Helsingin kasvu ja talous

Noin kuu­kau­den kulut­tua Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to käsit­te­lee kau­pun­gin stra­te­gi­aa. Ajat­te­lin kir­joit­taa puheen­vuo­ro­ni asias­ta jo nyt.

On varau­dut­ta­va nopeut­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa olen­nai­ses­ti enemmän

Kun ammat­ti­luen­noi­ja­na kier­rän eri­lai­sia semi­naa­re­ja, saan kor­vat punai­se­na kuun­nel­la puheen­vo­ro­ja, joi­den mukaan Hel­sin­ki kaa­voit­taa maa­ta asun­to­tuo­tan­toon aivan lii­an hitaas­ti. Olen aivan samaa miel­tä. Hel­sin­gin pitäi­si nopeut­taa asun­to­tuo­tan­toa huo­mat­ta­vas­ti kah­des­ta syystä:

1. Kau­pun­gis­tu­mi­nen on kiih­ty­mäs­sä. Haluk­kai­ta muut­ta­jia työn ja kau­pun­ki­mai­sen elä­män peräs­sä Hel­sin­gin seu­dul­le oli­si pal­jon enem­män. Koko seu­dul­la on raken­net­ta­va sel­väs­ti enemmän.

2. Asu­mispre­fe­rens­sit ovat muut­tu­neet urbaa­nim­mik­si. Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat sel­vän muu­tok­sen sii­nä, mis­sä ihmi­set halua­vat asua. Kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat jopa las­ke­neet ja ne ovat nous­seet lähin­nä vain Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Ei siis ole niin (onnek­si), että kaik­ki halua­vat kan­ta­kau­pun­kiin, mut­ta sel­väs­ti useam­pi halu­aa kuin mah­tuu. Kun kysyn­tä suun­tau­tuu Hel­sin­kiin, on raken­ta­mi­sen pai­no­tut­ta­va aiem­paa enem­män Hel­sin­kiin. Tähän asti Hel­sin­ki on vas­tan­nut noin 30 – 40 pro­sen­tis­ta seu­dun asun­to­tuo­tan­nos­ta, jat­kos­sa sen pitäi­si vas­ta­ta sel­väs­ti yli puolesta.

Ehdin täs­sä jo toi­voa, että pai­ne Hel­sin­kiin vähe­ni­si Län­si­met­ron ansios­ta, mut­ta Espoo raken­taa met­roa­se­mien ympä­ril­le itse­pin­tai­ses­ti lähiöi­tä sen sijaan, että raken­tai­si urbaa­nia ympäristöä.

Hel­sin­gis­sä on otet­tu tavoit­teek­si, että asun­to­tuo­tan­to nousee asteit­tain 7000 asun­toon vuo­des­sa. Se on aivan lii­an vähän tar­pee­seen näh­den ja hait­taa Hel­sin­gin seu­dun ja koko maan kehi­tys­tä, kos­ka talou­del­li­nen kas­vu on nykyi­sin lähin­nä kau­pun­kien ja jos kau­pun­git eivät voi kas­vat­taa asu­kas­lu­ku­aan riit­tä­vän nopeas­ti, kas­vu jää vajavaiseksi.

Olen­nai­ses­ti nopeam­pi asun­to­tuo­tan­to ei ole mikään mah­dot­to­muus. Ei se ole ollut mah­do­ton­ta Tuk­hol­mas­sa eikä se ole ollut mah­do­ton­ta Vancou­ve­ris­sa.  Kuu­lin juu­ri, että Ams­ter­dam (800 000 asu­kas­ta) on kak­sin­ker­tais­ta­nut asun­to­tuo­tan­ton­sa ja täh­tää sataan­tu­han­teen uuteen asun­toon vuo­teen 2025 mennessä.

En kui­ten­kaan täl­tä istu­mal­ta esi­tä, että Hel­sin­ki nos­tai­si asun­to­tuo­tan­toa mer­kit­tä­väs­ti vaan varau­tuu nos­ta­maan sitä. Hel­sin­gin talous ei nimit­täin kes­tä väes­tön­kas­vun vaa­ti­mia inves­toin­te­ja. Tuk­hol­mas­sa tämä on rat­kais­tu niin, että val­tio mak­saa suu­ren osan lii­ken­nein­fras­ta. Sik­si Hel­sin­ki on jää­mäs­sä sel­väs­ti Tuk­hol­man var­joon kau­pun­ki­mais­ten elin­kei­no­jen kehityksessä.

Tähän asti uusi asu­kas on vaa­ti­nut kau­pun­gil­ta eri­lai­sia inves­toin­te­ja noin 30 000 euron edes­tä – kym­me­nen­tu­hat­ta vaa­ti­si siis 300  mil­joo­nan edestä.

Suu­rin hyö­ty­jä sii­tä, että ihmi­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin työn peräs­sä on val­tio, joten oli­si koh­tuul­lis­ta, että val­tio osal­lis­tui­si kas­vun vaa­ti­miin inves­toin­tei­hin. Täl­tä hal­li­tuk­sel­ta sel­lais­ta tai­taa olla tur­ha toi­voa, mut­ta voi vie­lä tul­la hal­li­tus, joka ei näe kau­pun­gis­tu­mis­ta vas­tus­tet­ta­va­na asia­na. Sil­loin Hel­sin­gil­lä on olta­va val­mius nopeut­taa tont­tien luo­vut­ta­mis­ta asun­to­tuo­tan­toon välittömästi.

Kun asun­not ovat Hel­sin­gis­sä sie­tä­mät­tö­män kal­lii­ta, pitäi­si täs­tä saa­da mah­dol­li­sim­man suu­ri osa kau­pun­gil­le, jot­ta kau­pun­ki pys­tyy rahoit­ta­maan asun­to­tuo­tan­non vaa­ti­mat inves­toin­nit. Sik­si en oikein ymmär­rä, että pien­ta­lo­tont­te­ja jae­taan ale­hin­taan arpo­mal­la, enkä oikein ymmär­rä Hitas-arpa­jai­sia­kaan, jos­kin kau­pun­gin tulot Hitas-ton­teis­ta saat­ta­vat olla jopa suu­rem­pia kuin kovan rahan tont­tien myy­mi­ses­tä. Täs­tä enem­män alempana.

Kas­vua ei voi rahoit­taa vain tulorahoituksella

Kun sote siir­tyy maa­kun­nil­le ja Hel­sin­gin tulot ja menot puo­lit­tu­vat, ole­mas­sa ole­van velan suh­de vuo­sit­tai­sin vero­tu­loi­hin kak­sin­ker­tais­tuu. Sik­si oikeal­ta lai­dal­ta on esi­tet­ty, että inves­toin­te­ja ei voi rahoit­taa velal­la, vaan ne on rahoi­tet­ta­va koko­naan tulo­ra­hoi­tuk­sel­la. Tulok­si kat­so­taan kui­ten­kin myös maan myyn­ti­tu­lot. Tämä ajat­te­lu­ta­pa on aivan outo.

