Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan talous­ar­vio­eh­do­tus vuo­del­le 2018 ja talous­suun­ni­tel­ma 2018–20

Minul­la on tähän perus­e­ri­mie­li­syys sii­tä, että haluai­sin nopeut­taa kau­pun­gin asun­to­tuo­tan­toa olen­nai­ses­ti enem­män kuin täs­sä nyt poh­ja­na ole­va. En kui­ten­kaan aio täs­tä äänes­tyt­tää – var­sin­kin, kun vas­taeh­do­tuk­sen laa­ti­mi­nen ei oli­si aivan yksin­ker­tais­ta – kos­ka jos on pää­tet­ty alem­mas­ta tuo­tan­to­ta­voit­tees­ta, sitä noudatettakoon.

Yksit­täi­sis­tä luvuis­ta surul­lis­ta mie­les­tä­ni on, että kau­pun­gin puis­to­jen kun­nos­ta­mi­seen osoi­te­taan lii­an vähän rahaa, mikä alen­taa kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­tua. Pik­ku raha ja iso har­mi. Vapaa­vuo­ren esi­tyk­ses­sä kau­pun­gin stra­te­giak­si pyri­tään lisää­mään kun­nal­lis­ve­ron tuot­toa asu­kas­ta koh­den naa­pu­ri­kau­pun­ke­ja enem­män – siis hou­ku­tel­la hyviä veron­mak­sa­jia. Sil­loin pitäi­si pitää pai­kat kunnossa.

Huo­les­tut­ta­val­ta kuu­los­taa se, että kau­pun­gin omis­ta­mat sil­lat ovat vie­lä huo­nom­mas­sa kun­nos­sa kuin val­tion sil­lat. Vähän niin kuin Ame­ri­kan meininkiä.

Lausun­to kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le Öster­sun­do­min yhtei­ses­tä yleiskaavasta

Kos­ka on kyse yhtei­ses­tä yleis­kaa­vas­ta, me annam­me vain lausun­non. Kaa­va on laa­dit­tu viran­omais­ten yhteis­työ­nä, jota luot­ta­mus­mie­het eivät ole pääs­seet häi­rit­se­mään. Yli­kun­nal­li­suus on aina epä­de­mo­kraat­tis­ta, ellei se tar­koi­ta maa­kun­ta­hal­lin­toa valit­tui­ne valtuutettuineen.

Täs­sä on tar­koi­tus ava­ta koko­naan uusi met­roon perus­tu­va kas­vusuun­ta Hel­sin­gin met­ro­po­lia­lu­eel­le. Asuk­kai­ta kaa­vail­laan vuon­na 2060 ole­van jotain 80 000 – 100 000. Sen pääl­le tule­vat vie­lä Sipoon kaa­vai­lut Sib­bes­bor­gin alueesta.

Met­ro, joka aiem­mis­sa kaa­vai­luis­sa mut­kit­te­li hyvien asui­na­luei­den kaut­ta, menee nyt suo­raan. Sal­men­kal­lion alue, joka on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja joka maa­pe­räl­tään on todel­la hyvää raken­nus­maa­ta, on jätet­ty sel­vi­ty­sa­lu­eek­si, kos­ka raken­ta­mi­sen siel­lä arvioi­daan vaa­ran­ta­van lii­ak­si vie­rei­sen Natu­ra-alu­een tilan­net­ta. Vas­taa­vas­ti mui­den aluei­den tehok­kuut­ta on lisät­ty lisää­mäl­lä ker­ros­ta­lo­ja ja vähen­tä­mäl­lä pien­ta­lo­ja – ne kun eivät enää ole niin suo­sit­tu­ja. Kysy­mys­merk­ki­nä ovat kau­pun­ki­pien­ta­lot (suo­mek­si town­house), jot­ka ovat Kes­ki-Euroo­pas­sa suo­sit­tu­ja, mut­ta eivät aina­kaan vie­lä Suo­mes­sa kovin vetovoimaisia.

Kaa­va­ta­lou­del­li­ses­ti alue on todel­la hei­koil­la – noin mil­jar­di mii­nuk­sel­la. Siis kau­pun­gil­ta vaa­dit­ta­vat inves­toin­nit ylit­tä­vät mil­jar­dil­la eurol­la odo­tet­ta­vat ton­tin­luo­vu­tus­tu­lot. Kun pal­jon edul­li­sem­pia ja halut­ta­vam­pia aluei­ta on yleis­kaa­vas­sa tar­jol­la, on vai­kea vei­ka­ta tämän nope­aa edis­ty­mis­tä. Ilman rai­deyh­teyt­tä sitä ei saa raken­taa (maa­kun­ta­kaa­va) eikä rahaa met­roon löy­dy oikein mis­tään. Yleis­kaa­van pika­ra­tik­kain­ves­toin­nit ovat olen­nai­ses­ti kannattavampia.

Alun­pe­rin oli tar­koi­tus tar­jo­ta toi­mi­vaa pien­ta­loa­su­mis­ta rai­de­lii­ken­teen var­rel­la vas­ta­pai­no­na kehys­kun­tien irral­li­sil­le pien­ta­lo­läm­pä­reil­le, mut­ta pien­ta­loa­su­mi­sen suo­sio on las­ke­nut jyrkästi.

Län­si-Käpy­län tar­kis­tet­tu asemakaavaehdotus

Tämä Puu-Käpy­län suo­je­lu­kaa­va oli meil­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa 13.9.2016. Lausun­to­jen joh­dos­ta sii­hen on teh­ty vähäi­siä muutoksia.

Lausun­to­ja aloitteista

Näis­tä mai­nit­ta­koon pöy­däl­le pan­nut aloit­teet Lapin­lah­den sai­raa­las­ta (Suzan Ikä­val­ko) ja Tuo­mas Ran­ta­sen aloi­te Puhok­sen, Val­li­lan kone­pa­ja-alu­een ja Tuk­ku­to­rin kehit­tä­mi­ses­tä. Näi­tä esit­te­lin viik­ko sitten.

Tont­tien vuo­kraus ja myyn­ti Herttoniemessä

En tee täs­tä ehdo­tus­ta, kos­ka lin­jan­muu­tos­ta ei voi teh­dä kes­ken jon­kin asian käsit­te­lyn. Minus­ta Hel­sin­gin pitää har­ki­ta ton­tin vuo­krien ja myyn­ti­hin­to­jen suh­det­ta. Nyt kor­ko­kan­ta, siis reaa­li­kor­ko­kan­ta on ton­tis­ta riip­puen (ilmei­ses­ti?) nel­jä tai kol­me pro­sent­tia. Kovan rahan vuo­kra­tont­ti myy­dään omis­ta­jal­le hin­nal­la, joka on 25-ker­tai­nen vuo­si­vuo­kraan näh­den. Kun ensin vuo­kra mää­räy­tyy lähin­nä mark­ki­na­pe­rus­tei­ses­ti, vuo­kras­ta joh­det­tu myyn­ti­hin­ta on näin aivan lii­an hal­pa. Pit­kän ajan reaa­li­kor­ko­na voi pitää kor­kein­taan kah­ta prosenttia.

38 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017”

  1. Miten suh­tau­dut Lato­kar­ta­non teko­nurt­sin raken­ta­mi­seen, kau­pun­gil­ta hae­taan 200.000 euroa hankkeeseen?

    Avai­sit­ko vähän las­ken­taa ton­tin vuo­kraus vs. myyn­ti ‑asias­sa. Itse olen oppi­nut, olet­taen vuo­kran ole­van sidot­tu indek­siin (siis vuo­kraa nos­te­taan inflaa­tion ver­ran vuo­sit­tain), että 25-ker­tai­nen myyn­ti­hin­ta vs. vuo­kra tar­koit­taa 4%:n reaa­li­tuot­toa (100%xvuokra/myyntihinta = 4%).

