Kun tiedämme, että ihmiset syövät epäterveellisen paljon lihaa ja että lihantuotannon synnit ovat ilmastonmuutoksessa suuret, on esitetty lihan syönnin verottamista.
Eikö riittäisi, että vähennettäisiin sen tukemista? Maataloustukemme runko ovat hehtaarituet. Hehtaareista 70 % palvelee lihan tuotantoa, joten lihantuotantoa tuetaan jo tätä kautta aika paljon, kaloreita tai valkuaisainekiloja ajatellen huomattavasti enemmän kuin suoraan ihmisravinnoksi tarkoitettua kasvinviljelyä. Mutta tämä ei riitä. Erikseen tuetaan sitä, että tämä tuettu rehu jalostetaan lihaksi.
Eikö tämän ylimääräisen lihantuotantotuen voisi ajaa vaiheittain alas ja tyytyä siihen hehtaaritukeen?
Jos lihaveron tavoitteena on lihan syönnin vähentäminen, ehdottamasi keino ei auta mitään.
Suomalainen liha tulisi kalliimmaksi, söisimme saksalaista sikaa ja brassinautaa.
Todennäköisesti niiden hinta jopa laskisi tuontimäärien kasvaessa ja lihansyönti kasvaisi nykyisestä.
no… kun lihalla on kysyntää, se kysyntään vastataan tarjonnalla. Eli ei se lihan kulutus vähenisi yhtään, jos me poistettasi maataloustuet lihantuotannolta. Sitten kaupassa olisi tanskalaista ja brasilialaista lihaa. Markkinatalous katos..
eikä tämä tarkoita, etteikö meidän maataloustukisysteemiä pitäs muuttaa ja tukia vähentää, mutta ei niillä nyt lihankulutukseen juuri puututa, kun muista EU maista tulevalla lihalla sit se kysyntä täytetään.
Pitäsi pystyä vähetään sitä kysyntää. Kysyntää voisi vähentää hintaa korottamalla.. vero korottasi hintaa niin brassipiffiltä kuin kotimaiselta. Toki uskoisin asennemuutoksen olevan se jota vaaditaan, jotta kysyntä laskisi
Nämä maataloustuet ovat pääasiassa EU-tukia. En ehdottanut, että niitä vähennettäisiin vain Suomesta.
Ehdottaisin, että koska kaikki liha ei tuota yhtä paljon päästöjä, verotettaisiin mieluummin ruoan hiilijalanjälkeä. Broileri on pienipäästöisempää lihaa kuin possu eli ensimmäisen vero voisi olla alhaisempi. Neljännes lihasta on nautaa, josta neljä viidesosaa on maidontuotannon sivutuotetta. Miten tuota pitäisi verottaa?
Ehdotin, että lopetettaisiin ylimääräinen tuki ja tuiettaisiin vain rehuntuotantoa hehtaarituen kautta.
Markkinataloudessa hinta vaikuttaa kysyntään. Jos haittaverolla (tai tässä tapauksessa ylenpalttisen tukemisen lopettamisella) saadaan hintaa nostettua, kysyntä laskee.
Sairauksia lisäävien ja siten terveydenhoidon kustannuksia nostavan lihan ja rasvan kulutuksen tukeminen verovaroin on jotakuinkin tyhmin asia mitä yhteiskunta voi tehdä. Tyhmemmäksi voisi päästä ainoastaan kohdistamalla tuki kulutuksen sijaan kilpailukyvyttömään tuotantoon…
Eivätkö maitotaloustuotteet ole yhtä haitallisetia kuin liha, joten samat toimenpiteet sillekin sektorille.
Olen samaa mieltä, että tuet pois, sen sijaan maaseutuyrittäjille tukea tuotannon muuttamiseen proteiinipitoisten kasvien viljelyyn ja sitten lopuksi verotetaan lihaa (tai tiettyjä lihoja) ja maitotaloustuotteita ihan niin kuin bensaakin….
Jos lihalla olisi valmistevero samaan tapaan kuin alkoholilla ja tupakalla, se vaikuttaisi kauppahintoihin ja koskisi myös tuontilihaa.
Ei taida olla lihan kulustusta alentavaa vaikutusta kotimaisten lihan tuottajien kurittamisella. Kulutus vain siirtyy ulkomaiseen lihaan, jos kotimaista ei ole tarjolla.
Kyllä se vero pitäisi siirtää kaupan kassalle maksettavaksi, jos lihan hintaa aiotaan saada nousemaan ja kulutusta sen myötä alas. Vielä tehokkaampi keino olisi laskea kuluttajien elintasoa, sillä lihan kulutuksen tulojousto on paljon suurempi kuin hintajousto. Siinä samalla tulisi torjuttua myös monta muuta haitallista hiilipäästöä.
