitäisi saada purettua ja tilalle asuntoja. Bazaari on kyllä sinänsä hyvä ajatus, mutta ei nyt eikä siihen (eikä suljettuna enklaavina, jossa olisi Lähi-Idän säännöt ja hunnuttamattomia naisia katsottaisiin kieroon).
Itis on jo olemassa ja Myllypurossa on uusi ostoskeskus. Kontula ja Columbus ovat parin minuutin metromatkan päässä. Rakennettakoon bazaari mieluummin vaikka kauemmas itään kun Östersundom vihdoin alkaa valmistua. Mellunmäkeen tai siitä vielä yhtä pysäkkiä kauemmas.
Lapinlahti on hieno merellinen puistoalue melkein Helsingin sydämessä. Lapinlahdesta alkava merenrantaa seuraileva vihervyöhyke jatkuu vastapäisen hautausmaan reunaa pitkin edelleen Hietaniemen uimarannan ja Taivallahden suuntaan.
Tällaista puistoa ja yhtenäistä rantamaisemaa hienoine rakennuksineen ei pidä myydä grydereille asunnoiksi tai hotelleiksi, vaan vanha sairaalarakennus pitäisi kunnostaa kaupunkilaisten käyttöön. Siihen pitää Helsingillä olla varaa.
Asunnoiksi kun myydään niin kaupunkilaisten käyttöön kyllä tulee.
Lapinlahtea ei vissiin millään saa pysymyään nykymuodossaan. Jos se jää ”kulttuurille”, niin siellä alkaa nyhjäämään inhottavaa niittinaama huumejengiä ja kaikki paikat liataan ja sotketaan niinmaar perusteellisesti. Jos taas siellä olisi joku yksityinen biznes, niin se vetää aidan ja laajentaa parkkipaikkoja maksavien asiakkaiden vuoksi.
Paras olisi kyllä omistusasunnot maksukykyisille ja omillaan toimeentuleville, mutta ilman autopaikkaoikeutta. Silloin siellä olisi kaupungin puistoon parhaiten soveltuvaa jengiä.
Tommosia hahmoja löytyy kyllä heti tarpeeksi. Itsekin muuttaisin ainaskin merenpuolelle. Mullon miltsi omaisuutta ja polkupyörä muttei autokorttia.
Onko kaupungin tehtävä tukea kulttuuria 1400 eri tilalla? Neljätoista voisin vielä niellä kakistellen.
Ollaanko siis kehittämässä kaupunkia vai halutaanko asua 50-luvun maalaismaisemassa? Nimimerkki voisi ihan yhtä hyvin olla NIMBY.
Rahoitusvaihtoehtoja tulisi toki tutkia. Grynderirakentaminen ei tuota asukkaiden kannalta hyvää tulosta. Tiiviimpi kaaava ja pienemmät tontit tuovat mahdollisuuksia myös muille rahoitusmuodoille kuin gryndaus.
Kait jo yksistään kirjastoja on enemmän kuin 14?
Mutta kieltämättä 1400 kuulostaa paljolta. Vaikea kuvitella, että tuollaisen seinämäärän omistaminen on edes hääviä kulttuurin tukemista.
Suurin osa tuosta määrästä on päiväkotien ja koulujen erilaisia tiloja, jotka on määritelty ”yhteiskäyttöisiksi” (esimerkiksi kaikki liikuntatilat). Eli sen sijaan että kaupunki omaistaisi valtavan määrän erityisesti kulttuuritiloiksi hankittuja tiloja, kaupunki omistaa valtavan määrän opetustiloja, joita pyritään käyttämään myös iltaisin.
Jos joku kaipaa lautakunnan esityslistoja ja pöytäkirjoja, niin ne löytyvät tämän linkin takaa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-poytakirjat
Tuo selittäisi asiaa. Koulutilojen käyttö on fiksumpaa, kustannustehokkaampaa kuin tilojen rakentaminen vain kulttuurille. Määrä on joka tapauksessa niin suuri, että siitä olisi hyvä saada julkisuuteen tarkempaakin tietoa. Onko mukana tiloja, joista voidaan luopua.
”Kalle: Onko kaupungin tehtävä tukea kulttuuria 1400 eri tilalla? Neljätoista voisin vielä niellä kakistellen.”
Hei, haloo – miten nää keskustelut voi olla tällä tasolla? Muuten kohtuullisen mielekkäällä foorumilla!
Yks sanoo yhtä ja seuraavat ihmettelee edellisten sanomisia!
Eipä ole mieltä ylentävää lukea juttuja jossa käytetään ”sinne päin olevia tietoja”?
Eikö moderaattori voisi asettaa kirjoittajalle ”pakollisen kysymyksen” mistä olet tietosi löytänyt? Ja vasta sitten julkistaisi sen täydennysten kera?
Tuossahan oli lähde, virkamiehen valmistelema vastaus esitykseen, jossa esitettiin jonkin tilan muuttamista jälleen kulttuuritilaksi. Näillä ”hyvää tarkoittavien” esitysten tehtailijoilla ei ole mitään käsitystä 1:10:100 periaatteesta.
Itse asiassa tuo vastaus, jossa maininta 1400 tilasta esiintyy (kohta 7 esityslistalla), liittyy aloitteeseen jossa halutaan edistää olemassa olevien tilojen käyttöä yhdistysten yms. toimesta muun muassa varausmenettelyjä kehittämällä.
Siinä ei nähdäkseni esitetä minkään tilan käyttötarkoituksen muutosta tai uusien tilojen hankintaa.
Voisit siellä kaupungisuunnittelussa ottaa esille tämän dorkuuden:
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005339499.html
Miksi ihmeessä terroristit suunnittelisivat iskuja näihin ”suojattuihin” paikkoihin, kun käytössä on runsaasti muita alueita? Ja tätä oikeasti olematonta ”suojausta” vielä mainostetaan mediassa. Kuinka tyhminä kaupunkisuunittelijat pitävät teroja ja kuinka tyhmiä he itse ovat?
No jos tuonne keskitetään se joidenkin haluama monikulttuurinen pöhinä ja vieraat kielet (joita varten ei jostain syystä voi itse ulkomaille mennä vaan Suomi pitää sellaiseksi muuttaa) ja vapautetaan muu kaupunki (ja maa) tästä kulttuurien pakkotuonnista, ajatus on kannatettava.
Kun ei nähdä sitä oikeasti toimivaa ratkaisua: kävelykeskusta, jossa autolla ei voi edes liikkua kuin tarkasti rajatuilla kaduilla.