    Tar­koi­tat­ko siis, että myyn­ti­hin­nan pitäi­si olla 50-ker­tai­nen vuo­kraan näh­den kun esi­tät, että reaa­li­ko­ron pitäi­si olla kor­kein­taan 2%? Toi­sin sanoen tar­koi­tat­ko reaa­li­ko­rol­la siis reaa­li­vuo­kra­tuot­toa, vai?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. 2018 — 2020: “Jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn olo­suh­tei­ta paran­ne­taan laa­jen­ta­mal­la tehos­te­tus­sa tal­vi­hoi­dos­sa ole­vaa ver­kos­toa vähin­tään yhdel­lä uudel­la reitillä”

    Vähin­tään yhdel­lä”. Samal­la kun käy­tän­nös­sä kaik­ki auto­kais­tat ovat jo nyt tehos­te­tus­sa tal­vi­hoi­dos­sa eli suo­la­taan sulak­si läpi tal­ven. Tätä vauh­tia kes­tää var­maan 1 000 vuot­ta, että kevyen lii­ken­teen reit­tien tal­vi­hoi­to on samal­la tasol­la kuin vie­res­sä kul­ke­val­la auto­kais­tal­la. Mil­lä perus­teel­la tämä eriar­voi­suus? Autol­la teh­dään vii­des­osa mat­kois­ta ja niis­sä on nas­ta­ren­kaat, kävel­len ja pyö­räl­lä rei­lus­ti yli puolet.

    Ikään­ty­vän katu­ver­kon rap­peu­tu­mi­sen estä­mi­nen vaa­tii nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa panos­tus­ta myös katu­jen perus­kor­jauk­seen sekä katu­jen uudel­leen päällystykseen”.

    Kos­kee­ko tämä myös kevyen lii­ken­teen väy­liä? Ver­tai­lu vie­rel­lä kul­ke­vaan auto­kais­taan on lähes kaik­kial­la tyr­mää­vä. Nas­toil­la puh­ki hiot­tu auto­kais­ta pin­noi­te­taan uudeel­leen muu­ta­man vuo­den välein ja on tasai­nen kuin len­to­kent­tä. Kevyen lii­ken­teen väy­lä on kuin tilk­ku­täk­ki, jon­ka kulu­nut pin­noi­te on täyn­nä kolo­ja ja terä­viä reu­no­ja. Kuka päät­tää, että auto­kais­ta pin­noi­te­taan uudel­leen, mut­ta vie­res­sä kul­ke­vaan keveyen lii­ken­teen väy­lään ei taas­kaan kosketa?

    Pääl­lys­tei­den uusi­mi­seen on varat­tu vuo­des­sa 4,5 mil­joo­naa. Miten tämä jakaan­tuu auto­kais­to­jen ja kevyen lii­ken­teen väy­lien suh­teen? 95% auto­kais­toil­le? Mil­lä perusteella?

    Jos nas­to­jen käy­töl­le lai­tet­tai­siin mak­su, auto­kais­to­jen pääl­lys­tys­tar­ve romahtaisi.

    …, mut­ta myös huo­no­kun­tois­ten jal­ka­käy­tä­vien sekä jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn väy­lien pääl­lys­tei­den uusi­mis­ta tulee lisä­tä.” Saa­daan aina­kin suu­ria kas­vu­pro­sent­te­ja, kun läh­tö­ta­so on lähes nolla.

    Jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn väy­lien tason nos­ta­mi­seen asial­li­sel­le tasol­le inves­toi­daan vajaa 10 mil­joo­naa vuo­des­sa (esim. Pasi­la — Käpy­lä vuo­ris­to­ra­dan oikai­su). Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka Pasi­las­sa teh­tä­vään Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­ne­liin: 120 miljoonaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Koti-isä:

    …Jos nas­to­jen käy­töl­le lai­tet­tai­siin mak­su, auto­kais­to­jen pääl­lys­tys­tar­ve romahtaisi… 

    Vie­lä­kö tämä TVH:n legen­da kier­tää? Ras­kas­lii­ken­ne on suu­rin pin­noit­teen kulut­ta­ja. Kau­pun­gis­sa suu­rin yksit­täi­nen kulut­ta­ja on bussiliikenne.

    Koti-isä:

    …Jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn väy­lien tason nos­ta­mi­seen asial­li­sel­le tasol­le inves­toi­daan vajaa 10 mil­joo­naa vuo­des­sa (esim. Pasi­la – Käpy­lä vuo­ris­to­ra­dan oikaisu)… 

    Jos tuo 10M€ käy­tet­täi­siin fik­sus­ti, niin kes­kei­nen väy­läs­tö oli­si kun­nos­sa. On surul­lis­ta kat­sel­la mihin kaik­keen rahaa tuh­la­taan pyö­räi­lyn nimis­sä. Pahim­mil­laan hei­ken­ne­tään pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta mil­joo­nil­la. Eri­tyi­ses­ti Espoos­sa on osat­tu kel­vot­to­mien “paran­nus­ten” raken­ta­mi­nen, mut­ta kyl­lä Hel­sin­ki­kin yrit­tää parhaansa.

    Suun­nit­te­lus­sa mät­tää jokin pahas­ti. Hel­sin­gis­sä suun­nit­te­lun taso para­ni aavis­tuk­sen, kun kau­pun­ki palk­ka­si päte­vän vir­ka­mie­hen hoi­ta­maan asi­aa. Nyt joten­kin tun­tuu, että on ollut taas hil­jai­sem­paa. Kyse ei kui­ten­kaan ole kau­pun­gin ongel­mas­ta, vaan val­ta­kun­nal­li­ses­ta ongelmasta.

    Jos Ota­nie­mes­sä kou­lu­tet­ta­siin päte­viä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­ta, osaa­mi­nen leviäi­si ympä­ri maan AMK:ienkautta. Joku mät­tää pahas­ti. Kyse ei edes ole pel­käs­tään kevyen­lii­ken­teen suu­nit­te­lus­ta, vaan sama tilan­ne on myös autoliikenteessä. 

    Lii­ken­teen tulee olla nope­aa, teho­kas­ta ja hal­paa. Suun­nit­te­lu­pe­rus­teet ovat siis kovin yksin­ker­tai­set. Kun kevyen­lii­ken­teen­väy­lät ulos­me­no­teil­lä ja pyö­rä­kais­tat kau­pun­gis­sa teh­dään tuol­la perus­teel­la, pyö­räi­ly on kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to 5 — 15 km mat­koil­la. Jos jerk­kua on, niin jopa pidemmillä.

    Koti-isä:
    …Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka Pasi­las­sa teh­tä­vään Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­ne­liin: 120 miljoonaa. 

    Nyt Koti-isä puhuu asi­aa! Tut­tu TVH:n eläk­keel­lä ole­va työ­maa­pääl­lik­kö sanoi, ettei mis­sään muu­al­la maas­sa tuh­la­ta niin pal­joa tei­hin kuin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ajoim­me sil­loin uut­ta Kehä II:a ja hän ker­toi, pal­jon­ko eri koh­dis­sa oli mak­set­tu täy­sin tur­haa. Sum­ma oli ihan käsittämätön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vie­lä­kö tämä TVH:n legen­da kier­tää? Ras­kas­lii­ken­ne on suu­rin pin­noit­teen kulut­ta­ja. Kau­pun­gis­sa suu­rin yksit­täi­nen kulut­ta­ja on bussiliikenne.

      Täs­tä var­maan­kin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je bus­se­ja eikä rek­ko­ja, ei tar­vit­se asfal­toi­da kos­kaan uudes­taan? Siis suu­rin­ta osaa Hel­sin­gin kaduista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä var­maan­kin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je bus­se­ja eikä rek­ko­ja, ei tar­vit­se asfal­toi­da kos­kaan uudes­taan? Siis suu­rin­ta osaa Hel­sin­gin kaduista.

    Pal­jon vähem­män! Legen­da läh­ti liik­keel­le aikoi­naan TVH:n väit­tees­tä, että nas­tat söi­si­vät pin­noi­tet­ta. Kyl­lä ne syö­vät­kin jon­kin ver­ran, mut­ta ei mer­kit­tä­väs­ti. Joku sit­ten huo­maut­ti, että urat ovat kyl­lä kuor­ma-auton levyiset. 