Eikö sun argumentti nyt aina ole ollut, että päästöt pitää kiintiöidä ja kaupata? Että miten tää nyt on lihan kanssa jotenkin eri juttu.
Ensin pitäisi kai löytää maailmanlaajuinen konsensus, että ryhdymme kaikki hallitusti vähentämään lihansyöntiä tukipolitiikkaa apuna käyttäen. Voi olla vaikeaa, vaikka olisi järkevää. Tai ainakin vaatisi vuosien väännöt.
Suurena lihan ystävänä olen muuten omaehtoisesti vähentänyt tuntuvasti lihan syöntiä. Lähinnä terveys- ja painonhallintasyistä, tosin, mutta muistaen myös laajemmat näkökulmat. Onnistuu hyvin, ja lihakin maistuu herkullisemmalta kun se on vähän harvinaisempaa herkkua!
Tervehdys,
Eläköityneenä lihatehtaiden alihankkijana kässään kyllä pointtisi. Kuinka tuki kohdentuisi paremmin luomulihaan, jota suoraan laitumelta korjataan sadoksi? Tokihan se on ja sen kuuluukin olla kallista herkkua, mutta olisiko Suomella varaa vähän hinnoittelussa lähentyä muita kulttuurimaita?
Ystävällisimmin,
Janne
Hyvä idea! Tämä olisi hyvä laajentaa niin, että verotettaisiin ympäristöjalanjälkeä koko lopputuotteelle. Se tosin vaatisi aikamoisia panostuksia pitkien toimitusketjujen ja kasvatus ja tuotantomenetelmien ympäristökuormituksen laskemiseen. Se olisi todella kallis projekti (ellei teknologian kehitys ratkaise asiaa), mutta ehkä toisaalta ihan hyödyllinen.
Kuinka monta erillaista maatalouteen liittyvää tukimuotoa suomesta löytyy? Esim. aurinkopaneelien investointikuluissa minulle oli tarjoitusta tehnyt firma laskenyt 40% valtion investointirahaa mukaan, kun luuli minun olevan maatalousyrittäjä. 12 000 euroa valtion rahaa ilmaiseksi jokaiselle maanviljelijälle tälläisessäkin asiassa.
Ja kun Putin juustoja ei saatu vientituilla ulkomaille oli suomessa kriisi 4 euron juustokilon vuoksi. Miksi se oli kriisi, että veronmaksajat saivat maksamansa juustot halvemmalla eikä niitä syötetty halvalla ulkomailla? Tätäkään en tajunnut.
Ja miksi ihmeessä maatalousyrittäjät ovat edelleen suomen rikkaimpia, vaikka ne elävät tuilla? Miksi muut yrittäjät ja palkansaajat tulevat kaukana perässä? Miksi maatalousyrittäjien ei tarvitse maksaa eläkkeitään ja myel tippuu muilta yrittäjiltä ja palkansaajilta kuin Manulle illallinen. Mikä huoltovalmius liittyy ruukkurucolan viljelyyn? MIksi se olisi huono asia, että suomi ei laittaisi rahaa maanviljelyyn vaan ennemmin maksaisi maanviljelijöille siitä, että eivät tee mitään. Työtön on aika halpa maanviljelijään nähden
Silloin rehua vietäisiin ulkomaille ja tuotaisiin lihat sieltä?
Vitsi vitsinä, koko Suomen maatalous on kannattavaa vain jos tuotteet ovat korkealle jalostettuja, kuten pihviliha tai turkikset.
Jos lihan tilalle keksitään korvike joka on yhtä hyvä ja antaa ravintoa eikä aiheuta päästöjä niin paljon, niin perinteistä lihaa voi suotta verottaa vähän enemmän.
Tämä ehdotus on Soininvaaran ehdotusta parempi Suomen kansantaloudelle, koska tällöin voidaan osa Suomessa kulutetusta lihasta tuottaa Suomessa sen sijaan, että kyseiset tuottajat olisivat työttömiä. Toki lihantuottamisen harrastuksesta maksettavat tuet pitää olla pienempiä kuin muuten maksettavat työttömyystuet (pitkällä tähtäimellä).
Pisteverot ovat typerää puuhastelua. On kyse sitten alkoholista, autoista, bensasta, lihasta tai sokerista. Poliitikko, joka ehdottaa moisia, tulee sulkea johonkin ja unohtaa sinne. Pisteverot syövät verotuloja ja jos aiomme ylläpitää jonkinlaista hyvinvointiyhteiskuntaa, tuollaisista on yksinkertaisesti päästävä.