Hyväk­syn sen, että kau­pun­ki ei voi kas­vaa velak­si niin, että velan suh­de omai­suu­teen kas­vaa. Kun kau­pun­gin omis­ta­maa raa­ka­maa­ta muu­te­taan tont­ti­maak­si, kau­pun­gin omai­suus kui­ten­kin kas­vaa tont­tien arvon ver­ran. Tämän omai­suu­den kas­vun ver­ran on ter­vet­tä ottaa lisää lai­naa, var­sin­kin, kun indek­sieh­toi­nen ton­tin­vuo­kra on niin var­maa tuloa kuin tulo yli­pään­sä voi olla varmaa.

Kun raa­ka­maa kaa­voi­te­taan, kau­pun­gin tulee nos­taa maan arvoa tasees­sa ja arvon­nousu on las­ket­ta­va tulos­las­kel­mas­sa tulok­si. Jos inves­toin­tien rahoit­ta­mien tulo­ra­hoi­tuk­sel­la tul­ki­taan näin, sil­loin peri­aa­te on hyväksyttävä.

Maan myy­mi­sen ja vuo­kraa­mi­sen välil­tä pitää vali­ta talou­del­li­sin perustein

Kau­pun­ki on kui­ten­kin tähän asti las­ke­nut tulok­si vain maan myy­mi­sen (joka taas ei ole tuloa). Aja­tus, että lai­nan vält­tä­mi­sek­si maa­ta on nimen­omai­ses­ti pak­ko myy­dä eikä vuo­kra­ta, on kum­mal­li­nen tai sit­ten vain ideo­lo­gi­ses­ti värittynyt.

Ver­ra­taan kah­ta vaih­toeh­toa, jos­sa me joko myym­me tont­ti­maa­ta sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la tai vuo­kraam­me sen.

Myyn­ti­vaih­toeh­dos­sa kau­pun­gil­la on sata mil­joo­naa euroa vähem­män vel­kaa, mut­ta myös sata mil­joo­naa euroa vähem­män tuot­ta­vaa omai­suut­ta. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa tase on yhtä terve.

Miten käy tulo­jen ja meno­jen? Myyn­ti­vaih­toeh­dos­sa kor­ko­me­no­ja on vähem­män, mut­ta niin on myös vuokratuloja.

Myy­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, jos sääs­tö lai­no­jen korois­sa on suu­rem­pi kuin mene­tys vuo­kra­tu­lois­sa. Nyt kun kau­pun­ki saa lai­naa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la, vuo­kraa­mi­nen on kai­kis­sa olois­sa kan­nat­ta­vam­paa. Jos­sain vai­hees­sa korot kui­ten­kin nouse­vat. Tur­val­li­nen arvaus pit­kän ajan reaa­li­ko­rol­le on kak­si pro­sent­tia – siis vaik­ka nel­jän pro­sen­tin nimel­lis­kor­ko ja kah­den pro­sen­tin inflaatio.

Jos ei olo­suh­teis­ta muu­ta joh­du, valin­ta myy­mi­sen ja vuo­kraa­mi­sen välil­lä on teh­tä­vä puh­taas­ti sen perus­teel­la, kum­pi on talou­del­li­ses­ti edul­li­sem­paa eli ylit­tä­vät­kö vai alit­ta­vat­ko maan vuo­kraa­mi­ses­ta saa­ta­vat tulot lai­nas­ta mak­set­ta­van koron. Täs­sä on otet­ta­va huo­mioon, että vuo­krat on sidot­tu indek­siin, jol­loin lai­nan kor­ko­ku­lui­na on otet­ta­va huo­mioon korot sil­tä osin kuin ne ylit­tä­vät inflaation.

Jos läh­dem­me tuos­ta kah­den pro­sen­tin reaa­li­ko­ros­ta, maan myyn­ti­hin­nan pitää olla vähin­tään 50-ker­tai­nen vuo­si­vuo­kraan ver­rat­tu­na ennen kuin myy­mi­nen kannattaa.

Tämä päät­te­ly joh­taa mel­kein aina vuo­kraa­mi­seen sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että pää­oman hin­ta on kau­pun­gil­le alem­pi kuin muil­le. Yri­tyk­set las­ke­vat pää­oman vähim­mäis­tuo­tok­si yleen­sä vähin­tään vii­si pro­sent­tia. Nii­den kan­nat­taa ostaa maa­ta, jos sen hin­ta on kor­kein­taan 20-ker­tai­nen vuo­si­vuo­kraan ver­rat­tu­na ja kau­pun­gin kan­nat­taa myy­dä vain, jos hin­ta on vähin­tään 50-ker­tai­nen vuo­si­vuo­kraan verrattuna.

Jos­kus myy­mi­nen on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka osta­ja ei saa lai­noil­leen vakuut­ta, jos kiin­teis­tö on vuokratontilla.

40 vastausta artikkeliin “Helsingin kasvu ja talous”

  1. Kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta opti­maa­li­nen rat­kai­su oli­si myy­dä ton­tit nyt kal­lii­seen hin­taan — ja aloit­taa heti myyn­nin jäl­keen anka­ra lob­baa­mi­nen kiin­teis­tö­ve­ron ylä­ra­jan nostamiseksi.

  2. Onko kau­pun­gin ongel­ma siis se että kaa­voit­ta­mi­nen on lii­an hidas­ta, vai se että nii­den kaa­vo­jen toteu­tu­mi­nen on lii­an hidas­ta kos­ka nii­hin liit­ty­viin inves­toin­tei­hin ei ole varaa?

    Mut­ta vaik­ka ole­te­taan että Sipi­län hal­li­tus jat­kaa mil­joo­nien siir­tä­mis­tä maa­seu­dul­le kau­pun­kien sijaan, voi­si Hel­sin­ki sil­ti omil­la pää­tök­sil­lään­kin lisä­tä asuntotuotantoa.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka auto­paik­ka­nor­min lie­ven­tä­mi­nen tai suo­raan pois­ta­mi­nen alueil­la mis­sä on (tai mihin on tulos­sa) hyvät jul­ki­set yhtey­det. Tämä teki­si kaa­voit­ta­mi­ses­ta ja maan­käy­tös­tä huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paa ja vaik­ka toki sekin toi­si joi­tain lisäin­ves­toin­te­ja infraan (esim. alu­een päi­vä­ko­din pitäi­si vetää enem­män lap­sia), kus­tan­nuk­set jäi­si pie­nem­mik­si per kem2 kuin nykyi­ses­sä tehot­to­mam­mas­sa raken­ta­mi­ses­sa — puhu­mat­ta­kaan sit­ten pidem­män aika­vä­lin kus­tan­nuk­sis­ta ja ylei­ses­ti asun­to­jen hintatasosta.