    Käy­tän­nös­sä pahim­mat kulu­mat ovat pai­kois­sa, jois­sa ras­kas lii­ken­ne jar­rut­taa tai auto muu­ten täri­see. Aura-autot ja pysä­kil­le jar­rut­ta­vat bus­sit ovat tyy­pil­li­ses­ti kulut­ta­via teki­jöi­tä. Ongel­ma ei ole niin­kään pin­noi­te, vaan ras­kaan lii­ken­teen vai­ku­tuk­set tien tai kadun run­koon, joka sit­ten näkyy pin­noit­tees­sa. Kau­pun­gis­sa se myös tar­koit­taa kulu­mia kadun alla ole­viin joh­toi­hin ja putkiin!

    Väg­ver­ke­tin tut­ki­muk­sis­ta olen jos­kus bon­gan­nut tie­don, että yksi rekan suo­ri­te vas­taa 10 000 hen­ki­lö­au­ton ajo­ker­taa. Ero on mer­kit­tä­vä. Joten tien tai kadun kulu­mi­nen on vää­rä argu­ment­ti vas­tus­taa nas­ta­ren­kai­ta. Vai­ku­tuk­set ilman­laa­tuun, saat­tai­si­vat olla validi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kal­le: Lii­ken­teen tulee olla nope­aa, teho­kas­ta ja hal­paa. Suun­nit­te­lu­pe­rus­teet ovat siis kovin yksinkertaiset.

    Juu, jäte­tään sem­moi­set tyh­jän­päi­väi­set tavoit­teet kuten tur­val­li­suus tai vaik­ka­pa melun­hal­lin­ta pois, niin suun­nit­te­lu­teh­tä­vä yksin­ker­tais­tuu olennaisesti. 

    Mitä­pä sitä nopeus­ra­joi­tuk­sil­la, hidas­te­töys­syil­lä tai melu­val­leil­la teki­si­kään, nos­ta­vat ainoas­taan väy­lien yllä­pi­don hintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä var­maan­kin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je bus­se­ja eikä rek­ko­ja, ei tar­vit­se asfal­toi­da kos­kaan uudes­taan? Siis suu­rin­ta osaa Hel­sin­gin kaduista.

    Näin­hän juu­ri kau­pun­ki toi­mii. Onko joku näh­nyt uudel­lee­nas­fal­toin­nin muus­ta syys­tä kuin auki­re­vi­tyn kadun paik­kaus? Bus­si­ka­dut kyl­lä asfal­toi­daan kos­ka ne kulu­vat urille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. KariS: Näin­hän juu­ri kau­pun­ki toi­mii. Onko joku näh­nyt uudel­lee­nas­fal­toin­nin muus­ta syys­tä kuin auki­re­vi­tyn kadun paik­kaus? Bus­si­ka­dut kyl­lä asfal­toi­daan kos­ka ne kulu­vat urille.

    Met­sä­län­tie just pääl­lys­tet­tiin, menee­kö sii­tä yksi bus­si­lin­ja, bus­si 2+2 kais­tai­sel­la tiel­lä tiheim­mil­lään var­tin välein? Rek­ka­lii­ken­ne hävi­si Maa­lii­ken­ne­kes­kuk­sen muu­ton vuok­si pari kol­me vuot­ta sit­ten. Katu­ja ei ole kai­vet­tu auki, pyö­rä­tie tiet­ty vähän väliä mut­ta nii­tä­hän ei pääl­lys­tet­ty. Hen­ki­lö­au­to­ja kais­tat täyn­nä aamuin illoin. Voi tiet­ty olla että kau­pun­ki ihan omik­si iloik­si tuon pääl­lys­ti, tie­tää­hän ne asfalt­ti­fir­mo­jen tavat pitää kat­teet kohdillaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kal­le: Vie­lä­kö tämä TVH:n legen­da kier­tää? Ras­kas­lii­ken­ne on suu­rin pin­noit­teen kulut­ta­ja. Kau­pun­gis­sa suu­rin yksit­täi­nen kulut­ta­ja on bussiliikenne.

    Esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tie­tä pin­noi­te­taan täl­lä het­kel­lä uusik­si. Ras­kaan lii­ken­teen käyt­tä­mää bus­si­kais­taa syvem­mät urat oli­vat pik­kuau­to­jen käyt­tä­mäl­lä kais­tal­la. Moot­to­ri­tei­den pölyä­mi­nen ja urau­tu­mi­nen yli puo­li vuot­ta kes­tä­väl­lä nas­ta­ren­gas­kau­del­la on toi­nen kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki, jon­ka kuka tahan­sa taju­aa, niin halu­tes­saan. Ja se, että Suo­mes­sa hil­jai­sen asfal­tin käyt­tö on nas­ta­ren­kai­den vuok­si mah­do­ton­ta toi­sin kuin lähes koko muus­sa Euroo­pas­sa. Asfalt­ti on pak­ko teh­dä pie­nis­tä kivis­tä, jot­ka kes­tä­vät edes joten­kin nas­to­jen hio­mis­ta ja hak­kaa­mis­ta, aivan kuten mukulakivikatu.

    On käsit­tä­mä­tön­tä, miten Nokian Ren­kai­den masi­noi­ma pro­pa­gan­da osal­taan yllä­pi­tää nas­ta­ren­kai­den käyt­töä täs­sä maas­sa. Sii­tä mak­se­taan val­ta­va hin­ta pila­tun ilman­laa­dun tap­pa­mi­na satoi­na ihmi­si­nä. Ja sen pääl­le jat­ku­va katu­jen pinnoitustarve.

    Kal­le: Jos tuo 10M€ käy­tet­täi­siin fik­sus­ti, niin kes­kei­nen väy­läs­tö oli­si kun­nos­sa. On surul­lis­ta kat­sel­la mihin kaik­keen rahaa tuh­la­taan pyö­räi­lyn nimis­sä. Pahim­mil­laan hei­ken­ne­tään pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta mil­joo­nil­la. Eri­tyi­ses­ti Espoos­sa on osat­tu kel­vot­to­mien “paran­nus­ten” raken­ta­mi­nen, mut­ta kyl­lä Hel­sin­ki­kin yrit­tää parhaansa.

    Keh­taa­ko joku autol­la liik­ku­va väit­tää esi­mer­kik­si Pasi­la-Käpy­lä ‑välin vuo­ris­to­ra­dan oikai­sua tur­hak­si? Se on mil­joo­na­luo­kan han­ke. Eli noin 100 ker­taa edul­li­sem­pi kuin vaik­ka­pa Vetu­ri­tien siir­to. Näil­lä pro­jek­teil­la nos­te­taan kevyen lii­ken­teen väy­lien tasoa hitaas­ti täl­le vuo­si­tu­han­nel­le. Nyt men­nään vie­lä suu­rel­ta osin mäki­siä, mut­kai­sia ja jopa sora­pin­tai­sia kärrypolkuja.

    Tur­hia ovat toki esi­mer­kik­si loput­to­mat reu­na­ki­vet, joi­ta pyö­rä­teil­le kyl­ve­tään, eri­tyi­ses­ti Espoossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. KariS: Onko joku näh­nyt uudel­lee­nas­fal­toin­nin muus­ta syys­tä kuin auki­re­vi­tyn kadun paikkaus? 

    Nii­tä riit­tää. Esi­mer­kik­si suo­sit­tu läpia­jo­reit­ti Kuusi­saa­ren­tie pin­noi­te­taan muu­ta­man vuo­den välein uusik­si. Vii­mek­si tänä vuon­na. Samal­la pin­noi­tet­tiin jopa Mei­lah­den­tie­tä. Reu­noil­la kul­ke­viin, täyn­nä rai­lo­ja, terä­viä reu­no­ja ja kolo­ja ole­viin kevyen lii­ken­teen väy­liin ei taas­kaan kos­ket­tu. Vaik­ka kysees­sä on pyö­räi­lyn pääreitti.

    Kuka on näi­den jat­ku­vas­ti kevyt­tä lii­ken­net­tä syr­ji­vien pin­noi­tus­pää­tös­ten takana?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Elä­väs­ti muis­tan että 50-luvul­la pää­si hert­si­kas­ta kes­kus­taan sääs­sä kuin sääs­sä. Siis fil­la­ril­la. Noin puo­li tusi­naa mies­tä nousi vii­del­ta lun­ta luo­maan ja hie­kot­ta­maan. Siis äijä per kilo­met­ri. Luo­tu pol­ku oli aina vain puo­li met­riä leveä, johon kone ei pysty.

