Talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus 2018–20
Hyväksyttiin yksimielisesti muutoksitta lisäponnella, että uuden valtuustostrategian mahdollisesti aiheuttamat muutostarpeet analysoidaan toimialalla ja ne on mahdollista huomioida kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston talousarvioin yhteydessä.
Östersundomin yhteinen osayleiskaava
Tähän lisättiin huomautus, että kysymys siitä, toteutetaanko metro pinta- vai tunnelimetrona ratkaistaan myöhemmin. TYämä siksi, että Jaope Lowen pelkäsi, että kun kustannuslaskelma perustuu pintametroon, se voisi ennakoida päätöstä.
Tämä hanke on liki miljardin alijäämäinen – siis maanluovutustulot eivät kata investointeja. Erässä toisessa yhteydessä esitin, että tässä yhteydessä pitäisi tarkastella myös Sipoo Sibbesborgin kaavaa. Sen 70 000 asukasta voisivat tuoda lisäkannattavuutta metroinvestoinnille. Tähän vastattiin, että Sibbesborgin asukkaat eivät mahdu metroon, kun Espooseen tehtiin niin pyhyet asemat. Arggh!
Länsi-Käpylän puutaloalueen suojelukaava
Pöydälle. Suojeluperiaate on mielestäni vedetty niin tiukaksi, että se alkaa olla elämälle vierasta. Toisin kuin Kumpulassa, täällä halutan määrfätä ei ainoastaan talojen julkisivuista, vaan myös siitä, kuinka monta asuntoa talon sisällä on. Se on asia, joka omakotitaloissa on elänyt aina tilanteen mukaan. En ole seuraavassa kokouksessa, mutta olisin valmis vapaamielisempään kaavaan.
Lausunto Suzan Ikävalkon valtuustoaloitteesta Lapinlahden sairaala-alueen toiminnan kehittämisestä
Hyväksyttiin kaksi lisäystä
Yksimielisesti hyväksyttiin, että on tarkoituksenmukaista tarjota nykyisille vuokralaisille pidempiä vuokrasopimuksia, jotta talo ei jäisi tyhjilleen ennen joskus tulevaisuudessa häämöttävää peruskorjausta.
Äänestyksen jälkeen (kokoomus vastaan muut) hyväksyttiin Tuomas Rantasen ehdotus tutkia nollavaihtoehtoa, jossa talo remontoitaisiin vain kevyesti niin, että sitä voitaisiin tarjota osapuilleen nykyisenlaiseen toimintaan.
Lausunto Tuomas Rantasen aloiitteesta Puhoksen, Vallilabn konepaja-alueen ja Tukkutorin kehittämisestä
Hyväksyttiin äänin 5–7 (kok + Anni Sinnemäki – muut, perussuomalaisten tuoli oli tyhjä)
”Lautakunta kehottaa samalla toimialaa tutkimaan mahdollisuutta laatia Puhoksen nykyisen omistajatahon kanssa yhteistyösopimus ja uusi maanvuokrasopimus siten, että ostoskeskuksen säästettävän vanhan osan konseptointi ja kunnostaminen sidotaan jollakin tavoin ostoskeskuksen yhteyteen kaavoitettevan asumiseen tarkoitetun lisärakennusoikeuden luovutukseen.
Minun on myönnettävä, että töppäsin tässä äänestyksessä. Tarkoituksenani oli jättää tämä Annin ratkaistavaksi (jotain ikävää hänenkin on tehtävä palkkansa eteen 🙂 ) mutta jotenkin laskin väärin. En ole lainkaan varma, että kannattaa jatkaa tällä tämä HIFK-mallilla, jossa mitä milloinkin edistetään piilosubventiolla antamalla edullista asuntorakentamisoikeutta.
= = =
Pari huomiota lautakunnan ensimmäisistä kokouksista.
Aika paljon lautakunta käyttää aikaa ja energiaa ponsitteluun, siihen, että päätöksiä kuorrutetaan erilaisilla lausumilla, joiden sisältö on aivan itsestään selvä.
Toiseksi lautakunnassa on neljä vihreää ja kaksi vasemmistoliittolaista eli yhteensä 6/13. Kun Vasemmistoliitossa on hyvin pätevä Silvia Modig, tällä voi olla suurikin merkitys.
“Toiseksi lautakunnassa on neljä vihreää ja kaksi vasemmistoliittolaista eli yhteensä 6/13. Kun Vasemmistoliitossa on hyvin pätevä Silvia Modig, tällä voi olla suurikin merkitys.”
Miten noin muuten arvioisit lautakunnan koostumusta itse esillä pitämiesi arvojen kannalta? Ilmeisesti ainakin pysäköintinormien löyhentämiselle on poliittista kannatusta.
Metro stersundomiin on alusta alkaen ollut virheratkaisu. Sopiva väline noille etäisyyksille olisi ollut paikallisjuna, eikä tiheämmin pysähtelevä ja hitaamman keskinopeuden metro. Pääradan avrressa on taajamia pidempienkin matkojen päässä Helsingistä, joista ihmiset pystyvät kuitenkin pendelöimään töihin kohtuullisessa ajassa. Metrolla Östersundomista matka-ajat muodostuu liian pitkiksi. Junan pariksi olisi sitten voitu rakentaa pikaratikkalinjoja Itikseen ja Kehä III suuntaan palvelemaan lyhyempiä matkoja. Mutta homma ryssittiin ihan kättelyssä, kun “On Sovittu” ilmoitti jo ennen poliittista käsittelyä Hesarin sivuilla, että metro on valittu. Nyt olisi viisainta haudata koko Östersundom-hanke ja palata asiaan muutaman vuosikymmenen päästä, kun kaupunkia on tiivistetty ja bulevardit on rakennettu.
Onko Porvoon lähijunaradasta tehty koskaan kannattavuuslaskelmia? Tuolla harrasteryhmissä tätä on pohdittu, mutta asia tyssää tuohon laskelmaan kun sitä on jo aika paha harrastelijavoimilla tehdä. Kuten yllä, tämä tuntuisi näin maallikosta kustannustehokkaammalta tavalta hoitaa myös Östersundomin liikenne kuin metro.
Tämä Sipoon klautta Porvooseen kulkeva ratavaraus on poistettu maakuntakaavasta eikä sitä aukkoa sen vuoksi enää ole. Helsinki kaavoitti sen päälle juuri asumista toukokuun valtuustokokouksessa.
Teillä on tulossa pöydälle nopeusrajoitusten muuttaminen Helsingissä. Muuten täysjärkiseen ehdotukseen on kuitenkin leivottu sisään ehdotus, että nykyisten 30 km/h ‑alueilla (Katajanokka, Jätkäsaari) osa teistä muutettaisiin 40 km/h teiksi. Molemmat alueet ovat tiiviisti asuttuja.
Pidättekö huolen, ettei Katajanokkaa ja Jätkäsaarta muuteta kiihdytyskaistoiksi.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/nopeusrajoitusten-laskemista-suunnitellaan?pd=v
Katajanokalla ei suunnitella muutoksia. Näköjään siellä on yksi 40 km/h katu nytkin ja se pysyy ennallaan. Jätkäsaaressa sataman ulosmenoteillä nopeus nostettaisiin 40 km/h, mitä minunkin on vähän vaikea ymmärtää.