Mitä taas maatalouden tukemiseen tulee, niin EU:n järjestelmä on huono Suomen kannalta. Maataloustuki on kannaltamme puhtaasti turvallisuuspoliittinen välttämättömyys. Jos meillä ei ole omaa tuotantoa, mukaan luettuna lihan tuotanto, lähdemme seuraavassa sodassa jälleen tasan sen kelkkaan, joka lupaa toimittaa ruokaa. Oma perustuotanto takaa ulkopoliittista liikkumavaraa.
Sveitsillä oli hyvä tukisysteemi. Tuettiin kykyä tuottaa. Siinä ohessa piti tuottaa jonkin verran ja se meni markkinoille joko maailmanmarkkinahintaan tai käytännössä luksuselintarvikkeina. Köyhempi tai saidempi väestönosa sai syödä afrikkalaisia, hollantilaisia tai tanskalaisia elintarvikkeita kaikkinen kasvinsuojeluaineineen ja muine lisineen. Maksukykyiset asiakkaat syövät hyvälaatuista sveitsiläistä ruokaa. Järjestelmä takaa Sveitsille peruselintarvikkeiden omavaraisuuden tarvittaessa, joten se ei ole ulkopoliittisesti riippuvainen kenestäkään.
Kaikki lisäverot tai tuen vähentämiset ja siten ruuan kallistuminen käy taas suoraan sinne kuluttajan kukkaroon. Suomessa ruoka on jo nyt aivan hävyttömän kallista ja se rokottaa nimenomaan sitä köyhempää kansanosaa. Ja täällä jengi miettii miten saataisiin siitä vielä kalliinpaa? Haloo?! Nostamalla lihan hintaa tavalla tai toisella aiheuttaa vaan köyhän perheen ruokalistan koostumusta entistä enemmän siitä halvasta teollisesta eineksestä jossa vielä vähemmän mitään ravintoarvoa.
Mitäs jos mietittäisiin mielummin miten saataisiin ne vihannekset kaupassa halvemmiksi? Miksi aina pitää jonkun hintaa nostaa? Eikö ostovoima ole jo nyt riittävän heikko?
Onko muuten jotain tutkimusta siitä että kun täältä lähtee jotain elinkeinoa millä se korvautuu – jos Suomi asettaisi lihaveron ja lopettaisi karjankasvatuksen, tulisiko tilalle jotain ekologisempaa vai kävisikö niin että sama tuotetaan vain jossain muualla, missä ekosysteemiä korvataan länsimaihin myytävillä tuotteilla?
WWF:n sivuilta siis tämä lainaus: ” Metsät häviävät kuitenkin hälyttävää vauhtia hakkuiden, karjalaitumien ja maanviljelyn alta. ”
Jos oletetaan, että verotus ei suoraan vähennä lihan kulutusta vaan se vain lakkauttaa kotimaan tuotannon – aiheuttaako suomalaisen peltohehtaarin siirtyminen Brasiliaan enemmän vai vähemmän päästöjä pitkällä aikavälillä?
https://www.theguardian.com/environment/2009/may/31/cattle-trade-brazil-greenpeace-amazon-deforestation
Maito olikin jo jollain toisella mainittuna.
Ylipäätään on perverssi tilanne, että lihankasvatusta ja maidontuotantoa tuetaan enemmän mitä kasvisproteiinintuotantoa tai kasvipohjaisia maidon korvaajia.
Jos tukia ei pystytä ajamaan alas, niin edes kohdistamaan lihantuotantoa suosivasta tasapuoliseen?
Toki, lihantuotannon tuelle ei ole oikein mitään kestävää perustelua. Ymmärrän, että huoltovarmuuden nimissä voidaan perustella elintarviketuotannon toimintaedellytyksiä noin yleensä, mutta ihminen pärjää ihan hyvin ilman lihaa.
Yhtä hyvin voisi ehdottaa, että auringon on vast’edes noustava lännestä. Maataloustuet ovat rälssioikeus, joiden tarkoitus on taata hyvät tulot niille, jotka peltoja tms. ovat sattuneet perimään.
Jos suurin osa naudan lihasta tuotetaan maitotuotteiden takia, olisi siis ilmeisesti tehokkaampaa korvata maitotuotteet muila tuotteilla. Olisi parempi, että ruokavaliossa olisi vaikka kanaa muttei nautaa tai maitoa kuin että ravinnossa olisi maitotuotteita muttei lihaa. Kanassahan energiayksikköä kohti ei ole paljoa päästöjä.
Tämä oli minulle uutta, että lihantuotantoa tuetaan ylimääräisen tuen avulla. On myös selvää, että hehtaarituki ravintoarvoa kohti on lihatuotteissa suurempi kuin ”leipäviljassa”.