    Kak­si met­riä leveän väy­län luo­mi­nen ja suo­laa­mi­nen on äärim­mäi­sen äly­tön­tä, siis vain sen takia että kone itse mah­tui­si väy­läl­le. Jonos­sa ne fil­la­rit kul­kee ja vain yhteen suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Sylt­ty: Juu, jäte­tään sem­moi­set tyh­jän­päi­väi­set tavoit­teet kuten tur­val­li­suus tai vaik­ka­pa melunhallinta…

    Tuos­ta on ihan tut­kit­tua tie­toa ja Suo­mes­sa pai­no­tuk­set ovat pie­nen pii­rin omia tavoit­tei­ta. Eivät todel­li­suu­des­sa laa­jas­ti hyväk­syt­ty­jä tavoit­tei­ta. Nuo kol­me ovat tut­ki­mus­ten mukaan ne kol­me teki­jää, joi­ta ihmi­nen ajat­te­lee liik­ku­mis­muo­toa valittaessa.

    Esi­mer­kik­si tuo tur­val­li­suus on todel­li­suu­des­sa mer­kit­tä­vä vain len­to­lii­ken­tees­sä, vaik­ka len­to­lii­ken­ne on para­dok­saa­li­ses­ti tilas­tol­li­ses­ti tur­val­li­sin tapa liikkua!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yksit­täi­sis­tä luvuis­ta surul­lis­ta mie­les­tä­ni on, että kau­pun­gin puis­to­jen kun­nos­ta­mi­seen osoi­te­taan lii­an vähän rahaa, mikä alen­taa kau­pun­kiym­pä­ris­tön laatua. 

    No, aina­kin kau­pun­gin poh­jois­pääs­sä tuo­ta rahaa on aivan tar­peet­to­mas­ti käy­tet­ty met­sän par­tu­roi­mi­seen sii­hen mal­liin, että on muu­ta­man vuo­den välein pois­tet­tu huo­no­kun­tois­ten ohel­la kaik­ki nuo­ret­kin puut. Sekä vir­kis­tys- että luon­toar­vot ovat tätä kaut­ta huo­non­tu­neet. Minus­ta tuol­lai­nen rahan käyt­tä­mi­nen var­si­nai­sen teh­tä­vän vas­tai­siin asioi­hin vali­tet­ta­vas­ti ker­too sii­tä, että vähem­pi­kin raha­mää­rä riit­täi­si ellei joh­dos­sa tapah­du muu­tok­sia parempaan.

    KariS: Bus­si­ka­dut kyl­lä asfal­toi­daan kos­ka ne kulu­vat urille. 

    Tyh­mä kysy­mys: kan­nat­tai­si­ko noin yleen­sä lait­taa peli­merk­ke­jä kes­tä­väm­män pääl­lys­teen kehittelyyn?

    Noi­ta tek­ni­sen alan ja kor­keam­man oppi­mi­sen lai­tok­sia kun ker­ran maas­ta löy­tyy, voi­si­ko fos­sii­li­sen öljyn levit­tä­mi­sel­le kek­siä monel­la­kin taval­la kes­tä­väm­piä vaihtoehtoja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. ano­nyy­mi:
    Tyh­mä kysy­mys: kan­nat­tai­si­ko noin yleen­sä lait­taa peli­merk­ke­jä kes­tä­väm­män pääl­lys­teen kehittelyyn?

    Noi­ta tek­ni­sen alan ja kor­keam­man oppi­mi­sen lai­tok­sia kun ker­ran maas­ta löy­tyy, voi­si­ko fos­sii­li­sen öljyn levit­tä­mi­sel­le kek­siä monel­la­kin taval­la kes­tä­väm­piä vaihtoehtoja?

    Ei kysy­mys ole pääl­lys­tees­tä vaan tien raken­tees­ta. Vie­lä 70-luvul­la kau­pun­gis­sa oli sora­tei­tä jot­ka kes­ti­vät ras­kas­ta lii­ken­net­tä oikein hyvin kun tie oli poh­jus­tet­tu oikein ja riit­tä­väl­lä materiaalilla.

    Beto­nia käy­te­täään jois­sain mais­sa, mut­ta Suo­mes­sa ei. Mik­si ei?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Koti-isä:
    …Keh­taa­ko joku autol­la liik­ku­va väit­tää esi­mer­kik­si Pasi­la-Käpy­lä ‑välin vuo­ris­to­ra­dan oikai­sua tur­hak­si? Se on mil­joo­na­luo­kan hanke… 

    Jot­ta ei jää vää­rää käsi­tys­tä, niin minul­la on tänä­kin vuon­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­la enem­män kilo­met­re­jä ston­gan kuin ratin takana. 

    Tar­koit­ta­net Pasi­la — Käpy­lä välin paran­ta­mi­sel­la tuo­ta radan vart­ta mene­vää reit­tiä, joka on ollut “mie­len­kiin­toi­nen”. Sii­nä suun­ni­tel­tu baa­na on juu­ri nopea, edul­li­nen ja lisää tehok­kuut­ta. Eli sii­nä kaik­ki kol­me pää­asial­lis­ta suun­nit­te­lu­kri­tee­riä täyttyy!

    En äkkiä löy­tä­nyt lopul­lis­ta ver­sio­ta toteu­tuk­ses­ta, joten en ota jyrk­kää kan­taa, kuin­ka hyvin tuos­sa lopul­ta onnis­tut­tiin. Joka tapuk­ses­sa sii­nä paran­ne­taan pyö­rä­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä muu­hun lii­ken­tee­seen näh­den koh­tuul­li­sin kustannuksin.

    Koti-isä:
    Tur­hia ovat toki esi­mer­kik­si loput­to­mat reu­na­ki­vet, joi­ta pyö­rä­teil­le kyl­ve­tään, eri­tyi­ses­ti Espoossa. 

    Tätä komp­paan! Haluai­sin oikeas­ti näh­dä sen älyn espoon­joen, joka on nykyis­ten suun­nit­te­luoh­jei­den äiti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Espoos­sa aja­tel­laan, että lisää tur­val­li­suut­ta, kn pyö­räi­li­jän pitää hidas­taa sadan met­rin välein. Suun­nit­te­li­jat eivät siis aja fil­la­ril­la. Ei tar­vit­se hidas­taa, mut­ta ei voi vil­kuil­la ympä­ril­lään muun lii­ken­teen varal­ta, kun on suun­nat­ta­va kat­se sii­hen reu­na­ki­veen ja val­mis­tau­dut­ta­va hypybn ajoitukseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­tä var­maan­kin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je bus­se­ja eikä rek­ko­ja, ei tar­vit­se asfal­toi­da kos­kaan uudes­taan? Siis suu­rin­ta osaa Hel­sin­gin kaduista.

    No eipä niin­kään mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki oli käsit­täk­se­ni myös muka­na tut­ki­mus­hank­kees­sa jos­sa näi­tä katu­pö­ly ym. jut­tu­ja kuu­tioi­tiin. Sii­nä todet­tiin että taa­ja­ma­no­peuk­sil­la bus­sit ja ras­kas lii­ken­ne ovat mer­kit­tä­vin pääl­lys­teen kulut­ta­ja. Ja eten­kin kus­tan­nus­ten osal­ta kos­ka bus­si­väy­län pääl­lys­te on mer­kit­tä­väs­ti kal­liim­paa kuin hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen kan­ta­va perusasfaltti. 