    Toi­nen muu­tos mikä voi­si olla ihan pai­kal­laan oli­si palo­tur­val­li­suus­nor­mien pie­ni lie­ven­tä­mi­nen. Täl­lä het­kel­lä sään­tö on että 9. ker­rok­si­ses­sa talos­sa pitää olla kak­si pois­tu­mis­tie­tä (=por­ras­huo­net­ta). Jos tämä muu­tet­tai­siin yhdek­säs­tä kym­me­neen, se käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­tai­si 9. ker­rok­sis­ten talo­jen raken­ta­mi­sen. En usko että tämä oli­si ris­ki, var­sin­kin kun ottaa huo­mioon että täl­lä­kin het­kel­lä löy­tyy jopa kor­keam­pia­kin talo­ja yhdel­lä pois­tu­mis­tiel­lä ja tie­tys­ti sen että raken­ta­mi­nen ja mate­ri­aa­lit kehit­tyy koko ajan ja muut­tuu turvallisimmiksi.

    Yhdes­sä auto­paik­ka­nor­min pois­ton kans­sa kau­pun­ki sai­si näin enem­män vas­ti­net­ta inves­toin­tieu­rol­leen, vaik­ka ne eurot ei ennen seu­raa­vaa hal­li­tus­ta lisääntyisikään.

  3. Jäl­leen erin­omai­nen kir­joi­tus tär­keäs­tä aihees­ta. Muu­ta­ma kommentti: 

    ”…mut­ta Espoo raken­taa met­roa­se­mien ympä­ril­le itse­pin­tai­ses­ti lähiöi­tä sen sijaan että raken­tai­si urbaa­nia ympäristöä.” 

    Tätä on vähän vai­kea ymmär­tää. Espoo on vah­vas­ti tii­vis­tä­mäs­sä raken­ta­mis­ta met­roa­se­mien ympä­ril­lä. Mikä tekee esi­mer­kik­si Matin­ky­läs­tä lähiön eikä urbaa­nia ympä­ris­töä? Miten Espoos­sa oli­si pitä­nyt toi­mia? Mikä on lähiön ja urbaa­nin ympä­ris­tön ero?

    ”Sik­si en oikein ymmär­rä, että pien­ta­lo­tont­te­ja jae­taan ale­hin­taan arpo­mal­la, enkä oikein ymmär­rä Hitas-arpajaisiakaan” 

    Toki tont­tien ja hita­sa­sun­to­jen jako arval­la on parem­pi kuin suh­teil­la. Ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä, että vie­lä parem­pi oli­si lähes­tyä mark­ki­na­hin­taa. Kau­pun­gin on pidet­tä­vä huol­ta talou­des­taan ja jos­ta­kin ne resurs­sit infran rahoit­ta­mi­seen on han­kit­ta­va. Mik­sei myös siel­tä, mihin inves­toin­tien hyö­ty kohdistuu.

    ”Jos­kus myy­mi­nen on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka osta­ja ei saa lai­noil­leen vakuut­ta, jos kiin­teis­tö on vuokratontilla.” 

    Tar­koit­taa­ko tämä, että kau­pun­ki jou­tuu myy­mään sel­väs­ti ali­hin­taan, kos­ka muu­ten tämä vai­kut­taa aika eri­koi­sel­ta perus­te­lul­ta tont­tien myy­mi­seen. Olen aina olet­ta­nut, että mark­ki­noil­la kaup­pa­hin­ta on suu­rem­pi kuin vakuusarvo.

  4. Kau­pun­gin maa­no­mis­tus on yksi niis­tä mark­ki­na­häi­riöis­tä, jot­ka estä­vät kau­pun­gin kas­vua. Eikä se ole pie­nim­mäs­tä pääs­tä. Kau­pun­gin tulee luo­pua maakeinottelusta.

    Suu­rin ongel­ma on kui­ten­kin epä­on­nis­tu­nut kaa­voi­tus. Käy­tän­nös­sä sotien jäl­keen ei ole kaa­voi­tet­tu kau­pun­ki­mai­ses­ti, joten Hel­sin­ki on yhä teho­ton 1920-luvun maa­lai­si­dyl­li. Hel­sin­gil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä saa­da urbaa­niin elä­män­muo­toon kuu­lu­via meka­nis­me­ja toi­mi­maan: ei syn­ny pal­ve­lui­ta saa­ti jul­kis­ta lii­ken­net­tä saa­tai­siin kannattavaksi.

    Toi­men­pi­teet aikajärjestyksessä:
    1) vali­taan käy­tet­tä­vä korttelikoko
    2) kaa­voi­te­taan Kehä I:n sisä­puo­li ja
    3) kaa­voi­te­taan loput Helsingistä.

    Todis­te­tus­ti toi­mi­va kort­te­li­ko­ko on esi­mer­kik­si 70 m * 110 m.

    Mikä täs­sä on niin vaikeaa?

    1. Ensin mei­na­sin hylää­tä tämän,koska Kal­le on sano­nut saman moneen ker­taan, mut­ta aja­te­luin nyt kui­ten­kin kysyä, miten kun­nan inves­tin­nit, noin 30 00 euroa asu­kas­ta koh­den rahoi­te­taan, jos maa­poh­jan arvon­nousu ensin lah­joi­te­taan joil­le­kin, joi­den valin­taa en voi kuin arvailla.
      Kuka raken­taa kou­lut, päiväkodit,ratikkalinjat kadut, vie­mä­rit ja niin edel­leen, jos Kal­len kave­rit ensin ovat saa­neet raken­nusoi­keu­den lahjoituksena?

  5. Ehdin täs­sä jo toi­voa, että pai­ne Hel­sin­kiin vähe­ni­si Län­si­met­ron ansios­ta, mut­ta Espoo raken­taa met­roa­se­mien ympä­ril­le itse­pin­tai­ses­ti lähiöi­tä sen sijaan että raken­tai­si urbaa­nia ympäristöä.”

    En tie­dä Espoos­ta, mut­ta kyl­lä Hel­sin­gin­kin uudet alu­eet muis­tut­ta­vat enem­män lähiö­tä kuin esim. Puna­vuor­ta ja Kalliota.

  6. Timo Holo­pai­nen:

    Tätä on vähän vai­kea ymmär­tää. Espoo on vah­vas­ti tii­vis­tä­mäs­sä raken­ta­mis­ta met­roa­se­mien ympä­ril­lä. Mikä tekee esi­mer­kik­si Matin­ky­läs­tä lähiön eikä urbaa­nia ympä­ris­töä? Miten Espoos­sa oli­si pitä­nyt toi­mia? Mikä on lähiön ja urbaa­nin ympä­ris­tön ero?

