Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen

30 vastausta artikkeliin “Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen”

1. > Suurin osa työ­suhteista menee työpaikan
   > vai­h­ta­jille. Kansan­talous voit­taa, kun joku siirtyy
   > ural­laan eteen­päin. Aiem­pi, vähem­män vaativa
   > työ jää muiden tavoiteltavaksi.

   Työn­väl­i­tys kohden­taa resurssin­sa parhait­en palvele­mal­la ensisi­jais­es­ti hyvin osaavia työ­paikan­vai­h­ta­jia. — Ja huonoiten sil­loin, kun esisi­ja annetaan pitkäaikaistyöttömille.

   Vastaa

2. Kan­nat­taa tutus­tua laa­jem­min noi­hin työe­htosopimuk­si­in. On monia ns. uudem­man pol­ven työe­htosopimuk­sia jot­ka ovat hyvin avoimia ja joustavia.

   Yleen­sä ongel­mana työ­markki­napöy­dässä on työ­nan­ta­jat. Heiltä puut­tuu aika usein aito tah­to kehit­tää työe­htosopimuk­sia ja las­ke­taan lähin­nä asioiden kus­tan­nus­vaiku­tuk­sia. Toiv­ot­tavasti tämä asia muut­tuu lähi­aikoina. Yllät­täen Alko onnis­tui tässä ja sai muutet­tua työe­htosopimuk­sen melko nykyaikaiseksi.

   Vastaa

3. Linke­dInin yksi todel­la hyödylli­nen omi­naisu­us on suosi­tuk­set, joi­ta voi pomon lisäk­si hakea/saada työkavereil­ta ja asi­akkail­takin. Työn­tek­i­jä ei ole enää riip­pu­vainen pomostaan. Toki hyvän pomon kohdal­la tämä ei ole ongel­ma, mut­ta kun niitä huono­jakin on.

   Vastaa

4. Ehkä hom­man voisi hoitaa siten, että työ­nan­ta­ja olisi velvolli­nen kir­joit­ta­maan todis­tuk­sen työn­tek­i­jälle jos­sa voi olla main­in­ta siitä, miten hän on työstään suoriutunut. 

   Ker­ras­saan mullis­ta­va idea.

   Vastaa

   1. Miten remont­tireiskan asi­akkaat kir­joit­ta­vat työ­todis­tuk­sia tälle, muodollisest5i yrittäjälle?

      Vastaa

5. Työtä välit­tävien alus­to­jen pääideoihin kuu­luu, että asi­akkaat voivat pisteyt­tää työntekijöitä/yrittäjiä (Uber on var­maan tun­ne­tu­in esimerkkin Suomessa). 

   Peri­aat­teessa alus­tan taakse ei tarvi­ta fir­maa mut­ta käytän­nössä luul­tavasti tarvi­taan, kos­ka fir­mal­la on kova tarve luo­da luotet­ta­va palvelu — ja rahaa tehdä se. 

   Kun työntekijä/yrittäjä lopet­taa alus­tan käytön, hänen suosi­tus­pis­teen­sä hai­h­tu­vat ilmaan. Se on tietysti sääli, jos pis­teet oli­vat hyvät. Sik­si on vuosikaudet ode­tel­tu palvelua, johon luotet­tavu­us­pis­teen­sä saisi tal­len­net­tua kuin pankkiin. 

   Sil­loin myös luotet­tavu­us­pis­teet eBayn tapaisil­ta alus­toil­ta voisi tal­len­taa omak­si luotettavuuspääomakseen.

   Ainakaan pari vuot­ta sit­ten, kun viimek­si tsekkasin, en sel­l­aista löytänyt. Onko­han moista jo tekeil­lä jos­sain? Vai liekö idean toteut­ta­mi­nen liian han­kalaa syys­tä tai tois­es­ta, esimerkik­si luotet­tavu­u­den tsekkaamisen osalta?

   Jos joku kali­for­nialainen tuol­laisen tekee, siihen voisi teo­ri­as­sa yhdis­tää myös työ­nan­ta­jien ja työ­tove­r­ien pistey­tyk­siä. Käytän­nössä ongel­mat voisi­vat olla liian suuria.

   Vastaa

6. Mitä kauem­min talouskasvu jatkuu, sitä “per­in­teisem­mäk­si” työ­markki­nat muut­tuvat. Vien­ti­te­ol­lisu­us on edelleenkin Suomen veturi ja hyvin suuri osa Suomen ohjelmis­to­te­ol­lisu­u­den kasvus­ta syn­tyy vien­ti­te­ol­lisu­u­den hankkeista.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Miten remont­tireiskan asi­akkaat kir­joit­ta­vat työ­todis­tuk­sia tälle, muodollisest5i yrittäjälle? 

   Työ­nan­ta­ja ylläpitää lis­taa asi­akas­ref­er­ens­seistä ja voi pyytää asi­akas­ta kir­joit­ta­maan arvion. Nämä ref­er­enssit voi lait­taa net­ti­in ja siel­lä voi olla jopa val­oku­via työnäytteenä.

   Työn­tek­i­jä saa pyytää työ­todis­tuk­sen ilman arvioin­tia, sama pitäisi sal­lia remont­tireiskalle. Ongelmia varten pitäisi luo­da small-claims court systeemi. 