    Hen­ki­lö­au­tot eivät tar­vit­se myös­kään sepe­liä, se kyl­ve­tään kevyen lii­ken­teen ja bus­sien takia vaik­ka sit­ten sepe­lis­tä syn­ty­vä pöly joten­kin mys­ti­ses­ti osoi­te­taan hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen syyksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Koti-isä:
    2018 – 2020: “Jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn olo­suh­tei­ta paran­ne­taan laa­jen­ta­mal­la tehos­te­tus­sa tal­vi­hoi­dos­sa ole­vaa ver­kos­toa vähin­tään yhdel­lä uudel­la reitillä”

    Vähin­tään yhdel­lä”. Samal­la kun käy­tän­nös­sä kaik­ki auto­kais­tat ovat jo nyt tehos­te­tus­sa tal­vi­hoi­dos­sa eli suo­la­taan sulak­si läpi tal­ven. Tätä vauh­tia kes­tää var­maan 1 000 vuot­ta, että kevyen lii­ken­teen reit­tien tal­vi­hoi­to on samal­la tasol­la kuin vie­res­sä kul­ke­val­la auto­kais­tal­la. Mil­lä perus­teel­la tämä eriar­voi­suus? Autol­la teh­dään vii­des­osa mat­kois­ta ja niis­sä on nas­ta­ren­kaat, kävel­len ja pyö­räl­lä rei­lus­ti yli puolet.

    Pyö­rä­lii­ken­ne hyy­tyy tal­vi­kuu­kausi­na kym­me­nes­osaan joten sii­tä läh­tö­koh­das­ta saat­taa men­nä­kin sen 1000 vuotta. 

    Itse en ole koke­nut suur­ta har­mia, fil­la­riin­kin saa nas­ta­ren­kaat. Aivan samoin kuin autoi­li­ja jou­tuu inves­toi­maan tal­vi­au­toi­luun jou­tuu fil­la­ris­ti inves­toi­maan tal­vi­pyö­räi­lyyn. Nas­tat ja läs­ki­pyö­rä alle niin lop­puu valitus. 

    Enem­män hait­taa ne rei­tit joi­ta ei tal­ven aika­na aura­ta ker­taa­kaan, ja nii­tä on jon­kin­moi­nen määrä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kal­le: HS:ssa ilmes­tyi juu­ri jut­tu poh­jois­baa­nas­ta, mikä on positiivista.

    Ei oikeas­taan ole. Samal­la rahal­la oli­si voi­tu kor­ja­ta run­saas­ti tavan­omais­ta pyö­rä­tie­tä niin, että pyö­rä­tie jat­kuu vähin­tään toi­sel­la puo­lel­la katua. Nyt Hel­sin­gis­sä on run­saas­ti pyö­rä­tien­pät­kiä jot­ka alka­vat… jos­tain ja päät­tyy­vät… johon­kin. Pyö­rä­tei­den ongel­ma on lisäk­si reu­na­ki­veys, joka on teh­ty huo­li­mat­to­mas­ti. Raken­neoh­jees­sa sano­taan sel­väs­ti kal­te­van kiveyk­sen mak­si­mi­kor­keus, mut­ta sitä ei tar­vit­se näkö­jään nou­dat­taa. Nyt on johon­kin lai­tet­tu kiven tilal­le kes­to­pääl­lys­te­luis­ka, mikä tar­koit­taa kak­sin­ker­tais­ta kus­tan­nus­ta ja vie­lä kiveyk­sen pur­ku­kus­tan­nus lisäksi. 

    Kun pasi­lan baa­nal­la saa­vu­te­taan minuu­tin sääs­tö mat­ka-ajas­sa, niin mitä sit­ten (oikeas­ti on aika noloa las­kea minuut­te­ja vain pyö­räi­li­jöi­den osal­ta. Tar­koi­tuk­se­na on ilmei­ses­ti osoit­taa, että osaa käyt­tää neli­las­kin­ta ja arit­me­tiik­kaa)? Sama sääs­tö huk­kuu nopeas­ti lii­ken­ne­va­loi­hin ja muu­hun sei­sos­ke­luun. Kym­me­niä minuut­te­ja sääs­tet­täi­siin, jos pyö­rä­tiet oli­si­vat jat­ku­via ilman etsiskelyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kal­le: Nuo kol­me ovat tut­ki­mus­ten mukaan ne kol­me teki­jää, joi­ta ihmi­nen ajat­te­lee liik­ku­mis­muo­toa valittaessa.

    On aivan luon­nol­lis­ta, ettei autoi­le­va (pyö­räi­le­vä, mopoi­le­va…) mie­ti pal­joa­kaan esi­mer­kik­si sitä, kuu­luu­ko hänen ajo­kis­taan mete­liä vai ei. 

    Sen takia jon­kun muun täy­tyy aja­tel­la sitä.

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä ajat­te­le­mat­to­muu­des­ta on tur­val­li­suus. Val­tio­val­lan on täy­ty­nyt pakot­taa työ­nan­ta­jat pakot­ta­maan työn­te­ki­jät pitä­mään kuu­los­uo­jai­mia, ettei­vät työn­te­ki­jät kuuroutuisi. 

    Ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen omaan tur­val­li­suu­teen­sa, puhu­mat­ta­kaan tois­ten tur­val­li­suu­des­ta, on kes­ki­mää­rin aivan äly­tön­tä. Ja täm ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö tur­val­li­suus­nä­kö­kul­mia huo­mioon otet­taes­sa voi­tai­si teh­dä vir­hei­tä, vaan sitä että jos nii­tä ei ote­ta huo­mioon, teh­dään aivan var­mas­ti paha vir­he kun ihmi­set eivät ymmär­rä ris­keis­tä mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Helsinki_hoi_älä_jätä: Pyö­rä­lii­ken­ne hyy­tyy tal­vi­kuu­kausi­na kym­me­nes­osaan joten sii­tä läh­tö­koh­das­ta saat­taa men­nä­kin sen 1000 vuotta.

    Aika sel­vää on, että jos katu­ja ei aura­ta, ei niil­lä myös­kään pal­joa polkupyöräillä.

    Itse en ole koke­nut suur­ta har­mia, fil­la­riin­kin saa nas­ta­ren­kaat. Aivan samoin kuin autoi­li­ja jou­tuu inves­toi­maan tal­vi­au­toi­luun jou­tuu fil­la­ris­ti inves­toi­maan talvipyöräilyyn.

    Nas­ta­ren­kaat ovat mie­les­tä­ni aivan pakol­li­set tur­val­li­ses­sa tal­vi­pyö­räi­lys­sä, mut­ta nekään eivät auta jos tiel­lä on 10cm lun­ta. Sem­moi­ses­ta pää­se läpi näp­pä­räs­ti vain sähköpyörällä. 

    Itse kul­jen työ­mat­kat säh­kö­avus­tei­sel­la pyö­räl­lä ja vaik­ka tääl­lä kovien­kin myrä­köi­den jäl­keen on yleen­sä aurat­tu ennen kuin läh­den töi­hin, jos­kus pahim­mil­la myrä­köil­lä ei ole ehti­nyt. Mut­ta todel­la­kin, säh­kö­pyö­rä nas­ta­ren­kail­la jak­saa pai­naa kym­me­nen­kin sen­tin lumes­sa täyt­tä vauh­tia hidas­tu­mat­ta (max nopeus 25km/h) ja umpi­han­ges­sa, vaik­ka toi­sin voi­si kuvi­tel­la, on ihan help­po ohja­ta kun ei ole uria. 

    Nas­ta­ren­kai­ta näkee muu­ten omi­tui­sen vähän. Kun hom­ma­sin kun­non nas­ta­ren­kaat eteen ja taak­se, ihmet­te­lin että “min­kä ihmeen takia en ole hom­man­nut näi­tä jo 10v sitten?”

    PS Nas­ta­ren­kais­sa on sama kuin auton ren­kais­sa: hal­val­la nas­ta­ren­kail­la ei tee mitään. Ne eivät pidä sil­loin kun nii­tä tar­vi­taan ja kun ne pitä­vät, pär­jää kyl­lä ilmankin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Kal­le: HS:ssa ilmes­tyi juu­ri jut­tu poh­jois­baa­nas­ta, mikä on positiivista.

    Jutus­sa ker­ro­taan, että vuo­sit­tain reit­tiä käyt­tää 1000 pyö­räi­li­jää. Kuin­ka­han nopeas­ti tulee korjaus?

    Ihme­tyt­tää edel­leen­kin tämä Hel­sin­gin kyvyt­tö­myys paran­taa mei­dän aktii­vis­ten pyö­räi­li­jöi­den olo­suh­tei­ta kustannustehokkasti. 