    Suo­me­no­jal­la oli­si ollut mah­dol­li­suus raken­taa koko­nai­nen kau­pun­ki muu­ta­man neliö­ki­lo­met­rin jou­to­maa-alu­eel­le, esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­ren tehok­kuu­del­la alu­eel­le oli­si saa­nut urbaa­nin 40 000 …60 000 asuk­kaan kau­pun­gin. Nyt Suo­me­no­jan alu­eel­ta on hyväk­syt­ty yksi ase­ma­kaa­va, pis­te­ta­lo­ja pit­kin pel­to­ja ja met­sää. Suo­me­no­jan kes­kuk­seen on tulos­sa muu­ta­ma tor­ni­ta­lo joi­den välis­sä kul­kee 4‑ajorataiset auto­baa­nat ryh­mi­tys­kais­toi­neen. Tosin lau­ta­kun­ta tai­si palaut­taa takai­sin val­mis­te­luun tuon kaa­van, tul­lee vie­lä lähiö­mäi­sem­pä­nä ulos lähiösuunnitteluvirastosta. 

    Kaik­ki tii­vis­tys­ra­ken­ta­mi­nen Matin­ky­lää lukuu­not­ta­mat­ta toteu­te­taan val­mis­te­luai­neis­to­jen perus­teel­la lähiö­rat­kai­suin, levei­tä auto­baa­no­ja ja pis­te­ta­lo­ja sekä puo­len kilo­met­rin mit­tai­sia este­vai­ku­tuk­sen teke­viä talo­muu­re­ja auto­baa­no­jen suo­ja­na. Val­ta­via ostos­kes­kuk­sia park­ki­paik­koin­neen ja ‑hal­lei­neen, ympä­ril­le muu­ta­ma tor­ni­ta­lo ja pahim­mil­laan kuusi­kais­tai­sia autobaanoja.

    Jär­kyt­tä­vää ase­ma­kaa­va­suun­nit­te­lua, suo­raan 1970-luvun Neu­vos­to­lii­tos­ta (tai Espoosta).

  7. Timo Holo­pai­nen: …”…mut­ta Espoo raken­taa met­roa­se­mien ympä­ril­le itse­pin­tai­ses­ti lähiöi­tä sen sijaan että raken­tai­si urbaa­nia ympäristöä.” 

    Tätä on vähän vai­kea ymmär­tää. Espoo on vah­vas­ti tii­vis­tä­mäs­sä raken­ta­mis­ta met­roa­se­mien ympärillä…

    Kat­so­kaa nyt her­ran täh­den kart­taa!!! Met­ron vetä­mi­nen pit­kin ja poi­kien maa­seu­tua on jär­je­tön aja­tus jo läh­tö­koh­tai­ses­ti. Ase­mien ympä­ris­töt 500 m säteel­lä slum­miu­tu­vat, mut­ta kau­pun­ki­mais­ta ympä­ris­töä ja kriit­tis­tä mas­saa kan­nat­ta­val­le met­ro­lii­ken­teel­le ei synny.

    Jos Osmo oli­si halun­nut kau­pun­kia, mikä minus­ta on hyvä tavoi­te, oli­si raken­net­tu alku­pe­räi­sen suun­ni­tel­man mukaan Kamp­pi — Töö­lö — Munk­ka — Pasi­la. Oikein raa’al­la tii­vis­tä­mi­sel­lä jopa Munk­ki­vuo­res­ta saa kau­pun­ki­mai­sen ympäristön.

  8. Jan­ne:
    “Ehdin täs­sä jo toi­voa, että pai­ne Hel­sin­kiin vähe­ni­si Län­si­met­ron ansios­ta, mut­ta Espoo raken­taa met­roa­se­mien ympä­ril­le itse­pin­tai­ses­ti lähiöi­tä sen sijaan että raken­tai­si urbaa­nia ympäristöä.”

    En tie­dä Espoos­ta, mut­ta kyl­lä Hel­sin­gin­kin uudet alu­eet muis­tut­ta­vat enem­män lähiö­tä kuin esim. Puna­vuor­ta ja Kalliota.

    Komp­paan Jan­nea. Hel­sin­kiä kaa­voi­te­taan kuin jotain 50-luvun kir­kon­ky­lää Kes­ki-Suo­mes­sa. Eikä syy ole aina­kaan koko­naan kaa­voi­tusark­ki­teh­tien. Olen näh­nyt sekä tääl­lä että muu­al­la nii­tä suun­ni­tel­mia, jot­ka ovat läh­te­neet luot­ta­mus­mies­kä­sit­te­lyyn. Oma­kä­si­tyk­se­ni luot­ta­mus­mies­ten kyvys­tä käsi­tel­lä näin vai­kei­ta asioi­ta ei ole kovin korkea.

  9. pek­su:Suo­me­no­jal­la oli­si ollut mah­dol­li­suus raken­taa koko­nai­nen kau­pun­ki muu­ta­man neliö­ki­lo­met­rin jou­to­maa-alu­eel­le, esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­ren tehok­kuu­del­la alu­eel­le oli­si saa­nut urbaa­nin 40 000 …60 000 asuk­kaan kau­pun­gin. Nyt Suo­me­no­jan alu­eel­ta on hyväk­syt­ty yksi ase­ma­kaa­va, pis­te­ta­lo­ja pit­kin pel­to­ja ja metsää. 

    Aina­kaan sen Suo­men lain tul­kin­nan mukaan, jota ELY-kes­kuk­set sovel­ta­vat, kun­nal­la ei ole val­tuuk­sia päät­tää ase­ma­kaa­va­ta­sol­la sii­tä, että teki­si jol­le­kin alu­eel­leen noin vain 40 000 — 60 000 asuk­kaan kau­pun­gin Jät­kä­saa­ren tehok­kuuk­sil­la ilman, että asia on rat­kais­tu vas­taa­val­la taval­la etu­kä­teen maa­kun­ta­kaa­vas­sa. Nykyi­ses­sä maa­kun­ta­kaa­vas­sa alue ei ole Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin tavoin kes­kus­ta­toi­min­to­jen aluet­ta, vaan se tai­taa olla maa­kun­ta­kaa­vas­sa taa­ja­ma­toi­min­to­jen aluet­ta, tii­vis­tet­tä­vää aluet­ta ja osin vihe­ra­lueik­si yms. jätet­tä­vää aluet­ta. En tie­dä, mil­lai­nen kan­na­tus Uuden­maan lii­tos­sa sel­lai­sen kor­kean tehok­kuu­den alu­een hyväk­sy­mi­seen Suo­me­no­jan alu­eel­le oli­si ollut. Mut­ta koko maa­kun­ta­kaa­voi­tus­jär­jes­tel­män idea on se, että isot rat­kai­sut sii­tä, mihin saa raken­taa pal­jon ja mihin ei saa raken­taa niin pal­jon, rat­ko­taan maa­kun­ta­kaa­vas­sa, ei kun­tien toi­mes­ta asemakaavatasolla.