   Liian tarkas­ta sub­jek­ti­ivis­es­ta pistey­tys­palvelus­ta tulee ongelmia. Pistey­tyk­selle muo­dos­tuu rahalli­nen arvo ja siitä tulee tin­kimisen väline eikä laadun mit­tari. Raha­nar­voinen asia pitäisi voi­da riitaut­taa jos ei halu­ta jät­tää osa­puo­lia somen armoille. 

   Black Mir­ror, 3. kausi, 1. jak­so nimeltä “Nose­dive” ker­too pisteyt­tämisen ongelmista.

   Vastaa

8. Väit­täisin, että nimeno­maan asiantun­ti­jatyöhön täl­lainen arvioin­tisys­tee­mi ei sovi. Varsinkin tuol­lainen Airbnb, Tri­pad­vi­sor, tai Uber “viisi tähteä” ‑arvion­ti pakot­taa runt­taa­maan paljon kon­tek­stisidon­naista ja vaikeasti kvan­tifioitavaa tietoa yhteis­mi­tallisi­in suureisiin. 

   Jos­sain Uberis­sa tai Airbnb:ssä, jos­sa palvelu on hyvin yksinker­tainen (“vie min­ut paikas­ta A paikkaan B nopeasti ja tur­val­lis­es­ti” / “anna kivan­näköi­nen kämp­pä hyväl­lä alueel­la”), täl­lainen reit­taussys­tee­mi vielä toimii, mut­ta monis­sa muis­sa töis­sä kysymys siitä, että “mil­lainen” työn­tek­i­jä joku henkilö on ei ole mikään yhdestä viiteen tähteä kysymys. Siihen sisäl­tyy aika paljon ei niin hel­posti kvan­tifioitavaa tietoa henkilön täs­mäl­lisyy­destä, vas­tu­un­tun­toisu­ud­es­ta, luotet­tavu­ud­es­ta, yhteistyökyvykkyy­destä jne. Miten ver­tail­la keskenään tehokas­ta mut­ta anti­sosi­aal­ista urao­hjus­ta (4.5 tähteä) ja erit­täin pidet­tyä mut­ta ei niin kun­ni­an­hi­moista kol­le­gaa (4.6 tähteä)? Ja tämö tieto on vielä täysin kon­tek­stisidon­naista: kon­ser­vati­ivises­sa fir­mas­sa “häirikkö ja veneenkeikut­ta­ja” (2 tähteä) on inno­vati­ivi­nen ajat­teli­ja (5 tähteä). Uberis­sa myös ajo­jen volyy­mi on sitä luokkaa, että alkaa keskiar­vo ker­toakin jotain. Mut­ta miten nor­maaleis­sa työ­suhteis­sa? Esimerkik­si joku tyyp­pi, jol­la on vain 5 työ­suhdet­ta takana ja viimeisin sat­tuu ole­maan yhden täh­den arvioin­ti, kos­ka erit­täin huono match pomon / duunin kanssa? Yksi huono arvioin­ti ja vahinko maineelle voi olla tuhoisaa.

   Ja ennen kuin joku protestoi, että “voihan Tri­pad­vi­soris­sa ja Airbnb:ssä myös kir­joit­taa pidem­mät arviot” niin näistä plat­formeista tehdyt tutkimuk­set osoit­taa, että ne “tähdet” ovat kaik­ki kaikessa. Eli jos et ole hotel­li­na tietyn täh­timäärän yli, niin et pääse edes kulut­ta­jien hark­in­ta­joukkoon. Sen takia hotel­lit soit­tel­e­vatkin kulut­ta­jille perään, että voisitko please muut­taa neljä tähteäsi viiteen tähteen. 

   Hyvä ja varoit­ta­va case-esimerk­ki löy­tyy akatemi­as­ta (asiantun­ti­jatyötä jos mikä), jos­sa proffien kvan­tifioitu arvioin­ti (joko yliopis­ton sisäl­lä tai julkises­ti, Rate­MyPro­fes­sor) on ollut jo pidem­män aikaa voimal­la. Akate­mis­sa on heräämässä vah­va kon­sen­sus siitä, että täl­laiset mit­tar­it ovat absur­din huono­ja mittare­i­ta ja jopa vahin­gol­lisia työn­te­olle. Ne luo­vat aivan vääriä insen­ti­ive­jä (eli, kan­nat­taa opti­moi­da opetuk­sen ARVIOINTIA, ei itse ope­tus­ta), laske­vat moti­vaa­tio­ta, johta­vat opiske­li­joi­ta harhaan. Tuskin on vaikea arva­ta, että pian työn­tek­i­jät oppi­si­vat “pelaa­maan” Työn­tek­i­jäAd­vi­sor-numeroitaan, sen sijaan että keskit­ty­i­sivät työhön­sä. Prof­fathan tekee tätä jo tääl­lä ihan ruti­in­isti: helpom­pia tent­te­jä, hauskem­paa mut­ta pin­nal­lisem­paa ope­tus­ta, opiske­li­joiden lahjon­taa arvioin­ti­aikoina jne.