    Poh­jois­baa­na, 1,6 km hin­ta 5,7 mil­joo­naa. Aivan ei pääs­ty ensim­mäi­sen Baa­nan tasol­le (1,3 km /7 milj) mut­ta edel­leen­kin 3,5 mil­joo­naa per kilo­met­ri. Kuin­ka pal­jon pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta saa­tai­sin­kaan tuol­la raha­mää­räl­lä kor­jat­tua jos päät­tä­jil­lä oli­si edes hitu­nen kus­tan­nusym­mär­rys­tä? Vaan ei, hin­nal­la mil­lä hyvän­sä pitää saa­da näi­tä mega­hank­kei­ta, joil­la ei saa­da kuin se 1,6 km pyö­rä­tie­tä. Mut­ta pää­see­hän joku kau­pun­gin­joh­ta­jis­ta taas pat­sas­te­le­maan uuden baa­nan avaukseen. 

    Ver­tai­lun vuok­si, Lii­ken­ne­vi­ras­ton hank­kees­sa kak­si­kais­tais­ta kan­ta­tie­tä 77 raken­net­tiin käy­tän­nös­sä koko­naan uusik­si 12,8 mil­joo­nal­la 22 km, siis 0,6 mil­joo­naa per kilo­met­ri, kuu­des­osa poh­jois­baa­nan kilometrihinnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Koti-isä:
    Keh­taa­ko joku autol­la liik­ku­va väit­tää esi­mer­kik­si Pasi­la-Käpy­lä ‑välin vuo­ris­to­ra­dan oikai­sua tur­hak­si? Se on mil­joo­na­luo­kan han­ke. Eli noin 100 ker­taa edul­li­sem­pi kuin vaik­ka­pa Vetu­ri­tien siir­to. Näil­lä pro­jek­teil­la nos­te­taan kevyen lii­ken­teen väy­lien tasoa hitaas­ti täl­le vuosituhannelle. 

    100 ker­taa edul­li­sem­pi??? Siis tar­koi­tat­ko että mak­saa 1%:n Vetu­ri­tien hank­kees­ta? Ei tai­da pitää paikkaansa.

    Kal­le:
    Tar­koit­ta­net Pasi­la – Käpy­lä välin paran­ta­mi­sel­la tuo­ta radan vart­ta mene­vää reit­tiä, joka on ollut “mie­len­kiin­toi­nen”. Sii­nä suun­ni­tel­tu baa­na on juu­ri nopea, edul­li­nen ja lisää tehok­kuut­ta. Eli sii­nä kaik­ki kol­me pää­asial­lis­ta suun­nit­te­lu­kri­tee­riä täyttyy!

    Nopea, edul­li­nen ja lisää tehok­kuut­ta? Eipä tai­da olla nopea, ei aina­kaan edul­li­nen ja tehok­kuu­den lisäys­kin on vähäi­nen suh­tees­sa kustannukseen.

    Päi­vän Hesa­rin mukaan Poh­jois­baa­nan kus­tan­nus on 5,7 mil­joo­naa euroa, pituus 1,6 km ja ajan sääs­tö pyö­räi­li­jäl­le 1 minuut­ti. Arvion mukaan uut­ta baa­naa käyt­täi­si 2000 pyö­räi­li­jää vuorokaudessa

    Siis aivan sika­mai­sen kal­lis!!! 3,6 mil­joo­naa per kilometri!!! 

    Toki ongel­ma ei kos­ke vain pyö­rä­tie­hank­kei­ta vaan yleen­sä­kin vero­ra­hoil­la raken­net­ta­via infra­hank­kei­ta, uudis­ra­ken­ta­mis­ta ja kor­jaus­hank­kei­ta. Esi­mer­kik­si Län­si­met­ro, aika­naan Oop­pe­ra­ta­lo, Sta­dio­nin jär­kyt­tä­vän kal­lis kor­jaus­han­ke, Edus­kun­ta­ta­lo jne. Poik­keuk­set­ta hank­kei­den kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tä­väs­ti ylit­tä­neet pää­tök­sen­te­ko­het­ken arviot. 

    Aivan taa­tus­ti nämä ovat ura­koit­si­joil­le kul­ta­kai­vok­sia. En usko että urak­ka­kil­pai­luis­sa ura­koit­si­jat todel­la­kaan kil­pai­le­vat hin­nal­la ja toi­saal­ta tilaa­ja­puo­lel­la tahal­laan tai ammat­ti­tai­dot­to­mas­ti (näyt­töä on loput­to­man riit­tä­väs­ti) tör­sä­tään yhtei­siä varojamme.

    Tekee­kö tilaa­ja eli esim. Hel­sin­gin kau­pun­ki vie­lä­kään jäl­ki­kä­teen sel­vi­tys­tä ura­koit­si­jal­le jää­vän kat­teen suu­ruu­des­ta, jot­ta pys­tyt­täi­siin sel­vit­tä­mään miten tör­keä­tä yli­hin­taa tuli mak­set­tua? Ja mikä tär­kein­tä, opit­tai­siin jota­kin seu­raa­via hank­kei­ta aja­tel­len? Tur­ha vedo­ta sii­hen, että ura­koit­si­jal­ta ei kate­las­ken­nan tie­to­ja saa­tai­si. Nii­den saa­mi­nen voi­daan hyvin lait­taa urak­ka­so­pi­muk­sen ehtoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei tar­vit­se hidas­taa, mut­ta ei voi vil­kuil­la ympä­ril­lään muun lii­ken­teen varal­ta, kun on suun­nat­ta­va kat­se sii­hen reu­na­ki­veen ja val­mis­tau­dut­ta­va hypybn ajoitukseen. 

    Ja sama kos­kee­kin vas­taa­vas­ti autoi­li­joi­ta “hidas­te­töys­sy­jen” kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. KariS: Kuin­ka pal­jon pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta saa­tai­sin­kaan tuol­la raha­mää­räl­lä kor­jat­tua jos päät­tä­jil­lä oli­si edes hitu­nen kustannusymmärrystä? 

    Ei muu­ta kuin odot­ta­maan ensi vuot­ta, radan­var­ren pyö­rä­tie on val­mis ja samal­la rahal­la voi­daan raken­taa ties mitä. Kum­ma jut­tu muu­ten ettei aikai­sem­pi­na vuo­si­na, kun ei radan­var­teen ole raken­net­tu, ole kaik­kia mui­ta kau­pun­gin pyö­rä­tei­tä kun­nos­tet­tu jos samal­la rahal­la ker­ran onnistuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten autol­la hypä­tään hidas­te­töys­syn yli? 

    Ihan samal­la taval­la kuin pyö­räl­lä. Kiin­ni­te­tään huo­mio­ta lii­ke­ne­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta epä­olenn­nai­seen ja nou­da­te­taan lii­an suur­ta tilannenopeutta. 

    Ai niin, tie­ten­kin sil­lä erol­la että pyö­räi­li­jät ovat aina hyviä ja autoi­li­jat pahoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. vk: 100 ker­taa edul­li­sem­pi??? Siis tar­koi­tat­ko että mak­saa 1%:n Vetu­ri­tien hankkeesta?

    Pasi­las­sa Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­ne­liin bud­je­toi­tu 120 mil­joo­naa. Pasi­la-Käpy­lä pyö­rä­tie 6 mil­joo­naa. Eli koko­nais­ta 5%.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten autol­la hypä­tään hidas­te­töys­syn yli?

    Nos­te­taan oike­aa jal­kaa noin 1 cm tai vapau­te­taan vakio­no­peu­den­sää­din. Monel­le lii­an ras­kas­ta. Vrt. pyö­räi­li­jä, joka pon­nis­taa ylös sekä itsen­sä että kul­ku­vä­li­neen­sä. Kyl­lä autoi­li­joi­ta taas kiusataan.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Aivan samoin kuin autoi­li­ja jou­tuu inves­toi­maan tal­vi­au­toi­luun jou­tuu fil­la­ris­ti inves­toi­maan talvipyöräilyyn. 