  10. ” Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat sel­vän muu­tok­sen sii­nä, mis­sä ihmi­set halua­vat asua. Kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat jopa las­ke­neet ja ne ovat nous­seet lähin­nä vain Hel­sin­gin ratikkakaupungissa. ”

    Olet­ko Osmo aja­tel­lut, että Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nois­sa on yksin­ker­tai­ses­ti kupla­pul­lis­tu­ma eikä kyse yksi­no­maan oli­si­kaan asuin­pai­kan valin­nas­ta ja halut­ta­vuu­des­ta? Siis noin nol­la­kor­koi­sel­la vel­ka­ra­hal­la oste­taan pää­mär­kä­nä ratik­ka­kau­pun­gis­ta asun­to­ja olet­taen, että myö­hem­min löy­tyy uusi pöl­lö joka ostaa asun­non vie­lä kalliimmalla.

    Pidan mah­dol­li­se­na, ja jopa toden­nä­köi­se­nä, että osas­sa Hel­sin­kiä on jo muo­dos­tu­nut reaa­li­ta­lou­des­ta (palk­ka­tu­loil­la asun­ton­sa mak­sa­vien todel­li­ses­ta mak­su­ky­vys­tä) irti nous­sut klas­si­nen hin­ta­kupla, joka kor­ko­jen nousun myö­tä tyh­je­nee. Jos maa­il­man talous­jär­jes­tys ei täy­sin ole suis­tu­nut radal­taan, niin korot jos­kus var­mas­ti nouse­vat nor­maa­li­ta­sol­leen ja kuplat puh­kea­vat. Niin on aina käynyt.

  11. Ovat­ko ton­tin­vuo­kra­tu­lot muka­na val­tio­no­suus­jä­res­tel­män tulo­jen tasauk­ses­sa? Ovat­ko kiin­teis­tö­ve­rot? Jäl­kim­mäi­sen siir­tä­mi­ses­tä jär­jes­tel­mään oli puhet­ta, mut­ta ensin mai­ni­tus­ta en muis­ta mitään.

    Tuo teki­si tont­tien myyn­nis­tä entis­tä­kin kan­nat­ta­mat­to­mam­paa kau­pun­gin kannalta.

    Mites jos kaa­voit­ta­mi­sen sijaan vuo­krat­tai­siin ton­tit eni­ten mak­sa­val­le niis­tä tahois­ta joi­den huu­to­kaup­pa­tar­jouk­sen liit­tee­nä ole­va raken­nus­lu­pa­ha­ke­mus on hyväk­syt­tä­vis­sä päät­tä­jien ja naa­pu­rien toimesta?

  12. Soi­nin­vaa­ra:

    Olen­nai­ses­ti nopeam­pi asun­to­tuo­tan­to ei ole mikään mahdottomuus. 

    Pul­lon­kau­lak­si saat­tai­si muo­dos­tua raken­ta­mi­sen laa­tu. Jo nyt raken­ne­taan aivan likaa home­kämp­piä ja kak­kos­laa­tua. Entäs kun raken­ne­taan vie­lä suu­rem­mal­la kii­reel­lä eikä raken­nusa­lan ammat­ti­tai­toi­sim­mat kyvyt ennä­tä kaikkialle?

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kuka raken­taa kou­lut, päiväkodit,ratikkalinjat kadut, vie­mä­rit ja niin edel­leen, jos Kal­len kave­rit ensin ovat saa­neet raken­nusoi­keu­den lahjoituksena?

    Ei kukaan.

    Oulu on kaa­voit­ta­nut aina vain omil­le mail­leen eli osta­nut raa­ka­maa­ta, kaa­voit­ta­nut ja sit­ten joko myy­nyt tai vuo­kran­nut ne. Yllä­tys yllä­tys siel­lä onkin kas­vu­kes­kuk­sis­ta hal­vim­mat asunnot.

  14. Kun­ta saa kiin­teis­tö­ve­ro­ja yksi­tyis­ten omis­ta­mas­ta ton­tis­ta ja raken­nuk­sis­ta. Miten tämä muut­taa laskelmiin?

    Raken­nus­liik­keet kei­not­te­le­vat asun­to­tuo­tan­toon tule­vil­la ton­teil­la, (kts. YLE Mot SSR Nuo­ri­so­sää­tiö Sei­nä­jo­ki), mikä vää­ris­tää mark­ki­naeh­tois­ta tont­ti­kaup­pa, nos­taa vuo­kra­ta­soa jopa 7€/m2/kk.

  15. Niin, nykyi­nen hal­li­tus vas­tus­taa kau­pun­gis­tu­mis­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä, vaik­ka yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys näyt­tää luon­nos­taan ete­ne­vän sii­hen suuntaan.

    Näin on toki lupa teh­dä, vaik­ka mene­täm­me­kin samal­la talou­del­lis­ta kas­vua. Kas­vu ei ole eikä saa olla ainoa arvom­me. Oli­si kui­ten­kin syy­tä rehel­li­ses­ti ker­toa, että hal­li­tus halu­aa käyt­tää osan kas­vu­po­ten­ti­aa­lis­tam­me alue­po­li­tiik­kaan, siis maa­kun­tien tukemiseen.

    No, tämän hal­li­tuk­sen perä­sei­nä alkaa jo näkyä, eikä kes­kus­ta var­mas­ti­kaan enää seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa ole äänes­tä­jien mie­les­tä rai­kas vaih­toeh­to nykymenolle. 

    Äänes­tä­jien käyt­täy­ty­mi­nen on nykyi­sin niin arvaa­ma­ton­ta, että on vai­kea ennus­taa vaa­lien menes­ty­jiä, mut­ta uusim­pien gal­lup­pien perus­teel­la hyvin menee kokoo­muk­sel­la ja vih­reil­lä. Se kai oli­si kau­pun­gis­tu­mis­myön­tei­nen vaihtoehto?

  16. Ehdin täs­sä jo toi­voa, että pai­ne Hel­sin­kiin vähe­ni­si Län­si­met­ron ansios­ta, mut­ta Espoo raken­taa met­roa­se­mien ympä­ril­le itse­pin­tai­ses­ti lähiöi­tä sen sijaan että raken­tai­si urbaa­nia ympäristöä.”

    Ehdin jo toi­voa, että Hel­sin­ki raken­tai­si jota­kin Östersundomiin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ensin mei­na­sin hylää­tä tämän,koska Kal­le on sano­nut saman moneen ker­taan, mut­ta aja­te­luin nyt kui­ten­kin kysyä, miten kun­nan inves­tin­nit, noin 30 00 euroa asu­kas­ta koh­den rahoi­te­taan, jos maa­poh­jan arvon­nousu ensin lah­joi­te­taan joil­le­kin, joi­den valin­taa en voi kuin arvailla.
    Kuka raken­taa kou­lut, päiväkodit,ratikkalinjat kadut, vie­mä­rit ja niin edel­leen, jos Kal­len kave­rit ensin ovat saa­neet raken­nusoi­keu­den lahjoituksena?

