Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.4.2018

Asun­toko­rt­telei­den varaami­nen Kru­unuvuoren­ran­nas­ta hin­ta ja laatuk­il­pailua varten

Pöy­dältä

Mie­lenki­in­toinen kak­si­vai­heinen kil­pailu. Ensin kil­pail­laan laadul­la ja sit­ten jatkoon päässeet max neljä paras­ta kil­pail­e­vat hin­nal­la. Tämän heikkous on siinä, että jos yksi näistä on laadul­taan selvästi paras, ne huonom­mat voit­ta­vat sen tar­joa­mal­la euron enem­män kuin se laadul­taan paras. Seu­raavas­sa kil­pailus­sa var­maan laadus­ta annetaan pis­teitä ja pis­teet ote­taan ennal­ta määrätyl­lä ker­toimel­la huomioon yhdessä hin­nan kanssa.

Asun­topoli­it­tis­es­ti mie­lenki­in­toinen koplaus tässä on, että saadak­seen rak­en­taa kovan­ra­han asun­to­ja on raken­net­ta­va myös ARA- ja Hitas asun­to­ja. Oikeas­t­aan tähän tarvit­taisi­in val­tu­us­to­ta­son päätös, sil­lä tässähän kaupun­ki selvästi sub­ven­toi Hitas- ja Ara-tuotan­toa, mut­ta menkööt.

Kaupunkistrate­gian mukaan autopaikkanormis­sa pitäisi siir­tyä markki­nae­htoisu­u­teen, mut­ta siitä ei tässä ole jälkeäkään. Kru­unuvuoren­ran­nas­sa on kuulem­ma kaa­van vaa­timia kalli­ita paikko­ja tyhjil­lään, vaik­ka siel­lä ei edes ole sitä ratikkaa. Tästä min­ul­la tosin on vain yhden henkilön kertomus.

Kuninkaan­tammes­sa kaavoit­ta­jan katumusharjoitus

Vuosi­na 2013 ja 2014 tehdyis­sä kaavois­sa omako­tialueik­si kaavoite­tut ton­tit kaavoite­taan nyt puuk­er­rostaloik­si Alueen tehokku­us kaksinker­tais­tuu. Asukas­määrä nousee sadas­ta 200:aan.

Kumtäh­denken­tän puistosuunnitelma 

Aika perus­teelli­nen his­to­ri­alli­nen kat­saus tähän suun­nitel­maan oli liitet­ty. Vaikut­ti hyvältä, mut­ta huonokun­tois­t­en puiden kaatamis­es­ta var­maan joku pahoit­taa mielensä.

Asun­to­ton­tin myymi­nen Jätkäsaaressa 

Han­ke on Saton 75-vuo­tis johlako­hde. Tont­ti myy­dään ilman tar­jouskil­pailua, mis­tä en pidä, mut­ta tämä on nyt niin palöjon myöhässä, että pitänee tyy­tyä. Tästä on myös valitet­tuy, mut­ta hallinto-oikeu­den mukaan val­i­tus ei estä kau­pan toimeen­panoa. Hin­ta on maaneliötä kohden 5300 €, mut­ta ker­rosneliötä kohden vain 1150 €. Ton­tille saa rak­en­taa 12-ker­roksisen talon.

Mihin kaupunkia tarvitaan vuokra-asuntojen omistajana?

Kir­joituk­seni kaupun­gin markki­nahin­tais­es­ta vuokra-asun­toy­htiöstä sai niin paljon huomio­ta, että joudun perustele­maan kan­taani vähän parem­min. Joudun nyt vas­taa­maan vähän eri suunnal­ta tule­vaan kri­ti­ikki­in kuin siihen, jota odotin. Moni on kysynyt, mihin tässä tarvi­taan kaupunkia. Eikö riitä, että nämä Kojamot rak­en­ta­vat vuokrataloja?