Moni haluaisi myös omilla ruokailutottumuksillaan vaikuttaa oman hyvivoinnin lisäksi ekologiseen kestävyyteen. Tällaisen vapaan valinnan vaikuttavuutta laskee merkittävästi voimakkaasti lihansyötiä painottava tukipolitiikka.
Olen Osmon kanssa samaa mieltä, että ensimmäinen ja paras askel olisi ylimääräisestä lihantuotantotuesta luopuminen asteittain.
Tässä Osmon paljon hyviä vakutuksia, vaikka toki nostaisi lihan hintaa ja laskisi nautakarjan kasvattamisen kannattavuutta.
Liha ja ruoka yleensäkin on kyllä naurettavan halpaa. Poislukien sellainen ruoka, jonka tekemiseen on osallistunut enemmässä määri duunari, jonka palkka nostaa hintaa (leipä). Mutta kaikki viljat, lihat, hedelmät yms. ovat varsin edullisia. Maataloustuet olisi hyvä saada pois sotkemasta markkinoiden toimintaa. Sitten nähtäisiin miten paljon liha tai riisi oikeasti maksaa.
Moi. Tässä ajattelussa on merkittävä mittakaava virhe. Ilmastonmuutoksen aiheuttaa tuotannosta 70-80%sti fossiilinen polttoaine. Maatalous on alle 10 pinnaa.
Kuluttajan kulutuksesta puolestaan eläinperäiset elintarvikkeet ovat Suomessa juuri yli 10 pinnaa. Tästä puolet maitotuotteita. Miksi arvostamani ja hyviä havaintoja yleensä esittävä fiksu ajattelija nostaa tikun nokkaan lihantuotannon pohtimatta sen oikeasti aiheuttamaa osuutta ilmastonmuutokseen. Samalla kun vielä huomioidaan lihansyönnin korvaamisen kasviproteiineilla ja senkin vaikutuksen ilmastoon, niiin mittasuhteet alkavat osoittaa ettei lihalla ole se rooli mikä usein esitetään ilmastonmuutokseen.
Ja jos pohditaan rehuviljaa niin Suomessa suurin osa pelloista on niin huonoja kasvualustoja esim leipäviljalle ettei rehuviljalle ole oikeasti vaihtoehtoa.
Olen samaa mieltä tuista ja niiden suuruudesta. Tuet pois ja EUn ulkopuoliseen lihaan haittavero. Mutta tuo ilmastonmuutos hömpötys lihasta olisi hyvä karsia pois. Ei ole sattumaa että Pariisin ilmastosopimuksessa ei puhuta lihasta. Sen rooli ei ole niin merkittävä mitä Suomessa annetaan ymmärtää
Jos lihan käyttöä voitaisiinkin vähentää, niin sokerin käyttö voitaisiin lopettaa kokonaan, jättää sen tuotanto täysin markkinavoimien varaan niin kuin asian laita on muidenkin luksustuotteiden osalta.
https://www.skepticalscience.com/how-much-meat-contribute-to-gw.html
teollisuusmaissa lihatuontannon osuus on varsin pieni osa kasvihuone päästöistä ja muutenkin vain luokkaa 15%. Tuollainen nyplääminen ei tuota hyötyä joka likikään korvaisi aheutettu ketutusta.
Maatalouden tukijärjestelmät sinänsä pitäisi uudistaa. Nykyinen tilanne jossa kaikki tukevat on päätön. Muuttaminen voisi sitten olla varsin vaikeaa
Fantasioida toki voi.
Voi haaveilla millaista EU-maataloustukipolitiikkaa Saksa ja Ranska tekevät kun Suomi vähän maata polkaisee.
Tai voi ehdottaa vaikka Putinia heittämään voltti.
Jossain vaiheessa pelkkää hehtaaritukea vastustettiin sillä, että se houkuttelee lisäämään pelto/nurmipinta-alaa myös viljelyskelvottomille maille ja jättämään myös kelvollisia peltoja/nurmia heitteille.
Suomi on lihansyönnissä pääosin alle EU:n keskiarvon, ja huimasti uuden mantereen asukkaiden lihansyöntiä. Mikäli on uskominen Lihatiedotuksen tilastoa:
http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihankulutus-euroopassa.html
Joten vastauksena O.S:n kysymykseen :”Eikö tämän ylimääräisen lihantuotantotuen voisi ajaa vaiheittain alas ja tyytyä siihen hehtaaritukeen?”
on, että pitäisi muilta EU-mailta paitsi Suomelta.
Syynä tähän on se, että mekin pääsisimme muiden maiden tasolle lihankulutuksessa. Siten kasvattaisimme omia maatalousmarkkinoitamme ja saisimme lisäpontta alkaneelle talouskasvulle.