    Tuo­ta ehkä kan­nat­taa kysyä muil­ta Suo­men kun­nil­ta. Niil­lä ei ole tuo­ta rahoi­tus­mah­dol­li­suut­ta käy­tet­tä­vis­sään, vaan he myy­vät tont­ti­maat tar­vit­se­vil­le eurol­la neliö eli alle hankintahinnan.

  18. Kiin­teis­tö­ve­ro on kek­sit­ty sen takia, että sil­lä rahoi­te­taan kun­nal­lis­ta tek­nis­tä infraa (enti­nen nimi oli katu­mak­su). Kou­lut, päi­vä­ko­dit ym. rahoi­te­taan kun­nal­lis­ve­rol­la tai valtionosuuksilla.

    Maa­kei­not­te­lun ei pitäi­si olla kun­nan ydin­teh­tä­vä eikä kun­nan pidä estää kaa­voi­tuk­sel­la haluk­kai­ta raken­ta­jia raken­taa niin pal­jon kuin haluavat.

  19. Hel­sin­ki sijoit­tui hyvin tut­ki­mus­yh­tiö Eco­no­mist Intel­li­gence Uni­tin vuo­sit­tain jul­kai­se­mas­sa kau­pun­ki­ver­tai­lus­sa. Hesa­ri toteaa:

    Ver­tai­lus­sa pär­jää­vät rapor­tin mukaan usein varak­kai­den mai­den kes­ki­ko­koi­set kau­pun­git, jois­sa on ver­ra­taen pie­ni väes­tön tiheys. Täl­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa infra­struk­tuu­ri ei kuor­mi­tu lii­kaa, rikol­li­suus on mata­lam­mal­la tasol­la ja kau­pun­ki­lais­ten vir­kis­täy­ty­mi­sel­le­kin on tilaa.”

    Onko Hel­sin­gin kas­vat­ta­mi­nen ideo­lo­gi­nen itse­tar­koi­tus ja mikä se ideo­lo­gia on?

  20. Apu­Kal­le: Kiin­teis­tö­ve­ro on kek­sit­ty sen takia, 

    Jot­tet puhui­si vain läm­pi­mik­se­si, niin sinun täy­tyy sit­ten kan­nat­taa kiin­teis­tö­ve­ron ylä­ra­jan poistoa.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ensin mei­na­sin hylää­tä tämän,koska Kal­le on sano­nut saman moneen ker­taan, mut­ta aja­te­luin nyt kui­ten­kin kysyä, miten kun­nan inves­tin­nit, noin 30 00 euroa asu­kas­ta koh­den rahoi­te­taan, jos maa­poh­jan arvon­nousu ensin lah­joi­te­taan joil­le­kin, joi­den valin­taa en voi kuin arvailla.

    Kun­nan inves­toin­nit ovat vesi‑, vie­mä­ri- ja säh­kö­liit­ty­mät. Käsit­tääk­se­ni ne ovat mak­sul­li­sia. Sit­ten men­nään han­ka­lam­mal­le alu­eel­le. Katu ja jal­ka­käy­tä­vät­kin pitäi­si raken­taa. Jal­ka­käy­tä­vät ovat help­po tapaus. Palau­te­taan ne kiin­teis­tö­jen hoi­det­ta­vak­si. Kiin­teis­töil­tä peri­tään veroa, jota voi osoit­taa myös kadunrakennukseen.

    Myön­nän, ettei yhtä­lö ole näin yksin­ker­tai­nen, mut­tei se myös­kään ole Osmon kuvai­le­man kal­tai­nen. Jos oli­si, Hel­sin­ki­kin oli­si yhä muu­ta­man töl­lin rantakylä.

    Tulen kir­joit­ta­maan täs­tä vie­lä mon­ta­kin ker­taa, kos­ka en ymmär­rä, mik­si yksin­ker­tai­ses­ta asias­ta teh­dään niin moni­mut­kais­ta. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti Osmo ker­too, mik­si kau­pun­gin tulee olla muka­na maa­kei­not­te­lus­sa? Tulok­set ovat aina­kin olleet jär­kyt­tä­vän huo­no­ja koko sodan jäl­kei­sen ajan. Mik­si maa­kei­not­te­lu ei ole tuot­ta­nut hyvä­laa­tuis­ta kaupunkimiljöötä?

  22. MSL: Pul­lon­kau­lak­si saat­tai­si muo­dos­tua raken­ta­mi­sen laa­tu. Jo nyt raken­ne­taan aivan likaa home­kämp­piä ja kak­kos­laa­tua. Entäs kun raken­ne­taan vie­lä suu­rem­mal­la kii­reel­lä eikä raken­nusa­lan ammat­ti­tai­toi­sim­mat kyvyt ennä­tä kaikkialle?

    Homeon­gel­mat eivät enää ole niin­kään laa­tu kuin sää­dös- ja osin suun­nit­te­lu­ky­sy­mys. Nykyi­sil­lä raken­ta­mi­sen sää­dök­sil­lä ei ole mah­dol­lis­ta raken­taa ter­vet­tä taloa.

    Eräs arvos­ta­ma­ni edes­men­nyt ark­ki­teh­ti sanoi, että asun­non osta­mi­nen on help­poa. Jos halu­aa ter­veen kodin, niin kat­soo ettei raken­nus­vuo­si ole 1956 jälkeen.

    Asuim­me tuol­loin 90-luvun alus­sa raken­ne­tus­sa tasa­kat­toi­ses­sa riva­ris­sa naa­pu­ruk­si­na. Hän selit­ti, mik­si talon kat­to­ra­ken­teet, jot­ka oli teh­ty vää­ris­tä mate­ri­aa­leis­ta, tulee uusia 2010-luvun alus­sa. Muu­ten kat­to pettää.

  23. Kun kau­pun­ki ottaa sen 2 %:n lai­nan ollak­seen myy­mät­tä tont­ti­aan, se pää­oma on pois yksi­tyi­sel­tä, joka käyt­täi­si sen yleen­sä yli 10 % tuot­ta­vaan koh­tee­seen. Siis vaik­ka oli­si kau­pun­gin etu omis­taa itse, yhteis­kun­nan etu oli­si yksi­tyis­tää, yleensä.

    Juu­ri kau­pun­gin tont­tien koh­dal­la tämä ei sil­ti ole niin sel­vää kuin mel­kein kai­ken muun omai­suu­den koh­dal­la, jos yksi­tyi­sen­kin ton­tin arvo riip­puu lähin­nä kau­pun­gin pää­tök­sis­tä, kuten met­ro- ja tie­lin­jauk­sis­ta, niin kuin Soi­nin­vaa­ra selitti.