Ylivoitot oikeaan taskuun

Asun­tomarkki­nat ovat nyt niin pahasti epä­tas­apain­os­sa, että se syn­nyt­tää kohtu­ut­to­mia ylivoit­to­ja. Jos Kojamo saa nos­te­tuk­si oman pääo­mansa tuo­ton yli kymme­nen pros­entin rak­en­ta­mal­la kaupun­gin sille myymälle maalle vuokra-asun­to­ja, joiden vuokra mak­se­taan suurelta osin asum­is- ja toimeen­tu­lo­tuke­na, minus­ta siinä siir­tyy julk­ista rahaa väärään tasku­un. Jos kaupun­ki raken­nut­taisi asun­not ja vuokraisi ne markki­nahin­taan, ne eivät olisi olen­nais­es­ti halvem­pia, kos­ka markki­nahin­ta riip­puu kysyn­nästä ja tarjonnasta.

Minä halu­an käyt­tää ne voitot, joi­ta nämä sijoit­ta­jat kah­mi­vat,  asun­to­tuotan­non lisäämiseen Helsingis­sä. Asun­to­tuotan­to on kiin­ni ton­teista ja tont­tien saami­nen raken­nuskelpoisek­si on kiin­ni kaupun­gin taloud­es­ta. Halu­an ohja­ta nuo voitot siihen, että kaupun­ki pystyy vapaut­ta­maan enem­män tont­te­ja asuntotuotantoon.

Muil­la toimi­aloil­la kohtu­ut­tomat voitot syn­nyt­tävät lisää tar­jon­taa, mikä pyyhkii voitot pois, mut­ta asun­to­tuotan­nos­sa pul­lonkaulana on tont­ti, eivätkä sijoit­ta­jien saa­mat voitot syn­nytä lisää tont­te­ja. Kaupun­gin saa­mat voitot sen sijaan synnyttävät.

Eikö ton­tit pitäisi myy­dä kalliimmalla?

Jos kaupun­gin maalle rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa tuol­laisia voit­to­ja, eikö se osoi­ta, että kaupun­ki on myynyt ton­tit liian hal­val­la? Tuuk­ka Saari­maa teki tämän aivan ilmeisen kysymyk­sen. Vas­taus on, että on myy­ty liian hal­val­la. Yritän tehdä lau­takun­nan jäse­nenä tälle sen mitä voin, mut­ta kil­pailu­olo­suh­teet alal­la ovat heikot eikä val­lit­se­va kult­tuuri tue ton­teista rahas­tamista. Moni elää siinä huvit­tavas­sa väärinkäsi­tyk­sessä, että anta­mal­la ton­tit halvem­mal­la saisimme edullisem­pia asuntoja.

Lisäk­si näi­den sijoit­ta­jien tuot­to­vaa­timuk­set ovat aivan liian suuret. Sik­si kartel­lien purkau­tu­mi­nenkaan ei nos­taisi tont­tien myyn­ti­hin­taa riittävästi.

Kaupun­ki saa rahaa halvemmalla

Eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den tuot­to­vaa­timus sijoituk­silleen on viisi pros­ent­tia. Täl­laisia tuot­to­ja saa elinkei­noelämässä, mut­ta asun­tora­hoituk­seen moinen tuot­to­vaa­timus on aivan pos­ke­ton. Kaupun­ki saa lainaa nol­lako­rol­la. Tarkoi­tus on, että tätä edullista rahaa myös käytetään. Sen takia keskus­pank­ki sitä painaa. On täysin oikein ja kohtu­ullista, että kaupun­ki käyt­tää hal­paa rahaa asumiseen.

Juuri nyt asun­to­jen markki­nahin­taan ei ole san­ot­tavaa vaiku­tus­ta sil­lä, mil­lä rahal­la kaupun­ki saa rahaa, mut­ta muut­tuu olen­naisek­si, jos suh­dan­teet kään­tyvät ja vuokrat pyrkivät laske­maan. Siinä vai­heessa yksi­tyiset alka­vat jar­rutel­la tar­jon­taa tukeak­seen vuokrata­soa. Kaupun­gin kan­nat­taa jatkaa tar­jon­nan lisäämistä, kos­ka tosin kuin sijoit­ta­jil­la,  tavoit­teena on laskea vuokria, ei nos­taa niitä.