   Tässä muu­ta­ma link­ki nimeno­maan tuos­ta pro­fes­sorien arvioin­nista ja sen ongelmista:

   https://www.insidehighered.com/news/2016/09/21/new-study-could-be-another-nail-coffin-validity-student-evaluations-teaching

   http://www.slate.com/articles/life/education/2014/04/student_evaluations_of_college_professors_are_biased_and_worthless.html

   http://www.nytimes.com/2010/03/14/magazine/14FOB-medium‑t.html?mcubz=0

   http://www.chronicle.com/article/The-Art-of-the-Bogus-Rating/46887

   Vastaa

9. Hen­ri Wei­jo: Hyvä ja varoit­ta­va case-esimerk­ki löy­tyy akatemiasta… 

   Mieleen nousee pari täl­lä foo­ru­mil­la aikaisem­min esitet­tyä kirjoitusta.

   Nim­imerk­ki Tiedemies:

   Tiedemies:

   yliopis­to-opet­ta­ja: Olen opet­ta­jana yliopis­tossa ja tiedän opiske­li­joil­ta saa­mani palaut­teen perus­teel­la, että olen hyvä työssäni.

   Ahaa, siis opiske­li­japalaut­teesi on keskimääräistä negati­ivisem­paa? Paris­sakin tutkimuk­ses­sa on nimit­täin havait­tu, että opiske­li­jan oppimis­tu­lok­sil­la ja opet­ta­jan saa­mal­la palaut­teel­la on negati­ivi­nen kor­re­laa­tio, tässä nyt vaik­ka yksi. Lukekaa ajatuksella.

   Annetaan tämän tosi­asian het­ken aikaa dif­fu­soitua ajat­telu­umme. Toki voi olla ettette usko min­ua, kos­ka ei ole nyt ei ollut antaa kuin yksi viite.
   …
   En halua ko. yliopis­to-opet­ta­jaa tietenkään henkilöko­htais­es­ti haukkua; kor­re­laa­tio on vähäi­nen, mut­ta se tode­lakin on negati­ivi­nen. Osa hyvistä opet­ta­jista saa hyviä arvostelu­ja kos­ka on oikeasti hyviä. Ongel­mana on se, että opiske­li­jat eivät ero­ta toi­sis­taan hyvää opet­ta­jaa ja mukavaa, hauskaa, ren­toa, avu­lias­ta, jne opet­ta­jaa. Nämä eivät ole riip­pu­vaisia toi­sis­taan ja huono opet­ta­ja voi kom­pen­soi­da huo­nout­taan arviois­sa ole­mal­la eri­tyisen haus­ka, ren­to, jne jne, ja tämä ajan oloon syn­nyt­tää hienoisen negati­ivisen korrelaation.

   Tämä on kuitenkin ongel­ma sil­loin, jos alamme akti­ivis­es­ti *mak­saa* ihmisille siitä, että parem­man opet­tamisen sijaan nämä keskit­tyvät ole­maan mukavia jne. 

   Ynnä nim­imerk­ki Tomp­pa (myös tääl­lä):

   …lukukausi­mak­sut luo­vat huonon kult­tuurin yliopistoon
   …opiske­li­ja on kulut­ta­ja, joka tun­tee ole­vansa oikeutet­tu läpäisemään kurssit. Tämä las­kee tasoa kun henkilökun­nalle asete­taan ylhäältäpäin painet­ta, että he ovat vas­tu­us­sa jos opiske­li­jat epäonnistuvat 

   Vastaa

10. N/A: Pistey­tyk­selle muo­dos­tuu rahalli­nen arvo ja siitä tulee tin­kimisen väline eikä laadun mit­tari. Raha­nar­voinen asia pitäisi voi­da riitaut­taa jos ei halu­ta jät­tää osa­puo­lia somen armoille. 

    Tot­ta.

    eBay poisti myyjiltä mah­dol­lisu­u­den antaa negati­ivista reit­taus­ta asi­akkaille, kos­ka negati­ivisen arvosanan saanut myyjä antoi sel­l­aisen ruti­ini­no­mais­es­ti kos­tona negati­ivisen ostajalle.

    Ei kun­nol­lista net­tip­istey­tysjär­jestelmä ole ihan niin help­poa jär­jestää kuin voisi kuvitel­la, etenkään se ei onnis­tu mon­imutkaisten tuot­tei­den kohtal­la (kuten työntekijä).

    Vastaa

11. Uusis­sa alus­tat­alouden sovel­lu­tuk­sis­sa kuten vaikka­pa Uberis­sa ja Airbnb:ssä asi­akkaat voivat arvioi­da tek­i­jöitä ja tek­i­jät asi­akkai­ta. Tämä paran­taa markki­noiden toim­intaa olennaisesti.