    1. Kun kau­pun­ki ottaa sen 2 %:n lai­nan ollak­seen myy­mät­tä tont­ti­aan, se pää­oma on pois yksi­tyi­sel­tä, joka käyt­täi­si sen yleen­sä yli 10 % tuot­ta­vaan koh­tee­seen. Siis vaik­ka oli­si kau­pun­gin etu omis­taa itse, yhteis­kun­nan etu oli­si yksi­tyis­tää, yleensä.

      Siis miten päin tämä nyt meni? Minus­ta, jos kau­pun­ki myy ton­tin Fir­ma Oy:lle, Fir­ma Oy:llä on vähem­män rahaa käyt­tää nii­hin kym­me­nen pro­sen­tin tuot­toa vaa­ti­viin koh­tei­siin. Pan­kis­ta taas rahat eivät lopu, kos­ka ne saa­vat sitä kes­kus­pan­kis­ta käy­tän­nös­sä rajattomasti.

  24. Johan on mark­ki­nat, kun Kal­le ehdot­taa pyhän yksi­tyi­sen omai­suu­den sosia­li­soin­tia kiinteistöverolla.

  25. OS: Jos­kus myy­mi­nen on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka osta­ja ei saa lai­noil­leen vakuut­ta, jos kiin­teis­tö on vuokratontilla.

    Kyl­lä tontin/tilan vuo­kra­oi­keu­teen ja sil­lä ole­viin raken­nuk­siin ja raken­nel­miin voi saa­da kiin­ni­tyk­sen. Jos jäl­jel­lä ole­vaa vuo­kra-aikaa on rit­tä­väs­ti, täl­lai­sen kiin­ni­tyk­sen vakuusar­vo oli aina­kin ennen var­sin hyvä. Nykyis­tä arvos­tus­käy­tän­töä en tunne.

  26. kom­ment­ti: Aina­kaan sen Suo­men lain tul­kin­nan mukaan, jota ELY-kes­kuk­set sovel­ta­vat, kun­nal­la ei ole val­tuuk­sia päät­tää ase­ma­kaa­va­ta­sol­la sii­tä, että teki­si jol­le­kin alu­eel­leen noin vain 40 000 – 60 000 asuk­kaan kau­pun­gin Jät­kä­saa­ren tehok­kuuk­sil­la ilman, että asia on rat­kais­tu vas­taa­val­la taval­la etu­kä­teen maa­kun­ta­kaa­vas­sa. Nykyi­ses­sä maa­kun­ta­kaa­vas­sa alue ei ole Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin tavoin kes­kus­ta­toi­min­to­jen aluet­ta, vaan se tai­taa olla maa­kun­ta­kaa­vas­sa taa­ja­ma­toi­min­to­jen aluet­ta, tii­vis­tet­tä­vää aluet­ta ja osin vihe­ra­lueik­si yms. jätet­tä­vää aluet­ta. En tie­dä, mil­lai­nen kan­na­tus Uuden­maan lii­tos­sa sel­lai­sen kor­kean tehok­kuu­den alu­een hyväk­sy­mi­seen Suo­me­no­jan alu­eel­le oli­si ollut. Mut­ta koko maa­kun­ta­kaa­voi­tus­jär­jes­tel­män idea on se, että isot rat­kai­sut sii­tä, mihin saa raken­taa pal­jon ja mihin ei saa raken­taa niin pal­jon, rat­ko­taan maa­kun­ta­kaa­vas­sa, ei kun­tien toi­mes­ta asemakaavatasolla.

    Mil­lä­kö­hän Hel­sin­ki sit­ten aikoo lisää kau­pun­kia raken­taa, tuol­la perus­teel­la kun Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­va on maa­kun­ta­kaa­van vastainen?

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleis­kaa­va ei ole maa­kun­ta­kaa­van vastainen.

    Kaa­voi­hin tuh­la­taan lii­kaa rahaa. Teh­dään kaa­vaa kaa­van perään. Sen jäl­keen teh­dään kaa­va­muu­tok­sia. Lopul­ta pää­osa kaa­vois­ta ei toteu­du. Esi­mer­kik­si Hel­sin­kiin oli­si ihan hyviä­kin kaa­vo­ja, mut­ta nii­tä ei ole toteutettu.

    Kaa­voi­tus­ta tulee yksin­ker­tais­taa taval­la tai toi­sel­la. Osmo on niin syväl­lä aihees­sa, että pys­tyy var­maan ker­to­maan, mit­kä osat koko­nais­pro­ses­sis­ta voi jät­tää koko­naan pois ja mit­kä keven­tää. Tur­haa ja jopa vahin­gol­lis­ta työ­tä kaa­voi­tuk­sen pii­ris­sä teh­dään joka tapauk­ses­sa paljon.

  28. kom­ment­ti: Aina­kaan sen Suo­men lain tul­kin­nan mukaan, jota ELY-kes­kuk­set soveltavat…

    ELY-kes­kuk­sis­ta ei tar­vit­se enää välit­tää. Nii­den aika meni jo. Enkä oikein usko, että kukaan kai­paa. Jär­jes­tel­mää ei saa­tu kos­kaan toi­mi­maan. Juu­ri nyt on kun­tien mah­dol­li­suus ottaa ja käyt­tää valtaa.

  29. On tot­ta, että Hel­sin­gin kan­nat­tai­si kas­vaa. Kau­pun­kien väli­ses­sä mit­te­lös­sä suu­ri on kau­nis­ta. Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­ki on jää­mäs­sä pahas­ti Tuk­hol­man var­joon, mitä tulee ulko­maa­lais­ten fir­mo­jen scan­di­naa­vian kont­to­rei­hin. Myyn­ti­valt­te­ja kan­nat­tai­si keksiä.

  30. åke:
    On tot­ta, että Hel­sin­gin kan­nat­tai­si kas­vaa. Kau­pun­kien väli­ses­sä mit­te­lös­sä suu­ri on kaunista…

    Asia ei ole noin yksin­ker­tai­nen, pie­nil­le kau­pun­geil­le on sel­vää tilaus­ta, mut­ta on hyö­dyl­lis­tä, kun maas­sa on edes yksi kes­ki­suu­ri met­ro­po­lia­lue. Se hou­kut­te­lee mää­rä­tyn­lais­ta toi­min­taa ja kuten esi­tit, kil­pai­lee alu­een mui­den met­ro­po­lien kans­sa. Nyt Suo­mes­ta puut­tuu tällainen.

    Hel­sin­gin met­ro­po­lia­lu­een teh­tä­vä maan sisäi­ses­sä työn­jaos­sa tulee olla juu­ri kau­pun­ki. Kil­pai­lu Tal­lin­nan ja Tuk­hol­man kans­sa. Se tar­koit­taa asfalt­tia, tiil­tä, beto­nia jne. Se ei tar­koi­ta NIMBY:jä, suun­nat­to­mia vihe­ra­luei­ta eikä rakennussuojelua.

    åke:
    …Myyn­ti­valt­te­ja kan­nat­tai­si keksiä. 