Yksi­tyiset valit­ta­vat kaupun­gin epäreilus­ta kil­pailus­ta EU:hun

Eivät vali­ta tai vaik­ka valit­taisi­vat, eivät men­esty­isi. Asun­topoli­ti­ik­ka EU-mais­sa on kaikkea muu­ta kuin markki­nae­htoista. Mikä on sal­lit­tu Sak­salle, on sal­lit­tu myös Suomelle. Sitä pait­si eivät ole valit­ta­neet ARA-tuotan­nos­takaan. Se vas­ta epäreilusti sijoit­ta­jien kanssa kilpailee.

Oma asun­tokan­ta elinkei­nop­o­li­ti­ikan välineenä

Helsin­ki kil­pailee muiden kaupunkien kanssa yri­tys­ten pääkont­tor­eista ja Bri­tan­ni­as­ta pois häädet­tävistä EU-viras­toista ja vaik­ka mis­tä. Siinä on hyvä olla myös osoit­taa asun­to­ja tarvitseville.

Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 27.3.2018

Kok­oussovel­lus Ahjo on ollut rik­ki ja niin­pä pääsin luke­maan lau­takun­nan lis­taa vas­ta tänään illal­la. Kiitos vain rentout­tavas­ta viikon­lo­pus­ta, mut­ta olen joutunut tutus­tu­maan lis­taan aika pintapuolisesti.

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑valmis­telu­aineis­tos­ta

Pöy­dältä

Kos­ka en ollut kuule­mas­sa keskustelua viimek­si, en tiedä mil­laisia asioi­ta tässä on halut­tu vielä katsella.

Lausun­to Helen oy:n Tat­tarisuolle suun­nitel­lun läm­pökeskuk­sen YVA-suunnitelmasta

Kos­ka olen päät­tänyt var­muu­den vuok­si jäävävä itseni tässä asi­as­sa, en kom­men­toi myöskään blogillani.

Asun­toko­rt­telei­den varaami­nen hin­ta- ja laatuk­il­pailulle Kruunuvuorenrannassa.

Kak­si kort­telia, raken­nu­soikeudeltaan yhteen­sä 17 400 k‑m2 varataan laatu- ja hin­tak­il­pailulle. Kil­pailu jär­jestetään siten, että ensin kaik­ki saa­vat kil­pail­la laadul­la ja sit­ten val­i­taan neljä laadul­taan paras­ta hin­tak­il­pailu­un. Kort­telei­ta on kak­si, Tar­jouk­sen voi esit­tää vain tois­es­ta tai molem­mista kil­pailuista. Joka tapauk­ses­sa tämä on niin san­ot­tu iso­jen nor­su­jen tanssi, kos­ka yhdenkin kort­telin osalta bud­jet­ti on jotain 30 – 40 M€.

Aika laadukas­ta jälkeä on tarkoi­tus tul­la. On esimerkik­si tehtävä ehdo­tus valotaideteoksesta.

Nopeal­la lukemisel­la en aivan en aivan ymmärtänyt miten tämä menee, kos­ka kort­telei­hin tulee myös Hitas- ja Ara-tont­te­ja. (Onko ajatuk­se­na, että ARAn käyn­nistymi­nen varmis­te­taan niput­ta­mal­la kovan­ra­han ja ARA-ton­tit, mikä tarkoit­taa, että ARAa ale­taan sub­ven­toi­da kaupun­gin varoista?)

Pysäköinti­nor­mi on kiin­teä, vaik­ka piti olla markki­nae­htoinen. Perus­nor­mi on 130 autopaikkaa, mut­ta eri­laisil­la ehdoil­la se on alen­net­tavis­sa sadak­si autopaikak­si. Ainakin osa pysäköin­nistä toteutetaan eril­lisen palveluy­htiön kaut­ta, johon nämä yhtiöt eivät tulisi osakkaik­si. Kuu­lostaa hyvältä, mut­ta onko kuitenkin raken­net­ta­va tuo kiin­teä määrä, vaik­ka kaa­van mukaista määrää autopaikan vuokraa­jia tai osta­jia ei ilmaantuisi?