    Pitää huo­ma­ta se pieni ero, että Uberis­sä ja Airbnb:ssä markki­noiden toimivu­u­den määrit­tymi­nen ei ole niinkään real­isti­nen arvostelu kuin ostopäätök­sen helpot­ta­mi­nen ja transak­tioiden määrä. Tästä on ole­mas­sa tutkimuk­si­akin, jos­sa tuot­teen arvostelu ja niiden aset­ta­mi­nen (mil­laiseen tahansa) lisää ihmis­ten toden­näköisyyt­tä tehdä edes jonkin­lainen päätös. Ama­zon antaa käyt­täjien arvostel­la tuot­tei­ta — ei sik­si että se pyrk­isi siihen että ihmiset osta­vat hyviä tuot­tei­ta, vaan sik­si että se lisää myyn­tiä. Ama­zo­nia ei hait­taa, jos käyt­täjä ostaa itselleen huonon kir­jan, kos­ka sen jäl­keen hän ehkä tekee vielä toisen ostok­sen eli ostaa sen parem­man. Ama­zo­nia ei myöskään hait­taa se, jos joku kir­ja saa huonon arvostelun ja sitä ei sen vuok­si oste­ta, kos­ka kir­joista voidaan tehdä kopioita.

    Voisi ehkä ajatel­la että tämä olisi hyvä myös työ­markki­noil­la. Meil­lä toki on yksi työ­paik­ka, jos­sa käytetään täm­möistä arl­go­rit­mia ja se on Eduskun­ta, jos­sa valin­nas­sa nou­date­taan täysin sitä mitä ulkop­uoliset arvioi­jat sanovat. Siinäkin äänestämistä on tarkoin rajat­tu, mut­ta ei se silti tuo­ta kovin hyviä tulok­sia. Eduskun­ta ei ole mikään läpileikkaus Suomen kansalais­ten parhaim­mis­tos­ta. Jokainen voisi mielessään kuvitel­la miltä eduskun­ta näyt­täisi, jos edus­ta­jat arvioitaisi­in samoil­la kri­teereil­lä kuin muidenkin alo­jen johtajat.

    Ongel­ma on henkilöko­htainen bias, jon­ka takia esim. äänestämistä vaaleis­sa on rajoitet­tu yhteen ääneen per henkilö. Jos jol­lain olisi vaikka­pa mah­dol­lisu­us antaa posi­ti­ivi­nen arvostelu oma­lle lapselleen jät­täisikö henkilö tämän mah­dol­lisu­u­den käyttämättä? 

    Mikäli täm­möi­nen jär­jestelmä peruste­taan sen pitäisi perus­tua pelkästään fak­toi­hin siitä mitä on tehty tai mitä on opiskel­tu, eikä siihen mitä mieltä joku henkilö jostain asi­as­ta on. Toisin sanoen, työ­nan­ta­jan voisi esimerkik­si ilmoit­taa että henkilö on osal­lis­tunut työte­htävien X, Y ja Z suorit­tamiseen tai oppi­laitos voisi ilmoit­taa, että henkilö on suorit­tanut hyväksy­tysti kurssit A, B ja C tämä helpot­taisi pätevyy­den arvioin­tia. Tähän rin­nalle kun saadaan vielä tieto siitä mil­laisia työte­htäviä eri yri­tyk­sis­sä tehdään, niin ongel­ma on ainakin hyvin määritelty.

    Nykyaikainen tekoä­ly itse asi­as­sa pysty­isi hel­posti etsimään ihmisiä jot­ka parhait­en matchäävät sit­ten työ­nan­ta­jan hakue­htoin, vähän samoin kuin Google tai Ama­zon tekee kun se suosit­telee kir­jo­ja osta­jalle. Olen­naista tässä olisi se, ei ole toiv­ot­tavaa etukä­teen arvot­taa hak­i­joi­ta, kos­ka me emme voi mitenkään tietää mil­laista henkilöä tarkalleen ottaen johonkin paikkaan ollaan hake­mas­sa. Ja toisaal­ta emme halua, että osas­ta ihmi­sistä tulee niitä yhden täh­den kir­jo­ja joi­ta kukaan ei osta.

    Työvoima­toimis­ton sivuil­la on jo nyt työn­tek­i­jöille mielestäni aika hyvä haku­toim­into, joka on hyvä lähtöko­h­ta ja akti­ivi­nen hak­i­ja toden­näköis­es­ti löytää paljon hyviä työ­paikkae­hdo­tuk­sia itselleen. Ehkä isoin ongel­ma siinä on se, että pros­es­si on raskas ja for­maali viedä lop­pu­un, parem­paankin pystyttäisiin.

    Vastaa

12. Yksinyrit­tämi­nen on vain palkkatyön toinen muoto

    Kuitenkin yksinyrit­täjä kat­so­taan saman­laisek­si yri­tyk­sek­si kuin on esim Nokia.

    Mut­ta se on johtanut työe­hto­jen polkemiseen, yksinyrit­täjistä suuri osa on epäaito­ja yrit­täjiä niin, että tulo ei oikeu­ta esim yrittäjäeläkkeeseen

    Ja mikä kauhea itku on näil­lä itsen­sä työl­listäjil­lä, he kun ovat yhtä suo­jat­to­mia toimek­sianta­jaa kohtaan kuin 1800-luvun duunari.