Varaakin meillä on vielä lihoa, sillä ”kaikkein lihavimmat eurooppalaiset löytyvät Unkarista ja Iso-Britanniasta. Selvästi hoikimpia ovat romanialaiset.
Deutsche Welle käytti tilastossaan Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmää, jossa liikalihavuus katsotaan alkavaksi painoindeksistä 30. Näin mitattuna eurooppalaisista on lihavia 16,6 prosenttia.
Suomi sijoittuu tilastossa hienoisesti 16,6 prosentin paremmalle puolelle ollen 27 maasta järjestyksessä 13. hoikin. Suomalaisista lihavia on 15,6 prosenttia.
Naapurimaistamme Ruotsissa lihavia on 12,9 prosenttia ja Virossa 16,9 prosenttia. ” Il,2013.
Lihavuus ei johdu lihansyönnistä , vaan epätasapainoisesta ruokavaliosta ja liian vähäisestä liikkumisesta suhteessa nautittuihin kaloreihin. Avaintekijä terveelliseen ravintokäyttäytymiseen on koulutus. Oleellisena osana on myös terveyspoliittinen ohjaus ja lainsäädäntö.
Tähän O.S. myös viittaa avauksessaan. Asiassa on kuitenkin paljon eri ulottuvuuksia, ja haittavero lihantuotantoon horjuttaa tasapainoa maataloustuotannon kentässä dramaattisesti.
Lihan syönti on epäterveellistä, jos sitä syö paljon. Se näkyy elinajanodotteessa.
Suomessa kyllä pitäisi saada myydä tinkimaitoa mistä ja miten vaan sekä syödä enemmän lihaa ja sokeria.
Tällä tasolla on kepulaisten kiinnostus kansanterveyteen ja ruokaturvallisuuteen eli täysin näennäistä. Ruokaturvallisuudesta on kiva puhua, kun ulkomailla löydetään vaikkapa salmonellaa mutta samaan aikaan EHEC-maitoa pitäisi saada myydä aikaisempaa helpommin.
”Kampylobakteerien satunnaista esiintymistä maidossa ei voida välttää.”
”Vuosina 1997–2014 on raportoitu yhteensä 12 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa välittäjäksi on todettu pastöroimaton maito tai siitä tehty tuote.
Kampylobakteeriepidemioita on ollut neljä (1999, 2007 ja 2 epidemiaa vuonna 2012), joista kolmessa muutama henkilö ja viimeisimmässä 18 henkilöä sairastui käytettyään raakamaitoa.
Vuonna 1999 Salmonella Typhimurium aiheutti kaksi epidemiaa, joissa eri tilaisuuksiin oli tehty kotijuustoa saman tilan raakamaidosta. Toisessa epidemiassa todettiin sukujuhlien myötä yli 100 sairastunutta. Vuonna 2013 tilalla todettiin ripuloivissa naudoissa salmonellaa. Tilan henkilöihin sekä perheisiin, joille tilalta oli myyty pastöroimatonta maitoa, oli tarttunut Salmonella Typhimurium.
Pastöroimaton vuohenmaito on aiheuttanut kaksi pientä epidemiaa. Staphylococcus aureus aiheutti vuonna 1999 epidemian vuohenjuuston välityksellä. Kutun tuorejuuston välityksellä tarttui Streptococcus equi spp. zooepidemicus vuonna 2003.
Vuonna 2005 pastöroimattomasta maidosta valmistettu kotijuusto aiheutti ruokamyrkytysepidemian hääjuhlissa. Tässä tapauksessa oli syynä ilmeisesti pilaantuminen käsittelyvirheen vuoksi, koska juustosta osoitettiin korkea aerobisten mikrobien kokonaismäärä ja E. coli -bakteerien määrä.
Vuoden 2012 epidemiassa sairastui kahdeksan henkilöä saatuaan EHEC -tartunnan pastöroimattomasta raakamaidosta. Suomessa on lisäksi jatkuvasti yksittäisiä tapauksia, joissa pastöroimatonta maitoa epäillään EHEC -tartunnan lähteeksi.
Y. pseudotuberculosis aiheutti keväällä 2014 Suomen toistaiseksi laajimman raakamaitovälitteisen epidemian. Raakamaitoa pakattiin kuluttajapakkauksiin ja myytiin kaupoissa. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 55 henkilöä sairastui epidemiaan.”
https://www.evira.fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/elaimista-saatavat-elintarvikkeet/maito/raakamaito-ja-ruokamyrkytykset/
Elinikä on kyllä noussut lihansyönnin mukana.
Kasvis- ja kalansyöjät elävät vanhemmiksi.