Kun lis­tan lukemiseen annet­ti­in vain yksi ilta, on pakko jät­tää tämä kysymyksille.

Postipuis­ton tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tähän läsäytetään asun­not 5 700 asukkaalle. Jos tästä tehtäisi­in itsenäi­nen kun­ta, sijoit­tuisi se asukaslu­vul­taan jok­seenkin tarkkaan kun­tien joukos­sa puo­liväli­in. Tämä oli meil­lä 24.10.2017. Lausun­not eivät ole tuot­ta­neet siihen merkit­täviä muutoksia.

Helsin­ki tekee tästä aika hyvän tilin, sil­lä kaupungille aiheutuu kulu­ja vain 50 M€, mikä on 200 €/k‑m2.

Pih­la­jis­toon Jok­erin var­relle täydennysrakentamista

Tyhjälle ton­tille kaup­pa ja asun­to­ja sadalle uudelle asukkaalle.

Normikaa­va.

Uimaran­nantien kaa­va Tapaninvainiossa

Tämä pieni täy­den­nyskaa­va oli meil­lä 9.5.2017. Se menee nyt lausun­to­jen jäl­keen eteen­päin. Noin 60 asukasta.

Vat­tuniemenku­jalle koulu ja päiväkoti

Asukkai­ta pur­suavaan Laut­tasaa­reen raken­netaan 600 oppi­laan koulu ja 220 lapsen päiväkoti. Tätä tont­tia onkin etsit­ty. Teol­lisu­us­raken­nus nurin koulun tieltä.

Hakaniemen­torin hotellin kaa­va eteenpäin

Vähän kiis­taakin herät­tänyt hotel­li Hak­e­niemen­torin laidal­la pan­naan eteen­päin. Käsit­te­limme tämän kaa­van 7.11.2017. Annet­tu­jen lausun­to­jen joh­dos­ta kaavamääräyk­si­in on lisät­ty, että rak­en­t­a­mi­nen ei saa aiheut­taa vau­ri­oi­ta naa­puri­raken­nuk­sille eikä metron kulkua saa estää.  Hyvä, että tämäkin tuli varmistetuksi.

Vuosaar­en­tie 10:n ase­makaa­va eteenpäin

Kaa­va oli meil­lä 23.9.2014 ja nyt jo, kol­men ja puolen vuo­den kulut­tua se on tul­lut lausun­noil­ta ja menee eteen­päin. Uusia vuosaare­laisia 80. Tehdyt muu­tok­set varsin pieni suh­teessa käytet­tyyn aikaan.

Kump­panu­uskaavoitus­tont­ti Kon­tu­las­ta Firalle vajaal­la 8 miljoon­al­la eurolla.

Ilmeis­es­ti suun­nitel­mat eivät ole ihan valmi­it, kos­ka myyn­ti­hin­ta kas­vaa, jos raken­nu­soikeus kas­vaa. Run­saat 350 asukasta.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2018

Edelli­nen selostus jäi julkaise­mat­ta, kos­ka blogi­ni oli men­nyt rik­ki – tai siis vihamielis­es­ti rikot­tu. Julka­isin sen nyt jälkijunassa.

En ole menos­sa lau­takun­taan, kos­ka käsit­telyssä on lausun­to Helenin Tat­tarisuolle suun­nitel­lun hakeläm­pökeskuk­sen YVA:sta. Paikalliset asukkaat pitävät min­ua jääv­inä, joten pidän varmim­pana jäävätä itseni.

Mäkelän­rin­teen urheilukam­puk­sen asemakaava

Pöy­dältä. Selostet­tu edel­lisessä postauksessa.

Vuo­den 2017kaavoituksen arvioin­ti ja seuranta(Karvi)

Asun­torak­en­tamisen kaavoista 89% sijoit­tuu nykyisen tai tule­van raideli­iken­teen alueelle ja vain pari pros­ent­tia kokon­aan kumipyöräli­iken­teen varaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 20.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.3.2018

Tämä tulee jälk­i­ju­nas­sa kok­ouk­sen jäl­keen, kos­ka blogi­ni oli men­nyt rik­ki ilmeis­es­ti vihamielisen hakkeroin­nin tuloksena.