    Vero­tuk­sen saa­mi­nen tol­kul­li­sek­si ei ehkä ole myyn­ti­valt­ti, mut­ta se on edel­ly­tys. Nyt ollaan tilan­tees­sa, jos­sa aikai­sem­min suo­ma­lai­set­kin yri­tyk­set liput­ta­vat itsen­sä Viroon.

    Suo­meen tulee nyt vain niin suu­ria yri­tyk­siä, että ne pys­ty­vät kon­ser­nin sisäl­lä mak­sa­maan veron­sa muu­al­le EU:iin. Onnek­si tulee edes nii­tä, kos­ka nekin tuo­vat työpaikkoja.

  31. En mil­lään muo­toa vas­tus­ta asun­to­tuo­tan­non lisää­mis­tä Hel­sin­gis­sä tai muis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa tai val­tion panos­tus­ta infra­hank­kei­siin Hel­sin­gis­sä, kos­ka asun­noil­le on Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti pal­jon enem­män kysyn­tää kuin nii­tä on tarjolla. 

    Huo­mat­tai­sin vain, että käy­des­sä­ni kuu­kausi sit­ten Lon­toos­sa sikäi­set leh­det kir­joit­te­li­vat kal­liis­ta asu­mi­ses­ta joh­tu­vas­ta pois­muu­tos­ta Lon­toos­ta. Muut­ta­jis­sa on ilmei­ses­ti pal­jon hyvä­palk­kai­sis­sa asian­tun­ti­ja­töis­sä ole­vaa ylem­pää kes­ki­luok­kaa, jol­la ei ole varaa perus­taa per­het­tä Lon­too­seen, jos­sa asun­to­jen kes­ki­hin­ta on puo­li mil­joo­naa pun­taa. Lon­toos­ta pois­muut­ta­nei­den asun­no­no­mis­ta­jien myy­mien asun­to­jen kes­ki­hin­ta oli leh­ti­ju­tun (oli­ko­han the Eve­ning Stan­dard, jota luin met­ros­sa, tai the Guar­dian) mukaan 580 000 pun­taa. Jutus­sa ker­rot­tiin pois­muut­ta­jien osta­van noin pari­sa­taa­tu­hat­ta pun­taa hal­vem­mal­la oma­ko­ti­ta­lo­ja tai rivi­ta­loa­sun­to­ja pie­nem­mis­tä kau­pun­geis­ta. Lon­toon väli­lu­kua kas­vat­ta­vat lähin­nä maa­han­muut­to ja syn­ty­vyys, ei siis se, että sin­ne muu­tet­tai­siin muu­al­ta maas­ta urbaa­ne­ja elin­kei­no­ja har­joit­ta­maan. Jutun mukaan tämä ennus­taa asian­tun­ti­ja­val­tais­ten työ­paik­ka­kes­kit­ty­mien vah­vis­tu­mis­ta esim. Cam­brid­ges­sa ja Oxfor­dis­sa ja muis­sa lähi­krei­vi­kun­tien yli­opis­to­kau­pun­geis­sa. Ilmei­ses­ti asun­to­kur­juu­des­sa voi tul­la jon­kin­lai­nen raja vas­taan, jon­ka jäl­keen kou­lu­tet­tu väki asuu mie­luum­min muualla.

  32. Riip­puu tie­tys­ti että miten menes­tys määritellään.

    Minus­ta kui­ten­kin Lon­too on esi­merk­ki menes­ty­nees­tä kau­pun­gis­ta jota Hel­sin­ki­kin voi­si kat­soa esi­merk­ki­nä vaik­ka suu­ruus­luok­ka on tie­tys­ti toinen.

    Eli siis resep­tiä Helsingille:

    - sään­te­le­mät­tö­mät työmarkkinat
    — alhai­nen verotus
    — sään­te­le­mä­tön pank­ki­toi­min­ta ja pää­omien käsittely
    — sään­te­le­mä­tön maahanmuutto

    Eihän se nyt tie­tys­ti Lon­toos­sa­kaan noin vapaa­ta ole, mut­ta käsi­tyk­se­ni on, että tuo­hon suun­taan oli­si syy­tä ede­tä vah­vas­ti, jot­ta Hel­sin­gis­tä voi­si tul­la menes­ty­vä pal­ve­lu­lii­ke­toi­min­taan perus­tu­va kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vä kaupunki.

  33. Joo, Lon­toos­sa useis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa on hin­nat asu­mi­sel­le karan­neet kes­ki­luo­kan (ja jopa ylem­män kes­ki­luo­kan) ulot­tu­mat­to­miin. Mut­ta eikös tämä ole merk­ki kau­pun­gin veto­voi­mas­ta. Joten se on sinän­sä positiivista. 

    Ja onhan Hel­sin­gil­lä hitas jota var­maan voi vie­lä laa­jen­taa jos halu­taan myös kes­ki­luok­kaa kes­kus­tan liepeille.

  34. åke: Joo, Lon­toos­sa useis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa on hin­nat asu­mi­sel­le karan­neet kes­ki­luo­kan (ja jopa ylem­män kes­ki­luo­kan) ulot­tu­mat­to­miin. Mut­ta eikös tämä ole merk­ki kau­pun­gin veto­voi­mas­ta. Joten se on sinän­sä positiivista. 

    Bri­teis­sä on myös luok­kayh­teis­kun­ta, jota tosin Suo­meen­kin kovas­ti halu­taan syn­nyt­tää. Onko sekin positiivista?

  35. åke:

    Ja onhan Hel­sin­gil­lä hitas jota var­maan voi vie­lä laa­jen­taa jos halu­taan myös kes­ki­luok­kaa kes­kus­tan liepeille.

    Jaa‑a. Som­pa­saa­reen on tulos­sa uusi Hitas-koh­de. Alim­mil­laan hin­ta kak­siois­sa on 5100 €/m2 ja kal­leim­mil­laan 6400 €/m2. Siis kal­liil­la VUO­KRA­ton­til­la. Hoi­to­vas­ti­ke tulee kor­keak­si (6,85 €/m2/kk) tont­ti­vuo­kran lisäk­si erit­täin kal­liin jät­tei­den put­ki­ke­räyk­sen, yhteis­pi­ho­jen hoi­don, alue­por­taa­li­mak­su­jen ja kai­ken muun hör­höi­lyn joh­dos­ta, joi­hin talo­yh­tiöt ovat sidottuja.

    Onko tämä koh­tuu­hin­tais­ta asun­to­tuo­tan­toa taval­li­sil­le pal­kan­saa­jil­le? Miten neliö­hin­ta voi olla noin kor­kea hin­ta­sään­nel­lys­sä tuo­tann­nos­sa eli mik­si kau­pun­ki on hyväk­sy­nyt ton­tin­luo­vu­tuk­ses­sa täl­lai­sen hin­ta­ta­son ja kai­kel­la toden­nä­köi­syy­del­lä yli­suu­ret kat­teet rakennusliikkeelle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.