    Val­tio ei koskaan suo­jele yksilöä vaan suurin instituutioita.Näin kävi pankkikri­i­sis­sä 1990-luvulla ,

    Vain ver­tais­ryh­mässä kyetään puo­lus­ta­maan etujaan

    Ja tuo yrit­täjän huono sosi­aal­i­tur­va on kyl­lä suurim­mak­si osak­si oma vika.Kun halu­taan kiertää sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja niin se sosi­aal­i­tur­vakin jää pieneksi

    Tavoite on edis­tää suurten yri­tys­ten val­taa ja vähen­tää työn­tek­i­jän ja pienyrit­täjän suo­jaa ja tehdä heistä orjia

    Vastaa

13. Ongel­ma on, että kun jous­to­ja vaa­di­taan niin jous­tot halu­taan määrätä yksipuolisesti.

    Se tuskin on se mihin pyritään, mut­ta kun työ­nan­ta­jan val­taa lisätään niin päädytään pakkojoustoihin.

    Vaik­ka Osmo väit­tää, että osa ihmi­sistä onko­r­vaa­mat­to­mia ja työ­nan­ta­ja suos­tuu mihin vain hei­dän kohdallaan.

    Mut­ta oike­as­sa elämässä joudu­taan pitämään yllä jatku­vu­us suunnitelmaa.Huippuihminenkin kun voi sairas­tua tai kuol­la ja sil­loin pitää olla tilanne hallinnas­sa, muuten yri­tys tuhoutuu.

    Kor­vaa­mat­to­mia ei ole

    Ja kun ihmi­nen voidaan aika kor­va­ta niin työ­nan­ta­ja menee siitä mis­tä aita on matal­in eli käyt­tää valtaansa.Silloin töitä ei tarvitse suun­nitel­la vaan voi elää kuin pellossa.

    Vastaa

14. Liian van­ha: Tavoite on edis­tää suurten yri­tys­ten val­taa ja vähen­tää työn­tek­i­jän ja pienyrit­täjän suo­jaa ja tehdä heistä orjia

    Eivät suuret yri­tyk­set ole oikeasti kiin­nos­tunei­ta yksinyrit­täjistä. Niiden han­skaamises­sa on aivan liikaa vaivaa. 

    Monel­la kv-pörssiyri­tyk­sel­läkin on erinäköisiä vaa­timus­lis­to­ja ali­hankki­joille, yleen­sä sel­l­aisia että mikroyri­tyk­set tipah­ta­vat pois pelistä. 

    Jos nyt miet­titään ihan kylmästi, niin mitä se vaatisi, jos mah­dol­lis­es­ti jopa kym­meniä tuhan­sia työn­tek­i­jöitä työl­listävä iso yri­tys päät­täisi, että nyt­pä ale­taan hyö­tymään merkit­tävästi yksinyrit­täjistä? Ihan jul­me­tun paperiso­dan­han se vaatisi. Jokaisen kanssa pitäisi allekir­joit­taa sopimukset,neuvotella hin­nat, tehdä salas­s­api­tosopimuk­set ja tämä vielä vuosittain.

    Jos tätä ver­rataan tilanteeseen, että resurssit han­kit­taisin vaikka­pa pari pykälää isom­mil­ta, edes 10 henkeä työl­listäviltä ali­hankki­joil­ta, niin ei se mak­sa vaivaa. Kyl­lähän hyvä ali­hankki­ja voi olla yksinyrit­täjäkin, mut­ta ei noi­ta suuria fir­mo­ja oikeasti *kiin­nos­ta* rak­en­taa ali­hank­in­taketju­ja yksinyrittäjistä. 

    Kehi­tys han­k­in­nois­sa on pikem­minkin kulkenut täysin päin­vas­taiseen suun­taan: isot fir­mat halu­a­vat ostaa entistä suurem­pia kokon­aisuuk­sia ja mon­imutkaisem­pia entistä har­valukuisem­mal­ta ali­hankki­ja­joukol­ta. Mon­es­sa tapauk­ses­sa tähän on vielä kohtu­ullisen hyvät liik­keen­jo­hdol­liset perustelut.

    Jos nyt vält­tämät­tä halu­aa “polkea työe­hto­ja” niin on vain paljon yksinker­taisem­paa ostaa palve­lut hal­pa­maista ja sil­lä selvä.

    Kor­vaa­mat­to­mia ei ole

    Juu, pait­si että sin­un näkökul­mas­sasi työ­nan­ta­jat ovat täysin kor­vaa­mat­to­mia. Logi­ikallasi työn­tek­i­jöil­lä ei ker­takaikkises­ti ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta mihinkään, kun hänelle on yksi jumalankaltainen työ­nan­ta­ja ilmestyk­sel­lä pal­jas­tanut itsen­sä, työn­tek­i­jä ei voi koskaan harki­ta mitään muu­ta…? Kai lähin­nä val­tio voi olla kor­vaam­a­ton työ­nan­ta­jana, jos on lokeroitunut tekemään jotain tiet­tyä hom­maa, jota on ain­oas­taan valtiolla.

    Vastaa

15. “Jokaisen kannal­ta on edullista, että pääsee työhön, joka sopii hänelle hyvin. Sik­si työn­tek­i­jän kannal­ta voisi olla hyvä, että rekry­toi­jat tietävät mah­dol­lisim­man paljon hei­dän vahvuuk­sis­taan ja jopa heikkouksistaan.”

    Tämä nyt ei ollut kovin onnis­tunut lausun­to. Eri töistä näet mak­se­taan eri suu­ruista palkkaa. Kenelle olisi edullista havai­ta, että hänelle sopii todel­la hyvin se työ, jos­ta mak­se­taan tosi huonosti?