Haa­gan täy­den­nyskaa­va Orapihlajantiellä

Pöy­dältä

Lau­takun­nas­sa kan­net­ti­in huol­ta alueel­la ole­van rodor­en­dum-puis­ton kohtalosta, mut­ta ei se vaaran­nu. Lähiön asukkaat vieroksu­vat korkei­ta (3–6 krs) ker­rostalo­ja, mut­ta alue on lähel­lä Jok­er­il­in­jan, Rantaradan ja Kehäradan risteystä. Tähän olisi voin­ut kaavoit­taa myös todel­la tiivi­in keskuk­sen. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 13.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunta 6.3.2018

Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Pöydältä.Tämä kaup­pa ehdit­ti­in tehdä jo ker­taalleen, mut­ta se kumot­ti­in väärin tehtynä. Tässä sekä myy­dään bunkkeri että raken­netaan kaupun­gin käyt­töön uima­hal­li ja liikun­tatilo­ja. Tämä oli käsitel­ty julkise­na han­k­in­tana, mut­ta hyväksy­tyn val­i­tuk­sen mukaan se olisi pitänyt käsitel­lä kiin­teistökaup­pana. Tämän kanssa tuhrau­tui pari vuot­ta, jon­ka ajan jätkäsaare­laiset ovat ilman uima­hal­lia. Tari­na ei ehkä pää­ty tähän, kos­ka kaupungille on tehty kak­si muu­ta tar­jous­ta. Tar­joa­ji­na ovat yri­tyk­set, joil­la ei ole ollut mainit­tavaa liike­vai­h­toa viime vuosia jos koskaan ja joiden on vaikea uskoa selviävän näin mon­imutkaises­ta urakas­ta tai anta­van kun­nol­liset vaku­udet kaupungille etumaksuista.

Van­ha lin­ja-autoase­man alueen varaami­nen eloku­vakeskuk­sen suunnitteluun

Pöy­dältä. Suun­nit­teil­la noin tuhat kat­so­mopaikkaa ja tietysti rav­in­toloi­ta. Hieno jut­tu. Har­mit­taa vain, että keskus­ta pysyy raken­nustyö­maana. Var­maan har­mit­taa siel­lä Amos Rex­in puolel­lakin. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.2.2018

En pääse kok­ouk­seen. Mikko Särelä pääsee. Niin­pä tämä selostuskin on vähän yleisluotoisempi.

Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemeen

Esitet­ty sil­tavai­h­toe­hto on analysoitu ja havait­tu huonok­si. Real­is­tiset vai­h­toe­hdot ovat tun­neli tai ei mitään. (TEKSTIÄ JA KUVA LISÄTTY:)

Tämä kuva ker­too minus­ta kaiken. Tuo pitkä ja alhaal­ta kat­sot­tuna ruma ramp­pi pilaisi Kansalais­torin täysin. On tietysti kovin epäit­sekästä Hesar­il­ta hehkut­taa tätä halvem­paa vai­h­toe­htoa, sil­lä Hesarin toim­i­ta­lo olisi Ood­in ohel­la suurimpia häviäjiä. Hesarin Musi­ikki­talon puoleinen ovi pitäisi sulkea tyystin, kos­ka vauhdikas lasku päät­ty­isi suo­raan oven eteen.

Jätkäsaren Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Uusi yri­tys. edelli­nen kaa­tui muo­tovirheeseen Tähän on ilmaan­tunut viime metreil­lä toinenkin osta­jae­hdokas. Kat­so­taan, miten tästä selvitään täl­lä ker­taa. Ei mielel­lään aloit­taisi koko suun­nit­telua alus­ta. Uusi osta­ja halu­aisi var­maan eri­laisen han­kkeen ja sitä varten pitäisi taas aloit­taa kaavoitus alusta.Vaikka kan­natan jyrkästi sitä, että tont­te­ja luovute­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta, tässä eniten tar­joa­va ei automaat­tis­es­ti ole paras. Väliä on sil­läkin, mitä bunkker­ille on tarkoi­tus tehdä.