Asia kannattaisi brändätä kotimaisen tuotannon tukemiseksi. Laitetaan könttävero: X euroa per lihakilo, ja vapautetaan liha normaalista ruuan ALV:stä. Näin vero rankaisee suhteessa eniten halpaa (ja usein epäeettisemmin tuotettua) tuontilihaa. Vaikka sitten niin että kotimaisen lihan hinta ei nyt muuttuisi, ainoastaan tuontilihan hinta nousisi. Tulevaisuudessa lihaveron suuruutta voisi sitten säätää muun ruuan ALV:stä irrallaan.
Josta tuli mieleeni, että en pidä läheskään kaikista herra Berlusconia ideoista, mutta siinä hän oli oikeassa, ettei EU:n elintarvikeviraston oikea paikka ole Suomi. Syltyn kirjoitus osoittaa sen jälleen! Jos oikein ymmärsin, niin Syltty ajaa prosessoitua, homogenoitua ja pastoroitua ruokaa. Sen pitää olla hajutonta, mautonta, väritöntä ja mielellään valmiiksi pureskeltua. Ymmärrän hyvin, etteivät italialaiset, ranskalaiset, saksalaiset, unkarilaiset, espanjalaiset tai tšekit halunneet elintarvikevirastoa Suomeen. Briteille se olisi varmaan kelvannut.
Mihinkähän tuo perustuu? Mukana tilastoissa eivät todennäköisesti ole ne nuoret, lähinnä tytöt, joille kasvissyönti on portti anoreksiaan ja ennenaikaiseen kuolemaan. Nuo +/- kaks’kymppisten kuolemat ovat turhia ja yhteiskunnalle kalliita.
O.S:”Erikseen tuetaan sitä, että tämä tuettu rehu jalostetaan lihaksi.”
Mitä tuolla tarkoitat ?
Syltty:”Tällä tasolla on kepulaisten kiinnostus kansanterveyteen ja ruokaturvallisuuteen eli täysin näennäistä. ”
Hän tarkoittaa ilmeisesti raakamaidon myyntiä suoraan tilalta. Sitä valvoo Evira, joten viittaus Suomen Keskustaan tässä yhteydessä saa trumpisminkin kalpenemaan. Tähän mennessä Keskusta on osoitettu syylliseksi ilmastonmuutokseen, Afrikan nälänhätään , Suomen kestävyysvajeeseen, romahtaneeseen kansanterveyteen …jne. Kun vielä saisi Pohjois-Korean ydinaseuhan jotenkin linkitettyä Suomen Keskustaan, niin alkaisi homma toimia ja peitto heilua . (Vihr.) Ja nyt vielä ripulikin on Suomen Keskustan syntilistalla.
Timo Lahti :” Tässä ajattelussa on merkittävä mittakaava virhe. Ilmastonmuutoksen aiheuttaa tuotannosta 70-80%sti fossiilinen polttoaine. Maatalous on alle 10 pinnaa.
Kuluttajan kulutuksesta puolestaan eläinperäiset elintarvikkeet ovat Suomessa juuri yli 10 pinnaa”
Erinomainen havainto, odotamme O.S:n vastausta. Monessa muussakin nostossa on havaittavissa vihreiden liioittelua. Suomen ympäristötoimet nähdään globaalina ongelmana tai niiden ratkaisijana. Kaupungistunut, maalaisjärjen kadottanut, yläluokka (sivistyneistö)tarttuu näihin täkyihin ilman kritiikkiä ja mittasuhdeymmärrystä.
Taustalla vaikuttavat vielä luokkaerot, puoluepolitiikka ja kaupunki/maaseutu-asetelma asenteita muokkaavina muuttujina. Näin helppoa on vedättää vaalikarjaa, kuin pässiä narussa vetäisi.
Maatalous on siis selvästi enemmän kuin vaikkapa lentoliikenne.
Perehtykää kansallisiin ravintosuosituksiin. Sieltä saa tutkimukseen perustuvaa tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Jättäkää tässä yhteydessä puoluepolitikointi ja ilmastonmuutoshysteria sivuun.
Kaivakaa yläkoulun ja lukion terveystieto-oppikirjat, yläkoulun kotitalouden muistiinpanot ja ilmaisen kouluruokailun opit muistilokeroistanne. Ja noudattakaa niitä teesejä. Siinäpä oiva resepti terveelliseen elämäntapaan, saa lainata ilman ryoalteja.
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ohjeet-ja-suositukset/suositukset-ja-toimenpideohjelmat
Lentoliikenteen lopettamisesta nyt ei niin kovin suurta haittaa tullene. Entä maatalouden lopettamisesta? Maatalous voitaisiin kyllä tarvittaesa jopa muuttaa täysin hiilineutraalisti toimivaksi, mutta elintarvikkeiden hinta kyllä nousisi sadan vuoden takaiselle tasolle. Tuolloinhan ruuan osuus kulutusmenoista oli n. 50 %. Silloin loppuisi myös turha lentoliikenne automaattisesti.