    Vastaa

16. Suo­ma­lainen työ­markki­na­jär­jestelmä on ollut erään­lainen men­estys­ta­ri­na, vähän niin kuin hyvinvointivaltiokin. 

    Työ­markki­nathan ovat erään­laiset ahneu­den markki­nat, joil­la uhkailu­jen, vaa­timusten ja kom­pro­missien jäl­keen löy­de­tään hyv­in­voin­nin jakamises­sa erään­lainen kauhun tas­apaino. Se on raadol­lista peliä, mut­ta se on toimin­ut kohta­laisen hyvin.

    Maail­ma on kuitenkin muut­tunut ja sen seu­rauk­se­na myös työ­markki­na­jär­jestelmä on monin osin jäänyt ajas­taan jäl­keen. Siitä on tul­lut yhteiskun­nan kehi­tys­tä jar­rut­ta­va voima.

    Sik­si täl­laiset puheen­vuorot, jois­sa pohdi­taan miten jär­jestelmää voitaisi­in kehit­tää, ovat erit­täin tärkeitä. Nopei­ta muu­tok­sia on turha toivoa, sen ver­ran jäykäk­si jär­jestelmä on kangis­tunut, mut­ta josko työ­markki­noiden terävin kär­ki olisi hereil­lä? Ja eihän sitä tiedä, vaik­ka jotain liikah­taisi pahimpi­en änkyröi­denkin mielessä?

    Vastaa

17. “Jos nyt miet­titään ihan kylmästi, niin mitä se vaatisi, jos mah­dol­lis­es­ti jopa kym­meniä tuhan­sia työn­tek­i­jöitä työl­listävä iso yri­tys päät­täisi, että nyt­pä ale­taan hyö­tymään merkit­tävästi yksinyrittäjistä? ” 

    Minä kir­joitin tuos­sa pienyrit­täjistä ja sinäkin lain­a­sit sen.

    Pienyrit­täjä on vähän eri kuin yksinyrittäjä.

    Minä olen käyt­tänyt ali­hank­in­nois­sa pienyrittäjiä.Kun esim toim­inta-alue on tarpeek­si suuri niin toim­into­ja voi jakaa pienem­mik­si ja sil­loin pienem­pikin yri­tys voi hoitaa osuuden.

    Paikalla tehtävää on vaikeampi ostaa toiselta puolen maapalloa

    Ja ehto­ja voi pienelle yri­tyk­selle luetel­la ja siirtää riskiä ali­hankki­jalle, joka yrit­tää siirtää sitä työn­tek­i­jöille. Pienyrit­täjä on aika suojaton

    Vastaa

18. Suurten kokon­aisuuk­sien ulkois­t­a­mi­nen suurelle fir­malle tekee yhtiöstä riip­pu­vaisen ja isän­nästä tulee hel­posti renki

    Vastaa

19. Liian van­ha: Minä kir­joitin tuos­sa pienyrit­täjistä ja sinäkin lain­a­sit sen.

    Puhuit yksinyrit­täjistä, mainit­sit kir­joituk­ses­sasi yksinyrit­täjät kolmeen otteeseen. 

    Työl­listävän pienyri­tyk­sen pyörit­tämi­nen ei ole mikään “palkkatyön muo­to”, jota yksinyrit­tämi­nen voi jois­sain tilanteis­sa ollakin. Ja työl­listävä pienyrit­täjä on keskimäärin paljon vahvem­mas­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa kuin yksinyrittäjä.

    “Ja ehto­ja voi pienelle yri­tyk­selle luetella”

    No eipä sitä kukaan kiellä.

    Viisas yrit­tjä lukee ehdot läpi ja jät­tää tarvit­taes­sa myymät­tä. Olen itse vään­tänyt vuo­sisopimusten pilkun paikas­ta sekä iso­jen kv-kon­sernien ammat­tiosta­jien että keskisu­urten yri­tys­ten kanssa. Olen vään­tänyt sil­loin kun olen ollut yksinyrit­täjä ja myös sil­loin, kun palkol­lisia on ollut enemmän.

    Kyl­lä se on ihan aito neu­vot­te­lu­ti­lanne ja hyvin perustel­lut muu­tok­set sopimustek­stien ehtoi­hin on tähän men­nessä men­neet läpi, aivan eri­tyis­es­ti ne ovat men­neet kohtu­ut­to­muuk­sien kohdal­la. Joskus tun­tuu, että osta­jat taik­ka fir­man lakiosas­to vain kokeilee aivan tarkoituk­sel­la kepil­lä jäätä tai vai­h­toe­htois­es­ti eivät itse aina edes ymmär­rä, mitä ehdottavat.