Skeit­tipuis­to Kontulaan

Nykyi­nen skeit­tipuis­to kor­vataan parem­mal­la. Varaidu­taan myös suuri­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 27.2.2018”

Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017

Tilas­tokeskus on saanut valmi­ik­si ennakkotiedot viime vuodelta kun­tien väk­ilu­vun muu­tok­sista. Helsin­gin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymme­neen­tuhanteen siis päästy, mut­ta ennä­tys tämä silti oli. Samoin ennä­tys oli koko Helsin­gin seudun kasvu 20 409 hengellä.

Helsin­gin seudun kun­tien asukasluku tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan sekä asukaslu­vun kasvu vuodessa ja kymme­nessä vuodessa.

Paljon on arvostel­tu sitä, että vuon­na 2011 Helsin­gin yleiskaa­van lähtöko­hdak­si otet­ti­in korkean väestönkasvun epäre­al­is­tise­na pidet­ty ennuste, jon­ka mukaan kaupun­gin väk­iluku kas­vaisi vuo­teen 2050 neljänkymme­nen vuo­den aikana 260 000 asukkaal­la eli  6 600 asukkaal­la vuodessa. Helsin­gin asukasluku on sen jäl­keen ylit­tänyt tuon kasvu­vauhdin joka vuosi, viime vuon­na 2 000 asukkaal­la. Se on nyt jo 10 000 asukas­ta yli tuon ennus­teen.   Jat­ka lukemista “Helsin­gin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuon­na 2017”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.2.2018

Täl­lä ker­taa aika help­po lista.

Hotel­li Jätkäsaa­reen Välimerenkadulle.

Strate­giset mitat: yhdek­sän ker­rosta, 5 400 k‑m2.

Bule­var­di 14 asuinkäyttöön

Van­ha asuin­ta­lo palaute­taan asuinkäyt­töön kuitenkin niin, että kak­si alin­ta ker­rosta jäävät toimitilakäyttöön.

Fil­lari- ja jalankulku­tun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemen puistoon

Tämä menee ilmeis­es­ti vielä ker­ran pöy­dälle. Mikko Särelä on huo­maut­tanut aivan oikein, että kan­nat­taisi saman tien tehdä kevyen liiken­teen sil­ta Kaisaniemestä Sil­tasaa­reen. Paran­taisi ranto­jen käve­ly-yhteyk­siä ja ratkai­sisi myös kysymyk­sen, miten fil­lar­it jatka­vat Hämeen­tieltä kohti keskustaa.

Lausun­not Tuo­mas Rantasen ja Emma Karin Var­tiosaaren käytöstä ja siltayhteydestä

Nämä ovat tulleet vähän toiseen val­oon sen jäl­keen kun hallinto-oikeus kumosi Var­tiosaaren osayleiskaavan

Jus­si Chy­de­nuk­sen aloite fris­bee­gol­frato­jen lisäämisestä.

Lausun­to puoltaa asi­aa, mut­ta  läh­tee siitä, että täl­laisen alueen pitäisi olla sul­jet­tu muul­ta käytöstä tap­atur­mariskin vuoksi (?)

Kaupunkiympäristölautakunta 6.2.2018

Sito­vat tavoitteet
Keskustelti­in jonkin ver­ran siiä ongel­mas­ta, että nousukau­den aikana urakkahin­nat nou­se­vat niin, että ARA ei hyväksy niitä ja rak­en­t­a­mi­nen viivästyy.

Kaik­ista ajateltavista ratkaisu­ista on huonoin vai­h­toe­hto jät­tää vain ton­tit odot­ta­maan. Pien­i­t­u­loiset kär­sivät eniten siitä, että rak­en­tamisen määrää alen­netaan, kos­ka se nos­taa asumisen hin­taa ja iskee hei­hin pahiten.

Kalasa­ta­man ratikka
Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti Kaisa Hern­ber­gin esit­tämä pon­si pysäkkien sijain­nista ja sen hark­it­semis­es­ta vielä. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.2.2018”