    Mik­si auto­kais­tat sii­tä huo­li­mat­ta pide­tään läpi tal­ven suo­lal­la sula­na samal­la kun kevyen­lii­ken­teen kais­ta vie­res­sä on jääs­sä? Baa­nan suo­lauk­sen lopet­ta­mis­ta joku­nen vuo­si sit­ten muu­ten perus­tel­tiin sil­lä, että suo­laa­mi­seen ei ollut varaa. Samal­la kun auto­kais­to­jen suo­laa­mi­seen käy­te­tään luul­ta­vas­ti suu­ruus­luok­kaa 1000 ker­taa enem­män yhtei­siä vero­ra­ho­ja. Nyt tal­vi­sin yllä­pi­det­tä­viä pyö­rä­reit­te­jä on muutama.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Hen­ki­lö­au­tot eivät tar­vit­se myös­kään sepe­liä, se kyl­ve­tään kevyen lii­ken­teen ja bus­sien takia vaik­ka sit­ten sepe­lis­tä syn­ty­vä pöly joten­kin mys­ti­ses­ti osoi­te­taan hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen syyksi.

    Sepe­lin kyl­vä­mi­nen auto­kais­toil­le on hyvin vähäis­tä. Ne suo­la­taan. Kevyen lii­ken­teen väy­lil­le sepe­liä levi­te­tään sitä­kin enem­män kul­ki­joi­den rie­sak­si, kun oikea tapa oli­si suo­la­ta ja har­ja­ta. Joh­tuu­ko moot­to­ri­tei­den­kin pölyä­mi­nen niil­le kyl­ve­tys­tä sepelistä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ano­ny­mous: Ei oikeas­taan ole. Samal­la rahal­la oli­si voi­tu kor­ja­ta run­saas­ti tavan­omais­ta pyö­rä­tie­tä niin, että pyö­rä­tie jat­kuu vähin­tään toi­sel­la puo­lel­la katua. Nyt Hel­sin­gis­sä on run­saas­ti pyö­rä­tien­pät­kiä jot­ka alka­vat… jos­tain ja päät­tyy­vät… johon­kin. Pyö­rä­tei­den ongel­ma on lisäk­si reu­na­ki­veys, joka on teh­ty huo­li­mat­to­mas­ti. Raken­neoh­jees­sa sano­taan sel­väs­ti kal­te­van kiveyk­sen mak­si­mi­kor­keus, mut­ta sitä ei tar­vit­se näkö­jään nou­dat­taa. Nyt on johon­kin lai­tet­tu kiven tilal­le kes­to­pääl­lys­te­luis­ka, mikä tar­koit­taa kak­sin­ker­tais­ta kus­tan­nus­ta ja vie­lä kiveyk­sen pur­ku­kus­tan­nus lisäksi. 

    Kun pasi­lan baa­nal­la saa­vu­te­taan minuu­tin sääs­tö mat­ka-ajas­sa, niin mitä sit­ten (oikeas­ti on aika noloa las­kea minuut­te­ja vain pyö­räi­li­jöi­den osal­ta. Tar­koi­tuk­se­na on ilmei­ses­ti osoit­taa, että osaa käyt­tää neli­las­kin­ta ja arit­me­tiik­kaa)? Sama sääs­tö huk­kuu nopeas­ti lii­ken­ne­va­loi­hin ja muu­hun sei­sos­ke­luun. Kym­me­niä minuut­te­ja sääs­tet­täi­siin, jos pyö­rä­tiet oli­si­vat jat­ku­via ilman etsiskelyä.

    Oli­sin mie­luus­ti käyt­tä­nyt nuo rahat myös toi­sin. Nyt baa­naa jo käyt­tä­nee­nä en pidä sitä hir­veän onnis­tu­nee­na. Noil­la mil­joo­nil­la oli­si todel­la leven­tä­nyt kau­pun­gin kapei­ta pyö­rä­tei­tä mel­ko mones­sa paikassa. 

    Itse käy­tän jat­kos­sa van­haa väy­lää, se menee muka­vas­ti met­sän kes­kel­lä eikä maan vilk­kaim­man rata­pi­han reunaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sylt­ty: Aika sel­vää on, että jos katu­ja ei aura­ta, ei niil­lä myös­kään pal­joa polkupyöräillä.

    Nas­ta­ren­kaat ovat mie­les­tä­ni aivan pakol­li­set tur­val­li­ses­sa tal­vi­pyö­räi­lys­sä, mut­ta nekään eivät auta jos tiel­lä on 10cm lun­ta. Sem­moi­ses­ta pää­se läpi näp­pä­räs­ti vain sähköpyörällä. 

    Itse kul­jen työ­mat­kat säh­kö­avus­tei­sel­la pyö­räl­lä ja vaik­ka tääl­lä kovien­kin myrä­köi­den jäl­keen on yleen­sä aurat­tu ennen kuin läh­den töi­hin, jos­kus pahim­mil­la myrä­köil­lä ei ole ehti­nyt. Mut­ta todel­la­kin, säh­kö­pyö­rä nas­ta­ren­kail­la jak­saa pai­naa kym­me­nen­kin sen­tin lumes­sa täyt­tä vauh­tia hidas­tu­mat­ta (max nopeus 25km/h) ja umpi­han­ges­sa, vaik­ka toi­sin voi­si kuvi­tel­la, on ihan help­po ohja­ta kun ei ole uria. 

    Nas­ta­ren­kai­ta näkee muu­ten omi­tui­sen vähän. Kun hom­ma­sin kun­non nas­ta­ren­kaat eteen ja taak­se, ihmet­te­lin että “min­kä ihmeen takia en ole hom­man­nut näi­tä jo 10v sitten?”

    PS Nas­ta­ren­kais­sa on sama kuin auton ren­kais­sa: hal­val­la nas­ta­ren­kail­la ei tee mitään. Ne eivät pidä sil­loin kun nii­tä tar­vi­taan ja kun ne pitä­vät, pär­jää kyl­lä ilmankin.

    Pyö­räi­ly­ti­las­to on vie­lä­pä vali­tet­ta­vas­ti kes­kus­tas­ta eli siel­lä­kin mis­sä aura­taan saa sää fil­la­ris­tit vaih­ta­maan kulkuvälinettä. 

    Kai­kis­ta ei vaan tule tal­vi­pyö­räi­li­jöi­tä vaik­ka kuin­ka yrit­täi­si tasoit­taa olosuhteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Koti-isä: Pasi­las­sa Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­ne­liin bud­je­toi­tu 120 mil­joo­naa. Pasi­la-Käpy­lä pyö­rä­tie 6 mil­joo­naa. Eli koko­nais­ta 5%.

    Nos­te­taan oike­aa jal­kaa noin 1 cm tai vapau­te­taan vakio­no­peu­den­sää­din. Monel­le lii­an ras­kas­ta. Vrt. pyö­räi­li­jä, joka pon­nis­taa ylös sekä itsen­sä että kul­ku­vä­li­neen­sä. Kyl­lä autoi­li­joi­ta taas kiusataan.

    Mik­si auto­kais­tat sii­tä huo­li­mat­ta pide­tään läpi tal­ven suo­lal­la sula­na samal­la kun kevyen­lii­ken­teen kais­ta vie­res­sä on jääs­sä? Baa­nan suo­lauk­sen lopet­ta­mis­ta joku­nen vuo­si sit­ten muu­ten perus­tel­tiin sil­lä, että suo­laa­mi­seen ei ollut varaa. Samal­la kun auto­kais­to­jen suo­laa­mi­seen käy­te­tään luul­ta­vas­ti suu­ruus­luok­kaa 1000 ker­taa enem­män yhtei­siä vero­ra­ho­ja. Nyt tal­vi­sin yllä­pi­det­tä­viä pyö­rä­reit­te­jä on muutama.

    Sepe­lin kyl­vä­mi­nen auto­kais­toil­le on hyvin vähäis­tä. Ne suo­la­taan. Kevyen lii­ken­teen väy­lil­le sepe­liä levi­te­tään sitä­kin enem­män kul­ki­joi­den rie­sak­si, kun oikea tapa oli­si suo­la­ta ja har­ja­ta. Joh­tuu­ko moot­to­ri­tei­den­kin pölyä­mi­nen niil­le kyl­ve­tys­tä sepelistä?