    Ja joka ker­ta kun joku kv-fir­ma on halun­nut piden­tää mak­suaikaa vaikka­pa siihen kuukau­teen, niin me olemme toden­neet, “hyvä, kyl­lä tämä käy mut­ta vas­taavasti hin­taan tulee piden­netys­tä mak­sua­jas­ta seu­raa­van­lainen korotus…”

    Jos tar­jot­ta­va sopimus on huono, niin sil­loin kan­nat­taa tarkkaan harki­ta, myykö ollenkaan ja jos myy, miten nopeasti saa kor­vat­tua kyseisen asi­akkaan parem­mal­la. Ainakaan meil­lä ei ole mitään pakkoa myy­dä yhdellekään asi­akkaalle mitään. Tilanne voi tietenkin olla eri jos fir­ma on heikos­sa hapes­sa­ja lainan­ly­hen­nyk­set paina­vat päälle, mut­ta suurim­mal­la osal­la yri­tyk­sistä menee vähin­tään kohtu­ullis­es­ti eikä huonon kan­nat­tavu­u­den nip­in­napin nenä veden­pin­nan yläpuolel­la-fir­ma ei ole mikään nor­maali tapaus (kos­ka ne yleen­sä lopet­ta­vat ennem­min tai myöhemmin).

    Vastaa

20. Mie­lenki­in­toinen jut­tu Osmol­ta. Tar­tun kah­teen huomioon:

    Remont­ti­fir­mo­jen, par­turi-kam­paamoiden, siivous­fir­mo­jen ja muiden pienyrit­täjien osalta “puskara­dio” tun­tuu toimi­van ilman app­likaa­tioitakin. Jos tarvit­sen remont­timi­estä, soi­tan muu­tamille luot­tourakoit­si­joille, joiden tiedän suo­ri­u­tuneen aiem­min hyvin töistään. Suosit­te­len hyviä tek­i­jöitä myös lähipi­iris­säni. Joitakin remont­ti­fir­mo­jen reit­taus- ja kil­pailu­tus­palvelui­ta on yritet­ty, käsit­tääk­seni heikol­la men­estyk­sel­lä. Hyvil­lä urakoit­si­joil­la on kädet täyn­nä töitä: remont­ti­sivus­toil­la pyörivät adverse selec­tion­in seu­rauk­se­na ne urakoit­si­jat, joille ei töitä löydy.

    Työn­väl­i­tyk­sessä kaipaisi erikois­tu­mista. Van­ha “Klu­u­vin työkkäri” tun­net­ti­in eri­no­maise­na apuna aka­teemisille työt­tömille. Virkail­i­jat tun­si­vat yliopis­tok­oulutet­tu­jen työ­markki­nat ja osasi­vat ehdot­taa työt­tömik­si joutuneille mais­tereille hei­dän kannal­taan rel­e­vant­te­ja vai­h­toe­hto­ja. Erikois­tu­mis­es­ta siir­ryt­ti­in geneeriseen malli­in, jos­sa samal­ta luukul­ta tar­jo­taan apua kaikille. Merkono­mi-virkail­i­jal­la voi olla hyvin vähän ymmär­rystä vaikka­pa työt­tömäk­si joutuneen pros­es­sitekni­ikan DI:n rel­e­van­teista työl­listymis­poluista ja uusista, järke­vistä asi­akkaalle tar­jot­tavista mahdollisuuksista. 

    Kahvi­huoneessa ohjeis­tan kylp­pärire­mont­tia suun­nit­tel­e­vaa kol­le­gaa soit­ta­maan luot­to-remont­tireiskalleni ja kysymään aikaa. Ohjaisiko tekoä­ly tule­vaisu­udessa työt­tömän konetekni­ikan DI:n oikean luukun ja asiantun­te­muk­sen ääreen?

    Vastaa

    1. Niil­lä. jot­ka ovat per­il­lä alas­ta, on mah­dol­lisu­us löuytää hyviä remon­tin­tek­i­jöiotä, mut­ta kaikil­la ei ole. Vähän sama kuimn sanois­it, että min­un serkku­ni, joka on hotel­lialal­la, tunee kaik­ki euroop­palaiset hotel­lit, ja sik­si kysyn häneltä suosi­tuk­sia. Trip Advi­sorin suosi­tuk­sia ei siis tarvita.

       Vastaa

21. Jostain syys­tä tämä keskustelu­nai­he ei ole oikein ottanut tul­ta alleen, vaik­ka se on tavat­toman tärkeä.

    Työelämän muu­tos on yksi suuria, mei­dän kaikkien elämään vähitellen yhä enem­män vaikut­tavia yhteiskun­nal­lisia mur­roksia, joi­ta juuri nyt on käyn­nis­sä. Silti yhteiskun­ta suh­tau­tuu siihen pikem­min jar­rut­tavasti kuin uusia mah­dol­lisuuk­sia etsien. Mik­si aihe ei siis herätä enem­pää keskustelua?

    Ehkä arvon kom­men­taat­torit kuu­lu­vat siihen kansanosaan, jos­sa muu­tos ei vielä kovin paljon tun­nu? Ehkä aihe tun­tuu liian suurelta ja vaikeal­ta? Ehkä odotamme, että palk­ka (tai eläke tai joku muu) lakkaa juok­se­mas­ta ennen kuin reagoimme?

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Niil­lä. jot­ka ovat per­il­lä alas­ta, on mah­dol­lisu­us löuytää hyviä remon­tin­tek­i­jöiotä, mut­ta kaikil­la ei ole. Vähän sama kuimn sanois­it, että min­un serkku­ni, joka on hotel­lialal­la, tunee kaik­ki euroop­palaiset hotel­lit, ja sik­si kysyn häneltä suosi­tuk­sia. Trip Advi­sorin suosi­tuk­sia ei siis tarvita.