Kansantalouden kestävyysvajeen näkökulmasta ihmiset elävät liian vanhaksi. Tulisiko siis ihmisiä ohjata syömään epäterveellisemmin, erityisesti niin, että kuolema tulee ilman pitkäaikaissairastamista?
Ihana EU ei taida mahdollistaa Suomelle sooloilua haittaveroilla edes ilmastonmuutoksen torjunnalla perustellen. Ranskassa syntyy vallankumous jos tällaista siellä esitetään.
Kannatan nautakarjan kasvatuksen alasajoa, maailmanlaajuisesti. Kukaan ei ole vielä ketjussa tainnut mainita kotimaisten vesistöjen pilaantumista. Höpöhöpöä puolustella lehmiä sodan ajan ruokahuollolla. Hengissä pysymiseksi fiksumpaa syödä se rehuvilja kierrättämättä sitä lehmän kautta.
Brassilihan syöjät pitäisi laittaa vankilaan (sademetsien hakkuut, soijapellot, hormonit, tuhansien kilometrien kuljetukset…). Miksi sitä saa tuoda Suomeen?
Siis tuoko on Soininvaaran vastaus ? hmm…
Ovatko syöminen ja lentoliikenne mitenkään vertailtavissa toisiinsa ilmastonmuutoksessa ? Jos pitää vertailla, niin siinä oikeita pareja ovat liikenteen eri muodot. Syömisessä eri ruuantuotantotavat pitäen mielessä monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion tarpeet.Samoin sen , että kasvispohjaisella ruualla ei yksiselitteisesti jaksa tehdä ruumiillista työtä eikä harrastaa kuntoa kohottavaa liikuntaa.
Lihansyöjätrollien viestit voisi jättää pois sivulta samaan tapaan kuin rasistien ja ilmastonmuutoskieltäjien. Kyllä 2010-luvulla nyt jokaiselle luulisi olevan selvää, että punainen liha on epäterveellisintä ruokavaliota.
Jos raakamaito kuuluu suomalaisen keittiön huippusaavutuksiin, niin ei meillä kyllä ole mitään mahdollisuuksia edes ruotsalaisia lihapullia vastaan.
Tämä koko keskustelu vain osoittaa ruokaturvallisuuspuheen onttouden. Raakamaidon satunnaista saastumista ei voi estää, silti keskustalaiset haluavat samaan aikaan helpottaa sen myymistä, kun pauhaavat ulkomaalaisten elintarvikkeiden riskeistä.
Sama kommentti eemilillekin, kyllä se on keskustan eduskuntaryhmä, joka haluaa helpottaa tinkimaidon myymistä, ei Evira, joka valvoo sitä. Eviran näkemys on ettei raakamaidon puhtautta ole mahdollista taata. Niinpä se sopii vain terveille ja hyväkuntoisille aikuisille, niille jotka kestävät väistämättömät kampylobakteerien ja salmonellan aiheuttamat satunnaiset sairastumiset.
Väärin. Kestävyysvajeen näkökulmasta ihmiset eivät elä liian pitkään, vaan jäävät liian aikaisin (kokoaika)eläkkeelle. On absurdia, että osaavat ja työkykyiset ihmiset muuttuvat yhdessä yössä tuottavista työntekijöistä mökkeileviksi ja matkaileviksi loisiksi.
Huonot elintavat eivät auta mitenkään kestävyysvajeeseen. Huonoilla elintavoilla saa elimistönstä rapakuntoon, ja itsensä terveydenhuollon rasitteeksi, vuosikymmeniksi. Terveillä elintavoilla elää pitkään, mutta ilman kymmenien vuosien sairaala-kierrettä.
Kasvissyönnistä on tullut Suomessa uskonto. Ongelmaa ei olisi, jos se ei olisi terveydelle vaarallista. Erityisen vaarallista se on nuorille.
Kasvisvaihtoehto on ok tällaiselle keski-ikäiselle, toimistotyötä tekevälle miehelle. Pidän kasvisruoasta, mutta ymmärrän sen vaarat.
Joten se trolleista. Kuka mahtaa trollata?
Puhut aivan marginaali-ilmiöstä. Itse ole juonut raakamaitoa 20 vuotta, enkä itse eikä kukaan muukaan ole sairastunut. Kyse on ammattitaidon puutteesta jos raakamaito sairastuttaa.