    Osa aktii­vi­pyö­räi­li­jöis­tä on ollut kovas­ti suo­laus­ta vas­taan jopa jär­jes­tö­ta­sol­la. Asia ei ole aivan yksin­ker­tai­nen kun opti­mi­rat­kai­sua ei oikein ole. 

    Auto­kais­tois­ta­kin vain osa on ykkösprio­ri­tee­til­la. Kyl­lä sitä lumi-soh­jo­kur­juut­ta on tar­jol­la autoi­li­joil­le­kin ihan kun­nol­la. Rahat ei vaan rii­tä. “Katu­jen hoi­to­luo­ki­tus tar­koit­taa, että ensin aura­taan pää­ka­dut ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mät kadut. Asun­to­ka­dut ovat vuo­ros­sa vas­ta nii­den jälkeen.”

    Käy­tän­nös­sä bus­si­lii­ken­ne pide­tään elos­sa, muu­ten teh­dään kun jaksetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Ano­ny­mous: Ei oikeas­taan ole. Samal­la rahal­la oli­si voi­tu kor­ja­ta run­saas­ti tavan­omais­ta pyö­rä­tie­tä niin, että pyö­rä­tie jat­kuu vähin­tään toi­sel­la puo­lel­la katua. Nyt Hel­sin­gis­sä on run­saas­ti pyö­rä­tien­pät­kiä jot­ka alka­vat… jos­tain ja päät­tyy­vät… johonkin. 

    Ja saman­lai­sia raken­ne­taan lisää. Hämeen­tien Suu­ri ja Mah­ta­va tule­va pyö­rä­kais­ta tulee kes­kus­taan päin men­täes­sä päättymään.…ei mihin­kään. Kais­taa ei voi­da jat­kaa Sil­ta­saa­ren­ka­dun lai­taa kos­ka sii­nä sijait­see eräs maam­me vilk­kaim­mis­ta bus­si­py­säk­ki­ryh­mis­tä. Tilaa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole. Kau­pun­gin­val­tuu­te­tut voi­si­vat käy­dä pyö­räi­le­mäs­sä sii­nä Sil­ta­saa­ren­ka­dul­la tes­taa­mas­sa pyö­rä­lii­ken­teen suju­vuut­ta, jos uskaltavat.

    Hämeen­tien pyö­rä­kais­ta siis toi­mii niil­le jot­ka ovat menos­sa Ympy­rä­ta­loon tai hal­liin, ja aika har­va on. Jos menet kes­kus­taan niin kuin useim­mat jou­dut seik­kai­le­maan auto-/bus­si­lii­ken­teen sekaan. Jo täl­lä perus­teel­la pyö­rä­kais­ta tulee epä­on­nis­tu­maan pahas­ti ellei suju­vaa ja tur­val­lis­ta jat­ko­yh­teyt­tä kes­kus­tan suun­taan keksitä. 

    Ja eteen­päin ajaen mah­ta­va sump­pu tulee vas­taan kapeal­la Pit­kä­sil­lal­la jos­sa pyö­räi­ly pitäi­si nykyi­sel­lään­kin kiel­tää jalan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­sek­si. Parem­pi kes­kus­tayh­teys fil­la­reil­le oli­si teh­tä­vis­sä uudel­le Haka­nie­men sil­lal­le, johon sai­si kun­nol­li­set pyö­rä­kais­tat. Näin väl­tet­täi­siin Haka­nie­men ja Pit­kä­sil­lan ongelmat.

    Näis­tä Hämeen­tien pyö­rä­kais­tois­ta tulee vie­lä erit­täin kal­lis fias­ko. Mut­ta ei kai sil­lä niin väliä kun vero­va­ro­ja riittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Auto­kais­tois­ta­kin vain osa on ykkösprio­ri­tee­til­la. Kyl­lä sitä lumi-soh­jo­kur­juut­ta on tar­jol­la autoi­li­joil­le­kin ihan kun­nol­la. Rahat ei vaan rii­tä. “Katu­jen hoi­to­luo­ki­tus tar­koit­taa, että ensin aura­taan pää­ka­dut ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mät kadut. Asun­to­ka­dut ovat vuo­ros­sa vas­ta nii­den jälkeen.”

    Käy­tän­nös­sä bus­si­lii­ken­ne pide­tään elos­sa, muu­ten teh­dään kun jaksetaan.

    Fik­su pyö­räi­li­jä sel­vit­tää tal­vel­la bus­sien käyt­tä­mät kadut ja pol­kee muka­vas­ti ja nopeas­ti nii­tä pit­kin mää­rän­pää­hän­sä. Esi­mer­kik­si Roi­hu­vuo­res­ta Kulos­aa­ren sil­lal­le pää­see hyvin bus­seil­le aurat­tu­ja katu­ja pitkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Jos nyt oikein ymmär­rän, niin monien tän­ne kir­joit­ta­vien mie­les­tä pyö­rä­tei­tä ei pidä raken­taa, jos be eivät jat­ku loput­to­mas­ti. Esim Hämeen­tiel­le tai Tuhkolmankadulle. 

    Vai­keak­si menee raken­ta­mi­nen. Har­mil­li­ses­ti moot­to­ri­tei­den raken­ta­mi­ses­sa ei käy­te­tä samaa kri­tee­riä. Oli­si mei­naan jää­nyt Län­si­väy­län raken­ta­mat­ta, mikä oli­si ollut suu­ren­moi­nen juttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. ” Yksit­täi­sis­tä luvuis­ta surul­lis­ta mie­les­tä­ni on, että kau­pun­gin puis­to­jen kun­nos­ta­mi­seen osoi­te­taan lii­an vähän rahaa, mikä alen­taa kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­tua. Pik­ku raha ja iso har­mi. ” (Soi­nin­vaa­ra 28.8.17)

    Puis­to­jen ja lähi­met­sien kan­nal­ta on ehkä parem­pi­kin, että kau­pun­ki ei ala nii­tä hir­veäs­ti kun­nos­ta­maan. Yleen­sä kun­nos­ta­mi­sen tar­koi­tuk­se­na on tuo­da kai­vu­rit puis­toon mel­las­ta­maan, pois­taa puut ja pen­saat, raken­taa käy­tä­vät uudel­leen ja istut­taa puut­to­mia lyhyek­si ajet­ta­via nur­mi­koi­ta. Lopuis­ta puis­ta pois­te­taan oksat tur­val­li­suu­den vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Mane: Fik­su pyö­räi­li­jä sel­vit­tää tal­vel­la bus­sien käyt­tä­mät kadut ja pol­kee muka­vas­ti ja nopeas­ti nii­tä pit­kin määränpäähänsä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti aikaa tuh­rau­tuu sil­loin sii­hen sana­hark­kaan ja jopa käsi­ry­syyn joka syn­tyy kun bus­sin­kul­jet­ta­ja huo­maa hänen omal­la väy­läl­lään aja­van pyö­räi­li­jän ja ryh­tyy ammat­ti­mie­hen ottein tööttäys‑, kii­laus- ja päälleajo-operaatioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Taka­vaih­ta­ja: Vali­tet­ta­vas­ti aikaa tuh­rau­tuu sil­loin sii­hen sana­hark­kaan ja jopa käsi­ry­syyn joka syn­tyy kun bus­sin­kul­jet­ta­ja huo­maa hänen omal­la väy­läl­lään aja­van pyö­räi­li­jän ja ryh­tyy ammat­ti­mie­hen ottein tööttäys‑, kii­laus- ja päälleajo-operaatioon.

    Kum­mas­ti minul­le ei vuo­si­kym­me­nen työ­mat­ka­pyö­räi­lyn aika­na ole käy­nyt näin kuin pari ker­taa. Vii­mek­si jos­kus 2008. 

    Bus­sit­kin voi ottaa empaat­ti­ses­ti huo­mioon, pyö­räil­lä koh­te­li­aas­ti. Sil­loin kus­kit eivät kii­laa etc. 

    Liii­ken­tees­sä­kin sitä saa mitä tilaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.