    Vaikeaa uskoa, että olisit noin hölmö. Kysymys on paikallis­es­ta toimin­nas­ta. Ilmeis­es­ti klopal­is­mi on sotkenut aivosi. Ja kyl­lä Helsin­gin hotel­lien henkilökun­nas­sa kokeneim­mat tietävät soit­taa tun­temilleen hotel­li-ihmisille, jos asi­akas jotain kaipaa, vaik­ka huonet­ta. Pienessäkin kaupungssa voi olla suhdeverkostoitumista.

    Vastaa

    1. Point­ti oli siinä, että kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta selvit­tää remont­tireiskan taitoja.

       Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Point­ti oli siinä, että kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta selvit­tää remont­tireiskan taitoja.

    Nimeno­maan. Itse en tunne paikallisia remp­pafir­mo­ja eikä oikein ole ketään jol­ta kysy­isi suosituksia.

    Jää moni hom­ma teet­tämät­tä. Mielum­min tekee itse tai jät­tää tekemättä.

    Vastaa

24. Janis Petke: Vaikeaa uskoa, että olisit noin hölmö. Kysymys on paikallis­es­ta toimin­nas­ta. Ilmeis­es­ti klopal­is­mi on sotkenut aivosi.

    No joo. Mik­si pitää taas ker­ran men­nä täl­laiseen toisia väheksyvään vänkäämiseen? Ehkä jo hölmö nim­imerk­ki ker­too sen mil­lä tasol­la kir­joit­ta­ja halu­aa liikkua?

    Kukaan meistä ei tunne kaikkien alo­jen tilan­net­ta niin hyvin, että löytäisi kaiken näköisi­in mah­dol­lisi­in hom­mi­in sopivia tek­i­jöitä. Pitäisi olla melkoinen verkos­toitu­jaihme, että se onnis­tu­isi edes verkos­to­jen avulla.

    Vastaa

25. Yksi point­ti mikroyrit­täjien käytöstä ja eroista Suomenssa ja Ruot­sis­sa. Tääl­lä Ruot­sis­sa on nimit­täin vak­i­tuisen työn­tek­i­jän suo­ja erit­täin hyvä. Tästä johtuen fir­mat hake­vat jous­tavu­ut­ta näistä “mikroyrit­täjistä” ja muista kon­sul­teista. Nämä sit­ten joutu­vat pihalle kun huonot ajat koittavat.

    Vastaa

26. Suomeen tarvit­taisi­in oma laki yksinyrit­tämiseen ja 2–4 hen­gen mikroyri­tyk­si­in, kuitenkin siten, että kasvu­un ei tulisi kynnystä.
    Tilin­päätök­sessä on jo sen­tään oma kategoriansa.

    Isohkon yri­tyk­sen näkökul­mas­ta asi­at ovat kovin eri­laisia kuin pienen.
    Esimerkkinä hyvä asia — työter­veys. Yhden hen­gen yri­tys saadak­seen Kelan ker­vauk­sen joutuu tekemään saman työ­paikka­selvi­tyk­sen (3h) kuin 20 hen­gen yri­tys ja saman työhyv­in­voin­tisu­un­nitel­man. Kun pääosin riit­täisi val­oku­vat työ­paikas­ta ja jos on eri­ty­isiä koneita/laitteita käytössä vähän enem­män ja valmis rastitet­ta­va pohja.

    Pieniä asioi­ta, mut­ta niitä on paljon. 

    Kovin kohta­lo on yksinyrittäjillä.

    TES:t sinän­sä ovat hyvä asia, kos­ka niis­sä on jo koetel­tu monia ris­tiri­ito­ja aiheut­tavia val­in­to­ja työn­tek­i­jän ja työan­ta­jan näkökul­mas­ta. Ei tarvitse kaikkea kek­siä alus­ta ja uudelleen.

    Vastaa

27. On ihan kiva, että ihmiset jak­sa­vat innos­tua näistä pistey­tyk­sistä yms. mut­ta itse olen vähän pes­simistisem­pi. Jokainen esim. Ebay­ta käyt­tävä tietää, että siinä mis­sä vuon­na 2007 oli tärkeää, että myyjäl­lä oli hyviä arvioi­ta, ei 2017 kukaan enää lue niitä. “Ai Chinlii2009:llä on 235 tuhat­ta posi­ti­ivista palautet­ta. So not kun­han hyp­py kul­kee”. Jos se 9 euron arvoinen aito feik­ki jää tulemat­ta, Pay­pal kor­vaa tap­pi­on ja elämä jatkuu.

    Jokainen myös ymmärtää, että kun piz­za­paikkaa on haukut­tu rotista netis­sä, 99 %:lla toden­näköisyy­del­lä haukku­ja on kil­pail­i­ja tai rasisti. Tai kun tatuoi­ja pistää ref­er­enssiku­via net­ti­in, ne voivat olla tai sit­ten eivät ole kyseisen artistin omas­ta kynästä. Ja tämä kaik­ki siis ennen kuin mukaan tulisi oikei­den asiantun­ti­ja-ammat­tien oikei­ta iso­ja fir­mo­ja, joiden pr-bud­jetit ovat sadois­sa miljoonissa.

    Vastaa