Euroopassa , jossa Suomen Keskusta ei ole asiaan vaikuttanut, on pastöroimattoman maidon välittämiä, usein laajoja kampylobakteeriepidemioita. Niitä on raportoitu mm. Britanniasta, Hollannista, Itävallasta, USA:sta ja Australiasta.
Lukuisissa Listeria- ja EHEC -epidemioissa Euroopassa ja USA:ssa välittäjäelintarvikkeina ovat olleet pastöroimaton maito tai siitä valmistetut juustot.
Matkustettaessa ulkomailla on turvallisinta nauttia ainoastaan pastöroidusta maidosta valmistettuja tuotteita. Raakamaitoa ei pitäisi nauttia missään olosuhteissa erityisesti matalamman hygienian maissa tai kehitysmaissa.
Tasapainoinen sekaruokavalio on ylivoimaisesti terveellisin . Kasvisruokavalion noudattajat joutuvat miettimään ja laittamaan aikaa ja energiaa varmistaakseen kaikkien ravinto- , vitamiinien ja hivenaineiden saannin. Kasvisruokailijat ovat aivan oma uskonlahkonsa, jotka ensimmäisenä tuovat tämän esille. Samalla he paheksuvat barbaareja eläintensyöjiä ja ilmastontuhoajia. Nyt vielä he näyttävät vaativan, että sekaruokavaliolaisten pitäisi tukkia turpansa kokonaan.
Minulla ja useimmilla muilla on tärkeämpääkin tekemistä kuin snobbailla ruuan kanssa.
http://puolikiloa.fi/huomioitavat-ravintoaineet-kasvisruokavaliossa/
Kasvissyönnin vaarat? 😃 Kylläpä post-truth-maailma jälleen yllätti. Vaikenen.
Kylläpä krtek on ajasta jäljessä. Viherpiipertely on uskonlahko, jossa kaikelta uudelta tutkimukselta suljetaan silmät silloin, kun se ei tue omaa virtuaalimaailmaa. Viheriöityjen lasien takaa reaalimaailma vääristyy aivan kuin silmillä olisivat päihdekasvatuksen kännilasit.
”Terveellistä ruokavaliota noudattamaan pyrkivät syövät punaista lihaa usein syyllisyydellä höystettynä. Huoleen ei kuitenkaan ole syytä – uuden tutkimuksen mukaan naudan-, lampaan-, sian- tai muu punainen liha ei aiheuta sydänvaivoja, jos sitä ei ole savustettu, suolattu tai sitä ei ole muuten säilötty. Myös prosessoituja lihoja, kuten pekonia, leikkeleitä ja nakkeja tulisi syödä vain kohtuudella.”(Terve.fi)
Ihan samalla tavalla euroopan ruokaskandaalit, uten hollantilaisten munaskandaali, ovat tuotetun ruoan määrään nähden aivan marginaali-ilmiö. Jostain kumman syystä niistä jaksetaan olla huolissaan.
Tunnetko porttiteorian? Sillä kyetään usein selittämään mm. nisten huumeidenkäyttöä, mutta sama toimii myös kasvisruokavalion ja anoreksian välillä. Erityisen suuri korrelaation on lastenpsykiatrin mukaan kasvisruoan ja nuorten naisten anoreksian välillä.
Kasvisruoka on hyvää, mutta sopii vain tällaisille yli viis’kymppisille miehille. Lapsille ja nuorille se on vaarallista.
Tunnetko porttiteoriaa kohtaan esitettyä kritiikkiä ja porttiteorian tarkoituksellista väärinymmärtämistä. Juuri hiljan esim. oli jaossa video, missä varoitettiin rokotusten ottamisesta, koska se totuttaa piikkeihin, ja sitä kautta herkistää nistiksi.
Korrelaatioon perustuen myös jotkut väittävät jäätelönsyönnin lisäävän hukkumiskuolemia, näillä kun on korrelaatio.
Jätetään hörhö-kommentit omille keskustelu-foorumeilleen…
Senhän me kaikki tiedämme, että oluen kulutuksen kasvu selittää lapsikuolleisuuden vähenemisen Britanniassa melkein kokonaan.
Kalliimpien S-mallin mersujen tuottama hiilidioksidi on katoavan pieni prosentin osa kaikista liikenteen päästöistä joten niiltä voisi jättää kaikki tulevat veronkorotukset pois, ellei jopa poistaa ”päästöverot” kokonaan 🙂
Ison lihansyöjälemmikin kasvihuonepäästöt ovat samaa suuruusluokkaa kaupunkimaasturin kanssa. Lihaperäisiin lemmikkiruokiin voisi lisätä päästömaksun. Ehkä se saisi ihmiset hankkimaan kasviksia syöviä lemmikkejä.